Suosittele: 0

Opiskelun ja koulutuksen, jos minkä, tulisi olla suomessa Ei-nollasummapeliä josta koko kansakunta, ei vain lahjakkain osa jossain erityisalueessa, hyötyisi.

Suosittele: 0

Toinen aiheellinen kysymys on tarvitaanko “teknologian kiihtyvään kehitykseen” vastaavia mullistuksia kuin fysiikassa 1900-1940, vai riittääkö tiedon hallinta. Jos 1930-luvulla keksitty kiinteän olomuodon fysiikka siirtää tietoa tarvittaessa gigatavujen nopeudella mistä tahansa maapallolta, on tietoon perustuvalla teollisuudella periaatteessa maapallon puitteissa rajattomat raaka-ainelähteet edellyttäen että instrumentointi onnistuu.

Esimerkki: jossain joku kertoi globaalin painovoimakartan laatimisesta. Entäpä jos tämä johtaakin vähitellen siihen että maankuoren raaka-ainevarat yhtäkkiä tunnetaankin kauttaaltaan. Tämä olisi jo aika mullistavaa. Samanlaisia esimerkkejä “rajattomasta instrumentoinnista” voi miettiä alalle kuin alalle.

Suosittele: 0

Olisi kovin yllättävää, mikäli nämä saavutukset eivät vaikuttaisi erittäin merkittävästi esim. lääketieteen ja kasvinjalostuksen tulevaisuuteen seuraavan 50-100 vuoden aikana.

Suosittele: 0

Minusta et nyt ole ihan reilu muita keskustelijoita kohtaan.

Esimerkiksi kvanttiteoria, Newtonin lait ja Maxwellin yhtälöt (ja jos nyt populismin uhallakin laitetaan tähän vielä suhteellisuusteoriakin) ovat olleet sekä älyllisesti, teknologisesti että maailmankuvallisesti _mullistavia_. Niiden ymmärtämisessä ja soveltamisessa tässä on viimeajat mennyt.

On ihan aiheellinen kysymys, että tuleeko – tai onko jo tullut – vastaavia tulevaisuudessa (ja kuinka läheisessä tulevaisuudessa), vai ei.

Jos sinusta näiden kysymysten pohtiminen on “viisastelua”, niin en voi muuta kuin esittää valitteluni. Jos taas haluat tasokkaampia argumentteja, niin sillekään ei taida olla paljoa tehtävissä :-/

Kari

Suosittele: 0

Sori, mutta tämä ei oikein nyt täsmää, enkä jaksa vääntää.

Suosittele: 0

Karin mainitsemaan 60-luvun mennessä oli esimerkiksi keksitty penisiliini, ehkäisypilleri ja elinsiirtojakin oli tehty, kaksi ensimmäistä oli mullistavia keksintöjä. Mitä se genomin koodaminen on tuottanut?

Liikennepuolella sotien jälkeen isoimmat kehitysaskeleet on standardikontti ja toimiva suihkumoottori, ensimmäinen mahdollisti laajenevan maailmankaupan ja on mainio esimerkki siitä kuinka tuottavuuden raju kasvattaminen ei todellakaan vaadi mitään teknisesti ihmeellistä. Viime vuosikymmenien isoimmaksi kehitysaskeleeksi liikenteessä joku tarjosi lentokonelaukkua, pyörät on kasvattanut jalankulkijoiden kykyä kulkea tavaroiden kanssa merkittävästi.

Tietotekniikassa on kehittynyt lähinnä prosessorit, mikä on tietenkin arvokas ja hyvä juttu, mutta esimerkiksi uusia yleisiä ohjelmistotyyppejä on syntynyt hyvin harvakseen.

Olisiko niin että teknologian kehityksen hyödyt ovat laskevia?

Suosittele: 0

Ja se tuotettava lisäarvo on aika pitkälti ihmisten pään sisällä (brändit ja mielikuvat). Ei kai tuollaiselle “laadulliselle” kasvulle ole mitään rajaa olemassa. Tuotteiden arvostus ja sitä kautta hintakin on loppujen lopuksi ihmisten pään sisällä.

Suosittele: 0

Lapsille pitäisi opettaa luovuutta, ei ulkoaoppimista…

Niin pitäisi, mutta se on hankalaa yhteiskunnassa, jossa vallitseva kanta on se, että luovuus on synnynnäinen lahja eikä sitä voi oppia.

