Lukioiden rankkaus

Taas on lukiot pan­ta parem­muusjärjestyk­seen. Ain­oa uuti­nen tuos­sa parem­muusjärjestyk­sessä on, että lukioiden taso eri­lais­tuu suuris­sa kaupungeis­sa. Tai ei siis lukioiden taso, vaan lukiot eri­lais­tu­vat hyvien ja huono­jen oppi­laiden kouluik­si. En tiedä, oliko päätös päästää tämä mekanis­mi val­loilleen harkit­tu, mut­ta iso påäätös se aikanaan on. Perusk­oulun osalta ei hyväksytä sitä, että koulut val­it­si­si­vat oppi­lai­ta älykkyys­testien tai muun sel­l­aisen avul­la. Mis­tä siis tämä ero ?

Minus­ta lukioiden hyvyyt­tä ja huo­nout­ta pitäisi tutkia ihan oikeasti ja ne tulok­set pitäisi julk­istaa ja lakkaut­taa suuris­sa kaupungeis­sa huonoim­mat lukiot. Se voidaan tehdä. aika hyvin vakioimal­la sisäänot­tokeskiar­vo. Minus­ta on hyvin tärkeätä, ettei maas­sa ole koulu­ja, jot­ka pilaa­vat oppi­laansa huonol­la opetuk­sel­la.  Sairaaloidenkin hoito­tu­lok­sia tarkkail­laan, mik­si ei siis kouluja.

Aivan help­poa tuo vakioimi­nen ei ole. Muis­tan jonkin kas­va­tusti­eteen alan tutkimuk­sen, jos­sa älykkäästi päädyt­ti­in siihen, että koulut, joi­hin ote­taan oppi­lai­ta mata­lal­la keskiar­vol­la, ovat parem­pia, kos­ka oppi­laiden keskiar­vot nou­se­vat enem­män kuin niihin, joi­hin ote­taan vain ysin keskiar­vol­la. Jos keskiar­vo on valmi­ik­si kymp­pi, se ei nouse lainkaan. Tästä asteikko-ongel­mas­takin kyl­lä taita­va tutk­i­ja selviää.

53 vastausta artikkeliin “Lukioiden rankkaus”

  1. Itse kaipaisin sel­l­aista rankkaus­ta, jos­sa on kak­si asi­aa: 1) lukiot järjestyk­sessä keskimääräi­nen sisäänot­tokeskiar­vo ja 2) lukiot järjestyk­sessä yo-arvosano­jen mukaan.

    Eiväthän nuokaan tiedot vielä kaikkea ker­ro, mut­ta nyky­istä enemmän.

    1. Jos noi­ta järjestys­luku­ja ver­taa keskenään, ollaan jo tekemi­sis­sä sel­l­aisen mit­taqrinkanssa, joka toimii oikeansuuntaisesti.

  2. Muis­tan jonkin kas­va­tusti­eteen alan tutkimuk­sen, jos­sa älykkäästi päädyt­ti­in siihen, että koulut, joi­hin ote­taan oppi­lai­ta mata­lal­la keskiar­vol­la, ovat parem­pia, kos­ka oppi­laiden keskiar­vot nou­se­vat enem­män kuin niihin, joi­hin ote­taan vain ysin keskiarvolla. 

    Kyl­lä se var­masti pitää paikkansa, että on haas­tavam­paa opet­taa heikom­paa oppi­la­saines­ta kuin jo valmi­ik­si motivoitunut­ta sakkia ja siinä mielessä opet­ta­jat ovat “parem­pia”. Tämä on hyvin opet­ta­jakeskeinen tapa ajatel­la asi­aa ja sopi­ikin hyvin kas­va­tusti­eteen alan tutkimukseen.

    Koulu­jen parem­muud­es­ta ker­too minus­ta parhait­en se, mil­laiset eväät se elämään antaa. Siihen paras mit­tari on selvit­tää, mis­sä oppi­laat ovat esimerkik­si kymme­nen vuo­den kulut­tua kirjoituksista.

  3. Mikä tässä eri­lais­tu­mises­sa oikeas­t­aan on huonoa? Huono opiskeil­ja-aines heiken­tää koko ryh­män opetuk­sen tasoa, kun ei voi­da opet­taa “täysil­lä”. Edelleen tästä madal­tuneesta tasos­ta kär­sii eri­tyis­es­ti ne huip­puop­pi­laat, jot­ka halu­a­vat paras­ta. Ongel­ma piilee opiske­li­joiden asen­teis­sa, ja on ihan oikein, että motivoituneet opiske­li­jat voivat valikoitua tasoiseen­sa seu­raan. Emme­hän me kaik­ki ole saman­laisia ihmisiä.

    On turha syyl­listää opet­ta­jia siitä, että opetuk­sen taso pilaisi oppi­laat. On täysin turhaa kuvitel­la opet­ta­vansa mitään mur­toluku­ja vaikeam­paa siinä vai­heessa kun heikoiten motivoituneet vas­ta opet­tel­e­vat laske­maan yhteen. Sille ei opet­ta­ja ihan aikuis­ten oikeasti mah­da mitään, jos opiske­li­jaa ei kiinnosta.

    Eri­tyis­es­ti tehokku­us­näkökul­mas­ta eri­lais­tu­mi­nen voisi olla jopa hyvä asia. Uskon, että ope­tus on tehokkain­ta sil­loin, kun ryh­män muo­dostaa tasoltansa homogeeni­nen aines, oli se sit­ten huip­pua tai vähem­män huippua.Kenenkään ei tarvitse turhau­tua matel­e­vaan opetuk­seen mut­ta toisaal­ta ei myöskään pudo­ta kär­ry­iltä liian nopean opetuk­sen vuok­si. Sil­loin tuo kas­va­tusti­etelijöi­den mainit­se­ma yksilön suh­teelli­nen kehi­tys on korkeimmillaan.

  4. Tiedän per­heitä, jot­ka muut­ta­vat tietylle alueelle, jot­ta hei­dän lapsen­sa pääsee “hyvään koulu­un”. Viimek­si eräs työkaveri­ni per­hei­neen muut­ti Tapu­likaupungista Puis­to­laan juurikin tästä syystä.
    Kyl­lähän hyväo­saiset per­hei­den lapset vähän pakostakin men­estyy parem­min koulus­sa, joten koulu­jen rankking järjestyk­set ker­tonevat aluei­den eri­lais­tu­mis­es­ta Helsingis­sä muutenkin.
    Aika vaikea tuo­hon on kai puut­tua, muuten kuin tulo­erot olisi saata­va pienentymään.
    Toinen saman­ta­painen ilmiö on, että suo­ma­laiset per­heet lait­ta­vat lap­si­aan ruotsinkieliseen päiväkotiin,jotta saa­vat parem­man päiväkodin, jos­sa on vähem­män lap­sia ja parem­pi­taus­taisia lap­sia (=ei maa­han­muut­ta­jia niin paljon ja hyvä­tu­lois­t­en per­hei­den lapsia).

  5. Yksi ongel­ma nois­sa nyky­isin julka­istavis­sa rank­ing-lis­tois­sa on se, että niis­sä jär­jestetään lukiot yhteen­las­ket­tu­jen puoltoäänien mukaan, kun oikein olisi tietenkin jär­jestää puoltoäänien keskiar­von mukaan. Vaik­ka parem­min men­estyvät keskimäärin kir­joit­ta­vat use­ampia ainei­ta (joil­la saa suurem­man absolu­ut­tisen määrän puoltoääniä), tästä voi tul­la jotain ver­tailu­un jotain sys­temaat­tista virhet­tä. Jois­sain lukiois­sa esim. voidaan kan­nus­taa kir­joit­ta­maan mah­dol­lisim­man suuri määrä ainei­ta ja toi­sis­sa taas korostaa nopeam­paa lukion suorittamista.

