Tahallinen yhteensopivuusongelma?

Kävin maanan­taina levit­tämässä kun­tali­itok­sen ilosanomaa Hämeenkoskel­la. Tarkoituk­seni oli näyt­tää Pow­er­Point-esi­tyk­siä. Salin tietokoneessa oli käytössä Open Office, kuten edel­lisen käyn­tinikin aikana. Viimek­si se toi­mi, mut­ta nyt tuo ohjel­ma näyt­ti kaik­ki kaaviot aivan päin honkia. Ikään kuin jom­paakumpaa ohjel­maa olisi muutet­tu viime käyn­ti­ni jäl­keen.  Onnek­si oloi oma kone mukana. Tietokonet­ta sul­jet­taes­sa kone alkaa tavan takaa asen­taa päiv­i­tyk­siä. Mitä kaikkea niis­sä päivitetään? Tekeekö Microsoft kiusaa kilpailijalleen?

26 vastausta artikkeliin “Tahallinen yhteensopivuusongelma?”

  1. Var­masti molem­pia ohjelmia muute­taan koko ajan, ovathan ne molem­mat akti­ivises­sa kehi­tyk­sessä. Pow­er­Point-for­maat­ti on Microsofin oma for­maat­ti ja var­masti Microsoft tekee siihen koko ajan uusia omi­naisuuk­sia, joi­ta Open Office ‑poruk­ka yrit­tää sit­ten jälkikä­teen lisätä omaan sof­t­aansa. Jos ei tah­do olla riip­pu­vainen Microsoft­in for­maatin muu­tok­sista, kan­nat­taa käyt­tää jotain muu­ta ohjel­maa. Ainakin on aivan turha syyt­tää Microsof­t­ia siitä, jos joku muu sof­ta ei tuo­tok­sia näytä oikein.

  2. Muu­ta tiedos­tot pdf-muo­toon, niin toimi­vat joka paikassa.

  3. Oikea ratkaisu on tehdä PDF-muo­toiset kalvot.
    Toinen vai­h­toe­hto olisi käyt­tää jotain näitä HTML-poh­jaisia kalvoratkaisuja.

    Epäilen ettei Microsoft tee ehkä enää niin rumasti kiusaa kil­pail­i­joilleen kuin ennen. Luulen että nimeno­maan tekni­nen puoli on tältä osin jonk­in­ver­ran siis­tiy­tynyt. PR, poli­ti­ik­ka ja markki­noin­ti (ja mik­sei ylem­pi johtokin) toisaal­ta osoit­ti­vat esim. juuri OOXML-stan­dar­d­oin­tisäädössä, ettei kult­tuuri ole siel­lä juurikaan muuttunut.

    Jotenkin on kuitenkin jäänyt mieliku­va, että yhtiö tekee ohjelmis­toke­hi­tys­tä varsin orgaanis­es­ti. Luulen ettei heil­lä ole ainakaan van­hempi­in tiedosto­for­maat­tei­hin oikeas­t­aan minkään­laisia spekse­jä. Samat­en epäilen niis­sä ole­van aika paho­ja roolien sekoit­tumisia. Täm­möistä epämääräistä toimin­nal­lisu­u­den määrit­te­lyä lie­nee periy­tynyt myös näi­hin uudem­pi­in for­maat­tei­hin sen vuok­si, että on ylläpi­det­ty yhteen­sopivu­ut­ta taak­sepäin ja kos­ka uut­ta toimin­nal­lisu­ut­ta on var­maankin raken­net­tu van­han kood­ikan­nan päälle.

    Juuri tämä tuot­taa paho­ja yhteen­sopivu­u­songelmia. For­maat­tien toim­intaa on vaikea­ta tutkia, mikäli ne eivät ole edes sisäis­es­ti konsistentteja.

  4. Luulen ettei heil­lä ole ainakaan van­hempi­in tiedosto­for­maat­tei­hin oikeas­t­aan minkään­laisia speksejä. 

    MS Wordin ja ilmeis­es­ti ainakin osin muidenkin Office-ohjelmien epä­for­maat­ti oli vielä muis­taak­seni Office 95:ssä yksinker­tais­es­ti muis­tidump­pi, eli doku­men­tille varatut muis­ti­sivut kir­joitet­ti­in levylle sel­l­aise­naan. Word ei myöskään nol­lan­nut sivu­ja niitä varates­saan, jol­loin tiedos­tot saat­toi­vat sisältää muis­tista mukaan tul­lut­ta sat­un­naista dataa. Täm­möisessä sys­tee­mis­sä oikeas­t­aan ain­oa speksi voi olla ohjel­man lähdekoo­di. 97-ver­sios­sa sit­ten tuli mukaan jonkun sortin for­maat­ti ja kom­pres­sio, jon­ka ansios­ta tiedos­tot pienenivät rajusti. Noi­hin aikoi­hin MS:n tuot­teet useinkin enem­män ja vähem­män tahal­lis­es­ti eivät pystyneet luke­maan edes edel­lis­ten ver­sioiden tiedos­to­ja. No, tästä on kauan, mut­ta MS:n kult­tuuri joka tapauk­ses­sa oli ainakin fir­man ensim­mäis­ten 30 vuo­den aikana, että tuot­teet luvataan ja markki­noidaan ensin ja sit­ten ennen toim­i­tus­ta kur­si­taan kokoon mitä ehditään.

    Kuten edel­lä on todet­tu, se enim­mäk­seen toimi­va vakio­for­maat­ti on PDF, tosin siinäkin voi parhaim­mil­laan onnis­tua erikoisil­la fonteil­la saa­maan aikaan sekoilua.

  5. OOXML sisältää tosi­aankin sen tusi­nan eri­laista tarkoituk­sel­lista “bugia”, jot­ka periy­tyvät van­hoista for­maateista. Tuon stan­dard­itekeleen pääasialli­nen kri­ti­ik­ki liit­tyi juurikin siihen, ettei se on teknis­es­ti ruma. Sitä ei voi­da fik­susti toteut­taa.. Edes Microsoft Office ei siihen pysty.

  6. Itse olen huo­man­nut, että suurin OpenOf­fice on ongel­ma on, kun suomenkieli­nen ver­sio on puolitekoinen.

    Pähkäilin mik­si Calc eli taulukko­lasken­ta muun­taa des­i­maalilu­vut päivämäärik­si. Sain Open Office asiantun­ti­joil­ta mitä mieliku­vi­tuk­sel­lisimpia ohjei­ta vält­tää tämä ongelma.

    Ongel­man perussyy oli siinä, että kun kieli on suo­mi, niin des­i­maalierotin on pilkku. Kaikkial­la muual­la pait­si Suomes­sa des­i­maalierotin on piste. 

    Tämä pilkku muut­ti des­i­maalilu­vun käsit­tämät­tömäk­si päivämääräksi. 

    Mik­si Suomes­sa des­i­maalierotin on anglo-amerikkalai­sista maista poiketen pilkku eikä piste?

  7. Pow­er­pointin tal­len­nus­muodon täy­tyy olla yhteen­sopi­va van­hempi­en ver­sioiden ja myös saman ver­sion päivit­tämät­tömien kopi­oiden kanssa. Tal­len­nus­muo­to olisi siis pitänyt ske­naar­ios­sasi suun­nitel­la alun­perin siten muutet­tavak­si, että se (joskus tule­vaisu­udessa) sotk­isi kaik­ki muuntofilt­te­rien tuo­tok­set mut­ta avau­tu­isi nor­maal­isti toi­sis­sa ja van­hem­mis­sakin Pow­er­pointeis­sa. En usko.

    Jos halu­aa pela­ta var­man päälle, kan­nat­taa tal­len­taa tosi­aan PDF:nä. Muut vai­h­toe­hdot on vaik­ka joku van­ha Pow­er­point-muo­to tai suorit­ta­va tiedos­to, jol­loin tosin toimii vain Win­dows-koneis­sa mut­ta ei vaa­di Acro­bat Readeria.

  8. Jos tiedos­sa on, että show’­ta aje­taan Win­dows-koneel­la, saa Pow­er­Pointista myös mielestäni pakat­tua mukaan ns. stand­alone-ver­sion, joka pakkaa mukaan myös esi­tyso­hjel­man. Sil­loin ei tarvitse show’­ta näyt­tää OpenOfficella.

    Evert, des­i­maalip­ilkku on käytän­nössä Euroopan stan­dar­di. Iso-Bri­tan­nia ja Irlan­ti ovat ain­oat Euroopan maat, jot­ka käyt­tävät pis­tet­tä. Näin ainakin yleiskäytössä; tek­nis-matemaat­ti­sista tavoista en tiedä. TKK:lla ja HSE:llä (eli AST:llä ja ASE:lla) on nähty molempia.

    Tämä sel­ven­tänee:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:DecimalSeparator.png

  9. “Ongel­man perussyy oli siinä, että kun kieli on suo­mi, niin des­i­maalierotin on pilkku.
    Kaikkial­la muual­la pait­si Suomes­sa des­i­maalierotin on piste.”

    Aina kun joku sanoo “muual­la pait­si Suomes­sa”, on syytä suh­tau­tua asi­aan skep­tis­es­ti. Des­i­maalip­ilkku on melko yleis­maail­malli­nen ilmiö: http://en.wikipedia.org/wiki/Decimal_separator#Countries_using_Arabic_numerals_with_decimal_comma

    “Tämä pilkku muut­ti des­i­maalilu­vun käsit­tämät­tömäk­si päivämääräksi.”

    Kyl­lä se pilkku erot­ti­me­na löy­tyy OpenOf­f­i­cen ase­tuk­sista aika helposti.

    “Mik­si Suomes­sa des­i­maalierotin on anglo-amerikkalai­sista maista poiketen pilkku eikä piste?”

    Se johtuu var­maan siitä, että Suo­mi ei ole anglo-amerikkalainen maa eikä nou­da­ta muiden euroop­palaisen kansakun­tien tapaan anglo-amerikkalaista oikeinkir­joi­tus­ta ja typografiaa.

    Pien­tä hor­ju­vu­ut­ta käytän­töi­hin on tosin tul­lut, mut­ta se on vain teh inter­nets, you know.

  10. Mik­si Suomes­sa des­i­maalierotin on anglo-amerikkalai­sista maista poiketen pilkku eikä piste? 

    Pilkku on ran­skalainen käytän­tö ja myös SI-stan­dar­di (vrt. metri­jär­jestelmä). Pilkku on ollut des­i­maalierot­ti­me­na täysin vaki­in­tunut muual­lakin kuin Suomes­sa, mut­ta nyky­maail­man tietoko­neo­hjel­mat lienevät sekoit­ta­neet pakkaa kaikkial­la. Osansa var­masti tekee se, että kaikissa yleis­es­ti käyte­tyis­sä ohjel­moin­tikielis­sä erotin on piste, jol­loin ohjelmis­sa myös käyt­töli­it­tymi­in tulee ikään kuin ole­tuk­se­na piste, vaik­ka ei angloamerikas­sa oltaisikaan. Pilkun käyt­tämi­nen ja ohjel­man ‘kotout­ta­mi­nen’ vaatii ohjel­moi­jal­ta töitä erikseen.

  11. Tyyp­il­liseen anglo-tyyli­in englan­niksi kir­joit­taes­sa täy­tyy totutel­la kaiken­laisi­in merkil­lisi­in poikkeuk­si­in kuten vaik­ka otsikoiden isoi­hin alkukir­jaimi­in, yhdysvi­ivan tunkemiseen kiin­ni viereisi­in sanoi­hin tai juuri pis­teen käyt­tämiseen merk­i­tyk­sen­sä vas­tais­es­ti erot­ta­maan des­i­maalit. Syy on tietysti se, että maan oikeinkir­joi­tus on saanut koikkele­htia his­to­ri­an saatossa paljon vapaam­min kuin mon­en muun euroop­palaisen kie­len. Jämp­tis­sä maas­sa oikeinkir­joi­tuskin on suun­nitel­tua ja val­tion väki­val­takoneis­ton valvomaa.

    Wordis­sa oli pitkään omi­naisu­us, joka vält­tämät­tä halusi muut­taa lyhyen yhdysvi­ivan pitkäk­si (eli tavu­vi­ivan aja­tusvi­ivak­si) sil­loin kun se oli kiin­ni sanan alus­sa eli ‑auto muut­tui –autok­si. Omi­naisu­ut­ta ei saanut pois ja sik­si piti ottaa automaat­ti­nen kor­jaus pois käytöstä tietyn her­mos­tu­mispis­teen jäl­keen. Muitakin ärsyt­tävyyk­siä oli. En tiedä, onko mahdet­tu jo korjata.

  12. Hah, Word­Pres­sis­sä näkyy taas ole­van päin­vas­tainen omi­naisu­us: se muut­taa pitkän yhdysvi­ivan oikeaop­pis­es­ti lyhyek­si sanan alus­sa. Sik­si esimerkki­ni näyt­tää siltä kuin olisin kir­joit­tanut kah­teen ker­taan ‑auto vaik­ka kir­joitin jälkim­mäiseen — kokeil­laan näin — . Joka tapauk­ses­sa typografi­as­ta huol­ta kan­ta­vat huo­maa­vat, että yllä aja­tusvi­ivat “kokeil­laan näitä”-fraasin ympäril­lä ovat oikeaop­pisen pitk­iä. Sen saa siis aikaisek­si kir­joit­ta­mal­la kak­si tavu­vi­ivaa. Word­Press osaa muut­taa ne yhdek­si pitkäksi.

  13. Eii­i­ih, Word­Press ei anna min­un kir­joit­taa väärin!

  14. No tuo on nyt vain yksi Pow­er­Pointin perus­pahu­u­den ilmen­e­mis­muo­to, http://www.wired.com/wired/archive/11.09/ppt2.html

    Microsoft Visio on tosin vielä pahempi. Kun saan kuvan jos­sa taulukko­muo­toinen data on näp­pärästi visu­al­isoitu kaavioku­vak­si, ja sit­ten lunt­taan datan kuvas­ta käsin taulukkoon jot­ta sitä voi käsitel­lä, niin tun­nen tekeväni työtä jol­la on tarkoitus.

  15. Ei, kun se ohjel­ma oli ehtinyt selaila selvi­tyk­sesi sisäl­lön ja protestoi sitä. 😉 Ei ole mitään järkeä lähteä liit­tämään kun­tia yhteen tilanteessa, jos­sa jo ole­mas­sa ole­via kun­tia pitää ensin pilkkoa parem­min toimiviksi. 🙂

  16. Kielessä tms. ei ole mitään muu­ta mit­taa sille, mikä on “oikein” tai “väärin”, kuin se, mitä ihmiset kir­joit­ta­vat. Des­i­maalierotin on piste jos sitä käytetään. Nykyään käytetään, joten se siitä.

  17. Suo­ma­lainen des­i­maalip­ilkku sekoilee ja sekoit­taa asioi­ta muis­sakin tietokonesovel­luk­sis­sa kuin OpenOf­fices­sa. Olet­teko huo­man­neet, on tei­dän käyt­tämässänne pankkipäät­teessä tai ‑liit­tymässä kumpi käytössä, piste vai pilkku?

    Olisiko iso asia luop­ua des­i­maalip­ilkun käytöstä Suomessa.

  18. Kielessä tms. ei ole mitään muu­ta mit­taa sille, mikä on “oikein” tai “väärin”, kuin se, mitä ihmiset kir­joit­ta­vat. Des­i­maalierotin on piste jos sitä käytetään. Nykyään käytetään, joten se siitä. 

    No joo, samaa voisi sanoa käytös­tavoista, mut­ta silti on usein eduk­si nou­dat­taa norme­ja. Des­i­maalierot­ti­men tapauk­ses­sa on usein niin san­otusti tosi kyseessä, esim. edel­lä viita­tuis­sa pankkisovel­luk­sis­sa raha. En muuten itse ole ainakaan mis­sään suo­ma­laises­sa web­bipo­h­jaises­sa verkkkopankkili­it­tymässä näh­nyt mitään muu­ta kuin pilkku­ja des­i­maalierot­tim­i­na. Eroti­nasi­aa­han mutk­istaa vielä se, että pis­tet­tä käytetään tuhan­sien ja miljoonien erot­tamiseen (miljoona euroa 1.000.000,00 €), ja angloamerikkalaises­sa sys­tee­mis­sä täs­mälleen päin­vas­toin. Tästä johtu­vat väärinkäsi­tyk­set esim. ulko­maisil­la keskustelu­foo­rumeil­la eivät ole mitenkään harvinaisia.

  19. Tot­ta kai Microsoft tekee tahal­laan kiusaa, mut­ta osasyy on myös Open Off­i­cen kehi­tyk­sen hitaudessa (kun eivät saa kiu­san­tekoa kirit­tyä kiinni).

    Open Off­i­cen Impress (Pow­er­point-klooni) selviää oman koke­muk­seni mukaan san­gen hyvin van­hoista .ppt-tiedos­toista, mut­ta uusien .pptx-tiedos­to­jen kanssa (for­maat­ti siis yllä puhut­tu OOXML) tup­paa tule­maan vaikeuk­sia, jos niis­sä on mon­imutkaisem­pia kaavioi­ta. Yksinker­taiset kalvot kyl­lä toimivat. 

    Uudem­mat pow­er­pointit tietenkin tal­len­ta­vat kaiken ole­tuk­se­na .pptx-muo­toon. Niin, ja van­ha pow­er­point ei selviä siitä .pptx:stä sit­ten lainkaan, voit­taa OpenOf­fice sen­tään sen.

  20. Mik­sipä ei kan­nat­taisi tehdä Open off­i­cen vas­taaval­la sof­t­al­la ja tal­len­taa html-ver­siona ja näyt­tää sit­ten selaimes­sa. Näky­isi kaikkialla.

    1. Open off­i­cen sof­t­al­la voi tehdä yhtä ja toista, mut­ta on pakko myön­tää, että se on huonom­pi. Min­ul­la on molemmat.

  21. Win­dow­sis­sa ei vis­si­in saa tuo­ta automaat­tista päiv­i­tys­rum­baa nykyään mil­lään poik­ki. Jotain helevetin update-törkyjä ilmestyy joka boo­tis­sa ruutuun.

    Lin­uxis­sa on mot­ton­amme se, että “jos se toimii — elä päiv­itä”. Ja sit­ten kun ohjel­ma ei enää toi­mi, voi yrit­tää päivit­tää. Ja jos ei ohjel­man päiv­i­tys enää onnis­tu, on pakko päivit­tää koko Lin­uxi. Onnek­si Long-Time-Sup­port-dis­trol­la voi sin­nitel­lä viisikin vuotta.

  22. Käytän Officea ja Open officea. Olen huo­man­nut, että yleen­sä ihmiset pistävät liikaa pain­oar­voa sel­l­aisille omi­naisuuk­sille, joiden merk­i­tys kuitenkin lop­putu­lok­sen kannal­ta ei ole niin merkittävä.

    Tur­val­lis­in­ta on, että kaaviot on kuvina. Ei sillee, että joku sof­ta las­kee ne ja piirtää vek­to­ri­na. Sit­ten kun tulee joku ver­siomuu­tos tms. niin ne voi olla ihan miten sat­tuu. Toi on yleinen ongel­ma työelämässä. Microsoft kek­sii aina kaiken­näköistä mukavaa. 

    Käytän työssä Microsoft­in sovel­luske­hit­in­tä ja siinä huo­maa, että MS osaa ton bis­nek­sen tekemisen :D. Sen takia etenkin julk­isy­hteisö­jen tieto­jär­jestelmähankkeis­sa vaatii eri­ty­istä teknolo­giaosaamista kil­pailu­tuk­ses­sa tar­jousten analysoin­ti. Siihen ei riitä, että joku kun­nan Tietotekni­ikka­jo­hta­ja kat­too niitä.

  23. Open off­i­cen sof­t­al­la voi tehdä yhtä ja toista, mut­ta on pakko myön­tää, että se on huonom­pi. Min­ul­la on molemmat. 

    Tähän kom­ment­ti­na, että Open Office on siinä mielessä vapaak­si ohjelmis­tok­si hie­man epä­tyyp­pilli­nen tapaus, että se oli ensin sak­salaisen fir­man kau­palli­nen tuote nimeltä Star Office. Sun Microsys­tems osti puti­ikin vuon­na 1999 ja avasi lähdekood­in, jota oli mas­si­iviset määrät ja joka oli kohtu­ullisen hirviässä kun­nos­sa. Mm. suuri osa kom­menteista oli sak­sak­si ja paket­ti sisäl­si oman omi­tuisen työpöytäym­päristön­sä ja sähkö­pos­tio­hjel­man, jot­ka lem­pat­ti­in kood­in avaamisen jäl­keen suht nopeasti. Kood­in määrästä ja laadus­ta ja Sunin suht epäavoimes­ta toim­intatavas­ta johtuen pro­jek­ti­in osal­lis­tu­mi­nen on ollut vaikeaa ja vaat­in­ut epä­taval­lisen pitkää pin­naa. Tek­i­jät ovatkin olleet lähin­nä Sunin ja Nov­el­lin työn­tek­i­jöitä. Nyt­tem­min Ora­cle osti Sunin, eikä meno ole ainakaan avoimem­mak­si muuttunut.

  24. Se, että eri mais­sa käytetään eri merkkiä des­i­maalierot­ti­me­na — on varsin ikävä asia. Esimerkik­si eri maid­en välil­lä tietoa siir­ret­täessä, on suuri vaara, että se johtaa todel­la pahoi­hin virheisi­in. Ja etenkin, jos tiedon pros­es­soin­ti on melko automaat­tista, ei virhet­tä vält­tämät­tä huo­ma­ta, ennen kuin on liian myöhäistä. Seu­rauk­se­na voi pahim­mil­laan olla mit­tavia taloudel­lisia tap­pi­oi­ta tai jopa ihmishenkien menetyksiä.

Vastaa käyttäjälle Professori Wikstrand-Pöljä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.