Suomalaisen muotoilun menetetty maine

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen “Onko suo­ma­lainen design hyvän maineen­sa veroista?”

2) Ei

Tai siis suo­ma­laisen muo­toilun maine ei ole suo­ma­lais­ten luu­lo­jen veroinen. Muo­toilu ei yleen­säkään ole enää kansalli­nen brän­di vaan yri­tys­ten brän­di. On meil­lä myös muo­toilun ote her­paan­tunut sitä mukaa, kun Suomes­ta on tul­lut insinöörien johta­ma maa.

Helsin­ki design-pääkaupunk­i­na voi joutua kuvaa­jien silmätikuk­si, sil­lä katukalus­teemme liiken­nemerkkei­neen, roskalaatikkoi­neen, nakki­grillei­neen muun­ta­jakaappei­neen, paikat­tuine asfalt­tei­neen ja sen sel­l­ai­sine ei oikein kestä kuvaa­jan silmää. Muo­toilun ei pitäisi kuu­lua vaan eri­ty­isi­in taide-esineisi­in, vaan kaik­keen arkipäivän tekemiseen.

Ehkä Suomes­sa on yhtä taitavia muo­toil­i­joi­ta kuin ennenkin, mut­ta hei­dän yhteyten­sä teol­liseen tuotan­toon on katken­nut. Sää­lik­si esimerkik­si on käynyt suo­ma­laista huoneka­lu­te­ol­lisu­ut­ta. Puusepän taidois­sa ei ole moitit­tavaa, mut­ta muo­toil­i­jan silaus puut­tuu. Ulko­mais­ten huonekalu­jen kilo­hin­ta on sik­si paljon suurem­pi kuin kotimaisten.

50 vastausta artikkeliin “Suomalaisen muotoilun menetetty maine”

  1. Suomes­ta on tul­lut insinöörien johta­ma maa.

    Olisikin!
    Kyl­lä loogista ajat­telua kai­vat­taisi­in päätöksenteossa.

    Kyl­lä se muo­toilun ote lie­nee liven­nyt siinä samal­la kun tuotan­to on men­nyt ulko­maille. Nimit­täin alfa-testit on siel­lä tuotan­tolin­jal­la ja tes­taa­jat saa­vat ne hyvät ideat.
    Sitä pait­si hyvää ei saa hal­val­la ja rahan perässähän sinne kaik­ki dumpattiin.

  2. Suo­ma­laisen huonekalun design on las­tulevy, jon­ka kult­tuuri alkoi 40 vuot­ta sit­ten. Sinän­sä hyvä tuote, mut­ta huonekalui­hin se ei käy.

  3. Täysin tot­ta. Suo­ma­laisyri­tys­ten joh­dos­sa muo­toilua ja arkkite­htu­uria pide­tään yhä mon­esti tois­ar­voise­na pin­tasi­lauk­se­na, ei keskeisenä strate­gise­na tek­i­jänä. Kos­ka muo­toilus­trate­giaa ei hoide­ta yri­tys­ten ylim­män johdon tasol­la, jää se hapuil­e­vak­si ja nolok­si kokoel­mak­si kes­ki-ikäis­ten miesten mielestä “siis­te­jä” juttuja.

    Vaikka­pa Nokialla.

  4. Insinöörit ja perus­suo­ma­laiset ovat saman­laisia. Heti kun heitä par­jataan jos­sain, ovat he joukol­la puo­lus­ta­mas­sa omi­aan. Liekö muuten porukkanakin enim­mäk­seen samaa?

    Mut­ta olen samaa mieltä Osmon kanssa. Suomes­sa on val­lal­la kult­tuuri jos­sa kaik­ki pitää olla mah­dol­lisim­man hal­paa ja rumaa. Ja se näkyy. Se näkyy kaikessa, ihmi­sistä rakentamiseen.

  5. Aal­to-mal­jakko ‑30% Plus­sa-kor­tilla ja ilmainen pysäköin­ti! Tätähän tämä on, jos kat­so­taan valtamediaa.

    Koulut puske­vat taitavia design-ihmisiä ja käsi­työläisiä, mut­ta kun pitäisi oma­l­la naa­mal­la men­nä myymään tuot­tei­ta, niin hyväkin idea tyssähtää. Ei luote­ta omi­in taitoi­hin ja osta­jat perääntyvät. 

    Ruot­salaiset ovat jo val­lan­neet Aleksin ja huonekalu­ja haetaan tien­var­si-IKEAs­ta. Suomes­sa pitää oppia pian pois insinööri­asen­teesta, joka luuleee, että riit­tää kun tuote löytää hyl­lylle. Mik­si ruot­salaisel­la vaateketjul­la on suo­ma­laisia fane­ja niin paljon, että ava­jaiset tukki­vat koko Aleksanterinkadun? 

    On usko­ma­ton­ta miten paljon Design Dis­tric­til­lä on osaamista ja hieno­ja tuot­tei­ta, mut­ta keskiver­to helsinkiläi­nen tun­tee alueen huonom­min, kuin laival­la tule­va päiväturisti.

    Kaupun­gin johtokin kat­soo, että keskus­taa on myytävä tur­is­teille ja samal­la uno­hta­vat puoli miljoon­aa omaa asukas­ta, jot­ka eivät tiedä mitä kaupungis­saan tapah­tuu. Mikään desing-vuosi ei tule onnis­tu­maan, jos hom­ma perus­tuu vain oletet­tui­hin tur­is­tivir­toi­hin, jot­ka huo­maa­vat että paikalliset eivät tiedä koko asi­as­ta mitään. 

    Ehdo­tus:
    Kaartin maneesi muute­taan hel­posti läpikul­jet­tavak­si näyt­te­lyti­lak­si, jos­ta voisi vuokra­ta oman pilt­tuun oma­lle näyt­te­lylle esimerkik­si kuukau­den ajak­si, jot­ta tulisi kier­toa. Kansa ja tur­is­tit kulk­i­si­vat pilt­tuut läpi ja bon­gaisi­vat itseään kiin­nos­ta­vat uudet tuot­teet, tutus­tu­isi­vat uusi­in suun­nit­telijoi­hin, ottaisi­vat yhteysti­eto­ja, net­tiosoit­tei­ta yms. ja lopuk­si ostaisi­vat esimerkik­si netistä tai men­emäl­lä myöhem­min bon­gaa­mansa puljun liikkeeseen. 

    Pienet yrit­täjät saisi­vat näkyvyyt­tä ja myyn­tiä ja Helsin­ki uuden uljaan nähtävyy­den ja mainet­ta maail­mal­la. Samal­la Design Dis­trict saisi hyvän näyt­te­lyti­lan, jos­ta ihmiset voisi­vat jatkaa matkaa sen suun­nit­teli­jan kivi­jalka­myymälään, jon­ka tuot­teesta näyt­telyssä kiin­nos­tui. Teemaa voisi vai­h­taa sään­nöl­lis­es­ti ja myös muiden kaupunkien, jopa Turun, designer­it saisi­vat tuot­teitaan maail­mal­ta tullei­den tur­istien nähtäville. Puskara­dio soit­telisi maail­mal­la säveliä, jot­ka ker­toisi­vat suo­ma­laisen des­gnin laadukku­ud­es­ta ja tulisi kai­vat­tua myyn­tiä ja näkyvyyt­tä. Ehkäpä läpimur­to jollekin vielä tun­tem­at­toma­lle nuorelle.

  6. Hal­pa rihka­ma tap­paa suo­ma­laisen muo­toilun jollei pystytä kun­nol­la kan­sain­välistymään. Siihen taas tarvi­taan rahoi­tus­ta ja sil­loin ollaankin jo kaukana muo­toil­i­jan osaamisalueelta. Tärkein muo­toilu on nyky­isin näkymätön­tä — sof­t­as­sa, työkaluis­sa ja teol­lisu­udessa kos­ka siel­lä liikkuu rahaakin.

  7. Tyl­syys on tasa-arvon hin­ta. Onnek­si aina välil­lä voi käy­dä muual­la viihtymässä kaupunkim­iljöis­sä jot­ka on toteutet­tu nykyisen mit­ta­pu­un mukaan äärim­mäisen epädemokraattisesti.

    Juhani Salo­vaara: “Ruot­salaiset ovat jo val­lan­neet Aleksin ja huonekalu­ja haetaan tienvarsi-IKEAsta.”

    Suo­ma­laisen huonekalun osto on tragikoomista ver­rat­tuna IKEAn itsepa­lvelukas­soi­hin. Webikaupoista ei tietoakaan, melkein saman­lainen huonekalu on nähtävis­sä jos­sain kehillä, ja kuukau­den päästä tilauk­ses­ta (lastulevy)tuote on melkein tila­tus­sa kon­fig­u­raa­tios­sa noudet­tavis­sa IKEAan ver­rat­tuna karkeasti viisinker­taiseen hintaan.

  8. Insinöörit ja perus­suo­ma­laiset ovat saman­laisia. Heti kun heitä par­jataan jos­sain, ovat he joukol­la puo­lus­ta­mas­sa omi­aan. Liekö muuten porukkanakin enim­mäk­seen samaa?

    Per­sut aiheut­ta­vat ongelmia, insinöörit ratkai­se­vat niitä.

    Ei muuten myöskään pidä par­ja­ta. Insinöörit ovat johdon armoilla.

  9. OS: “Helsin­ki design-pääkaupunk­i­na voi joutua kuvaa­jien silmätikuk­si, sil­lä katukalus­teemme liiken­nemerkkei­neen, roskalaatikkoi­neen, nakki­grillei­neen muun­ta­jakaappei­neen, paikat­tuine asfalt­tei­neen ja sen sel­l­ai­sine ei oikein kestä kuvaa­jan silmää.”

    Hyvä huomio! Eri­tyis­es­ti Helsin­gin iso­jen katu­jen liiken­nemerk­it suurine rumine por­taalei­neen ovat todel­li­nen epäde­signin kauhis­tus. Hyvä malli löy­tyy vaikka­pa Oop­per­an isos­ta risteyskom­plek­sista. Liiken­nemerkkien on valitet­tavasti pakko olla huomio­ta­herät­täviä ja selkeitä, mut­ta edes por­taalidesig­ni­in voisi kiin­nit­tää huomio­ta. Edes joil­lakin avainpaikoilla.

    Liiken­nemerkkien typografia on kyl­lä toinen kauhis­tus. Olisi edes sak­salaista muo­toilua, DIN 1451:tä, tai sit­ten ruot­salaista tyyliä, jos­sa liiken­nemerkeis­säkin on ripaus humaanisu­ut­ta. Mut­ta suo­ma­lainen liiken­nety­pografia edus­taa insinöörimäisyyt­tä hui­pus­saan: mitään­sanoma­ton­ta, pelkistettyä.

    Eipä Helsingis­sä kyl­lä joukkoli­iken­teenkään muo­toilus­ta voi paljon puhua. Tärkein ja eniten vas­taan tule­va ele­ment­ti, bus­si- ja raitio­vaunupysäkkien katos, ei todel­lakaan hen­gi mitään mieleen­painu­vu­ut­ta. Mene­tys on varsinkin markki­noin­nin näkökul­mas­ta val­ta­va. Ja ark­ista desig­nia voisi upot­taa raitiotei­den ajolanko­jen kan­na­tus­rak­en­teisi­inkin. Raitio­vaunut ovat helsinkiläisyy­den ydin­tä, mut­ta mik­sei niiden kaikkien rak­en­tei­den desig­ni­in kiin­nitetä huomiota?

  10. Antero

    Kos­ka muo­toilus­trate­giaa ei hoide­ta yri­tys­ten ylim­män johdon tasol­la, jää se hapuil­e­vak­si ja nolok­si kokoel­mak­si kes­ki-ikäis­ten miesten mielestä “siis­te­jä” juttuja.

    Vaikka­pa Nokialla. 

    Väit­tämä pitää paikkansa mon­en fir­man osalta, mut­ta en kyl­lä niput­taisi Noki­aa niiden joukkoon. Nokia toimii maail­man­laa­juisil­la markki­noil­la jot­ka ovat perin herkät muo­toilun ja käytet­tävyy­den suh­teen. Fir­mas­sa on kyl­lä vähin­täänkin pakon edessä tajut­tu tämä. Toteu­tuk­ses­ta voidaan olla sit­ten mon­ta mieltä. Nokia on lait­tanut markki­noille ainakin oman osuuten­sa kuraa, ja Apple pääsi iPhonel­laan näpäyt­tämään varsin navakasti. Sanois­in silti, että Nokian design on kil­pailukyky­istä, mitä väit­tämää markki­nao­su­uskin tukee.

  11. Elmo Allén: “Tärkein ja eniten vas­taan tule­va ele­ment­ti, bus­si- ja raitio­vaunupysäkkien katos, ei todel­lakaan hen­gi mitään mieleenpainuvuutta.”

    Funk­tion­aal­isu­u­den ja esteti­ikan bal­anssi on kuitenkin kohdal­laan kos­ka katos ei myöskään suo­jaa sateelta tai tuulelta. Toisaal­ta tämä ei niin häir­itse kos­ka katos on niin pieni ettei yleen­sä sen alle mah­du muutenkaan.

    Mut­ta — osaa­pa­han arvostaa toimivia bus­sika­tok­sia Tukhol­mas­sa käy­dessään. Ratikat siel­lä taitaa olla yhtä muse­olin­jaa luku­unot­ta­mat­ta häädet­ty keskus­tas­ta sinne minne ne kuuluvatkin.

  12. Minä en nyt ihan oikeasti ymmär­rä ruti­naa helsinkiläi­sistä katu­muo­toilus­ta, sem­moi­set pienet yksi­tyisko­h­dat kuten kaiteet, roskako­rit, valais­tus, istu­tuk­set, kivetyk­set, pyöräte­lineet ja bus­sipysäk­itkin kestää hel­posti kan­sain­välisen ver­tailun. Mar­mo­ria on vähem­män kuin jos­sain muual­la, ja se on hyvä asia. Liiken­ner­ak­en­t­a­mi­nen ja sitä myötä var­maan liiken­nemerk­itkin on tosin jämähtänyt betonibrutalismiin.

  13. Taidet­ta, muo­toilua, kauneutta! 

    Mis­sä?

    Maalataan se har­maak­si ja laite­taan tek­i­jä vankilaan!

  14. Osmo:
    #
    On meil­lä myös muo­toilun ote her­paan­tunut sitä mukaa, kun Suomes­ta on tul­lut insinöörien johta­ma maa.
    #

    Ainakin ennen muinoin kun Val­metin paperikonei­ta Suo­mi maail­malle myi (ja muutkin fir­mat kun konei­ta myivät), niin ellen aivan väärin muista, niin ital­ialaiset pääsään­töis­es­ti muo­toili­vat konei­den ulkoa­sua ns. tehtaal­ta kat­sot­tuna hyväk­si lookik­si. Esim. Pendolino-juna.

    Lai­vat ovat olleet myös ns. “lookkia”, mut­ta niin ovat myös teol­lisuukoneetkin — “lookkia” tänä päivänä.

    Siis, ei per­in­teinen suo­ma­lainen kone­te­ol­lisu­us ole paljoa miet­tinyt, kuin­ka tuotan­to­te­ol­lisu­uskonei­den julk­i­sivu­ja tulisi muo­toil­la ja esit­tää osta­jilleen että katsojilleen.

  15. Nokian osalta ongel­mat taita­vat olla siinä että se on markki­na­jo­hta­ja. kos­ka sitä eivät joh­da visionäärit vaan pörssiy­htiön kurssia seu­raa­vat liikemiehet, ei yri­tyk­sen joh­dos­ta löy­dy halua radikaalei­hin muu­tok­si­in kuin kil­pail­i­joiden pakot­ta­mana. Muo­toil­i­jat kyl­lä hais­ta­vat muu­tok­set tren­deis­sä, mut­ta he eivät päätä tuotes­trate­gias­ta. Kat­sokaa vaik­ka fir­man ylin­tä johtoa, edus­tus­ta ei ole.

  16. Rap­pi­on his­to­ri­al­liset juuret: http://fi.wikipedia.org/wiki/Funktionalismi

    Funk­tion­al­is­tit näkivät esineil­lä ja raken­nuk­sil­la vain käyt­tö­tarkoituk­sen. Kauneut­ta pidet­ti­in ääneen lausu­tusti dekadent­ti­na. Hei­dän tihutöi­hin­sä ja niiden laa­ju­u­teen sopii hyvin lausah­dus: Errare humanum est. Per­se­ver­are diabolicum.

    Mon­et johta­vat suo­ma­laiset arkkite­hdit ja muo­toil­i­jat ovat ikävä kyl­lä olleet funktionalisteja. 

    Joten voi myös kär­jistäen sanoa, että paljon siitä ‘menete­tys­tä maineesta’ ei rehellis­es­ti san­ot­tuna ollut maineen arvoista. Esimerkik­si Alvar Aal­to on yliarvostettu.

    Kun kat­soo sadan vuo­den takaisen Helsin­gin kuvia, on järkyt­tävää huo­ma­ta, kuin­ka paljon kau­ni­impi ja viihty­isämpi kaupun­ki tuol­loin oli. Ainakin por­varien kaupungi­nosis­sa. Myös julkiset tilat oli­vat esteet­tisem­piä, kun niitä nyt vaivaa kuol­lut ja ankea suoraviivaisuus.

    Hima­nen on osu­vasti lausah­tanut funk­tion­al­is­min vies­tivän ettei elämä ole elämisen arvoista.

  17. Voiko tämän parem­min sanoa, kuin Supe. Kaik­ki lyhyessä nasevas­sa muodossa.

  18. az:

    Hima­nen on osu­vasti lausah­tanut funk­tion­al­is­min vies­tivän ettei elämä ole elämisen arvoista. 

    Sama pätee kyl­läkin myös Himasen tee­sei­hin ja hyvinvointivaltioon 🙂

    Suo­ma­lainen muo­toilu ei ehkä ole maineen­sa veroista, mut­ta emme me oikeasti kauhean huono­ja ole kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna — johtuneeko siitä, että muut ovat vielä huonom­pia. Nokian muo­toilu on ihan oikeasti ensilu­okkaista (sof­ta ja muu kusee, mut­ta se on eri asia).

    Kari

  19. az,
    “Esimerkik­si Alvar Aal­to on yliarvostettu.”

    Erästä vit­sikir­jaa lainat­en Aal­lon paras keksin­tö oli aaltopahvi.

  20. Puis­to­su­un­nit­telus­sa on menos­sa ns. Tup­per­ware-kausi, jos­sa koroste­taan aihei­den koteloin­tia ylisu­urin kivetyksin. Puh­taimpia esimerkke­jä tästä ovat Diana-puis­to Kolmikul­mas­sa ja Pyhi­in­vaelta­jan­puis­ton laa­jen­nus Eiran­ran­nas­sa. Ero viihty­isyy­dessä on dra­maat­ti­nen ver­rat­tuna esimerkik­si Van­han kirkon puis­toon tai Kaivopuis­toon (huom liiken­nemerk­ki-asetel­ma etualalla).

    Mikonkatu aut­taa hah­mot­ta­maan mik­si ratikkali­ikenne sopii käve­lykadulle yhtä huonos­ti kuin muukin raskas liikenne, eli mik­si joukkoli­iken­nekatu on sit­tenkin parem­pi vaihtoehto.

    Eipä silti, aina sil­loin täl­löin jotain menee nap­pi­in kuten Yrjönkadun län­sipää (huom liiken­nemerk­it jälleen ker­ran), mut­ta tästäkin rem­pas­ta taitaa olla jo parikym­men­tä vuot­ta. Näkymä Fredal­ta kohti Sokos­ta on aivan jotain muu­ta kuin parinkymme­nen vuo­den takainen Grani­it­ti­talon ja Pres­i­dent­ti-hotellin tuhoa­ma aukio.

  21. Tapanani ei ole kom­men­toi­da vääri­in ketjui­hin vääriä asioi­ta, mut­ta nyt teen poikkeuksen.

    Kos­ka Osmo Soin­in­vaara lie­nee vihrei­den merkit­tävimpiä taus­tavaikut­ta­jia ja tätäkin blo­gia lukee keskimääräistä valveu­tuneem­pi poruk­ka, toivoisin luet­tavak­si viimeisim­män Kemppisen:
    http://kemppinen.blogspot.com/2010/05/vihreat-fasisteina.html

    Aika kovaa kri­ti­ikkiä. Aiheel­lista? Vas­taista ei vält­tämät­tä vaa­di­ta (olisi kyl­lä suo­tavaa, mut­ta sitä kai pitäisi kysel­lä eri tahoil­ta), mut­ta ainakin ajat­telua olisi syytä harrastaa.

    Kiit­täen ja pahoitellen,

    Kari

  22. Kari, Nokian puhe­lim­ien muo­toilu ei ole ensilu­okkaista, vaik­ka se onkin parem­paa kuin monil­la kil­pail­i­joil­la. Se ei nimit­täin mis­sään tapauk­ses­sa ole samas­sa luokas­sa Applen puhe­li­men muo­toilun kanssa.

    Nokia nousi markki­na­jo­hta­jak­si aikakaudel­la, jol­loin tuot­tei­den tekni­nen toimivu­us ja monipuoliset käyt­töom­i­naisu­udet (eli insinöörien arvosta­mat asi­at) toi­vat var­man kil­pailue­dun. Nykyään tuo ei enää riitä, vaan tuot­teen iden­ti­teet­ti ja käyt­tökoke­muk­sen esteti­ik­ka nou­se­vat yhä tärkeäm­pään ase­maan. Näitä ei voi saa­da ilman vah­van muo­toilu­osaamisen sisäl­lyt­tämistä suun­nit­telupros­es­si­in aivan alus­ta alka­en (nythän muo­toilu nähdään Nokial­la lähin­nä lop­pu­vai­heessa tapah­tu­vana tuot­teen ‘kau­nis­telu­na’).

    Muo­toiluk­oulu­tuk­sen van­ha viisaus on, että parem­pi tehdä vähem­män mut­ta hyvää kuin paljon ja huonom­paa. Kaik­ki muo­toil­i­jat saa­vat myös huono­ja ideoita — erot tule­vat esi­in sitä kaut­ta, kuka osaa edi­toi­da tekemisiään parhait­en. Applel­la on yksi puhe­lin­malli. Luo­ja tietää kuin­ka mon­ta Nokial­la on. Jos Nokia olisi muo­toilu­opiske­li­ja, opet­ta­jan palaute toden­näköis­es­ti olisi: “Et tai­da oikein tietää mitä olet tekemässä”. Nokia nimit­täin näyt­tää yrit­tävän tehdä kaikkea mah­dol­lista yhtä aikaa, mikä on aika alkeelli­nen virhe. Tek­i­sivät edes yhden ensilu­okkaisen ja muitakin kuin insinööriku­lut­ta­jia puhut­tel­e­van tuot­teen! Selvästikään muo­toil­i­joil­ta ei siel­lä hirveästi iso­jen lin­jo­jen perään kysellä.

  23. Onpas äärim­mäisen haus­ka kirjoitussarja.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsen haukkuu insinööre­jä kun kaupunkiku­va ei miel­lytä, ja jotenkin kaik­ki on lop­ul­ta suurten paho­jen yri­tys­ten vika, ja varsinkin insinöörien:))))

    Mitä te siel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa mah­dat­te oikein tehdä, jollei kaupunkiku­va-asi­at ole lainkaan asial­istal­la, vaan jotkut insinöörit hoitelee ne hom­mat Nokialla?

  24. Saara

    Applel­la on yksi puhe­lin­malli. Luo­ja tietää kuin­ka mon­ta Nokial­la on. Jos Nokia olisi muo­toilu­opiske­li­ja, opet­ta­jan palaute toden­näköis­es­ti olisi: “Et tai­da oikein tietää mitä olet tekemässä”. Nokia nimit­täin näyt­tää yrit­tävän tehdä kaikkea mah­dol­lista yhtä aikaa, mikä on aika alkeelli­nen virhe. 

    Toim­inta­mallit eivät ole ollenkaan ver­tailukelpoisia. Nokia pyrkii haal­i­maan mak­si­maalisen markki­nao­su­u­den ja on ainakin viime vuosi­in asti tehnyt myös koko kansan hal­papuhe­lim­ia. Apple rajaa itsen­sä tietois­es­ti pelkästään mak­su­valmi­impi­en äly­puhe­lin­ten osta­ji­in ja keskit­tyy keräämään heiltä kat­teet. Koko hom­ma saat­taa olla hyvinkin pian tulos­sa kaaren­sa päähän kun Yhdys­val­tain markki­noil­la edullisem­mat ja oper­aat­tor­eista riip­pumat­tomam­mat Android-puhe­limet ovat val­taa­mas­sa markkoi­ta ripeään tahtiin.

    Nokian liikei­de­as­sa ilman muu­ta tarvi­taan laa­ja valikoima, mut­ta olen kyl­lä samaa mieltä siitä, että osa puhe­lim­ista on ollut luvat­toman rumia, valikoima hajanainen ja ohjelmis­to­jen käytet­tävyys osin retu­peräl­lä. Nyt vaikut­tais ole­van parem­pi vai­he meneil­lään, ainakin takavu­osien hirveim­mät kir­ja­vat muovir­im­pu­lat ovat kadonneet.

  25. toivoisin luet­tavak­si viimeisim­män Kemppisen:
    http://kemppinen.blogspot.com/2010/05/vihreat-fasisteina.html

    Aika kovaa kri­ti­ikkiä. Aiheel­lista? Vas­taista ei vält­tämät­tä vaa­di­ta (olisi kyl­lä suo­tavaa, mut­ta sitä kai pitäisi kysel­lä eri tahoil­ta), mut­ta ainakin ajat­telua olisi syytä harrastaa.

    Tuos­sa käsit­tääk­seni Kemp­pinen ei edes kom­men­toi Brax­in uus­in­ta aivopierua, jos­sa on kyse näistä perus­tus­lain­vas­tai­sista(?) kollek­ti­ivi­ran­gais­tuk­sista väärien aja­tusten julkilausumisesta.

    Voi luo­ja noi­ta muitakin uutisia Vihreiltä!
    Vaali­ra­hoi­tusasian hoito muka hyvää ja SDP:n perustel­lut kan­nan­otot tyr­mätään käytän­nössä suo­raan rasis­tisi­na. Tule­vaa hal­li­tuskump­pa­nia pitäisi siis sakottaa?
    Hal­li­tustyö on ollut vähin­täänkin epäi­lyt­tävää ja nyt sit­ten pitäisi vielä kan­na­tus­ta kasvattaa!

    Tain­nut helle sekoit­taa päitä.

  26. Suo­ma­laisen muo­toilun (sekä taide­te­ol­lisen, että arkkite­htonisen) ongel­ma on siinä, että muo­toil­i­jat eivät ymmär­rä insinööriä eivätkä insinöörit muo­toil­i­jaa. Tästä seu­raa se, että Osmonkin peräänku­u­lut­ta­ma tavoite: “Muo­toilun ei pitäisi kuu­lua vaan eri­ty­isi­in taide-esineisi­in, vaan kaik­keen arkipäivän tekemiseen.” ei toteudu.

    Nähdäk­seni ongel­man juuret löy­tyvät koulu­tuk­ses­ta. Otaniemessä Arkkite­htu­urin ja Raken­nus- ja ympäristötekni­ikan osas­tot sijait­se­vat noin 20m päässä toi­sis­taan, joten vuorop­uhelun ei kaiken jär­jen mukaan pitäisi olla vaikeaa. Todel­lisu­udessa näi­den kah­den osas­ton välil­lä on hyvin vähän vuorovaiku­tus­ta, kos­ka näi­den alo­jen opiske­li­jat kohtaa­vat opin­nois­saan ani har­voin. Tilan­net­ta pahen­taa se, että Arkkite­htiosas­ton kurssit ovat useim­mista muista TKK:n kurs­seista poiketen sul­jet­tu­ja, eli niille eivät insinöörit saa osal­lis­tua vaik­ka halu­aisi­vatkin. Arkkite­hdeil­lä taas on harvem­min matemaat­tisia valmiuk­sia osal­lis­tua insinööri­ti­etei­den kursseille.

    Lop­putu­lok­se­na on lau­ma fak­ki-idioot­te­ja jot­ka joutu­vat vas­ta työelämässä tekemisi­in tois­t­en­sa kanssa. Henkilöko­htaisen koke­muk­sen puut­teen takia en mene sen tarkem­min kom­men­toimaan taide­te­ol­lisen muo­toilun opiske­li­joiden ja vaikka­pa kone- tai sähkötekni­ikan opiske­li­joiden vuorovaiku­tus­ta, mut­ta käsit­tääk­seni siinä ei ole juuri sen enem­pää hurraamista.

    Jää nähtäväk­si lähen­tääkö Aal­to-yliopis­to­hanke suo­ma­laista teknistä ja taide­te­ol­lista osaamista. Todel­liset uud­is­tuk­set tun­tu­vat vain anta­van vielä odot­taa itseään, kos­ka kaik­ki osal­liset insti­tuu­tiot ovat kaivau­tuneet lujasti omi­in poteroihinsa.

  27. Point­ti: ennen 90-luvun lamaa oli val­ta­va taitei­den kul­takausi. Kourit oste­liv­at kokon­aisia näyt­te­ly­itä, maakun­takaupunkien varakkaat perus­ti­vat gal­le­ri­oi­ta, pankit osti­vat taidet­ta kil­paa, kus­tan­ta­mot julka­isi­vat hengästyt­tävän upei­ta taidekir­jo­ja (eri­tyis­es­ti on jäänyt mieleeni Syn­nyt) ja kult­tuuri rehot­ti valtoimenaan. 

    Vaik­ka jup­peilti­in ja rahaa kyl­vetti­in ympäri­in­sä, koko yhteiskun­ta oli tavat­toman henkistynyt ylhäältä alas. Jopa “Keitele&Tommila” nähti­in kult­tuurise­na ilmiönä ja käsitelti­in myös medi­as­sa usein siinä kon­tek­stis­sa. Moni muis­taa myös Kelan per­for­manssin City­man. Se oli aivan yleinen puheenaihe. 

    Kat­son että tuo ei olisi ollut mah­dol­lista ilman tiet­tyä jo läh­es kadon­nut­ta sivistys­tä. Suuri yleisö oli nykyiseen ver­rat­tuna tavat­toman vas­taan­ot­tavaista mut­ta myös pro­duk­ti­ivista. Pir­tolan ite-taiteil­i­joista tekemät jutut ker­to­vat taiteen syventymisestä.

    Tuol­laiset yhteiskun­nan henkiset olo­suh­teet oli­vat mitä tuot­teliaim­mat, sil­lä vapau­ta taiteli­ja, vapau­ta kansa niin vapau­tat myös nerokkaan insinöörin kek­simään. Tuolle poh­jalle Noki­akin rakennettiin.

  28. Patrick Jensen, Aal­to-yliopis­to on kuin mie­len­ter­veysongelmista kär­sivä sinkku, joka yrit­tää parisuh­teel­la (tai tässä tapauk­ses­sa tri­an­ge­lisuh­teel­la!) päästä eroon henkilöko­htai­sista ongelmis­taan. TKK:n lisäk­si myös Taide­te­ol­lises­sa korkeak­oulus­sa eri osas­to­jen välistä yhteistyötä on hyvin vaikeaa saa­da aikaisek­si, vaik­ka osas­tot sen­tään sijait­se­vat fyy­sis­es­ti samas­sa raken­nuk­ses­sa. En tiedä, miten tilanne kor­jaan­tuu lisäämäl­lä kom­plek­si­in toises­sa kaupungis­sa toimi­va toisen alan korkeak­oulu, jos oman laitok­sen sisäl­läkään sys­teemiä ei saa­da toimivaksi.

    Jos nämä kolme koulua pysty­i­sivät hyö­tymään tois­t­en­sa tieto-tai­dos­ta ja näke­myk­ses­tä, syn­er­giaet­dut voisi­vat kyl­lä olla huo­mat­tavi­akin. Toiv­ot­tavasti käytän­nön toteu­tuk­seen löy­de­tään toimi­va keinovalikoima!

  29. Saara
    “Nokia nimit­täin näyt­tää yrit­tävän tehdä kaikkea mah­dol­lista yhtä aikaa, mikä on aika alkeelli­nen virhe. ”

    Jaa‑a, alal­la kuin alal­la markki­na­jo­hta­jan perusstrate­giaan yleen­sä kuu­luu, ettei tuote­va­likoimas­sa ole rako­ja joi­hin kil­pail­i­jat voivat ensin työn­tyä ja sit­ten levit­täy­tyä muualle. Applel­la on ollut tähtäimessä hyvin kapea ja valikoitu markki­naseg­ment­ti. Saa nähdä miten käy kun äly­puhe­lim­ista tulee tusi­natavaraa ja bulkki­tuote, jol­lais­ten suoltamises­sa markki­noille Nokia on parhaimmillaan.

    Alun­perin Nokia kyl­lä jyräsi kän­nyköi­den muo­toilul­la ja käytet­tävyy­del­lä eli juuri niil­lä aloil­la, joil­la insinöörit eivät per­in­teis­es­ti loista. Ruotsin­maan erkin kapu­lat oli­vat insinöörimäisen palikoi­ta ja epälo­ogisia käyttää.

  30. Saara:

    Kari, Nokian puhe­lim­ien muo­toilu ei ole ensilu­okkaista, vaik­ka se onkin parem­paa kuin monil­la kil­pail­i­joil­la. Se ei nimit­täin mis­sään tapauk­ses­sa ole samas­sa luokas­sa Applen puhe­li­men muo­toilun kanssa. 

    Jaa, taitaa olla vähän makua­sia. Minä pidän ainakin esimerkik­si van­haa com­mu­nic­to­ria (E90, näköjään) ja sitä seu­ran­nut­ta mallia (ei hajuakaan) muo­toilul­taan aplea miel­lyt­tävimp­inä. Käytet­tävyys ja toimivu­us sit­ten toisaal­ta ovatkin katas­tro­faalisen huono­ja. Täl­lä com­mar­il­la onnis­tuu noin 90 % puheluista, sitä uut­ta ei pomo koskaan oppin­ut käyt­tämään esimerkik­si puhelu­iden vas­taamiseen. Mäkin kanssa tämä kom­mari ei suos­tu jut­tele­maan, eikä PC-ohjelmis­ton asen­nus Win­dows seiskaan onnis­tunut viimek­si kuin kokeilin — Lin­ux­ista en ole uskaltanut edes haaveilla.

    Onhan sil­lä Nokial­la var­maan jotain has­su­ja muovovorotyk­siäkin, mut­ta en minä nyt muo­toilua pitäisi Nokian keskeisim­pänä ongel­mana. Kyl­lä se on ihan teknisen osaamisen (ohjelmis­tot, käyt­töli­it­tymät) puute.

    Kari

  31. Puhe­li­men idea on että sitä käyt­täessä tulee hyvälle mielelle. Nokia ei ole tässä vähään aikaan lois­tanut. Puhe­lin- ja kaupunkisu­un­nit­telu ovat tässä suh­teessa hyvin saman­laisia funktioita.

  32. Tämä postaus oli harv­inaisen hölmö ja asen­teelli­nen tul­lak­seen fik­sun miehen näp­päimistöltä. Asia oli ihan oikea, mut­ta peruste­lut typerryttäviä. 

    “Muo­toilun ei pitäisi kuu­lua vaan eri­ty­isi­in taide-esineisi­in, vaan kaik­keen arkipäivän tekemiseen.”

    Juh­la­puhe­virke, joka oli viimek­si 80-luvul­la ajanko­htainen. Kevyt teol­lisu­us on pyörinyt yli 20 vuot­ta muo­toilun ehdoil­la. Jopa työka­lut myy­dään niiden muo­toilun, eikä funk­tion perus­teel­la. Esteti­ikan tutkimuk­sen nykype­r­i­aat­teisi­in kan­nat­taisi tutus­tua, jot­ta mielekästä keskustelua voisi syn­tyä. Nyky­muo­toilu on tuot­tanut saman­laisen esteti­ikan maail­man jokaiseen kaupunki­in ja tuot­teeseen ja ympäristöön suh­taudu­taan kuosi­na, joka vai­hde­taan. Muo­toilu on voit­tanut, kaik­ki esineet ovat nät­te­jä, sen sijaan niistä puut­tuu merk­i­tys ja pysyvyys.

    “Sää­lik­si esimerkik­si on käynyt suo­ma­laista huoneka­lu­te­ol­lisu­ut­ta. Puusepän taidois­sa ei ole moitit­tavaa, mut­ta muo­toil­i­jan silaus puuttuu.”

    Väärin, nimeno­maan puusepän taito on se, mikä on menetet­ty. Suhde puuhun mate­ri­aali­na on sanel­tu teol­lisu­u­den ehdoil­la. Puusepätkin rak­en­taa mdf:stä höt­töisiä rumia mööpeleitään. Se silaus, joka puut­tuu ei ole muo­toilus­sa (sitähän piisaa jot­ta vas­ten­mieliset puris­te­m­ate­ri­aalit saataisi­in myy­tyä), vaan mate­ri­aalien käytössä ja tai­dos­sa. Suosit­te­len pikaista visi­it­tiä Taik:in puu­pa­jaan, jot­ta saisit käsi­tyk­sen siitä, mil­lä taval­la muo­toilun ja puun­työstön epä­suh­ta kirkuu tässä ala­ban­dis­min ajassamme.

  33. No, onnek­si Helsin­ki on vaan design-pääkaupun­ki, jos­sa ei tarvitse yrit­tää pystyt­tää olympialaisia. Lon­toon kiso­jen logo on aivan järkyt­tävä sotku, ja nyt hyö ovat valin­neet maskotik­seik­seen kak­si jät­tikokoista siit­tiötä (paikalli­nen arvio ‘Ter­ror Sperm’), joista toisen pöksyt näyt­tävät siltä, että hän on laskenut alleen. Ks.

    http://www.thedailymash.co.uk/sport/sport-headlines/the-mascot-nightmares-begin-201005202749/

    Jään jän­ni­tyk­sel­lä odot­ta­maan kiso­jen muu­ta visuaal­ista ylöspanoa.

  34. Sylt­ty:

    Jaa‑a, alal­la kuin alal­la markki­na­jo­hta­jan perusstrate­giaan yleen­sä kuu­luu, ettei tuote­va­likoimas­sa ole rako­ja joi­hin kil­pail­i­jat voivat ensin työn­tyä ja sit­ten levit­täy­tyä muualle.

    En oikein kek­si, miten tätä pitäisi kän­nykkäbis­nek­seen soveltaa. Tuo toteu­tu­isi jos Nokia valmis­taisi jokaiselle kuviteltavil­la ole­valle kohderyh­mälle juuri sel­l­aista puhe­lin­ta, jota tämä kohderyh­mä pitää maail­man parhaana. Tätäkö tarkoitit, ja onko tämä tosi­aan mielestäsi mah­dol­lista, tai jotenkin järkevä tavoite Nokialle?

    Applel­la on ollut tähtäimessä hyvin kapea ja valikoitu markkinasegmentti.

    Ja mm. juuri sik­si he onnis­tu­i­v­at tekemään tuot­teen, joka todel­la myös on tuon seg­mentin mielestä ylivoimais­es­ti paras tar­jol­la ole­vista. En tarkoi­ta, että Nokiankin pitäisi ryhtyä kehit­tämään vain yhtä puhe­lin­mallia, mut­ta seka­va ja hah­mo­ton nyky­tar­jon­ta kyl­lä näyt­tää siltä ettei seg­ment­te­jä ole mietit­ty kovin huolel­lis­es­ti (en siis tiedä miten asia oikeasti on, mut­ta tuol­ta se näyttää).

    Saa nähdä miten käy kun äly­puhe­lim­ista tulee tusi­natavaraa ja bulkki­tuote, jol­lais­ten suoltamises­sa markki­noille Nokia on parhaimmillaan.

    Tusi­nan ja bulkin halut­tavu­ushan tulee jatkos­sa vain vähen­emään. Nykyään jo klape­jakin on alet­tu brändätä, kos­ka kulut­ta­jat tule­vat kokoa­jan aller­gisem­mik­si iden­ti­teetit­tömälle tusinatavaralle.

    Alun­perin Nokia kyl­lä jyräsi kän­nyköi­den muo­toilul­la ja käytet­tävyy­del­lä eli juuri niil­lä aloil­la, joil­la insinöörit eivät per­in­teis­es­ti loista. Ruotsin­maan erkin kapu­lat oli­vat insinöörimäisen palikoi­ta ja epälo­ogisia käyttää.

    Tot­ta. Ilmeis­es­ti siel­lä syyl­listyt­ti­in tähän Suomes­sa muutenkin val­lal­la ole­vaan ‘Olemme parhai­ta, joten mik­si kehit­tyä?’ ‑men­tal­i­teet­ti­in. Muo­toilu­osaamista ei ole akti­ivis­es­ti kehitet­ty samaan tapaan kuin tek­nol­o­gisia inno­vaa­tioi­ta, ja tässä ollaan (ei siis vielä suinkaan surkeim­man ase­mas­sa, mut­ta sin­nekin on mah­dol­lista ajan myötä pää­tyä, jos mitään ei tehdä).

  35. Kari:

    Saara:

    Kari, Nokian puhe­lim­ien muo­toilu ei ole ensilu­okkaista, vaik­ka se onkin parem­paa kuin monil­la kil­pail­i­joil­la. Se ei nimit­täin mis­sään tapauk­ses­sa ole samas­sa luokas­sa Applen puhe­li­men muo­toilun kanssa.

    Jaa, taitaa olla vähän makua­sia. Minä pidän ainakin esimerkik­si van­haa com­mu­nic­to­ria (E90, näköjään) ja sitä seu­ran­nut­ta mallia (ei hajuakaan) muo­toilul­taan aplea miellyttävimpinä.

    Tämä sik­si, että Applel­la ei ole sin­ulle suun­nat­tua tuotet­ta. Jos heil­lä olisi com­mu­ni­ca­torin tyyp­pinen tuote, se voisi hyvinkin olla mielestäsi parempi.

    Käytet­tävyys ja toimivu­us sit­ten toisaal­ta ovatkin katas­tro­faalisen huono­ja. Täl­lä com­mar­il­la onnis­tuu noin 90 % puheluista, sitä uut­ta ei pomo koskaan oppin­ut käyt­tämään esimerkik­si puhelu­iden vastaamiseen.

    En tiedä mihin viit­taat puhelu­jen onnis­tu­misel­la, mut­ta se ettei joku tiedä miten puhelu­un vas­tataan, edus­taa puut­tei­ta nimeno­maan muo­toilu­osaamises­sa. Käyt­töli­it­tymä­su­un­nit­telukin on muo­toilua. Sen määrit­te­ly, miten palvelu­jen (mm. Ovi) tai sof­t­an tulisi toimia, kuu­luu palvelu­muo­toilun alueeseen. Muo­toilu ei ole pelkkää kän­nykän kuoren värin val­it­semista ja kul­mien pyöreysas­teen määrittelyä.

    Onhan sil­lä Nokial­la var­maan jotain has­su­ja muovovorotyk­siäkin, mut­ta en minä nyt muo­toilua pitäisi Nokian keskeisim­pänä ongel­mana. Kyl­lä se on ihan teknisen osaamisen (ohjelmis­tot, käyt­töli­it­tymät) puute.

    Huono muo­toilu voi useinkin kulut­ta­jan silmis­sä näyt­tää teknisen osaamisen puut­teelta. En tarkoi­ta ettenkö uskoisi sil­läkin sek­to­ril­la puut­tei­ta ole­van, mut­ta usein noi­hin käytet­tävyyskom­mer­venkkei­hin päädytään ihan vain sik­si, että ei osa­ta ajatel­la mitä kulut­ta­ja oikeasti halu­aisi ja tarvit­sisi (eli tuotetta/palvelua ei osa­ta muo­toil­la hyvin). Ei sik­si, että jonkin tarpeel­lisen ja kor­vaa­mat­toman asian tekni­nen toteut­ta­mi­nen olisi ylipääsemät­tömän vaikeaa.

    Sen hah­mot­tamiseen, mikä Nokian keskeisin yksit­täi­nen ongel­ma on, min­ul­la ei ole riit­tävästi asiantun­te­mus­ta. 😉 Mut­ta sen pystyn sanomaan, että muo­toilu­osaamisen tasos­sa on kyl­lä ihan reip­paasti nostovaraa.

  36. az:

    Mon­et johta­vat suo­ma­laiset arkkite­hdit ja muo­toil­i­jat ovat ikävä kyl­lä olleet funktionalisteja.

    Tämä johtunee ainakin siitä, että meil­lä ei nuore­na val­tiona vielä ole pitkälle his­to­ri­aan ulot­tuvaa muo­toilun perin­net­tä (ver­rat­tuna vaikka­pa Välimeren ympäristöön tai Japani­in). Jos tuotteen/rakennuksen muo­tok­ieltä ja väri­maail­maa ajatel­laan viesteinä (joi­ta ne myös ovat), funk­tion­al­is­min ja etenkin sen kitey­tymän, min­i­mal­is­min, tavoit­teena on olla sanomat­ta mitään. Sik­si se on eräässä mielessä helpoim­min hal­lit­ta­va muo­toilun tyylisuunta.

    Teknis­es­ti min­i­mal­is­mi voi olla hyvinkin haas­teel­lista, sil­lä siinä pyritään kar­si­maan ja piilot­ta­maan myös rak­en­teel­lis­es­ti tarpeel­lisia ele­ment­te­jä, jol­loin valmis­tuskus­tan­nuk­set ja pros­essin haas­teet lisään­tyvät. Mut­ta ilmaisullis­es­ti min­i­mal­isti pääsee kuin koira veräjästä: ei tarvitse miet­tiä mitä tuote viestii ja mik­si, onko viesti koher­ent­ti vai seka­va, onko se puhut­tel­e­va vai vas­ten­mieli­nen vai molem­pia sopi­vas­sa suh­teessa jne. Sik­si se sopii meille teknis­es­ti ori­en­toituneille mut­ta kult­tuuris­es­ti infan­ti­ileille suo­ma­laisille erinomaisesti.

    Joitakin irtiot­to­ja min­i­mal­is­mista on suo­ma­laisen muo­toilun his­to­ri­as­sa havait­tavis­sa, mm. Eero Aarnion kirkkaan­väriset muoviesineet ja Marimekon lapsekkail­la print­eil­lä kuvioidut vaat­teet. Näis­säkin muo­tok­ieli on edelleen erit­täin min­i­mal­is­tista ja selkeää, mut­ta ilmaisua on sen­tään lähdet­ty kokeile­maan värien ja kuvioiden avulla.

    Vielä hajahuomio: minä itse ja moni ulko­maalainen tut­tuni olemme sitä mieltä, että Suomes­sa mon­et aikuisetkin pukeu­tu­vat joko aika lapsekkaasti tai sit­ten hyvin mitään­sanomat­tomasti neu­traalei­hin perusvärei­hin. Pukeu­tu­misel­lakaan ihmiset siis eivät juuri halua ilmaista itseään.

    Myön­teistä tilanteessa lie­nee se, että meil­lä on varaa kehit­tyä! Kaik­ki ilmaisun suun­nat ovat meille avoimia. 🙂

  37. Mitä Nokian puhe­limi­in tulee, N900 ja sen uusin sof­t­aver­sio palaut­ti uskoni Nokian alus­taosaamiseen. Bugit ovat olo­suhteisi­in näh­den har­vas­sa. Design sen sijaan on kaut­taal­taan rik­ki juuri tuos­sa Saaran tarkoit­ta­mas­sa merkityksessä.

  38. Saara:

    Tusi­nan ja bulkin halut­tavu­ushan tulee jatkos­sa vain vähen­emään. Nykyään jo klape­jakin on alet­tu brändätä, kos­ka kulut­ta­jat tule­vat kokoa­jan aller­gisem­mik­si iden­ti­teetit­tömälle tusinatavaralle. 

    Tuo on kovin kapea näkökul­ma. Ainakin tois­taisek­si matka­puhe­lin­markki­nat ovat kas­va­neet nimeno­maan tusi­nas­sa ja bulkissa (köy­hem­mis­sä mais­sa, jois­sa brändis­tä ei ole varaa mak­saa). Tämä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, etteikö sil­loinkin muo­toilu­un yms. olisi syytä kiin­nit­tää huomiota.

    En tiedä mihin viit­taat puhelu­jen onnis­tu­misel­la, mut­ta se ettei joku tiedä miten puhelu­un vas­tataan, edus­taa puut­tei­ta nimeno­maan muotoiluosaamisessa. 

    Minä tarkoitin sitä, että jol­lain taval­la kät­te­ly epäon­nis­tuu ja luuri­in voi huhuil­la, mut­ta sieltä ei kuu­lu mitään. Pitää soit­taa uudestaan.

    Tietenkin tuon käytet­tävyy­den voi taval­laan laskea “muo­toiluk­si” myöskin, mut­ta jotenkin minä olen pitänyt sitä eri asiana. Saat­taa olla, että sin­un tulk­in­tasi on parem­pi, mut­ta minähän olenkin vain tyh­mä insinööri ja puhelimenkäyttäjä 🙂

    Ja juu, en minäkään tiedä, mitä siel­lä Nokial­la oikein tapah­tuu, mut­ta kaupungilla tun­nu­taan ainakin johtamista ja organ­isoin­tia haukuttavan.

    Kari

  39. “Pukeu­tu­misel­lakaan ihmiset siis eivät juuri halua ilmaista itseään.”

    Näin se on. Äkkiseltään tulee mieleen, että mitäs sitä 40 v. mies halu­aisikaan ilmaista??

  40. Juha, san­otko ettei 40-vuo­ti­aal­la miehel­lä ole minkään­laisia ajatuk­sia, mie­len­li­ikkeitä, miel­tymyk­siä, usko­muk­sia tai ylipäätään per­soon­al­lisu­ut­ta? Aika vähät­televää 40-vuo­ti­ai­ta miehiä kohtaan. Vai arveletko, että vaik­ka 40-vuo­ti­aal­la miehel­lä kyl­lä on per­soon­al­lisu­us, hän ei halua ker­toa siitä ulkopuolisille?

    Kyl­lähän sinä ilmaiset itseäsi tääl­lä blo­gis­sakin, ja var­maan toisi­naan myös jut­telet kaverei­desi kanssa. Elekieltäkin saatat jois­sakin tilanteis­sa hilli­tysti käyt­tää. Visuaal­isil­la seikoil­la vies­timi­nen on ilmaisua siinä mis­sä puhe ja eleetkin; ei sen kummempaa.

  41. spot­tu: Tukhol­mas­sa on keskus­taratik­ka jo kovasti tulos­sa. Alku­un Nytor­getil­ta Djurgårdi­in, jo nyt läh­es valmis. Ja myöhem­min Kung­shol­menista Rop­steni­in, siis sama kun nykyi­nen, mut­ta jatkot molem­pi­in päi­hin. Mut­ta käykää ihmettelemässä toteu­tus­ta. Maa­han vale­taan ensin n.20x20 U‑palkki ja sen kuiv­ut­tua uraan vale­taan kiskot ja lopuk­si asfalt­ti tms pin­taan. Jatkos­sa kisko­jen vai­h­dot on nopeat ja edulliset, riit­tää että kiskot piikataan vain uras­ta! Esteet­tömyys on huomioitu viis­tein, jot­ka samal­la ohjaa hulevedet kivasti. Ei mitään 6cm koro­tuk­sia, niinkun simonkadul­la myös suo­ja­tien kohdal­la. Todel­la estotonta!

    Ja pysäkkisu­un­nit­telus­ta tukhol­mas­ta. Todel­lakin samaa mieltä niiden hyvyy­destä. Pysäkin funk­tio on laa­to­tuk­ses­sa. Pis­te­laatat ja niiden läh­estymis­laatat ovat kon­sep­ti. Ja bus­sikuskin velvol­lisu­us on pysähtyä juuri siihen kohtaan. Ei metriä yli tai alle. Liiken­nemerk­it: Pysäköin­timerk­it mini­atyyriä talon seinässä, suo­jatiemerk­it jokaises­sa val­ot­tomas­sa suo­jatiessä isona aina samas­sa kohdas­sa. Siis siinä viis­teen ja pykälän välis­sä n.30cm kant­tikiv­en päässä. Ja sekin kon­sep­ti. Kant­tikivet istutet­tu aina betoni­in, sekin kon­sep­ti.…. Mik­si meil­lä har­joitel­laan vas­ta noiden lait­toa ja 10v päästä mietitään paran­nuk­sia, jota 12v päästä yritetään myy­dä muille hyvänä suo­ma­laise­na designina.

    Silmätikuk­si jou­tu­mi­nen olisi jopa suo­tavaa. Sen ver­ran rumaa keskus­tas­sa on jopa paikallisille, saati tur­is­teille. Ja mitä tulee HS:n kir­joituk­seen (kaik­ki on Dis­ainia), niin toivoisi myös esinei­den tarkoit­ta­van sitä, mitä siltä odote­taan. Täy­det roskik­set, suo­jatiemerk­it, jota ei nou­date­ta, ratik­ka, joka on myöhässä, pyörätie, joka on täyn­nä auto­ja, nakkikios­ki, joka on auki vain öisin.., osv.

    Paras­ta oli aikoinaan Nokian muo­toilu­jo­hta­ja Marko Ahti­saari. Todel­la ammattimaista.

  42. Kari:

    Tuo on kovin kapea näkökul­ma. Ainakin tois­taisek­si matka­puhe­lin­markki­nat ovat kas­va­neet nimeno­maan tusi­nas­sa ja bulkissa (köy­hem­mis­sä mais­sa, jois­sa brändis­tä ei ole varaa mak­saa). Tämä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, etteikö sil­loinkin muo­toilu­un yms. olisi syytä kiin­nit­tää huomiota.

    Niin, no bulkki­tavaran muo­toilun Nokia osaakin ihan hyvin, kuten Sylt­tykin tuos­sa huo­maut­ti, mut­ta jos Nokia halu­aa jatkossa(kin) saa­da kau­pak­si myös isom­pi­en kat­tei­den tuot­tei­ta, muo­toilun on olta­va parem­paa ja kokon­ais­val­taisem­min organ­isoitua kuin se nyt on.

    Tietenkin tuon käytet­tävyy­den voi taval­laan laskea “muo­toiluk­si” myöskin, mut­ta jotenkin minä olen pitänyt sitä eri asiana.

    Hai­hat­telu­na, tarpeet­tomana koris­telu­na ja taide­hörhöi­lynä. Tiede­tään; tämä on Suomes­sa val­lit­se­va perusasenne, joka siir­tyy sukupolvelta toiselle kos­ka ihmiset ovat tietämät­tömiä, aineet­to­mia arvo­ja ei tun­nuste­ta, ja tämän seu­rauk­se­na niitä koske­vaa tieta ei tul­la myöskään han­kki­neek­si. Tämä näin kovasti yleistäen; muunkin­laista ajat­telua meiltä onnek­si jonkin ver­ran löytyy.

    Insinöörit (ter­min merk­i­tys tässä olkoon lähin­nä vas­tako­h­ta human­isti-taiteil­i­joille) eivät mis­sään nimessä ole tyh­miä; joskus he vain kuvit­tel­e­vat ole­vansa ain­oi­ta fiksuja.

  43. Saaran miet­teitä:

    Sik­si se [min­i­mal­is­mi] sopii meille teknis­es­ti ori­en­toituneille mut­ta kult­tuuris­es­ti infan­ti­ileille suo­ma­laisille erinomaisesti.

    Voisitko hie­man ava­ta tätä, mik­si minä olen kult­tuuris­es­ti infan­ti­ili? Siitäpä ehkä viisas­tun ja yle­nen mah­dol­lis­es­ti pikku aske­lin ihan­noim­malle­si “välimerel­liselle” tasolle. 

    Kum­ma kyl­lä siel­lä kovasti mei­dän infan­ti­ilien raho­ja tun­nu­taan tarvittavan…

  44. Saara
    “Tusi­nan ja bulkin halut­tavu­ushan tulee jatkos­sa vain vähenemään.”

    Tarkoitin kyl­lä tilan­net­ta, jos­sa äly­puhe­lin on tusi­natavaraa. Tässä vai­heessa epäilen Applen paukku­jen lop­pu­van, kun muiden luu­rit ovat joko ihan yhtä hyviä tai melkein yhtä hyviä ja hin­taeroosio syö katteet.

  45. Saara:

    Niin, no bulkki­tavaran muo­toilun Nokia osaakin ihan hyvin, kuten Sylt­tykin tuos­sa huo­maut­ti, mut­ta jos Nokia halu­aa jatkossa(kin) saa­da kau­pak­si myös isom­pi­en kat­tei­den tuot­tei­ta, muo­toilun on olta­va parem­paa ja kokon­ais­val­taisem­min organ­isoitua kuin se nyt on. 

    Minus­ta nimeno­maan bulkki­tavaran muo­toilu on tärkeää, kos­ka sen kanssa­han me taval­liset ihmiset tääl­lä elämme. Hieno­jen high-end häris­timien suun­nit­telu var­maankin on muo­toil­i­joista ja ins­seistä hauskem­paa, mut­ta minus­ta se ei ole niin kovin tärkeää 🙂

    Hai­hat­telu­na, tarpeet­tomana koris­telu­na ja taide­hörhöi­lynä. Tiede­tään; tämä on Suomes­sa val­lit­se­va perusasenne, joka siir­tyy sukupolvelta toiselle kos­ka ihmiset ovat tietämät­tömiä, aineet­to­mia arvo­ja ei tun­nuste­ta, ja tämän seu­rauk­se­na niitä koske­vaa tieta ei tul­la myöskään hankkineeksi. 

    No en minä ainakaan noin ajat­tele! Minus­ta muo­toilu on hyvin tärkeää, ja mielestäni se on ollut (tähän asti) nimeno­maan tärkein Nokian men­estys­tek­i­jä (ehkä sen ohel­la, että sai­vat aikanaan GSM-stan­dard­in run­tat­tua globaal­isti läpi).

    Minä vain tarkoitin sitä, että minä kat­son muo­toilua hie­man rajoit­tuneem­mas­ta näkökul­mas­ta, ja näen sil­loin käytet­tävyy­den vähän eri asiana — olkoonkin, että ne tietenkin liit­tyvät toisiinsa.

    Kari

  46. Saara: “..jos Nokia halu­aa jatkossa(kin) saa­da kau­pak­si myös isom­pi­en kat­tei­den tuot­tei­ta, muo­toilun on olta­va parem­paa ja kokon­ais­val­taisem­min organ­isoitua kuin se nyt on.”

    Noin käytän­nön näkökul­mas­ta, IT-duu­nari joutuu tätä design-puol­ta tekemään muiden hom­mien ohel­la kun ei tiedä mis­tä saisi apua ja lop­putu­los on mitä on. Mis­tä näitä IT-designere­i­ta löy­tyy, ja mis­sä he työsken­televät jos eivät Nokian kaltai­sis­sa yrityksissä ?

  47. Eli­na:

    Voisitko hie­man ava­ta tätä, mik­si minä olen kult­tuuris­es­ti infan­ti­ili? Siitäpä ehkä viisas­tun ja yle­nen mah­dol­lis­es­ti pikku aske­lin ihan­noim­malle­si “välimerel­liselle” tasolle.

    Oletko tässä nyt aivan tosis­sasi, vai halusitko vain hie­man piikitel­lä? Avasin asi­aa hie­man jo aiem­mas­sa viestis­säni. His­to­ri­an lyhyys, maamme kylmyys ja karu­us jos­ta seu­raa korkea ener­gian­säästö­moo­di asi­as­sa kuin asi­as­sa (siis myös henkilöko­htaisen ener­gian säästämi­nen), pitkä pimeä talvi ja eri­tyk­sis­sä elämi­nen ovat syitä, joi­ta usein kuulee esitet­tävän. Eivätkä ne minus­ta mitenkään tuules­ta tem­mat­tu­ja ole. Olisi hölmöä ajatel­la, etteivät nuo vaiku­ta mitenkään mihinkään.

    Kum­ma kyl­lä siel­lä kovasti mei­dän infan­ti­ilien raho­ja tun­nu­taan tarvittavan…

    Ja raha­han se on elämässä tärkein­tä, eikö niin?

  48. Kari, tarkoitin bulkki­tavar­al­la Nokian 3110:n tapaisia perus­mall­e­ja, joi­ta aikanaan käyt­tivät kaik­ki ns. vau­vas­ta vaari­in, mut­ta jot­ka eivät käsit­tääk­seni suo­ma­laisille “taval­lisille ihmisille” enää oikein kel­paa. Bulkkika­man myyn­ti on siir­tymässä kehit­tyvi­in mai­hin, eikä sen tuot­tamista ole mitään syytä vähätel­lä, mut­ta kehit­tyneis­sä län­si­mais­sa pitäisi osa­ta pela­ta eri peliä. Tähän men­nessä Nokian pelis­trate­giana näyt­täisi olleen omi­naisuuk­sil­la ja toimin­noil­la tapah­tu­va lait­tei­den kil­pavarustelu, mikä sopii harv­inaisen huonos­ti perusku­lut­ta­jan tarpeisiin.

    Kun­nol­lista muo­toilua ja käytet­tävyyt­tä ei ole mah­dol­lista erot­taa toi­sis­taan. Jos vaikka­pa Nokial­la joku muo­toil­i­ja olisi saanut idean iPhone-tyyp­pis­es­tä käyt­töli­it­tymästä, hänen tuskin olisi ollut mah­dol­lista toteut­taa sitä, kos­ka Nokial­la muo­toilu nähdään virheel­lis­es­ti lop­pusi­lauk­sen antamise­na eikä koko tuot­teen ole­muk­seen ja käytet­tävyy­teen elimel­lis­es­ti vaikut­ta­vana suunnitteluprosessina.

    Parjaamastani(kin) Aal­to-yliopis­to­hankkeesta tun­tuu onnek­si ole­van ainakin sitä etua, että nyt myös TKK:n opiske­li­joil­la on mah­dol­lisu­us saa­da muo­toilus­ta asial­lista tietoa ja koke­mus­takin. Olen muu­ta­man Taik-yhteistyötä tehneen TKK:laisen kanssa jutel­lut, ja kom­men­tit ovat olleet tyyp­piä “Nyt mä vas­ta tajuan kuin­ka älyt­tömän olen­naista se muo­toilu onkaan!”. Huna­jaa korville. 🙂

  49. Kari, tarkoitin bulkki­tavar­al­la Nokian 3110:n tapaisia perus­mall­e­ja, joi­ta aikanaan käyt­tivät kaik­ki ns. vau­vas­ta vaari­in, mut­ta jot­ka eivät käsit­tääk­seni suo­ma­laisille “taval­lisille ihmisille” enää oikein kelpaa. 

    Niin minäkin. Ja min­ulle kyl­lä kel­paisi! Taitaa­pa olla 3315 viimeisin (ja näil­lä näkymin kaikkien aiko­jen viimeinen) Nokia, jon­ka olen ostanut. Siitä vain hyy­tyi akku ja sit­ten, kun sain tuon kom­marin ilmaiseksi…

    Tähän men­nessä Nokian pelis­trate­giana näyt­täisi olleen omi­naisuuk­sil­la ja toimin­noil­la tapah­tu­va lait­tei­den kil­pavarustelu, mikä sopii harv­inaisen huonos­ti perusku­lut­ta­jan tarpeisiin. 

    No min­ua ras­saa nois­sa se, että sinäl­lään muka­van tun­tu­inen laite, jos­sa ominausuuk­sia on ihan mukavasti on käytän­nössä bugisuuten­sa ja hitau­den suh­teen tehty lähin­nä käyt­tökelvot­tomak­si. Ja minus­ta tämä _ei_ ole muo­toilu­on­gel­ma. Minus­ta se muo­toilu sinän­sä on näi­den uusien(kin) Nokioiden paras puoli (ei ehkä sit­ten, jos käyt­töli­it­tymä las­ke­taan muo­toiluk­si, kuten toki aiheel­lis­es­ti voidaan tehdä…)

    Kun­nol­lista muo­toilua ja käytet­tävyyt­tä ei ole mah­dol­lista erot­taa toisistaan. 

    Eikä teknistä toimivu­ut­ta ja käytettävyyttä!

    Kari

Vastaa käyttäjälle Saara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.