Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2010

Kevään viimeinen kokous.

Town-house –kil­pailu

Saimme infor­maa­tio­ta Helsin­ki Town-house-kil­pailu­un tulleista ehdo­tuk­sista. Ne tule­vat julk­isu­u­teen vas­ta 23.6, joten en selosta niitä muu­ta kuin sanom­al­la, että oli todel­la innos­ta­van tun­tu­isia ehdotuksia. 

Saukon­lai­turin kaavaluonnos

(Pöy­dältä) Lau­takun­ta evästi kaavavalmis­telua esi­tyk­sel­lä tutkia pari ker­rosta korkeam­paa rak­en­tamista (kokoomus/Männistö) ja sen selvit­tämistä, voisiko pysäköinti­normia täs­men­tää niin, että se sal­lii paikko­jen toteut­tamisen vai­heit­tain kysyn­nän mukaan (minä). Perustelin ehdo­tus­tani sil­lä, että jos ollaan sitä mieltä, että pysäköin­nin hin­ta voidaan erot­taa asun­non hin­nas­ta, yhtälö ei mene umpeen, jos paikat pitää rak­en­taa, vaik­ka kukaan ei niitä osta. Oma käsi­tyk­seni on, ettei tuo raken­nu­soikeu­den nos­to onnis­tu, ellei pysäköiti­normia alen­neta, kos­ka enem­pää pysäköin­tipaikko­ja ei mah­du kohtu­uhin­taan. Jos nyt joudu­taan asun­tomaa­ta uhraa­maan maan­pääl­liselle pysäköintitalolle.

Kun alueel­la on 12-ker­roksisia talo­ja, niitä on paha nos­taa vain vähän, kos­ka tur­val­lisu­us­nor­mit muuttuvat.

Vallilan­laak­son joukkoliikennekatu

(Pöy­dältä) Blogilla lähet­tämäni ter­veiset oli­vat men­neet per­ille. Saimme selvi­tyk­sen joukkoli­iken­teelle koitu­vista hyödyistä.

-          Tiedelin­ja nopeutuu

-          Kalasa­ta­mas­ta ja Ara­bi­an ran­nas­ta saadaan nopea yhteys Pasi­lan asemalle

-          Olisi mah­dol­lista johtaa yksi tai kak­si Lah­den­tien lin­jaa Pasi­lan ase­man kaut­ta Meilah­teen tai Töölön kaut­ta Kamppiin

-          Liiken­teel­liset hyödyt oli­si­vat 2,5 miljoon­aa euroa vuodessa, mis­tä pääosa olisi matkus­ta­jien aikasäästöä. Kos­ka aikasäästön arvo olisi kak­si miljoon­aa ja hin­ta 9€/tunti, aikaa säästy­isi yli kak­sisa­taatuhat­ta tuntia.

-          Ratikkalin­jo­jen säästöt oli­si­vat lisäk­si noin neljä miljoon­aa euroa vuodessa, mut­ta ratikkay­hteyt­tä kukaan ei ole kyseenalaistanut.

Taloudel­lis­es­ti han­ke on siis hyvin kan­nat­ta­va. Mut­ta tuo puis­to on toisaal­ta tärkeä.

Olin kan­nas­tani kovin epä­var­ma, mut­ta kos­ka poli­ti­ik­ka on joukkueurheilua, äänestin han­ket­ta vastaan.

Minus­ta täl­lais­es­ta asi­as­ta ei pitäisi päät­tää kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, kos­ka kyse on kah­den sek­torin etur­i­s­tiri­idas­ta. Asia pitäisi ratkaista kaupung­in­hal­li­tuk­sen tasol­la (ja lop­ul­ta tietysti valtuustossa)

Esi­tys meni läpi äänin 6–3 (muut vas­taan vihr+vas + toinen demari)

Kaavas­sa on myös hissi- ja sil­tay­hteys Kus­taa Vaasan tieltä kampukselle.

City-mar­ketin kaava

(Pöy­dältä) Tämä oli meil­lä luon­nok­se­na 3.12.2009, joten han­ke oli tut­tu. City-mar­ketista tulee kaiken kaikki­aan 5,5 hehtaaria, jos­ta uud­is­raken­nus­ta 4,5 hehtaaria. Tilaa saadaan maan­pääl­lis­es­tä pysäköinnistä.

Puk­in­mäen täydennyskaava

Pure­tun van­hainkodin ton­tille raken­netaan  asum­ista 7700 ker­rosneliötä, siis vähän alle 200 asukas­ta. Kaik­ki naa­pu­rit eivät tykkää. Täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on han­kalaa. Tämä on lähel­lä asemaa.

Jok­eri 2 

Jok­eri 2‑linja alkaa liiken­nöidä korkeata­soise­na  bus­sil­in­jana parin vuo­den päästä. Liiken­neval­oe­tu­udet joudut­ta­vat lin­jan kulkua. Reit­tiä paran­nel­laan 45 miljoon­al­la eurol­la. Tärkein on tun­neli (1,5 km) 33 miljoon­aa. Varaudu­taan  siihen, että jos joskus on rahaa, lin­ja muute­taan pikaratikak­si. Hyö­ty-kus­tan­nusker­toimek­si arvioidaan neljää. 

Ruskea­suon kaa­van valitukset

(Olin tässä asi­as­sa jäävi, joten lähdin Teok­sen kir­jail­i­jail­taan; tosin pitkän Vallilan­laak­so-keskustelun takia myöhästyin oman kir­japro­jek­ti­ni esittelystä)

Käsit­te­limme tätä 11.6.2009. Nyt on saatu palautet­ta. Asukkaat vas­tus­ta­vat liian tehokas­ta rak­en­tamista ja sitä, että HOAS ja kirkon tuot­ta­mat eri­ty­isas­un­not tuo­vat alueelle väärän­laisia asukkaita.

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2010”

  1. Saimme infor­maa­tio­ta Helsin­ki Town-house-kil­pailu­un tulleista ehdo­tuk­sista. Ne tule­vat julk­isu­u­teen vas­ta 23.6, joten en selosta niitä muu­ta kuin sanom­al­la, että oli todel­la innos­ta­van tun­tu­isia ehdotuksia.

    Eikös ne ole ollut jo pari viikkoa julkises­ti kom­men­toitavina, http://www.ksv.hel.fi/townhouse/
    Enkä ole tuos­ta innos­tavas­ta ihan samaa mieltä, mut­ta on niitä ainakin paljon.

    Ratikkalin­jo­jen säästöt oli­si­vat lisäk­si noin neljä miljoon­aa euroa vuodessa, mut­ta ratikkay­hteyt­tä kukaan ei ole kyseenalaistanut.

    En kyl­lä ymmärtänyt tästä pätkästä yhtään mitään.

    Minus­ta täl­lais­es­ta asi­as­ta ei pitäisi päät­tää kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, kos­ka kyse on kah­den sek­torin etur­i­s­tiri­idas­ta. Asia pitäisi ratkaista kaupung­in­hal­li­tuk­sen tasol­la (ja lop­ul­ta tietysti valtuustossa)

    Jep. Minä vaan muis­te­len että KH olisi jo ker­taalleen sanonut tähän ei, eli mon­tako ker­taa sitä kysytään?

  2. “Eikös ne ole ollut jo pari viikkoa julkises­ti kom­men­toitavina, http://www.ksv.hel.fi/townhouse/
    Enkä ole tuos­ta innos­tavas­ta ihan samaa mieltä, mut­ta on niitä ainakin paljon.”

    Kyl­lä on taas käytet­ty paljon aikaa ja nähty paljon vaivaa kau­ni­iden kuvien tekemisek­si, mut­ta sit­ten kuitenkin nuo suun­nitel­mat näyt­tävät kaik­ki aika saman­laisil­ta. Ei ehkä kan­na­ta pitää tuol­laisia kil­pailui­ta ollenkaan, jois­sa on niin tiukat reunae­hdot, että mitään uut­ta ja ihmeel­listä ei voi ehdot­taa. Vähin­tään vas­taavaan olisi viras­to­työnä päästy:)

  3. tpyy­lu­o­ma­lle:
    Kun kiis­tel­lään joukkoli­iken­nekadun hyödy­istä, hyödyik­si on oikein laskea bus­sil­in­jas­ton hyödyt. Jos mukaan las­ke­taan myös ratikkalin­jas­ton hyödyt, sekoite­taan asioi­ta, kos­ka yksimielisyys val­lit­see siitä, että puis­ton läpi voi vetää ratikkalin­jan. Sik­si ratikkalin­jas­ton hyödy­il­lä ei voi perustel­la asfaltin vetämistä.
    Khs käs­ki aikanaan vetää joukkoli­iken­ney­htey­den Pietari Kalmin kadun jat­keen kaut­ta, mut­ta sitä lau­takun­ta kieltäy­tyi tot­tele­mas­ta, eikä uusi Khs var­maankaan sitä vaadi.

  4. Osmo, en siis ihan kir­jaimel­lis­es­ti ymmärtänyt mitä tuo kir­joit­ta­masi tarkoit­ti. Siitä en ole tietenkään eri mieltä etteikö bus­sili­iken­teen ja mui­ta hyö­tyjä tulisi laskea.

    Tarkoi­tan siis tätä: “Ratikkalin­jo­jen säästöt oli­si­vat lisäk­si noin neljä miljoon­aa euroa vuodessa…” Puhutaanko tässä nyt siitä että poikit­tais­ratikkasäästäisi mat­ka-aikaa rahal­lis­es­ti tuon ver­ran? Vai lyhyem­piä hal­lisi­ivu­ja? Nopeam­paa kier­toaikaa seiskalle Kalasa­ta­man kaut­ta? Vai mitä? Nuo on eril­laisia ja varsinkin eri taval­la real­isoitavia säästöjä.

    1. En hah­mot­tanut sitä kun­nol­la, kos­ka tämä esit­te­ly annet­ti­in paikan­pääl­lä eikä kir­jal­lis­es­ti. Ymmärsin niin, että siine ver­rat­ti­in tule­vaa ratikkay­hteyt­tä joko niin, että se kul­kee Vallilan­laak­son läpi tai sen kiertäen. Nythän siinä ei ole mitään liikennettä.

  5. Niin ja var­maan minä muis­tan väärin, mut­ta eikö tämä päätöshis­to­ria mene jotenkin niin että ensin hylät­ti­in katu sata­ma­radan paikalle, sit­ten ruvet­ti­in suun­nit­tele­maan Pietari Kalminkadun jatkoa joka myös hylät­ti­in, ja nyt taas hyväksytetään kat­ua sata­ma­radan paikalle?

    1. Lau­takun­ta hylkäsi Vallilan­laak­son ja khs käs­ki sit­ten otta­maan käyt­töön van­hen­tuneen kaa­van Pietari Kalmin kadus­ta. Khs ei koskaan kieltänyt tätä Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekat­ua. Tuo Pietari Kalmin kadun yhteys on huonoin vai­h­toe­hdoista, mut­ta jonkun mielestä “paras”, kos­ka kaa­va on ole­mas­sa, eikä siitä siis voi valittaa.

  6. Minus­ta tämä bus­sili­iken­teen syr­jin­täa­sia olisi vietävä asian­mukaisi­in val­i­tuse­limi­in käsiteltäväk­si. Kyl­lä kaik­ki joukkoli­iken­nevä­li­neet ovat yhtä arvokkai­ta. Mitään ei voi syr­jiä pelkästään sik­si, että ei satu siitä tykkäämmän.

    Ratik­ka tulee, jos on tul­lak­seen, pitkäpi­imäisen odotuk­sen jäl­keen Jätkäsaaren, Som­pasaaren ja Kru­unuvuoren­ran­nan raitei­den sekä varikkoin­ve­ston­nin saat­ua rahansa niin investoin­ti- kuin käyt­tö­menobud­jet­tei­hin. Vuosiluku on tuol­la reip­paasti yli kymme­nen vuo­den päässä.

    Siel­lä Kumpu­lan mäel­lä kärvis­tel­lään joka päivä huono­ja yhteyk­siä. Bussin saa pienel­lä rahal­la kulke­maan nyt valit­tua reit­tiä ja kivaa kiipeämistäkin on luvas­sa pysäk­iltä kansan­ter­veyt­tä kohot­taval­la tyylillä.

  7. Minus­ta tämä bus­sili­iken­teen syr­jin­täa­sia olisi vietävä asian­mukaisi­in val­i­tuse­limi­in käsiteltäväksi.

    Tasa-arvo­val­tu­utet­tuako ajat­telit? Helsingis­sä ei seiso yksikään bus­si­hanke minkään “syr­jin­nän” takia, esimerkik­si kakkosjok­eri ete­nee ilman mitään soraääniä mikä on jopa vähän yllät­tävää kos­ka se kul­kee paikoin puis­tom­aises­sa ympäristössä. Eräi­den raide­hankkei­den kohdal­la on kyl­lä jumpat­tu kaiken maail­man köysiratoja. 

    Vallilan­laak­sos­sa on kysymys yksinker­tais­es­ti siitä että hyväksytäänkö liiken­teen hai­tat puis­tolle hin­tana liiken­nöin­ti­hyödy­istä. Ei kumpaakaan tarvitse vähätel­lä vaik­ka asi­as­ta olisi mitä mieltä. Osa hyväksyy joukkoli­iken­nekadun, osa ei bus­sikat­ua mut­ta ratikkara­ta vielä jotenkin siedet­täisi­in, ja osa ei halua mitään liiken­net­tä laak­soon. KH ja val­tu­us­to pun­nit­see asian ja päät­tää. Mikä tässä on ongelma?

  8. Pietari Kalminkadun reit­ti olisi kumpu­lan­mäkeläis­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien kannal­ta paras, mut­ta puis­toalueen neit­seel­lisyyt­tä var­jele­vien kannal­ta huonoin vaihtoehto.

    Hyö­ty-kus­tan­nus­laskelmis­sa ovat suurimp­ina hyö­tyjinä tämän­tyyp­pi­sis­sä han­kkeis­sa matkus­ta­jat, joiden aikahyö­tyjä sum­mataan koko investoin­nin hyötya­jal­ta, käytän­nössä 25–30 vuodelta. Liiken­teen käyt­tö­menot pääo­ma­menoi­neen saat­ta­vat olla pakkasenkin puolel­la, jos aikasäästöjä syn­tyy riittävästi.

  9. Eilen tuli sit­ten kokeil­tua kumpi on heikom­pi osa­puoli, käve­lykadul­la (Mikonkatu) kävelevä pariskun­ta vai kiireinen raitiovaunu.

    Käve­limme reipas­ta vauh­tia Mikonkadul­la kohti Alek­sia, kun parin metrin päästä alkoi kuu­lua kilkatus­ta ja ratik­ka, jol­la ei ollut mitään aiko­mus­ta hiljen­tää vyöryi kir­jaimel­lis­es­ti päälle. Itse osuin oikeaan etukul­maan, naisys­täväni sai hypät­tyä alta pois vasemmalle.

    Vauh­tia oli tietysti sen ver­ran vähän, ettei suurem­pia vahinko­ja tul­lut, mut­ta jos aiem­min pin­na tört­töile­vien bussien kanssa oli lyhyt, niin tuskin tämän jäl­keen paljoa ylimääräistä kohteliaisu­ut­ta heltiää näille matkalipun­tarkas­ta­jista ratikkakuskeik­si siir­tyneille valtakunnanjohtajille.

    Että näin. Kiitos upeas­ta liiken­nesu­un­nit­telus­ta ja kyl­lä, ymmär­rän, että jalankulk­i­ja on vain vält­tämätön paha kapu­la upean joukkoli­iken­teen rat­tais­sa, vähän kuten autosaatana ja polkupyörä.

  10. Käve­lykatu on katu, joka on tarkoitet­tu kevyen liiken­teen käyttöön.….
    Suomen tieli­iken­nelain mukaan käve­lykadut merk­itään eri­tyisel­lä liiken­nemerkil­lä. Moot­to­ri­a­joneu­voli­ikenne käve­lykadul­la on eräin poikkeuksin kiel­let­ty, mut­ta polkupyöräl­lä ajami­nen on sal­lit­tu. Moot­to­ri­a­joneu­von saa kuitenkin kul­jet­taa käve­lykat­ua pitkin sen var­rel­la ole­valle kiin­teistölle, jos sinne ole muu­ta kaut­ta ajokelpoista yhteyttä.
    Ajonopeus ei täl­löin saa ylit­tää 20 kilo­metriä tun­nis­sa, ja kul­jet­ta­jan on annet­ta­va jalankulk­i­joille esteetön kulku. 

    Huom. laki ei koske raitiovaunuja…?

  11. Tämä on aiheen vier­estä, mut­ta pistän­pähän linkin kuitenkin kun tääl­lä on ollut puhet­ta arkkite­hdeista Her­zog & de Meu­ron (Kata­janokan ker­taalleen hylät­ty hotel­lisu­un­nitel­ma) ja parkki­taloista. Tässä on puti­ikin van­han pankki/toimistotalon kyl­keen suun­nit­tele­ma parkki­ta­lo Miamissa:

    http://www.1111lincolnroad.com/

    Van­ha, julk­i­sivul­taan varsin ump­inainen toimis­to­ta­lo on siis rem­pat­tu ja sen alak­er­roksia avat­tu katu­ti­laan. Kyl­keen on tehty kooltaan vas­taa­va yltiöavon­ainen parkki­ta­lo. Ei sovel­tu­isi näille lev­eyasteille, ehkä ihan onnek­si, tosin onhan tuo lajis­saan onnis­tuneem­pi kuin paikoil­laan näkemäni parkkitalot.

  12. Jatkaen aiheen vier­estä, Mikko H:n mainit­se­mas­sa H&M:n parkki­talos­sa on ehkä kaukaa hakien jotain Antoni Bonet-henkistä. Sinän­sä ei kauheasti liity tai sopeudu ympäristöön, mut­ta ympäristön huomioiden ei ole niin väliksikään.

  13. Onnek­si Kim­molle ei käynyt sen pahem­min onnettomuudessa.

    Mitä olen havain­noin­ut sitä Mikonkadun ratkaisua, ymmärtääk­seni on kuitenkin turha syyt­tää pelkästään spårakuskia tuos­ta. Mikonkatu on niin kapea ja jalankulk­i­joi­ta niin paljon että jot­ta spåra liikkuisi, sen pitää ajaa päin jalankulk­i­joi­ta ja pakot­taa ne pois tieltään. Eli kyse on huonos­ta suunnittelusta.

    Mitä seurasin aikoinaan Halt­ian blo­gista sen reitin suun­nit­telua, Mikonkadun heikkoudet oli­vat tiedos­sa mut­ta raiteet oli pakko vetää siitä kos­ka Simonkadulle ei voi kään­tyä man­skul­ta ja Keskuskadulle ei saa vetää kisko­ja kos­ka kaupunkisu­un­nit­telu ei sitä salli.

  14. Mikonkadun heikkoudet oli­vat tiedos­sa mut­ta raiteet oli pakko vetää…

    Vaarati­lantei­ta EI ole pako rak­en­taa, mut­ta käve­lykadun muut­ta­mi­nen takaisin (joukkoliikenne)kaduksi olisi kai ollut poli­it­tis­es­ti liian kallista. Olisi ollut erit­täin help­poa ja hal­paa erot­taa kevyt liikenne ja raskas raitio­vaunuli­ikenne toi­sis­taan. Tätä ei halut­tu tehdä, vaan lutu­inen pikku ratik­ka piti saa­da kir­ma­ta vapaasti pikku­taap­er­oiden seassa — eihän nor­suakaan pidä pelätä, se on vaan isoko­r­vainen dum­bo, vaik­ka joskus saakin hep­ulin ja murskaa vähän ihmisiä tai sarvikuono­ja ihan vaan huvikseen…

    Jos autourheilus­sa tai vaik­ka lentoli­iken­teessä toimit­taisin kuin Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telus­sa, jos­sa joka kort­teli­in mah­dute­taan jokin uni­ik­ki paikalli­nen vir­i­tys, jon­ka toim­intaa tai sään­töjä ei tunne kuin puo­let alueen käyt­täjistä, niin ruumi­ita tulisi tiheäm­pään kuin arkku­ja ehdit­täisi­in tekemään. Mikonkadun raitiokäve­lykat­ua ei säädel­lä lais­sa sen enem­pää kuin Sokok­sen edus­tan hen­gen­vaar­al­lisia, jalanku­lun kokeel­lisia liiken­neval­o­ja. Molem­mat ratkaisut odot­ta­vat ensim­mäistä tule­vaa inva­lidia tai ruumistaan.

  15. Tuli­pa vahvis­tet­tua sama poli­isil­ta. Liiken­nekomis­ario Den­nis Paster­steinin mukaan Mikonkadun liikku­mista — raitio­vau­nun suhdet­ta kevy­eeseen liiken­teeseen — ei säätele mikään laki ja “kat­so­taan var­maan syksyl­lä, että minkä ver­ran alueel­la on tul­lut onnettomuuksia”.

  16. Jos sitä erot­telua Mikonkadul­la halu­ataan paran­taa niin voi sinne lait­taa vaik­ka aito­ja tai nätim­min istu­tuk­sia erot­ta­maan kiskot ja jalankulk­i­jat. Noin ei ole tehty ettei jalankulk­i­jat jou­tu­isi kiertämään. Jär­jeste­ly on tuore ja toisaal­ta siitä kul­kee vain yksi lin­ja, joten jalankulk­i­jatkaan eivät ole vielä oikein tot­tuneet siihen että siitä kul­kee ratikka. 

    Ja eroaako se Mikonkatu nyt kuitenkaan niin olen­nais­es­ti Alek­sista, ihan samal­la taval­la senkin yli kul­kee vilkkaat käve­lyvir­rat. Ain­oa vakavampi jalankulk­i­jaon­net­to­muus viime vuosil­ta jon­ka tiedän Alek­sil­la ratikkaan liit­tyen oli kun eräs mies nojasi kol­moseen pysäkkil­lä ja se kata­lasti lähtikin liik­keelle. En oikein kek­si mil­lä jär­jeste­lyl­lä tuol­laisenkin voi estää.

    Nämä on muutenkin näitä kysymyk­siä joi­hin ei ole mitään yksiselit­teisiä oikei­ta vas­tauk­sia. Ara­bi­as­sa kutosen päät­tärisil­muk­ka kul­kee tori­maisen alueen ympäri, ja jotkut asukkaat halu­si­vat siihen aidat. Mihin taas suun­nit­teli­jat huo­maut­ti­vat ter­ve­järkises­ti että muuten hyvä, mut­ta aidois­sa on sel­l­ainen ongel­ma että lapset tykkäävät roikkua niissä.

    Shared space koulukun­nan mukaan muuten erot­telun lisäämi­nen heiken­tää liiken­netur­val­lisu­ut­ta, näin sik­si että käveli­jät ja autoil­i­jat luot­ta­vat liikaa siihen ettei kukaan tule tielle eivätkä kom­mu­nikoi keskenään. Tuon ajatuk­sen tuek­si on myös näyt­töä käytän­nön toteu­tuk­sista. Helsingis­sä tätä on tarkoi­tus kokeil­la Pohjolanauki­ol­la Käpylässä.

  17. Mikonkadun jär­jeste­ly on ter­veisiä Freibur­gista, jos­sa kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat vuosia käyneet tutus­tu­mas­sa aiheeseen. Freibur­gin seka­jär­jestelmä kävely+ratikka samas­sa tilas­sa ilman erot­telua on alueel­lis­es­ti laa­ja ja jo vuosikym­meniä käytössä. Siel­lä jut­tuun ovat paikalliset jo kan­tapään kaut­ta pere­htyneet. Tur­is­teille se on ihmette­lyn ja ihastelun aihe, kun ratikat kilkut­tel­e­vat katu­ti­las­sa ryömien eteenpäin.

    Mikonkatu on pieni kuriosi­teet­ti keskus­tas­sa — Alek­sil­la ei päädyt­ty saman­laiseen jär­jeste­lyyn tur­val­lisu­ussy­istä — joten sen vaiku­tus keskus­tas­sa saa­pastele­vien kaupunki­lais­ten reak­tio­tapoi­hin on huonos­ti ennakoitavissa. 

    Nykyi­nen raiti­oli­iken­teen suun­nit­telu­filosofia tähtää keskus­tan hidas­ratikkaan, joka vel­jeilee käveli­jän kanssa samal­la nopeusta­sol­la. Aikaavievää raitio­vaunul­la onkin kulkea keskus­tan läpi. Mikonkadun pysäk­iltä ilta-aikaan meni tässä muu­ta­ma päivä sit­ten 8 min­u­ut­tia Arka­di­ankadulle, vaik­ka ruuhkaa ei ollut kaduil­la eikä pysäkeillä.
    Kävellen olisi ehtinyt nopeammin.

  18. Ja eroaako se Mikonkatu nyt kuitenkaan niin olen­nais­es­ti Alek­sista, ihan samal­la taval­la senkin yli kul­kee vilkkaat kävelyvirrat.

    Se aleksin ja Mikonkadun kul­ma eroaa siinä että spåra ajaa reilun har­tialevey­den päästä talon kul­mas­ta, käytän­nössä samo­ja kisko­ja aje­taan kah­teen suun­taan ja hätäi­nen jalankulk­i­ja ei vält­tämät­tä huo­maa kulke­vansa raitei­den poikki. 

    Kan­natan kyl­lä shared spacea mut­ta Mikonkatu on väärä paik­ka kokeil­la sitä, se olisi kan­nat­tanut pitää käve­lykatu­na. Kun­han Ruo­ho­lah­den raiteil­la alkaa liikenne, kan­nat­taisi harki­ta kol­mosen palaut­tamista Arka­di­ankadulle, sil­loin ei Mikonkadun raitei­ta enää tarvi­ta kun Kampin keskuk­seen pääsee muutenkin.

  19. Kuten Tpyy­lu­o­ma mainit­si, liiken­nesään­nöt eivät mitenkään automaat­tis­es­ti paran­na liiken­netur­val­lisu­ut­ta, kuten mon­et tun­tu­vat kuvit­tel­e­van. On ole­mas­sa jonkin ver­ran näyt­töä siitä, että “shared space” ‑suun­nit­telu­pe­ri­aate ja liiken­nesään­tö­jen vähen­tämi­nen saat­taa jopa vähen­tää liikenneonnettomuuksia.

    Täl­lä on kuitenkin myös hait­ta­puo­lia, sil­lä liiken­neym­päristön tekem­i­nen “vaar­al­lisem­mak­si” (tai ainakin heikom­min ennakoitavak­si) sään­tö­jen pois­tamisel­la tekee liikku­mis­es­ta stres­saavam­paa ja epämiel­lyt­täväm­pää. Tätä voi sit­ten kat­san­tokan­nas­ta riip­puen pitää hyvänä tai huonona asiana.

    Kari

  20. Tpyy­lu­o­ma, omas­ta mielestäni se ain­oa oikea ongelmapiste on tuo Aleksin ja Mikonkadun risteys. Siinä ratik­ka tulee melkein kiin­ni Alek­si 13:sta ja selkeästi käveli­jän intu­iti­ivisen jalka­käytäväosan puolelle. Jalankulk­i­jalle jäävä kolo ratikan ja seinän välis­sä on todel­la kapea. Jos kävelee kohti Alek­sil­la Man­ner­heim­inti­etä, ratik­ka tulee takaa suo­raan päälle. Tätä yhdis­telmää pidän selkeänä suunnitteluvirheenä. 

    Kan­nat­taa käy­dä katsomassa. 

    Muuten en näe jär­jestelyssä ongelmaa.

  21. Olen siitä Aleksin kurvista samaa mieltä, isom­pi ongel­ma siinä paikas­sa minus­ta tosin on että ainakin viimek­si kun kiin­nitin siihen huomio­ta HKR ei edelleenkään ollut saanut pois­tet­tua suo­jati­etä Aleksin yli, nyt ratik­ka ajaa suo­raan selkään peri­aat­teessa suo­ja­tien edessä seiso­via. Yksi asia joka tosin minus­ta on paran­tunut on että kul­jet­ta­jat käyt­tää reip­paam­min kel­loa, se että ratik­ka on hidas on sinän­sä hyvä asia, mut­ta edel­lyt­tää paikoin mei­dän liiken­nekult­tuurille vieras­ta ään­imerkin käyttöä.

    Se koko jär­jeste­ly on käsit­tääk­seni kokeilu­lu­on­teinen, ratikan voi vetää noinkin mut­ta onko se hyvä asia on sit­ten toinen jut­tu. Eli kan­nat­taa var­maan antaa palautet­ta. Eräs kul­jet­ta­ja muuten JLF:ssä ker­toi että meinasi ajaa seiskalla Mikonkadul­ta tulleen auton päälle jon­ka kus­ki oli ilmeis­es­ti siinä käsi­tyk­sessä että hänel­lä on etu­a­jo-oikeus, eli pitäisikö lait­taa kolmio? 🙂

    Kuten yllä mainit­ti­in niin Mikonkadul­la on kiskot sik­si että liiken­neval­o­su­un­nit­teli­jat on sitä mieltä ettei Simonkadul­ta kään­tymi­nen Man­ner­heim­intielle toi­mi. Ne kiskot taas ovat Simonkadul­la sik­si ettei niitä saatu toiselle puolle Kampin keskus­ta, Salomoninkatuko se oli? Tätä ei voi edes jälkikä­teen muut­taa kos­ka bus­siter­mi­naalin kat­to ei kan­na raskas­ta liiken­net­tä. Olisi ollut nopea ja hyvä.

    Toinen vai­h­toe­hto Jätkäsaaren suun­taan olisi ollut ajaa ratik­ka van­han ratakuilun kaut­ta, tämä olisi ollut erit­täin nopea ja suht hyvä. Mut­ta se ei taas käynyt kos­ka kuilu on varat­tu keskus­tatun­nelille, jota tosin sit­tem­min päätet­ti­in jät­tää tekemät­tä tehdä. Lisäk­si ongel­mallise­na pidet­ti­in sitä että ratik­ka olisi pitänyt johtaa Kansalais­torin läpi, jos­sa on ilmeis­es­ti niin mas­sot­tain kansalaisia pat­sastele­mas­sa ettei ne mah­du jos sitä kaven­taa seit­sämän metriä lev­eä kisk­ouran ver­ran. Nyt sinne kuilu­un tulee sit­ten pyörätie joka päät­tyy siihen samaan tori­in, ja KSV pohtii miten ne pyöräil­i­jät saadaan sen Sanoma- ja Musi­ikki­talon väli­in muo­dus­tu­van ihmis­muurin ohi. Veikkaan että ratkaisu on kaven­taa toria tekemäl­lä lev­eä pyörätie sen vierustaa.

    Sen kol­mosen uudelle reit­il­lä vaar­al­lisin ja hidas­tavin paik­ka on Fre­da, siitä kun tak­sit ja muut autot ohit­tel­e­vat pysäkille seiso­via busse­ja ja ratikoi­ta keskel­lä jalankulk­i­javir­taa saat­taa hyvinkin seu­ra­ta ruumi­ta. Tosin ehkä se vih­doin ja viimein saadaan sul­jet­tua kun bus­sit siir­tyy ter­mi­naali­in, saisi vielä 18 ja 14 raiteille.

    Että kyl­lä siitä ratikas­ta saa hitaan kun tarpeek­si tehdään kom­pro­mis­se­ja. Toisaal­ta, matkus­ta­jia nyt kuitenkin tun­tuu riit­tävän hyvin uudellekin kol­moselle, mikä on kuitenkin se lop­ulli­nen mit­tari sen tarpeel­lisu­ud­es­ta. Vai­h­toe­hto pin­tali­iken­teelle olisi viedä ratikatkin tun­neli­in, kahdek­san min­u­ut­tia ei vaan riitä siihen että hoitaa itsen­sä maanalaiselle lai­turille ja sieltä ylös, ja päälle tulee käve­lyn vaiva.

  22. eräs kul­jet­ta­ja muuten JLF:ssä ker­toi että meinasi ajaa seiskalla Mikonkadul­ta tulleen auton päälle jon­ka kus­ki oli ilmeis­es­ti siinä käsi­tyk­sessä että hänel­lä on etu­a­jo-oikeus, eli pitäisikö lait­taa kolmio?

    Laki ei siis edes tunne mitään raitiokäve­lyti­etä ja sanatarkkaan käve­lykadul­la ajo muuten kuin ton­tille on kiel­let­tyä. Joten Shared Space in your a**, sil­lä kyl­lä (joukko)liikenteen vielä 2010 pitää perus­tua laki­in ja ase­tuk­seen, ei uskon­nol­liseen mantraan. Pohdinkin nyt jät­tää poli­isille tutk­in­tapyyn­töä kyseis­es­tä liikennöinnistä.

  23. “Ne kiskot taas ovat Simonkadul­la sik­si ettei niitä saatu toiselle puolle Kampin keskus­ta, Salomoninkatuko se oli? Tätä ei voi edes jälkikä­teen muut­taa kos­ka bus­siter­mi­naalin kat­to ei kan­na raskas­ta liiken­net­tä. Olisi ollut nopea ja hyvä.”

    Min­ulle ter­mi­naalin kon­struk­töörit kyl­lä ker­toi­vat, että kat­to kestää ratikan. Liekö sit­ten heiken­net­ty näi­den puhei­den jälkeen.

    Yritin saa­da Salomoninkadulle ratikkaa niin kauan kun Kamp­pia suun­nitelti­in. Ei onnis­tunut, kun Kor­pisel­la ja kaiketi kaupunkisu­u­nit­telu­vi­ras­tol­la oli eri visio Kampin aukioista. Kor­pinen tosin tokaisi nähtyään lop­putu­lok­sen, että olisit saanut viedä sen ratikan sinne, kun katu­tilo­jen mitoituk­set ovat mitä ovat.

    1. Pekka Kor­pinen oli sitä mieltä, että Kamp­pia ei saa pila­ta ratikalla. Se oli suuri virhe, kos­ka nyt pilat­ti­in sit­ten Mikonkatu. Lisäk­si vai­h­to met­ros­ta ratikkaan olisi ollut paljon parem­pi sil­lä toisel­la puolel­la. Kun ratik­ka olisi ollut mukana suun­nit­telus­sa alus­ta asti, se olisi saatu aika haitattomasti.

  24. Kim­mo, pysäkki­hän on tontilla

    Ton­til­la Mikonkadul­la kyl­lä, mut­ta ei käve­lykadul­la, sil­lä se käve­lykatu päät­tyy liiken­nemerkin mukaan edeltävään risteykseen 😮

  25. Vep­säläi­nen, mie­lenki­in­toista. Muis­tan kuulleeni että joku koh­ta siitä Salominkadun lin­jas­ta on tehty niin ettei se kan­na ratikkaa, eli sitä ei voi jäl­keen­päinkään tehdä. Tieto saat­taa kyl­lä hyvinkin olla väärä.

    Minä en ole sitä mieltää että Mikonkatu olisi pilal­la, ei se mitenkään hyvä ollut ennen kisko­jakaan. Eli se nyt kuitenkin on paran­nus aikaisem­paan. Vai­h­toe­hto sil­lä radalle olisi reit­ti Mikonkatu — Yliopis­tonkatu — Unioninkatu (mak­saa ja kaar­resä­teet arve­lut­taa) tai sit­ten suo­raan Mikonkat­ua vaik­ka Kasarminto­rille saakka.

    Tai sit­ten hoide­taan se Simonkadun risteys kun­toon. Esimerkik­si Vep­säläisen kanssa lienemme hert­taisen yhtä mieltä siitä että ratkaisu siihen risteyk­seen on muut­taa Man­ner­heim­intien itäpuoli välil­lä Espa — Postikatu kävelyalueek­si. Saataisi­in lev­eä kävelyalue iltau­rinkoon kaupun­gin pääkadulle. Stock­alle, HYYlle, Sokok­selle ja muille kiin­teistön­o­mis­ta­jille var­maan kel­paisi. Katu­työt mak­saa sitä pait­si ihan jo ratikkali­iken­teen säästöillä.

  26. Mikonkat­ua pitkin kaiketi on ajatel­tu viedä Jätkäsaares­ta Kampin kaut­ta kulke­va lin­ja myös, jol­loin liikenne siinä lisään­ty­isi. Ahtaalle kään­nök­selle Alek­sille kään­nyt­täessä on var­maan vielä tehtävä jotain sen tapaista, joi­ta näkee keski­aikaisten kaupunkien sokkelois­sa; kiin­teistön katu­ta­soa on niis­tet­ty yleisek­si jalanku­lun tilak­si. Saman­lainen ahdas jalankulk­i­joi­ta vaani­va kään­nös on Kamp­is­sa Urho Kekkosenkadun itäpäässä.

    Odotan mie­lenki­in­nol­la ja pienel­lä pelol­la uusien raitio­vaunu­jen tar­jouk­sia. Nyky­is­ten mata­lalat­ti­avaunu­jen huonot koke­muk­set Helsin­gin rata­geome­tri­an alim­i­toi­tus­maail­mas­sa saat­ta­vat hei­jas­tua vaunu­jen hin­noit­telu­un. Olisi toivonut, että aiem­min tehtyjä mitoi­tusvirheitä rataverkos­sa kor­jat­taisi­in eikä uusia koko ajan tehtäisi.

    Muu­toin olen sitä mieltä, että Man­ner­heim­intien itäpuoli välil­lä Espa- Kai­vokatu (-Postikatu) sekä Pohjois-Espa välil­lä Fabi­aninkatu-Man­ner­heim­intie olisi varat­ta­va jalankulkukeskus­tan eliittialueiksi. 

    Jos Kai­vokatu Sokok­sen kohdal­la muut­tuu myös jalanku­lun ja joukkoli­iken­teen alueek­si, Simonkadul­ta Man­ner­heim­intielle etelään on päästävis­sä kään­tymään ratikalla. Tämä jut­tu kuitenkin edel­lyt­tää liit­tymän Postikatu-Man­ner­heim­intie jär­jeste­ly­jen ja toimivu­u­den tutkintaa.

  27. Vep­säläi­nen, viimeisin lin­javai­h­toe­hto Jätkäsaa­reen taitaa olla ysi, joka tapauk­ses­sa en oikein kek­si mik­si sinne vietäisi­in mitään Mikonkadun kaut­ta kulkevaa.

    Tämä jut­tu kuitenkin edel­lyt­tää liit­tymän Postikatu-Man­ner­heim­intie jär­jeste­ly­jen ja toimivu­u­den tutkintaa.

    Siihen mah­tu­isi liiken­neympyrä, isokin sel­l­ainen. Suo­sisin tuo­ta pääristeyk­sek­si nimeno­maan sik­si että siinä on tilaa. Mut­ta ylipään­sä joo, kyl­lä tuo pitäisi suun­nitel­la kun­nol­la, myös ratikkapysäkkien paikkaa voisi ehkä miet­tiä uudestaan.

  28. Sep­po Vep­säläi­nen: “Odotan mie­lenki­in­nol­la ja pienel­lä pelol­la uusien raitio­vaunu­jen tarjouksia.”

    Se onkin mie­lenki­in­toista, mil­laisia raitio­vaunu­ja saadaan. Niin Suomen­lin­nan lau­tan, ratikoiden kuin paikallisju­nien kil­pailu­tuk­set ovat men­neet enem­män tai vähem­män met­sään. Yksi tek­i­jä on että tar­jouk­sille ja kulku­vä­lineille on asetet­tu liian tiukat (epäre­al­is­tiset) ehdot, jol­loin rehelliset tar­joa­jat ovat vetäy­tyneet tai ainakaan toimitet­tu tuote ei ole ollut sel­l­ainen (toimi­va) kuin olisi haluttu.

  29. Muu­toin olen sitä mieltä, että Man­ner­heim­intien itäpuoli välil­lä Espa- Kai­vokatu (-Postikatu) sekä Pohjois-Espa välil­lä Fabi­aninkatu-Man­ner­heim­intie olisi varat­ta­va jalankulkukeskus­tan eliittialueiksi. 

    Kat­sokaa, jalankulkukeskus­taan ei todel­lakaan kuu­lu busse­ja tai kevyen liiken­teen seassa liikku­via raitio­vaunu­ja. Jos taas tarkoititte, että Man­ner­heim­intien itäpuoli välil­lä Espa- Kai­vokatu (-Postikatu) sekä Pohjois-Espa välil­lä Fabi­aninkatu-Man­ner­heim­intie olisi varat­ta­va joukkoli­iken­nekeskus­tan eli­it­tialueek­si, niin mik­si ette sit­ten niin sano?

  30. @tpyyluoma

    Minä en ole sitä mieltää että Mikonkatu olisi pilal­la, ei se mitenkään hyvä ollut ennen kisko­jakaan. Eli se nyt kuitenkin on paran­nus aikaisempaan.

    Raitio­vaunu siis rikas­tut­taa Mikonkat­ua käve­lykatu­na vai sitä, että raitio­vaunul­la saati­in vietyä muu­ta­ma pysäköin­tipaik­ka autosaatanalta?

  31. OS: “Pekka Kor­pinen oli sitä mieltä, että Kamp­pia ei saa pila­ta ratikalla. Se oli suuri virhe, kos­ka nyt pilat­ti­in sit­ten Mikonkatu.” 

    Mielum­min Mikonkatu kuin Kamp­pi. Salomonkatu on nyt kohtu­ullisen hyvä ja paljon käytet­ty, ja Fredaan rajau­tu­va aukio toimii sään sal­lies­sa. Ratik­ka on raskas­ta liiken­net­tä, ei se istu kävelyalueelle vaan joukkoli­iken­nekadulle. Nyt Mikonkatu ei ole oikein kumpaakaan.

    tpyy­lu­o­ma: “Vai­h­toe­hto pin­tali­iken­teelle olisi viedä ratikatkin tun­neli­in, kahdek­san min­u­ut­tia ei vaan riitä siihen että hoitaa itsen­sä maanalaiselle lai­turille ja sieltä ylös, ja päälle tulee käve­lyn vaiva.”

    Riip­puu. Kauanko kestäisi tason­va­i­h­to Kamp­is­sa metro­lai­turil­ta yksi taso alaspäin ver­rat­tuna nykyiseen ratikkavaihtoon ?

  32. spot­tu, kai se aja­tus oli että Salo­mininkatu olisi ollut malli­in Alek­si, joka kyl­lä toimii ihan hyvin.

    Jos on vai­h­ta­mas­sa maanalais­es­ta junas­ta toiseen niin maanalainen ase­ma on hyvä jut­tu, tarkoitin sitä että keskus­tan pin­tali­iken­net­tä tuol­lainen ei korvaa.

    Tietenkin on sem­moinen optio että rata kul­kee ruuhkaisem­pi­en osien ali tun­nelis­sa, mut­ta pysäk­it pide­tään maan pin­nal­la jo ihan kus­tan­nussy­istäkin. Maanan­taina ava­tus­sa Bergenin ratikas­sa, tosin kai lähin­nä maas­tos­ta johtuen, on läh­es kol­ma­sosa matkas­ta tun­nelei­ta mut­ta maanalaisia asemia ei ole yhtään. Jos ei halua men­nä paikan päälle, niin koko reit­ti videona löy­tyy http://jlf.fi/f17/296-bergen-palauttaa-ratikat-ensimmaisena-pohjoismaissa/index3.html#post89230 nor­jalainen pop­u­laarimusi­ikin säestämänä.

  33. IMHO puheis­sa pitäisi erotel­la joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­son paran­t­a­mi­nen ja vähem­mälle huomi­olle jäävä kysymys ihmis­ten absolu­ut­ti­sista kulkemistarpeista.

    Palve­lu­ta­son paran­t­a­mi­nen on keskeistä sekä nyky­isille käyt­täjille että joukkoli­iken­teen kil­pailukyvylle, jos­sa liiken­nemuodolle halu­taan lisää käyt­täjiä niiden joukos­ta, jos­sa liikku­mis­muodon käyt­tö on selkeä oma valinta.

    Joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­soa ei kohen­neta (eikä aina edes halu­ta kohen­taa) sil­lä, että ihmis­ten liikku­mis­tarpei­ta yritetään muoka­ta kiel­to­jen ja hait­to­jen kaut­ta; yrit­täjää on kyl­lä mah­dol­lista ajaa vararikkoon, mut­ta kioskin­pitäjästä tuskin tulee ratikan käyt­täjää vaik­ka betoni­por­sai­ta siroteltaisi­in metrin välein.

    Mon­en muun ihmisen real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää joukkoli­iken­net­tä voidaan kuitenkin lisätä. Tämä vaatii uusia reit­te­jä ja kulku­muo­to­ja, mah­dol­lisuuk­sia, jot­ka kat­ta­vat tarpei­ta eikä raiskaa sitä ain­oa­ta pulahyödyket­tä mikä jokaises­sa ihmiselämässä on: aikaa!

    Kyl­lä, Kamp­pi olisi hyvinkin voin­ut tai voisi olla järkevä, Suomen ilmas­to muis­taen, kui­va ja läm­min, joukkoli­ikku­misen keskus, jos­sa IHAN KAIKKI liiken­nevä­li­neet ratikas­ta metron kaut­ta henkilöau­toon kohtaa. Täl­löin palve­lu­ta­son kohen­e­m­i­nen voisi itse asi­as­sa olla tek­i­jä, joka vaikut­taisi jo liikku­misen tarpeeseenkin, kun liikku­miseen help­pous ja käytet­ty aika lyhenisi merkittävästi.

  34. Eri­no­mainen video Bergenistä. Tuos­ta kan­nat­taisi ottaa oppia ettei Raide­jok­erin kanssa tule saman­laisia ongelmia.

    Het­kel­lä, n.10:30 auto yrit­tää ajaa vau­nun eteen. Voisiko tuol­laisen estää esim teräväl­lä töys­syl­lä, jot­ta autoil­i­jan on pakko hiljen­tää reilusti rataa ylittäessään.

    n20-21min nainen yrit­tää heit­tää las­ten­rat­taat vau­nun alle ja nuorisoa lon­nii raiteilla.

    Voisiko tuol­laisen estää esim kaiteel­la kapeis­sa kohdis­sa ja korot­ta­mal­la raiteet 10–20cm jalka­käytävää korkeammalle.

    Muuten olen sitä mieltä että kun raide­jok­eri tulee, tulisi alkaa harki­ta man­skua ja Hämeen­ti­etä kulke­vien lin­jo­jen mod­ernisoin­tia jokeristandardiin.

    Kan­takaupun­gin kujia kiertäviä hidas­raitei­ta tuskin kanat­taa mod­ernisoi­da. Mut­ta ei niitä kan­na­ta lakkaut­taakkaan, van­ho­ja vaunu­ja voi var­masti kor­ja­ta vielä pitkään ja retrovaunu­ja voi var­masti teetät­tää jos on pakko. Kan­takaupungis­sa sinkkuhotel­lien asukkaille riit­tää kai keskios­altaan mata­lat vaunut.

  35. Kuto­ja, Raide-Jok­erin suun­nitel­mat on hyvin saman suun­taisia, kts. http://www.raidejokeri.info Video on koea­jol­ta joi­ta aje­taan sik­si että suun­nit­teli­jat eivät ole selvänäk­i­jöitä, mainit­samisi paikat tosi­aankin vaa­ti­vat kor­jauk­sia ja eiköhän ne tehdä. Kalus­to on muuten samaa kuin Helsin­gin uudem­mat ratikat, eli Variotrameja.

    Muuten olen sitä mieltä että kun raide­jok­eri tulee, tulisi alkaa harki­ta man­skua ja Hämeen­ti­etä kulke­vien lin­jo­jen mod­ernisoin­tia jokeristandardiin.

    Joo, ja samaa kalus­toakin voi käyt­tää yhteisil­lä osuuk­sil­la perin­ner­atikan kanssa. Hämeen­tie on kaiken lisä­ki itseasi­as­sa aika help­po, autoli­iken­teen kannal­ta se on tois­si­jainen väylä kun Rantatie kul­kee parin kort­telin päästä, joten täy­se­tuuk­sien ei pitäisi olla ongel­ma. Samal­la nopeu­tu­isi nykyisetkin ratikat.

  36. tpyy­lu­o­ma: “spot­tu, kai se aja­tus oli että Salo­mininkatu olisi ollut malli­in Alek­si, joka kyl­lä toimii ihan hyvin.”

    Ei olisi samaa fiilistä. Alek­si on pelkkä kuilumainen kulku­väylä, ja sel­l­aise­na toimii ihan hyvin. Kamp­is­sa on nyt aito jalankulku- ja oleskelualue.

    Töölön metron ratikkaver­sio järkeväl­lä pysäk­in­välil­lä jakaantuen etelässä karkeasti 14 ja 14B reit­eille kor­vaisi merkit­tävän määrän pin­tali­iken­net­tä Kamp­ista molem­pi­in suun­ti­in, ja kytk­isi sekä kan­takaupun­gin että Töölön kun­nol­la raskas­raiteeseen. Kaupunki­ju­natyyp­pinen metro joka ei vie ihmisiä per­ille asti ei sitä tietenkään tee.

  37. Kat­selin pikaises­ti HS.n kuvia town­house kil­pailun sados­ta. Voit­ta­jas­sa, tai ainakin sen kuvas­sa, oli vaaran­ta­va virhe! Suomeen ei kan­na­ta rak­en­taa tasakat­toisia taloja.

  38. Kalle, älä huolestu turhaan, kil­pailuis­sa tehdään kivan­näköisiä kuvia, mut­ta oikeasti raken­net­ta­vat talot ovat sit­ten jotain muuta.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.