Bussikaistojen valvonta

Hesari kir­joit­ti siitä, kuin­ka pa,jon ja ketkä autoil­i­jat aja­vat luvat­ta bus­sikaistoil­la. Siinä on taval­laanb kyse varas­tamis­es­ta. Säästää omaa aikaa varas­ta­mal­la sitä muil­ta. Yleen­sä muil­ta tulee varaste­tuk­si enem­män kuin itse säästää.

Barcelonas­sa ihmettelin, mik­si siel­lä ei bus­sikaistoil­la aja kukaan luvat­ta. Seli­tys oli bus­sei­hin asen­netut digikam­er­at. Kul­jet­ta­ja otti aina kuvan, jos joku eksyi bus­sikaistalle. Lasku tuli perässä.

Tämä on parem­pi kuin kiin­teät valvon­takam­er­at, kos­ka se toimii koko reitin matkalla ja kos­ka sakko tulee vain, jos on tunkenut bussin teen sen kulkua hai­tat­en, mut­ta ei “turhaan” tyhjäl­lä bus­sikaistal­la ajamisesta.

41 vastausta artikkeliin “Bussikaistojen valvonta”

  1. Tuo Barcelo­nan malli voi olla hiukan prob­le­maat­ti­nen tääl­lä Suomes­sa. Tääl­lä kun saa pätkän bus­sikas­taa ajaa, kun­han kään­tyy seu­raavas­ta risteyk­ses­tä oikealle. Bus­sis­sa pitäisi olla siis videokam­era, jot­ta risteyk­sen yli­tys tal­tioi­tu­isi luotet­tavasti. No, mik­si sit­ten ei videokameroi­ta, siitä vaan.

    Muuten olen ihan samaa mieltä. Varkai­ta ovat.

  2. Miten val­oku­vas­ta voi nähdä onko henkilöau­to ryh­mit­tynyt bus­sikaistalle kään­tyäk­seen seu­raavas­ta risteyk­ses­tä? Vai ottaako bus­sipoli­isi use­ampia val­oku­via vai kuvaako videokamella?

  3. Minä taas en voi ymmärtää, mik­si bus­seille varataan omia kaisto­ja. Siinä varaste­taan mak­saval­ta asi­akkaal­ta, henkilöau­toil­i­jal­ta, tilaa. 😉

  4. Tämä taitaakin olla ensim­mäi­nen ker­ta kun puhut autoilus­ta ja nimeno­maan sen valvon­nas­ta ilman total­itäärisiä ehdo­tuk­sia. Mitä ihmettä oletko yhtäkkiä alka­nut pitää ihmisoikeuk­sia muu­nakin kuin markkinointikikkanan?

  5. Mik­sei noinkin. Siis jos bus­sikaistoil­la ajo halut­taisi­in estää.

    Samoin jos halut­taisi­in pois­taa jotain 80% ratikoiden häir­iöistä ja suuri osa bussienkin ongelmista niin pois­tet­taisi­in muu­ta­ma sata parkkipaikkaa, säästyneil­lä liiken­nöin­tiku­luille voisi vaik­ka rahoit­taa kor­vaa­vat hal­li­paikat jos niin halut­taisi­in tehdä. Samal­la säästy­isi jokunen peili ja parkkisakko autoil­i­joil­ta jot­ka eivät ihan ymmär­ret­tävästi tajua että se aikoinaan kiskon ja jalka­käytävän väli­in joten kuten mah­tunut auto ei enää siihen mah­du kun nykyau­tot on parikym­men­tä sent­tiä leveämpiä.

    Siis jos ihan oikeasti halut­taisi­in. Täl­lä het­kel­lä se usko päät­täjien halu­un on sitä luokkaa ettei liiken­nesu­un­niteli­jat edes viit­si ehdot­taa minkään­laista ihan oikeaa rajoi­tus­ta henkilöau­toilu­un, on sen vaiku­tus kuin­ka mar­gin­aa­li­nen tahansa tai vaik­ka suju­voit­ta­va ja hyödyt kuin­ka suuret tahansa. Esimerkik­si ns. joukkoli­iken­nekadut malli­in Fre­da Kamp­is­sa joille ajoa ei ole estet­ty eikä mitenkään valvota on pelkkää imago­höt­töä. Tosin siinä mielessä vakavaa että ruumi­ta tullee ennem­min tai myöhem­min kun autot ohit­te­liv­at suo­ja­tien jäl­keen pysäkil­lä seiso­via ratikoi­ta ja busseja.

    Koh­ta minäkin rupean tun­neli­faniksi, ihan vaan sik­si että pin­tali­iken­teessä ei saa­da mitään aikaisek­si. Ne samaiset päät­täjät kaiva­nee ne mil­jardit sit­ten jostain.

  6. Minä taas en voi ymmärtää, mik­si bus­seille varataan omia kaisto­ja. Siinä varaste­taan mak­saval­ta asi­akkaal­ta, henkilöau­toil­i­jal­ta, tilaa. 😉

    Olisi oikein mukavaa jos autoil­i­jat oli­si­vat kaupun­gin mak­savia asi­akkai­ta, mut­ta valitet­tavasti ruuhka­mak­sut herät­tävät kovasti vas­tus­tus­ta. Asi­aa voi läh­estyä niinkin että Man­ner­heim­inti­etä kul­kee henkilöau­to­ja päivit­täin suurin piirtein saman ver­ran kuin kympin ratikas­sa on mak­savia matkustajia.

    Mut­ta älä stres­saa, ei niitä bus­sikaisto­ja kukaan valvo.

  7. tpyy­lu­o­ma: “…Olisi oikein mukavaa jos autoil­i­jat oli­si­vat kaupun­gin mak­savia asi­akkai­ta, mut­ta valitet­tavasti ruuhka­mak­sut herät­tävät kovasti vastustusta…”

    Itsekin niitä vas­tustin aikaisem­min, kunnes kuulin oikein mie­lenki­in­toisen haas­tat­telun radios­ta. Siinä KTH:n kaavoitus­prof­fa ker­toi koke­muk­sia Tukhol­mas­ta. Rinke­byläiset eivät enää vie paikko­ja mak­sav­il­ta asi­akkail­ta, joten kaup­pakin hyö­tyy maksuista! 😉 

    Espoon suun­nan mak­sa­vat asi­akkaat saa­vat enem­män tilaa, kun itä-helsinkiläiset eivät enää tule keskus­taan asioimaan. Minus­ta yhtälö toimii hyvin. Itse ruuhki­a­han on turha Helsingistä hakea, joten nimi ollee tarkoituk­sel­lisen harhaanjohtava.

  8. S‑W:

    Autoilu tuskin on mikään ihmisoikeus eikä sen rajoit­ta­mi­nen taa­tusti tee yhteiskun­nas­ta total­i­taarista. Kuten var­masti ymmär­rät, niin on ole­mas­sa yksi jos toinenkin alue, jonne ei esimerkik­si maankäytöl­li­sistä, ympäristö- tai tur­val­lisu­ussy­istä voi­da päästä kuin­ka mon­ta autoa tahansa tai usein ei auto­ja lainkaan. Siinä, mik­si monis­sa kaupungeis­sa on käytössä esimerkik­si ruuhka­mak­sut on peri­aat­teessa kyse samas­ta asi­as­ta kuin mik­si vaikka­pa käve­lykaduil­la tai kansal­lispuis­tois­sa ei saa ajaa autol­la: autoilus­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä ja sitä tulee sik­si rajoittaa. 

    Mitä vähem­män isos­sa kaupungis­sa on auto­ja, sitä miel­lyt­täväm­mäk­si kaupunkiym­päristö muut­tuu val­taos­alle ihmi­sistä ja sitä vähem­män infra­struk­tu­uri-investoin­te­ja tarvi­taan, kos­ka ihmiset liikku­vat olen­nais­es­ti pin­ta-alate­hokkaam­mil­la muil­la liiken­nemuodoil­la. Se, rajoitetaanko/pyritäänkö lisäämään joukko‑, kevyt- vai autoli­iken­net­tä on puh­taasti poli­it­ti­nen päätös. Ei ole todel­lakaan ole­mas­sa mitään autoilun markki­nao­su­us­ra­jaa, jon­ka ali­tut­tua alueesta tulee “ihmisoikeuk­sia rikko­va total­i­taari­nen dik­tatu­uri” tai vas­taavaa. Yhtä hyvin voisi väit­tää, että esimerkik­si Los Ange­le­sis­sa riko­taan ihmisoikeuk­sia, kos­ka kaupunki­rak­en­teesta on tehty sel­l­ainen, että autoilulle ei juuri jää vaihtoehtoja…

  9. Kun Helsingis­sä tulee ajel­tua vain muu­ta­man ker­ran vuodessa, saat­taapi nähdä toisin. Olin heit­tämässä jengiä lento­ken­tälle ja olti­in jos­sain kohtaa Tuusu­lanti­etä tai ennen sitä. Jonoa oli kilo­metrikau­pal­la. Aika moni ohit­ti sit­ten oikeal­ta bus­sikaistaa pitkin. 

    Pohdiske­limme siinä aikamme kuluk­si, pitikö näitä ohit­telijoi­ta inho­ta vai ihail­la. Selväähän oli, että he lyhen­sivät mei­dän odotu­saikaamme, kos­ka eivät olleet jonos­sa. Sakkoa saat­toi kuitenkin tul­la. He siis tekivät meille palveluk­sen oma­l­la riskil­lä. Päätin olla kiitollinen.

    Bus­si­matkus­ta­jana olisin saat­tanut pää­tyä toisi­in aatok­si­in, mut­ta se oli epä­to­den­näköistä, kos­ka busse­ja liikkui todel­la har­vak­seen kaistan vetokykyyn näh­den. Jos siihen olisi joku bus­si tul­lut, eipä se olisi paljoakaan joutunut hidas­ta­maan ruuhkan takia liki tyhjäl­lä bussikaistalla.

    Ajat­telin sitäkin, että ehkä Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telu on tarkoituk­sel­la suun­nitel­lut niin, että kaikkein rikkaim­mat ja kiireisim­mät pää­sevät etu­ile­maan, kun­han mak­sa­vat siitä sakon muo­dos­sa keskimäärin tietyn sum­man. Mut­ta ei kai se niin voi olla.

  10. Ainakin Man­ner­heim­intiel­lä voisi hyvin keskim­mäiset kai­stat olla bus­sikaistoina. Vasem­malle kään­tymi­nen on isol­ta osin kiel­let­ty, joten henkilöau­toil­la ei ole syytä ajaa siel­lä. Tämä myös yksinker­tais­taisi liiken­net­tä, nyt esim. Elielin­auki­olle menevät bus­sit ris­teilevät kadun reunas­ta toiseen. Voisi myös aut­taa Tukhol­mankadun liit­tymän toimivu­ut­ta, mitä viimeisin uud­is­tus lähin­nä huononsi.

  11. “Ainakin Man­ner­heim­intiel­lä voisi hyvin keskim­mäiset kai­stat olla bus­sikaistoina. Vasem­malle kään­tymi­nen on isol­ta osin kiel­let­ty, joten henkilöau­toil­la ei ole syytä ajaa siel­lä. Tämä myös yksinker­tais­taisi liiken­net­tä, nyt esim. Elielin­auki­olle menevät bus­sit ris­teilevät kadun reunas­ta toiseen. Voisi myös aut­taa Tukhol­mankadun liit­tymän toimivu­ut­ta, mitä viimeisin uud­is­tus lähin­nä huononsi.”

    Bus­seis­sa sat­tuu ole­maan ovet oikeal­la kyl­jel­lä. Niin­pä pois­tu­mi­nen sa sisää­nas­tu­mi­nen menisi aika vaar­al­lisek­si tuos­sa jär­jetelelyssä. Muuten ihan hyvä idea.

  12. Kalle, ruuhka­mak­sut luul­tavasti helpot­taisi­vat keskus­taan ajamista, tämän takia en ole muuten koskaan oikein ymmärtänyt mik­si tämä on nimeno­maan vihrei­den agen­dal­la. Siitä ei tosin vielä ole hirveästi hyö­tyä jos autoa ei saa parkki­in edes rahal­la. Jos parkkipaikat kiertäi­sivät nopeam­min niin ongel­maa ei olisi, nyt ne varataan päiviksi asukaspysäköin­tilu­val­la tai ihan vaan jät­tämäl­lä maksamatta.

    Tämä on ongel­ma varsinkin pie­nille erikois­li­ikkeille, jonkun kalas­tukau­pan autoil­e­vat asi­akkaat eivät tule sel­l­aiseen paikkaan minne ei voi pysäköidlä. Samas­ta syytä muuten jakelu­au­tot on jalka­käytäväl­lä, kun ei muual­la mah­du. Se hoitaako tuon ongel­man aikara­joit­teisil­la paikoil­la vai rahal­la on tois­si­jaista, olen­naista on että pitäisi valvoa että nitä nou­date­taan. Mitä ei tehdä kos­ka kaup­pakameri ei tätä tajua ja vasem­mis­ton mielestä tämä on regres­si­ivistä verotusta.

  13. Opa, YTV (nyt­tem­min HSL) ehdot­ti pari vuot­ta sit­ten vasem­man­puoleisia bus­sikaisto­ja, pysäk­it olisi sit­ten kaisto­jen välis­sä. On niitä maail­malle tosin sem­moisi­akin vir­i­tyk­siä että bus­sit ajaa vasem­man­puoleis­es­ti, valvon­taon­gel­makin hoi­tu­isi ihan itsestään.:)

  14. Bus­sikai­stat ovat kom­mu­nistien ja vihrei­den type­rä keksin­tö, jol­la yritetään kiusa­ta autoil­i­joi­ta, huoli­mat­ta siitä, että näin aiheutetaan lisää saastei­ta katukuilu­un. Bussien mat­ka-aikaan bus­sikaisto­jen vaiku­tus on mar­gin­aa­li­nen: bussien matkanopeu­den tärkein hidas­ta­ja ovat pysäkit.

    Helsingis­sä toinen merkit­tävä liiken­teen hait­ta ovat raitio­vaunut. Ne varaa­vat katukuilus­ta paljon tilaa ja tuot­ta­vat mar­gin­aalisen liiken­nesuorit­teen. Lisäk­si ne ovat erit­täin kalli­ita ja liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta kyseenalaisia. Raitio­vaunut tulisi välit­tömästi kor­va­ta sähköbusseilla.

  15. 500 VAIN PALJON VAI LIIKAA

    HS.n toim­i­tuk­sen kyky esit­tää asioi­ta harhaan­jo­htavasti on herät­tänyt ansait­tua ihailua. Automerk­it vas­tan­nevat yleistä jakau­tu­maa. Olisi parem­pi tietää kuin­ka uusi ja hin­ta­va malli on kyseessä.

    Sit­ten muu­ta: 500 yhdel­lä vai kaistal­la päivä­saikaan ja kuin­ka pitkäl­lä matkalla. Oletete­taan lehti­ju­tus­ta päätellen, että mitt­taus ja uuti­nen käsit­tää yhtä (menokaistaa) Täl­löin näitä rois­to­ja on, kun muis­te­taan että kaik­ki ajat eivät ole yhtä merkit­täviä. 50 autoa tun­nis­sa eli yksi run­saas­sa min­uutis­sa, siis n 600 metrin välein. Toisaal­ta bussien väli kaistal­laa on ruuhkaisim­paan aikaan n (n 150 bus­sia /tunti ?) 200 m. Nämä ovat puh­taasti teo­reet­tisia laskelmia ja parhaim­mas­saakin tapauk­ses­sa vain suun­taa antavia.

    Toinen kysymys: Kuin­ka paljon bus­sikaitois­toil­la on ryh­mit­tymis­li­iken­net­tä. Oikealle saa bus­sikaistalle ryh­mit­tyä hyvis­sä ajoin ennen risteystä (tarkkaa pykälää en tunne.)
    Kol­mas kysymys. kuin­ka pitk­iä matko­ja nämä kuskit aja­vat? ja Neljäs. mihin aikaan?

    Hait­ta julkiselle liiken­teelle voi olla suurem­pi kuin mitä lukumäärä suhtetet­tuna koko liiken­nevir­taan antaa olettaa.

  16. Ville: “…Ainakin Man­ner­heim­intiel­lä voisi hyvin keskim­mäiset kai­stat olla bussikaistoina…”

    Man­skul­la ei ole mitään tarvet­ta ajel­la bus­sil­la. 😉 Siinä menee spåra, joka hoitaa paikallis­li­iken­teen ja pitkän matkan autot voidaan ottaa suo­raan ase­malle keskus­tatun­nelin kaut­ta. Ai niin, sen tun­nelin rak­en­tamista ei ole aloitet­tu ihan vielä. 😀

    Muutenkin keskus­tan lin­ja-autoli­iken­net­tä kan­nat­taa tarkastel­la kri­it­tis­es­ti. Suuri osa siitä on tarpee­ton­ta. Kulut­taa vain turhaa katuja.

  17. Kalle, ruuhka­mak­sut luul­tavasti helpot­taisi­vat keskus­taan ajamista, tämän takia en ole muuten koskaan oikein ymmärtänyt mik­si tämä on nimeno­maan vihrei­den agendalla. 

    Yksikään tun­net­tu tietul­li­malli ei kyl­lä ole pitänyt sisäl­lään muu­ta­man sadan keskus­tas­sa liikku­van auton lisäverot­tamista. Tietul­lit lähtevät kyl­lä yksin kehien ja niiden väylien liiken­nöin­tikus­tan­nusten lisäämis­es­tä, joil­la alku­jaan edes on jotain merkit­tävää liikennettä.

    Ja äläkä taas toista mantraasi, että pois­ta­mal­la aina yhä lisää kap­a­siteet­tia katu­jen liiken­teen­väl­i­tyskyvys­tä, niin ruuhkat vähenevät.

  18. Pienikin ruuhka­mak­su voi aut­taa autoil­i­joi­ta paljon suju­vam­paan ajoon, kun turhim­mat autot jäävät pois.

    Bus­sikaistal­la ruuhka­mak­sun tulisi olla vähän korkeampi, jos niin tark­ka paikan­nus on mah­dol­lista. Näin kiireisim­mät pää­si­sivät nopeam­min per­ille ja kor­vaisi­vat sen muille, kun kun­nal­lisveroa pudote­taan vastaavasti. 

    Ellei ole mah­dol­lista, sakon tulee olla sen suu­ru­inen, että niitä käytetään vain kiireessä.

    Autoilun rajoit­ta­mi­nen on total­i­taris­mia siinä mis­sä homobaarien tai avoin­ten kaula-aukko­jen rajoit­ta­mi­nen, siis jonkin verran.

    Se, että joka paikkaan ei ole raken­net­tu teitä tai että tienkäytöstä ja saas­tut­tamis­es­ta perit­täisi­in kustannuksia/terveyshaittoja vas­taa­va mak­su, ei ole autoilun rajoittamista.

  19. lp: Ole­tan S‑W:n viitan­neen satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­vaan ruuhka­mak­su­jen keräämiseen. Sys­tee­mi, jos­sa julk­ishallinto kerää jokaisen autoil­i­jan liik­keet 10 metrin tarkku­udel­la tietokan­taan, on monien mielestä hyvinkin autoritääri­nen keino. Olkoonkin, että tarkoi­tus olisi hyvä ja vilpitön.

    Sähköis­ten, poten­ti­aalis­es­ti arkalu­on­toista dataa sisältävien tietokan­to­jen väärinkäytölle on help­po kek­siä miljoona ikävää käyt­tö­tarkoi­tus­ta (kuka valvoo valvo­jaa). Ja onhan tuol­lainen idea ris­tiri­idas­sa jo ihan yleisen län­si­maisen ihmisoikeuskäsi­tyk­sen kanssa, jon­ka mukaan lähtöko­htais­es­ti kaikil­la on oikeus yksityisyyteen.

    Julkisen liiken­teen puolel­la (jon­ka ahk­era käyt­täjä itsekin olen) koet­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten vähän saman­lainen asetel­ma kun Helsin­gin seudul­la otet­ti­in uusi matkako­rt­ti käyt­töön. YTV halusi tal­len­taa kaik­ki sähköisel­lä kor­tilla rek­isteröidyt matkat tietokan­taan (ml. matkus­ta­jan tiedot). Datan perus­teel­la olisi voitu suun­nitel­la julkisen liiken­teen verkkoa ja reit­te­jä. Tai vai­h­toe­htois­es­ti seu­ra­ta, mis­sä päin joku tiet­ty henkilö liikkuu. Hom­ma onnek­si kaa­tui julkisen vas­tus­tuk­sen takia.

    YTV/HSL:llä on tänäkin päivänä kaik­ki edel­ly­tyk­set halutes­saan kerätä tuol­laista tietokan­taa, sil­lä lait­teet on ole­mas­sa ja käytössä jokaises­sa liiken­nevä­li­neessä. Kysymys on vain siitä mitä sinne pää­tyväl­lä datal­la tehdään tai jätetään tekemät­tä. Taval­lisel­la yksi­ty­isyy­destään kiin­nos­tuneel­la matkus­ta­jal­la ei ole paljon muu­ta vai­h­toe­htoa kuin luot­taa siihen, että YTV/HSL toimii lupauk­sen­sa mukaises­ti, eikä kerää tietokan­taa, jos­ta on mah­dol­lista seu­ra­ta yksit­täis­ten ihmis­ten liikkeitä. Satel­li­it­tiseu­ran­taa ei onnek­si voi tapah­tua “vahin­gos­sa” tai julk­isu­udelta piilos­sa, kos­ka jokaiseen autoon pitäisi ensin asen­taa GPS-paikan­nin ja jonkin sortin datan tallennusväline.

  20. Man­skul­la ei ole mitään tarvet­ta ajel­la bus­sil­la. Siinä menee spåra, joka hoitaa paikallis­li­iken­teen ja pitkän matkan autot voidaan ottaa suo­raan ase­malle keskus­tatun­nelin kautta.

    Mitä tarkoite­taan pitkän matkan autoilla?
    Spårakiskot lop­pu­vat Haagaan.

    Muutenkin keskus­tan lin­ja-autoli­iken­net­tä kan­nat­taa tarkastel­la kri­it­tis­es­ti. Suuri osa siitä on tarpee­ton­ta. Kulut­taa vain turhaa katuja.

    Keskus­tassa pyörivä bus­sili­ikenne lie­nee suurim­mal­ta osaltaan aika turhaa. Bus­seil­la kuitenkin liiku­taan paljon sinne ja sieltä pois.

    Jos kuitenkin ale­taan puhua turhu­u­den rajoit­tamis­es­ta, niin sit­ten voidaan kieltää keskus­tan yksi­ty­isautoilu kokon­aan. Se, jos mikä on turhaa, kun ympäril­lä pyörii kat­ta­va joukkoli­ikenne ja taksit.
    Tavaroiden kul­jet­ta­mi­nenkin onnis­tuu niil­lä tai sit­ten isom­mil­la ammattikuljetuksilla.

  21. Ip: “…Mitä vähem­män isos­sa kaupungis­sa on auto­ja, sitä miel­lyt­täväm­mäk­si kaupunkiym­päristö muuttuu…”

    Tuol­laista san­o­taan myös kuolleek­si kaupungik­si. Tulee mieleen joku pohjois-kore­alainen hallintokeskus. 😀 

    En ymmär­rä sitä, että Suomen ain­oaan vähän suurem­paan tup­pukylään yritetään tuo­da nur­mi­järveläisiä arvo­ja. Jos ei pidä kaupungista asuinympäristönä, niin sit­ten kan­nat­taa muut­taa sinne Nurmijärvelle. 😉

    1. Minus­ta Balt­ian kaupunkien van­hat kaup­n­git ovat hyvin miel­lyt­täviä, vaik­ka niis­sä auto­ja on kovin vähän. Hyvin vähän muis­tut­ta­vat pohjoisko­re­alaista hallintokeskusta.

  22. Tuo­mak­sen esit­tämät yksi­ty­ishuo­let on täysin aiheel­lisia ja tup­paa­vat uno­h­tu­maan. Samoin täysin aiheelli­nen oli matkako­rt­tisekoilus­ta aikoinaan annet­tu Isoveli-palk­in­to. (Menikö sen jär­jestelmän kanssa mikään put­keen?) Tosin siinä isoin ongel­ma oli se että tun­nis­teina käytet­ti­in sotu­ja, jota ei suositel­la jo ihan tekni­sistä syistä (sotua ei voi vaihtaa). 

    Suurin osa tieto­suo­jariskeistä on minus­ta ylipään­sä sel­l­aisia että ne voidaan huolel­l­lisil­la ja avoimel­la toteu­tuk­sel­la min­i­moi­da, esimerkik­si mah­dolli­nen tiemak­su­jär­jestelmä kan­nat­taa muutenkin toteut­taa niin että paikan­nus­laite autossa ei lähetä kuin tiedon mak­su­lu­okas­ta jon­ka se las­kee paikka­datan perus­teel­la, tms. Mik­si ylipään­sä kerätä dataa käyt­täjistä jos ei ole ihan pakko kun sen säi­lyt­tämi­nen ja suo­jaami­nen maksaa?

  23. tpyy­lu­o­ma: “…tiemak­su­jär­jestelmä kan­nat­taa muutenkin toteut­taa niin että paikan­nus­laite autossa ei lähetä kuin tiedon maksuluokasta…”

    Kaiken lisäk­si jär­jestelmä on todel­la hal­pa toteut­taa. Parikin isoa tietotekni­ikkat­aloa tekee sen var­masti läh­es ilmaisek­si: CIA ja FSB.

  24. OS: “Minus­ta Balt­ian kaupunkien van­hat kaup­n­git ovat hyvin miel­lyt­täviä, vaik­ka niis­sä auto­ja on kovin vähän. Hyvin vähän muis­tut­ta­vat pohjoisko­re­alaista hallintokeskusta.”

    En tiedä tarkoit­taakko Os mah­dol­lis­es­ti Tallinnaa. Sen van­has­sa kupungiss autoilu on rajoitet­tu muttz ei kokon­aan kiel­let­ty. Sen sijaan van­han kaupun­gin muurien ulk­ouolel­la on melkoinen eri­laa­tu­inen liikenne, ei tosin vielä liiallinen.

    En osaa sano Tallinna van­han kaupun­gin pin­ta-alaa. Ulot­tuvu­us on kilo­metrin luokkaa.

    Kuten val­is­tuneet luk­i­jat tietävät, esim Mar­i­annkadul­la päivä­saikaan kul­kee korkeit­naan kort­telis­sa yksi auto kerrallaan.

  25. “Keskus­tas­sa pyörivä bus­sili­ikenne lie­nee suurim­mal­ta osaltaan aika turhaa. Bus­seil­la kuitenkin liiku­taan paljon sinne ja sieltä pois.

    Jos kuitenkin ale­taan puhua turhu­u­den rajoit­tamis­es­ta, niin sit­ten voidaan kieltää keskus­tan yksi­ty­isautoilu kokon­aan. Se, jos mikä on turhaa, kun ympäril­lä pyörii kat­ta­va joukkoli­ikenne ja taksit.
    Tavaroiden kul­jet­ta­mi­nenkin onnis­tuu niil­lä tai sit­ten isom­mil­la ammattikuljetuksilla.”

    Aivan oikein. Kaikki­han on itse asi­as­sa tarpee­ton­ta ja turhaa. palatkaamme esi-isiemme yksinker­taisi­in elämäntapoihin.

  26. “Kuten val­is­tuneet luk­i­jat tietävät, esim Mar­i­annkadul­la päivä­saikaan kul­kee korkeit­naan kort­telis­sa yksi auto kerrallaan.”

    Ja sekin etsii parkkipaikkaa. Epätoivoisesti.

    Autot­to­muudessa­han ei ole kaupun­gin kannal­ta asuinko­rt­teleis­sa kysymys vält­tämät­tä liiken­teestä tai läpi­a­jos­ta, vaan siitä, että autot vievät kaiken tilan, minkä ne ikinä vain saat­ta­vatkaan val­la­ta. Tämä puolestaan on jostakin tai joiltkin pois, etenkin niiltä, joille tila on jotakin muu­ta kuin parkkipaikko­ja ja siir­tymistä pysäköin­tipaikalta toiselle.

  27. Aivan oikein. Kaikki­han on itse asi­as­sa tarpee­ton­ta ja turhaa. palatkaamme esi-isiemme yksinker­taisi­in elämäntapoihin.

    Jos yri­tit olla haus­ka, lope­ta ihmeessä yrittäminen.

  28. “En ymmär­rä sitä, että Suomen ain­oaan vähän suurem­paan tup­pukylään yritetään tuo­da nur­mi­järveläisiä arvo­ja. Jos ei pidä kaupungista asuinympäristönä, niin sit­ten kan­nat­taa muut­taa sinne Nurmijärvelle.”

    Mikähän mah­taa olla keskimääräi­nen auto­jen määrä per­het­tä kohden Nur­mi­järvel­lä ja mikä Helsin­gin keskus­tas­sa? Veikkaan­pa, että Nur­mi­järvel­lä on merkit­tävästi enem­män auto­ja henkilöä tai työ­paikkaa kohden kuin Helsingis­sä — saati sit­ten kantakaupungissa. 

    Niin ja Man­hat­tani­in tule­vien ihmis­ten käyt­tämien metro­jen kor­vaami­nen yksi­ty­isautoil­la vaatisi n. 1500 kaistaa lisää siltoja.

  29. Autot­to­muudessa­han ei ole kaupun­gin kannal­ta asuinko­rt­teleis­sa kysymys vält­tämät­tä liiken­teestä tai läpi­a­jos­ta, vaan siitä, että autot vievät kaiken tilan, minkä ne ikinä vain saat­ta­vatkaan vallata. 

    Kuten kaik­ki tiedämme, niin auto­jen vas­tus­t­a­mi­nen on myös itseis­ar­vo, jota ain­oana asiana ajavia pain­os­tus­ryh­miä on ollut pitkät ajat. 

    Olet­taisin, että n. 100 mak­sa­van jäse­nen Enem­mistö Ry taitaa olla kokoon­sa näh­den Suomen vaiku­tus­val­taisin lob­by. Hei­dän rin­nal­laan “Israelin ystävätkin” ovat pelkkiä kuoropoikia. 

    Itselleen mieluisan vas­tus­tan [lisää tähän]-ryhmän löytää esim. Face­book­ista. Nopea hakua tuot­ti ainakin kah­den kan­sain­välisen jär­jestön, joka ajaa ain­oana asiana auto­jen vastustamista.

  30. En ymmär­rä sitä, että Suomen ain­oaan vähän suurem­paan tup­pukylään yritetään tuo­da nur­mi­järveläisiä arvo­ja. Jos ei pidä kaupungista asuinympäristönä, niin sit­ten kan­nat­taa muut­taa sinne Nurmijärvelle. 😉 

    En ymmär­rä tätä hinkua määritel­lä muiden puoles­ta kaupunki­mainen ympäristö sel­l­aisek­si jos­sa on paljon auto­ja. Itse näen kaupun­gin sel­l­aisek­si jos­sa palve­lut on niin lähel­lä, että auto­ja ei tarvita.

  31. En ymmär­rä tätä hinkua määritel­lä muiden puoles­ta kaupunki­mainen ympäristö sel­l­aisek­si jos­sa on paljon auto­ja. Itse näen kaupun­gin sel­l­aisek­si jos­sa palve­lut on niin lähel­lä, että auto­ja ei tarvita.

    Meil­lä on lähtöti­lanne, jos­sa on kaupun­ki liike-elämän kera, on asu­tus­ta ja ihmisiä, ja hei­dän liikku­mista. Nyt tätä ale­taan kar­sia. Ei kenenkään hyödyk­si, mut­ta väärien ihmis­ten haitaksi.

    Suomes­sa on myös run­saasti tilaa met­sän ja pel­lon keskel­lä, jos­sa jokainen saa (tai voisi saa­da) har­ras­taa halutes­saan auton­o­mista asumista.

  32. Meil­lä on lähtöti­lanne, jos­sa on kaupun­ki liike-elämän kera, on asu­tus­ta ja ihmisiä, ja hei­dän liikku­mista. Nyt tätä ale­taan kar­sia. Ei kenenkään hyödyk­si, mut­ta väärien ihmis­ten haitaksi.

    Suomes­sa on myös run­saasti tilaa met­sän ja pel­lon keskel­lä, jos­sa jokainen saa (tai voisi saa­da) har­ras­taa halutes­saan auton­o­mista asumista.

    No tuos­ta lähtöko­hdas­ta olisi aika hölmöä ruve­ta rak­en­ta­maan liikku­mista autoilun varaan. Tässä on var­maankin kyseessä joku “täy­tyy olla auto, kos­ka mies” ‑ilmiö, jota en pysty ymmärtämään.

    Keskus­taan ei kukaan halua tul­la, kos­ka siel­lä on ikävä olla ja han­kala liikkua auto­jen takia.

  33. Helsin­gin suun­nit­telus­sa ainakin näi­den vihrei­den aja­tusten näkökul­mas­ta ei koros­tu kau­palli­nen näkökul­ma, vaan ennem­min Helsingistä halu­taa tehdä hil­jainen kävelyalue.

    Onko­han itselleenkään selvää, että mitä oikein haluavat.

    1. Hil­jaiset käve­lykadut ovat parhai­ta kaup­pa­paikko­ja. Kaisaniemenkadul­la liik­keet men­estyvät paljon huonom­min kuin Alek­sil­la. Näin ei ollut vielä 60-luvul­la, kun autoilu oli yhtä vapaa­ta molemmilla.

  34. “Tässä on var­maankin kyseessä joku “täy­tyy olla auto, kos­ka mies” ‑ilmiö, jota en pysty ymmärtämään.”

    Tulee mieleen tutkimus, jon­ka mukaan ter­ve­henkiset naiset aja­vat bus­seil­la ja ökymäiset miehet autoil­e­vat. Mut­ta oliko kaik­ki oleel­liset muut­ta­jat vakioitu? Tyh­mäkin (meikkä) tietää, että naiset työsken­televät palvelu­aloil­la ja sik­si väistämät­tä menevät töi­hin bus­sil­in­jo­jen var­sil­la. Fem­i­nis­ti­teo­ri­an mukaan miesten pitäisi ottaa tak­si rak­salle aamuisin, jot­ta tasa-arvo toteutuisi.

    No, ei vaineskaan, kyl­lähän kaik­ki naimi­sis­sa olleet tietää, että mies se on joka määrää per­heen tekemi­sistä, auton käytöstä ja sen sellaisesta. 

    Vit­si.

    Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, mis­tä naiset han­kki­si­vat ne korkkar­it — tai yleen­sä uusim­mat maail­man­lop­un krääsän­sä — jos joku ei niitä sinne shop­pailu­parati­isi­in autoil­la kuskaisi.

    Ai, sori, het­kek­si uno­hdin, kumpaa sukupuol­ta saa haukkua.

  35. Juha: “Helsin­gin suun­nit­telus­sa ainakin näi­den vihrei­den aja­tusten näkökul­mas­ta ei koros­tu kau­palli­nen näkökul­ma, vaan ennem­min Helsingistä halu­taa tehdä hil­jainen kävelyalue.”

    Jos ihmiset halu­aisi­vat tehdä ostok­sen­sa auto­jen seassa, ei esimerkik­si näitä Idea­parke­ja ja Jum­bo­ja raken­net­taisi. Kävelyaluei­ta voi tehdä niin monel­la tavalla.

  36. Käve­lykadut ne on ostoskeskuk­sis­sakin. Kaisaniemenkadul­la ei ole muuten yhtään pysäköin­tipaikkaa, eli ohi­a­ja­va autoli­ikenne on liikkei­den kannal­ta yksi­no­maan negati­ivi­nen asia.

