Viitoittaako Verkkokauppa.com erikoiskaupan tulevaisuuden?

Käy­ty lyhyt tais­telu Verkkokauppa.comin myymälän sijain­nista – kuulemme lop­ul­ta kuitenkin Helsin­gin ja Espoon ei Van­taan välil­lä – oli sinän­sä mie­lenki­in­toinen, mut­ta mie­lenki­in­toista on myös se, mitä yri­tyk­sen men­estys ker­too erikoiskau­pan tulevaisuudesta.

Keskus­tan palvelu­jen puo­lus­t­a­mi­nen olisi puoltanut Verkkokau­pan häätämistä vähin­tään Kajaani­in, sil­lä kyseinen yri­tys on tyh­jen­tänyt Helsin­gin keskus­tan tietokone­myymälöistä. Per­in­teiseen myymälään ver­rat­tuna kon­sep­ti on ylivoimainen. Koko tuote­va­likoima on hyvin selostet­tuna netis­sä. Asi­akas voi sen vali­ta kaikessa rauhas­sa ja tila­ta myymälään tai käy­dä osta­mas­sa sen myymälästä. Varsi­naisen myymälän toim­inta on tehokas­ta, kos­ka sisään tul­lessaan asi­akas tietää, mitä hän haluaa.

Voi tila­ta myös Posti­in, mut­ta kun Posti suuren kau­pan rak­en­teen kyn­nyk­sel­lä on vetänyt toimip­is­tev­erkkon­sa alas, tämäkin mah­dol­lisu­us taitaa men­nä Pos­til­ta sivu suun.

On paljon mukavampi asioi­da rauhas­sa tietokoneen kanssa kuin nuoren päällekäyvän myyjän kanssa, jol­la ei ole tuot­teesta muu­ta san­ot­tavaa, kuin että hänel­lä on itsel­lä saman­lainen ja hän on ollut siihen hyvin tyy­tyväi­nen – aivan siitä riip­pumat­ta, mitä tar­jol­la ole­vista vai­h­toe­hdoista olet ajatellut.

Hesarin alak­er­ras­sa toimi­va kam­er­amyymälä Rajala Oy toimii samal­la peri­aat­teel­la, eikä mui­ta kam­er­akaup­po­ja keskus­tas­sa enää juuri olekaan – pait­si siis se Verkkokauppa.com. Tämä taitaa olla erikoiskau­pan tulevaisuus.

Autokaup­pi­aat vaviskoot. En ole kat­sonut uusimpia tilas­to­ja, mut­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten autokau­pan palveluk­ses­sa oli sataa maa­han tuo­tua autoa kohden noin kymme­nen henkeä.  Henkeä kohden myyn­tiä olisi siis vajaat yksi auto kuukaut­ta kohden. Tietysti käytet­ty­jen auto­jen kaup­pa on vähän eri jut­tu, mut­ta kun autokau­pan kate myy­dys­tä autos­ta on tuhan­sia euro­ja, net­tikau­pas­ta voi tul­la kova kil­pail­i­ja. Hin­ta Hang­on sata­mas­sa X euroa ja kul­je­tus koti­paikkakun­nalle Y euroa.  Auton osta­jien kesku­udessa on niitäkin, jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta osta­maan auton eivätkä unelmia.  Ja niitä, jot­ka halu­a­vat mielu­um­min alen­nuk­sen uuden auton hin­nas­ta sen sijaan, että halu­aisi­vat keinotekois­es­ti korote­tun hin­nan van­has­ta autostaan.

94 vastausta artikkeliin “Viitoittaako Verkkokauppa.com erikoiskaupan tulevaisuuden?”

  1. Isol­la osal­la ns. erikoiskaup­paa on se ongel­ma, että niiden myymät tuot­teet eivät enää ole riit­tävän erikoisia. Toisin sanoen, ihmiset osaa­vat keskimäärin ostaa ja käyt­tää tietokonei­ta, kameroi­ta, ja auto­ja eivätkä enää koe tarvit­se­vansa “kädestä pite­lyä” siinä määrin kuin ehkä joskus. He, jot­ka täl­läistä tarvit­se­vat, tule­vat toimeen suurem­pi­en tavarat­alo­jen valikoimilla.

    Täl­läis­ten tuot­tei­den myyn­ti tulee nähdäk­seni keskit­tymään väistämät­tä Verkkokau­pan ja Rajalan kaltaisi­in verkon ja kivi­jalka­kau­pan yhdis­telmi­in. Helpol­la eivät selviä nekään, sil­lä mon­et (tun­nus­tan kuu­lu­vani tähän joukkoon) käyvät ensin käpälöimässä laitet­ta kau­pas­sa ja tilaa­vat sen sit­ten netistä halvim­mal­ta toimit­ta­jal­ta. Mielestäni esim. vaatekau­pan puolelta tästä on jo joitain heikko­ja sig­naale­ja — yhdel­lä net­ti­pal­stal­la heit­elti­in puoli­to­sis­saan, että etenkin kalli­impia vaat­tei­ta kaup­paavien liikkei­den tulisi solmia jonkin­lainen edus­tus­tosopimus net­tikaup­po­jen kanssa, saaden rahaa myyn­ninedis­tämis­toimin­nas­ta eikä niinkään kap­pale­tavaran myynnistä.

    Saat­taa olla, että jos­sain vai­heessa täl­läisiä “edus­tus­to­ja” syn­tyykin ainakin isom­pi­in kaupunkei­hin. Ei vält­tämät­tä vielä Helsin­gin kokoiseen.

  2. Autokaup­paan ja varsinkin käytet­ty­jen sel­l­aiseen liit­tyy kuitenkin tiet­tyjä rit­u­aale­ja kuten koea­jo, renkaiden potkimien ja naar­mu­jen etsimi­nen vas­taval­oon. Toisaal­ta varsinkin käytet­ty­jen auto­jen ja muiden ajoneu­vo­jen kaup­pa on kyl­lä siir­tynyt net­ti­in, ja eräs tun­te­mani mies on ostanut kak­si viimeistä autoaan uute­na koea­ja­mat­ta kos­ka ne ovat kuulem­ma kaik­ki nykyään niin hyviä ajaa.

    Saa nähdä miten verkkokau­pan käy, se mitä oste­taan verkos­ta ja mitä ihan van­hanaikaises­ti on aika mon­imutkainen vyy­hti. Hin­ta vaikut­taa ja samoin esimerkik­si se että onko kyseessä tuote jota halu­aa hyp­is­tel­lä. Esimerkik­si huonekalu­jen kaup­pa verkos­sa on kai aika vähäistä.

    Voi tila­ta myös Posti­in, mut­ta kun Posti suuren kau­pan rak­en­teen kyn­nyk­sel­lä on vetänyt toimip­is­tev­erkkon­sa alas, tämäkin mah­dol­lisu­us taitaa men­nä Pos­til­ta sivu suun.

    R‑kioskillekin voi tila­ta, ja niitä on aika tiheässä.

  3. Kilon varas­to­myymälän ajoista läh­tien olen kan­tanut Verkkokauppa.com:iin rahaa pienem­män henkilöau­ton ver­ran. Kyse ei läh­eskään aina ole hin­nas­ta vaan palvelukon­sep­tista johon kuu­luu kun­nol­lisen valikoiman ja tuote­in­for­maa­tion lisäk­si tilaushis­to­ria, huolto, van­ho­jen romu­jen vas­taan­ot­to ja nyky­isin myös sijain­ti lähempänä kuin lähin posti.

    Aivan kaik­ki eivät ole vielä ymmärtäneet että asi­akas on valmis mak­samaan siitä ettei tarvitse sietää henkilöko­htaista palvelua. Verkkokauppa.com:ille tämä on ollut selvää alus­ta alka­en. Val­tavas­ta tuote­va­likoimas­ta johtuen myyjät ovat tuot­teista vielä keskimääräistäkin pahem­min pihal­la, mut­ta tämä ei hait­taa kun pros­es­si on sel­l­ainen että asi­akas han­kkii tiedon muualta.

    Autokaup­pa siir­tyy verkkoon vas­ta jos kil­pailu alkaa toimia kun­nol­la, ja kate­ta­so las­kee sel­l­aisek­si ettei asi­akasko­htainen hin­noit­telu ja suo­ranaiseen sumu­tuk­seen liit­tyvä vaivan­näkö enää kan­na­ta. Ei ole ihan heti näköpiirissä.

  4. Soininvaara:“Keskustan palvelu­jen puo­lus­t­a­mi­nen olisi puoltanut Verkkokau­pan häätämistä vähin­tään Kajaaniin, ”

    Kyse ei tai­da olla Keskus­tas­ta puolueena. Asia kyl­läkin sopii hyvin Keskus­tan agen­daan. Hajasi­joi­tus on cityläis­ten mielis­sä kään­tynyt kirosanaksi vaik­ka ko. aja­tus toimii kaupunki­lais­ten hyväksi.

    Mik­si ruuhkaut­taa kaupunkien keskus­taan kaik­ki palve­lut? Täy­ty­isi kiihkot­ta pohtia mitä palvelui­ta tarvi­taan kaupun­gin sisäl­lä, ydinkeskustassa. 

    Ei sinne tarvitse sijoit­taa viihde — ja vapaa-aikaan kuu­lu­vaa kau­pankäyn­tiä. Ydinkeskus­tas­sa tarvi­taan vain valit­tömästi elämiseen liit­tyvät palve­lut. Ensim­mäisenä tulee mieleen ruoka‑,virasto- liikenne ja hoiva­palve­lut. Kovin paljon muu­ta ihmi­nen ei tarvitse päivit­täisen elämisen tueksi.

    Shop­pailu ei ole vapaa-ajan viet­tämistä ter­veel­lä taval­la. Tämän uskoisin vihrei­denkin allekirjoittavan.

    Sit­ten itse pääpunk­ti­in. Keskus­ta , kaupunki­lais­ten puolue, on aina toimin­ut siihen suun­taan, että Suomen koko alue on pidet­tävä elinvoimaisena.

    Nyt Soin­in­vaaran esit­tämä verkkokau­pan val­lanku­mous toimii juuri tähän Keskus­tan viitoit­ta­maan ja halu­a­maan suun­taan. Se on yksi näistä väistämät­tömistä muu­tok­sista mitä rajo­jen häviämi­nen tuo mukanaan. Yri­tys voi yhtä hyvin toimia Kajaanis­sa tai Kur­dis­tanis­sa. Pääa­sia on , että yhdyskun­tarakenne ja yhteiskun­ta­järjestys on kunnossa.

    Helsin­gin kaltaiset ruuhakau­tu­mat jäävät aut­ta­mat­tomasti jalkoi­hin tässä kehi­tyk­sessä. Toki sille jää lähi­markki­nat, mut­ta entis­es­tään supis­tuneena. Mikä ettei verkkokau­paa voisi käy­dä ruuhka­suomes­sakin ? Sen kus­tan­nuk­set vain ovat paljon kalli­im­mat kuin halpo­jen kiin­teistö­jen ym. kulu­jen maaseudulla.

    Keskus­tan, kaupunki­lais­ten puolueen, päämääränä on vähen­tää kaupunkien ruuhkau­tu­mista. Mitä parem­min ihmiset tule­vat toimeen maaseudul­la, sitä halvem­paa, väl­jem­pää ja viihty­isäm­pää asum­i­nen on kaupungeissa.

  5. Itse olen kokenut Verkkokauppa.comin ja Rajalan hyvin palvele­viksi kivi­jalka­kau­pak­si. Ajan­ta­saiset net­ti­sivut ovat iso plus­sa, mut­ta ostok­set olen aina tehnyt paikan päällä.

    Tietokoneis­sa ja kamerois­sa noiden kaltaiset isot toim­i­jat joil­la on kun­nolli­nen valikoima kau­pas­sa ja netis­sä ovat ain­oi­ta jot­ka pystvät kil­paile­maan kulut­ta­jien suo­sios­ta Kes­ki-Euroopan net­tikaup­po­jen kanssa.

    Eli vai­h­toe­hto ei ole “pikkukau­pat vs verkkokauppa.com”, vaan “verkkokauppa.com vs ulko­maan nettikaupat”.

  6. Aika huvit­ta­va oli Verkkokau­pan tapaus. Olen itse käyt­tänyt Verkkokaup­paa usein ja kuten muutkin, pidän sen eri­no­maista tuote­va­likoimaa ja toimi­vaa net­tikäyt­töä main­iona. Jos tarvit­sen jotakin tuotet­ta elek­tron­i­ikan tai tietotekni­ikan alal­ta, kat­son ensim­mäisenä Verkkokauppa.com sivustoa. 

    Verkkokau­pan sijain­ti sen­si­jaan on ollut kau­pan toim­i­tata­van ja asi­akaskun­nan huomioon ottaen vähin­täänkin outo. Ja Helsin­ki näköjään halu­aa varmis­taa että se myös out­ona pysyy! Tämä jälleen osoit­taa, että Helsin­ki ja Van­taa olisi syytä yhdis­tää heti, jot­ta Helsin­ki saisi pitää tärkeän toim­i­jan mail­laan, mut­ta sille löy­ty­isi järkevämpi sijainti.

    Yksi hyvä sijain­ti tälaiselle kau­palle olisi kehä III:n ja Tuusu­lantien risteyk­sen tuntumassa.

  7. Kun joku perus­taa autoalalle net­tikau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kolme ton­nia halvem­mal­la, se on siinä.

    Ei vält­tämät­tä. Malli joka toimii Verkkokau­pan tapai­sis­sa ja hin­tai­sis­sa tuot­teis­sa, ei itses­tään­selvästi toimikaan autokau­pas­sa, jos­sa ostok­sia tehdään harvem­min ja kaup­pa­sum­mat ovat suuria. Muis­te­taan­han esimerkik­si miten Igg­lo-asun­non­väl­i­tys­toimin­nalle kävi.

    Jos myytävä tavara hyö­tyy hyvästä logis­ti­ikas­ta (suuri valikoima nopeasti saatavil­la), on verkkokau­pat vahvoil­la. Autot ja asun­not nähdään enem­män investointeina.

  8. Tiedätkö Osmo mikä oli Verkkokau­pan sijoit­tumis­vai­h­toe­hto Espoossa?

    Liiken­teel­lis­es­ti verkkokau­pan uusi sijain­ti on paljon nyky­istä Ruo­ho­lah­den liiket­tä huonompi.
    Vaik­ka kuin­ka pahek­su­isitte, hyvin suuri osa Verkkokau­pan myymäläasi­akkaista tulee oma­l­la autol­la. Nykyi­nen sijain­ti län­siväylän päässä kiin­teistössä, jos­sa on iso parkki­hal­li, on ollut aika ideaalinen.

    Voin olla väärässä, mut­ta kar­tas­ta kat­soen Jätkäsaari näyt­tää yksi­ty­isautoil­i­jan kannal­ta aika sumpulta.
    Onnek­si Verkkokau­pan uusi pos­ti­tushin­noit­telu on ratkai­sev­asti vähen­tänyt tarvet­ta käy­dä itse myymälässä (saa nähdä vaan kauanko se kestää, toim­i­tus posti­in mak­soi vielä vuo­den­vai­h­teessa euron, nyt jo kaksi).

    Elämme (vielä) vapaas­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa ihmisil­lä on vapaus tehdä val­in­to­ja, myös sel­l­aisia jot­ka eivät sovi Enem­mistö ry:n aatteisiin.

    1. Helsin­ki ei määrän­nyt Verkkokaup­paa muut­ta­maan Jätkäsaa­reen vaan tar­josi mah­dol­lisu­ut­ta. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka suuri osa kau­pan asi­akkaista tulee autol­la ja kuin­ka moni ilman. Helsinkiläiselle joukkoli­iken­teen käyt­täjälle kaik­ki mikä on Espoos­sa on tul­limuurin takana. Näyt­tölip­ul­la mat­ka Helsin­gin sisäl­lä on mar­gin­aa­likus­tan­nuk­se­na ilmainen, mut­ta piipah­dus pysäkinkin ver­ran Espoon puolel­la mak­saa kahdek­san euroa.

  9. OS:“Kun joku perus­taa autoalalle net­tikau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kolme ton­nia halvem­mal­la, se on siinä.”

    Ei, vaan vas­ta kun valmis­ta­ja-maa­han­tuo­ja joka omis­taa jake­lu­tien ja käytän­nössä määrit­telee hin­tata­son uskoo että näin kan­nat­taa tehdä. Sitä ennen se net­ti­au­tokaup­pias ei saa auto­jansa ostet­tua mis­tään, ja vaik­ka saisi, ei niiden huolto onnis­tu mil­lään järkevil­lä kustannuksilla.

  10. “Suo­ra­toim­i­tuk­se­na Ahve­nan­maal­ta 0% alv + kau­pan­päälle kir­jekul­je­tus kotiin! ”
    Lähde: verkkokauppa.com

    Suomen poli­itikot ja val­tion virkamiehet ovat täysin ULA:lla uusimuo­toisen kau­pan ansain­ta­logi­ikas­ta. Euron arvo heikke­nee vauhdil­la ja tämän päälle Suo­mi korot­taa arvon­lisäveroa 4,5 pros­en­til­la 23 pros­ent­ti­in. Käsit­tämätön­tä ummikkomaisuutta.

    Koh­ta Ahve­nan­maa on kaup­po­ja täynnä.

  11. Ilpo Per­naa:

    Täy­ty­isi kiihkot­ta pohtia mitä palvelui­ta tarvi­taan kaupun­gin sisäl­lä, ydinkeskustassa. 

    Ei täy­ty­isi. Meil­lä on ihan kohtu­ullisen hyvin toimi­vat liiketi­la- ja vähit­täis­myyn­ti­markki­nat, ja keskus­taan sijoit­tuvat täs­mälleen ne liik­keet, joi­ta ihmiset sinne halu­a­vat (joista he tuot­tei­ta ja palvelu­ja osta­vat). Ei tätä asi­aa sen kum­mem­min tarvitse pohtia.

    Vähäi­nen ongel­ma toki syn­tyy siitä, että nyky­isin val­tio tar­joaa nopean tiev­erkon kaikkien halukkaiden käyt­töön ilmaisek­si, mikä jos­sain määrin suosii näitä mega­lo­maanisia kehä­mar­ket­te­ja, mut­ta eiköhän sekin seik­ka saa­da vielä kun­toon, jah­ka vero­tustapaa rei­vataan enem­män käytöstä verottamiseen.

    Eipä silti, olen minä, Osmon tavoin, hie­man ihme­tel­lyt nyky­menoa. Viimeisen kymme­nen vuo­den aikana liiket­tilo­jen määrä on, ainakin noin kadun­miehen näkökul­mas­ta, kas­vanut järkyt­tävästi. On raken­net­tu Jum­boa, Kamp­pia ja Sel­l­oa. Lisäk­si nykyiset ostoskeskuk­setkin ovat laa­jen­ta­neet tilo­jaan merkittävästi.

    Jotenkin ihme­tyt­tää, miten niille kaikille riit­tää asi­akkai­ta, kos­ka samaan aikaan kaup­pa siir­tyy verkkoon ja tilan­tarve vähe­nee. Ehkä tässä on jokin uusi tren­di, jos­sa ihmiset viet­tävät aikaansa kaup­pakeskuk­sis­sa ihan muis­takin syistä, kun ostaak­seen tavaraa? Onhan niis­sä nyky­i­sis­sä kaup­pakeskuk­sis­sa toki kaiken­laista eloku­vateat­ter­ista ja keila­hal­lista lähtien.

    Keskus­tan, kaupunki­lais­ten puolueen, päämääränä on vähen­tää kaupunkien ruuhkau­tu­mista. Mitä parem­min ihmiset tule­vat toimeen maaseudul­la, sitä halvem­paa, väl­jem­pää ja viihty­isäm­pää asum­i­nen on kaupungeissa. 

    Päivän paras! 🙂

    Kari

  12. Per­naa, nim­imerkil­lä rin­ta­makoke­mus­ta parikym­men­tä vuot­ta eril­laista etävir­i­tyk­sistä, se aja­tus että tietoverkot pois­taa etäisyy­det ja sit­ten me kaik­ki asu­taan siel­lä mis­sä on halv­in­ta eli jos­sain keskel­lä kor­pea on aivan täyt­tä potaskaa. Asia on täysin päin­vas­toin, tietotekni­ik­ka kor­reloi kaupungis­tu­misen kanssa.

    Etäusko­vaiset voisi­vat tarkastel­la vaikka­pa sel­l­aista toimi­alaa kuin tietotekni­ik­ka, joka nyt on luon­tev­asti niin verkoitet­tua ja sähköis­tet­tyä kuin olla ja voi. Ja sit­ten ken­ties huo­ma­ta että se keskit­tyy pie­neen määrään paikko­ja maa­pal­lol­la ja niis­säkin ahtau­tuu pienelle osa-alueelle. Tämä on empi­iri­nen tosi­a­sia eikä sinän­sä vaa­di mitään seli­tys­tä, mut­ta veikkaisin että näin mm. sik­si että kaik­ki ei nyt vaan toi­mi sähköis­es­ti. Kom­mu­nikaa­tion määrä piene­nee ekspo­nen­ti­aalis­es­ti etäisyy­den mukaan ja kom­mu­nikoin­ti on se mitä tieto­työ on, nykyään pikem­minkin pyritään sijoit­ta­maan asiantun­ti­jat samaan huoneeseen.

    Tähän patent­ti­vas­taväite on että pitäisi muut­taa toim­inta­malle­ja sel­l­aisik­si että voi etäil­lä, mut­ta kun se on hyvin han­kalaa, aikaavievää, edel­lyt­tää raskas­ta byrokra­ti­aa, jne. lyhyesti las­kee tuot­tavu­ut­ta eli mik­si ihmeessä pitäisi? Mikä se lisäar­vo on, ei kallis toimis­tokaan nyt niin kauheasti mak­sa. Jos toim­into ei ole paikkaan sidon­nainen niin sit­ten ulkois­te­taan, muta toisille isoille työ­markki­noille jois­sa on olen­nais­es­ti halvem­paa työvoimaa.

    Verkkokau­pan suh­teen, jostain kor­pi­en kätköstä saa var­maan hal­val­la varas­to­hallin, mut­ta rekkarahti syö tuos­ta syn­tyneet säästöt. Ja jos tuot­teet noude­taan niin kaup­pa kan­nat­taa parhait­en siel­lä mis­sä on eniten ihmisiä.

    Suomes­sa postiku­luis­sa kaupun­git sub­ven­toi­vat maaseu­tua kos­ka postin hin­nat on säädel­ty samoik­si ympäri maan, Itel­lan arvio on ulko­muis­tista että tuon sub­ven­tion suu­ru­us on noin 200 miljoon­aa vuodessa. Tämä on kuitenkin muut­tumas­sa, osit­tain EU:n pos­tidi­rek­ti­ivin myötä, mut­ta ennen kaikkea sik­si että kil­pailevil­la toim­i­tus­tavoil­la ei ole tuol­laisia rajoitteita.

    Pahoit­te­len purkaus­ta, mut­ta olen näh­nyt aivan liikaa sinän­sä hyvää tarkoit­tavien ihmis­ten etävir­i­tyk­siä joi­hin on asetet­tu suuria odotuk­sia. Ja sit­ten kun mitkään odotuk­set eivät toteudu, niin seu­raa taivastelua tyylin aika, tekni­ik­ka, yri­tyk­set, tms. eivät ole kyp­siä. Joka on erikoinen tapa sanoa että ei se nyt vaan toimi.

  13. Hyvähän siel­lä per­ife­ri­as­sa on verkkokau­pan palvelui­ta käyt­tää, kun sinne on ensin val­tion rahoil­la vedet­ty val­okaapelit ja sit­ten vielä kau­pan pääl­lä sub­ven­toitu pos­ti­mak­sutkin kaupunki­lais­ten pussista.

  14. Tietokonekaup­pa on niin vaikea ala, että tuskin tässä on laa­jem­man mallin poh­ja: ohuet kat­teet, isot volyymit, jot­ka kuitenkin kohdis­tuu vain pie­neen osaa valikoimaa, jär­jet­tömän lyhyt mallis­ton elinkaari, jne. Pienelle kau­palle kon­sep­ti muis­tut­taa kai lähin­nä pok­erin pelu­u­ta — on se sit­ten taitopeli tai ei.

    Verkkokauppa.com haukkaa kuitenkin kasvuhaluise­na koko ajan lisää lev­eyt­tä valikoimi­in­sa, eikä ero vaikka­pa Gigant­ti­in ole enää kauhean merkit­tävä. Samal­la myymälässä esil­lä ole­va mallis­to (olkoonkin tukkureiden/maahantuojien sinne tuo­ma) supis­tuu koko ajan. En siis usko, että Verkkokauppa.com ole mikään ylivoimainen tai erikois­laa­tu­inen kon­sep­ti, joka ei saisi äkkiä kil­pailua, mut­ta ko. alan heikko tuot­to sijoitet­tuun pääo­maan näh­den var­maan kar­sii kilpailua.

    Kaupun­gin ja ympäristöte­hokaan ajat­telun kannal­ta Verkkokauppa.com tar­joaa kuitenkin paljon plus­saa. Toiv­ot­tavasti uusi sijain­ti saisi käytän­nössä järkevät kulkuy­htey­det, oli sit­ten kulkuneu­vo tai kulk­i­ja mikä tahansa.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka suuri osa kau­pan asi­akkaista tulee autol­la ja kuin­ka moni ilman.

    Tässä kohtaan van­ha sijain­ti oli aivan täy­delli­nen; eri­no­maiset kulkuy­htey­det houkut­teli mon­en käyt­tämään joukkoli­iken­net­tä vaik­ka auto olisikin per­heessä vai­h­toe­hto. Silti autol­la pystyi hel­posti asioimaa paikalla, kun tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei oltu eri­tyis­es­ti han­kaloitet­tu. Uskoisin tarpeen sanelleen kulku­muodon enem­pi kuin pakon — pelot­tavaa, eikö?

  15. “Verkkokau­pan sijain­ti sen­si­jaan on ollut kau­pan toim­i­tata­van ja asi­akaskun­nan huomioon ottaen vähin­täänkin outo.”

    Helsin­gin keskus­tas­sa on paljon yri­tyk­siä ja lähel­lä asuu paljon autot­to­mia nört­te­jä, joten Ruo­ho­lahti oli itse asi­as­sa todel­la hyvä paikka.

  16. Verkkokaup­paa aut­taa myös se, että muiden tietokonekaup­po­jen trend­inä on pitkään ollut se, ettei heil­lä ole mitään enää hyllyssä. Kaikkia tuot­tei­ta on saanut odot­taa joko viikon, pari maa­han­tuo­jal­ta tai ainakin pari, kolme päivää liik­keen omas­ta varas­tos­ta tms.
    Kun vielä tähän lisätään huonot kuvauk­set tuot­teista ja valikoimista *, liika muodin ja blin­gin perässä juok­sem­i­nen **, tiet­ty laatu­ti­etoisu­u­den puute perusasiois­sa, sekä myymälöi­den siirtämi­nen perähik­iälle, ei pääkaupunkiseudul­la oikein ole enää käte­viä tietokoneliikkeitä.

    *) Verkkokau­pal­la on kuitenkin aika hyvät perusku­vauk­set tuotteista.
    **) esim. valikoimas­ta on hävitet­ty ns. asial­lisen näköiset perus­tornikotelot kokonaan

    Verkkokaup­pa nyt tosin näyt­täisi ole­van muut­tumas­sa “mus­tak­si pörssik­si” kodinkonei­den myötä, joten tietokone­tavaran pain­oar­vo vähe­nee. Vas­taavasti muuten elek­tron­i­ikkakom­po­nent­tili­ikkei­den valikoimatkin huonon­tu­vat (tai eivät ainakaan kas­va vas­taa­maan maail­man valikoimia edes tuoteryh­mien osalta) ja myymälät siir­retään jon­nekin kuuseen. Ympäristö alkaa tun­tua jotenkin kauhean har­rastelu­vi­hamieliseltä, kun vielä muunkin har­rasteluli­ik­keet lopet­ta­vat tai ainakin supis­ta­vat valikoimiaan.

    Sama muuten tun­tuu pätevän pelimyyn­ti­in. Jotenkin tun­tuu, ettei ketään oikein kiin­nos­ta se itse toim­inta. Keski­tytään geneerisyy­teen ja “isoi­hin nimi­in”. Tulee mieleen soittolistaradiot.

    Suomes­ta ei enää koh­ta saa ostet­tua mitään kivaa.

  17. Verkkokau­pan tule­vaisu­us meni jo:
    http://web.archive.org/web/20010927092825/http://boo.com/

    Ernst Malm­stenin suomen­net­tukin kir­ja siitä, miten ruot­salaiskolmikko tuhosi $130 000 000 riskipääo­maa puo­lessa vuodessa, pitäisi olla pakol­lista lukemista kauppaoppilaitoksissa.

    Tai siis net­tikau­pan tule­vaisu­us on ehtinyt men­nä mon­ta ker­taa. Esimerkik­si SOK suun­nit­teli siirtävän­sä autokau­pan net­ti­in jo kym­menisen vuot­ta sit­ten. Sit­ten Jere Lahti perui han­kkeen, kun “autokaup­paa tehdessä pitää päästä potki­maan renkai­ta”. Tärkeämpi syy taisi liit­tyä valmis­ta­jien kanssa käy­ty­i­hin neu­vot­telui­hin ja siihen, että ei SOK halun­nut tuho­ta arvoketjua.

    Päivit­täis­tavaratkin oli­vat ihan juuri koh­ta siir­tymäisil­lään net­ti­in — siis kym­menisen vuot­ta sit­ten. Kai siel­lä joku promille jo onkin.

    Tärkeä syy, mik­si kaup­paa käy­dään edelleen per­in­teisin muodoin, on se, että shop­pailu on mon­elle har­ras­tus. Naiset käyt­tävät noin 80% kaik­ista kulu­tuk­seen menevistä rahoista ja rakas­ta­vat shop­pailua, jos näin poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­ti yleistys sal­li­taan. Miehisem­pi ja selvästi vähäisem­pi kulu­tus taas onkin siir­tymässä net­ti­in. Mon­elle van­huk­selle net­tiost­a­mi­nen olisi taivaan lah­ja, kun­han se vain tehtäisi­in riit­tävän helpoksi.

    Tar­jon­ta­puolel­la net­tikau­pan olemat­to­muus johtuu kai jär­jet­tömistä työvoimakus­tan­nuk­sista. Päivit­täis­tavaran tai vaik­ka piz­zan kuskaami­nen on perustyötä esimerkik­si opiske­li­joille Jenkkilöis­sä. Suomes­sa pide­tään järkeväm­pänä pitää noin 30% nuorista miehistä työt­tömyysko­rtis­tossa ja miesopiske­li­joiden kesä- ja osa-aikatyöt kor­tilla, vaik­ka juuri tuol­lainen autol­la ajelu sopisi eri­no­mais­es­ti val­tion kaltoin kohtele­malle ja syr­jäy­tymisel­lä uhkailulle nuorukaiselle tai pien­tä lisä­tienis­tiä tarvit­se­valle opiske­li­jalle — ja siis nimeno­maan nuo­rille miehille niin, että kul­ta­pos­susukupuoli ei heti veisi noitakin töitä 😉 

    (Olen nimit­täin tässä seu­rail­lut sivus­ta kah­den poikani kesä­työkär­simys­tä nyt parin vuo­den ajan. Tilanne ei ole ter­ve, jos korkeak­oulus­sa opiskel­e­valle nuorelle miehelle ei ole tar­jo­ta kuin puhe­lin­myyn­ti­työtä. Jos pitää työtä tehdä alle ton­nin kuukausi­pal­ka­lla, olisi edes mielekästä työtä, eikä lehden­myyn­tiä kultapossusukupuolelle.)

  18. Tpyy­lu­o­ma:

    Pahoit­te­len purkaus­ta, mut­ta olen näh­nyt aivan liikaa sinän­sä hyvää tarkoit­tavien ihmis­ten etävir­i­tyk­siä joi­hin on asetet­tu suuria odotuk­sia. Ja sit­ten kun mitkään odotuk­set eivät toteudu, niin seu­raa taivastelua tyylin aika, tekni­ik­ka, yri­tyk­set, tms. eivät ole kyp­siä. Joka on erikoinen tapa sanoa että ei se nyt vaan toimi. 

    Tekni­ik­ka muut­tuu, ihmiset eivät.

    Vaik­ka en nyt aivan täysin eri mieltä olekaan kir­joit­ta­mas­tasi, niin nähdäk­seni olet siitä huoli­mat­ta väärässä, mitä tulee tähän olet­ta­muk­seen, että “etävir­i­tyk­set” eivät vaikut­taisi voimakkaasti ihmis­ten ja yri­tys­ten sijoittumiseen.

    Perustelu­ni on seuraava.

    Tiedey­hteisöl­lä on varsin vank­ka yksimielisyys siitä, että ihmiset käyt­tävät liikku­miseen­sa jotakuinkin vakioa­jan, mikä johtuu siitä, että meil­lä on käytet­tävis­sämme 24 tun­tia vuorokaudessa. Tekni­ikan kehit­tymi­nen (junat, autot, lentokoneet) ovat tietenkin mah­dol­lis­ta­neet merkivästi nopeam­man liikku­misen, mut­ta tämä ei ole lyhen­tänyt liikku­miseen käytet­tyä _aikaa_. Sen sijaan liiku­tut matkat ovat kas­va­neet (tätä voi sit­ten näkökul­mas­ta riip­puen tarkastel­la joko toim­into­jen keskit­tymisenä, yhteiskun­tarak­en­teen hajau­tu­mise­na tai vaikka­pa elämän­ta­van muuttumisena).

    Vähem­mälle huomi­olle näis­sä etä­työvi­siois­sa (tai ylipäätään tietoli­iken­netekni­ikan vaiku­tuk­sis­sa) on usein jätet­ty se, että on luul­tavaa, ettei tämäkään tekni­ik­ka vähen­nä liikku­miseen käytet­tyä aikaa (tästä on jonkin ver­ran evi­denssiäkin). Käytän­nössä uusi tekni­ik­ka tarkoit­taa sel­l­aisia ilmiöitä, että ihmiset asu­vat yhä kauem­pana työ­paikas­taan, mut­ta käyvät siel­lä harvem­min. Itse liikku­miseen käytet­ty aika kuitenkin pysyy suun­nilleen samana. Eli toisin sanoen, ihmiset asu­vat entistä enem­män “korves­sa” — ja tässä yhtey­dessä “kor­pi” tarkoit­taa myös esimerkik­si Helsinkiä, kun sitä ver­rataan esimerkik­si New Yorki­in tai Pekingiin.

    Se, mis­sä olen kanssasi käsit­tääk­seni samaa mieltä — ja eri mieltä Ilpo Per­naan kanssa — on se, että kaupungis­tu­mi­nen tulee jatku­maan. Tämä johtuu siitä, että kaupungeis­sa taloudelli­nen toim­inta kaikki­nen­sa on ylivoimais­es­ti tehokkaam­paa per­ife­ri­aan ver­rat­tuna. Tietoli­ikenne ei tätä muu­ta, kos­ka makkara­paket­ti tai hiusten leikkuu ei edelleenkään siir­ry val­okuitua pitkin.

    Kuvauk­sesi “etävir­i­tys­ten” ongelmista ja epäre­al­is­ti­sista odotuk­sista ovat var­maankin sinäl­lään aivan oikei­ta ja todel­lisia, mut­ta tähän vas­taan lainaa­mal­la Osmo A. Wiioa: “Lähi­t­ule­vaisu­us yliarvioidaan ja kaukainen tule­vaisu­us aliarvioidaan”

    Jos me ole­tamme näi­den etävir­i­tys­ten yhtäkkiä muut­ta­van koko peliken­tän, olemme hakoteil­lä. Toisaal­ta, pitkäl­lä aikavälil­lä muu­tok­set ovat hyvin merkit­täviä (tätä voisi kut­sua vaik­ka glob­al­isaa­tiok­si, jos haluaisi).

    Kari

  19. Käsit­tääk­seni uusien auto­jen myyn­nis­sä iso osa voitos­ta tehdään lisähär­päkkei­den ja rahoi­tussys­teemien myyn­nil­lä. Perus­mall­ien hin­nat taas on painet­tu mah­dol­lisim­man alas, jot­ta voidaan markki­noi­da tyyliin:“Hinnat alka­en…” Myyn­tipop­poo tekee palkkansa arvoisen työn juuri siinä, että saa asi­akkaan osta­maan muu­takin kuin sen perusmallin. 

    Suo­raan verkos­ta tilates­sa tämä jäisi pois ja ihmiset ostaisi­vat var­maan enem­män niitä perus­mall­e­ja ja sitä kaut­ta auto­valmis­ta­jien voitot jäi­sivät pienem­mik­si. Tässä voi olla syy siihen, mik­si tämä ei niistä vaiku­ta eri­tyisen houkut­tel­e­val­ta mallilta. 

    Käytet­ty­jen auto­jen kohdal­la tilanne on tietenkin toinen. Siinä auto on mikä on ja sen kaik­ki lisä­varuste­lut voidaan lis­ta­ta netis­sä siinä, mis­sä autokaupassakin. 

    Toinen vaikut­ta­va tek­i­jä on hin­ta. Parin kymme­nen ton­nin uut­ta autoa ostaes­sa on valmis näkemään vähän vaivaa ja varmis­tu­maan siitä, että auto on sel­l­ainen kuin halu­aa. Sik­si sil­lä käy­dään tes­ti­a­jol­la jne. Ton­nin parin käyte­tyn auton kohdal­la tämä taas ei ole niin tärkeää. Kun­han myyjä myy sitä, mitä lupaa (eli jos sanoo, ettei autossa ole tun­net­tu­ja viko­ja, niin siinä ei myöskään ole ja ker­too rehellis­es­ti kaik­ki pienet puut­teet ja viat) ja suos­tuu kau­pan purkamiseen, jos auton kuvaus ei pidä paikkaansa, auton voi aika hyvin ostaa netin kauttakin.

  20. En tiedä mik­si Osmo yrit­tää kään­tää tätä asi­aa näyt­tämään niin, ettei kyseessä ollut vero­tu­lo­jen takia tehty päätös, vaaan palvelu­iden tur­vaamisek­si tehty. Ei vaku­u­ta Hesarin lausunto. 

    “Tässä ei kuitenkaan ollut kysymys vero­tu­loista vaan palvelu­iden tur­vaamis­es­ta. Pidän menet­te­lyä hyväksyt­tävänä, kos­ka muuten kaupunki­lais­ten palve­lu­ta­so olisi laskenut.”

    1. Siinä menetet­ti­in asun­to­ja. Kyl­lä vero­tu­lot tule­vat lähin­nä asukkail­ta. Ei kai tuo yri­tys nyt mikään jät­tivoit­to­ja tekevä ole.

  21. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka suuri osa kau­pan asi­akkaista tulee autol­la ja kuin­ka moni ilman.

    Jotain osvi­it­taa: Kulku­muo­to-osu­udet erikoiskau­pas­sa ydinkeskus­tas­sa on 10% autol­la, 65% joukkoli­iken­teel­lä ja 25% kevyel­lä liiken­teel­lä. Koko seudun tasol­la luvut ovat 45% — 35% — 20%. Ruo­ho­lah­den ja muiden yksit­täis­ten keskusten kohdal­ta ei ole oikein selviä luku­ja, mut­ta: “Itäkeskuk­seen suun­tatu­vista ostos­matkoista läh­es 60 % tehti­in joukkoli­iken­net­tä käyt­täen, kun taas Van­taal­la sijait­se­vaan Jum­boon tehdy­istä (aineis­tossa ole­vista) liki viidestäkymmen­estä matkas­ta yhtäkään ei tehty joukkoli­iken­nevä­linein, vaan läh­es kaik­ki henkilöautolla.”

    Eli arvataan nyt sit­ten noil­la perustein 20% — 60% — 20% Ruo­ho­lahdelle. Olisi kieltämät­tä haus­ka tietää.

    Lähde: KSV 2009 “Kau­pan kaavoitus Helsingissä
    Osa II: Erikoiskaup­pa”, sivu 37 http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2009‑9.pdf

  22. “Auto­tukkurin” pitäisi pystyä saman­ta­paiseen hyvin kat­tavaan palvelu­un kuin mitä verkkokauppa.com tar­joaa saadak­seen jalan­si­jaa. Eli val­ta­va valikoima, neu­von­ta, huoltopalve­lut, siedet­tävät toim­i­tusa­jat, yms.

    Joku tuos­sa mainit­sikin että autote­htail­ta on käytän­nössä mah­do­ton saa­da auto­ja myyn­ti­in viral­lis­ten maa­han­tuon­tikanavien ohi.

    On ole­mas­sa pieniä job­bare­i­ta jot­ka tuo­vat käytet­tyjä auto­ja mm Sak­sas­ta. Pieni toim­i­ja ei pysty tar­joa­maan kovin kum­moista takuu- tai huoltopalvelua, ja huhu­jen mukaan viral­lis­ten maa­han­tuo­jien huol­lot suh­tau­tu­vat penseästi muiden maa­han­tuomi­in autoihin.

    Auto-ostok­seen liit­tyy paljon tun­tei­ta, vaik­ka sitä ei itselleen mielel­lään myön­nä. Autoa ostaes­sa lue­taan 100 eri­laista autotestiä ja teknistä ver­tailua, mut­ta ostopäätös tehdään lop­ul­ta sen perus­teel­la mis­sä autossa on kivoin fiilis istua 🙂

  23. Ihan muu­ta­mal­la sanal­la tekee vielä mieli jatkaa, vaik­ka uhkaa men­nä pahasti asian vierestä. 

    Miten kauan voi tämä niin san­ot­tu hyv­in­voin­ti­val­tio jatkaa ole­mas­saoloaan, kun nuori­son koke­mus työ­markki­noil­la on pet­tymys toisen­sa perään? Mitä se tarkoit­taa maan talouden tule­vaisu­u­den kannal­ta, kun nuorten parhaim­mis­to, huip­puko­rkeak­oulu­jen opiske­li­jat eivät saa edes net­tikaup­pakuskin hom­mia puumat­takaan alaan liit­tyvistä töistä, jot­ka paran­taisi­vat ammat­ti­taitoa? Sit­ten on vielä tietysti ne nuoret, lähin­nä miehet, jot­ka syr­jäy­tyvät koulu­tuk­ses­takin. Mis­sä vai­heessa noiden nuorukaisten tilanne on niin paha ja määrä niin suuri, että alamme rak­en­taa muure­ja asuinaluei­den ympärille? Kuka pitää sil­loin niin san­ot­tua hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa edes pelas­tamisen arvoise­na, jos se on tar­jon­nut lähin­nä lehden­myyn­titöitä €600 kuukausipalkalla.

    Nuorten miesten työt­tömyys on, muuten, huonon­tunut trendi­no­mais­es­ti viimeiset kymme­nen vuot­ta. Kovin korkeal­la se ei kuinkaan tun­nu ole­van poli­it­tis­ten ongelmien asialistalla. 

    Ongel­ma liit­tyy tietysti työ­markki­noiden mur­rokseen. Esimerkik­si raken­nustyöt menevät nykyään yhä use­am­min muu­ta­man euron tun­tipal­ka­lle työsken­televille ulko­maalaisille. Palvelu­alo­jen työ­paikat lisään­tyvät, mut­ta niis­sä työ­nan­ta­jat suo­si­vat selkeästi naisia ja niin pois päin. 

    Olisi todel­la hienoa, jos pystyt­täisi­in yhdis­tämään voimat niin, että tämä maan tule­vaisu­u­den suurin uhka voitaisi­in vält­tää. Ai, sel­l­ainen voimain yhdis­tämien oli jo ja tulos jäi mitättömäksi.

  24. 1960-luvul­la Kalle Antti­la rantaut­ti Amerikas­ta pos­timyyn­nin Suomeen. Siinä lehtiku­vien perus­teel­la tilat­ti­in kaikkea tarpee­ton­ta ja tarpeel­lista ja posti toi per­ille. Nyt tämä kaup­pa on siir­tynyt sähköiseen muo­toon. Ei tämä mitään uut­ta ole.

  25. Viimeisen parin vuo­den aikana kun val­u­ut­ta­heilahtelua on ollut niin olen huo­man­nut että yksinker­taisin tapa ostaa elek­tron­i­ik­ka on sak­sas­ta tai briteistä. hin­taver­tailun voi jokainen tehdä itse osoit­teessa idealo.de. use­asti toim­i­tus on per­il­lä ennen kuin se on kulkenut verkkokau­pan, rajalan tai vas­taa­van kaut­ta kos­ka varas­tot ovat pääsään­töis­es­ti sak­sas­sa tai tan­skas­sa. esim muis­tiko­rt­ti kam­er­aan mak­saa puo­let siitä mitä rajalal­la. val­ta-osa verkkokauppa.com:n tuot­teista ei ole heil­lä varas­tossa vaan tilataan samoista varas­toista jos­ta ne lähtevät manner-euroopasta. 

    suomen posti on lisäk­si niin teho­ton & hin­noitel­lut itsen­sä niin että esim. tietokone­seen tarvit­ta­vat osat pait­si kotelon saa sak­sas­ta lähet­ti­palvelul­la koti-ovelle samaan hin­taan kuin helsin­gin sisällä..mutta postin jaka­mana paljon tehot­tomam­min (2–3pvä ero). tämä on var­masti se syy mik­si esim. verkkokauppa.com yrit­tä käyt­tää eri jake­lu­tapo­ja (esim. r‑kioskit).

    esimerkkinä suoritin heti hyllyssä hin­taan 833

    tai koto-suomes­ta 5–10 pvä toim­i­tu­sai­ka (siis ennen pos­ti­tus­ta) 1105

    http://www.idealo.de/preisvergleich/OffersOfProduct/1212899_-core-i7-965-xe-box-sockel-1366–45nm-bx80601965-intel.html

    http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=35802

  26. Siinä menetet­ti­in asun­to­ja. Kyl­lä vero­tu­lot tule­vat lähin­nä asukkail­ta. Ei kai tuo yri­tys nyt mikään jät­tivoit­to­ja tekevä ole.

    Mitä?!?
    Mihin tämä oikein on vastaus?
    Voisitko lait­taa niitä block­quote-täge­jä tai edes kom­mentin alku­un “@nönnönnöö:”?

  27. Kari:“Ei täy­ty­isi. Meil­lä on ihan kohtu­ullisen hyvin toimi­vat liiketi­la- ja vähit­täis­myyn­ti­markki­nat, ja keskus­taan sijoit­tuvat täs­mälleen ne liik­keet, joi­ta ihmiset sinne halu­a­vat (joista he tuot­tei­ta ja palvelu­ja ostavat).”

    Eihän ole, hin­nat nou­se­vat, ja Helsingis­sä kaik­ki on kalli­im­paa kuin maaseudulla.Verkkokauppa tulee muut­ta­maan Helsin­gin ydinkeskus­tan kau­pan niin kalli­ik­si, että se ei kan­na­ta. Se on vääjäämätön kehi­tys. Suomen markki­nat ihmis­ten vähäisyy­destä johtuen ovat niin pienet, että osta­jia ei riitä jatku­vasti kallis­tu­vi­in palvelui­hin. Emme voi odot­taa saman­laista väestön tuo­maa ostovoiman nousua kuin USA:n tms. suuris­sa metropoleissa.

    Verkkokau­pas­sa on huo­mat­ta­va, että logis­ti­ik­ka on rajoite­tumpaa. Enää ei tarvi­ta väli­varas­to­ja vaan asi­akkaan tilaa­ma tuote menee suo­raan Hong Kongista Pasi­laan tai Pihtiputaalle.

  28. Ilpo P kir­joit­ti, “Shop­pailu ei ole vapaa-ajan viet­tämistä ter­veel­lä taval­la. Tämän uskoisin vihrei­denkin allekirjoittavan.”

    Olen äänestänyt vihre­itä ja en allekir­joi­ta, Cal­i­for­ni­as­sa suht suuri osa tietokonekau­pas­ta on siir­tyny Applen omis­tami­in omi­in liikkeisi­in ja mikäs niiss on hen­ga­ta, hyvät paikat kaupungeis­sa ja ostoskeskuk­sis­sa, hyvä valais­tus, kiva sis­us­tus, genius bar jos­ta saa apua, kursse­ja vaik­ka val­oku­vauk­ses­ta ja edi­toin­nista yms yms. 

    Eiköhän niitä sen tyylisiä liikkeitä rantaudu Hesaankin koh­ta pian, ja onkin jo rantau­tunut, ainakin vaate-muoti alalla.

  29. Ennen van­haan 1970-luvun lop­pupuolel­la Radio-Mikro jakoi tuotelu­ot­te­loa ympäri Suomea, jos­ta voiti­in tila­ta puhe­lim­itse tai tilauskupongilla tuotteita.

    Oli var­maankin elek­tron­i­ik­ka-alan uranu­ur­ta­ja net­timyyn­nin pienoorina.

    Ja kyl­lähän lentäviälau­sei­ta tueteluet­telos­sa vil­jelti­in, tyyli­in kuten : “Osta kilo japani­laista elek­tron­i­ikkaa, niin ainakin tuot­teet toim­intakun­nos­sa myytäessä”.

    Mut­ta koskaan em. liik­keen kanssa ei joutunut vaikeuk­si­in myymien­sä tuot­tei­den laadun kohdalla.
    Aina oli tilatun joukos­sa muu­ta­ma toimi­va kap­pale, ja hin­ta per toimi­va kap­pale oli tilaa­jalle edullinen.

  30. tpyyluoma:“täyttä potaskaa. Asia on täysin päin­vas­toin, tietotekni­ik­ka kor­reloi kaupungis­tu­misen kanssa.”

    Jos kak­si asi­aa tapah­tuu yhtäaikaa, niin ne eivät vält­tämät­tä ole syy ja seu­raus­suh­teessa. Kuten ei tässäkään. Kaupungis­tu­mi­nen sisän­sä ei lisää tietotekni­ikkaa eikä tietotekni­ikan kas­vami­nen lisää kaupungistumista. 

    Syltty:“Hyvähän siel­lä per­ife­ri­as­sa on verkkokau­pan palvelui­ta käyt­tää, kun sinne on ensin val­tion rahoil­la vedet­ty val­okaapelit ja sit­ten vielä kau­pan pääl­lä sub­ven­toitu pos­ti­mak­sutkin kaupunki­lais­ten pussista.”

    Uudelle­maalle on tänä vuon­na (vai vaa­likaudel­la) mak­set­tu val­tion pus­sista 1,4 mrd:n tieinvestoinnit.

    Onnek­si Sylt­ty on itse asi­as­sa samaa mieltä kanssani: “hyvä siel­lä maal­la on verkkokau­pan palvelui­ta käyttää.”

  31. Vähän nuri­naa… Verkkokauppa.comin tuot­teet oli­vat ennen halvem­pia kuin muual­la, mut­ta kun kil­pail­i­jat ovat vähitellen men­neet nurin, hin­tata­soa on voitu nos­taa. Sak­sas­ta saisi halvem­mal­la, mut­ta on kivem­pi noutaa tuote liikkeestä.

    Palkat ovat ihan surkeat Pamin taulukkopalkat ja yri­tys käyt­tää härskisti hyväk­si tietokoneista kiin­nos­tunei­ta nuo­ria jätk­iä tar­joa­mal­la palkat­to­mia har­joit­telui­ta, jois­sa tehdään käytän­nössä kassatyötä. 

    Tuotepalau­tuk­sia ei Verkkokauppa.com hoi­da kun­nol­la, vaan yrit­tää aina livistää niistä ja ohja­ta kulut­ta­jan valmis­ta­jalle, vaik­ka oikeus on hoitaa asia Vk.comin kanssa. Tästä löy­tyy hake­mal­la Googlel­la “verkkokauppa.com takuu”.

    Sen sijaan plus­saa on ollut lois­ta­va sijain­ti, joka nyt muut­tuu huo­mat­tavasti han­kalam­mak­si. Ei tai­da Samuli Sep­pälä ymmärtää, mikä merk­i­tys julkisel­la liiken­teel­lä on ollut liik­keen menestykselle.

  32. Uusi yri­tys (esikat­selu olisi kiva lisä…)

    Ilpo Per­naa:

    Eihän ole, hin­nat nou­se­vat, ja Helsingis­sä kaik­ki on kalli­im­paa kuin maaseudulla. 

    Niin, ja ajatel­lakaan sitä, kuin­ka kovat hin­nat Suomes­sa ovatkaan ver­rat­tuna vaik­ka Burk­i­na Fasoon!

    Verkkokaup­pa tulee muut­ta­maan Helsin­gin ydinkeskus­tan kau­pan niin kalli­ik­si, että se ei kan­na­ta. Se on vääjäämätön kehitys 

    Ihan haus­ka teo­ria. Har­mi, että se on sekä val­lit­se­van talous­teo­ri­an että empiri­an tuot­ta­man aineis­ton kanssa ristiriidassa.

    Kari

  33. Kyl­lä tuos­sa käytet­ty­jen auto­jen kau­pas­sa pitäisi saa­da rak­en­teelli­nen uud­is­tus aikaan. Myin autoni aikanaan alle 9 ton­nil­la, mut­ta autokaup­pa ilmoit­ti myyvän­sä sen 14 ton­nil­la. Auto kiil­lote­taan ja sitä seisote­taan kuukausi pari valais­tus­sa hal­lis­sa. Siitäkö syn­tyy tuo puoli autol­lista lisäarvoa?
    Voisiko tietotekni­ikalla alen­taa kustannuksia?

  34. Kari, liikku­miseen käyte­tyn ajan ollessa vakio lie­nee niin kai matko­jen pitu­us riip­puu liikku­misen nopeud­es­ta. Se mitä minä haen takaa on se että tietoli­iken­teel­lä ei ole tämän kanssa yhtään mitään tekemistä, eli parem­mat tietoli­iken­ney­htey­det eivät ainakaan kas­va­ta etäisyyk­siä, evi­denssi itseasi­as­sa viit­taa päin­vas­taiseen suuntaan.

    Jos ihmiset käyvät työ­paikallaan harvem­min sen edel­ly­tys on että työ on yhä itsenäisem­pää. Kehi­tys vaan näyt­tää kulke­van pikem­minkin päin­vas­taiseen suun­taan, eli työ on yhä enem­män sitä että tehdään jotain muiden kanssa. Tämä on mielestäni seu­raus­ta erikois­tu­misas­teen kasvusta,
    samaa tuotet­ta tai palvelua tuot­taa suurem­pi määrä ihmisiä. Esimerkik­si IT-puolel­la vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten oli mah­dol­lista että yksi tai kak­si ihmistä hal­lit­si riit­tävän hyvin kaiken tekni­ikan, liike­toimin­nan ja muut asi­at jot­ka liit­tyvät jonkun sähköisen palvelun tuot­tamiseen, nykyään ei.

    Fyy­sis­ten väli­matko­jen kas­vat­tamis­es­ta työn­tek­i­jöi­den tai toimi­paikko­jen välil­lä seu­raa välit­tömiä ja välil­lisiä kus­tan­nuk­sia, ja ne eivät todel­lakaan ole pieniä. Hyö­ty­puolel­la taas esimerkik­si mitään sel­l­aista viestin­tätekni­ik­ka jota ei voisi käyt­tää paikan pääl­lä mut­ta voi käyt­tää etänä ei ole. Mikä se lisäar­vo on vaik­ka siinä että hajaut­taa toimin­not pitkin Suomea? Yksi hyö­ty on se että voidaan han­kkia osaamista jota ei ole paikallis­es­ti saatavil­l­la, toinen hakea halvem­paa työvoimaa, mut­ta kumpaakin haetaan muista keskuk­sista eikä niinkään reuna-alueilta.

    Se mitä minä hain takaa Per­naalle vas­tates­sani on se että syr­jäseu­tu­jen selviy­tymis­strate­gia ei voi olla se että jotenkin ihmeel­lis­es­ti teknolo­gia muut­taa mil­lä het­kel­lä hyvän­sä kaiken. Isoin viestin­tätekni­nen muu­tos oli puhe­lin, ja sen vaiku­tuk­set lie­nee jo nähtävissä.

  35. Mikko V
    “Myin autoni aikanaan alle 9 ton­nil­la, mut­ta autokaup­pa ilmoit­ti myyvän­sä sen 14 tonnilla”

    Et sit­ten tul­lut tarkas­ta­neek­si käypää hin­tata­soa netistä? Netistä löy­tyy auton kuin auton markki­na-arvo ihan par­il­la kliksulla.

  36. “Et sit­ten tul­lut tarkas­ta­neek­si käypää hin­tata­soa netistä? Netistä löy­tyy auton kuin auton markki­na-arvo ihan par­il­la kliksulla.” 

    Tuli­han noi­ta kat­sot­tua paljonkin ja min­ul­la oli myyn­ti-ilmoi­tus netis­sä. Ilmeis­es­ti osta­jat osta­vat mielu­um­min luotet­taval­ta (?) autokaup­pi­aal­ta kuin yksityiseltä.

  37. Asun­to­jen, auto­jen ja ehkä venei­den kaup­pa eroaa esimerkik­si tietotekni­ikan ja musi­ikin, kir­jo­jen ym. kau­pas­ta siinä, että useim­miten asi­akkaal­la on jo asun­to, auto tai vene jos­ta pitäisi päästä samal­la eroon.

    Sik­si autokaup­paiden työ­panos­ta ei ehkä voi mita­ta jaka­mal­la uusien auto­jen vuosimyyn­tiä henkilökun­nan määrällä.
    Ne 2–5 vuot­ta van­hat vai­h­dok­it kun pitää arvioi­da ja myy­dä myös. Joskus jopa vähän kunnostetaan.

    Van­him­mat vai­h­tokoslat toki myy­dään nipus­sa jobbareille.

    Asun­tokau­pas­sa toki useim­mait­en myy­dään jo “käytet­tyä” mut­ta siinäkin analo­gia pätee sikäli että useim­mis­sa diileis­sä tulee uut­ta myytävää. Toiv­otaankin tulevan.

    Sik­si täl­lais­ten “järeän luokan” hyödykkei­den kaup­pa tuskin siir­tyy kokon­aan verkkoon.
    Mut­ta verkko on nyt jo aut­tanut suuresti alkukarsin­nan tekemisessä, vaik­ka muu­ta­maa kiin­nos­tavin­ta men­näänkin kat­so­maan paikalle livenä.

  38. Kari:“Harmi, että se on sekä val­lit­se­van talous­teo­ri­an että empiri­an tuot­ta­man aineis­ton kanssa ristiriidassa.”

    Käytän­tö on eri kuin ter­rori sanoi enti­nen paini­val­men­ta­ja liiton her­roille. Kos­ka ne Helsin­gin hin­nat alka­vat halventua ? 

    Kaupungis­tu­misen hin­to­ja alen­ta­va vaiku­tus perus­tuu harhaan. Markki­na­t­aloudessa kaik­ki perus­tuu kasvu­un. Maail­mas­sa eletään futu­uris­sa. Val­tiot otta­vat velkaa, joka olete­taan mak­set­tavak­si takaisin sit­ten kun markki­noiden kasvu tuot­taa riit­tävästi katet­ta. Sitä tilan­net­ta vann ei tule koskaan.

    Aina jäädään tavoit­teesta , jota vielä itseai­heutetut lamat loiton­ta­vat. Kuten USA:n asun­to­lainapom­mi, Kreikan petok­set, Suomen UMTS-kau­pat, sata­malakot jne. osoittavat.

    Mil­loin Helsin­gin hin­nat alka­vat laskea? Helsingis­sä on jo vuosia sit­ten saavutet­tu kri­it­ti­nen piste, jol­loin kasvu on alka­nut tuot­taa per­snet­toa. Kasvun aiheut­ta­maa tuo­ton odotet­ta pide­tään keinotekois­es­ti yllä val­tion sub­ven­tioil­la, keskit­tämis­poli­ti­ikalla ja maakun­nis­sa koulute­tun työvoiman avulla.

    Kun saat­te maakun­nat tyhjät­tyä, niin niiden eläkeläiset muut­ta­vat Hesaan ja suuri­in kaupunkei­hin. Nythän jo saa vali­ta hoitopaikan vapaasti ja tule­vaisu­udessa hoivan saan­nin oikeudet kas­va­vat vielä lisää.

    Eikö sit­tenkin olisi parem­pi pitää koko Suo­mi elin­voimaise­na , City-Keskus­tan pyrkimys­ten tapaan?

  39. “Kun joku perus­taa autoalalle net­tikau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kolme ton­nia halvem­mal­la, se on siinä.”

    Sak­sas­sa näin on hyvin paljon käytet­ty­jen auto­jen kanssa. Kesskus­varas­to on jos­sain keskel­lä Sak­saa. Tiedot ovat netis­sä — ja iso myyjäli­ike (esim. Daim­ler ‑Benz) vas­taa, että myytävä auto on teknis­es­ti ja optis­es­ti kuvaus­ta vastaava.

  40. Ville:“liikkeisiin ja mikäs niiss on hen­ga­ta, hyvät paikat kaupungeis­sa ja ostoskeskuk­sis­sa, hyvä valais­tus, kiva sis­us­tus, genius bar jos­ta saa apua, kursse­ja vaik­ka val­oku­vauk­ses­ta ja edi­toin­nista yms yms.”

    Ove­lat kaup­pamiehet luo­vat osto­tarpei­ta, joi­ta asi­akkaal­la todel­lisu­udessa ei ole. Lisäk­si he liit­tävät shop­pailu­un elämyk­siä. Kun on hyvä fiilis, niin kaup­paa syn­tyy tiuhem­min. Muo­ti­vaat­teet kuu­lu­vat trendish­op­pailu­un, on hienoa näyt­tää makeelta muiden saman­henkisten seurassa. 

    En kyl­lä mil­lään ilveel­lä yhdis­tä täl­laista ajet­te­lu­ta­paa ja käyt­täy­tymis­mall­ia vihreisi­in äänestäji­in. Ellen siinä mielessä, että äänestäjän täy­tyy olla vihreä , sanan novi­isia kuvaavas­sa merkityksessä.

    Miten vihreät voivat van­noa kulut­tamisen lisäämisen nimi­in ? Onko aja­tus siinä, että päästessään verop­uolue , demarien , kanssa hal­li­tuk­seen, räjäytetään kulu­tusverot pilviin.

    Aal­to-yliopis­ton Paul Lill­rank kir­joit­taa SK:ssa, 4.6.-10, että velka­elvy­tyk­sel­lä voi toki lieven­tää taloussyk­le­jä ja tilapäisiä ongelmia. Mut­ta taloussyk­lien yli ulot­tuvaa jatku­vaa velkataakan kas­vamista ei täl­lä selitetä. Käsi­tys kulu­tuk­ses­ta moraalin mit­ta­pu­u­na ja hyv­in­voin­nin moot­to­ri­na on houkut­tel­e­va, mut­ta harhaanjohtava.

    Hyvin ovat vihreät sumut­ta­neet äänestäjiään, jot­ka usko­vat markki­noiden kasvun tuot­ta­van halvem­pia hin­to­ja ja vihreää,kestävää kehi­tys­tä. Tähän liit­tyy olen­nais­es­ti usko kaupungis­tu­misen autu­aak­si tekevään kasvuvoimaan.

  41. Tpyy­lu­o­ma:

    Kari, liikku­miseen käyte­tyn ajan ollessa vakio lie­nee niin kai matko­jen pitu­us riip­puu liikku­misen nopeud­es­ta. Se mitä minä haen takaa on se että tietoli­iken­teel­lä ei ole tämän kanssa yhtään mitään tekemistä, eli parem­mat tietoli­iken­ney­htey­det eivät ainakaan kas­va­ta etäisyyk­siä, evi­denssi itseasi­as­sa viit­taa päin­vas­taiseen suuntaan. 

    Jaa’a, en nyt tiedä, mihin evi­denssi­in viit­taat, mut­ta olen eri mieltä.

    Minus­ta tietoli­iken­teel­lä on paljonkin tekemistä fyy­sisen liikku­misen kanssa, kos­ka sil­lä toteutetaan osin samo­ja tarpei­ta, kuten esimerkik­si rahan siirtämi­nen, asi­akir­jo­jen vai­h­t­a­mi­nen ja kommunikointi.

    His­to­ri­al­lis­es­ti tietoli­iken­teen kehit­tymi­nen on kor­reloin­ut kul­jet­tu­jen matko­jen piden­tymisen kanssa. Tämä ei tietenkään ole kovin vaku­ut­ta­va todis­tus suun­taan tai toiseen, kos­ka niin moni muukin asia on muut­tunut, mut­ta yritetään­pä vähän lisää käsien heilut­telua parin esimerkin valossa.

    Afrikas­sa on lehti­ti­eto­jen mukaan paikoin otet­tu käyt­töön tek­stivi­estei­hin perus­tu­va rahan­si­ir­to. Tämä on tuonut selviä tehokku­ushyö­tyjä, kun esimerkik­si naa­purikaupungis­sa työsken­televän ei tarvitse käyt­tää yhtä työpäivää viikos­sa pelkästään viedäk­seen rahaa per­heelleen. Samaan aikaan tämä tietenkin mah­dol­lis­taa työsken­te­lyn vielä kauem­pana: esimerkik­si kah­den päivä­matkan päässä (kah­ta työpäivää/vko ei olisi ollut varaa käyt­tää pelkkään rahan siirte­lyyn). Samal­la se lisää hyv­in­voin­tia ja mah­dol­lis­taa esimerkik­si per­heelle liikku­misen bus­sil­la (=kauem­mas).

    Sama ilmiö tietenkin on tapah­tunut myös Suomes­sa. Kos­ka pankki­in ei ole enää tarpeen men­nä fyy­sis­es­ti paikalle, senkin ajan voi käyt­tää vaikka­pa junas­sa tai lentokoneessa istu­miseen, mikä tarkoit­taa pidem­piä matkoja *).

    Ja kai se nyt on aika itses­tään­selvää, että ilman mod­erne­ja tietoli­iken­ney­hteyk­siä Helsinkiläiset fir­mat tek­i­sivät paljon vähem­män bisnestä esimerkik­si Toki­o­lais­ten kanssa (->vähem­män lentomatkustamista)? 

    Jos ihmiset käyvät työ­paikallaan harvem­min sen edel­ly­tys on että työ on yhä itsenäisem­pää. Kehi­tys vaan näyt­tää kulke­van pikem­minkin päin­vas­taiseen suun­taan, eli työ on yhä enem­män sitä että tehdään jotain muiden kanssa. Tämä on mielestäni seu­raus­ta erikois­tu­misas­teen kasvusta,
    samaa tuotet­ta tai palvelua tuot­taa suurem­pi määrä ihmisiä. Esimerkik­si IT-puolel­la vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten oli mah­dol­lista että yksi tai kak­si ihmistä hal­lit­si riit­tävän hyvin kaiken tekni­ikan, liike­toimin­nan ja muut asi­at jot­ka liit­tyvät jonkun sähköisen palvelun tuot­tamiseen, nykyään ei. 

    Ihan hyvä, mut­ta mitenkäs tämä sit­ten sopii yhteen sen kanssa, että arkkite­htu­uri suun­nitel­laan Oulus­sa, lasku­tus hoide­taan Helsingis­sä, ohjel­moin­ti tehdään Inti­as­sa, laite kasa­taan Kiinas­sa ja myy­dään Saksassa?

    Mielestäni on varsin selvää, että yllä ole­va bis­nes­malli, joka ei olisi edes mah­dolli­nen ilman mod­er­nia tietoli­iken­net­tä, lisää myös fyy­sistä liikkumista.

    Se mitä minä hain takaa Per­naalle vas­tates­sani on se että syr­jäseu­tu­jen selviy­tymis­strate­gia ei voi olla se että jotenkin ihmeel­lis­es­ti teknolo­gia muut­taa mil­lä het­kel­lä hyvän­sä kaiken. Isoin viestin­tätekni­nen muu­tos oli puhe­lin, ja sen vaiku­tuk­set lie­nee jo nähtävissä. 

    Tästä olen kyl­lä samaa mieltä, kuten sanoin. Kaupungis­tu­misen edut (joista vain pieni osa on saavutet­tavis­sa tietoli­iken­teen avul­la) ovat niin mas­si­iviset, että ei sitä oikein mikään pysäytä. Yksi esimerk­ki on juurikin tämä asi­natun­te­muk­sen keskit­tymi­nen fyy­sis­es­ti yhteen paikkaan.

    Silti sel­l­ais­takin on kyl­lä lähipi­iris­sä ollut havait­tavis­sa, että ihmiset muut­ta­vat “kesämökilleen” jon­nekin pön­delle jär­ven rantaan tekemään etätöitä pääosan viikkoa. Tämä on tietenkin mitätön yksi­tyisko­h­ta siihen ver­rat­tuna, että kasvukeskuk­si­in muut­taa jatku­vasti väkeä kym­menin tuhansin, mut­ta point­ti on se, että kyl­lä se tietoli­ikenne ihan oikeasti muut­taa asioi­ta merkit­tävästi — eri­tyis­es­ti pitkäl­lä tähtäimel­lä — ja näil­lä nuu­tok­sil­la on vaiku­tuk­sia myös esimerkik­si siihen, miten pikku­paikkakun­nille käy.

    Minus­ta ilmiö on varsin mon­isyi­nen ja mie­lenki­in­toinen, sik­si minä tästä aloin vänkäämään 🙂

    Kari

    *) Kuten huo­maat tämä päät­te­ly nojaa hyvin vankasti siihen olet­ta­muk­seen, että se liikku­miseen käytet­ty aika tosi­aan on vakio. Jos tämä olet­ta­mus ei päde, mikä tietenkin on mah­dol­lista kyse­hän on empi­iris­es­ti havai­tus­ta ilmiöstä eikä luon­non­laista, niin sil­loin vaiku­tus­mekanis­mit ovat päin­vas­taisia: liiku­tut matkat lyhenevät.

  42. Ilpo Per­naa:

    Kos­ka ne Helsin­gin hin­nat alka­vat halventua ? 

    Eh, mik­si ihmeessä Helsingis­sä pitäisi hin­to­jen hal­ven­tua? Pääkaupunkiseudun korkeam­ma hin­nathan osoit­ta­vat juuri sen, että pääkaupunkiseudul­la on kan­nat­tavam­paa liike­toim­intaa ver­rat­tuna alueisi­in, jois­sa hin­nat laskevat.

    Eikö sit­tenkin olisi parem­pi pitää koko Suo­mi elin­voimaise­na , City-Keskus­tan pyrkimys­ten tapaan?

    Minus­ta ei kan­na­ta “pitää” mitään aluet­ta elin­voimaise­na. Ihmis­ten ja yri­tys­ten pitää antaa sijoit­tua sinne, minne ne halu­a­vat. Suomes­sa tietenkin val­tion toimes­ta lap­ataan mil­jardi­tolkul­la rahaa “kor­piku­usen kan­non alle” ja tue­taan epäte­hokku­ut­ta ja epäter­vet­tä yhteiskun­taraken­net­ta, minkä vuok­si meil­lä kaupungis­tu­misas­te on 70 %, eikä 90 % niinkuin Ruot­sis­sa. Samas­ta syys­tä olemme myös köy­hempiä kuin olisimme, jos nou­dat­taisimme toisen­laista politiikkaa.

    Kari

  43. Mikko V:

    Siitäkö syn­tyy tuo puoli autol­lista lisäarvoa? 

    Lisäar­vo syn­tyy siitä, että ihmiset luot­ta­vat enem­män autokaup­paan kuin sin­u­un. Vaik­ka tuote on sama, sin­un on vaikeampi vaku­ut­taa osta­ja siitä, ettei autossa ole viko­ja. Etkä toisaal­ta halua ottaa riskiä antaa mitään vaku­u­tus­ta sille, ettei auto hajoa esim. seu­raa­van kuukau­den aikana. Autokaup­pa voi tuon vaku­u­tuk­sen antaa, kos­ka sen volyymit ovat sen ver­ran iso­ja, että vaik­ka joskus sat­tuisi noin käymään, muiden yli­hin­tais­ten auto­jen myyn­ti kat­taa sen kevyesti.

    Peri­aat­teessa käytet­ty­jen auto­jen net­tikau­pal­la suo­raan edel­liseltä käyt­täjältä uudelle käyt­täjälle on mah­dol­lista pois­taa tuo välistävetävä autokaup­pa, mut­ta se vaatii jonkin­laisen luot­ta­mus­mekanis­min luon­tia, eli sitä, että myyjä ei voi saa­da osta­jan pet­tämis­es­tä taloudel­lista hyö­tyä, vaan molem­mil­la on selvä käsi­tys, mis­tä tuot­teesta on kyse. Jos tämä toimii ja net­tikau­pan markki­nat ovat tarpeek­si suuret, niin hin­nat aset­tuvat juuri oikealle tasolle ja sekä osta­ja että myyjä voit­ta­vat ja välistä vetävä autokaup­pa häviää.

  44. Kun joku perus­taa autoalalle net­tikau­pan, jos­ta samo­ja auto­ja saa pari kolme ton­nia halvem­mal­la, se on siinä.

    Käytän­nössä auto­jen net­tikaup­pa on melkein jo tääl­lä, sil­lä jokainen val­is­tunut kulut­ta­ja pyytää tar­jouk­sia muual­takin päin Suomea. Tuote on sama, varsi­naista palvelua ei käytän­nössä kuitenkaan ole.

    Ain­oa jar­ru “ekol­o­giseen” autokaup­paan on sen yhä nopeampi keskit­tymi­nen kah­den niin tutun keskus­li­ik­keen ympärille. He määräävät, mitä ja kos­ka, kulut­ta­ja vikisee. Mik­si myy­dä auto netis­sä, kun tol­lolle voi myy­dä Pris­mas­ta samal­la uusi jääkaap­pi, Rossos­ta ruokaa ja..

  45. Kari:“Eh, mik­si ihmeessä Helsingis­sä pitäisi hin­to­jen hal­ven­tua? Pääkaupunkiseudun korkeam­mat hin­nathan osoit­ta­vat juuri sen, että pääkaupunkiseudul­la on kan­nat­tavam­paa liike­toim­intaa ver­rat­tuna alueisi­in, jois­sa hin­nat laskevat.”

    Kan­nat­taako ihmisen mak­saa pelkästä elämis­es­tä huo­mat­tavasti suurem­paa hin­taa kaupungeis­sa? Kan­nat­taako yri­tyk­sen teet­tää työtä kallispalkkaisil­la helsinkiläisil­lä? Onko järkevää mak­saa suuria kiin­teistökus­tan­nuk­sia ruuhkaisel­la pääkaupunkiseudul­la ? Kari vas­taa, että on. Minä vas­taan , että ei. Raha tuot­taa parem­min maaseudulla.

    Val­tio pump­paa tukea Uudelle­maalle monin eri tavoin. Pelkästään liiken­n­ev­erkkoon on mätet­ty verora­ho­ja 1,4 mrd euroa viime vuonna.

    Soin­in­vaara valit­taa ter­veyspalvelu­iden mak­sa­van Helsingis­sä huo­mat­tavasti enem­män kuin muual­la. Karin mielestä tämä on oikea kehi­tys­su­un­ta. Eipä ole ihme eikä kum­ma kun Suomen talous menee päin h:ttiä kun etelän talousop­pineil­la on täl­laiset visiot.

    Nämä kulu­tusjuh­lien viet­täjät kehuskel­e­vat äänestävän­sä Vihre­itä. Onko­han juju siinä, että maa­pal­lon tuhoa­va kulut­ta­mi­nen ei kal­va omaatun­toa niin pahasti kun äänestää vihre­itä. Ajatel­laan , että muut hoita­vat kestävän kehi­tyk­sen vaa­ti­mat säästö­toimet, ja minäpoi­ka vaan rallattelen.

  46. Samuli: “…Lisäar­vo syn­tyy siitä, että ihmiset luot­ta­vat enem­män autokaup­paan kuin sinuun…”

    Paikalli­nen lain­säädän­tökin vaikut­taa. Jos halu­aa tehdä luotet­tavaa autokaup­paa, kan­nat­taa auto hakea Sak­sas­ta. Siel­lä on oleel­lis­es­ti parem­pi kulut­ta­jan­suo­ja. 😉 Niin ja autot ovat halvempia.

  47. Kokeilti­in juuri hil­jat­tain porukoiden kanssa, että jos ostaa tuot­teen verkkokauppa.commin tiskiltä kaupungista X, niin käteisel­lä, tiskiltä ostet­tua tuotet­ta verkkokauppa.com ei voikkaan toimit­taa verkkokauppa.comin sisäisel­lä busi­ness-ajat­telul­laan posti­paket­ti­na kaupunkki­in Y.

    Eli kun mon­et van­huk­set menevät verkkokauppa.com liik­keeseen osta­maan käteisel­lä lap­sil­lleen esim. joul­u­lah­jaa, niin verkkokauppa.comin busi­ness ei voikkaan toimit­taa lah­jaa oma­l­la byrokraat­tisel­la ketjul­laan vas­taan­ot­ta­jalleen — sieltä verkkokauppa.comin myyntitiskiltä.

    Vaan van­hus­ten tulisikin tila­ta joul­u­lah­ja lap­silleen verkkokauppa.comista luot­toko­rtin avul­la verkkokauppa.comin webbisivuilta.

    Mut­ta onnek­si mon­et van­huk­set, jot­ka ovat eläneet sota-aikoina, osaa­vatkin värkätä pahviset lähetys­laatikot ostamilleen verkkokauppa.comin tuot­teille, ja kiikut­ta­vatkin lah­jalähetyk­sen lähim­pään postin palvelupis­teeseen (vai Itel­lako nykyi­nen posti­paket­tien lähety­s­paik­ka on).

    Mut­ta outoa on, että verkkokaup­pa-ajat­telu rak­en­tuu luot­toko­rt­til­la tehtävään
    kaup­paan — ja vas­ta luot­toko­r­tikau­pal­la tehty ostos voidaan toimit­taa vastaanottajalleen -
    ihan mihinkä vaan.

  48. Ilpo Per­naa:

    Kan­nat­taako ihmisen mak­saa pelkästä elämis­es­tä huo­mat­tavasti suurem­paa hin­taa kaupungeis­sa? Kan­nat­taako yri­tyk­sen teet­tää työtä kallispalkkaisil­la helsinkiläisil­lä? Onko järkevää mak­saa suuria kiin­teistökus­tan­nuk­sia ruuhkaisel­la pääkaupunkiseudul­la ? Kari vas­taa, että on. Minä vas­taan , että ei. Raha tuot­taa parem­min maaseudulla. 

    🙂 Sit­ten pitäisi vielä selit­tää se, että mik­si investoin­nit ja muut­tovoit­to edelleen kohdis­tuu niihin kaupunkei­hin — hin­to­jen nousus­ta huolimatta.

    Ilpon mielestä tämä tietenkin johtuu val­tion toimista, mut­ta kum­ma kyl­lä ilmiö on käytän­nössä sama kaikkial­la maail­mas­sa. Lisäk­si sama tren­di on jatkunut kohtu­ullisen yht­enäisenä his­to­ri­an alkuhämäristä aina tähän päivään.

    TUHANSIA VUOSIA JATKUNUT, GLOBAALI KEPULAISVASTAINEN SALALIITTO! Kieltämät­tä kiehto­va aja­tus, mut­ta ehkä kan­nat­taisi mielum­min tark­istaa lääkitys 🙂

    Soin­in­vaara valit­taa ter­veyspalvelu­iden mak­sa­van Helsingis­sä huo­mat­tavasti enem­män kuin muual­la. Karin mielestä tämä on oikea kehityssuunta.

    Oletko huo­man­nut, että sin­ul­la on jonkin­lainen ris­tiri­ita tuos­sa ajat­telus­sasi: kaikkien pitäisi kulut­taa kovasti vähem­män, mut­ta samaan aikaan sit­ten ollaan kovasti huolis­saan siitä, etteivät tuot­tei­den hin­nat laske tarpeek­si (varsinkaan Helsingis­sä). Suo siel­lä, vetelä täällä.

    Kari

  49. Ilpo Per­naa
    “Val­tio pump­paa tukea Uudelle­maalle monin eri tavoin. Pelkästään liiken­n­ev­erkkoon on mätet­ty verora­ho­ja 1,4 mrd euroa viime vuonna.”

    Onko­han sin­ul­la lähdet­tä tuolle luvulle?

    Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön sivul­la vuon­na 2009 käytet­ti­in koko Suomen tei­hin, ratoi­hin ja vesiväyli­in yhteen­sä 1,6 mil­jar­dia, joten tun­tu­isi vähän has­sul­ta että siitä menisi vain 200 miljoon­aa muualle kuin Uudelle­maalle, kun pelkästään Seinäjoen ja Oulun väliseen ratao­su­u­teen uppoaa 800 miljoon­aa ja Luumäen ja Lah­den väliseen 200 miljoonaa. 

    (kaik­ki ei tietenkään yht­enä vuonna)

  50. Tavalli­nen teknikko:

    Mut­ta outoa on, että verkkokaup­pa-ajat­telu rak­en­tuu luot­toko­rt­til­la tehtävään
    kaup­paan – ja vas­ta luot­toko­r­tikau­pal­la tehty ostos voidaan toimit­taa vastaanottajalleen 

    Suo­ma­lai­sis­sa verkkokaupois­sa toki voi mak­saa vaikkei omis­taisi luot­toko­rt­tia. Mak­sun voi tehdä tilisi­ir­rol­la tai verkkopankki­mak­sul­la ja niis­sä kaupois­sa mis­sä tuo ei onnis­tu, voi ainakin mak­saa nyky­isil­lä “pankkiko­rteil­la” (=deb­it-kor­tit jot­ka kor­vaa­vat van­hat kansal­liset pankkiko­r­tit tämän vuo­den lop­pu­un mennessä).

  51. pekka kir­joit­ti 12.6.2010 kel­lo 15:09
    #
    Suo­ma­lai­sis­sa verkkokaupois­sa toki voi mak­saa vaikkei omis­taisi luot­toko­rt­tia. Mak­sun voi tehdä tilisi­ir­rol­la tai verkkopankki­mak­sul­la ja niis­sä kaupois­sa mis­sä tuo ei onnis­tu, voi ainakin mak­saa nyky­isil­lä “pankkiko­rteil­la” (=deb­it-kor­tit jot­ka kor­vaa­vat van­hat kansal­liset pankkiko­r­tit tämän vuo­den lop­pu­un mennessä).
    #

    Jos halu­aa ostaa verkkokauppa.commista tuot­teen esim. tilisi­ir­rol­la, niin se tarkoit­taa sitä, että ns. tili on luo­ta­va web­bi­sivun avul­la verkkokaupppa.comin järjestelmiin.

    Moniko van­hus osaa luo­da ns. “tiliä” web­bi­sivu­jen avul­la, että sit­ten sivul­ta käsin voi tehdä tilisi­ir­ron oma­l­ta tililtään kau­pan tilille.

    Siis, tulisi olla myös näin, että käteiskau­pal­la verkkokauppa.comin busi­ness-ajat­telu taipuisi lähet­tämään tiskiltä, käteisel­lä teh­dyn ostok­sen halut­tuun osoitteeseen.

  52. Verkkokau­pan liikei­dea on mainio.
    Itsekin ostan sieltä paljon. Se on suo­ras­taan tukkukaup­pa min­ulle, joka olen myös jälleen­myyjä. On-line sal­do on huip­pu juttu.

    Sijain­ti taas ei ole paras mah­dolli­nen min­ulle kos­ka keskeisin sijain­ti olisi Konalassa.
    Ymmär­rän kyl­lä että moni asi­akas on metro­matkus­ta­ja. Minäkin, joka käyn siel­lä keskises­tä Helsingistä (Puk­in­mä­ki) ajan Verkkokaup­paan kylmän viileästi Laa­jalah­den kiertäen kehäykköstä-län­siväylää kos­ka se on suju­vin vaikkakaan ei lyhyin reitti.

    Jätkäsaari on kyl­lä juuri sen pykälän kauem­pana että kan­nat­taa todel­la miet­tiä puss­in­perän sovel­tuvu­ut­ta liike­paikak­si. Vai onko kysymys vaan Viron-lau­toista ja EU-vapaakaupasta.

    Puss­in­perän, jos­ta halu­taan tehtävän auto­ton, heh.

    Miten vielä kaupun­ki edis­tää tällaista?
    Eikö yrit­täjä saisi ihan vapaasti vali­ta kaup­pa­paikkansa markki­na­t­alouden ehdoilla?
    Mitä takei­ta Verkkokauppa.com on antanut tämän liike­paikan pysyvyy­den eteen?
    Ei var­maan mitään.

    Kaupungilta vaa­dit­taisi­in myös tajua yrit­täjyy­destä ja tavaravirroista.
    Peri­aat­teessa Jus­si Pajusen luulisi ymmärtävän ne.

  53. Tavalli­nen teknikko:

    “Kokeilti­in juuri hil­jat­tain porukoiden kanssa, että jos ostaa tuot­teen verkkokauppa.commin tiskiltä kaupungista X, niin käteisel­lä, tiskiltä ostet­tua tuotet­ta verkkokauppa.com ei voikkaan toimit­taa verkkokauppa.comin sisäisel­lä busi­ness-ajat­telul­laan posti­paket­ti­na kaupunkki­in Y.”

    Logis­ti­ik­ka on vaikea laji.

    Verkkokau­pal­la on jakeluketjun­sa kuten muil­lakin liikkeil­lä. Ketjun alkupää ei ole kau­pan tiskil­lä X vaan varastolla/ toimittajalla/ logis­ti­ikkakeskuk­ses­sa yms.

    Joko tilaat tuot­teesi taval­liseen tapaan tai toim­i­tat sen itse halut­tuun määränpäähän.

  54. Syltty:“Onkohan sin­ul­la lähdet­tä tuolle luvulle?

    http://www.hs.fi/verkkolehti/20100610/

    En omista ko. lukuoikeuk­sia, mut­ta luvut löy­tynevät tuol­ta. Aikaisem­min kysyin sait­il­la onko ko. sum­ma per vuosi vai jokin muu, mut­ta en saanut vastausta.

  55. Kari:“kaikkien pitäisi kulut­taa kovasti vähem­män, mut­ta samaan aikaan sit­ten ollaan kovasti huolis­saan siitä, etteivät tuot­tei­den hin­nat laske tarpeek­si (varsinkaan Helsingis­sä). Suo siel­lä, vetelä täällä.

    Karin ja muiden markkin­ausko­vais­ten ole­tuk­se­na on hin­to­jen halpen­e­m­i­nen kulu­tuk­sen määrän lisään­tyessä. Se vaan ei toi­mi. Mik­si Helsingis­sä hin­nat nou­se­vat vaik­ka kulu­tus ja ruuhkau­tu­mi­nen kasvavat?
    Pystytkö selit­tämään tämän ilmiön?_______ Vas­tausti­la on viit­teelli­nen vaik­ka luulen, että EN-sanalle tuo riittääkin.

    Kari:“Lisäksi sama tren­di on jatkunut kohtu­ullisen yht­enäisenä his­to­ri­an alkuhämäristä aina tähän päivään.”

    Tässä asi­as­sa City-Keskus­ta onkin niin edis­tyk­selli­nen puolue. Muut puolueet elävät ajas­sa, jol­loin maja­van­nahko­jen ain­oa markki­na­paik­ka oli Toombstone.

    Elin­voimai­sis­sa maakun­takeskuk­sis­sa markki­nat, val­tion hajasi­joite­tut päävi­ras­tot, pk-yri­tys­ten pääkonttorit,perus-keskiaste- ja korkeakouluopetus,tutkimus, kult­tuuri jne. tar­joa­vat riit­tävän kasvusynergian.

    Karin hen­gen­heimo­laiset eivät tajua, että muna oli ennen kanaa. Maakun­tien pääo­ma, muna, pomi­taan pesästään (maakun­nista) ja hau­do­taan Uudel­la­maal­la , jol­loin siitä kuo­ri­u­tuu uusi kana. Se taas munii Uuden­maan pesään ja taas kuo­ri­u­tuu uusia kanoja.

    City-Keskus­ta ajaakin uuden­laista haudon­ta­mallia. Muna (maakun­tien voimavarat) hau­do­taan maakun­takeskuk­sis­sa ja näin uudet kanat syn­tyvät omaan pesään (maakun­ti­in).

    Siis : City-Keskus­ta on kaupunki­lais­ten asial­la, ruuhkau­tu­misen aiheut­ta­maa huonoa tuot­tavu­ut­ta vastaan.

  56. Karin ja muiden markkin­ausko­vais­ten ole­tuk­se­na on hin­to­jen halpen­e­m­i­nen kulu­tuk­sen määrän lisääntyessä. 

    Mitäh? Mil­lä perus­teel­la kulu­tuk­sen määrän lisään­tymi­nen muka lask­isi hintoja?

    Mik­si Helsingis­sä hin­nat nousevat… 

    Helsingis­sä hin­nat nou­se­vat, kos­ka tuot­tavu­us on korkeampi ja esimerkik­si tont­ti­maalle on kovem­pi kysyntä.

    Elin­voimai­sis­sa maakun­takeskuk­sis­sa markki­nat, val­tion hajasi­joite­tut päävi­ras­tot, pk-yri­tys­ten pääkonttorit,perus-keskiaste- ja korkeakouluopetus,tutkimus, kult­tuuri jne. tar­joa­vat riit­tävän kasvusynergian. 

    En nyt tiedä, mitä tarkoi­tat “maakun­takeskuk­sel­la”, mut­ta jos tarkoi­tat sel­l­aisia paikko­ja, kuten Helsin­ki, Tam­pere, Jyväskylä, Oulu (… asioista pihal­la on korkeak­oulu), niin olen samaa mieltä. Joil­lain pienem­mil­lä maakun­takesku­s­paikkakun­nil­la saat­taa kyl­lä olla vaikeuk­sia (liian syr­jäi­nen sijain­ti, eikä riit­tävää väestöpohjaa)

    Kari

  57. Kari:“Helsingissä hin­nat nou­se­vat, kos­ka tuot­tavu­us on korkeampi ja esimerkik­si tont­ti­maalle on kovem­pi kysyntä.”

    Tuos­sa se on. Helsingis­sä tuot­tavu­us on alka­nut laskea , kos­ka ruuhkau­tu­mi­nen on nos­tanut kus­tan­nuk­set liian korkeak­si. Ja ver­taat tuot­tavu­ut­ta ain­oas­taan H:ki vs Pihtipu­das jne.

    Kun Suomen var­al­lisu­us jae­taan tasais­es­ti maakun­takeskuk­si­in , kuten: Oulu, Rovanie­mi, Kajaani, Joen­suu, Piek­sämä­ki, Jyväskylä, Kokko­la, Vaasa, Seinäjo­ki, Kauha­jo­ki, Tam­pere, Vam­mala, Helsin­ki, Turku jne. (luet­te­lo ei ole mis­sään tietyssä järjestyk­sessä), niin koko Suo­mi tuot­taa parem­min kuin 3–4 suuren kaupun­gin mallissa.

    Asukas­määräthän lisään­tyvät maakun­takeskuk­siss­sa koko ajan ja Kiviniemen kun­tali­ito­spaikkakun­nat kehit­tyvät alku­vaikeuk­sien jäl­keen hyvin.

    Tässä mallis­sa on Suomen tule­vaisu­us, ei Helsin­gin ähkymallissa.

  58. Tuos­sa se on. Helsingis­sä tuot­tavu­us on alka­nut laskea , kos­ka ruuhkau­tu­mi­nen on nos­tanut kus­tan­nuk­set liian korkeak­si. Ja ver­taat tuot­tavu­ut­ta ain­oas­taan H:ki vs Pihtipu­das jne. 

    Jos Helsingis­sä olisi tuot­tavu­us alka­nut laskea, niin sil­loin sen pitäisi näkyä hin­to­jen lak­suna ja muut­toli­ikeen pysähtymisenä pääkaupunkiseudulle. Ei ole näkynyt.

    Kun Suomen var­al­lisu­us jae­taan tasais­es­ti maakuntakeskuksiin 

    Jospa nyt ei men­nä mihinkään kom­mu­nis­mi­in, jos­sa var­al­su­us “jae­taan tasais­es­ti”, vaan annet­taisi­in ihmis­ten ja yri­tyesten päät­tää, mihin rahansa investoivat.

    Tässä mallis­sa on Suomen tule­vaisu­us, ei Helsin­gin ähkymallissa. 

    Mis­sä ihmeen “Helsin­gin ähkymallissa”?

    Kari

  59. Ilpo Pernaa:Ei kukaan oo vas­tus­ta­mas­sa maakun­takeskuk­sien pär­jäämistä, kun­han ne todel­la pär­jäävät ilman tukiaisia.

    Jos taas niille halu­taan kupa­ta iso­jen kaupunkien tuot­ta­maa hyv­in­voin­tia, niin se ei käy.

    Suomen tule­vaisu­us ei oo mis­sään Arka­di­an­mäel­lä pääte­tyssä mallis­sa, vaan siinä, että eduskun­ta antaa taloudel­lisen toimin­nan sijoit­tua vapaasti sinne mis­sä se tuot­taa eniten.

    Karin ja muiden markkin­ausko­vais­ten ole­tuk­se­na on hin­to­jen halpen­e­m­i­nen kulu­tuk­sen määrän lisääntyessä.

    Sun on muuten ihan turha syytel­lä täl­lä foo­ru­mil­la ketään mis­tään uskon­nol­lisu­ud­es­ta. Eihän tääl­lä sin­u­akaan pilkata maat­alous­tuk­iusko­vaiseks, maaseu­tu-usko­vaiseks tai valtiouskovaiseks.

    ps.

    Kulu­tuk­sen määrän lisään­tymi­nen ei aiheuta hin­to­jen halpen­e­mista var­maan mis­sään malleis­sa. Kaik­ista vähiten niis­sä “markkin­ausko­vai­sis­sa”.

  60. Ihan kaik­keen huuhaa­haan ei pitäisi vas­ta­ta, mutta…

    Per­naa:

    Val­tio pump­paa tukea Uudelle­maalle monin eri tavoin. Pelkästään liiken­n­ev­erkkoon on mätet­ty verora­ho­ja 1,4 mrd euroa viime vuonna.

    No ei ole. 1,4 mrd vaa­likaut­e­na eli neljänä vuon­na, ehkä. Ja tämäkin sum­ma jak­sot­tuu vielä ainakin seu­raaval­la vaalikaudelle.

    Per­naa tar­joaa läh­teek­si Hesaria 10.6. Olisiko kyse artikke­lista “Pekkari­nen ja Väyry­nen höykyt­tivät metropolipolitiikkaa”:

    Väyry­sen mukaan Poh­jan­maan radan perusko­r­jauk­seen löy­tyy vain mur­to-osa siitä rahas­ta, mikä menee etelän raide­hankkeisi­in. “Bal­anssi ei ole oikein.”

    “Perus­teet ovat, että infran pain­opiste olisi toisen­lainen”, sanoi myös Pekkarinen.

    Hän kysyi, meneekö rahan­jako oikein, kun pelkkä val­tiono­su­us län­simetrolle ja kehäradalle on hänen omien sano­jen­sa mukaan 1,2 mil­jar­dia euroa.

    Val­tion osu­us Län­simet­ros­ta on 30%, eli jotain 250 miljoon­aa, Kehäradas­ta taas 70% eli 350 miljoon­aa. Yhteen­sä 600 eli puo­let tuos­ta Väyry­sen luvus­ta. Se että helsinkäläis­ten, espoolais­ten tai van­taalais­ten kun­nal­lisverot on Väyry­sen mielestä val­tion rahaa ei sinän­sä yllätä. Sinän­sä siitä että Poh­jaan­maan rata olisi kiireelliisempi/kannattavampi investoin­ti kuin kumpikaan noista paikallis­radoista saatan olla jopaa samaa mieltä.

    Tietenkin niitä miljoo­nia voi suh­teut­taa väk­iluku­un, esimerkik­si 160 miljoo­nan Savon­lin­nan ohi­tustie vas­taisi noin viiden mil­jardin investoin­tia Pääkaupunkiseudulla.

  61. “Kulu­tuk­sen määrän lisään­tymi­nen ei aiheuta hin­to­jen halpen­e­mista var­maan mis­sään malleis­sa. Kaik­ista vähiten niis­sä “markkin­ausko­vai­sis­sa”.”

    Monel­la tuot­teel­la kulu­tuk­sen kasvu las­kee yksikköhin­to­ja, mikä ties vaik­ka taas lisäisi kulu­tus­ta, esim kän­nykät, net­tili­it­tymät, digikam­er­at jne.

    Sen sijaan rajal­lisi­in luon­non­va­roi­hin, esim öljynku­lu­tus, tuo kulu­tuk­sen kasvun aiheut­ta­ma hin­to­jen lasku ei enää päde. Mut­ta var­maan jos­sain vai­heessa öljyn­tuotan­toa on sel­l­ainenkin vai­he ollut, 50–100 v sit­ten kenties.

  62. Artturi:“Jos taas niille halu­taan kupa­ta iso­jen kaupunkien tuot­ta­maa hyv­in­voin­tia, niin se ei käy.”

    Pitäisi vaan ensin hah­mot­taa mis­tä tuo kaupunkien tuot­ta­ma hyv­in­voin­ti on alku­jaan lähtöisin. Sijoite­taan myös val­tion , yhtiöi­den, pankkien jne. keskeiset viras­tot tasais­es­ti ympäri maa­ta. Samoin korkeak­oulu­tus ja tieteen­teko, niin hyv­in­voin­tia syn­tyy kaut­taal­taan koko Suomeen. 

    Siihen vain tarvi­taan uut­ta näke­mys­tä ja ajat­telua, jota tun­tuu ole­van vain Keskustal­la. Ja nimeno­maan city-Keskustalla. 

    tpyy­lu­o­ma laskeskelee joitakin hik­isiä muru­ja Uudelle­maalle tulev­as­ta tues­ta. Toki se on suo­raa ja näkyvää tukea, vaik­ka se ei yleen­sä ylitä etelän medi­an uutiskyn­nys­tä. Uudelle­maalle tule­van suo­ran tuen kat­so­taan kuu­lu­van asi­aan aivan samal­la taval­la kuin ns. epä­suo­ran tuen.

    Sen olen kuvan­nut jo niin mon­een ker­taan, että tois­to ei ole tarpeen.

    Kar­ille vielä sel­l­ainen point­ti, että me maa­jus­sit, lan­de­paukut, jyvä­jem­mar­it, tuk­i­jus­sukat emme halua tukea. Mak­sakaa ruuas­ta ja suo­jelus­ta oikea hin­ta, niin tukia ei tarvi­ta. Voit liit­tyä reilun kau­pan kan­nat­ta­jak­si vaik­ka näin:

    http://www.facebook.com/pages/Vaadimme-kalliimpaa-ruokaa-nyt/102175933160926

    tai näin:

    http://www.dyraremat.nu/

    Kar­ille vielä seli­tys ähky­malli­in: Soin­in­vaara etsii läh­es jokaises­sa avauk­ses­saan miten ruuhkau­tu­misen hait­to­ja saataisi­in pois­tet­tua. Kat­so Helsin­gin katu­ja talvisin. Autot ovat pysäköi­tynä niin, että lumia ei saa auratuk­si sivu­un. Autot sur­vo­vat akselia myöten lumes­sa ja sohjos­sa sivukaduil­la. Lumi pitää kan­taa meren jäälle kevät­talvel­la. Kehätei­den ruuhkat töi­den alka­misen ja lop­pumisen aikoi­hin ovat valtavia.

    Elämi­nen on niin kallista, että siis­ti­jät, perushoita­jat, opet­ta­jat jne. eivät pysty asumaan Hikissä samal­la elin­ta­sol­la kuin maaseudul­la. Palkkoi­hinkin pitää jois­sakin ammateis­sa mak­saa kalliinpaikanlisää.

  63. Heinäku­un alus­ta voimaan astu­va ALV:n koro­tu on kuolonisku erikoiskaupoille ja suo­ma­laiselle pienyrittäjälle. 

    Minne ne pikkukau­pat men­neet on — verkos­sa ne on…

  64. Ilpo Per­naa:

    Pitäisi vaan ensin hah­mot­taa mis­tä tuo kaupunkien tuot­ta­ma hyv­in­voin­ti on alku­jaan lähtöisin.

    Joo kaik­ki ihmis­ten hyv­in­voin­ti on lähtöisin apinoista, ja sitä ennen jostain alkuli­mas­ta, mut­ta sil­lä ei oo mitään merk­i­tys­tä nyky-yhteiskun­nas­sa. Mei­dän ei tartte hah­mot­taa misä hyv­in­voin­ti on alun­perin tul­lu, vaan se mis­tä se tulee nyt.

    Sijoite­taan myös val­tion , yhtiöi­den, pankkien jne. keskeiset viras­tot tasais­es­ti ympäri maata

    No ei kyl­lä todel­lakaan sijoite­ta, vaan annetaan ihmis­ten ja yri­tys­ten vali­ta itse mihin sijoit­tau­tu­vat. Keskeiset viras­tot saat räiskiä mun puoles­ta pitkin Suomea.

  65. Muun Suomen pitäisi ehdot­tomasti antaa Helsin­gin men­nä meno­jaan ja ottaa tuotan­to­laitok­sista tule­van hyö­dyn itse. Puku­miehet ja jakku­naiset selviy­tyvät eri­no­mais­es­ti ilman muun Suomen tuotan­toa — ja päin vastoin.

  66. Ilpo Per­naa:

    Samoin korkeak­oulu­tus ja tieteen­teko, niin hyv­in­voin­tia syn­tyy kaut­taal­taan koko Suomeen. 

    Ei muuten syn­ny. Tieteen­teko vaatii riit­tävän määrän kri­it­tistä mas­saa (tieteil­i­jöitä ja resursse­ja), jot­ta siitä mitään syn­ty­isi. Suomes­sa on alue­poli­it­ti­sista syistä tieteen­tekoa on siir­ret­ty pieni­in yksiköi­hin ympäri maa­ta, mikä on näkynyt tason lasku­na. En ota kan­taa siihen, mikä olisi yliopis­to­jen opti­maa­li­nen määrä, mut­ta se lie­nee jos­sain yhden ja nykymäärän välimaastossa.

    Viras­tot voivat olla hie­man toinen asia, mut­ta kyl­lä siinäkin ongelmia tulee, jos ne ovat kovin hajal­laan (tietenkin voi olla ihan fik­suakin siirtää osa toimin­nas­ta jon­nekin muualle).

    Kar­ille vielä seli­tys ähky­malli­in: Soin­in­vaara etsii läh­es jokaises­sa avauk­ses­saan miten ruuhkau­tu­misen hait­to­ja saataisi­in poistettua. 

    En ymmär­rä vieläkään. Jos Soin­in­vaara pohtii ruuhkaon­gelmia, niin mitä tekemistä sil­lä on minkään “ähky­mallin” kanssa? Jos autoli­iken­teen hin­noit­telu on tehty huonos­ti (ainakin Helsin­gin kannal­ta), niin ihmekkö se, että ongelmia tulee. 

    Maail­mas­sa on aika monte Helsinkiä suurem­paa kylää, joiden kasvu ei todel­lakaan ole pysähtynyt ruuhkaon­gelmi­in. Ei ole mitään syytä olet­taa, että meil­lä kävisi toisin.

    Ja huom: minä en ole sanonut, että kaik­ki ihmiset muut­taisi­vat Helsinki­in, vaan että entistä suurem­pi määrä ihmisitä tulee muut­ta­maan kaupunkeihin.

    Elämi­nen on niin kallista, että siis­ti­jät, perushoita­jat, opet­ta­jat jne. eivät pysty asumaan Hikissä samal­la elin­ta­sol­la kuin maaseudulla. 

    Niin, maaseudul­la ne elävätkin lev­eästi työt­tömyysko­r­vauk­sil­la. Vai mik­si ihmeessa ne ihmiset kaupunkei­hin edelleen muut­ta­vat? Heikom­man elin­ta­son perään????

    Kari

  67. Ilpo Per­naa
    “Sijoite­taan myös val­tion , yhtiöi­den, pankkien jne. keskeiset viras­tot tasais­es­ti ympäri maa­ta. Samoin korkeak­oulu­tus ja tieteen­teko, niin hyv­in­voin­tia syn­tyy kaut­taal­taan koko Suomeen.

    Siihen vain tarvi­taan uut­ta näke­mys­tä ja ajat­telua, jota tun­tuu ole­van vain Keskustalla.”

    Kyl­lähän Keskus­tan lisäk­si ainakin Vasem­mis­toli­it­to ja SKP kan­nat­ta­vat noinkin pitkälle vietyä suun­nitel­mat­alout­ta. Ain­oa mihin val­tion pitäisi noista voi­da vaikut­taa on viras­to­jen ja korkeak­oulu­jen sijain­ti ja nekin pitäisi kyl­lä vali­ta toimin­nal­lisin, ei alue­poli­it­tisin, perustein.

    On se kuma kun maail­man kokeilut eivät edelleenkään ole saa­neet ihmisiä usko­maan, että suun­nitel­mat­alous nyt ei toi­mi 2010-luvullakaan.

  68. Muu Suo­mi voisi palkata taloushallinnon ja markki­noin­nin ihmiset/palvelut esimerkik­si Inti­as­ta, niin ei tarvit­sisi mak­saa yli­hin­taa Helsin­gin tehot­tomista aineet­tomista palveluista.

  69. Syltty:“että suun­nitel­mat­alous nyt ei toi­mi 2010-luvullakaan.”

    Nythän me juuri koemme suun­nitel­mat­alouden hait­to­ja. Pääkaupunki­in on sijoitet­tu val­tion hallinto, korkeak­oulut jne. ilman mitään järkevää perustet­ta. On vain luul­tu, että kaiken pitää olla suuris­sa kaupungeissa.

    Tieteen­teko tarvit­see jonkin kri­it­tisen mas­san, hölyn­pö­lyä. Tieteen­tek­i­jöi­den ei tarvitse asua samas­sa käm­pässä, ei olla samas­sa yliopis­tossa, ei samas­sa maas­sa, tieto kul­kee ja ajatuk­sia voi vai­h­taa lukuisil­la eri­laisil­la keinoilla.

    Kari on niin ump­isokea Helsin­gin ongelmille, että ei osaa ajatel­la eteen­päin , kun tuon esille autoilun.

    Samat ongel­mat , ruuhkau­tu­misen seu­rauk­set, näkyvät asumises­sa, ener­gian, läm­mön tuotan­nos­sa, jätevesien käsit­telyssä, hoiva­palveluis­sa, tlian lop­pumi­nen (Sipoo) ja kaikissa hinnoissa.

    Kari:“Maailmassa on aika monte Helsinkiä suurem­paa kylää, joiden kasvu ei todel­lakaan ole pysähtynyt ruuhkaongelmiin.”

    On todel­lakin pysähtynyt. 

    http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/309

    Edel­lis­es­tä Lester R. Brown :“Markki­na­t­alouden kasvun myötä hiilen polt­tamisen epä­suo­rat kus­tan­nuk­set, kuten ilman saas­tu­mi­nen, hap­posateet, vahin­goit­tuneet ekosys­teemit ja ilmas­ton­muu­tos, voivat olla suurem­pia kuin suo­rat kus­tan­nuk­set eli hiilen louhin­ta ja kul­je­tus voimalaitok­seen. Kun epä­suo­ria kus­tan­nuk­sia ei ote­ta huomioon, markki­nat aliarvioi­vat monien tuot­tei­den ja palvelu­iden hin­nan, jol­loin syn­tyy taloudel­lisia vääristymiä.”

    Tästä on kyse juuri Helsinginkin tapauk­ses­sa. H:ki on pro­filoitunut hiilen polt­ta­jana. Van­hanen sai pilkkani­men, halkokaup­pias, ehdot­taess­saan Tukhol­man ener­gia­mallia helsinkiläisille.

    Hiilen­polt­to on vain pieni osa siitä miten Helsin­gin (myös muut suuret kaupun­git) vääristävät markki­noi­ta. Val­tion , suurten yri­tys­ten, korkeak­oulu­tuk­sen jne. keskit­tämi­nen riistää maakun­tia. Yhtei­sistä verovaroista mak­se­tut sub­ven­tiot em.toimintojen infra­struk­tu­uri­in kat­so­taan kuu­lu­van asi­aan. Ilmiötä perustel­laan sil­lä, että kaupunkiseudut tuot­ta­vat suurem­man vero­ker­tymän. Tietysti, kos­ka kaik­ki oleelli­nen on keskitet­ty ko. alueille.

    Maakun­tien köy­htymi­nen tämän ilmiön seu­rauk­se­na on yksi niitä kus­tan­nuk­sia, jota ei ole otet­tu huomioon kaupunkiseu­tu­jen kus­tan­nuk­sis­sa. Olisi kehitet­tävä oikeu­den­mukainen vero­ma­lli tämän vääristymän oikaisemisek­si. Itse kan­natan kuitenkin maan eri aluei­den tas­a­puolista kehittämistä. 

    Meiltä puut­tuvat suuret pääo­mat ja markki­nat Ruotsin ja keskisen Euroopan tapaan. Niiden avul­la keskit­tämiske­hi­tys on help­po toteuttaa.

  70. Ilpo Per­naalle kun­nia­main­in­ta siitä, miten löytää omaa ennakko-ole­tus­taan tuke­via argu­ment­te­ja! Ne ovat kuitenkin potaskaa.

    Jos ajatel­laan makro­ta­sol­la, niin yri­tys­ten kuin hallinnol­lis­ten toim­into­jenkin sijoit­tumi­nen kaupunkei­hin johtuu:

    1) Kaupunkien suurem­mas­ta tehokku­ud­es­ta: Kun organ­isaa­tion vier­essä ovat ne muut organ­isaa­tiot, kanssakäyn­ti näi­den kanssa on tehokkaam­paa ja transak­tioku­lut pienem­mät. Tämä johtaa kaupunkien skaalae­tu­i­hin ja parem­paan vaihdantaan.

    2) Pääsys­tä resurs­sei­hin: Kaupungeis­sa on paljon laa­jem­pi valikoima mm. työn­tek­i­jöitä, eri­laisia raa­ka-ainei­ta ja mui­ta resursse­ja. Tämä johtaa parem­paan tuottavuuteen.

    Tässä hyvä link­ki ihan perusasioihin.

    http://www.econport.org/content/handbook/Urbanecon/exist.html

    Jot­ta maan hin­ta (jos­ta johtu­vat useim­mat muut kus­tan­nuk­set mm. korkeam­mat vuokrat ja palkat) voisi olla korkeampi, on sil­lä olta­va enem­män kysyn­tää kuin halvem­man maan alueil­la. Siis­pä kaupunki­in halu­taan. Tämä ei mene toisin päin, kuten Per­naa esittää!

    Per­naa argu­men­toi myös, kuten Kepu, että kaupun­gin ei pitäisi olla suuri kuten paha Helsin­ki, vaan pikku maaseu­tukaup­pala kävisi myös. Täl­löin menetetään kuitenkin em. etu­ja: 1) transak­tiokus­tan­nuk­set kas­va­vat eli neu­vot­telui­hin ym. on matkustet­ta­va pidem­mälle, joka mak­saa ja sapet­taa ja 2) ei voi­da valikoi­da työn­tek­i­jöitä, tavaran­toimit­ta­jia ym. yhtä laa­jas­ta poolista. Tämän takia alueel­lis­t­a­mi­nen on pysäytet­tävä — val­tion tehokku­us on pian Kreikan luokkaa.

  71. Ilpo Per­naa:

    Nythän me juuri koemme suun­nitel­mat­alouden hait­to­ja. Pääkaupunki­in on sijoitet­tu val­tion hallinto, korkeak­oulut jne. ilman mitään järkevää perustet­ta. On vain luul­tu, että kaiken pitää olla suuris­sa kaupungeissa. 

    No val­tion hallinto nyt yleen­sä on tapana sijoit­taa pääkaupunki­in. Sen taki­a­han sitä kut­su­taan pääkaupungiksi!

    Mitä tulee Suomen tilanteeseen, niin meil­lä ei todel­lakaan sijoitet­tu val­tion toim­into­ja mihinkään suurkaupunki­in, vaan Helsin­ki nimiseen tup­pukylään, jonne siir­ret­ti­in aikanaan yliopis­tokin — suurim­mas­ta kaupungista, Turus­ta. Teknilli­nen korkeak­oulu taas siir­ret­ti­in Espooseen ja käytän­nössä kaik­ki viimeisen sadan vuo­den aikana peruste­tut yliop­si­tot on sijoitet­tu muualle kuin Helsinkiin.

    Tieteen­teko tarvit­see jonkin kri­it­tisen mas­san, hölyn­pö­lyä. Tieteen­tek­i­jöi­den ei tarvitse asua samas­sa käm­pässä, ei olla samas­sa yliopis­tossa, ei samas­sa maas­sa, tieto kul­kee ja ajatuk­sia voi vai­h­taa lukuisil­la eri­laisil­la keinoilla. 

    Onko sin­ul­la kovinkin paljon koke­mus­ta tieteen tekemis­es­tä? Ei sitä syn­ny pelkästään papere­i­ta luke­mal­la ja net­tiä selaa­mal­la, vaan se perus­tuu vah­vasti ihmis­ten väliseen vuorovaiku­tuk­seen ja “kahvipöytäkeskustelui­hin” — tarvi­taan riit­tävä määrä asiantun­te­mus­ta yhteen paikkaan. Ja tämä on helpom­pi toteut­taa suurem­mas­sa kaupungis­sa kuin pienem­mässä. Samas­ta syys­tä asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tiot muutenkin hakeu­tu­vat suuri­in kaupunkeihin.

    Kir­jaimel­lis­es­ti: ei auta itku markkinoilla.

    Kari on niin ump­isokea Helsin­gin ongelmille, että ei osaa ajatel­la eteen­päin , kun tuon esille autoilun. 

    Niin, autoilu ei ole suurkaupunkien liikku­mis­muo­to. Sik­sipä suurkaupungeis­sa, ja jopa Helsingis­sä, ihmiset käyt­tävätkin joukkoli­iken­net­tä liikkumiseensa.

    Joukkoli­ikenne ratkaisee nuo ruuhkaon­gel­mat. Itseasi­as­sa joukkoli­ikenne on edel­ly­tys sille, että kaupun­ki voi kasvaa.

    Edel­lis­es­tä Lester R. Brown… 

    Ihan hyvä, mut­ta tuol­la ei ollut mitään tekemistä kaupungis­tu­misen kanssa.

    Meiltä puut­tuvat suuret pääo­mat ja markki­nat Ruotsin ja keskisen Euroopan tapaan. Niiden avul­la keskit­tämiske­hi­tys on help­po toteuttaa. 

    Ruot­sis­sa ja Kes­ki-Euroopas­sa kaupungis­tu­misas­te on 90 % ja meil­lä 70 %. Jätetään har­joi­tuste­htäväk­si selvit­tää, että johtu­vatko mei­dän pienem­mät pääo­manne ja markki­namme pienem­mästä kaupungis­tu­misas­teesta vai päinvastoin *). 

    Kari

    *) vink­ki: Lon­too on suurem­pi markki­na-alue kuin Posio.

  72. Muun Suomen tulisi ostaa tavaratuotan­non kannal­ta vält­tämät­tömät taloushallintopalve­lut yms. ulko­mail­ta, kos­ka Helsin­ki ei kykene tuot­ta­maan palvelui­ta kil­pailukykyiseen hintaan.

  73. Helsingis­sä ja muis­sa kaupungeis­sa voidaan lopet­taa hiilen­polt­to yhteis­tuotan­nosa ja tuot­taa sähköl­lä kaukoläm­pöä vaik­ka mer­iläm­pöpumpuil­la niin kuin Tukhol­mas­sa. Tuo tarkoit­taa sit­ten sitä että ne puoli miljoon­aa sähköläm­mit­teistä omakoti­taloa, jot­ka on jos­sain ihan muual­la kuin pääkaupunkiseudul­la, lämpiää hiililauh­teel­la tuote­tul­la sähköl­lä mil­lä myös ne mer­iläm­pöpumput käy. Eli tämä on ihan hyvä idea jos uno­hde­taan että se on teknis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti erit­täin huono idea.

  74. Ilpo Per­naa:
    Koko puheen­vuorosi oli kyl­lä ihan usko­ma­ton­ta potaskaa. Läm­pe­neekö talot maakun­nis­sa sit­ten jol­lain pyhäl­lä hengellä? 

    Ainakin oma asun­toni tääl­lä sato­jen kilo­me­trien päässä Kehä-II:sta taitaa läm­metä turpeel­la ja van­hempi­eni talo läm­pe­nee sähköl­lä. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa en paukut­telisi henkse­leitä helsinkiläis­ten hiilivoiman kustannuksella.

    “Pääkaupunki­in on sijoitet­tu val­tion hallinto, korkeak­oulut jne. ilman mitään järkevää perustetta.”

    …kuten myös Keskus­tan puoluetoimisto.

    Mitä ihmettä se siel­lä siel­lä Helsingis­sä tekee, jos kaik­ki voi hoitaa hyvinkin etänä? Var­masti jos toimis­to sijait­si poh­jan­maal­la, äänestäjät oli­si­vat lähempänä ja vuokrat alhaisempina.

    Mik­sei kepu siis hajasi­joi­ta omaa keskushallintoaan, jos ei ole mitään toimin­nal­lista merk­i­tys­tä mis­sä se sijaitsee?

    PS on se has­sua, että ilmas­ton­muu­tos ote­taan välit­tämästi huomioon kun puhutaan Helsin­gin läm­mit­tämis­es­tä ja ruuhk­ista, mut­ta esimerkik­si turpeen­polt­to, Nur­mi­järvel­lä suures­sa omakoti­talos­sa asum­i­nen ja Itämeren rehevöit­tämi­nen ovat samo­jen henkilöi­den mielestä puh­dai­ta ympäristöteko­ja tai ainakin mität­tömiä kuriositeetteja

  75. Ilpo Per­naa:

    Tieteen­tek­i­jöi­den ei tarvitse asua samas­sa käm­pässä, ei olla samas­sa yliopis­tossa, ei samas­sa maas­sa, tieto kul­kee ja ajatuk­sia voi vai­h­taa lukuisil­la eri­laisil­la keinoilla.

    Joo ja ehdot­tomasti paras tapa on jatku­vasti ja kasvokkain.

    Samat ongel­mat , ruuhkau­tu­misen seu­rauk­set, näkyvät asumises­sa, ener­gian, läm­mön tuotan­nos­sa, jätevesien käsit­telyssä, hoiva­palveluis­sa, tlian lop­pumi­nen (Sipoo) ja kaikissa hinnoissa.

    haha­ha­ha… w0t?!

  76. Ilpo Per­naalle kysymys:

    Eikö Kepu voisi näyt­tää muille mallia ja hajasi­joit­taa oman puolue­toimis­ton­sa johonkin Eipäjoelle tai Perä-Lep­sämään? Onhan siel­lä skype ja sähkö­posti ja videoneu­vot­te­lut ja muut käytet­tävis­sä, joten I. Per­naan talous­teo­ri­an mukaan­han toim­inta jatkuisi entistä tehokkaam­pana ja pian muut seu­raisi­vat perässä.

    Mik­si ei?

  77. Piti vas­ta­ta Kar­ille tuos­ta tietotekni­ikas­ta ja liiken­teestä, mut­ta jäin miet­timään asi­aa ja sit­ten uno­hdin. Se mitä Kari kir­joit­taa keskusten välis­es­tä liiken­teestä malli­in Helsin­ki — Tokio on ihan tot­ta, tosin nimeno­maan tuol­laisia pitk­iä ja epä­mukavia matko­ja tietoli­ikenne ehkä jopa kor­vaa. Minä ajat­telin lähin­nä paikallisliikennettä.

    Tuos­ta kaupungin­is­tu­misas­teesta, Suomen­maa taan­noin pääkir­joit­ti että ihmiset halu­aisi­vat asua maal­la mut­ta kun opiskelu‑, par­i­tu­mis- ja työmah­dol­lisu­udet sekä palve­lut ovat kaupungeis­sa. http://www.youtube.com/watch?v=ExWfh6sGyso

  78. Kari:“Ihan hyvä, mut­ta tuol­la ei ollut mitään tekemistä kaupungis­tu­misen kanssa.”

    Nimeno­maan on, kos­ka kaupungis­tu­misen kokon­aiskus­tan­nuk­sia ei ote­ta huomioon. Maakun­nista vir­taa­va pääo­ma (kaikissa muodois­saan) aiheut­taa hait­to­ja tyh­jenevälle alueelle.

    Toisek­si ympäristöhait­to­jen kus­tan­nuk­sia ei ole lisät­ty suurkaupunkien hintoihin. 

    Koko Suomen pitämi­nen asut­tuna ja elin­voimaise­na on todel­la vieras aja­tus city-ihmisille. Suo­ma­lainen var­al­lisu­us on jaet­ta­va tasaisem­min. Siinä on vil­lakoiran ydin. Siitä hyö­tyvät myös mei­dän mit­ta­pu­umme mukaiset suuret kaupungit.

    Toisek­seen Hikin tuot­tavu­us on laskenut. Ette pysty tar­joa­maan palvelui­ta yhtä hal­val­la kuin maakun­nis­sa, ette ylipään­sä mitään. Tuot­tavu­us ei tässä tarkoi­ta sitä, että esim. hoiva­palveluista mak­se­taaan korkea­ta hin­taa. Se ei ole tuot­tavu­ut­ta. Tuot­tavu­us on talousti­eteessä tuotan­non tehokku­u­den mitta. 

    Kari:“johtuvatko mei­dän pienem­mät pääo­manne ja markki­namme pienem­mästä kaupungis­tu­misas­teesta vai päinvastoin *).

    Kari

    *) vink­ki: Lon­too on suurem­pi markki­na-alue kuin Posio”

    Mikä on se päinvastoin? 

    Syltty:“Lämpeneekö talot maakun­nis­sa sit­ten jol­lain pyhäl­lä hen­gel­lä? ” Eivät ainakaan keinotekois­es­ti hal­val­la kivihiilellä.

    Kari:“Onko sin­ul­la kovinkin paljon koke­mus­ta tieteen tekemis­es­tä? Ei sitä syn­ny pelkästään papere­i­ta luke­mal­la ja net­tiä selaa­mal­la, vaan se perus­tuu vah­vasti ihmis­ten väliseen vuorovaiku­tuk­seen ja “kahvipöytäkeskustelui­hin” – tarvi­taan riit­tävä määrä asiantun­te­mus­ta yhteen paikkaan.”

    Sen ver­ran on koke­mus­ta, että kahvipöytäkeskuste­lut eivät riitä tieteel­lisen tason saavut­tamiseen. Ja tiedän, että esim. piilaak­so on hyvä esimerk­ki paikallis­es­ta inno­vaa­tiokeskit­tymästä, joka tuot­taa hyviä tulok­sia alallaan.

    On kuitenkin huo­mat­ta­va, että eri tiederyh­miä sisältävät keskit­tymät eivät tuo­ta keskenään tiedet­tä pääsään­töis­es­ti. Sen vuok­si esim. Suomes­sa ei tarvitse kaikkien tiedeko­rkeak­oulu­jen olla Hikissä. Tiedekun­tien välil­lä val­lit­see ver­i­nen kil­pailu rahas­ta, mikä ei ole omi­aan lisäämään tieteel­listä tasoa. Määrää voi tul­la , mut­ta ei tasoa. Hajasi­joi­tus on tässäkin mielessä Suomelle parem­pi malli.

    Esimerk­ki tästä :

    http://www.uwasa.fi/aluetiede/english/staff/katajamaki/

    Kata­jamä­ki on esi­in­tynyt Vihreän puolueen lis­toil­la, mut­ta on siitä huoli­mat­ta (?)erit­täin laa­jan näke­myk­sen omaa­va alansa asiantun­ti­ja. Suosit­te­len tutus­tu­mista hänen tutkimuk­si­in­sa ja tuotantoonsa.

  79. Ilpo Per­naa:

    Suo­ma­lainen var­al­lisu­us on jaet­ta­va tasaisem­min. Siinä on vil­lakoiran ydin.

    Suo­ma­lainen var­al­lisu­us on jaet­ta­va niille, jot­ka ovat sen tuot­ta­neet, eikä tasaisem­min. Jos var­al­lisu­us jae­taan tasaisem­min, niin ihmis­ten kan­nus­timet tuot­taa lisää var­al­lisu­ut­ta piene­nee ja var­al­lisu­ut­ta tuote­taan vähemmän.

    Sen seu­rauk­se­na olemme kokon­aisuute­na köy­hempiä ja osa meistä tulee riip­pu­vaisik­si tulonsiirroista.

    Ette pysty tar­joa­maan palvelui­ta yhtä hal­val­la kuin maakun­nis­sa, ette ylipään­sä mitään.

    heh… no rav­in­to­lat nyt on ainakin aika hyvä vas­taes­imerk­ki. Noin ylipään­sä melkein mitä tahansa palvelua ei pysty tar­joa­maan niin hyvin kuin kaupungeis­sa siihen hin­taan mihin niitä tar­jo­taan kaupungeissa.

  80. Ilpo Per­naa:

    Sen ver­ran on koke­mus­ta, että kahvipöytäkeskuste­lut eivät riitä tieteel­lisen tason saavut­tamiseen. Ja tiedän, että esim. piilaak­so on hyvä esimerk­ki paikallis­es­ta inno­vaa­tiokeskit­tymästä, joka tuot­taa hyviä tulok­sia alallaan. 

    Kahvipöytäkeskuste­lut eivät varm­sti ole tiedet­tä (eikä kukaan niin väit­tänytkään), mut­ta niistä nimeno­maan läh­tee syn­tymään ajatuk­sia ja ideoita jot­ka sit­ten myöhem­min pitkäl­lisen pros­essin jäl­keen ovat var­teenotet­tavaa tiedettä. 

    Piilaak­so on hyvä esimerk­ki siitä että tietotekni­ikkak­lus­teri on kaikkea muu­ta kuin hajasi­joit­tunut- päin­vas­toin tiivi­istä yhteisöstä on ollut juuri näitä kahvipöytäetuja. 

    Videoneu­vot­te­lut, puhe­linkon­fer­enssit ja muut on hyviä apu­vä­lineitä ja paikallaan tietyis­sä tapauk­sis­sa, mut­ta niidenkin käytössä on val­tavasti rajoitteita.

  81. Nimeno­maan on, kos­ka kaupungis­tu­misen kokon­aiskus­tan­nuk­sia ei ote­ta huomioon. Maakun­nista vir­taa­va pääo­ma (kaikissa muodois­saan) aiheut­taa hait­to­ja tyh­jenevälle alueelle. 

    Mik­si ne hai­tat eivät välit­ty­isi markki­namekanis­min kaut­ta? Tai siis, jos minä muu­tan pön­deltä kaupunki­in, joudun mak­samaan asun­nos­ta kaupungis­sa huo­mat­tavasti enem­män kuin mitä saan asun­nos­tani siel­lä pön­del­lä. Tietenkin se las­kee mar­gin­aalis­es­ti myös muiden asun­to­jen arvoa siel­lä, ja nos­taa kaup­nungiss, mut­ta toisaal­ta se taas nos­taa muiden kyn­nys­tä muuttaa.

    Miltä osin ne hai­tat eivät väl­i­ty tuon hin­tamekanis­min kautta?

    Toisek­si ympäristöhait­to­jen kus­tan­nuk­sia ei ole lisät­ty suurkaupunkien hintoihin. 

    Mitenkä niin eivät? Eikös ympäristöhaitoista mak­se­ta sinäl­lään ihan vas­taavin peri­aat­tein sekä kaupungis­sa että maaseudul­la? No, peri­aat­teessa kaupungis­sa on kyl­lä mah­dol­lista aiheut­taa enem­män ulkoishait­to­ja muille ihmisille, mut­ta senkin pitäisi välit­tyä hin­tamekanis­min kaut­ta. Tai mik­si ei välit­ty­isi, jos näin ei ole?

    Suo­ma­lainen var­al­lisu­us on jaet­ta­va tasaisem­min. Siinä on vil­lakoiran ydin. 

    Eli kom­mu­nis­mi rocks?

    Toisek­seen Hikin tuot­tavu­us on laskenut. Ette pysty tar­joa­maan palvelui­ta yhtä hal­val­la kuin maakun­nis­sa, ette ylipään­sä mitään. 

    Fak­ta: Virossa työn tuot­tavu­us on heikom­pi kuin Suomes­sa. Toinen fak­ta: Virossa on halvem­paa kuin Suomessa.

    Ei se hin­ta asi­aa kuvaa, vaan ostovoima.

    Tuot­tavu­us on talousti­eteessä tuotan­non tehokku­u­den mitta. 

    Niin, ja tuot­tavu­us on pääsään­töis­es­ti kaupungeis­sa korkeampi kuin maaseudul­la. Ja useim­miten jopa suurem­mis­sa kaupungeis­sa korkeampi kuin pienemmissä.

    Ote­taan rauta­lankaes­imerk­ki. A myy pähk­inöitä pikkukaupungis­sa ja B suurkaupungis­sa. A:lla käy 10 asi­akas­ta tun­nis­sa ja pähk­inä­pus­sista jää käteen (sisäänos­to­hin­nan jäl­keen) 2 euroa per pus­si. A:n työn tuot­tavu­us on siis 20 euroa/h.

    B:llä käy 20 asi­akas­ta tun­nis­sa (suurem­pi asi­akasvolyy­mi, kos­ka isos­sa kaupungis­sa on enem­män ihmisiä liik­keel­lä), jol­loin vas­taavin hin­noin rahaa jää käteen 40 euroa/h. B:n työn tuot­tavu­us on siis 20 euroa tun­nis­sa korkeampi.

    Tämä korkeampi tuot­tavu­us voidaan sit­ten jakaa esimerkik­si asi­akkaalle halvemp­ina hin­toina, työn­tek­i­jälle korkeam­pana palkkana, val­ti­olle korkeamp­ina veroina tai kiin­teistön omis­ta­jalle korkeam­pana vuokrana.

    Pähk­inöi­den tilalle voi sijoit­taa melkein minkä tahansa liiket­toimin­nan hiusten­leikku­us­ta tietoliikennepalveluihin.

    Mikä on se päinvastoin? 

    Se, että meil­lä olisi vähem­män pääo­mia ja pienem­mät markki­nat, minkä vuok­si kaupungis­tu­misas­teemme olisi alhaisempi. 

    Tarkem­min asi­aa mietit­tyäni, pääomien puute on kyl­lä aikanaan saat­tanut olla syynä alhaiseen kaupungis­tu­misas­teeseemme: ei ollut pääo­mia teol­lisen toimin­nan aloit­tamiseen, jol­loin ihmiset muut­ti­vat maal­ta Ruotsin kaupunkei­hin (?). Mut­ta nyky­isin pääo­mia kyl­lä on.

    On kuitenkin huo­mat­ta­va, että eri tiederyh­miä sisältävät keskit­tymät eivät tuo­ta keskenään tiedet­tä pääsääntöisesti. 

    Poikki­ti­eteel­lisyys on siis turhaa hapatusta?

    Sen vuok­si esim. Suomes­sa ei tarvitse kaikkien tiedeko­rkeak­oulu­jen olla Hikissä. 

    Ei tarvitse, ja pääosa Suomen tiedeko­rkeak­ouluista onkin muual­la. Kyse on siitä, että suurem­mil­la kaupungeil­la on etu­lyön­ti­ase­ma, kos­ka niil­lä on laa­jem­pi rekry­toin­tipo­h­ja ja suurem­pi­in kaupunkei­hin sopeu­tu­vat parem­min vähän hörhähtäneem­mätkin tutk­i­jat yms. has­sut ulkomaanelävät.

    Kari

  82. Kari:“Tämä korkeampi tuot­tavu­us voidaan sit­ten jakaa esimerkik­si asi­akkaalle halvemp­ina hin­toina, työn­tek­i­jälle korkeam­pana palkkana, val­ti­olle korkeamp­ina veroina tai kiin­teistön omis­ta­jalle korkeam­pana vuokrana.”

    Näin se on teo­ri­as­sa. Mut­ta kysymyk­seeni mik­si hin­nat ovat kalli­impia Hikissä, et ole osan­nut vastata.

    Kari:“Tarkemmin asi­aa mietit­tyäni, pääomien puute on kyl­lä aikanaan saat­tanut olla syynä alhaiseen kaupungis­tu­misas­teeseemme: ei ollut pääo­mia teol­lisen toimin­nan aloittamiseen”

    Nyt olet pääsemässä asian ytimeen, pidä tuos­ta kiin­ni sanoisi Kopo­nen. Pääomien puut­tumisen vuok­si ei voi ver­ra­ta Suomea, Ruot­si­in, Sveit­si­in, Alanko­mai­hin, Iso-Bri­tan­ni­aan, Por­tu­gali­in, Ital­i­aan, Espan­jaan, Sak­saan jne. Suomelta puut­tuvat his­to­ri­an alus­sa siir­tomaid­en riistämi­nen ja niistä seu­ran­neet val­ta­vat pääo­mat. Ne voidaan sijoit­taa tuot­ta­maan lisää rahaa.

    Suo­ma­lais­ten on aina pitänyt tehdä itse koko var­al­lisuuten­sa, siinä ohes­sa aut­taa Ruot­sia ja Neu­vos­toli­it­toa. Kun suo­ma­laiset yrit­tävät sijoit­taa rahaa niin ne pää­tyvät sak­salais­ten taskui­hin UMTSEINA. Met­sä­te­ol­lisu­us osti konkurssikyp­siä tehtai­ta USA:sta jne.

    Mei­dän on aivan turha matkia suurem­pi­en maid­en kaupungis­tu­miske­hi­tys­tä sun muu­ta, rah­keemme eivät riitä. 

    Kari:“Tämä korkeampi tuot­tavu­us voidaan sit­ten jakaa esimerkik­si asi­akkaalle halvemp­ina hin­toina, työn­tek­i­jälle korkeam­pana palkkana, val­ti­olle korkeamp­ina veroina tai kiin­teistön omis­ta­jalle korkeam­pana vuokrana ja maakun­ti­in alueke­hi­tys­ra­hoina, kos­ka pääo­mat kaikissa muodois­saan ovat lähtöisin maaseudulta.”

    Kun sisäistät tuon viimeisen niin olemme asi­as­ta samaa mieltä. Kaupunkiseu­tu­jen korkeam­mat hin­nat vaan vielä jää ilman seli­tys­tä. Mik­si esim. hoiva­palve­lut mak­sa­vat enem­män Hikissä kuin Höytyäisissä?

  83. Ilpo Per­naa:

    Näin se on teo­ri­as­sa. Mut­ta kysymyk­seeni mik­si hin­nat ovat kalli­impia Hikissä, et ole osan­nut vastata. 

    Ensin­näkin: hin­nat Helsingis­sä eivät ole kalli­impia kuin muual­la Suomes­sa. Tasokin on eri luokkaa. Ei Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa esimerkik­si tapah­du seu­raavaa keskustelua:
    — Mitäs viiniä teil­lä on myynnissä?
    — No meil­lä on valkovi­iniä ja punaviiniä
    — Ok, otan olu­en — pullosta!

    Kaikkien kun ei ole tarvis olla niin kovin köy­hiä, niin on varaa mak­saa jopa laadusta.

    Suomelta puut­tuvat his­to­ri­an alus­sa siir­tomaid­en riistämi­nen ja niistä seu­ran­neet val­ta­vat pääo­mat. Ne voidaan sijoit­taa tuot­ta­maan lisää rahaa. 

    Merkan­tilisti­nen talous­teo­ria kai on uno­hdet­tu jo pääosas­sa maail­maa, mut­ta jos­sain se näyt­tää ole­van vahvoil­la edelleen!

    Kun sisäistät tuon viimeisen niin olemme asi­as­ta samaa mieltä. 

    Pait­si että… Se hyv­in­voin­ti on kyl­lä tääl­lä syn­tynyt teol­lisu­ud­es­ta. Ensin met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta, sit­ten kemia- ja met­al­li­te­ol­lisu­ud­es­ta. Nyt sit­ten tietoli­iken­teestä ja elek­tron­i­ikas­ta. Eikä se siihen jää!

    Kari

  84. rpyy­lu­o­ma:

    Piti vas­ta­ta Kar­ille tuos­ta tietotekni­ikas­ta ja liiken­teestä, mut­ta jäin miet­timään asi­aa ja sit­ten uno­hdin. Se mitä Kari kir­joit­taa keskusten välis­es­tä liiken­teestä malli­in Helsin­ki – Tokio on ihan tot­ta, tosin nimeno­maan tuol­laisia pitk­iä ja epä­mukavia matko­ja tietoli­ikenne ehkä jopa kor­vaa. Minä ajat­telin lähin­nä paikallisliikennettä. 

    Mieti lisää, niin minäkin teen 🙂

    Seu­raa­va glob­al­isaa­tios­ta, ei niinkään paikallis- tai muus­takaan liikenteestä…


    Asia on painanut mieltäni pidem­män aikaa.

    Suomel­la on pari todel­la kovaa kort­tia kädessä, ja minus­ta tun­tuu ettei niitä olla oikein ihan täys­määräis­es­ti ostat­tu hyödyntää.

    Arlan­das­ta ei nimit­täin onnis­tu alle puo­lessa vuorokaude­sa (kään­töi­neen) lennot kaukoidän metropolei­hin. Helsingistä onnis­tuu, ja se ei ole ihan vähäi­nen etu se.

    Toinen kort­ti on se, että Helsingistä on Pietari­in alle 400 kilo­metriä. Siinä on vier­essä luon­non­va­roil­taan maail­man rikkain val­tio, jon­ka kanssa käy­dä kauppaa.

    Voiko näil­lä kor­te­il­la hävitä? Me olemme län­nen port­ti sekä Kauko-Itään että Venäjälle. Se pitäisi vain osa­ta tiedostaa ja tehdä asi­at kun­nol­la. Mut­ta eihän näistä asioista edes keskustel­la! Se on turha odot­taa Euroopas­ta vas­tauk­sia näi­hin kysymyk­si­in, kos­ka ne odot­ta­vat niitä vas­tauk­sia meiltä.

    Hyvin pelaa­mal­la voisimme olla Euroopan Hong Kong, sil­lä ero­tuk­sel­la, että mei­dän vuokra­sopimuk­semme ei pääty 🙂

    Kari

  85. Kari:“Kaikkien kun ei ole tarvis olla niin kovin köy­hiä, niin on varaa mak­saa jopa laadusta.”

    Eipä niin tarvitse, kos­ka city-aluei­den itsekäs rahanah­neus tyh­jen­tää maakun­nat. Otat esimerkik­si met­sä­te­ol­lisu­u­den, joka on hyvä malli maakun­tien riistämisestä.

    Puu on aina hin­noitel­tu vahvem­man ehdoil­la, met­sän­o­mis­ta­jan on pakko myy­dä saadak­seen tap­pi­ol­lisen maat­alouden pysymään pystyssä. Maat­alouden kan­nat­ta­mat­to­muus taas johtuu, kuten tiedät, tuot­ta­jille mak­se­tus­ta riistohinnasta.

    Julk­isu­udessa pide­tään esil­lä sel­l­aista myyt­tiä, että kalli­in kan­to­hin­nan vuok­si met­sä­te­ol­lisu­u­den on ostet­ta­va puu­ta Venäjältä ja raken­net­ta­va tehtai­ta halpo­jen kus­tan­nusten mai­hin , esim. Urugyaihin.

    Ts. suo­ma­lais­ten met­sän­o­mis­ta­jien pitäisi myy­dä puun­sa itäblokin tai kehi­tys­maid­en hin­noil­la. Met­sän­hoidon lak­isääteiset määräyk­set, luon­non­suo­jelu, ja kolminker­tainen vero­tus eivät riitä perus­teek­si län­si­maiselle tuottajahinnalle.

    Eli sum­ma sum­marum met­sä­te­ol­lisu­u­den nousu on revit­ty maakun­tien selkänahasta.

    Viit­taan kolo­nial­istien suuri­in pääomi­in kaupungis­tu­miske­hi­tyk­sen takaa­jana. Mitätöit tämän vetoa­mal­la siihen, että nuo ajat ovat jääneet his­to­ri­aan. Voitko selit­tää samal­la mihin ovat sula­neet ne määrät­tömät rikkaudet ? 

    Oletko kumon­nut aineen häviämät­tömyy­den lain ?

    Antoine Lau­rent Lavoisi­er pyörii haudassaan…

  86. Ilpo Per­naa:

    Puu on aina hin­noitel­tu vahvem­man ehdoil­la, met­sän­o­mis­ta­jan on pakko myy­dä saadak­seen tap­pi­ol­lisen maat­alouden pysymään pystyssä. Maat­alouden kan­nat­ta­mat­to­muus taas johtuu, kuten tiedät, tuot­ta­jille mak­se­tus­ta riistohinnasta.

    öööö… ensin­näkään kukaan ei pako­ta myymään puu­ta liian hal­val­la ja toisek­seen kukaan ei pako­ta vil­jelemään maa­ta tappiolla.

    Ts. suo­ma­lais­ten met­sän­o­mis­ta­jien pitäisi myy­dä puun­sa itäblokin tai kehi­tys­maid­en hinnoilla.

    No niin var­maan pitäisi, jos eivät muuten saa kau­pak­si. Vähän sama kuin minkä tahansa muunkin resurssin kanssa.

    Eli sum­ma sum­marum met­sä­te­ol­lisu­u­den nousu on revit­ty maakun­tien selkänahasta.

    1+1=3?

    Viit­taan kolo­nial­istien suuri­in pääomi­in kaupungis­tu­miske­hi­tyk­sen takaa­jana. Mitätöit tämän vetoa­mal­la siihen, että nuo ajat ovat jääneet historiaan. 

    Niin kos­ka sil­lä ei oo mitään merk­i­tys­tä enää mis­tä ne rikkaudet on tul­lu. Se, että Suomel­la ei oo mitään siir­tomaa­men­neisyyt­tä toisin kuin yhtä rikkaal­la Bel­gial­la ei oo syy pitää Suomes­sa ihmisiä asumas­sa maaseudul­la, kun ne Bel­gias­sa päästetään asumaan kaupunkeihin.

  87. Voiko näil­lä kor­te­il­la hävitä?

    Pok­eris­sa voi hävitä vaik­ka pelkil­lä ässil­lä, jos ei osaa pela­ta. Suomes­sa ei osa­ta eikä uskalleta.
    Sen vuok­si Venäjän isot­telukin menee läpi.

  88. Ilpo Per­naa,
    Voi voi kun on synkkää. Hyv­in­voin­ti on revit­ty köy­hien kehi­tys­maalas­ten suus­ta ja maanil­veil­i­jöi­den selkänähas­ta. Ilok­sesi voin ker­toa, että olet väärässä! Talous ei ole nol­la­summapeliä, eikä yhden elin­ta­son parane­m­i­nen ole useinkaan toisil­ta pois. Useim­miten pikem­minkin päin­vas­toin: esimerkik­si kiinalais­ten vauras­tu­mi­nen vauras­tut­taa myös suo­ma­laisia, kos­ka voimme sit­ten myy­dä sinne enem­män kalli­im­paa tavaraa.

    Tosi­aan, siir­tomaapoli­ti­ikan aika on (tässä yhtey­dessä) epäolen­naista, kos­ka niil­lä ei ole juurikaan merk­i­tys­tä ihmis­ten elin­ta­soa, talouskasvua tai var­al­lisu­ut­ta tarkastal­taes­sa. Edel­lä maini­tut nimit­täin syn­tyvät resurssien parem­mas­ta jakamis­es­ta ja tekni­ikan kehit­tymis­es­tä. Euroopas­sakin elin­ta­so on nous­sut lähin­nä kolo­nial­im­i­a­jan jäl­keen, eikä ole nähtävis­sä kovin suuria ero­ja niiden maid­en välil­lä, jot­ka kolo­nial­is­mia ovat har­ras­ta­neet ja niiden maid­en välil­lä, jot­ka sitä eivät ole har­ras­ta­neet. Ver­taa nyt vaikka­pa Suomea ja Espanjaa.

    Kari

  89. Artturi:“öööö… ensin­näkään kukaan ei pako­ta myymään puu­ta liian hal­val­la ja toisek­seen kukaan ei pako­ta vil­jelemään maa­ta tappiolla.”

    Et ole ytimessä, suosit­te­len EU:n CAP:iin tutustumista.

    …“Niin kos­ka sil­lä ei oo mitään merk­i­tys­tä enää mis­tä ne rikkaudet on tullu”

    Pääomien määräl­lä ja laadul­la on oleelli­nen merk­i­tys kansantalouteen.

  90. Mik­si ostaisi Verkkokauppa.com:sta, kun voi ostaa mis­tä tahansa EU-alueen verkkokau­pas­ta. Ei mene tul­lia. Tilasin tietokoneen, se tuli muis­taak­seeni Irlan­nista, robot­tipö­lyn­imuri­ni tuli Englannsi­ta (Lon­toos­ta), silmälasi­ni tuli Englannista. 

    Tosin silmäl­a­sit kävin ensin kokeile­mas­sa mallin ja halusin toisen­laisen kehyk­sen samaa mallia, jota ei ollut valikoimassa.

    Tietokoneen osia tai tietokonet­ta ei tarvitse vält­tämät­tä ostaa mis­tään fyy­sis­es­tä kau­pas­ta. Riit­tää kun tun­tee jonkun, joka osaa lait­taa osat paikoilleen ym.

    Seu­raavak­si hom­maan videokam­er­an ja täy­tyy kat­sas­taa euroopan verkkokau­pat läpi, mikä on hintataso.

    Pojalle ostin auton tur­vais­tu­imen Saksasta.

Vastaa käyttäjälle jouni lundqvist Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.