Kaupunkisuunnitelulautakunta 3.6.2010

4.6.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kuntajakokiireiden vuoksi en ehtinyt esittelemään listaa ennen kokousta.

Kaisaniemen puiston asemakaava ja asuntolaivat, muistutukset ja lausunnot

Kaisaniemen puistosta on tehty kunnostussuunnitelmaa tukeva asemakaavan muutos, joka on ollut lausunnoilla. Puisto paranee olennaisesti ja sen valaistusta parannetaan. Esitän tässä vain kiistanalaiset kohdat, useimmat muutokset on hyväksytty yksimielisesti raikuvin aplodein. Isoin muutos on, että Ravintola kaisaniemestäå kansallisteatteria kulkeva katu poistetaan ja muutetaan kevyen liikenteen väylällä.

Tenniskentät poistuvat, koska katsotaan, että Kruununhaassa ja Katajanokalla hyvää nuorisotyötä tekevä SAPA tarvitsee kentän junioreilleen kipeämmin kuin tenniksenharrastajat tenniskentän. Olen jyrkästi samaa mieltä. SAPAn junnut eivät kohtuuponnistuksin pääse millekään muulle kentälle. Tänne ne pääsevät turvallisesti fillarilla. Tenniksen pelaajilla on autot ja ajokortit, jota SAPAn junnuilla ei ole. Aluelle tulee yksi täysikokoinen (?) kenttä ja sen päätyyn poikittain junnukenttä. Järjestelyä on arvosteltu vaaralliseksi, mutta siihen voi kuulemma maalin paikkeille laittaa suoja-aidan junnujen turvaksi.

Kahvilasta on kiistelty. Museovirasto pelkää elämän ja ihmisvilinän vahingoittavan museaalista tunnelmaa.  (Hyvä, katsovat uudisrakennuksen vahingoittavan miljöötä) Kahvilan koko on rajattu 150 neliöksi, jota taas moni pitää liian pienenä. Lautakunnassa olisi ollut harrastusta kasvattaa kahvilaa, mutta tämä oli nyt jo ollut lausuntovaiheessa, emmekä halunneet aloittaa koko ruljanssia uudestaan.

Asuntolaivat.  Kaisaniemen rantaan tulee tilaa kymmenelle asuntolaivalle ja neljälle ravintola/toimistolaivalle. hanke on ollut hyvin kiistelty, mutta lautakunnassa sitä vain kiiteltiin. Minä olen suhtautunut vähän epäillen, mutta katsotaan toimiiko se. Nykytilanteeseen se merkitsee parannusta, mutta sitä rantaa olisi ollut mahdollista parantaa monella tavalla.  

Hanasaaren terassitalojen kaava

Tätä on pidetty pöydällä muuttuneen pinta-alanormin takia. Se hyväksyttiin nyt yksimielisesti toteamuksella, että tämä ei ole ennakkotapaus. Pinta-alanormia pohditaan apulaiskaupunginjohtajan vetämässä työryhmässä. Itse kaavalla on sen verran korkea profiili, että se olisi ansainnut myös sisällöllistä tarkastelua. Toteutuuko se koskaan, riippuu siitä, mitä Helsingin energiantuotannolle tapahtuu. Jos tontille tulee suuri hakepuuvarasto, siihen ei tule taloja.

Kallahden asemakaava

Tämä virkistysaluekaava on ollut pari kertaa pöydällä noin hehtaarin riidan takia. Yleiskaavassa alue on varattu virkistysalueeksi. Sinne jätetään kuitenkin joitakin suojeltuja huviloita. Riita koski sitä, kuinka suuri tontti huviloille jätetään. Äänin 5-4 jätettiin pienempi tontti. kokoomus ja RKP olivat huvilanomistajan puolella ja muut 30 000 vuosaarelaisen puolella.

Verkkokauppa.com:lle tontti Jätkäsaareen.

Verkkokaupan vuokrasopimus on irtisanottu Ruoholahdessa ja kauppa uhkasi siirtyä jonnekin tundralle Vantaan puolelle. Se pelastettiin helsinkiin pikaoperaatiolle. kaikki ei mennyt ihan tavanomaisesti. Keskiviikkona tontti jo vuokrattiin valtuustossa ja nyt sitä vasta kaavoitetaan. Mutta parempi se kuin häätää suosittu kauppa jonnekin automatkan päähän.

Nuottaniemen etc puistoaluetta koskeva kaava

Henkilökuntajärjestöjen käytössä ollut huvila-alue otetaan virkistyskäyttöön. Yleistä virkistysaluetta se on nytkin, vaikka pääsy kielletty, yksityisalue –kylteistä voisi luulla muutakin. Nyt sinne rakennetaan raitisto, jolloin se hahmottuu paremmin virkistysalueeksi. Paikalle jää neljä suojeltua, järjestökäytössä olevaa huvilaa. Asia pantiin pöydälle, koska kahden huvilan tontti oli merkitty ulottuvan rantaan saakka. Tätä pidettiin pienenä ongelmana, koska yksityisiä tontteja kaupunki ei enää kaavoita rantaan.  Toisaalta yllä olevassa asiassa Kallahdessa suojellun huvilan tontti ulottuu rantaan. Uusia rakennuksia ei saa rantaan ulottuville tonteille sijoittaa, mutta vanhan suojeltavan rantahuvilan kohdalla asia on moniulotteisempi. Pyöräilin katsomaan. Jos tonttia ei uloteta rantaan, ei siitä talon ja rannan välistä kyllä kukaan kulje, mutta toisaalta ei pidä antaa yksityisille perustetta valituksiin.

Lausunto valtuustoaloitteesta, jossa vaadittiin ammattiautoilijoille vapaata pysäköintioikeutta kävelykaduille.

Oikeastaanhan aloitteessa vaadittiin vain vallitsevan tilanteen laillistamista. Vastauksessa kerrotaan, että esittelijä suunnittelee esitystä, että tavarankuljetusoikeus, joka nyt on aikavälillä 5-11 laajenisi aikavälille 5-12, mutta tämä uusi sääntö poikkeaisi vanhasta siinä, että tätä olisi tarkoitus noudattaa.  Jos jakeluautot ja pysäköiminen saadaan kävelykaduilta pois muina aikoina, tuota voisi harkita. Paperissa pitää olla silloin sekä yrittäjäjärjestöjen että pysäköinnin valvonnan nimi.

Helsinki on pannut kasapäpin rahaa keskustan huoltotunneliin. Sitä kuitenkin käyttää van Stockmann. Kovin laiskoja ovat kiinteistöt olleet omiin investointeihinsa, joilla tehtäisiin mahdolliseksi huoltaminen maan alta. Jos sitä maan pinnalta tapahtuvaa tavarankuljetusta vähän kiristäisi, ehkä tuokin kallis investointi saataisiin käyttöön.  