    1. On mon­en­laisia lis­to­ja. Ny tolen näh­nyt lis­tat vain pakol­lis­ten ainei­den puoltoäänistä. Siinä ei tuo­ta ongel­maa ole, kosk amukana on vain neljä ainet­ta. Toinen vai­h­toe­hto olisi neljän parhaanaineen keskiar­vo. Tämä nykyi­nen suosii ruotsinkielisiä lukioi­ta kak­sikieli­sis­sä kun­nis­sa, kos­ka ruotsinkieliset osaa­vat suomea mut­ta suomenkielis­ten kunia-asia on olla osaa­mat­ta ruotsia.

  6. yliop­pi­lasar­vosanat kor­reloi­vat voimakkaasti lukioon sisään­tu­lokeskiar­vo­jen kanssa. Jos lukion aloit­tanei­den alin keskiar­vo on yhdek­sän, opet­ta­jat eivät voi pila­ta sen lukion men­estys­tä. Ei ole ole­mas­sa hyviä lukioi­ta, on ole­mas­sa lukioi­ta, joi­hin on valikoitunut hyviä oppilaita.

    Paras mit­tari ver­ra­ta lukioi­ta on Samuli Lin­tu­lan esit­tämä malli.

  7. Ongel­mak­si on muo­dos­tunut Ope­tushal­li­tus. Se ei halua tuot­taa tarvit­tavaa dataa pata­van­hoil­li­sista ide­ol­o­gi­sista syistä. 😀 “Radikaalit” alka­vat olla eläkeiässä, joten eiköhän siel­läkin hallintokult­tuuri vapaudu vähitellen.

    Suuri ongel­ma on, että maakun­tien vah­va ykkös­lukioverkos­to käytän­nössä tuhot­ti­in. 🙁 En pidä pääkaupunkiseudun tilan­net­ta huonona. Kukin voi vali­ta juuri sel­l­aisen lukion kuin halu­aa. Maakun­nis­sa ei enää ole selkeää maakun­nal­lista veturia, jos­ta tie aukenisi hel­posti ainakin parhaisi­in koti­maisi­in yliopstoihin.

    Perusk­oulun osalta ei viral­lis­es­ti hyväksytä teste­jä, mut­ta kaik­ki alal­la toimi­vat tietävät koulu­jen taso­erot. Ainakin opet­ta­jat itse suun­nit­tel­e­vat las­ten­sa kouluputket hyvien perusk­oulu­jen kaut­ta käyt­täen mm. asuin­paikkaa ja kieli­v­al­in­to­ja apuna. 😉

  8. Itse opiske­lin aikanaan lis­tan mukaan “huonos­sa” lukios­sa. Kyse oli pien­estä syr­jäseudun lukios­ta jon­ka yksi kan­ta­va peri­aate oli pelas­taa ympäristön nuo­ria syr­jäy­tymiseltä tar­joa­mal­la perusk­ouol­un jäl­keen vai­h­toe­hdon kotona makaamiselle. Koulu kan­nusti ja leipoi tästä mate­ri­aal­ista joukoit­tain yliop­pi­lai­ta antaen heille koulu­tuk­sen lisäk­si 3–4 vuot­ta aikaa miet­tiä elämää eteenpäin.

    On tärkeää huo­ma­ta että tämä toim­inta ei ollut pois huip­puop­pi­lail­ta joi­ta kyl­lä löy­tyi. Ope­tus oli laadukas­ta ja järjestyshäir­iöitä ei sal­lit­tu. Uskaltaisin väit­tää että myös huip­puop­pi­laat hyö­tyivät tästä.

    Tätä taus­taa vas­ten lukioiden rankkaus on mielestäni aika arve­lut­tavaa ja kapeakat­seista, enkä usko että se palvelee tarkoi­tus­taan nykyisessä muodossaan.

    1. TimoJ:lle:
      Jos tuo “huono” lukio oli hyvä paik­ka myös huip­puopiske­li­joille, oikein tehty arvio pal­jas­taa tämänkin.

  9. opiske­li­ja:

    Aika vaikea tuo­hon on kai puut­tua, muuten kuin tulo­erot olisi saata­va pienentymään.

    No ei se tulo­ero­jen pienen­tämi­nen nyt ollenkaan vält­tämät­tä auta siihen.

    vrt. pien­i­t­u­loiset sairas­ta­vat enem­män kuin suurituloiset.

    Tämä voi johtua joko siitä, että pien­i­t­u­loisu­us aiheut­taa sairas­tu­mista tai että sairas­tu­mi­nen aiheut­taa pien­i­t­u­loisu­ut­ta. (Tai sit­ten, että on joku ulkop­uo­li­nen jut­tu joka aiheut­taa sekä pien­i­t­u­loisu­ut­ta, että sairastelua.)

  10. Käsit­tääk­seni erot opetuk­sen laadus­sa ovat kuitenkin melko pieniä. Har­vas­sa ovat ne lukiot jot­ka pystyvät pilaa­maan huip­puainek­sen (kos­ka eihän niille parhaille tartte kuin antaa kir­jat ja ne oppi­vat itsekin) eikä niistä jot­ka oikeas­t­aan kuu­luisi­vat ammat­tik­oulu­un tee yliopis­toväkeä juuri mikään.

  11. “Mikä tässä eri­lais­tu­mises­sa oikeas­t­aan on huonoa? Huono opiskeil­ja-aines heiken­tää koko ryh­män opetuk­sen tasoa, kun ei voi­da opet­taa “täysil­lä”.”

    “Huonoa” oppi­la­saines­ta ei ole, on vain huonoa johtamista. Huonol­lakin porukalla voi saa­da paljon aikaan. Itse olen ollut use­asti tilanteessa, jos­sa on ollut pär­jät­tävä annetul­la porukalla, joskus olen tavan­nut johta­mani porukan ensim­mäistä ker­taa lento­ken­täl­lä enkä ole kyen­nyt vaikut­ta­maan joukon valintaan.

    Mut­ta se on vain haaste, ei este.
    Aina olen tavoit­teemme onnis­tunut saavuttamaan,noista ulko­maan­pro­jek­tista kun lentää hel­posti ulos, sil­lä sop­paris­sa lukee, että komen­nus voidaan päät­tää syytä ilmoittamatta.

    Sama kos­kee ope­tus­ta, opet­ta­ja on myös joukon johta­ja ja hänen pitäsi kyetä nos­ta­maan joukon tasoa.

  12. “Kyl­lähän hyväo­saiset per­hei­den lapset vähän pakostakin men­estyy parem­min koulus­sa, joten koulu­jen rankking järjestyk­set ker­tonevat aluei­den eri­lais­tu­mis­es­ta Helsingis­sä muutenkin.”

    Lukioiden kohdal­la tuo ei pidä aivan paikkaansa, sil­lä lukioi­hin tul­laan kaukaakin.
    Van­hin poikani on Ressus­sa ja opiske­li­joi­ta on siel­lä ympäri maa­ta, kaukaisim­mat Ival­osta ja Utsjoelta saak­ka, joten asuin­paik­ka ei vaiku­ta samal­la taval­la koulun valintaan .

    Eivätkä nämä 10 oppi­laatkaan mitään enkeleitä ole vaan saman­laisia häiriköitä ja kiusaa­jia löy­tyy hei­dänkin joukostaan aivan kuin noista kutosen oppilaistakin.
    Olen ollut valvo­jana oppi­laille niin perusk­oulus­sa kuin lukios­sakin, joten koke­mus­ta on syn­tynyt mon­en­lai­sista ryhmistä.

    Merkit­tävin ero on, että nuo 10-oppi­laat hoita­vat opiskelun, mut­ta muuten he ovat kyl­lä saman­laisia nuo­tia kuin nuo heikom­min menetyvätkin.

    Ja mitä opetuk­seen tulee niin olisi ihme jos Ressu taikoisi 10-oppi­laas­ta 5‑oppilaan ??

  13. opiske­li­ja: “Tiedän per­heitä, jot­ka muut­ta­vat tietylle alueelle, jot­ta hei­dän lapsen­sa pääsee “hyvään kouluun”.”

    Tuo on selvää, itsekin isänä toimin noin ja tiedän perusk­oulun opet­ta­jia jot­ka ovat noin tehneet. Koulupi­ir­it myös näkyvät suo­raan per­hea­sun­to­jen hinnoissa. 

    Koulukaver­it ja lukiokaver­it muo­dosta­vat tiivi­in yhteisön nuorelle, jon­ka vaiku­tus on mielestäni suurem­pi kuin mar­gin­aaliset ope­tuserot kouluis­sa. Opetuk­sen taso on tois­si­jaista opiske­li­ja-ainek­seen näh­den. Sama yhteisö vaikut­taa myös korkeal­oulu­opin­toi­hin ja työelämään. 

    Olen myös havain­nut yri­tyk­sis­sä tiet­ty­jen opiskelu/kaveripiirien muo­dostamia yhteisöjä jot­ka palkkaa­vat helpom­min van­ho­ja kavere­itaan. Jos asuu suurem­mas­sa kaupungis­sa ja halu­aa hyvälle uralle, paras paik­ka aloit­taa verkos­toi­tu­mi­nen on se parem­pi lukio.

  14. Tietänet var­masti oikein hyvin, että lukio kuin lukio, niin oppi­lasarvioin­nin perus­pe­ri­aat­teena on Gaussin käyrä. Toisin sanoen, myös ns. huip­puk­ouluista, joiden lähtö­ta­sona on 9–10, pitää tuot­taa vakiomäärä 5–6 oppi­lai­ta. Mikä taas on mielestäni tosi pöhköä.

  15. “Minus­ta lukioiden hyvyyt­tä ja huo­nout­ta pitäisi tutkia ihan oikeasti ja ne tulok­set pitäisi julk­istaa ja lakkaut­taa suuris­sa kaupungeis­sa huonoim­mat lukiot.” 

    Taan­noin joku toimikun­ta pohti metro­ju­nien järjestyshäir­iöitä tutkimuk­sen poh­jal­ta, jon­ka mukaan huo­mat­ta­va osa järjestyshäir­iöistä keskit­tyi junan viimeiseen vaunuun. Toimikun­nan suosi­tus oli loogisu­udessaan ihas­tut­ta­va : Sul­je­taan junan viimeinen vaunu iltaliikenteessä.

    Ilmeis­es­ti ajatuk­se­na oli, etteivät nämä viimeisen vau­nun häiriköt sit­ten enää matkus­ta lainkaan.
    Toimi­iko­han tämä huonoimpi­en lukioiden lakkaut­tamisa­ja­tus saman logi­ikan poh­jal­ta ? Lukion huo­nous ei var­maankaan ole mitenkään koulu­raken­nuk­seen tai edes yksit­täisen koulun muista kouluista eril­liseen hallintoon sisään­raken­net­tu omi­naisu­us. Huo­nouden toteut­ta­vat huonot oppi­laat ja huonot opet­ta­jat yhteis­tu­umin. Jos huono lukio lakkaute­taan, huonot oppi­laat, kuten myös huonot opet­ta­jat, menevät jon­nekin muualle, eikä kokon­aisu­us var­maankaan siitä parane.
    Onko kysymys kuitenkin siitä, että lukiois­sa on väkeä, sekä oppi­lai­ta että opet­ta­jia, joka ei sinne kuu­lu ? Vai pitäisikö hän­täpään lukioi­hin vain sat­sa­ta enemmän ?

  16. “os asuu suurem­mas­sa kaupungis­sa ja halu­aa hyvälle uralle, paras paik­ka aloit­taa verkos­toi­tu­mi­nen on se parem­pi lukio.”

    Näin on, jos halu­aa ede­tä ural­la niin kaver­it ja kaverei­den van­hem­mat , suku­laiset ja tutut ovat tärkeämpiä kuin hyvät arvosanat.
    Ensim­mäi­nen työ­paikkakin ammat­ti­in valmis­tu­misen jäl­keen on tärkeä: Jos pääset suuren johta­jan juok­supo­jak­si niin ural­la eten­e­minne on varmaa.

    Alim­mal­ta por­taal­ta pon­nist­a­mi­nen on vaikeaa

  17. Tim­oJ: “…On tärkeää huo­ma­ta että tämä toim­inta ei ollut pois huip­puop­pi­lail­ta joi­ta kyl­lä löy­tyi. Ope­tus oli laadukas­ta ja järjestyshäir­iöitä ei sal­lit­tu. Uskaltaisin väit­tää että myös huip­puop­pi­laat hyö­tyivät tästä…”

    Lukios­sa oli selvästi perusasi­at kun­nos­sa ja se kykeni tuot­ta­maan hyvän poh­jan. Väitän, että aivan huipuille se ei kyen­nyt tuot­ta­maan tyy­dyt­tävää oppimisym­päristöä. Oliko todel­lisia huip­pu­ja mukana, on toinen juttu.

    Oma kaveri­poruk­ka hajosi aikoinaan “huonoi­hin” lukioi­hin, hyvi­in lukioi­hin ja kävipä joku Atlantic Col­le­genkin. Tarvi­taan eri­laisia lukioi­ta eri­laisille oppijoille.

    Suurin haaste Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä maakun­nal­lis­ten huip­pu­lukioiden puute. Tarvi­taan selkeitä veture­i­ta, jot­ka keräävät alueen­sa parhaan ainek­sen ja anta­vat heille hyvän poh­jan jatko-opin­noille. Aivan huiput hakeu­tu­vat tule­vaisu­udessakin Atlantic Col­le­gen tapaisi­in erityislukioihin.

  18. Liian van­ha

    “Huonoa” oppi­la­saines­ta ei ole, on vain huonoa johtamista. Huonol­lakin porukalla voi saa­da paljon aikaan. Itse olen ollut use­asti tilanteessa, jos­sa on ollut pär­jät­tävä annetul­la porukalla, joskus olen tavan­nut johta­mani porukan ensim­mäistä ker­taa lento­ken­täl­lä enkä ole kyen­nyt vaikut­ta­maan joukon valintaan. 

    Kouluis­sa tämä muuten toteu­tuu siinä mielessä jän­nästi, että opet­ta­ja on useim­miten ja ainakin halutes­saan varsin yksin luokas­saan. Opetuk­sen laatu voi heit­el­lä hyvässä ja pahas­sa aika lail­la ilman, että koulun johto on asi­as­ta tietoinen tai puut­tuu siihen. Samat­en opet­ta­ja voi hyvin pitkälle oma­l­la toimin­nal­laan paika­ta koulun henkilökun­nan huonoa johtoa tai muuten kehnoa toim­intaa. Itse tiedän suuren lukion, jon­ka rehtori hoitaa tehtäviään aivan katas­tro­faalisen huonos­ti, mikä osin näkyy oppimis­tu­lok­sis­sa, mut­ta ne eivät ole kuitenkaan ole pudon­neet läh­eskään samas­sa suh­teessa kuin esimerkik­si opet­ta­jakun­nan työilmapiiri.

  19. Nykyi­nen lukioiden eriy­tymi­nen isois­sa kaupungeis­sa ei ole sys­teemin vika vaan omi­naisu­us, koulu­tus­poli­it­ti­nen valinta. 

    Lukion ope­tus­ryh­mässä huo­maa selvästi sen, että jokainen opiske­li­ja hyö­tyy siitä, jos saa opiskel­la ns. hyvien opiske­li­joiden kanssa — niin heikot kuin men­estyvätkin. Hyvin pär­jäävä luki­o­lainen on motivoitunut ja “säteilee” moti­vaa­tio­taan mui­hinkin. Lisäk­si motivoituneel­la opiske­li­jal­la on opetuk­sen tasoa paran­ta­va vaiku­tus, kos­ka hän esim. kysyy ja vieläpä hyviä kysymyk­siä, mis­tä hyö­tyy koko ryhmä. 

    Nyt, kun monis­sa kaupungeis­sa hyvät pyritään haal­i­maan yhteen, tosi­asi­as­sa pyritään varmis­ta­maan hyville parem­mat opiskeluedel­ly­tyk­set kuin muille, muista viis. Tätähän ei kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa ääneen san­o­ta mut­ta väit­täisin, että täl­lainen aja­tus sieltä taustal­ta usein löy­tyy. Tämä ei mielestäni vält­tämät­tä ole huono aja­tus, mut­ta olisi reilua tun­nus­taa vaikutukset.

    Lukioiden jakau­tu­mi­nen “hyvi­in” ja “huonoi­hin” johtuu pitkälti siitä, että kaupungis­sa on kovin mon­ta lukioyk­sikköä. Maal­la kaik­ki menevät samaan lukioon, kaupungis­sa käy toisin. 

    Jos eri­ty­tymistä vas­taan halu­taan toimia on vain pari kon­s­tia. Ensim­mäi­nen on se, että saman kylän lukiot pro­filoidaan jol­lakin muul­la taval­la kuin keskiar­vol­la: esim. urheilu­lukio, musi­ikkilukio, taidelukio ja luon­non­tiedelukio. Täl­löin tosin hel­posti käy niin, että hel­poin­ta on päästä (=huonoin) luon­non­tiedelukioon. Toinen tapa vas­tus­taa eriy­tymistä on tehdä riit­tävän iso­ja yksiköitä, jol­loin viipalei­ta tulee luon­nos­taan vähem­män. Täl­löin lukion valin­nal­la ei pääse niin tarkasti val­it­se­maan, mil­laises­sa seuras­sa sitä käy. Oikeas­t­aan tämä ratkaisu on tuo Osmon esit­tämä lakkautusmalli.

    Heikko­jen lukioiden isoin ongel­ma on tietyn­lainen häl­läväliäkult­tuuri, joka on vuosien saatossa pesinyt etenkin opiske­li­joiden mut­ta ken­ties myös opet­ta­jien kesku­u­teen. Tätä ei voi suo­raan rahal­la kor­ja­ta. Sik­si en pahem­min kan­na­ta heikom­pi­en lukioiden run­saam­paa resurssoin­tia. Lisäk­si täl­laisen rahoituk­sen kan­nustin­vaiku­tus on aika nurinkurinen.

    Kaik­ista paras vai­h­toe­hto olisi supis­taa lukiok­oulu­tus­ta ja tar­jo­ta riit­tävästi mielekkääk­si uud­is­tet­tua ammatil­lista koulu­tus­ta. Moni lah­jakku­us menee lukios­sa pahasti hukkaan. Kun­nille amis tosin on kalli­im­paa kuin lukio.

  20. Mielestäni on murheelli­nen kehi­tys­su­un­ta, että vas­tuu oppimis­es­ta ja oppi­mat­to­muud­es­ta sysätään täysin koulun niskaan. Lukio on kuitenkin vapaae­htoista koulu­tus­ta, jos­sa oppimis­es­ta vas­taa ensisi­jais­es­ti koul­u­lainen itse ja seu­raavak­si hänen van­hempansa. Ketään kun ei voi pakot­taa oppimaan. 

    Kir­joitin itse koulun parhaana oppi­laana lukios­ta, jon­ka sisäänot­tokeskiar­vo oli 6,9. Ain­oa niin san­otusti huono opet­ta­ja oli kemi­as­sa, jos­ta sain kir­joituk­sis­sa läh­es täy­det pis­teet. Muuten opet­ta­jat oli­vat lois­tavaa tasoa, ja koulun hen­ki miel­lyt­tävän kannustava.

  21. Eriy­tymistä tapah­tuu myös tyt­tö­jen ja poikien välil­lä suh­teessa parhaimpi­in lukioi­hin. Esimerkik­si Ressun lukios­sa poikien osu­us on Wikipedi­an mukaan 66%, kun kaikissa lukiois­sa on “vain” hiukan alle 60%. Eri­ty­is­lukiois­sa poikien ylivoima on vielä suurem­pi ja monis­sa tyt­töjä on vain 10–20%. Kyl­lähän täl­lainen eri­ar­voisu­us, kun pojat val­taa­vat eli­it­tik­oulu­tuk­sen paikat itselleen, näkyy myöhem­min elämässä.

    Suomea pide­tään joskus jopa tasa-arvon malli­maana, mut­ta kyl­lä täl­laiset tilas­tot ker­to­vat kaikkea muu­ta. On häpeäl­listä, että vira­nomaiset ja hal­li­tus eivät ole julis­ta­neet hätäti­laa tyt­tö­jen huonon koulumen­estyk­sen takia. Sivistys­val­tios­sa tyt­töjä syr­jivät käytän­nöt olisi jo pyyhkäisty pois tasa-arvon tieltä.

  22. Puoli­in­tu­mis­malli, log­a­r­it­mi­nen asteikko.

    Jos olete­taan että täy­delli­nen kymp­pi on tavoite, jota ei koskaan saavute­ta niin asteikko voisi olla log­a­r­it­mi­nen vaik­ka siten että aina puoleen väli­in pääsem­i­nen tuos­ta (10:n) tavoit­teesta on yhtä hyvä suoritus.

    Siten sama­nar­voisia suorituk­sia ovat:
    keskiar­vo alus­sa -> keskiar­vo lopussa
    4,0 -> 7,0
    7,0 -> 8,5
    8,5 -> 9,25
    jne
    7,654 -> 8,8225

    Log­a­r­it­misen asteikon kan­taluku voidaan määrätä poli­it­tisel­la päätök­sel­lä. Tässä esimerkissä se oli 2. (½)

    Elämä ja elämänilmiöt nou­dat­ta­vat pääsään­töis­es­ti log­a­r­it­misia (expo­nen­ti­aal­isia) kehi­tyskulku­ja vaik­ka se on vaikeasti ymmär­ret­tävää taval­liselle tal­laa­jalle joka hädin tuskin osaa laskea yhteen ja vähentää.

  23. Nim­imerkille “liian vanha”:

    Kyl­lä opiske­li­jois­sakin on ero­ja. Huonol­la porukallakin saadaan tulok­sia, mut­ta jäädään kauak­si opti­mista. Tasavah­va- tai heikko opiske­li­ja-aines mah­dol­lis­taa tehokkaan opetuk­sen kun on selvää, minkälaista tasoa voidaan pitää. Vaik­ka opet­ta­ja ei voisikaan vali­ta opetet­tavaa ryh­mään­sä, lähel­lä onnis­tu­mista ollaan jo sil­loin kun ihmiset ylipäätän­sä halu­a­vat oppia ja panos­taa opiskelu­un­sa. Jot­ka halu­a­vat oppia saa­vat hyviä arvosano­ja ja hakeu­tu­vat oppi­laitok­si­in, jois­sa usko­vat saa­vansa opiskel­la parem­min koulumen­estyvässä ryh­mässä. Ja heil­lä tulee olla oikeus tähän.

    Vaikut­taisi siltä, että itse työsken­telet täysi-ikäis­ten kanssa. Se on val­lan eri asia kuin toimia keskenkasvuis­ten moti­vaa­tio-ongel­mais­ten kanssa. Ei opet­ta­jan tehtävä ole olla mikään lau­man johta­ja vaan opet­taa ope­tus­su­un­nitel­man mukainen asia. Jos opiske­li­jal­la on ongelmia moti­vaa­tion kanssa, ongel­man selvit­tämi­nen ensisi­jais­es­ti on muiden ihmis­ten tehtävä (opin­to-ohjaa­jat, kouluku­raat­torit, ter­vey­den­hoita­jat, lapsen vanhemmat, …)

  24. Michael Perukan­gas:
    Tietänet var­masti oikein hyvin, että lukio kuin lukio, niin oppi­lasarvioin­nin perus­pe­ri­aat­teena on Gaussin käyrä. Toisin sanoen, myös ns. huip­puk­ouluista, joiden lähtö­ta­sona on 9–10, pitää tuot­taa vakiomäärä 5–6 oppilaita.

    Mis­tä läh­tien tämä on ollut käytän­tönä? Ei ainakaan ollut käytän­tönä siinä lukios­sa jon­ka itse kävin 2002–2005, enkä ole kuul­lut että tuol­laista poli­ti­ikkaa olisi sit­tem­minkään otet­tu maan­laa­juis­es­ti käyt­töön. Sil­loin ainakin arvosano­jen antamiseen oli apuna viralli­nen asteikko joka ker­toi mm. kahdek­sikon arvosanaan tarvit­ta­van tietämyk­sen määrän. Oppi­lasarvioin­nin perus­pe­ri­aate oli siis absolu­ut­ti­nen eikä suhteellinen.

    Yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa koete­taan toki aset­taa pis­ter­a­jat siten, että kutakin arvosanaa kohden on tiet­ty pros­ent­ti oppi­lai­ta jon­ka sen saa. Mut­ta nekin pros­ent­tio­su­udet ovat val­takun­nal­li­sista tulok­sista, ei kukaan yritä tai edes voi räätälöidä pis­ter­a­jo­ja niin että joka lukion tulok­set meni­sivät tuo­hon jakaumaan.

  25. Kaj Sota­la on oike­as­sa ja Perukan­gas väärässä. 

    Olinkin aikeis­sa tämän oikaista, mut­ta asia on siis niin kuin Sota­la sanoo. 

    Perukankaan malli­han olisi aivan jär­jetön. Tämähän johtaisi tilanteeseen, jos­sa vitosen oppi­laan yliop­pi­laskir­joi­tusten tulok­set vai­htelisi­vat appro­ba­tur­ista eximi­aan riip­puen ovatko Apol­lon lukios­ta tai Sykistä.

  26. Nois­sa lis­tois­sa pisti silmään, että kärkipäähän oli nyt päässyt pieniä lukioi­ta, jois­sa ei ole keskiar­vo­ra­jo­ja käytän­nössä lainkaan eli kaik­ki halukkaat pää­sevät sisään.
    Lukiok­oulu­tus onkin mielestäni sel­l­aista yleis­sivistävää koulu­tus­ta, että siihen pitäisi antaa kaikille halukkaille mah­dol­lisu­us. Myös suurim­mis­sa kaupungeis­sa. Eli varovaisu­ut­ta niihin lakkau­tus­su­un­nitelmi­in. Jos sen sijaan kat­so­taan haitallisek­si tätä koulu­jen pro­filoi­tu­mista hyvien ja huono­jen oppi­laiden kouluik­si, niin use­am­man lukion kun­nis­sa kan­nat­taisi miet­tiä jotakin muu­ta oppi­laiden val­in­ta­mallia kuin perusk­oulun keskiarvo.
    Nämä nykyiset rank­ing-lis­tat eivät kyl­läkään ker­ro mitään koulu­jen opetuk­sen tasos­ta. Siinähän ver­rataan vain lop­putu­losta, ei ote­ta huomioon eri­laista lähtöti­lan­net­ta. Yksit­täisen oppi­laan kannal­ta Suomes­sa ei ole onnek­si merk­i­tys­tä, tuleeko “huonos­ta” vai “hyvästä” koulus­ta, ain­oas­taan taskus­sa ole­va paperi merkitsee.

    1. Pieniä lukioi­ta on sekä lis­tan alku- että lop­pupäässä. Jos kir­joit­ta­jia on vain muu­ta­ma, tulos on hyvin sat­un­nainen. MTV3 ker­toi, että parhaat matem­ati­ikan tulok­set tule­vat Helsin­gin ulkop­uolelta. Siltä näyt­tää. Ei se matem­ati­ikan osaami­nen ainakaan MTV3:n toim­i­tuk­ses­sa ole kovin hyvää.

  27. Tasavah­va- tai heikko opiske­li­ja-aines mah­dol­lis­taa tehokkaan opetuk­sen kun on selvää, minkälaista tasoa voidaan pitää.

    Toisaal­ta tuo tehost­a­mi­nen mah­dol­lis­taa sen, että niitä oppi­lai­ta, jot­ka kuvitel­lun tason voivat ylit­tää, ei tue­ta riit­tävästi. Se, mikä ehkä voidaan voit­taa kokon­aisu­u­den nos­tamises­sa, hävitään taa­tusti yksilöi­den poten­ti­aalin haaskaamises­sa, jos tasoa­jat­telua käytetään.

  28. “Kyl­lä opiske­li­jois­sakin on ero­ja. Huonol­la porukallakin saadaan tulok­sia, mut­ta jäädään kauak­si optimista.”

    Lukio­porukas­ta on jo kar­sit­tu pääosin pois ne joil­la on moti­vaa­tio-ongelmia tai oppimisvaikeuksia.
    Kun huonoimpi­inkin vaa­di­taan 7 keskiar­vo tai yleisem­min läh­es 8 niin puo­let on jo karsiintunut

  29. Outi Naaras­si­ka kirjoitti:

    Eriy­tymistä tapah­tuu myös tyt­tö­jen ja poikien välil­lä suh­teessa parhaimpi­in lukioi­hin. Esimerkik­si Ressun lukios­sa poikien osu­us on Wikipedi­an mukaan 66%, kun kaikissa lukiois­sa on “vain” hiukan alle 60%. Eri­ty­is­lukiois­sa poikien ylivoima on vielä suurem­pi ja monis­sa tyt­töjä on vain 10–20%. Kyl­lähän täl­lainen eri­ar­voisu­us, kun pojat val­taa­vat eli­it­tik­oulu­tuk­sen paikat itselleen, näkyy myöhem­min elämässä. 

    Ilmeis­es­ti nim­imerk­ki Outi Naaras­si­ka halu­aa korostaa tiet­tyjä seikko­ja esit­tämäl­lä asioi­ta todel­lisu­u­den pei­likuvina. Ihan näp­pärää retori­ikkaa, mut­ta jos on jokin fik­su point­ti, sen voisi esit­tää ihan sellaisenaankin.

    Kuitenkin pahek­sun sitä, että ollaan viit­tavinaan johonkin läh­teeseen (tässä tapauk­ses­sa Wikipedia), vaik­ka kyseisessä läh­teessä ei ole esitet­tyä tietoa. Tietoinen vale­htelu on aika törkeää näinkin korkealaa­tuises­sa blogissa.

  30. Samuli Lin­tu­la, minä taas pahek­sun, kun vale­hdel­laan, että joku tieto ei ole väite­tyssä läh­teessä (tässä tapauk­ses­sa Wikipedia) vaik­ka se siel­lä on. Ai niin: näinkin korkeata­soises­sa blogissa 😉

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ressun_lukio

    Jos ei ole fik­sua point­tia vaan tarkoi­tus on vain väheksyä tois­t­en ajatuk­sia, ei ehkä kan­na­ta kir­joit­taa lainkaan, vai mitä?

    1. Outi sanoi, että Ressun lukios­sa on enem­mistöl poikia, mut­ta enem­mistö on siis tyt­töjä. Tämä oli var­maankin tarkoitet­tu jok­sikin tehokeinoksi.

  31. Samuli Lin­tu­la ymmär­si mis­sä men­nään mut­ta kat­soi asi­ak­seen silti pahek­sua, että lähde­vi­it­taus oli väärin vaik­ka siis ymmärrsi, että se ei ollut. Mitäs pilkkua seu­raavak­si viilattaisiin?

    Poikien huonos­ta koulumen­estyk­ses­tä on puhut­tu niin kauan kuin muis­tan. Viimeisimpiä suuria keskustelu­ja taisi olla 2003 tai 2004. Sen jäl­keen poikien koulumen­estyk­sen edel­ly­tyk­siä on entis­es­tään jopa huonon­net­tu. Nyt yritetään uus­in­ta heiken­nys­tä Virkkusen johdolla.

    Miten tämä on mah­dol­lista? Kak­si seli­tys­tä: Poikien keskimääräistä koulumen­estys­tä on liian vaikea tai mah­do­ton paran­taa tai sit­ten ei ole haluja. 

    Jälkim­mäi­nen seli­tys tulee mieleen, kun lukee eri­laisia selvi­tyk­siä, jois­sa poikien huonoa men­estys­tä vähätel­lään. Ks. esim:

    http://opetushallitus.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/48970_koulu_sukupuoli_oppimistulokset.pdf

    Esimerkik­si surullisen kuu­luisa Eli­na Lahel­ma yrit­tää kaikken­sa saadak­seen tilanteen kään­net­tyä päälaelleen. Jotenkin pojat ikään kuin ansait­se­vat huonon men­estyk­sen­sä ja hyvä niin, kos­ka miehet kuitenkin sor­taa naisia. Koulukin lop­ul­ta on sor­ron väline. 

    Tiedän, että aika moni koulu­tuk­sen kanssa puuhastel­e­va ei ainakaan kauheasti vas­tus­ta täl­laista ajat­telua. Jotkut jopa kiihkeästi kan­nat­ta­vat. Onko siis ihme, jos koulua ei saa uud­is­tet­tua tasa-arvoisemmiksi?

    Mut­ta, tämä nyt oli täl­lainen väliruiku­tus, jon­ka en enää usko johta­van mihinkään koskaan, joten ihan hyvin voin asian kir­joit­taa oikein- tai väärin­päin tai vaik­ka kak­soiss­lut­sil­la kerien. Ei se siis ollut tehokeino vaan turhau­tunee ketu­tuk­sen ilmaisu.

    Jatkakaa vain ja olkaa kuin min­ua ei olisikaan — vaik­ka ehdotankin, että ope­tus­min­is­terin salkkua ei saa koskaan enää antaa naiselle tai feministimiehelle.

  32. kat­soin viittestä: Vuo­den ressut, valit­tu vuodes­ta 1996, mm. Jaakko Kalela (Tasaval­lan Pres­i­dentin kansli­apääl­likö ja Viron suurlähet­tiläs)., ami­raali Klen­berg sekä yksi nainen, primaballerina.

  33. “Outi sanoi, että Ressun lukios­sa on enem­mistöl poikia, mut­ta enem­mistö on siis tyt­töjä. Tämä oli var­maankin tarkoitet­tu jok­sikin tehokeinoksi.”

    Viime vuona suhde oli jotain 60 poikaan 180:sta sisäänotetusta,poikani luokalla on 23 tyt­töä ja 7 poikaa.

    Poikien ongel­ma on keskit­tymi­nen mui­hin toim­intoi­hin ja har­ras­tuk­si­in kuin opiskeluun.

    Kaveripi­irin vaiku­tus on suuri ja vie nopeasti mukana. Kas­vatuk­sen ongel­ma on säi­lyt­tää pojal­la itsenäisyys ja asioiden priorisointi.
    Nuorem­mal­lani oli selviä vaikeuk­sia säi­lyt­tää asioiden tärkeysjärjestys ja keskit­tyä muiden har­ras­tusten kus­tan­nuk­sel­lalop koulunkäyn­ti­in, mut­ta kyl­lä hänkin näul­ta yttää selvit­tävän perusk­oulun läh­es 10 oppilaana.

    Pojille on puuhastelu tärkeää ja ala-asteel­la oppimista har­joite­taan ryh­mätöi­den ja tekemisen kaut­ta, mut­ta yläas­teel­la ope­tus on enem­män luen­tomaista ja sil­loin syn­tyy paljon ero­ja poikien ja tyt­tö­jen välille

  34. Luinko oikein. ressun oppi­las­ta on n 2/3 eli 65 ‑67 pros­ent­tia tyt­töjä. Muis­sa lukiois­sa likimäärin 60 %.

    Mut­ta amis antaa sekin hvyät eväät elämälle, ja ammati­taitoisen sähkö- tai putki­asen­ta­jan leipä ei ole sen kapeampi kuin aka­teemisen pikkuvirkamiehen.

  35. Tekeepä mie­leni heit­tää tähän yksi jut­tu, joka tapah­tui 1970-luvul­la eräässä poi­hjois-suo­ma­laises­sa lukios­sa. Ja teenkin näin.

    Eräs tyyp­pi oli lah­jakas matemaat­tis­ten ainei­den suh­teen. Mut­ta kun lukioon pääsi, niin hänet jätet­ti­in jokaisel­la lukíon luokalle käymään luokkansa uud­estaan, kun kieliä ei suos­tunut opiskelemaan. 

    Sit­ten viimeisel­lä luokalta ei päässyt yliop­pi­laskir­joituk­sia viral­lis­es­ti kirjoittamaan,
    mut­ta kir­joit­ti kuitenkin matemaat­tiset aineet ällän arvosanoilla.

    Kui­etenkin tie yliopis­toon aukeni eri­ty­is­ryh­mien kaut­ta, ja nyt tämä kovapäi­nen hep­pu on yliopis­tossa vaitel­lyt tohtori.

    Ter­veisiä vaan Eikalle.

  36. Tämä ei varsi­nais­es­ti liity aiheeseen:

    Isäni, kansan­talousti­eteen pro­fes­sorin ja tiedeku­nan dekaanin mukaan 70-luvun alus­sa 25% tiedekun­nan opiske­li­joista oli ei-yliop­pi­lai­ta ja opiske­li kans­lerin anta­man eriva­pau­den turvin: “He ovat suorit­ta­neet niin pitkän oppimäärän elämänk­oulus­sa, että on kohtu­u­ton­ta edel­lyt­tää heiltä enem­pää muodol­lista koulua.”

  37. Soininvaara:“Minusta on hyvin tärkeätä, ettei maas­sa ole koulu­ja, jot­ka pilaa­vat oppi­laansa huonol­la opetuk­sel­la. Sairaaloidenkin hoito­tu­lok­sia tarkkail­laan, mik­si ei siis kouluja.”

    Miten tämä tarkkailu toteutet­taisi­in ? Englan­nis­sa ja Ruot­sis­sa opet­ta­jat joutu­vat rapor­toimaan viikot­tain ja ennen kesälo­man alkua viikon ver­ran aineis­toa mon­en­laisia tilas­to­ja varten . Ei kuu­losta järkevältä resurssien käytöltä. Nukon viikot ja tun­nit , joi­ta kuluu rapor­toimiseen opet­ta­jat voisi­vat käyt­tää pätevöi­tymiseen, tun­tien suun­nit­telu­un ja toipumiseen.

    Mon­tako virkaa pitäisi perus­taa lisää tarkastele­maan noi­ta raport­te­ja ja tekemään oppimis- ja tehokku­usti­las­to­ja. Ainakaan ko. maid­en oppimis­tu­lok­set perusk­oulus­ta eivät tue ko. käytän­töä. Kuule­mani mukaan myöskään raport­te­ja laa­ti­vat opet­ta­jat eivät koe työtään järkeväksi.

    Kan­sain­välisessä ver­tailus­sa kiin­nitetään aina huomio­ta suo­ma­lais­ten opet­ta­jien korkeaan koulu­tus­ta­soon. Tulee mieleen väistämät­tä, että korkea koulu­tus­ta­so tuot­taa myöskin hyvää ammattitaitoa.

    Kun Soin­in­vaara viit­taa koulun anta­maan huonoon opetuk­seen ja oppi­laiden pilaamiseen, niin kysynkin miten tämä tapah­tuu. Koke­muk­seni mukaan huonot oppimis­tu­lok­set johtu­vat pääsään­töis­es­ti opiske­li­joiden huonos­ta moti­vaa­tios­ta ja sitou­tu­mis­es­ta opiskeluun. 

    Koulun koko vaikut­taa sitä kaut­ta, että pieni lukio ei pysty tar­joa­maan monipuolista kurssi­va­likoimaa opiskelijoilleen.

    Koulunkäyn­ti ei ole enää nykyn­uorelle elämän ja kuole­man kysymys. Elämässä on tar­jol­la niin paljon muu­takin ajan­vi­etet­tä, joka on koulunkäyn­tiä hauskem­paa. Lukiok­oulu­tuskaan ei enää tar­joa var­maa jatko-opiskelu­paikkaa eikä jatko-opiskelu työpaikkaa. 

    Koti ja yhteiskun­ta kyl­lä huole­hti­vat toimeen­tu­losta joka tapauk­ses­sa jatkosssakin.

  38. Jos tehdään aja­tusleik­ki, että Ressun lukion ja jonkin vähem­män men­estyneen saman kokoisen lukion opet­ta­jat vai­hde­taan keskenään, lop­putu­los oppi­laiden men­estyk­sen suh­teen olisi sama. Ehkä Ressu pär­jäisi uusil­la opet­ta­jil­la parem­min, kun he (uudet opet­ta­jat) ovat joutuneet sat­saa­maan opetuk­seen (entisessä lukiossa)enemmän, kun oppi­la­saines on ollut lähtöti­lanteessa huonom­pi. Ja se toinen lukio vas­taavasti huonom­min kään­teis­es­tä syys­tä. Näin se menee. Suomes­sa on hyvät opet­ta­jat, oppi­la­saines vaan vai­htelee. Oppi­laiden taso ratkaisee. Kaupunkien kesku­s­tat vetävät luki­o­laisia enem­män kuin per­ife­ri­at. Näin se menee.

  39. Van­ha tut­tu keskustelu. Omat argu­ment­ti­ni löy­tyvät jo tuos­ta yläpuolelta fik­su­ista puheen­vuoroista, eli ei siitä sen enempää.

    Pohd­in­pa vaan tässä täl­laista asi­aa: meil­lä on kotona ope­tus- ja tevey­den­hoitoalan ammat­ti­lainen. Kun tv-uuti­sista tulee jom­paakumpaa alaa koske­va uuti­nen, jom­pikumpi meistä voihkaisee jos­sakin vai­heessa. Se johtuu siitä, että ulkop­uo­li­nen asiantun­ti­ja (toimit­ta­ja, kon­sult­ti…) ryhtyy mes­taroimaan asi­as­sa, jon­ka kokon­aisu­ud­es­ta ei ymmär­rä kuin alun ja lop­un — tyyp­illi­nen esimerk­ki taitaa olla tämä tuotan­to­talous­mies Lillrank.

    Osmon tämä tek­sti on samaa tavaraa: 

    “Minus­ta lukioiden hyvyyt­tä ja huo­nout­ta pitäisi tutkia ihan oikeasti ja ne tulok­set pitäisi julk­istaa ja lakkaut­taa suuris­sa kaupungeis­sa huonoim­mat lukiot. Se voidaan tehdä. aika hyvin vakioimal­la sisäänot­tokeskiar­vo. Minus­ta on hyvin tärkeätä, ettei maas­sa ole koulu­ja, jot­ka pilaa­vat oppi­laansa huonol­la opetuk­sel­la. Sairaaloidenkin hoito­tu­lok­sia tarkkail­laan, mik­si ei siis kouluja.”

    1. Olen samaa mieltä siitä, että lukioiden hyvyyt­tä ja huo­nout­ta pitää ja voidaan tutkia. 

    2. Mut­ta hei: “lakkaut­taa suuris­sa kaupungeis­sa huonoim­mat lukiot.” Ei tämä ole reaal­i­maail­mas­ta. Lukio on ole­mas­sa, jos sitä tarvi­taan: kun halu­taan antaa lukiok­oulu­tus jollekin osalle ikälu­okas­ta. Jos joku lukio osoit­tau­tu­isi “huonok­si”, ei kai sitä pitäisi lakkaut­taa, vaan kor­ja­ta se — jos ollaan sitä mieltä, että tiet­ty määrä yliop­pi­lai­ta tarvi­taan. (Eihän sairaalaakaan lakkaute­ta sen huo­nouden täh­den jos sitä tarvi­taan? Sen johto saate­taan toki vai­h­taa jne., mut­ta jos tarvet­ta on, niin ei kai kukaan lakkauta) 

    3. Lukion huo­nous voi johtua mon­es­ta syys­tä. Kauhean paljon en luo­ta siihen, että tuotan­to­talouskon­sult­ti osaisi tai viit­sisi hakea muut­tu­jia riit­tävästi: aloi­tuskeskiar­vo vs. yo-tulok­set, keskey­tyspros­ent­ti, masen­nusseu­la, läpi­menoai­ka, kir­joitet­tu­jen ainei­den määrä, sijoit­tumi­nen seu­raavaan koulu­un tule­vat min­ulle ensim­mäisenä mieleen, mut­ta mil­lä helku­til­la kon­sult­ti allokoi noiden asioiden pain­oar­von? Ulkop­uo­li­nen kon­sult­ti heit­tää hatus­ta jonkun jyvi­tyk­sen ja se on siinä.

    4. On hyvin mah­dol­lista, että tässä maas­sa on koulu­ja, “jot­ka pilaa­vat oppi­laansa huonol­la opetuk­sel­la”. Jos koulu­ja ruve­taan entistä enem­män mit­taa­maan näil­lä kon­sult­timittareil­la, olen ihan salet­ti siitä, että se pros­es­si tulee pilaa­maan enem­män ope­tus­ta kuin se mah­dolli­nen kelvot­tomien koulu­jen dele­toin­ti niitä paran­taa. Kouluis­sa (ja var­maan laa­jem­minkin yhteiskun­nas­sa) suurim­man stressin näistä kel­lokalleista otta­vat ne, jot­ka hoita­vat asiansa eri­no­mais­es­ti muutenkin. 

    5. “Vakioimal­la keskiar­vo”. Joo tästähän se poru nousisi: perusk­oulua päät­tävil­lä ei ole yhteis­mi­tallista arvioin­tia — jokainen arvosana perus­tuu ao. opet­ta­jan (sub­jek­ti­iviseen) arvioon. Ope­tushal­li­tus pyrkii vakioin­ti­in määrit­tämäl­lä kasin kri­teer­it kaikki­in oppi­aaineisi­in, mut­ta kri­tee­rien sovelt­a­mi­nen on jokaisen opet­ta­jan itse tehtävä. 

    Var­masti on tot­ta, että keskus­tan eli­it­tiyläk­ouluis­sa ysin saami­nen on vaikeam­paa kuin “haas­teel­lis­ten aluei­den” peruk­ouluis­sa. Onko tämä isokin ongel­ma? Riu­tuuko Kru­u­nun­haas­sa ja Eiras­sa paljonkin 16-vuo­ti­ai­ta, joiden (viimeisen) lukiopaikan vei joku lähiön lap­si kasipuolen keskiar­vol­laan — vaik­ka hän olisi tieto­jen­sa ja taito­jen­sa puoles­ta Krunikas­sa saanutkin vain seiska­puolen keskiarvon?

    Jos oikeeesti tämä on ongel­ma, ehdot­taisin, että etsitään ne onnet­tomat Krunikas­ta ja Etelä-Espoos­ta ensin ja kar­toite­taan, onko heitä.

    Joo myön­netään: mopo vähän karkasi — mut­ta tämän “lakkaute­taan huonot lukiot” ajat­telun vääjäämätön lop­putule­ma on se, että oppimis­tu­lok­sil­taan huonoim­mat päiväkodit pitäisi lakkaut­taa. Eli opin­tomat­ka esim. Englan­ti­in voisi ava­ta silmiä.

    Touko Met­ti­nen
    (nim­imerk­ki)
    opettaja

    1. Tämän kir­joituk­sen inspiroi se, että Helsingis­sä lakkaute­taan lukioi­ta, kos­ka ikälu­okat pienenevät. Lakkautet­tavak­si pitäisi vali­ta mielu­um­min hyviä kuin huono­ja työy­hteisöjä. Sil­loin tarvi­taan mit­taria, joka on jotenkin tolkulli­nen. Sekin vai­h­toe­hto on, että annetaan oppi­laiden päät­tää. Lakkaute­taan se lukio, johon ei juuri pyritä vaan joudu­taan. Mut­ta ennen lop­ullista lop­puaan tästä lukios­ta tulee se, jonne joudu­taan huonoim­mal­la keskiar­vol­la, eikä tämäkään ehkä ole hyvä.

  40. Lakkau­titte kuitenkin val­tu­us­tossa Län­si-Helsin­gin lukion, johon on ollut keskimääräistä enem­män pyrkijöitä. 

    Tänä vuon­na ehkä ei, kos­ka sana lakkaut­tamis­es­ta on tietysti kirinyt perusk­oul­u­lais­ten perheisiin.

  41. Eli­na: luin ensin että “keit­tiöp­sykolo­gian alal­la” ja se olisikin ollut osu­va ilmaus, kos­ka tuo artikke­li on todel­lakin hirveää keit­tiöp­sykolo­giaa. Ei tuos­sa iässä tapah­du mitään biolo­gian sanele­maa älyl­listä taan­tu­mista, kyse on kult­tuurista. Myös tuon ikäiset pojat pystyvät vaa­ti­vaan ja pitkäjän­teiseen suorittamiseen.

  42. Jos kaupungis­sa on liikaa lukioi­ta, niistä osa tietenkin on mielekästä lakkaut­taa — ja usein­miten parem­pi lop­putu­los tulee siitä, että todel­la lakkaute­taan yksi lukio — ei vain juu­us­to­höylätä kaikkien sisäänottoa.

    Mut­ta. Ote­taan ihan kuvit­teelli­nen paikkakun­ta — vaikka­pa Hämeen­lin­na, jon­ka lukiosasioista en tiedä mitään — esimerk­ki on täysin sat­tuman­varainen ja valit­tu lähin­nä sik­si, että arvasin, että Hämeen­lin­nas­sa saat­taisi olla kolmisen lukio­ta. No sielä oli neljä ja ilmeis­es­ti neljäs, Lam­min lukio, on hil­jat­tain Hämeen­lin­naan liitynyt. Pikant­ti lisä.

    Jos esimerkik­si Hämeen­lin­nas­sa huo­mat­taisi­in, että kun­nas­sa on liikaa lukion aloi­tu­s­paikko­ja ja kaikkien kannal­ta näytäisi ole­van parem­pi, että yksi lukio uhrataan, miten luul­tavasti meneteltäisiin? 

    Hämeen­lin­nas­sa on nykyisel­lään neljä lukio­ta, joista yksi on “hyvä”, Kau­ri­alan lukio, Iltik­sen (sija 29) ver­tailun mukaan, pari about sijal­la 170 (lyseo ja yhteisk­oulu) ja yksi sijal­la 298 (Lam­mi).

    Halvin kon­sult­ti tietenkin ehdot­taisi Lam­min lukio­ta lakkautet­tavak­si: huonoim­mat tulok­set. Nimestä päätellen Lam­mi kuitenkin sijait­see kohta­laisen kaukana Hämeen­lin­nas­ta — liitoskun­ta? — eli kan­nat­taa kuitenkin ehkä harkita?

    Lyseo vai yhteisk­oulu? Keskiar­vo­jen ero (yhteisk­oulu 17,74 — lyseo 17,62) on aika pieni, eli aika rohkeaa olisi perus­taa lakkau­tus­päätös tähänkään eroon — eli olisi olta­va “parem­pi” mittari. 

    Se parem­pi mit­tari saat­taisi osoit­taa, että jopa Kau­ralan lukio häviää parem­muudessa lyse­olle tai yhteisk­oul­ulle tai jopa molem­mille — Kau­ri­ala saat­taa tuot­taa huonom­pia yliop­pi­lai­ta suh­teessa aloi­tuskeskiar­voihin, Kau­ri­alas­sa saat­taa olla kova keskey­tyspros­ent­ti, Kau­ri­alan oppi­laat saat­ta­vat olla muiden lukioiden oppi­lai­ta ahdis­tuneem­pia, Kau­ri­alan lukion oppi­laat saat­ta­vat saavut­taa hyvät tulok­sen­sa hitaam­min kuin muis­sa lukiois­sa tms. 

    No, konsultti/yleinen lukioiden laatupalkintokriteeristö/tms. sit­ten ker­too, että lopet­taa pitäisikin Kau­ri­alan lukio. 

    Pitää olla aika idal­isti, joka uskoo, että tämä fik­su esi­tys menee päätök­sen­tekokoneis­tos­ta läpi. 

    Nämä iltapäiväle­htien ja maikkarin tekemät helpot ja hel­posti ymmär­ret­tävät lis­tat ovat sitä selvää dataa, mitä jokainen ymmärtää, kon­sult­tien tuot­ta­mat pain­ote­tut sijoituk­set ovat taas alt­ti­ina eri­laisille speku­laa­tioille — kär­jis­tet­tynä tyyli­in “masen­nuk­sen suh­teelli­nen korkeus ei liity koulumme kil­pailuhenkisyy­teen mil­lään tavoin, ja koulus­samme ei ole kilpailua”

    Eli mitä tehdään: säästetään Lam­mi ja Kau­ri­ala ja pan­naan lyseo ja yhteisk­oulu lahtipenkki­in ja odote­taan, että jom­mankum­man tuk­i­joukot luovut­ta­vat. Siinä ne sit­ten kitu­vat muu­ta­man vuo­den — ja saa­mari soikoon pahin vai­h­toe­hto on, että Hämeen­lin­nan paras lukio lopetetaan.

    Erik­seen vielä halu­an korostaa sitä, että en tunne Hämeen­lin­naa, Hämeen­lin­nan kun­tat­alout­ta enkä ketään henkilöä yhdestäkään puheena olev­as­ta lukios­ta, eli kaik­ki esit­tämäni speku­laa­tiot oli­vat mieliku­vi­tuk­seni tuotetta. 

    Yksi sivuhuomio: Kun etsin tähän kir­joituk­seeni esimerkkikun­taa, val­itsin melko nopeasti Hämeen­lin­nan. Myöhem­min huo­masin, että esim. Pori näut­tää pär­jän­neen paljon Hämeen­lin­naa huonom­min. Tässä liene oikean ihmette­lyn paikka?

  43. Lukio = perusk­oulun jatke, jos­sa vielä muu­ta­man vuo­den voi tavoitel­la arvosano­ja, joista isi on hyvin ylpeä.

  44. Eiköhän las­ten val­tu­us­tol­la ole parhaat edel­ly­tyk­set päät­tää lukioiden lakkaut­tami­sista. Eli lakkautet­tavak­si joutaa se, jonne ei tule oppi­lai­ta. Kun­nan koulu­toimen­jo­hdon tehtäväk­si annetaan sit­ten pai­men­taa kaikkien koulu­jen ope­tus samanveroiseksi.

  45. Lukioiden parem­muu­teen on mah­do­ton­ta kehit­tää validia mit­taria. Keskusteluis­sa vilah­taa esim. masen­tuneisu­u­den esi­in­tymi­nen opiske­li­joiden kesku­udessa. “masen­nuk­sen suh­teelli­nen korkeus ei liity koulumme kil­pailuhenkisyy­teen mil­lään tavoin, ja koulus­samme ei ole kilpailua””

    Osoit­taako opiske­li­joiden masen­tuneisu­us koulun huo­nout­ta ? Masen­tuneisu­ut­ta mitataan kouluter­veysky­se­lyis­sä Beckin masen­tuneisu­us­mit­tar­il­la (BDI).

    Siinä kysytään koe­henkilön mielipi­det­tä mm. seu­raa­vanan tapaisi­in kysymyk­si­in: mil­laise­na koet ulkonäkösi, oletko masen­tunut, mil­lainen on ruoka­halusi, nukku­misen laatu, koetko syyl­lisyy­den, riit­tämät­tömyy­den tun­tei­ta jne.

    Testin väitetään ole­van luotet­ta­van mit­tarin myös nuorten kohdal­la. Kysyn­pä vaan, kuka mur­rosikäi­nen olisi tyy­tyväi­nen ulkonäköön­sä tai saavu­tuk­si­in­sa ? Onko ruoka­halun puutet­ta jos ei aina saakaan syödä ham­puri­laisia ja kok­ista ? En usko mit­tarin luotet­tavu­u­teen mur­rosikäis­ten kohdalla. 

    Enkä ainakaan luovut­taisi tulok­sia kon­sul­tille, joka tekee esi­tyk­siä koulu­verkon supistuksista.

    Tämä vain yksi esimerk­ki lukiok­oulu­tuk­sen laadun mit­taamisen vaikeudesta.

Vastaa käyttäjälle jouni lundqvist Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.