    Keskus­tas­sa liikku­vista suurin osa kul­kee joukkoli­iken­teel­lä tai jotenkin muuten kuin autol­la ihan jo siitäkin syys­tä että autoi­hin ei ker­takaikki­aan mah­du kuin pienelle osalle kulk­i­joista, jos eivät kulk­isi niin ne nykyisetkään autot eivät liikkuisi mihinkään. Eikä tämä ole edes sukupuoli tai tulokysymys, on liiken­netarpei­ta joi­ta ei yksinker­tais­es­ti ole järkevä joukkoli­iken­teelle hoitaa ja suurin osa autoil­i­joista on tätä ryh­mää. Esimerkik­si remont­timiehet tai muut vas­taa­vat joil­la on paljon kul­jet­tavaa ja toisaal­ta keskus­taan suun­tau­va liikenne har­vaan asu­tu­il­ta alueil­ta malli­in Itä-Uusimaa.

    Olen­naista autoli­iken­teen toimivu­u­den kannal­ta keskus­tas­sa on ensin­näkin se että joukkoli­ikenne toimii jol­loin auto­ja on vähem­män, ja toisaal­ta se että pri­or­isoidaan keskus­taan päät­tyvää liiken­net­tä. Kumpaankin aut­taisi se että läpi­a­joli­ikenne ohjat­taisi­in pohjoisem­mak­si, automäärä ja risteysten määrä vähenisi joka aut­taisi ruuhki­in, ja toisaal­ta joukkoli­ikenne olisi suju­vam­paa kun sille voitaisi­in taa­ta omat kaista. Eli lyhyesti kävelykeskusta.

  37. Miten jär­jestet­täisi­in parem­mat etu­udet joukkoli­iken­teelle esim. Man­ner­heim­intien ja Simonkadun/Kaivokadun risteyk­seen. Onhan se kestämätön­tä, että raitio­vaunu odot­taa raitio­vaunua, joka odot­taa raitio­vaunua, joka odot­taa risteyk­sen tukki­vaa kolmea peräkkäistä bus­sia. Ja per­hana, vielä niitä jalankulk­i­joitakin on riesana.

    Ei, tämä ei ole trol­li tai pro­vo, vaan osoit­taa vaan mihin tämä nykyi­nen malli johtaa!

  38. Kim­molle vastaus:

    - 6x-bus­sit lopet­taa Län­simetron myötä ja ne pari has­sua muu­ta bus­sia 4‑sarjaa voi siirtää Elien­auki­olle tai Kampin bus­siter­mi­naali­in jos­sa on myös tilaa Län­simetron myötä.
    — Kuten mm. Sep­po Vep­säläi­nen on tääl­lä ehdot­tanut Man­ner­heim­intien itäpuoli leven­netään kiskoi­hin saak­ka kävelyalueek­si välil­lä Postikatu — Pohjois-Espa, eli autoli­ikenne kul­kee kahdel­la kaistal­la länsipuolta.
    — Kai­vokadun autoli­ikenne jos sel­l­aista on ohjataan Postikadun kaut­ta Man­ner­heim­intielle, paikkaan mah­tuu hel­posti liikenneympyrä.
    — Kai­vokadul­la tehdään eril­liset kiskot Man­ner­heim­intieltä etelään kään­tyville ratikoille.
    — Tämän jäl­keen välil­lä Postikatu — Pohjois-Espa Man­ner­heim­intielle ei tarvi­ta liiken­neval­o­ja laisinkaan kos­ka pisin jalankulk­i­joiden ylitetet­tävä osu­us on kak­si kaistaa auto­ja, ratikkakisko­jen yli voi harki­ta sel­l­aisia varoi­tus­val­o­ja kuin Lasi­palatsin pysäkillä.
    — Seu­rauk­se­na ratikat kul­kee suju­vasti ja väli Erot­ta­ja — Kias­ma on mitä toden­näköisim­min autol­lakin nopeampi kuin nyt. Bonuk­se­na saadaan lev­eä jalankulkualue ilta-aurinkoon johon mah­tuu myös fillarikaistat.

  39. Entäpä vaik­ka bus­sit 18 ja 55, ja mitä muu­ta lin­jo­ja Simonkat­ua aina meluisas­ti kiihdyttelee?

    Tot­ta tosi­aan, Man­ner­heim­intien väli Keskuskatu-Alek­si lev­ey­destä vas­ta 2/3 osaa on ratikkakisko­ja, joten voihan siitä lohkaista lisää lääniä, jot­ta ei autoil­i­jat veisi kaiken tilan ja joil­lakin olisi ikävä tunne tul­la keskus­taan asioimaan. 

    Kehit­tää vai hai­ta­ta? Kun todel­lisu­us on kuitenkin sel­l­ainen, ettei alkeel­lis­in­ta pyöräkaistan verkos­toa ole keskus­tas­sa, niin voisi nyt het­kek­si hel­lit­tää tätä autoli­iken­teen hait­taamista ja sen sijaan rak­en­taa kaikille kulkemisen edel­ly­tyk­set. Mainit­tu Man­ner­heim­intien ja Simonkadun/Keskuskadun risteys on kevyen(kin) liiken­teen kannal­ta aivan paina­jainen ja syy löy­tyy kyl­lä enim­mäk­seen tuos­ta raideli­iken­teen minä-minä-roolista alueen suunnittelussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.