Vaikka hyväksyttäisiin (kuten toivottavasti sentään vielä joskus tapahtuu), että luovuutta voi sekä oppia että opettaa, joudutaan kulkemaan vielä pitkä matka ennen kuin meillä on peruskoulunopettajia, jotka myös tosiasiallisesti kykenevät sitä opettamaan.

Suosittele: 0

Tätä en kiistä muuten kuin ehkä infran osalta. “Satoihin vuosiin” kuulostaa liioittelulta. Mikä on ratakiskon, betonielementin, tms. tekninen käyttöikä? Infran on pakko olla ainakin pääosin “valmista” viimeistään sillä aikavälillä, jos teknistä kehitystä ei tule, koska sillä aikavälillä se infra täytyy rakentaa kokonaan uudestaan. So. investoinnit alkavat jossain pisteessä mennä kokonaan vanhan infran ja pääoman korvaamiseen. Sen jälkeen ei ole eikä tule paljoakaan kasvua ilman tekonologiaa. Jotain pientä tehostamista voi tietysti olla mahdollista tehdä, mutta noilla aikaväleillä sekin on marginaalista.

Minusta tässä syntyy jonkinlainen harha siitä syystä, että se tekniikka tosiasiallisesti on kehittynyt. Minusta esimerkiksi Suomessa liikenneverkko saatiin “valmiikksi” joskus ennen sotia olevalla ajalla, mutta sitten sen jälkeen keksittiin henkilöauto, jonka vuoksi piti rakentaa autoliikenneverkko.

Sekä rata- että autoliikenneverkon rakentaminen on ollut aikanaan suuri ponnistus. Nykyisellään se ei sitä enää olisi, juurikin tekniikan kehittymisen vuoksi. Sen sijaan ylläpito voi tulla yllättävänkin kalliiksi, koska ennenaikaan asioita on tehty paljon “väärin” nykytekniikan näkökulmasta katsoen. Jos mitään uutta ei enää keksittäisi, niin tokihan nykyistä enemmän siirryttäisiin ratkaisuihin, joissa ylläpito on halpaa; nykyisin ei oikein kannata, koska tulevaisuuden tekniikka kuitenkin tekee kaikki ongelmat hieman toisennäköiseksi.

Mutta toki olet asiallisesti ottaen oikeassa siinä, että ei sieltä loputtomiin ole mitään ihmeitä saatavissa, sadoiksi vuosiksi kuitenkin. Jo kaupungistumisasteen kasvamiseen jonnekin 90 prosentin luokkaan näyttää kestävän sata vuotta, joten ei se infran rakentaminen nyt ihan kauhen lyhyellä aikavälillä ole mitätön juttu.

WTF? Genomi on luettu, nyt sitä selvitetään. Mikrobiologiassa on vaikka mitä uutta tullut 60-luvun jälkeen. COBE vahvisti alkuräjähdysteoriaa, uusia kvarkkeja löydettiin vielä 90-luvulla, tau-neutriino vasta 2000-luvulla, Higgsin bosonia etsitään– jos sitä ei löydy, niin fysiikka menee paljolti uusiksi.

Voi olla, että minä en vain näe :-/

Minusta nuo jutut ovat olleet lähinnä hienosäätöä aiempaan ja toisaalta tekniikan puolella kehitys on ollut lähinnä “kauan” sitten keksittyjen ideoiden käytännön toteuttamista.

Minä ajattelin sellaisia Isoja Ideoita, kuten vaikkapa sähkömagnetiikka, kvanttimekaniikka, suhteellisuusteoria ja geenien löytäminen. Tekniikan puolella ajattelin sellaisia projekteja, kuten Arpanet, Bellin laboratorio ja Palo Alton tutkimuskeskus. Ei tuollaisia minusta vähään aikaan ole ollut.

Mutta kuten sanottua, on tietenkin täysin mahdollista, että näiden juttujen näkeminen on vain liikaa minun rajoittuneelle mielelleni. En minä silti pidä mitenkään mahdottomana skenaariona, että homma “hyytyy” jossain vaiheessa, ei tosin vielä ainakaan lähivuosikymmeninä, ideoiden puutteeseen.

Sanomattakin on selvää, että toivoisin olevani väärässä. Mutta ei minulla ainakaan ole kovasti uusia (isoja) ideoita, eikä niitä tunnu muuallakaan erityisemmin olevan, enemmän pikkuparannuksilla ja vanhojen ideoiden soveltamisella tässä mennään.

Se, että sinä kuvittelet kehityksen pysähtyneen ei (onneksi) ole todiste muusta kuin siitä, ettet ilmeisesti seuraa tapahtumia.

Pessimisti ei pety

Kari

Suosittele: 0