Kuntaliitoksia tarvitaan kaupungeissa

21.6.2010 · Aihe: _ 

(Teksti on julkaistu kolumnina Suomen Kuvalehdessä)

Alkuperäiset kuntarajat pohjautuvat Suomessa seurakuntien rajoihin. Seurakunnan alueen määritti se, että kaikkien oli päästävä sunnuntaina kirkkoon hevospelillä, jalan tai veneellä. Myös Kunnan keskuksessa oli voitava asioida päivän aikana. Rajoitus väljeni teiden parannuttua auton korvattua hevosen.

Tietotekniikka on jo vienyt ja tulee edelleen viemään tarvetta paikallisilta palveluilta. Sähköisesti asioitaessa on aivan samantekevää, missä Kelan lähin toimipiste sijaitsee. Myös kunnan kanssa asiointi muuttuu sähköiseksi.

Silloin tällöin kysytään, miksi kahdesta samanlaisesta kunnasta toinen pystyy tarjoamaan hyvät palvelut halvalla ja toisella palvelutaso on huono, mutta rahaa menee paljon enemmän. Syy voi olla parissa kalliissa potilaassa. Terveydenhuolto sopi kunnan tehtäväksi, kun sillä vielä tarkoitettiin lähinnä kunnanlääkärin antamaa hoitoa. Nyt tarjolla on parempia mutta samalla paljon kalliimpia hoitoja. Asuinkunta maksaa kaiken, vaikka sairaalaa ylläpitää sairaanhoitopiiri. Vakuutusyhtiöksi moni kunta on aivan liian pieni.

Vanhustenhoito on kunnan vanhaa ydintoimialaa. Onko tämä kuitenkaan nykyään kohtuullista, kun joissakin kunnissa puolet asukkaista on kohta eläkkeellä työikäisten muutettua kaupunkeihin? Vanhus vuodeosastolla maksaa kunnalle yli 50 000 euroa vuodessa; yhtä paljon kuin opettajan palkkaaminen peruskouluun.

Kuntien ja valtion työn- ja vastuunjako on kertakaikkisesti väärä, jos kunnat ovat niin pieniä kuin ne ovat. Pienissä kunnissa vastustetaan kuntaliitoksia, jotta päätösvalta ei karkaisi kauas, mutta vielä kauemmas se siirtyisi, jos tehtävät siirrettäisiin valtiolle.

Pienten maalaiskuntien murheet on hoidettavissa valtion rahalla, eikä sitä edes tarvita paljon. Pienissä syrjäisissä kunnissa asuu vähän ihmisiä. Toiminnallisia säästöjä niiden yhdistämisestä ei paljon tule. Kuntajaon ongelmat ovat suurten kaupunkien ympärillä.

Kaupungit rakennettiin alun perin tiiviisti pienelle alueelle, koska niissä liikuttiin lähinnä jalan eikä asukkaitakaan ollut paljon. Nyt valtaosa suomalaisista asuu jonkin kaupungin vaikutuspiirissä. Kaupunkimainen asutus on levittäytynyt kymmenien kilometrein päähän keskustoista. Ydinkaupunkeja ympäröivistä maalaiskunnista on tullut lähiörykelmiä, jotka menneisyyden perintönä ovat itsenäisiä kuntia.

Kaupunkiseudun toimivuus riippuu ratkaisevasti siitä, miten asutus työpaikat, kaupat, koulut ja viheralueet sijaitsevat ja miten liikenne on järjestetty. Hyvässä kaupungissa päivittäiset asiat ovat lähellä. Huonossa kaupungissa aikaa, rahaa ja tilaa tärvääntyy liikenteeseen. Hyvässä kaupungissa palveluelinkeinot kukoistavat, huonossa on tyytyminen ABC-asemiin.

Lähes jokaisen kaupunkiseudun kehitys on kärsinyt pahasti keskuskaupungin ja ympäryskuntien huonosta yhteistyöstä.  Sen seurauksena yhdyskuntarakenne on hajonnut. Tämä on Suomen suurin ympäristörikos, mutta siitä kärsivät myös asukkaat ja yritykset. Pahimmat hölmöydet on tehty pääkaupunkiseudulla, mutta Helsinki ympäristöineen on Suomen mittakaavassa muuten niin ylivoimainen, että se menestyy virheistään huolimatta. Erot näkyvät räikeämmin muissa kasvukeskuksissa. Turku ja Vaasa ovat maan pahimmat alisuoriutujat. Miksi Seinäjoki voi menestyä Vaasaa paremmin ja miksi Turku ei ole Suomen ehdoton kakkoskaupunki? Turkulaiset ja vaasalaiset riitelevät itsensä pois maailmankartalta.

Työpaikat keskittyvät kaikkialla maailmassa suurille paikkakunnille, koska ne tarvitsevat monipuolisia työmarkkinoita ja erikoistunutta työvoimaa, tai paljon lähellä olevia asiakkaita. Kaikki Suomen kaupunkiseudut ovat kansainvälisen mittapuun mukaan liian pieniä.

Hajanainen yhdyskuntarakenne tekee kaupunkiseudusta toiminnallisesti pienemmän. Turun seudulla asuu noin 300 000 asukasta, mutta se ei toimi kuin 300 000 asukkaan kaupunki, koska yhdyskuntarakenne on kelvoton.

Kuntien välinen yhteistyö yhdyskuntasuunnittelussa ei onnistu koskaan.  Yhteistyö ei onnistu, koska yhdenkään kunnan ei kannata sitä edistää. Kyse on rahasta.

Pohjoismaista hyvinvointivaltiota toteuttaa Suomessa kunta. Valtio tasoittaa kuntien välisiä taloudellisia eroja, mutta kaupunkiseuduilla tämä tasoitus ei toimi. Jokaiselle kunnalle taataan verotuloja määrä, joka vastaa noin 92 prosenttia valtakunnallisesta keskiarvosta asukasta kohden. Kasvukeskusten ulkopuolella kaikki kunnat ovat tämän tulotakuun piirissä, eikä niiden siksi kannata kilpailla veronmaksajista keskenään. Kasvukeskuksissa kilpailu hyvistä veronmaksajista sen sijaan on raadollista. Hyvien veronmaksajien houkuttelu on kuitenkin sivistyneempää kuin huonojen karkottaminen.

Vajaat viisi prosenttia asukkaista aiheuttaa puolet kunnan sosiaali- ja terveystoimen menoista. Joukossa on huostaan otettuja lapsia, vuodeosastojen vanhuksia, mielenterveyspotilaita ja erikoissairaanhoidon potilaita ja ympärivuorokautista apua tarvitsevia vammaisia. Vielä edullisempaa kuin houkutella hyviä veronmaksajia kuntaan on hätistellä tuota viittä prosenttia muualle. On häpeällistä hankkia maine kuntana, joka kohtelee vanhuksia kaltoin, mutta huono kannustaa ikääntyviä muuttamaan pois, ennen kuin voimat heikkenevät.

Hyviä veronmaksajia houkutellaan ja huonoja karkotetaan kaavoituksen ja asuntopolitiikan keinoin. Kuntien välillä on niin voimakas eturistiriita, että on turha toivoa niiden pystyvän yhteistyöhön. Jos haluamme ehyttä yhdyskuntarakennetta, elinvoimaisia kaupunkeja ja reilua hyvinvointipolitiikkaa, kaupunkiseuduilla tulee kunnat liittää yhteen tai siirtää suuri osa niiden tehtävistä ja verotuloista metropolihallinnolle.

On toki toinenkin keino. Yhteistyö itsenäisten kuntien kesken muuttuu mahdolliseksi heti, jos verot kerätään kaupunkiseuduittain yhteiseen kassaan ja jaetaan asukasluvun suhteessa ja eräät väestörakenteeseen liittyvät sosiaali- ja terveysmenot tasataan seudun kuntien välillä. Sen jälkeen edut ovat yhtenevät ja yhteistyö muuttuu mahdolliseksi.

Kommentit

54 Vastausta artikkeliin “Kuntaliitoksia tarvitaan kaupungeissa”

  1. Kutoja kirjoitti 21.6.2010 kello 20:00

    On toki toinenkin keino. Yhteistyö itsenäisten kuntien kesken muuttuu mahdolliseksi heti, jos verot kerätään kaupunkiseuduittain yhteiseen kassaan ja jaetaan asukasluvun suhteessa

    Entä jos kunnallisverosta luovuttaisiin kokonaan. Ainoastaan valtio verottaisi ja jakaisi potista osuuden kunnille asukasluvun mukaan. Silloin poistuisi suurin syy houkutella rikkaita asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville M kirjoitti 21.6.2010 kello 20:30

    Vallan keskittyminen monissa Euroopan pääkaupungeissa, joissa sekä poliittinen että kaupallinen valta on muutaman korttelin sisällä on erittäin vaarallista, ja johtaa maan muiden kaupunkien näivettymiseen.

    USAn perustajat ymmärsivät tämän ja rakensivat uuden pääkaupungin Washington DCn, ja jättivät NYC kaupalliseksi keskukseksi(nykyään myös LA, Chicago ym). (Myös osavaltioissa tilanne on sama, San Francisco ei ole Californian pääkaupunki, vaan Sacramento, tämä on tietoinen valinta.)

    Poliittinen pääkaupunki, eduskunta yms. pitäisi hetimiten siirtää toiseen kaupunkiin, luonnollinen valinta on suomen vanha pääkaupunki Turku, kuntaliitos ja pääkaupungin siirto ja Turussa alkaa uusi kukoistus. Helsingin hintojen nousukin vähän rauhoittuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Riccado kirjoitti 21.6.2010 kello 20:39

    Vanhaa läänitasoa (nyk. AVI, ELY) kehittämällä olisi voitu saada aikaiseksi ratkaisuja ja rakenteita, joilla näitä kysymyksiä olisi voitu ratkaista. Nykyinen läänijako on tähän liian laaja ja keinotekoinen. Vanhalla läänitasolla (tarkoitan läänejä ennen vuotta 1997, n. 13 lääniä) olisi voitu / voitaisiin ratkaista laajat yleiskaavat, asutuspolitiikka, terveydenhoito, liikenneratkaisut, miksei kouluverkon laajuus ja sijoittautuminenkin ym. Asemakaavat ja paikalliset ratkaisut voitaisiin pitää edelleen kunnissa mikä kuntakoolle sopii. Iso osa valtionavuista voitaisiin ohjata tämän läänitason kautta. Eikä byrokratia lisääntyisi vaan ennemmin vähentyisi (tai pysyisi ainakin ennallaan, kun kaikkia nykyisiä asioita ei tarvitsi tehdä jokaisessa yksittäisessä kunnassa erikseen). Läänit voisivat myös reilusti vetää kotiinpäin ja kilpailla keskenään, koulutuspolitiikallaan ym. Vanhat läänit myös ovat / olivat identiteetiltään suhteellisen vahvoja alueita, ihmiset pystyivät samastumaan siihen. En tiedä onko tämä lähellä ajatusta metropolihallinnosta, mitä se on?

    Nykyään AVI on lähinnä lupa- ja valvontaviranomainen, siitä ei nykyisellään tähän ole. AVI nykyisellään on jokseenkin turha jäänne kun ei vanhoja ‘läänejä’ sitten kuitenkaan haluttu kokonaan lopettaa – vaikka sitähän tämä nyt tarkoittaa ja siihen johtaa. Myöskään maakuntien liitot eivät näitä ongelmia pysty ratkaisemaan, sillä ne ovat kuntavetoisia, eli niiden sisällä on samat yhteistyöongelmat kuin on kuntien välillä muutenkin.

    Tämä ehkä tarkoittaisi paluuta vanhaan – mutta ei sittenkään. Keskittämisen ja hajauttamisen kiertokulku on ikuista. Mutta mikään uusi ei vanhana palaa vaan kehittyy kierron aikana. Osavaltiot ovat tulossa taas. Mihin on jäänyt ajatus alueiden Euroopasta? Kansallisvaltioiden rajojen piti liudentua ja alueiden roolin korostua. Näissä kriiseissä aina kansallisvaltion rooli korostuu. Ehkä / joko nyt pian, olisi taas alueiden aika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 21.6.2010 kello 22:17

    “Kuntien ja valtion työn- ja vastuunjako on kertakaikkisesti väärä, jos kunnat ovat niin pieniä kuin ne ovat. Pienissä kunnissa vastustetaan kuntaliitoksia, jotta päätösvalta ei karkaisi kauas, mutta vielä kauemmas se siirtyisi, jos tehtävät siirrettäisiin valtiolle.”

    Mihin näin pieni maa tarvitsee enää kuntaporrasta ?

    Ei mihinkään, vastuukuvio olisi paljon selvempi,tehokkuus aivan toista luokka, jos valtio hoitaisi lähes kaiken .

    Paikallinen itsehallinto hoitaisi lähinnä harraste-ja kulttuuritoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Liian vanha kirjoitti 21.6.2010 kello 22:20

    “Tietotekniikka on jo vienyt ja tulee edelleen viemään tarvetta paikallisilta palveluilta. Sähköisesti asioitaessa on aivan samantekevää, missä Kelan lähin toimipiste sijaitsee. Myös kunnan kanssa asiointi muuttuu sähköiseksi.”

    Ainoa vika on, että 30 % kansasta ei kykene käyttämään nykyaikaista tietotekniikkaa, suljetaanko heidät palveluiden ulkopuolelle ??

    Eikä tietoyhteyksiä ole enää syrjäseuduilla: Sonera purkaa kuituverkkoaan ja Digita lopettaa @450 palveluaan.

    Savumerkeilläkö periferiasta viestitään ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.6.2010 kello 23:27

    @liian vanha
    Uusikunta sopimukseen liittyy myös se, että jokaisessa vanhassa kuntakeskuksessa on kansalaisten käytössä internetyhteys ja opastusta sen käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle kirjoitti 21.6.2010 kello 22:43

    Teho ulos kuntaorganisaatiosta saadaan, kun mammutit pilkkotaan järkeviksi yksiköiksi. Kuntaliitoksiakin toki tarvitaan, mutta paljon enemmän tarvitaan kuntien pillkomista. Eihän kukaan voi edes olettaa, että 200 000 hengen yksikkö olisi toimiva. 😀 Nyt on vain jäänyt väärä vaihde päälle, koska oli perusteltua aloittaa yhdistelemällä minikuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.6.2010 kello 23:24

    Käy nyt kuitenkin lukemassa esitykset Lahden seudun kuntaliitokseksi. http://WWW.uusikunta.fi. Totuus löytyy keskityksen ja hajautuksen järkevästä kombinoinnista. On asioita, joita kannattaa keskittää ja on asioita, jotka kannattaa hoitaa hajautetusti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Konsta Happonen kirjoitti 21.6.2010 kello 22:47

    Usein kuulee puhuttavan kaupunkiseutujen kuntien yhteistyön lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta harvoin kuulee ehdotuksia tällaisten prosessien aloittamisen mahdollistamiseksi – kuntaliitoksia lukuunottamatta. Olisiko kuntajakoselvityksiin mahdollista ottaa eritasoisia yhteistyömuotoja tasa-arvoisina vaihtoehtoina? Kuntien yhdistymisen vaikutuksia tutkittaessa luulisi olevan järkevää tutkia myös Soininvaaran mainitseman kuntien yhteiskassan ja muiden yhteistyömuotojen mahdollisuudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 21.6.2010 kello 22:49

    Ville M, samoin tehtiin viimeksi Burmassa, yksi perinteinen motiivi hallinnollisen pääkaupungin eriyttämiseen suurista kaupungeista on piilottaa valta. 🙂

    Aiheesta tai edelleen vähän vierestä. Olen eri mieltä siitä että Pääkaupunkiseutu on liian pieni globaalisti. Useat kansainvälisesti menestyvät kaupungit ovat nimenomaan kokoluokkaa 1 – 2 miljoonaa. Tuo on semmoinen haarukka missä saavutetaan ison markkinan edut, mutta mm. se todellisen suurkaupungin haitta että se käytännössä hajoaa useiksi kaupungeiksi eli markkinoiksi voidaan välttää. Asiaa voi ajatella vaikka niin että määrittelee kaupungin funktionaalisesti tilaksi jossa pääsee joka paikkaan tietyssä ajassa, sanotaan vaikka puoli tuntia. Eli huonolla kaavoituksella kyllä saa pirstottua pienenkin kaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ikks kirjoitti 21.6.2010 kello 23:31

    onhan jopa helsingin tilanne katastrofaalinen, miljardivelkaa senkun kerääntyy koska “etnisesti haasteelliset erityisryhmät”.

    Mitäköhän maakunnissa sanotaan se päivä ku helsinki ja espoo ilmoittavat ettei makseta mitään valtioosuuksia, itseasiassa muun suomen kuuluisi maksella kolmasosan kunnallisveroistaan helsingille ja espoolle koska täällä on paljon noita kalliita erityisryhmiä. Ei se päivä kovinkaan kaukana enää ole. Tarttis itse asiassa jo kääntää maksuliikenne päinvastaiseksi…

    Sillaihan se on perusteltu siellä maakunnissa, ei se mitään, otetaan se keskus ja sitten ajetaan ne pois täältä helsinkiin. Annetaan helsingin maksella niiden toimeentulon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Liian vanha kirjoitti 22.6.2010 kello 0:11

    “@liian vanha
    Uusikunta sopimukseen liittyy myös se, että jokaisessa vanhassa kuntakeskuksessa on kansalaisten käytössä internetyhteys ja opastusta sen käyttöön.”

    Mikä tietoyhteiskunta se on, jossa pitää matkustaa satoja kilometrejä päästäkseen laajakaistaan kiinni ??

    Ja silloin on jo yksinkertaisempaa hoitaa asia tiskillä kuin lähettää viesti avustajan opastuksella viereiseen huoneeseen.

    Tällainen tietoyhteiskunta on kuin kameli:Byrokraattien suunnittelema hevonen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2010 kello 9:47

    @Liian vanha:
    Satoja kilometrejä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Liian vanha kirjoitti 22.6.2010 kello 0:15

    Palvelupisteitähän voi olla n kpl, ei niitä tarvitse keskittää yhten pisteeseen ja osa palveluista voi olla liikkuvia.

    Ei se , että valtio ottaa kaiken vastuun tarkoita, että ainoa palvelupiste on sen jälkeen Arkadianmäellä ja Eduskunta hoitaa sairaat , tiet vesihuollon etc

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jussi Ahtola kirjoitti 22.6.2010 kello 1:13

    Pääkaupungin siirto Turkuun olisi erittäin turha ja epäviisas päätös. Hyvä esimerkki on Tampere, joka ei valita ja vikise katsoen menneisyyteen, vaan tekee ja toimii. Turku on monessakin mielessä taantunut paikka, pääosin oman poliittisen toimintakulttuurinsa ja ilmapiirinsä uhrina.
    Turku, joka muuten onnistui purkamaan 2/3 ruutukaava-alueestaan sotien jälkeen ei oikein arvostanut itse omaa arvokasta historiaansa. Samoin kävi raitiovaunuille, jotka pantiin, kaupungin omin päätöksin, jopa ilman isoa pahaa sutta Turussa roviolle. Toisaalta pääkaupunkiuskin oli lyhyt, vain joitakin vuosia, itsenäisyyden ajalta ei yhtään.
    Tässä hyödyllinen artikkeli kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, miten Turussa menee:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/article162020.ece

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. nos kirjoitti 22.6.2010 kello 7:21

    Terveyskeskus, peruskoulu ja vanhainkoti on siirrettävä nettiin, niin voimme samalla luoda markkinoita erilaisille uusille itsehoito- ja opetus sovellutuksille. Näillä uusilla innovaatioilla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen tuottavuusvaje saadaan korjattua laadun kärsimättä. Aktiivisella hankintapolitiikalla ja parantamalla kuntien hankintaosaamista on mahdollista saada kunnissa aikaiseksi merkittäviä kustannussäästöjä. Ilman aktiivisia toimenpiteitä vanheneva väestö uhkaa kaikkien suomalaisten hyvinvointia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ratkaisuja on tehtävä nopeasti, koska ihmiset vanhenevat koko ajan nopeammin. Nyt on aika toimia(bifoor its tuu leit).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Syltty kirjoitti 22.6.2010 kello 8:31

    Ihan ensimmäiseksi valtion on lopetettava lappamasta kunnille lisää tehtäviä. Pitäisi mennä ihan toiseen suuntaan, vähentää niitä. Sen jälkeen voisi alkaa miettimään jotain tuollaisia tasaussysteemeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. TM kirjoitti 22.6.2010 kello 8:31

    ABC on luonnut moneen kuntaan tavara-, palvelu- ja työmarkkinoita, joita siellä ei ennen ole ollut eikä siis tuhonnut vanhaa.

    Ei minulla mitään tutkimusta ole väitteeni perusteluksi ja siksi vetoan Adam Smithiin. ABC-asemissa on niin paljon erikoistumista eli erityisosaamista, että se varmasti on luonnut uutta hyvinvointia eikä vain korvannut vanhaa. Maaseutukunnan ja sen tukein varassa elelevien asukkaiden kannalta paikallisen työnantajan kyky imuroida kaupunkilaisten rahaa on jo yksinään saavutus. Kunnat kilpailevat keskenään saadakseen ABC-asemia ja muita liikenneasemia.

    Kilpailun ja yhteistyön oikean tasapainon löytäminen pitäisi yleisemminkin olla ja varmaan onkin Soininvaaran ehdotusten ytimessä. Aina kun lisätään yhteistyötä, on vaarana, että menetetään kilpailun tuomia etuja ja päinvastoin.

    Yksi tapa löytää tasapaino on se nykyinen eli laaditaan suurpiirteisiä yleiskaavoja ja ohjeita ja sitten antaa kilpailun hoitaa loput.

    Toinen tapa on Soininvaaran ajama kuntien yhdistäminen yhä suuremmiksi yhteistyöyksiköiksi. Tuossa mallissa kilpailu jatkuu suurkuntien välillä. Ihmetellä kai kuitenkin sopii, missä kohdin kilpailu muuttuu niin vähäiseksi, että monopolistiset haitat tunkevat tilalle.

    Tässäkin kysymyksessä hedelmällinen lähtökohta olisi haravoida maailmalta esiin parhaat käytännöt. Luultavasti maailman kuntarakenteen kannalta hyvinvoivimmilla alueilla on jotkut toiminnot siirretty valtion hoidettaviksi, toiset pakollisen kuntien välisen yhteistyön piiriin ja kolmannet jätetty kilpailun armoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Raimo K kirjoitti 22.6.2010 kello 9:48

    Kainuun malli!
    Kuntaliitoksia vastustetaan, koska pelätään identiteetin katoavan (ehkä aiheettomasti).
    Jätetään siis kunnat, mutta hallinto hoidetaan yhteisesti ja keskitetysti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2010 kello 9:49

    Kainuussa jätettiin peruskuntiin myös vanha hallinto. Muuten se malli olisi hyvä, mutta kun tehtävät siirrettiin maakunnille, ei peruskuntaan olisi pitänyt jäädä muutamaa virkamiestä enempää väkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. TM kirjoitti 22.6.2010 kello 10:15

    Miksi ihmeessä Turun pitäisi olla Suomen kakkoskaupunki? Turku oli toki pitkään Suomen suurin kaupunki ja Ruotsin toiseksi suurin, mutta silloin Turku sijoittui Ruotsin valakunnan ydinalueelle lähelle Tukholmaa yhdistävän meren rannalle. Siitä on jo 200 vuotta ja enemmänkin.

    Ruotsista irtautuneessa Suomessa Turku siirtyi enempikin periferiaan, kun ei ollut mitään maantieteellistä etua. Satama oli hankalan saariston takana ja teollisuuden oli luontevaa syntyä koskien varsille ja lähelle loputtomia metsiä esimerkiksi Tampereelle.

    Turun nykyinen kukoistus (300 000 asukasta talousalueella ja korkea elintaso) johtuu enemmän kai perinteestä kuin jostain muka luonnollisesta taipumuksesta olla maan kakkoskaupunki. Perinteen oleellinen osa on pari yliopistoa, joista molemmat ovat maan huippua, kauppakorkeakoulu ja muitakin menestyviä oppilaitoksia. Opiskelijoita on kymmeniä tuhansia.

    Turun suurin ongelma lienee pääkaupunkiseudun vetovoimasta johtuva aivovuoto ja firmojen karkailu. Jos Turun seudulta ei löydy koulutusta vastaavaa työtä, on lähdettävä, tuntui se kuinka vastenmieliseltä tahansa vaihtaa sopivan kokoinen ja viihtyisä Turku Jakomäen ostariin ja siihen jäätävään viimaan, joka tunkeutuu luihin ja ytimiin ja tuntuu kuin tappaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. nos kirjoitti 22.6.2010 kello 10:17

    Kuka voi vastustaa ABC -asemien iloista ja positiivista ilmapiiriä, missä leivitetyt pihvit ja mäyräkoirat täydentävät ihmisten keskinäistä harmoniaa. Smith oli kauas kantoinen nähdessään ABC:n merkityksen suomalaiselle kuluttajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 22.6.2010 kello 10:17

    Kainuun mallissa on semmoinen omituisuus että maakuntahallinnolla ei ole verotusoikeutta. Rahoitus menee niin että jotain 50-60% kuntien verotuloista menee maakuntahallinnolle jolla on sitten palvelujen järjestämisvelvollisuus. Eli valtio päättää palvelutason velvoitelainsäädännön kautta, kunta päättää rahoitustason veroäyrin kautta, ja maakuntahallinto ei sitten päätä loppujen lopuksi yhtään mistään olennaisesta.

    Kunnanisän kannalta tämä on silleen kätevää että palveluiden puutteesta voi osoittaa maakuntahallintoa, mitään muuta hyötyä rahoitus- ja päätösvallan hajauttamisesta on vaikea keksiä. Tämän takia tätä ei voi sellaisenaan Pääkaupunkiseudulle tuoda.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Samuli Lintula kirjoitti 22.6.2010 kello 10:38

    Turkulaiset ja vaasalaiset riitelevät itsensä pois maailmankartalta.

    Sellainen täsmennys lienee paikallaan, että sekä Turussa että Vaasassa lienee aika hyvä yhteisymmärrys kuntaliitoksista tai ylikunnallisesta palveluverkosta ja maankäytön suunnittelusta. Kovin paljon yhteistyötä ei toki synny siitä, että on samaa mieltä itsensä kanssa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Konsta Happonen kirjoitti 22.6.2010 kello 10:49

    Syltty:”Ihan ensimmäiseksi valtion on lopetettava lappamasta kunnille lisää tehtäviä. Pitäisi mennä ihan toiseen suuntaan, vähentää niitä. Sen jälkeen voisi alkaa miettimään jotain tuollaisia tasaussysteemeitä.”

    Tämä on ihmisten äänestysaktiivisuudellakin perusteltava vallansiirto. Miksi antaa lisää vastuuta sellaiselle ryhmälle, jonka valitsee vähemmistö ihmisistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. TM kirjoitti 22.6.2010 kello 11:41

    “Smith oli kauas kantoinen nähdessään ABC:n merkityksen suomalaiselle kuluttajalle.”

    Adam Smith keksi, että erikoistuminen (ja kilpailu) tuottaa taloudellisen hyvinvoinnin. S-ryhmään on kasautunut tavarakauppaan ja palveluihin keskittyvää erikoistumista niin, että osaa rakentaa keskelle metsää toimivan konseptin. Simsalabim, taas on hyödynnetty erikoistumista ja tuotettu taloudellista hyvinvointia esimerkiksi työpaikkojen muodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2010 kello 12:16

    Minä en kritisoinut sitä, että S-ryhmä rakentaa ABC-myymälöitä sinne, missä ei mitään muutakaan ole (esteettistä ilmettä voisi kyllä vähän parannella) vaan sitä, että kunnat kaavoittavat yhdyskuntia, joissa ei ole muuta kuin ABC-myymälä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Pekka kirjoitti 22.6.2010 kello 12:36

    Osmo:

    kunnat kaavoittavat yhdyskuntia, joissa ei ole muuta kuin ABC-myymälä.

    Missähän tällaisia yhdyskuntia on? Minä en nyt ainakaan tällä miettimällä keksi yhtään.

    ABC-liikennemyymälöiden voimakas lisääntyminen on kyllä myös suureksi osaksi valtion ja lainsäädännön “ansiota” eli kaupan aukioloaikojen rajoittamisen, johon porsaanreikänä jäivät taajamien ulkopuolella sijaitsevat liikennemyymälät. Saa nähdä kuinka tuore aukioloaikojen vapauttaminen muuttaa tilannetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko Särelä kirjoitti 22.6.2010 kello 14:27

    Vanhustenhoidosta: minulla olisi sellainen ehdotus, että nykyinen valtionapujärjestelmä korvataan sellaisella, että valtio antaa vanhukselle palvelusetelin. Näin kunnat voivat jatkaa vanhuspalveluiden tuottajina ja siitä voi jopa tulla kannattavaa toimintaa tietyille kunnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Liian vanha kirjoitti 22.6.2010 kello 15:41

    “@Liian vanha:
    Satoja kilometrejä?”

    Käypä joskus Lapissa Pariisin sijasta niin asia kirkastuu.
    Mutta kyllä se autottomalle kymmenkin kilometriä voi olla vaikea.
    Isäni ja äitini ovat nyt isän menetettyä kortin ongelmissa , sillä 80-vuotias ei enää vetreästi kävele tai polje kymmentä kilometriä.

    Taksikortteihin he ovat liian hyväkuntoisia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. nos kirjoitti 22.6.2010 kello 17:17

    Paljonkohan tuo ABC nimi on maksanut. Niin iskevä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 22.6.2010 kello 19:14

    Nykyisessä systeemissä vanhus voi jäädä todella yksin.
    Äitini täti asuu keskellä ei mitään pienessä mummonmökissä ja on lähes 100-vuotias, lapset ovat pääosin jo kuolleet ja pari hengissä olevaa asuu Ruotsissa.
    Vanhainkotiin häntä pidetään liian hyväkuntoisena, mutta uloskaan hän ei omin avuin pääse.
    Avustaja käy kerran päivässä, mutta ulos hänet saatetaan vain silloin tällöin.
    Lain mukaan hän ei voi muuttaa lasten lähelle, mökistä saatava raha taas ei riitä asuntoon taajamassa.

    Äitini kävi häntä avittamassa, mutta sekin loppui kun isäni menetti korttinsa

    Tuo Osmon ehdotus vanhuksen kyöräämisestä keskustaan internetin ääreen toisi hänelle kyllä vaihtelua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Riccado kirjoitti 22.6.2010 kello 20:24

    Jos se kunnan kaavoittama ABC-myymälä sijaitsee moottoritien varressa, niin sillä on tietty funktio, vaikka se kuntatasolta näyttäisi vähemmän viisaalta. Ne nyt vaan ovat käytännöllisiä silloin harvoin, kun tulee ajatuksi omalla autolla väliä Turku-Helsinki.
    (On niissä ainakin parempi ja huokeampi valikoima kuin Pendolinon kärryissä.)

    On Turussa paljon rakenteellista ongelmaakin, mutta tämä Turun valittaminen alkaa mennä vähän yli. Ei täällä lopulta kovin huonosti asiat ole, jos ollenkaan. Riippuu mistä vinkkelistä katsoo. Kulttuuria, yliopistoa, ja yritystäkin riittää. Palvelutkin toimivat. Hyvät pyörätiet. Kauniit maisemat. Uskon, että pidemmän päälle myös ihmiset laajemmin ymmärtävät kuntarajojen tietyn ‘järjettömyyden’. Turkulaiset käyvät Raisiossa uimassa, Raisiolaiset Turussa konserteissa ym. ym. Ja olen varma, että Turun maahanmuutajamyönteisyys aikoinaan tuottaa Turulle lopulta hyötyä myös taloudellisesti, toisen sukupolven myötä. Alun kustannukset kääntyvät ‘voitoksi’. Tämä on jo nähtävissä.

    Vaikka yksittäinen ihminen ei paljon voi tehdä, on mielenkiintoista nähdä, mikä tulee olemaan Turun uuden kaupunginjohtajan valinta. Valitaanko joku ‘sisäpiirin’ kokoomuslainen, joka jatkaa siitä mihin jäätiin, eli odotus jatkuu. Vai voitaisiinko viimein hakea jotain uutta ratkaisua, henkilöä, joka ei valmiiksi ole naapurikuntien kannalta ‘Turun mies tai nainen’, (joita ehkä jo kisaan ilmoittautuneet ovat…).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Jussi Ahtola kirjoitti 22.6.2010 kello 21:53

    On hyvin vaikea ymmärtää, miten Turun ns “maahanmuuttajamyönteisyys” koskaan tuo Turulle yhtään mitään. Termi “maahanmuuttaja” on tässä tapauksessa kryptinen ilmaisu henkilölle, joka on tullut Suomeen turvapaikanhakijana tai pakolaisena.

    Ottaen huomioon huoltosuhteen, rikollisuuden ja taannoisessa MOT-ohjelmassa esitetyt tiedot, on vaikea ymmärtää, miten etnoslummien syntyminen rikastuttaa Turkua, kun se ei ole sitä tehnyt muuallakaan. Tällaista “huippuosaamista” en usko Suomen tarvitsevan. Ai niin, “meniväthän suomalaisetkin..”-kortin varalta: a)Ruotsi houkutteli ihmisiä Suomesta pitämällä yllä toimistoja Suomessa. b) ja Amerikassa tai Australiassa ei tunneta samaa joviaalia sosiaalijärjestelmää, joka olisi hyödyttänyt sinne tulevia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Riccado kirjoitti 23.6.2010 kello 0:45

    Aleksi Randell on siis Turun uusi kaupunginjohtaja. Niin on hyvä kuin käy. Ja hyvä on.

    Jos henkilö on asunut Suomessa koko ikänsä ja isän maa on Suomi, ja ‘äidinkieli’ (mutta ei äidin) on suomi, miksi puhutaan maahanmuutajasta? Kun ei ole mihinkään muuttanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha kirjoitti 23.6.2010 kello 6:36

    “b) ja Amerikassa tai Australiassa ei tunneta samaa joviaalia sosiaalijärjestelmää, joka olisi hyödyttänyt sinne tulevia.”

    USA:aan ja australiaan mentiin 50-ja 60-luvuilla ja siihen aikaan näiden maiden sosiaaliturvajärjestelmä oli huomattavasti parempi kuin Suomen.
    Suomessa työtön luokiteltiin irtolaiseksi, joka vietiin pakkotyöhön siirtotyömalle, jotka olivat itse asiassa suomalainen versio Saksan leireistä.
    Alunperinhän keskitysleirit olivat ns a-sosiaalisten henkilöitten koulutus-ja sopeuttamisleirejä ja tästä tavoitteeesta tulee tuo kuuluisa Arbeit-macht-frei-logokin. Noita a-sosiaalisia tapukisa kun Eurooppa ja USA olivat pullollaan 30-luvulla.
    Tosin leirien tavoite muuttui ajan kuluessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Liian vanha kirjoitti 23.6.2010 kello 8:23

    Kuntasektorin saneerauksen ongelma on hitaus ja jos edetään Osmon kaavan mukaan niin kun tuo kuntien vähentäminen on toteutettu niin uuditus on jo jälkeenjäänyt ja pitää kiireesti aloittaa seuraava askel, joka on jo myöhässä.

    Asteittainen saneeraus on kallista esim yksi merkittävimmistä ongelmista on tietojärjestelmät.
    Ei ainoastaan järjestelmien kirjavuus vaan paljon kalliimpi onglema on tietosisältöjen kirjavuus.

    Kuntamäärän supistaminen ei poista tietosisältöjen kirjavuuden ja yhteensopivuuden ongelmaa eikä sellaista auktoriteetia ole, joka kykenisi vääntämään yli kunnallisen itsehallinnon.

    Hyvä esimerkki kirjavuudesta oli, kun yritin käyttää kunnallisia paikkatietojärjestelmiä televrkon suunnitteluun.
    Ongelmaksi tuli eri kuntien sovellusten kirjavuus.
    Tietosisällön virheet eli Rovaniemenkin itäisimmät kiinteistöt olivat Uralin takana ja läntisimmät löytyivät USA:ta.
    Jokaisella kunnalla oli omat koordinaatit, jotka poikkesivat valtakunnan koordinaateista.
    Kartta-alkiot oli rakennettu kuntakohtaisesti, joten sama merkintä tarkoitti toisessa kunnassa tien reunaa, toisessa tontin reunaa etc

    Lopputulema oli, että oli helpompaa ostaa paperiversio ja skannata se

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raimo K kirjoitti 23.6.2010 kello 9:37

    Samuli Lintula: “Sellainen täsmennys lienee paikallaan, että sekä Turussa että Vaasassa lienee aika hyvä yhteisymmärrys kuntaliitoksista tai ylikunnallisesta palveluverkosta ja maankäytön suunnittelusta. Kovin paljon yhteistyötä ei toki synny siitä, että on samaa mieltä itsensä kanssa…”

    Vaasasta en tiedä mitään, mutta täsmennykseksi Turussa vallitsevaan yhteisymmärrykseen on todettava, että se tarkoittaa sitä, että ympäristökunnissa on selvä yhteisymmärrys siitä, että Turun kanssa ei voi olla missään tekemisisssä.
    Turun kaupungissa taas on sellainen yhteisymmärrys, että kaikki seutukunnan kunnat on heti liitettävä Turkuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 23.6.2010 kello 11:40

    Kepu hallitsee n 250 pikkukuntaa, joten nykyhallituksella ei ole halua eikä eväitä viedä läpi suurta kuntauudistusta.
    Kepulle se olisi itsemurha.
    Lähinnä voidaan rakentaa Kainuun malleja , ne kun lisäävät hyväpalkkaistan kepulaisille läänitettyjen byrokraattien määrää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Raimo K kirjoitti 23.6.2010 kello 12:25

    Liian vanha: “Lähinnä voidaan rakentaa Kainuun malleja, ne kun lisäävät hyväpalkkaistan kepulaisille läänitettyjen byrokraattien määrää”

    Jaa. Että jos pääkaupunkiseudulla otettaisiin Kainuun malli käyttöön, niin kepulaisia byrokraatteja tulisi lisää?
    Mistähän niitä tulisi, kun malli yleisesti ottaen vähentää hallintoa?
    Nimimerkki on oikein valittu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Jussi Ahtola kirjoitti 23.6.2010 kello 13:34

    Sinisilmäinen suhtautuminen Eurooppaan vyöryvään kolmannen maailman tulvaan ei ole missään johtanut hyviin tuloksiin. Miksi se tekisi sitä Suomessa.
    Siirtolaiset Amerikassa ja Australiassa olivat kovien realiteettien armoilla, ei heidän elämistään kustannettu. Suomi saa sosiaalijärjestelmänsä ansiosta ne “huippuosaajat, joista vähiten on mitään iloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Liian vanha kirjoitti 23.6.2010 kello 14:50

    “Jaa. Että jos pääkaupunkiseudulla otettaisiin Kainuun malli käyttöön, niin kepulaisia byrokraatteja tulisi lisää?
    Mistähän niitä tulisi, kun malli yleisesti ottaen vähentää hallintoa?”

    Ei Kainuun malli poistanut yhtään organisaatiotasoa vaan loi yhden lisää. Peruskunnat jäivät entiselleen enkä ole nähnyt YT-uutisia, joissa vähennettäsiin julkisen hallinon väkeä Kainuussa .Päinvastoin on näkynyt työpaikkailmoituksia.

    Mikäli sama toteutetaan pääkaupunkiseudulla niin uudet byrokraatit ovat tietysti kokoomuslaisia, vihreitä ja sossuja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 23.6.2010 kello 14:58

    Osmo “Lähes jokaisen kaupunkiseudun kehitys on kärsinyt pahasti keskuskaupungin ja ympäryskuntien huonosta yhteistyöstä. Sen seurauksena yhdyskuntarakenne on hajonnut. Tämä on Suomen suurin ympäristörikos, mutta siitä kärsivät myös asukkaat ja yritykset”.

    Tämä havainto epäkohdasta lienee artikkelissa käsitellyistä vinossa tai kaatumassa olevista asioista se, joka vaatii pitkäjänteisintä ja laajinta yhteistyötä aluetasolla. Kaavoitus rakennuskieltoineen on avainsana.

    Tuntuisi, että työssäkäyntialueet rajaisivat parhaiten aluehallintoyksiköiden muodostumista ainakin kaupunkiseuduilla. Onko kukaan tehnyt asiasta valtakunnallisia selvityksiä ? Jos 20 suurimman kaupunkiseudun työssäkäyntialuerajauksella muodostettaisiin seutuhallinto, mitä jäisi ulkopuolelle ? Kepulandiako ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Raimo K kirjoitti 23.6.2010 kello 15:14

    Jussi Ahtola: “Sinisilmäinen suhtautuminen Eurooppaan vyöryvään kolmannen maailman tulvaan ei ole missään johtanut hyviin tuloksiin. Miksi se tekisi sitä Suomessa.”

    Onko tämä argumentti kuntaliitosten puolesta vai vastaan?
    Sinisilmäisyyttä aiheuttava geeni on muistaakseni väistyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Mikko Särelä kirjoitti 23.6.2010 kello 20:21

    Seppo Vepsäläinen: “Jos 20 suurimman kaupunkiseudun työssäkäyntialuerajauksella muodostettaisiin seutuhallinto, mitä jäisi ulkopuolelle ? Kepulandiako ?”

    Suomen 20 suurinta kaupunkiseutua ovat: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki,
    Salo, Kotka, Mikkeli, Kokkola, Rauma.

    Kukin voi sitten käydä katsomassa kuinka monta yli 10000 asukkaan kaupunkia näiden työssäkäyntialueen ulkopuolelle jää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Riccado kirjoitti 23.6.2010 kello 20:33

    Raimo K: “Vaasasta en tiedä mitään, mutta täsmennykseksi Turussa vallitsevaan yhteisymmärrykseen on todettava, että se tarkoittaa sitä, että ympäristökunnissa on selvä yhteisymmärrys siitä, että Turun kanssa ei voi olla missään tekemisisssä.
    Turun kaupungissa taas on sellainen yhteisymmärrys, että kaikki seutukunnan kunnat on heti liitettävä Turkuun.”

    Tästä syystä ongelmaa ei voida ratkaista kerralla vaan pala kerrallaan. Vaikkapa joukkoliikenteestä voitaisiin aloittaa. Sama lippu: alue Turku, Kaarina, Raisio, Lieto, miksei Naantalikin. Turun Paattisilta Kakskerran kärkeen pääse kahdella ja puolella eurolla, matkaa tulee noin 60-70 km! Mutta Turun torilta Raision ja Kaarinan keskustaan pitää maksaa jo ekstraa, matka n. 7-8 km. Eihän tässä(kään) ole mitään järkeä.

    Iso osa Raisiolaisista, Turkulaisista ja Kaarinalaisista on sinne muualta muuttaneita, ja muuttoliike näiden kuntien välillä on vilkasta, ainakin lähipiirissäni. Miksi tämä Raimo K:n kuvaama asenne syntyy jo muutaman asumisvuoden jälkeen, vaikka syvempää sidettä kaupunkiin ei ole nimeksikään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Raimo K kirjoitti 24.6.2010 kello 9:31

    Liian vanha: “Ei Kainuun malli poistanut yhtään organisaatiotasoa vaan loi yhden lisää. Peruskunnat jäivät entiselleen enkä ole nähnyt YT-uutisia, joissa vähennettäsiin julkisen hallinon väkeä Kainuussa.”

    Ei kai niitä uutisia näe, jos ei osaa katsoa.
    Väittävät kyllä Kainuussa, että säästöä on saatu – ilman yt-neuvotteluja – tasoista riippumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Jorma Nordlin kirjoitti 24.6.2010 kello 11:01

    Kuntaliitosten takia on nyt syntynyt uusi ongelma, rahaa palaa tietojärjestelmien yhtenäistämiseen. Eihän tässä ole mitään järkeä, nyt pitäisi saada äkkiä kaikille kunnille sama keskitetty tietojärjestelmä.

    Nyt kuntia liittyy yhteen ja investoivat tietojärjestelmiin sen takia. Sitten yhdistettyjä kuntia saattaa liittyä vielä toisiin kuntiin ja taas investoidaan järjestelmiin ja lopulta sitten kuitenkin järjestelmä korvataan kaikille kunnille tarkoitetulla keskitetyllä tietojärjestelmällä. Pyrokraatit on siitä kivoja, että ne takaa meille järjestelmänkehittäjille töitä, iso kiitos siitä 😉

    Julkishallinnon järjestelmän ovat olleet kivikaudelta jo kauan aikaa sitten, kiinnitin tähän aisaan huomiota jo aikoja sitten, ennen kun asia edes nousi esiin mediassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Raimo K kirjoitti 24.6.2010 kello 11:07

    Turun tilanteesta voisi vielä kommentoida sen verran, että ei ympäristökunnissa ole sinänsä mitään periaatteellista yhteistyötä vastaan, se vaan kaatuu säännöllisin väliajoin siihen, että joku Turun johtava virkamies tai poliitikko tulee julkisuuteen loistavalla idealla, että yhteistyö hoituu parhaiten liittämällä kaikki kunnat Turkuun.
    Vakiovastaus muiden kuntien puolelta on, että sopiihan se, kunhan Turku ensin saa taloutensa kuntoon, maksumiehiksi ei haluta. Ja Turun talous tulee kuntoon… joskus?
    Kun tilanne vuosien mittaan rauhoittuu, tullaan Turusta taas esiin… jne.
    Tätä on jatkunut niin kauan kuin muistan, runsaat 30 vuotta, ainakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2010 kello 11:20

    Ongelma Turussa ei ole palvelujen tuottamisessa, koska niihin kaikki seudun kunnat ovat riittävän suuria, vaan yhteistyön puuttumisessa asuntoipolitiikassa ja maankäytössä sekä julkisessa liikenteessä. Tässä ei yhteistyöhön ole halujakaan, koska kaikki puolustavat veropohjaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. TM kirjoitti 24.6.2010 kello 14:28

    Seutulippu turkulaiselle €60-80, hell sinkiläiselle 89-125.

    Turun budjetti oli 2009 ylijäämäinen seitsemisen miljoonaa. Helsingin talous on syöksykierteessä.

    Turun keskineliöhinta 1900 ekee, Helsingin 3600.

    Kaupalliset palvelut on onnistuttu kaavoittamaan niin, että keskustasta löytyy, mitä ihminen kaupungilla käpsiessä tarvii patsi nepalilainen ravintola. Eiku, onhan siellä sellainenkin. http://www.sikhar.fi/

    Lisäksi Ohikulkutien varten Raisioon on syntynyt kukoistava suurkauppakeskittymä.

    Turun naapurikuntien asukkailta pitäisi kieltää Turun palvelujen käyttäminen tai niistä pitäisi veloittaa käypä hinta. Kyllä luulisi yhdistymishalujen kasvavan. Mutta jos ei vieläkään riittäisi, ehdotan vanhan tulliaidan uudelleenpystyttämistä, etteivät raisiolaiset enää kuluttaisi kaupungin katuja ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Riccado kirjoitti 24.6.2010 kello 21:12

    TM: Jos olet tosissasi, että Turun palvelujen käyttäminen pitäisi muilta kieltää, niin olet hyvä esimerkki miksi mitään ei tapahdu kuntien välillä. Itse Turkulaisena käytän mm. Raision uimahallia (kun Impivaara on remontissa ja Turussa ei ole toista kunnollista uimahallia!?). Jos Raisiolaiset käyvät vaikkapa Turun pääkirjastossa, ei se ole ongelma. Luulen, että sillä matkalla jää muutama euro myös kauppaan Turussa ja muuhun, ainakin parkkimaksuihin – eikä niin vähänkään.

    Turussa on keskiluokan pientalotonteille tilaa 30 kilometrin matkalla Tampereen moottoritien varressa. ‘Yläluokalle’ on pientalotontteja vaikka kuinka Hirvensalossa, Satavassa ja Kakskerrassa. Kerrostaloille on uusia alueita kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Turku ei vain ole kaavoittanut (paitsi niitä kerrostaloja, Raunistula, Kakola, Telakkaranta ym.), Kaarina ja Raison ovat. Ei se sen kummempaa ole. Raisio on kaavoittanut Myllyjä ja muita. Jos Raisio olisi ollut Turkua, sama olisi tehty kuitenkin. Tämä ei ole ongelma. Maankäyttö ei ole kovin suuri ongelma lopulta.

    Turussa on naapurikuntiin verrattuna enemmän opiskelijoita, eläkeläisiä ja maahanmuuttajia, sekä sinkkuja. Asuntopolitiikka ajaa nämä ryhmät Turkuun, jossa esimerkiksi sijaitsevat yliopistot. Ei tämäkään ole ongelma mutta kuormaa voisi vähän tasata. Turun yliopistoista ym. hyötyvät myös naapurikunnat.

    Jos Myllysillan korvaamisen ripeyttä käyttäisi kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen, Turun alueen seutulippu olisi käynyt Somerolla jo viime vuosituhannella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. keno kirjoitti 24.6.2010 kello 21:18

    Helsingin köyhille ja humanitaarimaahanmuuttajille jälkeläisineen tiedoksi: kannattaa muuttaa Turkuun!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Jussi Ahtola kirjoitti 24.6.2010 kello 23:54

    TM: Helsingin tilinpäätös oli voitollinen, Turun seitsemän miljoonaa on laskennallinen juttu. Turku on joutunut jopa harkitsemaan vuokran perimistä tauluista, jotka ovat koulujen seinillä ja Turun valtionosuudet ovat absoluuttisesti isompia kuin Helsingin. Helsinki saa siis asukasluvultaan kolme kertaa isompana vähemmän valtionosuuksia talousarvioon kuin Turku. Turun seutulipulla nyt en kauheasti juhlisi. Hinta-laatusuhde on aika kyseenalainen, kun miettii, että “uutuutena” seutuliikenne ja kaupungin sisäinen mahtuvat samaan reittioppaaseen, Braheen. Helsingissä asia on ollut arkipäivää jo vuosia.
    Ja kuinka paljon muuten Turussa raideliikenne on kehittynyt sinä aikana, kun Helsingissä on tehty päätös sataman siirrosta, rakennettu satama, ja alettu rakentaa satamaan ratikkakiskoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus