Helsingin taloustilanne, päätöksenteko ja Päijät-Häme

En kom­men­toi täl­lä sivus­tol­la Päi­jät-Hämeen kun­tali­itoshanket­ta, mut­ta sen anta­man opetuk­sen turvin halu­an kom­men­toi­da Helsin­gin surkeaa talousti­lan­net­ta ja mah­dol­lista kun­tali­itos­ta Van­taan kanssa.

Helsin­ki näyt­tää käyt­tävän rahaa ter­vey­den­huoltoon asukas­ta kohden noin 20 pros­ent­tia enem­män kuin Lahti. Tämä tieto sil­lä varauk­sel­la, että liik­keel­lä on kovin eri­laisia tilas­toin­ti­tapo­ja, enkä ole var­ma, että min­ul­la on edessäni ver­tailukelpoiset luvut Jos tuo 20 % pitää paikkansa, se on noin 400 euroa asukas­ta kohden eli 200 miljoon­aa euroa. Saa­vatko helsinkiläiset noin paljon parem­paa hoitoa? Vai olem­meko me vain huonompia?

Senkin olen selvi­tystyössä havain­nut, että kun­nan tilanteeseen vaikut­taa huo­mat­ta­van paljon se, mil­lainen johto sil­lä on. Hyvä kun­nan­jo­hta­ja on vält­tämät­tömyys men­estyvälle kun­nalle, mut­ta tämän lisäk­si tarvi­taan järkevät ja kiihkot­tomat luottamushenkilöt.

Organ­isaa­tion työn­jako on äärim­mäisen tärkeä. Ammat­ti­jo­hdon on voita­va päät­tää asioista, jot­ka vaa­ti­vat ammatil­lista osaamista ja luot­ta­mus­mi­esten siitä, mis­sä on kysymys tah­tomis­es­ta eikä taita­mis­es­ta. Huonos­ti käy, jos luot­ta­mushenkilöt alka­vat puut­tua oper­ati­iviseen johtamiseen ja väärin ovat asi­at, jos virkamiesjo­hto alkaa vetää poli­it­tisia linjanvetoja.

Olen Päi­jät-Hämeessä tutus­tunut paljon Helsinkiä parem­min johdet­tui­hin kun­ti­in. Helsin­gin tapa rekry­toi­da kaupung­in­jo­hta­jat ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat val­tu­us­tos­ta (oman­takeinen pormes­tari­malli!) ei ole hyvä, vaik­ka nykyi­nen kaupung­in­jo­hta­ja onkin parem­mas­ta päästä. Vielä huonom­min on jär­jestet­ty työn­jako luot­ta­mus­miesjo­hdon ja oper­ati­ivisen johdon välil­lä. Luot­ta­mus­miesjo­h­dos­ta ei ole valvo­maan oper­ati­ivista johtoa, mut­ta sen asioi­hin se pystyy kyl­lä jatku­vasti sotkeutumaan.

Virkamieshallinnos­sakaan ei kaik­ki ole hyvä. Jus­si Pajunen lakkaut­ti ansiokkaasti poli­it­tis­ten lääni­tys­ten jär­jestelmän, mut­ta sen pitkä var­jo ulot­tuu ajal­lis­es­ti kauas. Poli­it­tiset lääni­tyk­set vaa­ti­vat tas­a­puolisu­ut­ta ja tas­a­puolisu­us saati­in aikaan vain perus­ta­mal­la lisää virko­ja. Helsingillä on kovin moni­por­tainen hallinto samal­la, kun Helsinkiä ei oikeas­t­aan hal­li­ta strate­gises­sa mielessä lainkaan. Vaik­ka arvostan kaupung­in­jo­hta­jaa, eivät nämä jäykki­in neliömetri­tavoit­teisi­in sido­tut säästöke­ho­tuk­set ole hyvää hallintoa. Jos halu­taan aset­taa jäykkiä säästönorme­ja, kaik­ista tar­jol­la ole­vista mittareista raha on puut­teis­taan huoli­mat­ta yhteismitallisin.

Kun parhaat paikat menivät poli­it­tis­ten perustei­den mukaan kenelle hyvän­sä, ei niille toisek­si parhaille paikoillekaan kan­nat­tanut huip­pukyky­jen hakeu­tua, kos­ka eten­e­mistie oli tukossa.

On maapoli­it­tista kyvyt­tömyyt­tä, jos uusien asuinaluei­den varustelua joudu­taan viivyt­tämään rahan­pu­ut­teesta. Helsingillä on käsis­sään niin arvokas­ta maa­ta, että sen rak­en­tamisen pitäisi tuot­taa yli­jäämää. On sovit­ta­va keinoista, joil­la kaavoitushyö­ty ohjataan alueen vaa­tivi­in investoin­tei­hin – siis ennen kaikkea, sovit­ta­va keinoista, joil­la kaavoitushyö­ty saadaan kun­nalle. Aluer­ak­en­tamis­sopimuk­setkin voitaisi­in etsiä his­to­ri­an kel­lar­ista ja pyyhk­iä niistä pölyt pois.

Helsin­gin talous ei ole nyt siinä kun­nos­sa, että kaupun­ki kykenisi otta­maan Van­taan noin vain vas­taan. Se pitäisi silti tehdä. Alkaa tul­la kiire, sil­lä kun­tali­itos­ta ei pitäisi toteut­taa ruti­ini­no­maise­na Van­taan sulaut­tamise­na Helsin­gin kankeaan hallintoon. Samas­sa yhtey­dessä Helsin­gin hallinto pitäisi rak­en­taa uudestaan.

Helsin­ki ja Van­taa eivät ole pyytäneet val­tion aset­ta­maa kun­ta­jako­selvit­täjää, vaan hoita­vat asi­at omi voimin. Tässä on se huono puoli, että kun työryh­mät koos­t­u­vat luot­ta­mus­miehistä (ja virkamiehistä) ne ovat samal­la van­han hallinnon edus­ta­jia. Menetetään kun­tali­itok­seen liit­tyvä mah­dol­lisu­us puhdis­taa pöytä ja miet­tiä kaik­ki uud­estaan. Helsin­gin ja Van­taan liitos on läh­es vält­tämätön. Helsingillä on siihen todel­lisu­udessa varaa, kun­han Helsin­ki oppii keven­tämään hallintoaan, tuot­ta­maan palve­lut jous­tavam­min, luop­umaan hyv­in­voin­nin kannal­ta tehot­tomas­ta rahankäytöstä ja rahas­ta­maan maapoli­ti­ikalla enemmän.

====

Kolme vuot­ta sit­ten Min­sk Mazowiec­ki, Puola

46 vastausta artikkeliin “Helsingin taloustilanne, päätöksenteko ja Päijät-Häme”

  1. Pitkästä aikaa oikein kun­nol­la eri mieltä, virkistävää.

    Helsin­ki näyt­tää käyt­tävän rahaa ter­vey­den­huoltoon asukas­ta kohden noin 20 pros­ent­tia enem­män kuin Lahti.

    Kiin­teistöku­lut? Joi­ta muuten sit­ten tulote­taan kiin­teistövi­ras­ton kaut­ta kaupungille.

    Yhdis­tet­ty Helsin­ki-Van­taa voisi säästää rutkasti ter­vey­den­huol­lon kuluista rak­en­ta­mal­la yhden mas­si­ivisen hoitokom­pleksin Pei­jak­seen. Eniten säästöä tulisi tosin siitä että hoidet­tavien määrä rom­ah­taisi kun pitää olla ihan oikeasti kun­nol­la kipeä että vaivau­tuu jon­nekin Ker­a­van nurkille lääkäri­in. Veron­mak­sa­jan kannal­ta tuo kulusäästö taas on karkki­ra­haa ver­rat­tuna matkan ja ajan kus­tan­nuk­si­in, ja kus­tan­nuk­sia val­uu muulle julk­isille sek­to­rille. Esimerkik­si se että Van­taan sairaala on siel­lä kaupun­gin koil­lis­re­unal­la oli yksi perustelu kehäradalle, tot­ta­han toki tulee tehdä puolen mil­jardin rata jot­ta Myyr­mäestä pääsee sairaalaan.

    Se että poli­itikot vaan tah­toisi­vat ja virkamiehet päät­täi­sivät johtaisi nimeno­maan tuol­laisi­in osaop­ti­moi­tu­i­hin ratkaisui­hin. Ei ole ole­mas­sa mitään yleisas­iantun­ti­jaa joka ymmärtäisi kokon­ais­vaiku­tuk­set sen parem­min kuin maal­likkopäät­täjä, ja näin sik­si että asiantun­ti­ju­us on sitä että erikois­tu­taan johonkin. Täl­laisi­in seg­ment­ti­asiantun­ti­joiden välisi­in ongelmi­in tar­jo­taan aina ratkaisuk­si että hei­dän pitäisi puhua keskenään, ja käytän­nön koke­muk­sen perus­teelle tuolle ei voi kuin nau­raa vedet silmis­sä: kun pistät kymme­nen asiantun­ti­jaa samaan huoneeseen niin heil­lä on jokaisel­la mielipi­de joka on hyvin perustel­tu, vah­va, järkevä ja eroaa kaikkien muiden mielipiteestä.

    Esimerkik­si palvelu­verkkou­ud­is­tus kär­sii osaop­ti­moin­nista. Se miten julkiset palve­lut sijout­ta­vat vaikut­taa liiken­teeseen, julkisen liiken­teen tarpeeseen, yksi­ty­is­ten palvelu­jen sijoit­tumiseen, asukas­rak­en­teeseen, rak­en­tamiseen, kaavoituk­seen… Ei se mis­sä koulut ovat ole pelkästään ope­tusvi­ras­ton asia.

    Pienem­mässä kun­nas­sa jois­sa kokon­aisu­us on helpom­min hah­motet­tavis­sa asia on eri. Tästä tosin taas sit­ten seu­raa että joka kun­nas­sa on oma aal­topelti­hal­lipuis­to, lukio, jne. eli kokon­aisu­us hukkuu sit­ten alueen tasol­la. Eikö nimeno­maan tämän kor­jaamisek­si niitä kun­tia halu­ta yhdis­tää? Ja jos ne pikkukun­nat ovat niin hienos­ti hoidet­tu­ja, niin mik­si asukkaat eivät muu­ta joukol­la isoista kaupungeista niihin?

  2. Jos halu­aa käytän­nön esimerkin miten markki­nat opti­moi­vat ter­vey­den­huoltopalvelu­jen sijoit­tumista, kan­nat­taa piirtää puolen kilo­metrin säteinen ympyrä Foru­min kul­malle ja kat­soa kuin­ka mon­ta yksi­ty­istä ter­vey­den­huoltopalvelu­jen tar­joa­jaa jää sen sisäpuolelle. Julk­isia ter­veyspalvelui­ta ei tuol­la tai­da olla yhtään.

    OT: Tässä yksi syy mik­sei keskus­tan palvelu­jen näivet­tymis­es­tä kan­na­ta olla eri­tyisen huolis­saan. B2C-palve­lut ovat saavut­ta­neet sel­l­aisen kri­it­tisen mas­san että niiden siir­tymi­nen enää muualle on hyvin epätodennäköistä.

  3. Eniten säästöä tulisi tosin siitä että hoidet­tavien määrä rom­ah­taisi kun pitää olla ihan oikeasti kun­nol­la kipeä että vaivau­tuu jon­nekin Ker­a­van nurkille lääkäriin.

    Vielä enem­män säästöä tulee siitä, etteivät kun­nol­la kipeät jak­sa lähteä kauko­matkalle lääkäriin.

  4. Osmo:

    Helsin­ki näyt­tää käyt­tävän rahaa ter­vey­den­huoltoon asukas­ta kohden noin 20 pros­ent­tia enem­män kuin Lahti.

    Vähän tuo­hon liit­tyen, Hesaris­sa oli tänään jut­tu jos­sa ver­rat­ti­in Helsin­gin ja Van­taan ter­veys- ja sosi­aal­i­toin­ta. Jutun mukaan Helsin­gin sosi­aalivi­ras­ton ja ter­veyskeskuk­sen työn­tek­i­jämäärä on vähän yli 19000 ja vas­taavasti Van­taal­la vas­taaval­la toimi­alal­la vähän alle 3000.

    Voiko tuo olla tot­ta (ja jos on niin Helsin­gin talouden­pidos­sa on jotain vakavasti vial­la), että Helsingis­sä on kolme ker­taa enem­män asukkai­ta, mut­ta läh­es seit­semän ker­taa enem­män työn­tek­i­jöitä sosi­aali- ja terveystoimessa?

  5. Pieni kom­ment­ti Osmon johtamista koskavaan tärkeään huomioon: “…Hyvä kun­nan­jo­hta­ja on vält­tämät­tömyys men­estyvälle kun­nalle, mut­ta tämän lisäk­si tarvi­taan järkevät ja kiihkot­tomat luottamushenkilöt…”

    Vaa­timuk­set johta­jalle, joka johtaa 10 000 asukkaan kun­taa, ovat täysin eri­laiset kuin 100 000 asukkaan kun­nan johta­jalle. Kuin­ka mon­ta 100 000 ihmisen kaupung­in­jo­hta­jaa kyetään rekry­toimaan kun­tasek­torin palkoil­la ja onko helpom­pi rekry­toi­da 10 kap­palet­ta johta­jia 10 000 asukkaan kun­tien johta­jia? Väitän, että jälkim­mäi­nen on helpompaa. 🙂

    Luot­ta­mus­mies on use­am­min järkevä, kun kyseessä on omat rahat. Suuris­sa kaupungeis­sa päätök­sen­teko etään­tyy liikaa ja käytetään taval­laan muiden rahoja.

    Kun Laa­jasa­losta tehdään itsenäi­nen kun­ta, ei omia raho­ja tuh­la­ta suu­ru­u­den­hul­lu­un sil­taan raitio­vaunuille, vaan samal­la sum­mal­la (jos se kat­so­taan tarpeel­lisek­si) laite­taan kun­toon koko kun­nan liikenne. Tiedän, ettei yhtälö ole tässäkään tarkoituk­ses­sa näin yksinker­tainen, mut­ta idea on suun­taa antava.

  6. Puolenkym­men­tä tuor­ein­ta kir­joi­tus­ta täyt­tä asi­aa, kiitoksia!

    Vaikken ole Soin­in­vaaran kanssa aina samaa mieltä, hän ainakin tun­nistaa maamme suurim­mat taloudel­liset ja sosi­aaliset ongel­mat. Eikä puhu/kirjoita asian vierestä.

    Minä en uskaltaisi enää sijoit­taa omis­tusasun­toon pääkaupunkiseudul­la, enkä suosit­tele sitä riskiä muillekaan.

  7. Suomen laki tar­joaa kaupungeille mah­dol­lisu­u­den (pakko)lunastaa kaavoitet­tua maa­ta kun­nal­lisen edun niin vaaties­sa. Mik­si Helsin­ki voi valit­taa samaan aikaan kaavoitet­tu­jen tont­tien vähyy­destä ja rak­en­ta­mat­tomien tont­tien runsautta?

    1. Liian moni äänestää Helsingis­sä kokoomus­ta. Sik­si lunas­tus­mah­dol­lisu­u­den käyt­tö on lähin­nä teo­reet­ti­nen. Äänestäjien pitäisi ymmärtää, että sitä saa mitä tilaa.

  8. Epäilemät­tä Helsin­gin hallinto kaipaa trim­maus­ta. Tähän tulok­seen voi tul­la otta­mal­la minkä hyvän­sä kaupun­gin organ­isaa­tion sisäisen puhe­lin­luet­telon ja kat­so­ma­l­la, mil­laista väkeä siel­lä on. 

    Itse olen joskus ehdot­tanut erään yksi­tyisen sek­torin organ­isaa­tion trim­maamisek­si simp­pele­jä nyrkkisään­töjä, joista lähde­tään liik­keelle ja kor­jataan siten kun kor­jat­tavaa on:
    1) kaik­ki, joiden tit­teli on pääl­likkö tai johta­ja, mut­ta joil­la ei ole yhtään alaista, olete­taan turhik­si. Suuris­sa orgamisaa­tiois­sa pesii pil­vin pimein her­rahissin jät­tämiä kehit­tämis­pääl­liköitä, joil­la ei tosi­asial­lis­es­ti ole mitään muu­ta virkaa kuin viedä muiden työaikaa joutavis­sa palavereissa.
    2) ote­taan käyt­töön maagi­nen luku N, ja jokaisel­la pääl­likkö- ja johta­jata­son visi­ir­il­lä kuu­luu olla vähin­tään näin mon­ta alaista, mnkä toteut­tamis­es­ta seu­raa hallinto­por­taiden väheneminen. 

    Näitä tietysti pöy­hitään tapausko­htais­es­ti ja tehdään poikkeuk­sia jos se on tarpeel­lista ja perusteltua. 

    Sinän­sä en tiedä, voiko Helsin­gin ja Lah­den ter­vey­den­hoit­o­meno­ja ver­ra­ta. Olen joskus antanut ker­toa itsel­leni, että Helsingis­sä on suh­teessa kaikki­in asukkaisi­in san­gen paljon van­huk­sia ver­rat­tuna mui­hin kaupunkei­hin. Jos tämä pitää paikkansa, on ter­vey­den­hoidon suurem­malle kus­tan­nuk­selle ainakin osit­tain järkevä peruste.

  9. Kalle, jos Laa­jasa­lo olisi tyyp­illi­nen suo­ma­lainen 10 000 asukkaan kun­ta niin kar­valakkilähet­tiläs Pajunen soutaisi päivit­täin eduskun­tat­alolle vaa­ti­maan että val­tio rak­en­taa sinne puolen tusi­naa sil­taa ja ohi­tustien San­ta­ham­i­naan. Kun­ta tar­jou­tu­isi osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­si­in avais­ten kakkukahvien muo­dos­sa, kun­han joku muu toimit­taa konjakit.

    Ihan oikeasti, liiken­nein­vestoin­nit on ehkä huonoin mah­dolli­nen esimerk­ki pienen kun­nan eduista.

  10. Helsin­ki ei vedä puoleen­sa vain varakkai­ta mak­sukyky­isiä työn­tek­i­jöitä ja yrit­täjiä, se vetää puoleen­sa myös asun­not­to­mia ja mui­ta ryh­miä, jot­ka näkyvät sosi­aali- ja ter­veyssek­to­rien kus­tan­nuksi­na. Esimerkik­si noin puo­let koko Suomen pitkäaikaisas­un­not­tomista ‘asuu’ Helsingis­sä, siis on asumat­ta tai asuu tuki­a­sun­nois­sa tai vas­taavis­sa. Myös mon­et huumei­den käyt­täjät tykkäävät hen­gail­la Helsingis­sä. Metropoli houkut­taa ihan samal­la taval­la heitä kuin muitakin, ja mah­dol­lisuuk­sia on enem­män. Mis­sään muual­la Suomes­sa ei läm­mintä läh­es julk­ista tilaa ei ole tar­jol­la niin pitkälle yöhön kuin Helsingis­sä. Myös asun­not­tomat ja huumei­den käyt­täjät toimi­vat markki­noiden mukaan. Ja käyt­tävät jos­sain vai­heessa terveyspalveluja.

    Ei se ihan hal­paa ole, mut­ta Helsin­ki on tässä ollut esimerkilli­nen, esimerkik­si tämän asun­not­tomien asian hoita­mises­sa. Sama kos­kee esimerkik­si huume­hoito­ja. Ei ole ihan hal­paa. Jo näistä kahdes­ta ryh­mästä tulee Helsingille suh­teel­lis­es­ti enem­män kus­tan­nuk­sia kuin muille kun­nille, myös suh­teel­lis­es­ti. Sama kehi­tys kos­kee pienem­pi­en keskuskun­tien aluei­ta, Turkua, Tam­peretta, ym.. Vas­taa­va kehi­tys pienem­mässä mittakaavassa.

    Sik­si tämänkaltaises­sa yhdisymisessä (Helsin­ki-Van­taa) pitäisi kat­soa myös luku­jen taakse. Voi olla, että asi­at on organ­isoitu huonos­ti. Mut­ta voi olla myös, että lähtöko­h­dat ovat osin eri­laiset — ja tämä ei pelkkiä talous­luku­ja tui­jo­ta­mal­la selviä. Enkä ymmär­rä sitäkään, mik­si näitä pros­ent­tiero­ja tui­jot­ta­mal­la pohdi­taan, kan­nat­taako Helsin­gin ja Van­taan liitos vai ei. Jos tah­toa on ja järkeä, niin yhteen vaan. Käytän­nön asi­at on aina jär­jestet­tävis­sä. Niin se menee. Yhteen vaan.

  11. Vaahter­al­la on paljon asi­aa mut­ta toisaal­ta kyl­lä vähän perusasi­at hukas­sa, ensin­näkin KELAn asum­istues­sa on enim­mäis­ra­jat esimerkik­si neliöhin­nalle, sos­su sit­ten mak­saa mitä mak­saa. Toisek­si tämä on minus­ta vaa­timus perus­tus­lain muut­tamis­es­ta: “Lakia tulee muut­taa siten, ettei kokon­aan sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävä työikäi­nen kansalainen voi vapaasti päät­tää, mis­sä hän asuu.” 

    Ja se oli jatkona tähän: “Tämän nurinkurisen tilanteen voi kor­ja­ta vain sil­lä, että kansalaiset, joiden elämi­nen mak­se­taan yhtei­sistä varoista, siir­retään pois kaupunkien keskus­toista ja kauem­mas pois pääkaupunkiseudul­ta. Suomes­sa on tyhjil­lään kokon­aisia ker­rostalo­ja, ja niiden käyt­töönot­to on paljon edullisem­paa kuin rak­en­taa Helsinki­in uusia asuntoja.” 

    Jos asumisen eril­listues­ta luovu­taan tai tin­gitään niin noin siinä yhä enenevässä määrin käy. Eli köy­hät muut­taa maalle, jos­sa esimerkik­si hei­dän mah­dol­lisuuten­sa työl­listyä on keskimäärin vielä huonom­mat. Ilmiöstä on puhut­tu nimel­lä syr­jäy­tynei­den akan­vir­ta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Syrj%C3%A4ytyneiden_akanvirta

    Voi tietenkin kysyä että mik­si juuri Helsin­gin pitää mak­saa tämän estämisestä.

  12. Han­nu Visti, 

    “1) kaik­ki, joiden tit­teli on pääl­likkö tai johta­ja, mut­ta joil­la ei ole yhtään alaista, olete­taan turhik­si. Suuris­sa orgamisaa­tiois­sa pesii pil­vin pimein her­rahissin jät­tämiä kehit­tämis­pääl­liköitä, joil­la ei tosi­asial­lis­es­ti ole mitään muu­ta virkaa kuin viedä muiden työaikaa joutavis­sa palavereissa.
    2) ote­taan käyt­töön maagi­nen luku N, ja jokaisel­la pääl­likkö- ja johta­jata­son visi­ir­il­lä kuu­luu olla vähin­tään näin mon­ta alaista, mnkä toteut­tamis­es­ta seu­raa hallinto­por­taiden väheneminen. ”

    Visti puhuu täyt­tä asi­aa. Jos Helsin­gin hallinto­henkilökun­ta per­at­taisi­in näil­lä kri­teereil­lä, kenkää saisi ainakin 1000 pomoa,
    pikkupo­moa, koor­di­naat­to­ria jne.

    Osmon pitää huole­htia siitä, että Päi­jäthämeeseen ei syn­ny toimit­tomien virkami­esten armei­jaa, joka päivit­täin on keskel­lä mitähän sitä tänään tekisi.

  13. aja­tusleik­ki:

    osmolle kysymys,kun men­nään yksilö­ta­son pakkolunastuksiin=jos kaupun­ki päät­täisi että nykyi­nen asuinpaikkasi(oletan että kerrostalo)olisi keskeisel­lä paikalla esim.suurta kaup­pakeskus­ta tai täysin uusia asuin­raken­nuk­sia varten hyvä vai­h­toe­hto ja aloit­taisi pakkolunastusmenettelyn,
    niin kan­nat­taisitko lunas­tus­menet­te­lyä vai vas­tus­taisit siTÄ “HENKEEN JA VEREEN”?

    KUN TIETÄISIT ETTET KUITENKAAN SAA SIITÄ JOKO KÄYPÄÄ ARVOA/tai vas­taavaa asun­toa samal­la näköalalla.

    -tois­t­en maita/asuntoja on aina help­po pakkol­u­nas­taa kun­han asia ei koske itseä.

    ja sor­ry caps.lock.

    kiitos tyh­jen­tävästä vastauksesta.
    vas­tauk­sen jäl­keen voin ker­toa miten meil­lä kävi muinoin lunas­tusten kanssa.

    1. Jos maa­ta pakkol­u­naste­taan asun­to­tarkoituk­si­in, kyse on jok­seenkin aina asumat­tomas­ta raaka­maas­ta. Sen sijaan moot­toriteitä tai armei­jan tarkoituk­si­in voi menet­tää ihan oikean asun­non. Olen eri mieltä siitä, mil­laista kor­vaus­ta maas­ta pitää mak­saa. Sen pitäisi aina olla käyvästä arvos­ta sen het­kisen käytön mukaan. Vehnäpel­losta on mak­set­ta­va niin paljon, että sil­lä saa yhtä tuot­ta­van vehnäpel­lon ja omakoti­talosta niin paljon, että sil­lä saa saman­laisen omakoti­talon suun­nilleen saman­laisel­la sijain­nil­la. Nyt vehnäpel­losta saat­taa lunas­tush­in­ta olla 50-ker­tainen ja omakoti­talosta vain puolet.

  14. Uusi kas­vo täällä:

    KUN TIETÄISIT ETTET KUITENKAAN SAA SIITÄ JOKO KÄYPÄÄ ARVOA/tai vas­taavaa asun­toa samal­la näköalalla. 

    Suomen PL 2. luku, 15 §:

    Omaisu­u­den suoja

    Jokaisen omaisu­us on turvattu.

    Omaisu­u­den pakkol­u­nas­tuk­ses­ta yleiseen tarpeeseen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sääde­tään lailla. 

    Eli jos maa­ta (tai mitä tahansa muu­ta yksi­ty­istä omaisu­ut­ta) pakkol­u­naste­taan, siitä pitää mak­saa täysi kor­vaus, ei auta siinä mitkään muti­nat. Eli esimerkik­si pel­losta mak­se­taan sil­loin ko. pel­tomaan käypä hin­ta, vähempi ei käy ja enem­pää ei tarvitse maksaa.

    Kari

  15. Liian moni äänestää Helsingis­sä kokoomus­ta. Sik­si lunas­tus­mah­dol­lisu­u­den käyt­tö on lähin­nä teo­reet­ti­nen. Äänestäjien pitäisi ymmärtää, että sitä saa mitä tilaa.

    Ilman Kokoomus­ta moni ammat­tikun­ta häviäisi, kun ei liikku­mi­nen olisi enää mah­dol­lista. Siihen ei auta ratikkakiskot tai 10 metriä lev­eä pyörätie kaupun­gin jokaiselle kadulle ja kujalle.

    “nm. hit­sari, 5 lapsen äiti.”

    Asioil­la on puolensa.

  16. Miten tont­ti­maan lunas­t­a­mi­nen on toteutet­tu Euroopan isois­sa kaupungeissa?

    Onko muual­la käytän­tönä se, että maa lunaste­taan kaupungille raaka­maan hin­nal­la ja kaupun­ki tekee kaavoituk­sel­la voit­toa infra­struk­tu­urin rak­en­tamisek­si, mitä tässä käsit­tääk­seni ehdote­taan? Vai rak­en­taako muual­la yksi­tyi­nen oma­lle maalleen ja maan omis­ta­ja saa tuos­ta voiton, ja infra­struk­tu­uri rahoite­taan muil­la tavoin?

    Ainakin Lon­toos­sa taitaa raken­nus­bisnes olla pääosin yksi­ty­istä, ja lease­hold-jär­jestelmä on huole­ht­in­ut siitä, että kaupun­ki on pystynyt kas­va­maan. En sen sijaan tiedä, miten uuden asun­toalueen tapauk­ses­sa kävisi. 

    Onko tässä jotain yleistä lin­jaa Lon­toos­sa, Berli­inis­sä, Pari­i­sis­sa, Ams­ter­damis­sa tai Zürichissä, vai onko käytän­tö vaihteleva?

  17. Itse vas­tus­tan Helsinkiläisenä hen­keen ja vereen kun­tali­itos­ta. Jo sen takia, että nykyiseltään byrokra­tia on kauhea ja kun­ta ei palvele asukkai­ta. Toisek­seen en vain näe, mis­tä ne säästöt voivat tul­la isom­mas­sa kun­nas­sa. Isom­mas­sa kun­nas­sa on väistämät­tä enem­män byrokra­ti­aa ja tehottomuutta.
    Pienet kun­nat ovat ver­tailu­jen mukaan tehokkaampia ja taloudel­lisem­pia ja ainakin Espoos­sa olen saanut miljoona ker­taa parem­paa palvelua ter­vey­den­huol­los­sa, mitä Helsingis­sä ikinä. Mie­lenki­in­toinen link­ki liit­tyen kun­tien kokoon ja taloudellisuuteen.
    http://www.talouselama.fi/uutiset/article160045.ece

    Helsin­ki voitaisi­in hyvin pilkkoa viiteen 100000 auskkaan kaupunki­in. Iso­jen väylien ja yleiskaa­vata­soinen maapoli­ti­ikan hoito voisi olla jok­seenkin kun­tien yhteinen, mut­ta paikallisel­la väestöl­lä pitäisi olla enem­män sanaval­taa siihen käytetäänkö esim. Kallion rahat vam­maishuoltoon, kir­jas­toon vaiko paikalliskadun kunnostamiseen.

  18. oma­lle alueelle kaavoitet­ti­in asuntoja(siis 50-luvul­la raken­net­tu asun­to keskel­lä peltoja).

    kun­ta “oikaisi“tonttimme suorakulmaiseksi,jolloin yhdestä nurkas­ta lunastet­ti­in ilmaisek­si 220neliötä parkkipaikak­si ja vas­taavasti mei­dän piti ostaa n.50neliötä tois­es­ta nurkas­ta hin­taan n.2500mk.

    mut­ta näin­hän tämä menee lakien mukaan,tosin “hiukan“isäni oli menet­telystä hiilenä

    ja lisättäköön,että ton­tin arvo kyl­lä nousi kun alue kaavoitettiin,mutta koti­paikkaa ja peruna­maa­ta ei ostet­tu 50-luvul­la sen takia että ruvet­taisi­in myymään omaa kotia.

    -ja yo. kysymys oli aja­tusleik­istä että jos näin kävisi oma­lle kohdallesi,mutta tot­takai koke­neena sanankäyt­täjänä väis­tit kysymyk­sen ja suo­ran vastauksen.

  19. Osmo:

    Nyt vehnäpel­losta saat­taa lunas­tush­in­ta olla 50-ker­tainen ja omakoti­talosta vain puolet.

    Ai, että kaavoit­ta­mat­toman maan arvo on 50-ker­taa kaavoitet­tua maa­ta alem­pi! No olisko jo nyt aika myön­tää, että mei­dän pitää kaavoit­taa ihan älyt­tömästi enem­män maa­ta, jos sen arvon­nousu on tuo­ta luokkaa kun se kaavoite­taan. Eiköhän nämä maan­omis­ta­jat oo valmi­ita mak­samaan muu­ta­man kaavoitusinsinöörin palkat.

    Vapail­la markki­noil­la kaavoitet­tas niin paljon, että kaavoite­tun maan hin­ta olis ain­oas­taan sen kaavoituk­sen vaa­ti­man työmäärän ver­ran kor­keem­pi. Vaikee uskoo, että kaavoitusinsinöörin työ olis niin vaikee­ta, että se oikeut­tas ulos­mit­taa­maan 49-ker­tais­es­ti raaka­maan arvon!

  20. mut­ta näin­hän tämä menee lakien mukaan,tosin “hiukan”isäni oli menet­telystä hiilenä 

    Jaa, menee vai? Oikeinko oikeu­den päätök­sel­lä ihmi­nen voidaan pakot­taa osta­maan maa­ta? Eppäil­lä tuo­ta soppii…

    Kari

    1. Voidaan pakot­taa. Esimerkik­si niin, että ensin maa­ta ote­taan ilmaisek­si kat­u­aluet­ta varten. Sit­ten päädytäänkin kapeam­paan katu­un, maa liitetään takaisin tont­ti­in ja siitä on pakko maksaa.

  21. opiske­li­ja: “Itse vas­tus­tan Helsinkiläisenä hen­keen ja vereen kun­tali­itos­ta.” “Helsin­ki voitaisi­in hyvin pilkkoa viiteen 100000 auskkaan kaupunkiin. ”

    Tai sit­ten voidaan ottaa lusik­ka kau­ni­isti käteen ja kat­soa, miten oikeis­sa metropoleis­sa asia on hoidet­tu. Isot kaupunkialueet on jaet­tu pieni­in osa-alueisi­in, jois­sa on paikalli­sista asioista päät­tävä paikallis­val­tu­us­to tms. Isot asi­at voidaan kuitenkin päät­tää kokon­ais­val­tais­es­ti. Tätä asi­aa on kyl­lä täl­lä blogilla ennenkin käsitelty.

  22. “Saa­vatko helsinkiläiset noin paljon parem­paa hoitoa?”

    Kyl­lä saa­vat: olen asunut Lahdessa ja siel­lä on täysin taval­lista ostaa ter­veyspalve­lut yksi­tyiseltä, kos­ka julki­nen on pilat­tu. Aivan todel­la. En uskonut, ennen kuin jouduin tap­atur­maan ja “Päksin” käsittelyyn.

    Koko touhu oli usko­ma­ton­ta. Tarkoituk­se­na oli vain päästä poti­laas­ta eroon, ei hoitaa häntä.

    1) Mur­tui lui­ta ja rikkou­tui niveliä. Yleis­lääkäri tote­si jo tap­atur­ma-ase­mal­la oikean pol­ven ris­tisi­teen katken­nen — ainakin sen.

    Nivel­rikko jätet­ti­in mur­tu­mien paran­tu­misen aikana huomiotta. 

    2) Sen sijaan min­ut todet­ti­in työkun­toisek­si orto­pe­din toimesta. 

    Polvi ei taipunut kuin 45 astet­ta. Kehotet­ti­in jump­paa­maan. Mut­ta kun oli irto­tavaraa siel­lä nivelis­sä, niin…

    3) Kysyin, että mites se yleis­läkärin totea­ma ris­ti­side. “Tuke­va polvi, kan­nat­taa vielä jumpa­ta”. Min­un oli pakko jankut­taa siitä, että polvi ei taivu, vaik­ka olen uskol­lis­es­ti tehnyt jump­parin ohjel­maa jo kuukau­sia. “Miten voin men­nä täl­lä jalal­la XXXXXXX-töi­hin?” Vas­taus oli, että aja kuntopyörällä.

    Orto­pe­di kon­sul­toi toista, joka toisti vääräk­si osoit­tau­tuneen diagnosin.

    4) Menin yleis­lääkärille, kos­ka en voin­ut men­nä töi­hinkään, sil­lä muuten jäykkä polvi oli sivut­tain väljä ja sääri tait­tui taka­muk­sen alle, jos jalalle las­ki vahin­gos­sa koko kehon painon.

    Yleis­lääkäri toisti ensim­mäisen yleis­lääkäri-kol­le­gansa diag­nosin ja lähet­ti tähystyk­seen. Nainen oli häm­mästynyt, kun ker­roin aiem­mat seikkailut ja että oli ollut jo orto­pe­di­en käsissä.

    5) Tehti­in siihen “kovaan polveen” uusi ristiside.

    6) Aneste­si­olo­gi mokaili leikkaus­salis­sa (en kuvaa tapaa, jot­ta en tule yksilöidyk­si) mut­ta leikkaus­sal­i­hoita­ja ehti apu­un pyynnöstäni. 

    7) Yli­hoita­ja — väsyneitä ja sik­si hap­pamia — kävivät rähisemässä poti­lashuoneis­sa ihan vaan aloit­teestaan. Olimme leikkauk­sista tokku­raisi­na hie­man ihmeissämme. 

    8) Pyysi yli­hoita­jan säikyt­telemänä kohteliaasti ruoa­jaos­sa toisen leipä­palan, kun niitä oli vaunus­sa ja nälkä oli jo kova. En ole myöskään mikään öykkäri vaan kait sel­l­ainen hissukan­lainen ja tyy­dyn varsin köy­hänä ihmisenä vähään. Kehotet­ti­in nuole­maan tarjotin!

    9) Menetin hoidon viivästyk­sen takia puoli vuot­ta työaikaa.

    10) Poti­lasasi­amies ei ottanut mik­sikään hoitovirhet­tä. En jak­sanut ajaa jut­tua omin­päin, vaan halusin eroon koko sak­ista iäk­si. Lienen onnistunut.

    Siinäpä sitä hyvää hoitoa siel­lä Lahdessa. Enkä ole yksit­täistapaus, vaan tätä kuuli sit­tem­min kaiken aikaa. Olen käynyt elämäni aikana alle 10 ker­taa lääkärin pakeil­la, (Lahdessa vain nuo emt. ker­rat) joten kenel­läkään ei ollut tapauk­ses­sani syytä päästä eroon jostakin vak­i­tuis­es­ta valit­ta­jas­ta tai riesasta. 

    (Voin tois­taa tämän asial­liseen käyt­töön myös nimel­läni, jos joku asi­aanku­u­lu­va taho yhteystiedoil­laan pal­stal­la pyytää.)

  23. Riit­tävän moni ei äänestä kokoomus­ta kun kaupun­ki omis­taa vain n 60% maap­in­ta-alas­ta, Van­taa n 30 %. Hesarin jutus­sa tarkem­min pros­en­tit, nuo luvut ulko­muis­tista. Kor­jatkaa jos suu­ru­us­lu­ok­ka meni väärin.

  24. Tuo 8) ‑hymiö oli taha­ton ja se syn­tyy 8 + ) ‑merkkien yhdis­telmästä. Kir­joi­tus- ja kieliop­pivirheet sen sijaan oli­vat tahallisia…

  25. Osmo,

    Eh? Siis tarkoi­tat, että ensin val­tio­val­ta lakien­sa vas­tais­es­ti varas­taa sin­ull­ta maa­ta ja sit­ten väki­val­takoneis­ton­sa turvin pakot­taa osta­maan sitä takaisin?

    Mitähän EIT mah­taa moi­ses­ta meiningistä olla mieltä?

    Kari

  26. Omaisu­u­den arvon epäreilu määrit­te­ly pakkol­u­nas­tuk­ses­sa on täysin eri asia, kuin rak­en­ta­mat­toman ton­tin pakkol­u­nas­tus kaupungille.

    Per­heel­lämme oli maaseu­tukaupungis­sa omakoti­ta­lo. Isäni han­k­ki aikoinaan raaka­maa­ta ton­tin vier­estä toiselle mah­dol­liselle omakoti­talolle. Myöhem­min tälle raken­net­ti­in katu, kadulle raken­net­ti­in vesi ja viemäri kaupun­gin toimesta.

    Muua­man vuo­den kulut­tua kaupun­ki ilmoit­ti, että rak­en­ta­mat­toma­lle ton­tille on raken­net­ta­va omakoti­ta­lo parin vuo­den määräa­jas­sa. Joko itse tai uuden omis­ta­jan toimes­ta. Vai­h­toe­htois­es­ti kaupun­ki pakkol­u­nas­taa ton­tin ja han­kkii sille rak­en­ta­jan. Ja kaupun­ki myöskin pakkol­u­nas­ti ton­tin. Hin­ta oli “käypä” hin­ta, joka saati­in maamit­taushal­li­tuk­sen tilas­toista, ja jon­ka määrit­telemisessä myös mei­dän mielipi­det­tämme kysyttiin.

    Per­heemme ei tun­tenut itseään sor­re­tuk­si. Ymmär­simme, ettei kaupun­ki sijoit­tanut katu­un, vesi­jo­htoon ja viemäri­in huvin vuok­si. Ymmär­simme, että täl­lä­nen tont­ti pitää rak­en­taa ja asut­taa, jot­ta kaupun­ki saa sijoituk­selleen jatku­van las­ke­tun tuo­ton. Näin siitä huoli­mat­ta, että kaupungilla oli täl­löin vapaana use­an vuo­den tarve valm­mi­ta tontteja.

    En todel­lakaan ymmär­rä, mik­sei Helsin­ki voi pakkol­u­nas­taa käypään hin­taan “valmi­ita” kaavoitet­tu­ja tont­te­ja. Niitähän näyt­tää ole­van ainakin syr­jäkul­mil­la pil­vin pimein odot­ta­mas­sa hin­to­jan nousua.

    1. Helsin­gin on todel­la vaikea pakkol­u­nas­taa maa­ta, kos­ka se omis­taa sen melkein kokon­aan itse. Pait­si siis siel­lä Östersundomissa.

  27. tpyy­lu­o­ma: “…Ihan oikeasti, liiken­nein­vestoin­nit on ehkä huonoin mah­dolli­nen esimerk­ki pienen kun­nan eduista.”

    😀 Taval­laan olet oike­as­sa ja olet oike­as­sa myös noista lähetys­töistä. Toisaal­ta ei val­tionkaan tarvitse suos­tua kaikkein hölmöimpi­en kar­valakkilähetys­tö­jen kaikkein hul­luimpi­in ideoihin. Vaik­ka onhan sitä rato­ja raken­net­tu vielä hul­lumpi­in paikkoi­hin, jos­sa ne eivät koskaan tule kannattamaan.

    Olen silti sitä mieltä, että kun rahat ovat selvästi pois päät­täjän taskus­ta, raitio­vaunusil­lan tapaiset kalli­it ratkaisut jäävät tekemät­tä. Et sinäkään omia raho­jasi lait­taisi tuol­laiseen hankkeeseen.

    Toisaal­ta spåraa liiken­nöivä yhtiö, mikä sen nimi nyt ensivi­ikol­la onkaan, voi tehokkaam­min kom­mu­nikoi­da Laa­jasa­lon kaup­palan kanssa raidelin­jan rak­en­tamisen ehdoista, kuin se voi nyt vään­tää kät­tä Helsin­gin kanssa. Raken­net­taes­sa raideli­iken­net­tä, tulee aina ensin kaavoit­taa sen vaa­ti­ma rak­enus­mas­sa ja vas­ta sit­ten sysätä han­ke eteenpäin.

    Malli esimerk­ki väärin tahal­laan suun­nitel­lus­ta pro­jek­tista on län­simetro. Kun vähän skis­sailee, miltä Etelä-Espoo tulee näyt­tämään tule­vaisu­udessa, ei radan raken­nus­päätöstä olisi koskaan tehty todel­lisil­la tiedoil­la. Nyt tehdään ensin kiskot ja sen jäl­keen ale­taan kaavoit­ta­maan ja rak­en­ta­maan Etelä-Espoo­ta radan vaa­timusten mukaisesti.

    1. Se ratikkasil­ta on Helsingille kyl­lä kan­nat­ta­va, sil­lan ongel­mat liit­tyvät maise­maan. Kaupun­ki omis­taa melkein kaiken maan ja saa siis maan arvon­nousun itselleen. Jos tuon­na kaavoite­taan 500 000 asuin­neliötä, ei sil­lan tarvitse nos­taa asun­to­jen hin­to­ja kuin 300 eurol­la neliä, niin sil­ta kan­nat­taa. Ilman sil­taa Kru­unuvuor­fen ranta on keskus­tas­ta noin 12 kilo­metrin päässä, sil­lan kanssa noin kol­men kilo­metrin päässä. Jos ver­taat asun­to­jen hin­to­ja noil­la etäisyyk­sil­lä, huo­maat, että hin­taero on isompi.

  28. Jos Sörnäis­ten ja Län­si-sata­man paikalle tuleville asuinalueille kaavoitet­taisi­in 500 000 asuin­neliötä enem­män (mikä ei vielä tarkoit­taisi eri­tyisen korkei­ta talo­ja), mitä se vaikut­taisi Kru­unuvuoren neliöhintoihin?

  29. Osmon laskel­maan ei huo­mautet­tavaa. Yleis­es­ti ottaen karkea nyrkkisään­tö on että kiskot nos­taa asun­to­jen arvoa 20%. Helsingis­sä tätä on tutkit­tukin Itämetron kohdal­la, asun­to­jen hin­ta nousi asemien lähel­lä, tosin las­ki kauem­pana niistä ilmeis­es­ti kos­ka van­ha suo­ra bus­siy­hteys typ­istyi liityntälinjaksi.

    Tämän takia niiden van­hoille sata­ma-alueille vedät­tävien ratikoiden hin­noista ei kan­na­ta stres­sa­ta, investoin­nit on kuitenkin hyvin pieniä suh­teessa ker­rosneliöi­hin. Tiedän että Kalasa­ta­mas­sa on alku­un vähän matkus­ta­jia ratikalla kun ei ole talo­ja eli asukkai­ta eikä työ­paikko­ja eli matkus­ta­jia, joten houku­tus rak­en­taa se myöhem­min on suuri. Mut­ta jo ihan niiden tont­tien kaup­paamisen takia se luul­tavasti kan­nat­taisi siltikin tehdä heti. Kiskot maaas­sa on eri asia kuin kiskot paperilla.

  30. Laa­jasa­lon sil­las­ta vielä kaiken se kohkaamisen keskel­lä tup­paa uno­h­tu­maan että se on myös kevyen liiken­teen yhteys, ja luul­tavasti siitä tulee hyvin suosit­tu sel­l­ainen. Ja tästä seu­raa kysymys että miten siitä saa viihty­isän käve­ly-ympäristön, ja pitäisikö kek­siä jotain muu­takin kuin kaidet­ta matkalle?

    Min­ua jotenkin kutkut­taa aja­tus sel­l­aista huvi­lai­tu­ri­tyyp­pis­es­tä sil­las­ta, liit­ty­isi luon­tev­asti Korkeasaareen.

    Van­han ajan mallia, maail­man pisin huvi­lai­turi Southend Pier (2158 m) jota tietenkin ajaa juna, alun­perin ratik­ka, http://www.greywall.demon.co.uk/rail/spr.html

    Ja anglosak­sit rak­en­taa uusi­akin pierejä:

    Brit­tien mallik­il­pailun voit­ta­ja on san­gen lin­jakas, http://www.dezeen.com/2007/10/10/atomikarchitecture-wins-21st-century-pier-competition/

    Pala­neen West­on Grand Pierin kor­vaa­ja, http://www.bbc.co.uk/bristol/content/image_galleries/pier_final_plans_gallery.shtml

    New Yorkin mallia, Pier 57: http://www.archicentral.com/lot-ek-selected-to-design-new-york-citys-pier-57–23503/

    Onpa näi­hin jopa suun­nitel­tu asun­to­ja, Birn­beck Island, http://www.urbansplash.co.uk/birnbeckisland/shortlist.html

    Ja jos oikein hur­jak­si heit­täy­dytään, niin mites tämä Koivusaaren kil­pailus­sa kun­nia­main­in­nan saanut Sil­ta, http://laituri.hel.fi/koivusaari/?code=033&action=show

  31. Tuos­ta selviää sil­lä että siirtää sen Her­ne­saaren pur­je­hduskeskuk­sen ja Laa­jasa­lon venek­er­hon ssil­lan eteläpuolelle raken­net­te­vaan uuteen vene­sa­ta­maan. Se KSV:n uusi numero­hir­mu voi sit­ten laskea auki että kuin­ka suurel­la sum­mal­la venek­er­hoa kan­nat­taa lahjoa.

  32. Osmon paradok­si: Ensin syytetään kokoomus­ta siitä ettei kaupun­ki lunas­ta maa­ta. Ja sit­ten huo­mataan että kaupunki­han jo omis­taa maapo­h­jan. No, onnek­si löy­tyi Öster­sun­domin perukat.

    1. Helsingis­sä oli esimerkilli­nen maapoli­ti­ik­ka — kokoomuk­sen johdol­la — aina jon­nekin 1990-luvun alkupuolelle. Vaiku­tuk­sen näkee, kun ver­taa toisi­in­sa Helsin­gin ja Espoon yhdyskuntarakennetta.

  33. Osmo Soin­in­vaara:

    Nopin kymme­nen purheve­neen takia sil­ta nos­te­taan puoleen väli­in taivas­ta. Tulee muuten pur­jeve­neelle hintaa. 

    Sil­lan pohjois­puolel­la on satel­li­it­tiku­vas­ta lask­ien 6 venek­er­hoa tai vas­taavaa, sekä tusi­nan ver­ran Kulosaaren yksi­ty­is­lai­ture­i­ta. Hiukan enem­män kuin noin kymme­nen venet­tä, ehkä 500‑1000.

    Tietysti suuri osa noista veneistä ei tarvitse 18 metrin alikulkuko­rkeut­ta, vaan esim. 15 riit­täisi. Noi­ta viimeistä kolmea metriä tarvin­nee pari sataa venet­tä. Mut­ta paljonko niille tulee sit­ten hin­taa? En ole sil­tainsinööri; en tiedä.

    Kalle:

    Raken­net­taes­sa raideli­iken­net­tä, tulee aina ensin kaavoit­taa sen vaa­ti­ma rak­enus­mas­sa ja vas­ta sit­ten sysätä han­ke eteenpäin. 

    Tämä on täs­mälleen väärin, kuten tääl­läkin on mon­een ker­taan selitet­ty. Raide nos­taa asun­to­jen ja siten maan hin­taa. Mik­si alueen alun perin rak­en­ta­van kaupun­gin pitäisi lahjot­taa se jollekin tuleville omis­ta­jille eikä ottaa itselleen jo alun perin tont­te­ja vuokrates­sa tai myydessä? 

    Tot­ta kai joukkoli­ikenne tulee kalli­ik­si, jos se väen vängäl­lä tehdään mah­dol­lisim­man typerästi…

  34. Kari: “Mitähän EIT mah­taa moi­ses­ta meiningistä olla mieltä?”

    Uskon, ettei EIT huoli edes tutkit­tavak­si asi­aa. Suomen lunas­tus­lain­säädän­tö täyt­tänee Euroopan ihmisoikeussopimuk­sen omaisu­u­den suo­jaa koske­vat vaatimukset.

    Julkisen edun nimis­sä voidaan riistää yksi­tyiseltä omaisu­ut­ta. Riis­ton on vain perus­tut­ta­va laki­in ja olta­va yleis­ten oikeudel­lis­ten peri­aat­tei­den mukainen. Euroopan ihmisoikeussopimuk­ses­sa on itse asi­as­sa yllät­tävän vah­vasti ilmais­tu val­tioiden oikeus puut­tua yksi­tyisen omaisu­u­den suo­jaan julkisen edun nimissä.

    Helpoin tapa päästä ihmisoikeustomiois­tu­imeen täl­laises­sa lunas­tusasi­as­sa lie­nee vetoami­nen oikeussuo­jakeino­jen puutteellisuuteen.

  35. Julkisen edun nimis­sä voidaan riistää yksi­tyiseltä omaisu­ut­ta. Riis­ton on vain perus­tut­ta­va laki­in ja olta­va yleis­ten oikeudel­lis­ten peri­aat­tei­den mukainen. Euroopan ihmisoikeussopimuk­ses­sa on itse asi­as­sa yllät­tävän vah­vasti ilmais­tu val­tioiden oikeus puut­tua yksi­tyisen omaisu­u­den suo­jaan julkisen edun nimissä. 

    Niin, ja tuol­la aiem­min viit­taa­mas­sani perus­tus­lais­sa todet­ti­in, että maa­ta voi lain mukaan pakkol­u­nas­taa täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan, kuten lail­la tarkem­min sääde­tään. Tuos­ta Osmon esimerk­istä ja nim­imerkin “uusi kas­vo tääl­lä” kuvauk­ses­ta jäi sel­l­ainen vaikutel­ma, että maa­ta oltaisi­in otet­tu käyt­töön ilman kor­vaus­ta ja sit­ten vielä ollaan pakotet­tu _ostamaan_ maata. 

    Mihin laki­in tuo mah­taa perus­tua ja miten se voi olla olemat­ta ris­tiri­idas­sa ym. perus­tus­lain kanssa?

    Kari

  36. Päi­jät-Hämeen kun­nat oli­vat­ten sit­ten yksimielisiä kun­tali­itok­ses­ta. Ain­oas­ta Lahti oli eri mieltä ja kan­nat­ti liitos­ta. Mikähän mättäsi?

  37. Joo, tästä olisi haus­ka tietää enem­män. Mitä oli­vat ympäryskun­tien peruste­lut? Ainakaan Turun naa­purikun­nat eivät ole halun­neet velkaisen ja talouten­sa sössi­neen jät­tiläisen mak­sum­iehik­si sen enem­pää kuin Sipoo osak­si Helsinkiä.

    Oliko Lah­den ympäryskun­tien kohdal­la myös kyse lähin­nä taloud­es­ta vai esimerkik­si sen­ti­men­taal­i­sista ‘kotipitäjä’-tuntemuksista?

  38. HS:n mukaan Osmo ehdot­ti kah­ta muu­tos­ta laki­in. Toisaal­ta kun­tien ja kaupunkien nimien erot­tamista tois­es­taan, mikä on mielestäni hyvä aja­tus. Kun­ta on hallintorakenne, kaupun­ki taas kaavoituk­sen tuo­tok­se­na syn­tyvä urbaani asu­tuskeskit­tymä. Kaupun­gin rin­nalle voisi palaut­taa käyt­töön myös mui­ta termejä.

    Toinen lakimuu­tos liit­tyi kun­nanosaval­tu­us­toi­hin. Tämä hie­man ihme­tyt­ti min­ua. Eikö Paras-han­kkeen myötä syn­nytet­tyjä usei­den kun­tien palve­lu­tuot­ta­ja­malle­ja ole kri­ti­soitu juuri liian raskaas­ta byrokra­ti­as­ta ja kun­tali­itok­sia ole kan­natet­tu hallinnon keven­tämisen kannal­ta? Tässä asetel­mas­sa­han uudet rak­en­teet vain jäyk­istävät päätök­sen­tekoa. Vaalipi­ir­it kun­nal­lis­vaaleis­sa oli­si­vat vielä ymmär­ret­täviä, mut­ta uudet päätök­sen­tekok­er­rokset eivät. Saisiko tästä hie­man selvennystä?

Vastaa käyttäjälle Crysztof Bubakliz sr. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.