Bussikaistojen valvonta

2.6.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Hesari kirjoitti siitä, kuinka pa,jon ja ketkä autoilijat ajavat luvatta bussikaistoilla. Siinä on tavallaanb kyse varastamisesta. Säästää omaa aikaa varastamalla sitä muilta. Yleensä muilta tulee varastetuksi enemmän kuin itse säästää.

Barcelonassa ihmettelin, miksi siellä ei bussikaistoilla aja kukaan luvatta. Selitys oli busseihin asennetut digikamerat. Kuljettaja otti aina kuvan, jos joku eksyi bussikaistalle. Lasku tuli perässä.

Tämä on parempi kuin kiinteät valvontakamerat, koska se toimii koko reitin matkalla ja koska sakko tulee vain, jos on tunkenut bussin teen sen kulkua haitaten, mutta ei “turhaan” tyhjällä bussikaistalla ajamisesta.

Kommentit

41 Vastausta artikkeliin “Bussikaistojen valvonta”

  1. Opa kirjoitti 2.6.2010 kello 13:47

    Tuo Barcelonan malli voi olla hiukan problemaattinen täällä Suomessa. Täällä kun saa pätkän bussikastaa ajaa, kunhan kääntyy seuraavasta risteyksestä oikealle. Bussissa pitäisi olla siis videokamera, jotta risteyksen ylitys taltioituisi luotettavasti. No, miksi sitten ei videokameroita, siitä vaan.

    Muuten olen ihan samaa mieltä. Varkaita ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 2.6.2010 kello 13:59

    Miten valokuvasta voi nähdä onko henkilöauto ryhmittynyt bussikaistalle kääntyäkseen seuraavasta risteyksestä? Vai ottaako bussipoliisi useampia valokuvia vai kuvaako videokamella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 2.6.2010 kello 14:02

    Minä taas en voi ymmärtää, miksi busseille varataan omia kaistoja. Siinä varastetaan maksavalta asiakkaalta, henkilöautoilijalta, tilaa. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. S-W kirjoitti 2.6.2010 kello 14:18

    Tämä taitaakin olla ensimmäinen kerta kun puhut autoilusta ja nimenomaan sen valvonnasta ilman totalitäärisiä ehdotuksia. Mitä ihmettä oletko yhtäkkiä alkanut pitää ihmisoikeuksia muunakin kuin markkinointikikkanan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2010 kello 14:35

    Miksei noinkin. Siis jos bussikaistoilla ajo haluttaisiin estää.

    Samoin jos haluttaisiin poistaa jotain 80% ratikoiden häiriöistä ja suuri osa bussienkin ongelmista niin poistettaisiin muutama sata parkkipaikkaa, säästyneillä liikennöintikuluille voisi vaikka rahoittaa korvaavat hallipaikat jos niin haluttaisiin tehdä. Samalla säästyisi jokunen peili ja parkkisakko autoilijoilta jotka eivät ihan ymmärrettävästi tajua että se aikoinaan kiskon ja jalkakäytävän väliin joten kuten mahtunut auto ei enää siihen mahdu kun nykyautot on parikymmentä senttiä leveämpiä.

    Siis jos ihan oikeasti haluttaisiin. Tällä hetkellä se usko päättäjien haluun on sitä luokkaa ettei liikennesuunnitelijat edes viitsi ehdottaa minkäänlaista ihan oikeaa rajoitusta henkilöautoiluun, on sen vaikutus kuinka marginaalinen tahansa tai vaikka sujuvoittava ja hyödyt kuinka suuret tahansa. Esimerkiksi ns. joukkoliikennekadut malliin Freda Kampissa joille ajoa ei ole estetty eikä mitenkään valvota on pelkkää imagohöttöä. Tosin siinä mielessä vakavaa että ruumita tullee ennemmin tai myöhemmin kun autot ohittelivat suojatien jälkeen pysäkillä seisovia ratikoita ja busseja.

    Kohta minäkin rupean tunnelifaniksi, ihan vaan siksi että pintaliikenteessä ei saada mitään aikaiseksi. Ne samaiset päättäjät kaivanee ne miljardit sitten jostain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2010 kello 16:06

    Minä taas en voi ymmärtää, miksi busseille varataan omia kaistoja. Siinä varastetaan maksavalta asiakkaalta, henkilöautoilijalta, tilaa. 😉

    Olisi oikein mukavaa jos autoilijat olisivat kaupungin maksavia asiakkaita, mutta valitettavasti ruuhkamaksut herättävät kovasti vastustusta. Asiaa voi lähestyä niinkin että Mannerheimintietä kulkee henkilöautoja päivittäin suurin piirtein saman verran kuin kympin ratikassa on maksavia matkustajia.

    Mutta älä stressaa, ei niitä bussikaistoja kukaan valvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle kirjoitti 2.6.2010 kello 16:54

    tpyyluoma: “…Olisi oikein mukavaa jos autoilijat olisivat kaupungin maksavia asiakkaita, mutta valitettavasti ruuhkamaksut herättävät kovasti vastustusta…”

    Itsekin niitä vastustin aikaisemmin, kunnes kuulin oikein mielenkiintoisen haastattelun radiosta. Siinä KTH:n kaavoitusproffa kertoi kokemuksia Tukholmasta. Rinkebyläiset eivät enää vie paikkoja maksavilta asiakkailta, joten kauppakin hyötyy maksuista! 😉

    Espoon suunnan maksavat asiakkaat saavat enemmän tilaa, kun itä-helsinkiläiset eivät enää tule keskustaan asioimaan. Minusta yhtälö toimii hyvin. Itse ruuhkiahan on turha Helsingistä hakea, joten nimi ollee tarkoituksellisen harhaanjohtava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. lp kirjoitti 2.6.2010 kello 17:19

    S-W:

    Autoilu tuskin on mikään ihmisoikeus eikä sen rajoittaminen taatusti tee yhteiskunnasta totalitaarista. Kuten varmasti ymmärrät, niin on olemassa yksi jos toinenkin alue, jonne ei esimerkiksi maankäytöllisistä, ympäristö- tai turvallisuussyistä voida päästä kuinka monta autoa tahansa tai usein ei autoja lainkaan. Siinä, miksi monissa kaupungeissa on käytössä esimerkiksi ruuhkamaksut on periaatteessa kyse samasta asiasta kuin miksi vaikkapa kävelykaduilla tai kansallispuistoissa ei saa ajaa autolla: autoilusta on enemmän haittaa kuin hyötyä ja sitä tulee siksi rajoittaa.

    Mitä vähemmän isossa kaupungissa on autoja, sitä miellyttävämmäksi kaupunkiympäristö muuttuu valtaosalle ihmisistä ja sitä vähemmän infrastruktuuri-investointeja tarvitaan, koska ihmiset liikkuvat olennaisesti pinta-alatehokkaammilla muilla liikennemuodoilla. Se, rajoitetaanko/pyritäänkö lisäämään joukko-, kevyt- vai autoliikennettä on puhtaasti poliittinen päätös. Ei ole todellakaan olemassa mitään autoilun markkinaosuusrajaa, jonka alituttua alueesta tulee “ihmisoikeuksia rikkova totalitaarinen diktatuuri” tai vastaavaa. Yhtä hyvin voisi väittää, että esimerkiksi Los Angelesissa rikotaan ihmisoikeuksia, koska kaupunkirakenteesta on tehty sellainen, että autoilulle ei juuri jää vaihtoehtoja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. turvenuija kirjoitti 2.6.2010 kello 17:24

    Kun Helsingissä tulee ajeltua vain muutaman kerran vuodessa, saattaapi nähdä toisin. Olin heittämässä jengiä lentokentälle ja oltiin jossain kohtaa Tuusulantietä tai ennen sitä. Jonoa oli kilometrikaupalla. Aika moni ohitti sitten oikealta bussikaistaa pitkin.

    Pohdiskelimme siinä aikamme kuluksi, pitikö näitä ohittelijoita inhota vai ihailla. Selväähän oli, että he lyhensivät meidän odotusaikaamme, koska eivät olleet jonossa. Sakkoa saattoi kuitenkin tulla. He siis tekivät meille palveluksen omalla riskillä. Päätin olla kiitollinen.

    Bussimatkustajana olisin saattanut päätyä toisiin aatoksiin, mutta se oli epätodennäköistä, koska busseja liikkui todella harvakseen kaistan vetokykyyn nähden. Jos siihen olisi joku bussi tullut, eipä se olisi paljoakaan joutunut hidastamaan ruuhkan takia liki tyhjällä bussikaistalla.

    Ajattelin sitäkin, että ehkä Helsingin liikennesuunnittelu on tarkoituksella suunnitellut niin, että kaikkein rikkaimmat ja kiireisimmät pääsevät etuilemaan, kunhan maksavat siitä sakon muodossa keskimäärin tietyn summan. Mutta ei kai se niin voi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ville kirjoitti 2.6.2010 kello 18:55

    Ainakin Mannerheimintiellä voisi hyvin keskimmäiset kaistat olla bussikaistoina. Vasemmalle kääntyminen on isolta osin kielletty, joten henkilöautoilla ei ole syytä ajaa siellä. Tämä myös yksinkertaistaisi liikennettä, nyt esim. Elielinaukiolle menevät bussit risteilevät kadun reunasta toiseen. Voisi myös auttaa Tukholmankadun liittymän toimivuutta, mitä viimeisin uudistus lähinnä huononsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Opa kirjoitti 2.6.2010 kello 20:03

    “Ainakin Mannerheimintiellä voisi hyvin keskimmäiset kaistat olla bussikaistoina. Vasemmalle kääntyminen on isolta osin kielletty, joten henkilöautoilla ei ole syytä ajaa siellä. Tämä myös yksinkertaistaisi liikennettä, nyt esim. Elielinaukiolle menevät bussit risteilevät kadun reunasta toiseen. Voisi myös auttaa Tukholmankadun liittymän toimivuutta, mitä viimeisin uudistus lähinnä huononsi.”

    Busseissa sattuu olemaan ovet oikealla kyljellä. Niinpä poistuminen sa sisäänastuminen menisi aika vaaralliseksi tuossa järjetelelyssä. Muuten ihan hyvä idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2010 kello 20:17

    Kalle, ruuhkamaksut luultavasti helpottaisivat keskustaan ajamista, tämän takia en ole muuten koskaan oikein ymmärtänyt miksi tämä on nimenomaan vihreiden agendalla. Siitä ei tosin vielä ole hirveästi hyötyä jos autoa ei saa parkkiin edes rahalla. Jos parkkipaikat kiertäisivät nopeammin niin ongelmaa ei olisi, nyt ne varataan päiviksi asukaspysäköintiluvalla tai ihan vaan jättämällä maksamatta.

    Tämä on ongelma varsinkin pienille erikoisliikkeille, jonkun kalastukaupan autoilevat asiakkaat eivät tule sellaiseen paikkaan minne ei voi pysäköidlä. Samasta syytä muuten jakeluautot on jalkakäytävällä, kun ei muualla mahdu. Se hoitaako tuon ongelman aikarajoitteisilla paikoilla vai rahalla on toissijaista, olennaista on että pitäisi valvoa että nitä noudatetaan. Mitä ei tehdä koska kauppakameri ei tätä tajua ja vasemmiston mielestä tämä on regressiivistä verotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 2.6.2010 kello 20:51

    Opa, YTV (nyttemmin HSL) ehdotti pari vuotta sitten vasemmanpuoleisia bussikaistoja, pysäkit olisi sitten kaistojen välissä. On niitä maailmalle tosin semmoisiakin virityksiä että bussit ajaa vasemmanpuoleisesti, valvontaongelmakin hoituisi ihan itsestään.:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. loogikko kirjoitti 2.6.2010 kello 21:25

    Bussikaistat ovat kommunistien ja vihreiden typerä keksintö, jolla yritetään kiusata autoilijoita, huolimatta siitä, että näin aiheutetaan lisää saasteita katukuiluun. Bussien matka-aikaan bussikaistojen vaikutus on marginaalinen: bussien matkanopeuden tärkein hidastaja ovat pysäkit.

    Helsingissä toinen merkittävä liikenteen haitta ovat raitiovaunut. Ne varaavat katukuilusta paljon tilaa ja tuottavat marginaalisen liikennesuoritteen. Lisäksi ne ovat erittäin kalliita ja liikenneturvallisuuden kannalta kyseenalaisia. Raitiovaunut tulisi välittömästi korvata sähköbusseilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Markku af Heurlin kirjoitti 2.6.2010 kello 22:38

    500 VAIN PALJON VAI LIIKAA

    HS.n toimituksen kyky esittää asioita harhaanjohtavasti on herättänyt ansaittua ihailua. Automerkit vastannevat yleistä jakautumaa. Olisi parempi tietää kuinka uusi ja hintava malli on kyseessä.

    Sitten muuta: 500 yhdellä vai kaistalla päiväsaikaan ja kuinka pitkällä matkalla. Oletetetaan lehtijutusta päätellen, että mitttaus ja uutinen käsittää yhtä (menokaistaa) Tällöin näitä roistoja on, kun muistetaan että kaikki ajat eivät ole yhtä merkittäviä. 50 autoa tunnissa eli yksi runsaassa minuutissa, siis n 600 metrin välein. Toisaalta bussien väli kaistallaa on ruuhkaisimpaan aikaan n (n 150 bussia /tunti ?) 200 m. Nämä ovat puhtaasti teoreettisia laskelmia ja parhaimmassaakin tapauksessa vain suuntaa antavia.

    Toinen kysymys: Kuinka paljon bussikaitoistoilla on ryhmittymisliikennettä. Oikealle saa bussikaistalle ryhmittyä hyvissä ajoin ennen risteystä (tarkkaa pykälää en tunne.)
    Kolmas kysymys. kuinka pitkiä matkoja nämä kuskit ajavat? ja Neljäs. mihin aikaan?

    Haitta julkiselle liikenteelle voi olla suurempi kuin mitä lukumäärä suhtetettuna koko liikennevirtaan antaa olettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 2.6.2010 kello 23:09

    Ville: “…Ainakin Mannerheimintiellä voisi hyvin keskimmäiset kaistat olla bussikaistoina…”

    Manskulla ei ole mitään tarvetta ajella bussilla. 😉 Siinä menee spåra, joka hoitaa paikallisliikenteen ja pitkän matkan autot voidaan ottaa suoraan asemalle keskustatunnelin kautta. Ai niin, sen tunnelin rakentamista ei ole aloitettu ihan vielä. 😀

    Muutenkin keskustan linja-autoliikennettä kannattaa tarkastella kriittisesti. Suuri osa siitä on tarpeetonta. Kuluttaa vain turhaa katuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kimmo kirjoitti 2.6.2010 kello 23:15

    Kalle, ruuhkamaksut luultavasti helpottaisivat keskustaan ajamista, tämän takia en ole muuten koskaan oikein ymmärtänyt miksi tämä on nimenomaan vihreiden agendalla.

    Yksikään tunnettu tietullimalli ei kyllä ole pitänyt sisällään muutaman sadan keskustassa liikkuvan auton lisäverottamista. Tietullit lähtevät kyllä yksin kehien ja niiden väylien liikennöintikustannusten lisäämisestä, joilla alkujaan edes on jotain merkittävää liikennettä.

    Ja äläkä taas toista mantraasi, että poistamalla aina yhä lisää kapasiteettia katujen liikenteenvälityskyvystä, niin ruuhkat vähenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. eri Kalle kirjoitti 3.6.2010 kello 9:30

    Pienikin ruuhkamaksu voi auttaa autoilijoita paljon sujuvampaan ajoon, kun turhimmat autot jäävät pois.

    Bussikaistalla ruuhkamaksun tulisi olla vähän korkeampi, jos niin tarkka paikannus on mahdollista. Näin kiireisimmät pääsisivät nopeammin perille ja korvaisivat sen muille, kun kunnallisveroa pudotetaan vastaavasti.

    Ellei ole mahdollista, sakon tulee olla sen suuruinen, että niitä käytetään vain kiireessä.

    Autoilun rajoittaminen on totalitarismia siinä missä homobaarien tai avointen kaula-aukkojen rajoittaminen, siis jonkin verran.

    Se, että joka paikkaan ei ole rakennettu teitä tai että tienkäytöstä ja saastuttamisesta perittäisiin kustannuksia/terveyshaittoja vastaava maksu, ei ole autoilun rajoittamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tuomas kirjoitti 3.6.2010 kello 12:55

    lp: Oletan S-W:n viitanneen satelliittipaikannukseen perustuvaan ruuhkamaksujen keräämiseen. Systeemi, jossa julkishallinto kerää jokaisen autoilijan liikkeet 10 metrin tarkkuudella tietokantaan, on monien mielestä hyvinkin autoritäärinen keino. Olkoonkin, että tarkoitus olisi hyvä ja vilpitön.

    Sähköisten, potentiaalisesti arkaluontoista dataa sisältävien tietokantojen väärinkäytölle on helppo keksiä miljoona ikävää käyttötarkoitusta (kuka valvoo valvojaa). Ja onhan tuollainen idea ristiriidassa jo ihan yleisen länsimaisen ihmisoikeuskäsityksen kanssa, jonka mukaan lähtökohtaisesti kaikilla on oikeus yksityisyyteen.

    Julkisen liikenteen puolella (jonka ahkera käyttäjä itsekin olen) koettiin muutama vuosi sitten vähän samanlainen asetelma kun Helsingin seudulla otettiin uusi matkakortti käyttöön. YTV halusi tallentaa kaikki sähköisellä kortilla rekisteröidyt matkat tietokantaan (ml. matkustajan tiedot). Datan perusteella olisi voitu suunnitella julkisen liikenteen verkkoa ja reittejä. Tai vaihtoehtoisesti seurata, missä päin joku tietty henkilö liikkuu. Homma onneksi kaatui julkisen vastustuksen takia.

    YTV/HSL:llä on tänäkin päivänä kaikki edellytykset halutessaan kerätä tuollaista tietokantaa, sillä laitteet on olemassa ja käytössä jokaisessa liikennevälineessä. Kysymys on vain siitä mitä sinne päätyvällä datalla tehdään tai jätetään tekemättä. Tavallisella yksityisyydestään kiinnostuneella matkustajalla ei ole paljon muuta vaihtoehtoa kuin luottaa siihen, että YTV/HSL toimii lupauksensa mukaisesti, eikä kerää tietokantaa, josta on mahdollista seurata yksittäisten ihmisten liikkeitä. Satelliittiseurantaa ei onneksi voi tapahtua “vahingossa” tai julkisuudelta piilossa, koska jokaiseen autoon pitäisi ensin asentaa GPS-paikannin ja jonkin sortin datan tallennusväline.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. anonyymi kirjoitti 3.6.2010 kello 14:50

    Manskulla ei ole mitään tarvetta ajella bussilla. Siinä menee spåra, joka hoitaa paikallisliikenteen ja pitkän matkan autot voidaan ottaa suoraan asemalle keskustatunnelin kautta.

    Mitä tarkoitetaan pitkän matkan autoilla?
    Spårakiskot loppuvat Haagaan.

    Muutenkin keskustan linja-autoliikennettä kannattaa tarkastella kriittisesti. Suuri osa siitä on tarpeetonta. Kuluttaa vain turhaa katuja.

    Keskustassa pyörivä bussiliikenne lienee suurimmalta osaltaan aika turhaa. Busseilla kuitenkin liikutaan paljon sinne ja sieltä pois.

    Jos kuitenkin aletaan puhua turhuuden rajoittamisesta, niin sitten voidaan kieltää keskustan yksityisautoilu kokonaan. Se, jos mikä on turhaa, kun ympärillä pyörii kattava joukkoliikenne ja taksit.
    Tavaroiden kuljettaminenkin onnistuu niillä tai sitten isommilla ammattikuljetuksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kalle kirjoitti 3.6.2010 kello 15:45

    Ip: “…Mitä vähemmän isossa kaupungissa on autoja, sitä miellyttävämmäksi kaupunkiympäristö muuttuu…”

    Tuollaista sanotaan myös kuolleeksi kaupungiksi. Tulee mieleen joku pohjois-korealainen hallintokeskus. 😀

    En ymmärrä sitä, että Suomen ainoaan vähän suurempaan tuppukylään yritetään tuoda nurmijärveläisiä arvoja. Jos ei pidä kaupungista asuinympäristönä, niin sitten kannattaa muuttaa sinne Nurmijärvelle. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2010 kello 15:51

    Minusta Baltian kaupunkien vanhat kaupngit ovat hyvin miellyttäviä, vaikka niissä autoja on kovin vähän. Hyvin vähän muistuttavat pohjoiskorealaista hallintokeskusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 3.6.2010 kello 15:51

    Tuomaksen esittämät yksityishuolet on täysin aiheellisia ja tuppaavat unohtumaan. Samoin täysin aiheellinen oli matkakorttisekoilusta aikoinaan annettu Isoveli-palkinto. (Menikö sen järjestelmän kanssa mikään putkeen?) Tosin siinä isoin ongelma oli se että tunnisteina käytettiin sotuja, jota ei suositella jo ihan teknisistä syistä (sotua ei voi vaihtaa).

    Suurin osa tietosuojariskeistä on minusta ylipäänsä sellaisia että ne voidaan huolelllisilla ja avoimella toteutuksella minimoida, esimerkiksi mahdollinen tiemaksujärjestelmä kannattaa muutenkin toteuttaa niin että paikannuslaite autossa ei lähetä kuin tiedon maksuluokasta jonka se laskee paikkadatan perusteella, tms. Miksi ylipäänsä kerätä dataa käyttäjistä jos ei ole ihan pakko kun sen säilyttäminen ja suojaaminen maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kalle kirjoitti 3.6.2010 kello 16:32

    tpyyluoma: “…tiemaksujärjestelmä kannattaa muutenkin toteuttaa niin että paikannuslaite autossa ei lähetä kuin tiedon maksuluokasta…”

    Kaiken lisäksi järjestelmä on todella halpa toteuttaa. Parikin isoa tietotekniikkataloa tekee sen varmasti lähes ilmaiseksi: CIA ja FSB.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 3.6.2010 kello 17:33

    OS: “Minusta Baltian kaupunkien vanhat kaupngit ovat hyvin miellyttäviä, vaikka niissä autoja on kovin vähän. Hyvin vähän muistuttavat pohjoiskorealaista hallintokeskusta.”

    En tiedä tarkoittaakko Os mahdollisesti Tallinnaa. Sen vanhassa kupungiss autoilu on rajoitettu muttz ei kokonaan kielletty. Sen sijaan vanhan kaupungin muurien ulkouolella on melkoinen erilaatuinen liikenne, ei tosin vielä liiallinen.

    En osaa sano Tallinna vanhan kaupungin pinta-alaa. Ulottuvuus on kilometrin luokkaa.

    Kuten valistuneet lukijat tietävät, esim Mariannkadulla päiväsaikaan kulkee korkeitnaan korttelissa yksi auto kerrallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Markku af Heurlin kirjoitti 3.6.2010 kello 18:03

    “Keskustassa pyörivä bussiliikenne lienee suurimmalta osaltaan aika turhaa. Busseilla kuitenkin liikutaan paljon sinne ja sieltä pois.

    Jos kuitenkin aletaan puhua turhuuden rajoittamisesta, niin sitten voidaan kieltää keskustan yksityisautoilu kokonaan. Se, jos mikä on turhaa, kun ympärillä pyörii kattava joukkoliikenne ja taksit.
    Tavaroiden kuljettaminenkin onnistuu niillä tai sitten isommilla ammattikuljetuksilla.”

    Aivan oikein. Kaikkihan on itse asiassa tarpeetonta ja turhaa. palatkaamme esi-isiemme yksinkertaisiin elämäntapoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tvaara kirjoitti 3.6.2010 kello 18:50

    “Kuten valistuneet lukijat tietävät, esim Mariannkadulla päiväsaikaan kulkee korkeitnaan korttelissa yksi auto kerrallaan.”

    Ja sekin etsii parkkipaikkaa. Epätoivoisesti.

    Autottomuudessahan ei ole kaupungin kannalta asuinkortteleissa kysymys välttämättä liikenteestä tai läpiajosta, vaan siitä, että autot vievät kaiken tilan, minkä ne ikinä vain saattavatkaan vallata. Tämä puolestaan on jostakin tai joiltkin pois, etenkin niiltä, joille tila on jotakin muuta kuin parkkipaikkoja ja siirtymistä pysäköintipaikalta toiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. anonyymi kirjoitti 4.6.2010 kello 11:10

    Aivan oikein. Kaikkihan on itse asiassa tarpeetonta ja turhaa. palatkaamme esi-isiemme yksinkertaisiin elämäntapoihin.

    Jos yritit olla hauska, lopeta ihmeessä yrittäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko Särelä kirjoitti 4.6.2010 kello 12:39

    “En ymmärrä sitä, että Suomen ainoaan vähän suurempaan tuppukylään yritetään tuoda nurmijärveläisiä arvoja. Jos ei pidä kaupungista asuinympäristönä, niin sitten kannattaa muuttaa sinne Nurmijärvelle.”

    Mikähän mahtaa olla keskimääräinen autojen määrä perhettä kohden Nurmijärvellä ja mikä Helsingin keskustassa? Veikkaanpa, että Nurmijärvellä on merkittävästi enemmän autoja henkilöä tai työpaikkaa kohden kuin Helsingissä – saati sitten kantakaupungissa.

    Niin ja Manhattaniin tulevien ihmisten käyttämien metrojen korvaaminen yksityisautoilla vaatisi n. 1500 kaistaa lisää siltoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kimmo kirjoitti 7.6.2010 kello 13:30

    Autottomuudessahan ei ole kaupungin kannalta asuinkortteleissa kysymys välttämättä liikenteestä tai läpiajosta, vaan siitä, että autot vievät kaiken tilan, minkä ne ikinä vain saattavatkaan vallata.

    Kuten kaikki tiedämme, niin autojen vastustaminen on myös itseisarvo, jota ainoana asiana ajavia painostusryhmiä on ollut pitkät ajat.

    Olettaisin, että n. 100 maksavan jäsenen Enemmistö Ry taitaa olla kokoonsa nähden Suomen vaikutusvaltaisin lobby. Heidän rinnallaan “Israelin ystävätkin” ovat pelkkiä kuoropoikia.

    Itselleen mieluisan vastustan [lisää tähän]-ryhmän löytää esim. Facebookista. Nopea hakua tuotti ainakin kahden kansainvälisen järjestön, joka ajaa ainoana asiana autojen vastustamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Jeebo kirjoitti 7.6.2010 kello 15:37

    En ymmärrä sitä, että Suomen ainoaan vähän suurempaan tuppukylään yritetään tuoda nurmijärveläisiä arvoja. Jos ei pidä kaupungista asuinympäristönä, niin sitten kannattaa muuttaa sinne Nurmijärvelle. 😉

    En ymmärrä tätä hinkua määritellä muiden puolesta kaupunkimainen ympäristö sellaiseksi jossa on paljon autoja. Itse näen kaupungin sellaiseksi jossa palvelut on niin lähellä, että autoja ei tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kimmo kirjoitti 7.6.2010 kello 22:50

    En ymmärrä tätä hinkua määritellä muiden puolesta kaupunkimainen ympäristö sellaiseksi jossa on paljon autoja. Itse näen kaupungin sellaiseksi jossa palvelut on niin lähellä, että autoja ei tarvita.

    Meillä on lähtötilanne, jossa on kaupunki liike-elämän kera, on asutusta ja ihmisiä, ja heidän liikkumista. Nyt tätä aletaan karsia. Ei kenenkään hyödyksi, mutta väärien ihmisten haitaksi.

    Suomessa on myös runsaasti tilaa metsän ja pellon keskellä, jossa jokainen saa (tai voisi saada) harrastaa halutessaan autonomista asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Juuso kirjoitti 8.6.2010 kello 8:01

    Meillä on lähtötilanne, jossa on kaupunki liike-elämän kera, on asutusta ja ihmisiä, ja heidän liikkumista. Nyt tätä aletaan karsia. Ei kenenkään hyödyksi, mutta väärien ihmisten haitaksi.

    Suomessa on myös runsaasti tilaa metsän ja pellon keskellä, jossa jokainen saa (tai voisi saada) harrastaa halutessaan autonomista asumista.

    No tuosta lähtökohdasta olisi aika hölmöä ruveta rakentamaan liikkumista autoilun varaan. Tässä on varmaankin kyseessä joku “täytyy olla auto, koska mies” -ilmiö, jota en pysty ymmärtämään.

    Keskustaan ei kukaan halua tulla, koska siellä on ikävä olla ja hankala liikkua autojen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Juha kirjoitti 8.6.2010 kello 11:49

    Helsingin suunnittelussa ainakin näiden vihreiden ajatusten näkökulmasta ei korostu kaupallinen näkökulma, vaan ennemmin Helsingistä halutaa tehdä hiljainen kävelyalue.

    Onkohan itselleenkään selvää, että mitä oikein haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.6.2010 kello 13:02

    Hiljaiset kävelykadut ovat parhaita kauppapaikkoja. Kaisaniemenkadulla liikkeet menestyvät paljon huonommin kuin Aleksilla. Näin ei ollut vielä 60-luvulla, kun autoilu oli yhtä vapaata molemmilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Ei ihan vielä nainen kirjoitti 8.6.2010 kello 11:50

    “Tässä on varmaankin kyseessä joku “täytyy olla auto, koska mies” -ilmiö, jota en pysty ymmärtämään.”

    Tulee mieleen tutkimus, jonka mukaan tervehenkiset naiset ajavat busseilla ja ökymäiset miehet autoilevat. Mutta oliko kaikki oleelliset muuttajat vakioitu? Tyhmäkin (meikkä) tietää, että naiset työskentelevät palvelualoilla ja siksi väistämättä menevät töihin bussilinjojen varsilla. Feministiteorian mukaan miesten pitäisi ottaa taksi raksalle aamuisin, jotta tasa-arvo toteutuisi.

    No, ei vaineskaan, kyllähän kaikki naimisissa olleet tietää, että mies se on joka määrää perheen tekemisistä, auton käytöstä ja sen sellaisesta.

    Vitsi.

    Sitä olen kyllä ihmetellyt, mistä naiset hankkisivat ne korkkarit — tai yleensä uusimmat maailmanlopun krääsänsä — jos joku ei niitä sinne shoppailuparatiisiin autoilla kuskaisi.

    Ai, sori, hetkeksi unohdin, kumpaa sukupuolta saa haukkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. spottu kirjoitti 8.6.2010 kello 13:12

    Juha: “Helsingin suunnittelussa ainakin näiden vihreiden ajatusten näkökulmasta ei korostu kaupallinen näkökulma, vaan ennemmin Helsingistä halutaa tehdä hiljainen kävelyalue.”

    Jos ihmiset haluaisivat tehdä ostoksensa autojen seassa, ei esimerkiksi näitä Ideaparkeja ja Jumboja rakennettaisi. Kävelyalueita voi tehdä niin monella tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 8.6.2010 kello 14:24

    Kävelykadut ne on ostoskeskuksissakin. Kaisaniemenkadulla ei ole muuten yhtään pysäköintipaikkaa, eli ohiajava autoliikenne on liikkeiden kannalta yksinomaan negatiivinen asia.

    Keskustassa liikkuvista suurin osa kulkee joukkoliikenteellä tai jotenkin muuten kuin autolla ihan jo siitäkin syystä että autoihin ei kertakaikkiaan mahdu kuin pienelle osalle kulkijoista, jos eivät kulkisi niin ne nykyisetkään autot eivät liikkuisi mihinkään. Eikä tämä ole edes sukupuoli tai tulokysymys, on liikennetarpeita joita ei yksinkertaisesti ole järkevä joukkoliikenteelle hoitaa ja suurin osa autoilijoista on tätä ryhmää. Esimerkiksi remonttimiehet tai muut vastaavat joilla on paljon kuljettavaa ja toisaalta keskustaan suuntauva liikenne harvaan asutuilta alueilta malliin Itä-Uusimaa.

    Olennaista autoliikenteen toimivuuden kannalta keskustassa on ensinnäkin se että joukkoliikenne toimii jolloin autoja on vähemmän, ja toisaalta se että priorisoidaan keskustaan päättyvää liikennettä. Kumpaankin auttaisi se että läpiajoliikenne ohjattaisiin pohjoisemmaksi, automäärä ja risteysten määrä vähenisi joka auttaisi ruuhkiin, ja toisaalta joukkoliikenne olisi sujuvampaa kun sille voitaisiin taata omat kaista. Eli lyhyesti kävelykeskusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kimmo kirjoitti 8.6.2010 kello 17:18

    Miten järjestettäisiin paremmat etuudet joukkoliikenteelle esim. Mannerheimintien ja Simonkadun/Kaivokadun risteykseen. Onhan se kestämätöntä, että raitiovaunu odottaa raitiovaunua, joka odottaa raitiovaunua, joka odottaa risteyksen tukkivaa kolmea peräkkäistä bussia. Ja perhana, vielä niitä jalankulkijoitakin on riesana.

    Ei, tämä ei ole trolli tai provo, vaan osoittaa vaan mihin tämä nykyinen malli johtaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tpyyluoma kirjoitti 8.6.2010 kello 22:20

    Kimmolle vastaus:

    – 6x-bussit lopettaa Länsimetron myötä ja ne pari hassua muuta bussia 4-sarjaa voi siirtää Elienaukiolle tai Kampin bussiterminaaliin jossa on myös tilaa Länsimetron myötä.
    – Kuten mm. Seppo Vepsäläinen on täällä ehdottanut Mannerheimintien itäpuoli levennetään kiskoihin saakka kävelyalueeksi välillä Postikatu – Pohjois-Espa, eli autoliikenne kulkee kahdella kaistalla länsipuolta.
    – Kaivokadun autoliikenne jos sellaista on ohjataan Postikadun kautta Mannerheimintielle, paikkaan mahtuu helposti liikenneympyrä.
    – Kaivokadulla tehdään erilliset kiskot Mannerheimintieltä etelään kääntyville ratikoille.
    – Tämän jälkeen välillä Postikatu – Pohjois-Espa Mannerheimintielle ei tarvita liikennevaloja laisinkaan koska pisin jalankulkijoiden ylitetettävä osuus on kaksi kaistaa autoja, ratikkakiskojen yli voi harkita sellaisia varoitusvaloja kuin Lasipalatsin pysäkillä.
    – Seurauksena ratikat kulkee sujuvasti ja väli Erottaja – Kiasma on mitä todennäköisimmin autollakin nopeampi kuin nyt. Bonuksena saadaan leveä jalankulkualue ilta-aurinkoon johon mahtuu myös fillarikaistat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kimmo kirjoitti 9.6.2010 kello 13:37

    Entäpä vaikka bussit 18 ja 55, ja mitä muuta linjoja Simonkatua aina meluisasti kiihdyttelee?

    Totta tosiaan, Mannerheimintien väli Keskuskatu-Aleksi leveydestä vasta 2/3 osaa on ratikkakiskoja, joten voihan siitä lohkaista lisää lääniä, jotta ei autoilijat veisi kaiken tilan ja joillakin olisi ikävä tunne tulla keskustaan asioimaan.

    Kehittää vai haitata? Kun todellisuus on kuitenkin sellainen, ettei alkeellisinta pyöräkaistan verkostoa ole keskustassa, niin voisi nyt hetkeksi hellittää tätä autoliikenteen haittaamista ja sen sijaan rakentaa kaikille kulkemisen edellytykset. Mainittu Mannerheimintien ja Simonkadun/Keskuskadun risteys on kevyen(kin) liikenteen kannalta aivan painajainen ja syy löytyy kyllä enimmäkseen tuosta raideliikenteen minä-minä-roolista alueen suunnittelussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus