Lahjakkaan lapsen opetus

26.6.2010 · Aihe _ · 228 Kommenttia 

Suomi on tunnettu erinomaisista muusikoista, niin kapelimestareista, viulusteista kuin pianististakin. Tämä johtuu erinomaisesta musiikkiopistojärjestelmästämme, joita veronmaksajat tukevat avokätisesti.  Lahjakkaimmat muusikot saavat, jos vanhemmilla on vähän varaa maksaa, muuta ikäluokkaa selvästi parempaa opetusta. Koulun musiikkiopetukseen näiden nerojen pitää kuitenkin osallistua, vaikka he eivät sillä mitään uutta opikaan. Lue lisää

Latino-pallon mm-kisat

26.6.2010 · Aihe _ · 28 Kommenttia 

Futiksen mm-kisoihin osallistuu yhdeksän espanjan tai portugalinkielistä maata. Näistä kahdeksan pääsi jatkoon. Yhden latinomaan (Honduras) putoaminen oli väistämätöntä, koska Hondurasin lohkossa oli kolme latinomaata. Lue lisää

Mitä kasvatustieteilijät tutkivat?

25.6.2010 · Aihe SATA-komitea · 81 Kommenttia 

Suomessa on 136 kasvatustieteen professoria. Se on valtaisa tutkimuspanos, mutta tutkittavaa riittää ja aihe on tärkeä, joten panostus varmaankin kannattaa. Jos tällainen professorien armeija tutkii  kasvatusta ja koulutusta, voisi kohtuudella odottaa jotain panosta yksinkertaisiin, mutta tärkeisiin – ja taloudellisesti erittäin merkittäviin – kysymyksiin. Tällaisiin esimerkiksi haluaisi vastauksen: Lue lisää

Helsingin terveyskeskusverkko remonttiin

24.6.2010 · Aihe _ · 23 Kommenttia 

Helsingissä on terveysasemia ja Alkoja suunnilleen yhtä paljon, mutta ne sijoittuvat aivan eri tavalla.  Alkotkin voisivat sijoittua kuin terveysasemat, jos jokaisella olisi oma Alko jossa ja vain jossa hän saisi asioida.

Ensi vuoden alusta, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen terveydenhuoltolaista, jokainen Helsinkiläinen saa asioida millä helsinkiläisellä terveysasemalla haluaa. Tämä mullistaa terveysasemajaon, koska monelle paras terveysasema ei ole se lähin – esimerkiksi Viikkiläisille Pihlajamäki on paikka, jonne ei muuten tule juuri pistäydytyksi, koska se on väärään suuntaan.  Uskoisin, että muutama terveysasema joudutaan lakkauttamaan asiakkaiden puutteen vuoksi. Koska vain joillakin terveysasemilla on laboratoriopalvelut paikalla, asiakkaat tietysti hakeutuvat niille välttääkseen ylimääräistä matkustamista. Lue lisää

Puheenvuoro tarkastuskertomuksesta

23.6.2010 · Aihe _ · 18 Kommenttia 

Puheenvuoro valtuustossa

Suhdennaongelma vai kestävyysvaje?

Onko Helsingin talouden heikkenemisessä kyse suhdanneongelmasta, kuten sodem-ryhmän  puheenjohtaja Jorma Bergholm on sanonut vai pidempiaikaisesta kestävyysvajeesta, kuten oikealta on sanottu? Bergholm voi olla oikeassa, mutta kannattaa silti suhtautua tähän kuin pysyvään kestävyysvajeeseen, koska niin menetellen voimme saada rahoillemme parempaa vastinetta.

Energialaitos

Lue lisää

Mopolla ei saa ajaa pyörätiellä

23.6.2010 · Aihe _ · 43 Kommenttia 

Eilen sattui valitettava onnettomuus mopon ja polkupyörän kesken Sörnäisten Rantatiellä paikassa, jonka vaarallisuudesta minäkin olen kaupunkisuunnitteluvirastolle raportoinut. Helsingin Sanomien uutisessa spekuloitiin sillä, ajoiko mopo pyörätien väärällä puolella. Mopolle pyörätien molemmat puolet ovat vääriä, koska mopolla ei saa ajaa pyörätiellä, ellei sitä ole lisäkilvellä erikseen sallittu. Voi olla, että näkömuistini pettää, mutta minun mielestäni tuossa kohdassa ei ole tätä lisäkilpeä, kuten Helsingin pyöräteillä ei yleensäkään ole. Jos on, se pitää ottaa pois.

Tuo moposääntö  muutettiin vuosia sitten toisin päin. Pahat kielet kertoivat, että muutos johtui siitä, että nuo “Ei mopoille” lisäkilvet varastettiin varuskuntiin rajaamaan alokkaat ulos jermujen tuvista.

Lisäys klo 14

Kävin katsomassa paikkaa. Muistikuvani siitä, että onnettomuuspaikalla ei saa ajaa mopolla, oli totta teoriassa, mutta vain teoriassa.  Liikennemerkit on asetettu niin sattumanvaraisesti, ettei niitä voi noudattaa.

Kun tulee keskustasta päin, ABC-huoltoaseman kohdalla on mopoilun kieltävä merkki, kuten muistinkin. Parikymmentä metriä kyseisen onnettomuuspaikan jälkeen ilmaswn mitään risteyksestä johtuvaa syytä on uusi merkki, joka sallii mopolla ajon. Mistä se mopo siihen väliin laillisesti pääsee, ei ole minulle aivan selvää. Ajamalla ajoväylää, pysähtymällä ja nostamalla mopo reunakiven yli? Kulosaaren sillalla saa ajaa mopolla.

Kulosaaresta päin tullessa sillan saa ylittää pyörätietä pitkin. Sillan jälkeen, paikassa, jossa on liittymä alas Hermannin rantatielle on merkki joka kieltää mopoilun kaupunkiin päin. Tytöt eivät siis saaneet periaatteessa jatkaa siitä mopolla, mutta mitä heidän olisi pitänyt tehdä sen jälkeen, kun olivat ensin tulleet laillisesti pyörätietä Kulosaaren sillan yli?

Liikennemerkit pitäisi asettaa niin, että niitä voi noudattaa.  Kuuleeko vastuussa oleva viranomainen?

Miehillä enemmän seksikumppaneita kuin naisilla?

22.6.2010 · Aihe _ · 187 Kommenttia 

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään seksitapojen muuttumisesta. Merkittävänä muutoksena nähtiin seksin tasa-arvoistumisen, kun nuorilla naisilla on nyt jokseenkin yhtä paljon seksikumppaneita kuin miehillä. Ennen naisilla oli elämänsä aikana ollut keskimäärin kaksi seksikumppania, nyt jo kaksitoista. Miehillä on seksikumppaneita ollut useampia.

Voisiko erossa olla kyse rehellisyyden asteesta ja siitä, kumpaan suuntaan valehdellaan jos valehdellaan? Jos jätämme homoseksuaaliset suhteet väliin, niin seksisuhteeseen tarvitaan sekä mies että nainen. Eikö niitä silloin pitäisi olla miehillä ja naisilla yhtä paljon, sekä itse akteja että kumppaneita?

Jakauma voi tietysti olla erimuotoinen, mutta keskiarvon on oltava sama.

Kuntaliitoksia tarvitaan kaupungeissa

21.6.2010 · Aihe _ · 54 Kommenttia 

(Teksti on julkaistu kolumnina Suomen Kuvalehdessä)

Alkuperäiset kuntarajat pohjautuvat Suomessa seurakuntien rajoihin. Seurakunnan alueen määritti se, että kaikkien oli päästävä sunnuntaina kirkkoon hevospelillä, jalan tai veneellä. Myös Kunnan keskuksessa oli voitava asioida päivän aikana. Rajoitus väljeni teiden parannuttua auton korvattua hevosen.

Tietotekniikka on jo vienyt ja tulee edelleen viemään tarvetta paikallisilta palveluilta. Sähköisesti asioitaessa on aivan samantekevää, missä Kelan lähin toimipiste sijaitsee. Myös kunnan kanssa asiointi muuttuu sähköiseksi.

Silloin tällöin kysytään, miksi kahdesta samanlaisesta kunnasta toinen pystyy tarjoamaan hyvät palvelut halvalla ja toisella palvelutaso on huono, mutta rahaa menee paljon enemmän. Syy voi olla parissa kalliissa potilaassa. Terveydenhuolto sopi kunnan tehtäväksi, kun sillä vielä tarkoitettiin lähinnä kunnanlääkärin antamaa hoitoa. Nyt tarjolla on parempia mutta samalla paljon kalliimpia hoitoja. Asuinkunta maksaa kaiken, vaikka sairaalaa ylläpitää sairaanhoitopiiri. Vakuutusyhtiöksi moni kunta on aivan liian pieni.

Vanhustenhoito on kunnan vanhaa ydintoimialaa. Onko tämä kuitenkaan nykyään kohtuullista, kun joissakin kunnissa puolet asukkaista on kohta eläkkeellä työikäisten muutettua kaupunkeihin? Vanhus vuodeosastolla maksaa kunnalle yli 50 000 euroa vuodessa; yhtä paljon kuin opettajan palkkaaminen peruskouluun.

Kuntien ja valtion työn- ja vastuunjako on kertakaikkisesti väärä, jos kunnat ovat niin pieniä kuin ne ovat. Pienissä kunnissa vastustetaan kuntaliitoksia, jotta päätösvalta ei karkaisi kauas, mutta vielä kauemmas se siirtyisi, jos tehtävät siirrettäisiin valtiolle.

Pienten maalaiskuntien murheet on hoidettavissa valtion rahalla, eikä sitä edes tarvita paljon. Pienissä syrjäisissä kunnissa asuu vähän ihmisiä. Toiminnallisia säästöjä niiden yhdistämisestä ei paljon tule. Kuntajaon ongelmat ovat suurten kaupunkien ympärillä.

Kaupungit rakennettiin alun perin tiiviisti pienelle alueelle, koska niissä liikuttiin lähinnä jalan eikä asukkaitakaan ollut paljon. Nyt valtaosa suomalaisista asuu jonkin kaupungin vaikutuspiirissä. Kaupunkimainen asutus on levittäytynyt kymmenien kilometrein päähän keskustoista. Ydinkaupunkeja ympäröivistä maalaiskunnista on tullut lähiörykelmiä, jotka menneisyyden perintönä ovat itsenäisiä kuntia.

Kaupunkiseudun toimivuus riippuu ratkaisevasti siitä, miten asutus työpaikat, kaupat, koulut ja viheralueet sijaitsevat ja miten liikenne on järjestetty. Hyvässä kaupungissa päivittäiset asiat ovat lähellä. Huonossa kaupungissa aikaa, rahaa ja tilaa tärvääntyy liikenteeseen. Hyvässä kaupungissa palveluelinkeinot kukoistavat, huonossa on tyytyminen ABC-asemiin.

Lähes jokaisen kaupunkiseudun kehitys on kärsinyt pahasti keskuskaupungin ja ympäryskuntien huonosta yhteistyöstä.  Sen seurauksena yhdyskuntarakenne on hajonnut. Tämä on Suomen suurin ympäristörikos, mutta siitä kärsivät myös asukkaat ja yritykset. Pahimmat hölmöydet on tehty pääkaupunkiseudulla, mutta Helsinki ympäristöineen on Suomen mittakaavassa muuten niin ylivoimainen, että se menestyy virheistään huolimatta. Erot näkyvät räikeämmin muissa kasvukeskuksissa. Turku ja Vaasa ovat maan pahimmat alisuoriutujat. Miksi Seinäjoki voi menestyä Vaasaa paremmin ja miksi Turku ei ole Suomen ehdoton kakkoskaupunki? Turkulaiset ja vaasalaiset riitelevät itsensä pois maailmankartalta.

Työpaikat keskittyvät kaikkialla maailmassa suurille paikkakunnille, koska ne tarvitsevat monipuolisia työmarkkinoita ja erikoistunutta työvoimaa, tai paljon lähellä olevia asiakkaita. Kaikki Suomen kaupunkiseudut ovat kansainvälisen mittapuun mukaan liian pieniä.

Hajanainen yhdyskuntarakenne tekee kaupunkiseudusta toiminnallisesti pienemmän. Turun seudulla asuu noin 300 000 asukasta, mutta se ei toimi kuin 300 000 asukkaan kaupunki, koska yhdyskuntarakenne on kelvoton.

Kuntien välinen yhteistyö yhdyskuntasuunnittelussa ei onnistu koskaan.  Yhteistyö ei onnistu, koska yhdenkään kunnan ei kannata sitä edistää. Kyse on rahasta.

Pohjoismaista hyvinvointivaltiota toteuttaa Suomessa kunta. Valtio tasoittaa kuntien välisiä taloudellisia eroja, mutta kaupunkiseuduilla tämä tasoitus ei toimi. Jokaiselle kunnalle taataan verotuloja määrä, joka vastaa noin 92 prosenttia valtakunnallisesta keskiarvosta asukasta kohden. Kasvukeskusten ulkopuolella kaikki kunnat ovat tämän tulotakuun piirissä, eikä niiden siksi kannata kilpailla veronmaksajista keskenään. Kasvukeskuksissa kilpailu hyvistä veronmaksajista sen sijaan on raadollista. Hyvien veronmaksajien houkuttelu on kuitenkin sivistyneempää kuin huonojen karkottaminen.

Vajaat viisi prosenttia asukkaista aiheuttaa puolet kunnan sosiaali- ja terveystoimen menoista. Joukossa on huostaan otettuja lapsia, vuodeosastojen vanhuksia, mielenterveyspotilaita ja erikoissairaanhoidon potilaita ja ympärivuorokautista apua tarvitsevia vammaisia. Vielä edullisempaa kuin houkutella hyviä veronmaksajia kuntaan on hätistellä tuota viittä prosenttia muualle. On häpeällistä hankkia maine kuntana, joka kohtelee vanhuksia kaltoin, mutta huono kannustaa ikääntyviä muuttamaan pois, ennen kuin voimat heikkenevät.

Hyviä veronmaksajia houkutellaan ja huonoja karkotetaan kaavoituksen ja asuntopolitiikan keinoin. Kuntien välillä on niin voimakas eturistiriita, että on turha toivoa niiden pystyvän yhteistyöhön. Jos haluamme ehyttä yhdyskuntarakennetta, elinvoimaisia kaupunkeja ja reilua hyvinvointipolitiikkaa, kaupunkiseuduilla tulee kunnat liittää yhteen tai siirtää suuri osa niiden tehtävistä ja verotuloista metropolihallinnolle.

On toki toinenkin keino. Yhteistyö itsenäisten kuntien kesken muuttuu mahdolliseksi heti, jos verot kerätään kaupunkiseuduittain yhteiseen kassaan ja jaetaan asukasluvun suhteessa ja eräät väestörakenteeseen liittyvät sosiaali- ja terveysmenot tasataan seudun kuntien välillä. Sen jälkeen edut ovat yhtenevät ja yhteistyö muuttuu mahdolliseksi.

Veroremontti(kin) seuraavalle hallitukselle

21.6.2010 · Aihe _ · 7 Kommenttia 

Minihallitusneuvotteluissa päädyttiin siirtämään vuosia Hetemäen työryhmässä  valmisteltu suuri veroremontti vaalien yli seuraavalle hallitukselle. Ehkä se oli viisasta, kun asiantuntijat niin sanovat, mutta ihmetyttää hallitus, joka siirtää seuraajalleen lähes kaiken. Kun hallitusvallasta niin vahvasti vaaleissa tapellaan, luulisi hallitukseen pääsevien pyrkivän tekemään omana aikanaan mahdollisimman paljon niin, ettei mahdollisen vaalitappion jälkeen jää seuraajalle mitään tehtävää. Mistä isoista asioista tämä hallitus on oikein päättänyt?

Finnair, hei haloo!

21.6.2010 · Aihe _ · 25 Kommenttia 

Suunnittelen perheineni Inter-rail -matkaa sillä tavoin fuskusti, että lennämme Pariisiin ja lähdemme sieltä junalla.  Paluumatka on tarkoitus jättää auki, koska Inter-Rail -matkaa ei voi suunnitella tarkoin etukäteen. Niinpä pitäisi ostaa menolippu Pariisiin.

Hinnat ovat

Easyjet        100 € (+ 11 €/matkalaukku)
SAS/Blue1   174 €
Finnair     1058 €

Finnairilta olisi kyllä saanut  edestakaisin lipun 370 eurolla, jolloin siis paluu olisi vain jätetty käyttämättä. Tällaista hintadifferointia saatettiin tehdä ennen kuin lentoliikenteeseen tuli kilpailu. Muut yhtiöt ovat tästä luopuneet. Voisiko myös Finnair siirtyä tälle vuosituhannelle? Suosi siinä nyt sitten kotimaista.

Seuraava sivu »