 

 

Kommentit

57 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnitelulautakunta 3.6.2010”

  1. Matti kirjoitti 4.6.2010 kello 13:20

    Itse olin pitänyt medioista lukemani perusteella jopa “luvattuna”, että huoltotunnelin valmistuminen siirtää Aleksin, Mikonkadun, Keskuskadun ym. kävelyalueen huoltoliikenteen täysin maan alle. Onkin suuri pettymys kuulla nyt tunnelin valmistuessa, että kyseessä olisikin vapaaehtoinen, suuria investointeja vaativa toimenpide liikkeille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Bob kirjoitti 4.6.2010 kello 13:56

    Hyvä kun Verkkis säilyy Helsingissä! Näitä elektroniikkahypermarketteja on jo ihan tarpeeks monta Tundra-Vantaalla. Helsingin ylpeys on, ja tulee aina olemaan verkkis!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Risto kirjoitti 4.6.2010 kello 14:58

    “Verkkokaupan vuokrasopimus on irtisanottu Ruoholahdessa”

    Mihinkä tarkoitukseen nuo Ruoholahden tilat piti vapauttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2010 kello 15:10

    Sitä en tiedä. Se on yksityinen kiinteistö, joka ei raportoi suunnitelmistaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Harri Turunen kirjoitti 4.6.2010 kello 15:52

    Voisin veikata, ettei Verkkis tuo pahemmin asiakkaita kauppakeskuksen muihin liikkeisiin. Aika hiljaiselta meno on siellä vaikuttanut, kun olen siellä vieraillut. Verkkiksellä ei pahemmin naisia näy ja naiset lienevät tärkein asiakasryhmä kauppakeskuksille (jos näin karkeasti asiakkaita lähdetään jakamaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Markku af Heurlin kirjoitti 4.6.2010 kello 16:33

    “Itse olin pitänyt medioista lukemani perusteella jopa “luvattuna”, että huoltotunnelin valmistuminen siirtää Aleksin, Mikonkadun, Keskuskadun ym. kävelyalueen huoltoliikenteen täysin maan alle. Onkin suuri pettymys kuulla nyt tunnelin valmistuessa, että kyseessä olisikin vapaaehtoinen, suuria investointeja vaativa toimenpide liikkeille.”

    Miten tunnelista päästään maan päälle, ellei ole varsin hintavaa ylöskulkutunnelia. Olen flaneeraillut Helsignissä näihinkin aikoihin, eikä huoltoliikenen oleminua häirinnyt.

    Pitääpä kerto yksi rikkeeni. Vein laatikollisen piirustuksia – painoivat kuin synti – Mikonkatu 9:ään. Vieressä ei ollut parkkipaikka. joten pysäkin heteksi jalkakäytävälle. Kyllä siitä vierestä hyvin mahtui
    kävelemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Elmo Allén kirjoitti 4.6.2010 kello 18:28

    Enpä tiedä, mihin se Verkkokauppa.com Vantaallakaan olisi mennyt. Tietysti jollei vaihtoehtoja ole, niin pakko se lienee. Mutta itse olen Verkkokauppa.comissa käynyt monesti spontaanistikin juuri siksi, että sinne on niin helppo kulkea, eikä sen jälkeen tarvitse vaihtaa toiseen kauppaan siksi, että sieltä ei löytyisi. Ja keskimääräinen kaupan ostaja siellä lienee enemmän joukkoliikennepainottunut kuin samalla sukupuolisuhteella painotettu joukko keskimäärin, jolloin vantaalaiset toimistopuistot ovat aika kuolemaksi kaupalle. Vaikka en minä tosin tiedä, mistä katteensa lopulta repivät.

    Hiljaisuudesta en tiedä; jonottaa siellä on saanut lähes aina keskimäärin kymmenen minuuttia. Se tosin kertonee myös siitä, että kauppa tinkii reilusti asiakaspalvelijoiden määrästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mikko H kirjoitti 4.6.2010 kello 18:54

    Kyllä siitä vierestä hyvin mahtui
    kävelemään.

    Tällä periaatteella kun mennään niin saa koko kävelykeskustan unohtaa. Mahtuu kapealla jalkakäytävälläkin kävelemään. Eri asia on se, että tuleeko sinne tai jatkuvasti parkkipaikkana oleville kävelykaduille ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. spottu kirjoitti 4.6.2010 kello 19:31

    Ruoholahden melualueille voisi vielä yrittää ahtaa liiketilaa näille noutomyymälän ja kivijalan välimaaston liikkeille. Paikka olisi parempi kuin Jätkäsaari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ville kirjoitti 4.6.2010 kello 20:02

    Jotain mätää on Suomenmaassa, jos ilmeisen tuottava ja kannattava kauppaliike ei saa markkinaehtoisesti hankittua sopivia liiketiloja, vaan tarvitaan valtuuston hätätoimia 🙂

    Minustakin näyttää Osmon kommenttien valossa, että huoltotunnelin rakentamispäätös tehtiin aikanaan vääristellyn tiedon varassa: kyllä sen piti poistaa huoltoliikenne kaduilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jaakko Särelä kirjoitti 4.6.2010 kello 21:17

    Kun tuosta Mikonkadusta on muutama maininnut, niin voisin tuoda esiin tuon ratikkapätkän vaarallisuuden: lähes päivittäin siinä näkee tilanteita, jossa ratikka on ajaa jalankulkijan päälle. Ihme, ettei mitään ole vielä sattunut.

    Kadun status on jalankulkijoille ilmeisesti vähän epäselvä, kun sillä ei ole muuta liikennettä. Ratikoilla taas tuntuu olevan aina kiire, liekö aikataulu mitoitettu väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2010 kello 21:26

    Ratikalla taitaa olla siinä aika matala nopeusrajoitus. Veikkaan 10km/h.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tapio Peltonen kirjoitti 4.6.2010 kello 21:26

    Luulisin pääosan Verkkiksen myyntikatteesta tulevan postimyyntitoiminnan puolelta, missä lajissa se on alallaan Suomen ylivoimainen markkinajohtaja. Myymäläpuolella eivät katsone näin ollen katastrofaaliseksi sitäkään, jos joutuvat jonnekin huitsin tuuttiin Vantaalle.

    Mutta kyllä sen tavaratalon säilyminen Helsingissä hyödyttää luultavasti sekä Verkkistä että Helsinkiä kokonaisuutena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kimmo kirjoitti 4.6.2010 kello 22:27

    Kun tuosta Mikonkadusta on muutama maininnut, niin voisin tuoda esiin tuon ratikkapätkän vaarallisuuden: lähes päivittäin siinä näkee tilanteita, jossa ratikka on ajaa jalankulkijan päälle. Ihme, ettei mitään ole vielä sattunu

    Tuo kadunpätkä oikeastaan valaisee hyvin Helsingin “kävelykatujen” syvimmän olemuksen. Ei niitä ainakaan jalankulkijoille tai oleskeluun tehdä. Legendaarisella Iso-Roballa on nykyään pelkkiä juomaloita, istumiseen koko matkaltaan yhteensä 3 penkkiä ja siistinä pysymiseen yhteensä 0 roskista.

    Mikonkadulta oli tärkeä häätää autosaatana pois, mutta väistää saa nyt myös jalankulkija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 4.6.2010 kello 22:30

    Hätkähdyttävä tieto on, että hanke toteutui ilman sitoumuksia kortteleilta siirtyä sen käyttäjiksi tietyn ajan kuluessa. Jospa sitten annetaan se myös henkilöautoliikenteelle ja pannaan Kaivokatu jalankulkualueeksi. Köyhän miehen keskustatunneli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kimmo kirjoitti 4.6.2010 kello 22:37

    Tenniksen pelaajilla on autot ja ajokortit, jota SAPAn junnuilla ei ole.

    Tennis on eittämättä elitistinen harrastus, joka kuulostaa korvaan vähän samalta kuin golf tai purjehdus.

    Valitettavasti, Osmo hyvä, meidän lapset pelaa tennistä, samoin kuin heidän luokalta mm maahanmuuttajanuoret. Ja ei, heillä ei peruskoululaisina ole sen enempää autoa kuin ajokorttia.

    Tiedän, että vahvasti tuet meidän perheen vanhempien oikeutusta kuskata lapsia harrastuksiin YKSITYISAUTOLLA – vai kuinka se nyt menikään….?

    Lyhyesti vielä; erinomainen peruste häätää huonot ihmiset pois Helsingistä. Rinnan emme mahdu, on vain Enemmistön oikeus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2010 kello 22:44

    Helsingissä on paljon tenniskenttiä, jopa pyörämatkan päässä. Todettakoon, että olen joskus itse pelannut tennistä, mutta en koskaan jalkapalloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Harri Turunen kirjoitti 4.6.2010 kello 23:15

    Verkkokauppa.comin ruuhkiin palatakseni: kirjoitin ehkä hieman huolimattomasti, tarkoitin siis, että Ruoholahden ostoskeskuksen liikkeissä tietokonekauppaa lukuunottamatta on ollut hiljaista. Tosin on siellä alakerran supermarketissa meno hiljakseen vilkastunut. Alkuaikoina siellä ei ollut kuin muutama asiakas lisäkseni kun siellä kävin. Rautakaupassa ei ole koskaan ollut muutamaa asiakasta enempää – tosin siellä en olekaan käynyt kuin muutaman kerran.

    Itse Verkkokauppa.comissakin ruuhkat rajoittuvat lähinnä noutotiskiin ja joskus palvelupisteeseen. Sen sijaan kassoilla olen törmännyt jonoihin ainoastaan joulun alla. Itse myymälätiloissa on mahtunut liikkumaan mukavasti ja tutkiskelemaan tuotteita rauhassa. Kaiken kaikkiaan tuolla on tullut käytyä muutamia kymmeniä kertoja – aina julkisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tpyyluoma kirjoitti 4.6.2010 kello 23:56

    Minusta Verkkokaupan sijoituksessa Jätkäsaareen ja kaupungin toiminnassa ei ole mitään vikaa, mutta jossain vaiheessa tuo Vantaa-kortti pitäisi kaupungin katsoa. En esimerkiksi ole ollenkaan vakuuttanut että SOK oli ylipäänsä lähdössä yhtään mihinkään, se on vaan kätevä keino neuvotteluissa kaupungin kanssa. Jonnekin Pakkalaan on autollakin niin hankala kulkea, julkisista puhumattakaan, että työntekijät tai Verkkokaupan yhteydessä asiakkaat saattanevat hyvinkin nostaa kytkintä.

    Mikonkadusta muuten sen verran että ratikkapuoli olisi halunnut ihan oikeat kiskot Keskuskadulle sen sijaan, mutta kun ei. Ja se kävelykadulle ajo loppunee kun vihannesrekka tulee Stockan herkun katon eli Keskuskadun kautta sisään, noita jalkakäytäviä ja kävelykatuja ei ole rakennettu kestämään raskasta liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Risto kirjoitti 5.6.2010 kello 6:42

    “Verkkiksellä ei pahemmin naisia näy ja naiset lienevät tärkein asiakasryhmä kauppakeskuksille (jos näin karkeasti asiakkaita lähdetään jakamaan).”

    Ruoholahden kauppakeskustahan doimnoi kolme isoa liikettä. Verkkokauppa, Citymarket ja K-Rauta. Citymarketissa noin mutuna asiakkaat ovat pitkälti perhekuntia (omat käyntiajankohtani voivat vaikuttaa mielipiteeseen) ja rautakauppa tuollakaan ei ole erityisesti naistenliike. Keskus tuntuu olevan ainakin avoliitossa Keskon kanssa – mietin vain ovatke he järjestämässä jotain omaa ketjuaan sinne tilalle (‘harmi’ henkilökohtaiselta kannalta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kimmo kirjoitti 5.6.2010 kello 6:43

    Tuo Verkkokauppa.com:lle osoitettu tontti on muuten oikeasti hyvä asia. Sijaintinsa ja kulkuyhteyksiensä takia siellä on käyty monet kerrat ostoksilla julkisilla, lähinnä metrolla. Nopeaa ja helppoa.

    Menestyvä kauppa kuuluu kaupunkiin, eikä vaan ulkokehien ostoshelvetteihin. Tämänsuuntaisilla toimilla saatte myös minun äänen joukkoliikennevetoisen keskustan rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 5.6.2010 kello 8:02

    KSV paraikaa hakee ideoita väliaikaiskäyttöksi (10 vuotta?) osalla Hernesaaren ja Jätkäsaareen kenttiä, voisiko tuolla Jätkässä olla vaikka tenniskenttiä? Ysin ratikka aloittaa aikataulun mukaan liikennöinnin sinne muistaakseni 2012 syksyllä, eli Kaisaniemestä pääsisi suoraan. Kyllä niille muutenkin paikka löytyy jos halutaan ja tarvetta on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tuomas S. kirjoitti 6.6.2010 kello 14:17

    Osmo:

    Ratikalla taitaa olla siinä aika matala nopeusrajoitus. Veikkaan 10km/h.

    Se on silti kolmin-nelinkertainen kävelykadulla maleksivaan kaupunkilaiseen. Kieltämättä tuo pätkä on vaarallisen oloinen, semminkin kun ratikka joka liukuu 10 km/h ei pidä juuri minkäänlaista ääntä. Mutta toisaalta, kyllähän stockan edustallakin on de facto suojatie (vaikkei oikeasti ole) ja ei siinä kovin usein vakavia onnettomuuksia tapahdu. Silti kaupunkisuunnitteleminen tuurilla kuulostaa vinkeältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Arto Tukiainen kirjoitti 6.6.2010 kello 17:35

    Tuo tenniskenttien poisto tuntui minustakin aika kummalliselta, vaikka en aktiivipelaaja olekaan. Ne olivat osa totuttua maisemaa. Mutta vaikeapa näistä lajiasioista on kiistellä, kaupungissa on toki paljon muitakin tenniskenttiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kimmo kirjoitti 7.6.2010 kello 7:41

    Mutta toisaalta, kyllähän stockan edustallakin on de facto suojatie (vaikkei oikeasti ole) ja ei siinä kovin usein vakavia onnettomuuksia tapahdu.

    Mihin tämä (suojatien puute) muuten perustuu? Onko kaupungin logiikka siinä, että mikäli se suojatie sinne maalattaisiin, niin ratikat joutuisivat antamaan tilaa jalankulkijoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2010 kello 7:55

    Kyllä siihen on maalattu oikea suojatie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elina kirjoitti 7.6.2010 kello 8:16

    Osmo ei ole vähimmässäkään määrin esteetikko, minkä on itsekin myöntänyt.

    Siksi monet näkökannat perustuvat vain puhtaalle tehokkuusajattelulle kuten tässä tenniskenttäkysymyksessä. Tällöin perinteitä heijastavat maisemalliset arvot ovat yhtä tyhjän kanssa.

    Osmo toisaalta kauhistelee revittyjä kirkonkyliä (koska se on tapana ja kuuluu viiteryhmäajatteluun), mutta itse toteuttaa repimispolitiikkaa usein pahimmillaan. Vuosaaren huvilat sileiksi, lasten luontaiset, omaehtoiseen leikkiin kutsuvat suvanteet ovat “turhia pusikkoja” jne. Surullista!

    Kaisaniemen tenniskentät ovat kohta sata vuotta olleet paikallaan. Ne ovat minusta olennaninen osa Kaisaniemen puiston tunnelmaa. Vaikkei itse pelaisikaan tennistä, on monista mukava katsoa muiden pelaavan.

    Minusta aina kaiken ei tarvitsekaan olla mahdollisimman suurille massoille suunniteltua; monimuotoisuus kaupunkikuvassa on minulle itseisarvo.

    Eli ikävä huononnus ja turhanpäiväinen tasapäistäminen taas minun mielestäni. Ihmettelen myös eikö muka jalkapallokenttiä ole pyöräilymatkan päässä tarpeeksi keskustan lapsille? Olisiko se seurausta tästä Osmon kannattamasta ylitiiviistä rakentamisesta, minkä johdosta esim. Skattan kärki rakennetiin täyteen talorumiluksia ja virkistyskäyttöön jätettiin vain onneton kaistale rantaan?

    Tennis ei myöskään enää ole mikään eliittilaji, vaikka tästä Osmon harrastuneisuudesta voisikin niin päätellä. Yhtä lailla tennistä harrastavat nuoret kulkevat polkupyörillä ja kävellen kuin fudistakin pelaavat. Vähemmän heitä tietysti lukumääräisesti on, se pitää paikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2010 kello 9:32

    Jotenkin en koe olevani vastuussa Katajanokan kaavotuksesta 1970-luvulla. Rantoja eri ole rakennettu täyteenasuntoja vaan parkkipaikkoja. Jos olisin ollut päättämässä, olisin määrännyt parkkiapaikat maan alle. Olisi ollut tilaa futisentällekin. Kahdeksanvuotiaat junnut ovat siitä vielä vähemmän vastuussa. Tenniswtä on kiva katsella, mutta jos hintana on jalkapallon kieltäminen lapsilta, on se vähän suhteetonta. Päätöksen teki kuitenkin edellinen lautakunta, jossa en ollut. Vuosaaressa en ole ollut purkamassa yhtään huvilaa. En ymmärrä Elinan purkausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 7.6.2010 kello 8:34

    Kuten kuvasta näkyy Stockan pääoven kohdalla ei ole suojatietä, http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1f/Stockmann_Helsinki2.jpg

    Näin varmaan siksi että de jure jos siinä sellainen olisi niin ratikoiden pitäisi väistää jalankulkijoita, kuten Kimmo kirjoitti. Tästä seuraisi käytännössä että siihen pitäisi laittaa jalankulkuvalot, jotka hidastaisivat sekä jalankulkijoita että ratikoita.

    Järjestely on erinomaisen toimiva, käytössä muuallakin Euroopassa, ja sen soisi yleistyvän. Helsinki käytännössä jalankulkijat väistävät tulevaa ratikka ja toisaalta eivät noudata jalankulkuvaloja pysäkeillä jos ratikkaa ei näy, eikä tässä ole mitään ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 7.6.2010 kello 9:30

    Ei Stockan pääsisäänkäynnin kohdalla ole suojatietä, mikäli nyt puhutaan siitä kohdasta.

    Tässä kuva!

    http://2.bp.blogspot.com/_3Cfwnbx0pp0/SKRyrEc7feI/AAAAAAAAAU8/CkDqljw4FRo/s1600-h/stockmann_iso.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Elina kirjoitti 7.6.2010 kello 9:41

    Höpsis!

    Kukahan sen takia on kieltänyt lapseltaan jalkapallon, että Kaisaniemessä on tenniskentät?

    En tarkoittanut konkreettisesti juuri Katajanokkaa, vaan ylipäänsä tätä edustamaasi rakennusvimmaa, joka syö kaupungin viihtyisyyttä. Ihmiset tarvitsevat paljon muutakin kuin asuntoja ja ravintoloita — tai me useimmat tarvitsemme, sinä ehkä et.

    Muistaakseni jossain muussa ketjussa kannatit tämän yksittäisen huvilan purkamista, mutta muistanen sitten väärin. Sori siitä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elina kirjoitti 7.6.2010 kello 9:47

    Sanoit edellisessä lautakuntaketjussa näin:

    Jos alue sijaitsisi jossain muualla, olisi söpön huvilan puolella, mutta en Vuosaaressa, jossa on pysyvä ristiriita viheralueiden ja asuntotuotannon välillä.

    Tämä lause oli ilmeisesti jäänyt minulle mieleen, mutta tässä tarkoitettiinkin vain tontin kokoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Google Ads kirjoitti 7.6.2010 kello 9:48
  34. Google Add kirjoitti 7.6.2010 kello 10:55

    Virtuaali-Helsingfors siis siinä mielessä, eetä häiritsevästi joku on tosiaan sotkenut kielipoliittisen kannanoton Googlen liiketoimintaan. Google maps ilmoittaa esimerkiksi Pohjoisesplanadin nimeksi Norra esplanaden (sateliittinäkymässä ainakin). Sairaaloita Helsingissä on vähänlaisesti mutta onneksi ruotsalaiset löytävät tarvittaessa vaikkapa Hesperia sjukhusin.

    Noin vuosi sitten Google lupasi tutkia asiaa. Koska mitään muutosta ei ole tapahtunut se tarkoittanee, että Googlen kielipolitiikan mukaan suomalaisiin karttoihin kuuluu sotkea satunnaisesti ruotsinkielisiä nimiä.

    Voi vain kuvitella, miten joku japsituristi iloitsee asiantilasta. “Now my wife has to get to Barnmorsekeinstitutes sjukhus fast, where is it, please?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kimmo kirjoitti 7.6.2010 kello 11:23

    Kuten kuvasta näkyy Stockan pääoven kohdalla ei ole suojatietä, http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1f/Stockmann_Helsinki2.jpg

    Tämähän nykytilanne vaan käytännössä normittaa lain kirjaimen siihen, että suojatietä tarvitsee käyttää vain mikäli se on 15-20m lähempänä muuten aiottua ylityspaikkaa. Siitä vaan hyppimään bussien ja ratikoiden alle ihan missä sattuu, ja vika on aina muussa kuin jalankulkijassa..

    Osmo olisiko aloitteen paikka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2010 kello 12:39

    Minun piti käydä oikein katsomassa tuota paikkaa, koska jokin aika sitten siinä oli suojatie. En tiedä olleeni päättämässä sen poistamisesta. Sinänsä ratkaisu toimii. Eiemi ei toiminut kuin lakia rikkomalla, sillä aina oli joku astumassa suojatielle, jolloin ratikka ei olisi lain mukaan ajaa ylittää suojatielle koskaan. Näin on luotu tilanne, jossa jalankulkijan on väistettävä ratikkaa, joka tuossa paikassa on oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tpyyluoma kirjoitti 7.6.2010 kello 11:34

    Elina voi käydä vaikka tutustumassa vaikka Jätkäsaareen kaavoihin jotka on tällä viikolla Kaupsussa, ensimmäinen sana joka minulle tulee mieleen ei ole ylitiheä, ja jalkapallokenttäkin löytyy. Kuva: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-06-10_Kslk_20_El/83B5E309-A235-4F6D-8C25-5C86D964E88D/saukonlaituri_havainnekuva_10062010.pdf

    Ne omituisen näköiset pallukat siellä oikeassa yläkulmassa on pysäköintitalo espoolaiselle autopaikkamitoituksella ja veneiden säilytystalo, jotka on tietenkin hyvä sijoittaa 50 metrin päähän ratikkapysäkistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 7.6.2010 kello 13:07

    Olisikohan kysymys siitä että Aleksi on kävelykatu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kimmo kirjoitti 7.6.2010 kello 16:28

    Olisikohan kysymys siitä että Aleksi on kävelykatu?

    6 a) kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettua tietä; (5.5.2006/343)

    Aleksi ei tietääkseni ole kävelykatu.

    Minun piti käydä oikein katsomassa tuota paikkaa, koska jokin aika sitten siinä oli suojatie.

    Paikalla ei tietääkseni ole ollut ihan lähiaikoina suojatietä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Mikko H kirjoitti 7.6.2010 kello 17:03

    Voiko muuten harrastaa valokuvausta ja olla epästeetikko?

    Helposti. Hyvin suuri osa valokuvauksen harrastuksekseen mainitsevista on tosiasiassa harrastunut kamera- ja kuvankäsittelytekniikasta aivan puhtaasti vimpainten itsensä takia. Kaikki ovat varmasti katselleet näiden ihmisten ottamia kuvia. En toki syytä Osmoa mistään tällaisesta.

    Asiaa äärimmäisen etäisesti liittyen pätkä oikeasti tiheää kaupunkia:

    http://www.youtube.com/watch?v=fbsPEVbcsXc

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Evert The NeveRest kirjoitti 7.6.2010 kello 22:11

    EDIT 21 päätyseinää po.41 erillistä päätyä:
    En ole yleensä ottanut kantaa näihin Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnan juttuihin, mutta sen verra haluaisin kommentoida, kun näin tänään Hesarissa suunnitelmakuvia, miten Koivusaareen ollaan tekemässä Hervantaa tai Svetogorskia.

    Viime viikolla YLE:n radion puheohjelmassa tuli arkkitehti/kirjailija Arne Nevanlinnan 85-vuotisohjelma. Hän kuvaili Helsingin arkkitehtonista historiaa tai oikeastaan sen tuhoa varsin mielenkiintoisesti. Hän sanoi, kuten olen minäkin havainnut, että nykyinen arkkitehtturi ei osaa tehdä kokonaisuuksia vaan yksittäisiä rakennuksia.

    Tänän kun näin Koivusaaren suunnitelman, radio-ohjelma tuli mieleen. Koivusaari on kuin tulevaisuudessa Lempäälä. Erillisiä tötteröitä. Kortteleista ei tietoakaan. Ja kun vielä ajattelee, miten on energianhaaskuuta rakentaa 20 erillistä lähiökerrostaloa Koivusaareen, joilla on yhteensä 41 erillistä kylmää päätyseinää, kun mannermaiseen metropolityyliin voitaisiin rakentaa yksi yhtenäinen kortteli, jolla olisi vain kaksi kylmää päätyseinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Kutoja kirjoitti 8.6.2010 kello 1:08

    http://www.cabe.org.uk/case-studies/crown-street

    Lisää offtopiccia kaupunkisuunnittelusta, yllä olevassa linkissä on muutaman korttelin suuruinen kokeilualue Glasgowsta. Siinä on onnistuttu luomaan purettujen 60-luvun tornien paikalle toimivan näköistä kaupunkia. Parkkipaikkojakin on onnistuttu tekemään maan päälle. Tehokkuudesta en osaa sanoa mitään mutta ei tuo varmastikkaan häviä modernille suomalaiselle lähiölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Evert The NeveRest kirjoitti 8.6.2010 kello 9:54

    Olipa mieleinen ja lämmin lähestymiskulma tuossa Kutojan linkittämässä Glasgown tapauksessa.

    Katsokaapa tätä kuvaa Koivusaaresta:
    http://www.hel2.fi/ksv/press/koivusaari/197_3D_METROKESKUS.jpg

    Asetelma on kuin Volvon jäähdyttimen säleikkö. Suunnittelussa ei ole ajateltu lainkaan edes sitä, miten tuolla tarkenee, kun mereltä vihmoo ja tuiskuaa ja ahtautuu noihin talojen rakoihin ja vie mennessään kaiken minkä irti saa.

    Ero Glasgow:n malliin on, että Koivusaari on suunniteltu konttorissa ja ilmakuvien avulla. Glasgow on suunniteltu ruohonjuuritasolta lähtien ja aivan eri filosofialla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. spottu kirjoitti 8.6.2010 kello 10:08

    Ville: “Jotain mätää on Suomenmaassa, jos ilmeisen tuottava ja kannattava kauppaliike ei saa markkinaehtoisesti hankittua sopivia liiketiloja, vaan tarvitaan valtuuston hätätoimia”

    Metroasemien välittömän ympäristön rakentaminen on jäänyt kesken. Ruoholahden metroasemaa vastapäätä on aukio (Itämerentori), Kampissa Sähkötalon ja Autotalon välissä on aukio, jonne on läntätty vain kevyt metroasemalaatikko, ja toisella puolella Sähkötaloa toinen aukio (Kampintori). Rautatientorin asemalla on aika käsittämätön Elielinaukio ja ylisuuri Rautatientori. Hakaniemen tori + ylimitoitetut liikennejärjestelyt + aukiot ovat jo ihan omaa luokkaansa.

    Ei kai ole mikään ihme että myymälät karkaavat tundralle kun niitä ei Helsingissä saada rakennettua sinne missä a) ihmiset muutenkin liikkuvat b) hyvien liikenneyhteyksien eli metron varrelle ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. juupa juu kirjoitti 8.6.2010 kello 12:37

    Kyllä on halpaa maa Helsingissä. Verkkokaupan varastohalli ja sosiaaliasuntoja kaupungin keskustaan,työssäkäyville asunnot kehyskuntiin korpiin tiettömien taipaleiden taakse. Tätä on politiikka Helsingissä vuonna 2010. Hämärää touhua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Evert The NeveRest kirjoitti 8.6.2010 kello 13:55

    Äh – meikän päätyseinälaskuri sekoilee. Eihän kunnon korttelissa ole yhtään päätyseinää ja keskellä oleva pihakin on varsin suojaisa. Energianerokas!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Kutoja kirjoitti 8.6.2010 kello 14:50

    Koivusaari on kyllä surullinen todistus että modernismin mukainen kaupunkisuunnittelu on tulossa pikkuhiljaa tiensä päähän.

    Tehokkuusvaatimusten mukaan pitäisi alkaa jo tehdä yhtenäistä korttelia, mutta jonkin pyhän opin mukaan se on kiellettyä. Sitten pannaan erillistaloja vaikka metrin kahden välein, jotta tavoitteeseen päästään.

    Onhan se varmankin mukavaa sanoa käspäivää naapuritaloon ikkunasta, mutta ei tuo hyvältä kaupungilta näytä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Markku af Heurlin kirjoitti 8.6.2010 kello 16:24

    Ever The neverrest kirjoitti:

    “Asetelma on kuin Volvon jäähdyttimen säleikkö. Suunnittelussa ei ole ajateltu lainkaan edes sitä, miten tuolla tarkenee, kun mereltä vihmoo ja tuiskuaa ja ahtautuu noihin talojen rakoihin ja vie mennessään kaiken minkä irti saa.”

    Mitä turhaan valitat. Tuossahan on hienot tuulitunnelit. Voittavat takuulla Snellmanninkadun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Otso Kivekäs kirjoitti 8.6.2010 kello 16:27

    Ei 3.6. kokousesta, vaan 10.6. esityslistalta (kun sille ei vielä ole omaa postausta):

    Vallilanlaakson joukkoliikennekadun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 11978)

    Kumpulanlaakson bussikatu tekee siis paluun, tällä kertaa Valilan reunalle. Tämä on suunnilleen se versio kadusta, jota Osmo muistaakseni kannatti viime kierroksella.

    Itse kannattaisin ennemmin pelkkää nurmetettua ratikkarataa, joka ei häiritsisi puistoaluetta kadun tapaan. Esitysmateriaaleissa ratikka ohitetaan taas ilmeisen virheellisillä EMME-laskelmilla (kampukselle menee Pasilasta ruuhkatunnissa max 24 henkeä sen mukaan).

    jos mahdollista, toivoisin lautakunnassa nostettavan esiin seuraavia kysymyksiä:
    – Miten muu autoilu kuin bussit on tarkoitus kadulla estää?
    – Paljonko busseja sen kautta oikeastaan on tarkoitus viedä? Välillä puhutaan pelkästään Tiedelinjasta, välillä määrittelemättömästä joukosta koillis-helsingin linjoja (68, 70, 70T, 73(N), 75 ja 77). Meluarviot on ilmeisesti tehty 300 bussin/vrk mukaan, mikä tarkottaisi 2-3 linjaa.

    Havainnekuvissa katu näyttää aika hirveältä (kerrankin eivät kaunistele?). KSV:ltä voisi pyytää havainnekuvat myös nurmetetusta ratikkaradasta, niin niistä näkisi kuinka suuri ero puistolle tuotetussa haitassa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Ville kirjoitti 8.6.2010 kello 19:33

    Ei 3.6. kokousesta, vaan 10.6. esityslistalta (kun sille ei vielä ole omaa postausta):

    Materiaalista ei oikein saa selkoa, mitkä raiteet ovat uusia ja mitkä olemassa olevia, mutta jos Pasilassa aiotaan uudistaa vanhoja raiteita tai rakentaa uusia raiteita suuressa määrin, pitäisi ensin hetki miettiä. Tämä siksi, että raiteiden ja sähköistyksen ym. laitteiden rakentaminen on kustannuksena niin suuri, että sillä on perusteltu, ettei esim. järjestelyratapihaa ole järkevää muuttaa rakennusmaaksi, koska siirtokustannus on liian suuri. Mutta jos nyt aiotaan uusia joka tapauksessa kiskoja, silloin kannattaisi miettiä, minne ne rakennetaan. Tunnelinkin rakentaminen on halpaa touhua kiskojen rakentamiseen nähden. Siis – tehtäisiinkö sittenkin uudet kiskot tunneliin? Ja niin edelleen.
    Mutta kun asialla on VR-Rata, laiva lienee liian iso että kurssia voisi muuttaa, kun on kerran jotain päätetty tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Kimmo kirjoitti 8.6.2010 kello 22:16

    jos mahdollista, toivoisin lautakunnassa nostettavan esiin seuraavia kysymyksiä:
    – Miten muu autoilu kuin bussit on tarkoitus kadulla estää?
    – Paljonko busseja sen kautta oikeastaan on tarkoitus viedä? Välillä puhutaan pelkästään Tiedelinjasta, välillä määrittelemättömästä joukosta koillis-helsingin linjoja (68, 70, 70T, 73(N), 75 ja 77). Meluarviot on ilmeisesti tehty 300 bussin/vrk mukaan, mikä tarkottaisi 2-3 linjaa.

    Älä ole huolissasi samassa kappaleessa “muusta autoilusta kuin busseista” ja liikenteen meluarvoista. Yksikään henkilö- tai pakettiauto ei melua yhtä paljon kuin linja-auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. tpyyluoma kirjoitti 8.6.2010 kello 22:52

    Otso, Vesa Nurminen ystävällisesti teki mielestäni amatööriresursseilla oikein hyvin suuntaa-antavan kuvan siitä miltä nurmirata näyttäisi lautakunnan avuksi, http://jlf.fi/f20/662-yhteys-kumpulan-kampukselle/index9.html#post88768

    Muuten niiden samojen EMME-mallien mukaan joidenka mielestä Kumpulan kamps on jossain Käpylässä tuolla radalla olisi Kalasataman valmistuttua enemmän matkustajia kuin Kehäradalla. On veronmaksajan näkökulmasta vähän vaikea ymmärtää miten on varaa tehdä puolen miljardin rata odottamaan matkustajia, mutta rataa joka maksaa jopa vähemmän kuin bussikatu ei ole.

    Ja ihan selvyyden vuoksi, liikennesuunnittelijat on tehnyt asiallista työtä niillä huonoilla työkaluilla mitä on käytettävissä ja havainnekuvat on kiitettävän kaunistelemattomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Otso Kivekäs kirjoitti 9.6.2010 kello 10:34

    tpyyluoma: Tuo jlf:n kuva ei näy rekisteröitymättä, joten tässä samat kuvat yhdistettynä

    Kimmo, olet toki trolli, eikä sinulle oikeastaan siksi kannattaisi vastata, mutta olet kyllä aivan oikeassa siitä, että melun osalta juuri bussit ovat suurin ongelma Vallilanlaaksossa. Autoistakin tulee kyllä meluongelma siinä vaiheessa kun niitä menee koko ajan. Bussi kerran 5min on suurempi ongelma kuin auto kerran 5min, mutta auto 20s välein ärsyttää jo vähän enemmän piknik-paikan vieressä.

    Ville: tuo Keski-pasila oli muuten hyvä huomio. Siellä tosiaan näyttäisi olevan 2-3 hehtaaria “Toralinannan seisontaraiteita” aivan niiden pilvenpiirtäjien kupeessa. Jos junia pitää seisottaa, onko se aivan pakko tehdä noin kalliilla paikalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Kimmo kirjoitti 9.6.2010 kello 13:47

    Kimmo, olet toki trolli, eikä sinulle oikeastaan siksi kannattaisi vastata, mutta olet kyllä aivan oikeassa siitä, että melun osalta juuri bussit ovat suurin ongelma Vallilanlaaksossa.

    Kiitos kovasti kategorisoinnistasi. Tällä blogilla on vaikea olla olematta ääliö, urpo tai vaikka sitten trolli, jos omaa tästä “Enemmistön” mielipiteestä poikkeavan maailmankatsomuksen.

    Olen kuitenkin ennemmin äänessä, kun hakkaan vaimoani, kuten tekee se hiljainen, ehkä 45% vähemmistö, joka näiden päätösten ja demokratian kukkasten kanssa joutuu elämään.

    Ja jos jonkun lopettaisin heti – eli veisin tuet pois – niin se on autoliitto, joka on munaton ja hampaaton muinaisjäänne, jolla ei ole edes huonoja mielipiteitä yhteiskuntamme asioihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. anonanon kirjoitti 15.11.2010 kello 15:55

    Onko tennis eliitin laji? Helsingin tapauksessa on vastattava kyllä ja ei.

    Tenniksen peluu on nimittäin kallista puuhaa Helsingissä kaikkina muina aikoina paitsi kesäkaudella. Ja silloinkin on parempi totutella pelaamaan kaupungin omilla kentillä.

    Kesällähän pelaamaan pääsee ihan ilmaiseksi. Ja vain 50 eurolla voi varata pelivuoroja läpi kauden useimmilta kaupungin kentiltä. Nettivarauspalvelukin toimii hyvin.

    Vertailun vuoksi kotiani lähimpänä sijaitsevan ilmeisen eksklusiivisen tennisseuran ulkopelikausi kustantaa 225€ (plus liittymismaksu). Siis yhdeltä.

    Harva kumminkaan pelaa tennistä yksin. Ja itse peliäkin oppisi pelaamaan paremmin jos ei tarvitsisi aina pelata saman vastustajan kanssa. Sisäkauden tuntihinta tuolla on muuten 27€.

    Näillä hinnoilla on selvää, että pienituloinen – saati työtön – ei tennistä pelaa kuin kesäisin ja silloinkin veronmaksajien subventoimana.

    Ikävä kyllä suurin osa kaupungin kentistä on asfalttikenttiä ja niistäkin moni on enemmän tai vähemmän kunnostuksen tarpeessa. Väitän, että asfalttikenttä ei edistä tenniksen pelaamista, päin vastoin.

    Voisiko asfalttipinta olla suorastaan syy siihen, miksi lukuisia tenniskenttiämme käytetään silmiinpistävän vähän? Asfaltti lienee alustoista se kaikkein vaikein – ainakin aloittelijoille. Veikkaanpa, että juuri asfaltti lienee suurin syy sille miksi moni mailaan kesällä tarttuneista ei tartu siihen enää toistamiseen.

    Olisin varmaan itsekin ripustanut hanskat naulaan, ellen olisi ymmärtänyt kartoittaa kaupungin muita kenttiä. Löytyi hyväkuntoistakin asfalttia, mutta myös hiekkatekonurmea! Jälkimmäistä kokeiltuani ei tehnyt enää mieli asfaltille… Vaikka kyllä silläkin pelaaminen jo alkaa sujua.

    Mutta mitä ihmettä: ei YHTÄKÄÄN kaupungin massakenttää MISSÄÄN päin Helsinkiä?

    Sattumoisin pääsin viime kesänä kokeilemaan ensimmäistä kertaa massakenttää. Anonyymin kuntalaajennetun pikkukaupungin periferisestä kentästä toinen näytti puskeneen heinää jo 90-luvun lamasta lähtien, mutta toinen oli jotenkin kyetty pelastamaan. Näin aloittelijan näkökulmasta se oli vielä ihan pelattavassa kunnossa.

    Hintakaan ei huimannut: pyöreät 0€ – kiitos ilmeisesti paikallisen talkoohengen.

    Vietinkin kentällä parin ystävän kanssa seuraavat kolme pitkää iltaa palloa lätkien. Koimme, että kentän tasoittaminen ja kastelu annettujen ohjeiden mukaisesti illan päätteeksi oli vähintä mitä voimme tehdä. Ehkä se olisi pitänyt kokea isoksikin vaivaksi ja toimeksi jonka vain palkattu raudanluja ammattilainen voi suorittaa oikein, tai ylipäätään.

    Anyways, massalla pelaaminen sai aikaan paitsi euforian myös kaikkivoipaisuuden tunnetta. Tuntui kuin maila olisi kasvanut yht’äkkiä osaksi kättä ja pallot tuntuivat hakeutuvan kuin itsestään oikeisiin paikkoihin. Näin ei varmaankaan ollut, mutta siltä se tuntui. Tuntui pirun hyvältä! Tätä herkkua pitäisi saada lissee. Pieni kulu, iso ilo monelle. Pieni ekologinen jalanjälki. Win-win-win?

    Itse en ole Kaisaniemen massakenttää käyttänyt (enkä ilmeisesti enää ehdikään käyttää jos suunnitelmat pitävät kutinsa). Olin aina kuvitellut, ettei ko. kenttää voi ns. tavikset käyttää (tyyliin: mystinen jäsenyys jossain ja/tai hinnoiteltu pilviin). Eikä herra internjet itse asiassa vieläkään suostunut kertomaan minulle miten ja millä hinnalla sitä suop käyttee…

    Jokainen on varmasti sitä mieltä, että Kaisaniemen puisto on loistava paikka ihan mitä tahansa tarkoitusta varten. Surprise? Minusta on vastenmielistä keskustelu jossa eri liikuntalajien tarpeellisuus tai tarpeettomuus asetetaan vastakkain.

    En ymmärrä miksi nykyisellä paikalla olevaa fudiskenttää pitäisi laajentaa siinä määrin, ettei tenniksen peluu olisi jatkossa enää mahdollista missään päin Kaisaniemeä. Mitä **tun demokratiaa tämä tälläinen olisi, ma tiedustelen?

    Nykylogiikalla homman luulisi toimivan varsin tehokkaasti ja vieläpä sosiaalisesti: pienemmällä fudiskentällä jengi juoksee enemmän, väsyvät nopeammin joten myös vuoro siirtyy nopeammin seuraaville pelaajille. Lopputulemana useampi pääsee hikipelaamaan. Lönköttely, paskanjauhaminen, vaihtopenkillä istuminen, röökaaminen etc. jää vähemmälle. Win-win-win?

    Itseäni ihmetyttää se, ettei Helsingin keskustasta löydy ainoatakaan kaupungin tenniskenttää. Käsiinmurenevia sen sijaan on kohta pilvin pimein…

    En näe mitään syytä, miksi kaupunki ei voisi ottaa hoitaakseen yhden massakentän Kaisaniemessä/Töölön lahden tietämilllä?

    Se voisi toimia jonotusperiaatteella ihan kaikille keskustassa visiteeraaville. Tällöin myös turisteilla olisi mahdollisuus mielekkääseen ja terveyttä edistävään tekemiseen turhan kalliissa kaupungissamme. Tässä olisi myös oikeasti halpa ja tehokas brändi-Suomen mainos. Tilaa löytyy jos halua on.

    Kaupungin olisi kaiketi syytä karsia nykyisten kenttien määrää kun niiden kunnossapitoon ei kuitenkaan näytä olevan rahaa. Silloin nämä kentät eivät ole muuta kuin hukkatontteja. Säästyneillä masseilla voisi vaikka lunastaa “VR:n” Metsälän massakentät kaupungille – näin ei tarvitsisi rakentaa aina uutta – ja julkimoilla pääsee lähelle, tarvittaessa munamankelillakin.

    Pliide Ode, tuleehan edes pari hassua massakenttää ehostettuun Kivikon liikuntapuistoon (vaikkei sekään onnistu olemaan kehä ykkösen sisäpuolella)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Elina kirjoitti 15.11.2010 kello 18:43

    anonanon,

    Tennistunti esim. Talin massakentillä mahtuu haarukkaan 12-18 euroa tunti..Jos tuntee porukat, niin vielä halvempaa peruutustunneilla.

    Tosi kallista?

    Joku on visssiin köyhempi kuin minä, koska minusta tämä on ihan halpaa.

    +++++

    Minusta Kaisamiemen massakenttien hävittäminen on epäkulttuuriteko. Mutta niitähän on nähty, ei ole lajissaan ensimmäinen eikä viimeinen.

    Ja samaa mieltä, että asfaltti tenniskentänpohjana sopii vain anopin kanssa pelaamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. anonanon kirjoitti 16.11.2010 kello 12:37

    Joo. Sä oot liian rikas.

    Em. Metsälässä massalle pääsee vieläkin halvemmalla eli 8, 10, tai 14 eurolla riippuen ajankohdasta/päivästä. Ihan vaan rationaalisille kuluttajille pienenä vinkkinä.

    Kertamaksut ulkoilmaharrastamisesta no-to-low maintenance tapauksissa istuvat allekirjoittaneen moraalikäsitykseen heikosti – ja vielä vähemmän Metsälän kaltaisissa valtion edistämissä yhdistysseuroissa (kts. historiikki http://www.vrtennis.net). Sinällään loistava esimerkki siitä kuinka nopeasti yksi metsäinen tontti muutetaan talkoovoimin vaikkapa sitten tenniskentiksi.

    Vaikka ketuttaa, ei se elämä tähän kaadu.

    On vain tyydyttävä asfalttiin ja hiekkatekonurmeen, ja olla kiitollinen, että köyhä ylipäätään voi pelata tennistä jossain.

    Ja voihan sitä tehdä muutakin. Vaikkapa meloa.

    Niin, onhan se “vähän” hassua, että yli 100 vuotta vanhoilla kentillä ei yht’äkkiä olisikaan minkäänlaisia säilyttämistä puoltavia arvoja/näkökantoja. Sen sijaan vaikkapa suuren yleisön mielestä absoluuttisen rumana pitämiä hometta puskevia betonikouluja ei saa katukuvasta pois mitenkään, milloinkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus