Helsingin taloustilanne, päätöksenteko ja Päijät-Häme

19.5.2010 · Aihe: _ 

En kommentoi tällä sivustolla Päijät-Hämeen kuntaliitoshanketta, mutta sen antaman opetuksen turvin haluan kommentoida Helsingin surkeaa taloustilannetta ja mahdollista kuntaliitosta Vantaan kanssa.

Helsinki näyttää käyttävän rahaa terveydenhuoltoon asukasta kohden noin 20 prosenttia enemmän kuin Lahti. Tämä tieto sillä varauksella, että liikkeellä on kovin erilaisia tilastointitapoja, enkä ole varma, että minulla on edessäni vertailukelpoiset luvut Jos tuo 20 % pitää paikkansa, se on noin 400 euroa asukasta kohden eli 200 miljoonaa euroa. Saavatko helsinkiläiset noin paljon parempaa hoitoa? Vai olemmeko me vain huonompia?

Senkin olen selvitystyössä havainnut, että kunnan tilanteeseen vaikuttaa huomattavan paljon se, millainen johto sillä on. Hyvä kunnanjohtaja on välttämättömyys menestyvälle kunnalle, mutta tämän lisäksi tarvitaan järkevät ja kiihkottomat luottamushenkilöt.

Organisaation työnjako on äärimmäisen tärkeä. Ammattijohdon on voitava päättää asioista, jotka vaativat ammatillista osaamista ja luottamusmiesten siitä, missä on kysymys tahtomisesta eikä taitamisesta. Huonosti käy, jos luottamushenkilöt alkavat puuttua operatiiviseen johtamiseen ja väärin ovat asiat, jos virkamiesjohto alkaa vetää poliittisia linjanvetoja.

Olen Päijät-Hämeessä tutustunut paljon Helsinkiä paremmin johdettuihin kuntiin. Helsingin tapa rekrytoida kaupunginjohtajat ja apulaiskaupunginjohtajat valtuustosta (omantakeinen pormestarimalli!) ei ole hyvä, vaikka nykyinen kaupunginjohtaja onkin paremmasta päästä. Vielä huonommin on järjestetty työnjako luottamusmiesjohdon ja operatiivisen johdon välillä. Luottamusmiesjohdosta ei ole valvomaan operatiivista johtoa, mutta sen asioihin se pystyy kyllä jatkuvasti sotkeutumaan.

Virkamieshallinnossakaan ei kaikki ole hyvä. Jussi Pajunen lakkautti ansiokkaasti poliittisten läänitysten järjestelmän, mutta sen pitkä varjo ulottuu ajallisesti kauas. Poliittiset läänitykset vaativat tasapuolisuutta ja tasapuolisuus saatiin aikaan vain perustamalla lisää virkoja. Helsingillä on kovin moniportainen hallinto samalla, kun Helsinkiä ei oikeastaan hallita strategisessa mielessä lainkaan. Vaikka arvostan kaupunginjohtajaa, eivät nämä jäykkiin neliömetritavoitteisiin sidotut säästökehotukset ole hyvää hallintoa. Jos halutaan asettaa jäykkiä säästönormeja, kaikista tarjolla olevista mittareista raha on puutteistaan huolimatta yhteismitallisin.

Kun parhaat paikat menivät poliittisten perusteiden mukaan kenelle hyvänsä, ei niille toiseksi parhaille paikoillekaan kannattanut huippukykyjen hakeutua, koska etenemistie oli tukossa.

On maapoliittista kyvyttömyyttä, jos uusien asuinalueiden varustelua joudutaan viivyttämään rahanpuutteesta. Helsingillä on käsissään niin arvokasta maata, että sen rakentamisen pitäisi tuottaa ylijäämää. On sovittava keinoista, joilla kaavoitushyöty ohjataan alueen vaativiin investointeihin – siis ennen kaikkea, sovittava keinoista, joilla kaavoitushyöty saadaan kunnalle. Aluerakentamissopimuksetkin voitaisiin etsiä historian kellarista ja pyyhkiä niistä pölyt pois.

Helsingin talous ei ole nyt siinä kunnossa, että kaupunki kykenisi ottamaan Vantaan noin vain vastaan. Se pitäisi silti tehdä. Alkaa tulla kiire, sillä kuntaliitosta ei pitäisi toteuttaa rutiininomaisena Vantaan sulauttamisena Helsingin kankeaan hallintoon. Samassa yhteydessä Helsingin hallinto pitäisi rakentaa uudestaan.

Helsinki ja Vantaa eivät ole pyytäneet valtion asettamaa kuntajakoselvittäjää, vaan hoitavat asiat omi voimin. Tässä on se huono puoli, että kun työryhmät koostuvat luottamusmiehistä (ja virkamiehistä) ne ovat samalla vanhan hallinnon edustajia. Menetetään kuntaliitokseen liittyvä mahdollisuus puhdistaa pöytä ja miettiä kaikki uudestaan. Helsingin ja Vantaan liitos on lähes välttämätön. Helsingillä on siihen todellisuudessa varaa, kunhan Helsinki oppii keventämään hallintoaan, tuottamaan palvelut joustavammin, luopumaan hyvinvoinnin kannalta tehottomasta rahankäytöstä ja rahastamaan maapolitiikalla enemmän.

====

Kolme vuotta sitten Minsk Mazowiecki, Puola

Kommentit

46 Vastausta artikkeliin “Helsingin taloustilanne, päätöksenteko ja Päijät-Häme”

  1. tpyyluoma kirjoitti 19.5.2010 kello 11:43

    Pitkästä aikaa oikein kunnolla eri mieltä, virkistävää.

    Helsinki näyttää käyttävän rahaa terveydenhuoltoon asukasta kohden noin 20 prosenttia enemmän kuin Lahti.

    Kiinteistökulut? Joita muuten sitten tulotetaan kiinteistöviraston kautta kaupungille.

    Yhdistetty Helsinki-Vantaa voisi säästää rutkasti terveydenhuollon kuluista rakentamalla yhden massiivisen hoitokompleksin Peijakseen. Eniten säästöä tulisi tosin siitä että hoidettavien määrä romahtaisi kun pitää olla ihan oikeasti kunnolla kipeä että vaivautuu jonnekin Keravan nurkille lääkäriin. Veronmaksajan kannalta tuo kulusäästö taas on karkkirahaa verrattuna matkan ja ajan kustannuksiin, ja kustannuksia valuu muulle julkisille sektorille. Esimerkiksi se että Vantaan sairaala on siellä kaupungin koillisreunalla oli yksi perustelu kehäradalle, tottahan toki tulee tehdä puolen miljardin rata jotta Myyrmäestä pääsee sairaalaan.

    Se että poliitikot vaan tahtoisivat ja virkamiehet päättäisivät johtaisi nimenomaan tuollaisiin osaoptimoituihin ratkaisuihin. Ei ole olemassa mitään yleisasiantuntijaa joka ymmärtäisi kokonaisvaikutukset sen paremmin kuin maallikkopäättäjä, ja näin siksi että asiantuntijuus on sitä että erikoistutaan johonkin. Tällaisiin segmenttiasiantuntijoiden välisiin ongelmiin tarjotaan aina ratkaisuksi että heidän pitäisi puhua keskenään, ja käytännön kokemuksen perusteelle tuolle ei voi kuin nauraa vedet silmissä: kun pistät kymmenen asiantuntijaa samaan huoneeseen niin heillä on jokaisella mielipide joka on hyvin perusteltu, vahva, järkevä ja eroaa kaikkien muiden mielipiteestä.

    Esimerkiksi palveluverkkouudistus kärsii osaoptimoinnista. Se miten julkiset palvelut sijouttavat vaikuttaa liikenteeseen, julkisen liikenteen tarpeeseen, yksityisten palvelujen sijoittumiseen, asukasrakenteeseen, rakentamiseen, kaavoitukseen… Ei se missä koulut ovat ole pelkästään opetusviraston asia.

    Pienemmässä kunnassa joissa kokonaisuus on helpommin hahmotettavissa asia on eri. Tästä tosin taas sitten seuraa että joka kunnassa on oma aaltopeltihallipuisto, lukio, jne. eli kokonaisuus hukkuu sitten alueen tasolla. Eikö nimenomaan tämän korjaamiseksi niitä kuntia haluta yhdistää? Ja jos ne pikkukunnat ovat niin hienosti hoidettuja, niin miksi asukkaat eivät muuta joukolla isoista kaupungeista niihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. spottu kirjoitti 19.5.2010 kello 12:17

    Jos haluaa käytännön esimerkin miten markkinat optimoivat terveydenhuoltopalvelujen sijoittumista, kannattaa piirtää puolen kilometrin säteinen ympyrä Forumin kulmalle ja katsoa kuinka monta yksityistä terveydenhuoltopalvelujen tarjoajaa jää sen sisäpuolelle. Julkisia terveyspalveluita ei tuolla taida olla yhtään.

    OT: Tässä yksi syy miksei keskustan palvelujen näivettymisestä kannata olla erityisen huolissaan. B2C-palvelut ovat saavuttaneet sellaisen kriittisen massan että niiden siirtyminen enää muualle on hyvin epätodennäköistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. anonyymi kirjoitti 19.5.2010 kello 12:28

    Eniten säästöä tulisi tosin siitä että hoidettavien määrä romahtaisi kun pitää olla ihan oikeasti kunnolla kipeä että vaivautuu jonnekin Keravan nurkille lääkäriin.

    Vielä enemmän säästöä tulee siitä, etteivät kunnolla kipeät jaksa lähteä kaukomatkalle lääkäriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. pekka kirjoitti 19.5.2010 kello 13:42

    Osmo:

    Helsinki näyttää käyttävän rahaa terveydenhuoltoon asukasta kohden noin 20 prosenttia enemmän kuin Lahti.

    Vähän tuohon liittyen, Hesarissa oli tänään juttu jossa verrattiin Helsingin ja Vantaan terveys- ja sosiaalitointa. Jutun mukaan Helsingin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työntekijämäärä on vähän yli 19000 ja vastaavasti Vantaalla vastaavalla toimialalla vähän alle 3000.

    Voiko tuo olla totta (ja jos on niin Helsingin taloudenpidossa on jotain vakavasti vialla), että Helsingissä on kolme kertaa enemmän asukkaita, mutta lähes seitsemän kertaa enemmän työntekijöitä sosiaali- ja terveystoimessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 19.5.2010 kello 18:18

    Pieni kommentti Osmon johtamista koskavaan tärkeään huomioon: “…Hyvä kunnanjohtaja on välttämättömyys menestyvälle kunnalle, mutta tämän lisäksi tarvitaan järkevät ja kiihkottomat luottamushenkilöt…”

    Vaatimukset johtajalle, joka johtaa 10 000 asukkaan kuntaa, ovat täysin erilaiset kuin 100 000 asukkaan kunnan johtajalle. Kuinka monta 100 000 ihmisen kaupunginjohtajaa kyetään rekrytoimaan kuntasektorin palkoilla ja onko helpompi rekrytoida 10 kappaletta johtajia 10 000 asukkaan kuntien johtajia? Väitän, että jälkimmäinen on helpompaa. 🙂

    Luottamusmies on useammin järkevä, kun kyseessä on omat rahat. Suurissa kaupungeissa päätöksenteko etääntyy liikaa ja käytetään tavallaan muiden rahoja.

    Kun Laajasalosta tehdään itsenäinen kunta, ei omia rahoja tuhlata suuruudenhulluun siltaan raitiovaunuille, vaan samalla summalla (jos se katsotaan tarpeelliseksi) laitetaan kuntoon koko kunnan liikenne. Tiedän, ettei yhtälö ole tässäkään tarkoituksessa näin yksinkertainen, mutta idea on suuntaa antava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jorma Tapio kirjoitti 19.5.2010 kello 20:03

    Puolenkymmentä tuoreinta kirjoitusta täyttä asiaa, kiitoksia!

    Vaikken ole Soininvaaran kanssa aina samaa mieltä, hän ainakin tunnistaa maamme suurimmat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Eikä puhu/kirjoita asian vierestä.

    Minä en uskaltaisi enää sijoittaa omistusasuntoon pääkaupunkiseudulla, enkä suosittele sitä riskiä muillekaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 19.5.2010 kello 22:29

    Suomen laki tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden (pakko)lunastaa kaavoitettua maata kunnallisen edun niin vaatiessa. Miksi Helsinki voi valittaa samaan aikaan kaavoitettujen tonttien vähyydestä ja rakentamattomien tonttien runsautta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2010 kello 9:37

    Liian moni äänestää Helsingissä kokoomusta. Siksi lunastusmahdollisuuden käyttö on lähinnä teoreettinen. Äänestäjien pitäisi ymmärtää, että sitä saa mitä tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Hannu Visti kirjoitti 19.5.2010 kello 23:06

    Epäilemättä Helsingin hallinto kaipaa trimmausta. Tähän tulokseen voi tulla ottamalla minkä hyvänsä kaupungin organisaation sisäisen puhelinluettelon ja katsomalla, millaista väkeä siellä on.

    Itse olen joskus ehdottanut erään yksityisen sektorin organisaation trimmaamiseksi simppelejä nyrkkisääntöjä, joista lähdetään liikkeelle ja korjataan siten kun korjattavaa on:
    1) kaikki, joiden titteli on päällikkö tai johtaja, mutta joilla ei ole yhtään alaista, oletetaan turhiksi. Suurissa orgamisaatioissa pesii pilvin pimein herrahissin jättämiä kehittämispäälliköitä, joilla ei tosiasiallisesti ole mitään muuta virkaa kuin viedä muiden työaikaa joutavissa palavereissa.
    2) otetaan käyttöön maaginen luku N, ja jokaisella päällikkö- ja johtajatason visiirillä kuuluu olla vähintään näin monta alaista, mnkä toteuttamisesta seuraa hallintoportaiden väheneminen.

    Näitä tietysti pöyhitään tapauskohtaisesti ja tehdään poikkeuksia jos se on tarpeellista ja perusteltua.

    Sinänsä en tiedä, voiko Helsingin ja Lahden terveydenhoitomenoja verrata. Olen joskus antanut kertoa itselleni, että Helsingissä on suhteessa kaikkiin asukkaisiin sangen paljon vanhuksia verrattuna muihin kaupunkeihin. Jos tämä pitää paikkansa, on terveydenhoidon suuremmalle kustannukselle ainakin osittain järkevä peruste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 19.5.2010 kello 23:23

    Kalle, jos Laajasalo olisi tyypillinen suomalainen 10 000 asukkaan kunta niin karvalakkilähettiläs Pajunen soutaisi päivittäin eduskuntatalolle vaatimaan että valtio rakentaa sinne puolen tusinaa siltaa ja ohitustien Santahaminaan. Kunta tarjoutuisi osallistumaan kustannuksiin avaisten kakkukahvien muodossa, kunhan joku muu toimittaa konjakit.

    Ihan oikeasti, liikenneinvestoinnit on ehkä huonoin mahdollinen esimerkki pienen kunnan eduista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Riccado kirjoitti 20.5.2010 kello 0:26

    Helsinki ei vedä puoleensa vain varakkaita maksukykyisiä työntekijöitä ja yrittäjiä, se vetää puoleensa myös asunnottomia ja muita ryhmiä, jotka näkyvät sosiaali- ja terveyssektorien kustannuksina. Esimerkiksi noin puolet koko Suomen pitkäaikaisasunnottomista ‘asuu’ Helsingissä, siis on asumatta tai asuu tukiasunnoissa tai vastaavissa. Myös monet huumeiden käyttäjät tykkäävät hengailla Helsingissä. Metropoli houkuttaa ihan samalla tavalla heitä kuin muitakin, ja mahdollisuuksia on enemmän. Missään muualla Suomessa ei lämmintä lähes julkista tilaa ei ole tarjolla niin pitkälle yöhön kuin Helsingissä. Myös asunnottomat ja huumeiden käyttäjät toimivat markkinoiden mukaan. Ja käyttävät jossain vaiheessa terveyspalveluja.

    Ei se ihan halpaa ole, mutta Helsinki on tässä ollut esimerkillinen, esimerkiksi tämän asunnottomien asian hoitamisessa. Sama koskee esimerkiksi huumehoitoja. Ei ole ihan halpaa. Jo näistä kahdesta ryhmästä tulee Helsingille suhteellisesti enemmän kustannuksia kuin muille kunnille, myös suhteellisesti. Sama kehitys koskee pienempien keskuskuntien alueita, Turkua, Tamperetta, ym.. Vastaava kehitys pienemmässä mittakaavassa.

    Siksi tämänkaltaisessa yhdisymisessä (Helsinki-Vantaa) pitäisi katsoa myös lukujen taakse. Voi olla, että asiat on organisoitu huonosti. Mutta voi olla myös, että lähtökohdat ovat osin erilaiset – ja tämä ei pelkkiä talouslukuja tuijotamalla selviä. Enkä ymmärrä sitäkään, miksi näitä prosenttieroja tuijottamalla pohditaan, kannattaako Helsingin ja Vantaan liitos vai ei. Jos tahtoa on ja järkeä, niin yhteen vaan. Käytännön asiat on aina järjestettävissä. Niin se menee. Yhteen vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. rankkuri kirjoitti 20.5.2010 kello 7:33

    Tämän blogin lukijoita saattaa kiinnostaa Pauli Vahteran kirjoitus ”Mitä tukia on mahdollista saada, nyt kun muutetaan yhteen poikaystävän kanssa, eli ollaan avoliitossa?” Asiaa myös asumisesta.

    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/05/18/%E2%80%9Dmita-tukia-on-mahdollista-saada-nyt-kun-muutetaan-yhteen-poikaystavan-kanssa-eli-ollaan-avoliitossa%E2%80%9D/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 20.5.2010 kello 11:43

    Vaahteralla on paljon asiaa mutta toisaalta kyllä vähän perusasiat hukassa, ensinnäkin KELAn asumistuessa on enimmäisrajat esimerkiksi neliöhinnalle, sossu sitten maksaa mitä maksaa. Toiseksi tämä on minusta vaatimus perustuslain muuttamisesta: “Lakia tulee muuttaa siten, ettei kokonaan sosiaaliturvan varassa elävä työikäinen kansalainen voi vapaasti päättää, missä hän asuu.”

    Ja se oli jatkona tähän: “Tämän nurinkurisen tilanteen voi korjata vain sillä, että kansalaiset, joiden eläminen maksetaan yhteisistä varoista, siirretään pois kaupunkien keskustoista ja kauemmas pois pääkaupunkiseudulta. Suomessa on tyhjillään kokonaisia kerrostaloja, ja niiden käyttöönotto on paljon edullisempaa kuin rakentaa Helsinkiin uusia asuntoja.”

    Jos asumisen erillistuesta luovutaan tai tingitään niin noin siinä yhä enenevässä määrin käy. Eli köyhät muuttaa maalle, jossa esimerkiksi heidän mahdollisuutensa työllistyä on keskimäärin vielä huonommat. Ilmiöstä on puhuttu nimellä syrjäytyneiden akanvirta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Syrj%C3%A4ytyneiden_akanvirta

    Voi tietenkin kysyä että miksi juuri Helsingin pitää maksaa tämän estämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. jouni lundqvist kirjoitti 20.5.2010 kello 12:18

    Hannu Visti,

    “1) kaikki, joiden titteli on päällikkö tai johtaja, mutta joilla ei ole yhtään alaista, oletetaan turhiksi. Suurissa orgamisaatioissa pesii pilvin pimein herrahissin jättämiä kehittämispäälliköitä, joilla ei tosiasiallisesti ole mitään muuta virkaa kuin viedä muiden työaikaa joutavissa palavereissa.
    2) otetaan käyttöön maaginen luku N, ja jokaisella päällikkö- ja johtajatason visiirillä kuuluu olla vähintään näin monta alaista, mnkä toteuttamisesta seuraa hallintoportaiden väheneminen. ”

    Visti puhuu täyttä asiaa. Jos Helsingin hallintohenkilökunta perattaisiin näillä kriteereillä, kenkää saisi ainakin 1000 pomoa,
    pikkupomoa, koordinaattoria jne.

    Osmon pitää huolehtia siitä, että Päijäthämeeseen ei synny toimittomien virkamiesten armeijaa, joka päivittäin on keskellä mitähän sitä tänään tekisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. uusi kasvo täällä kirjoitti 20.5.2010 kello 12:22

    ajatusleikki:

    osmolle kysymys,kun mennään yksilötason pakkolunastuksiin=jos kaupunki päättäisi että nykyinen asuinpaikkasi(oletan että kerrostalo)olisi keskeisellä paikalla esim.suurta kauppakeskusta tai täysin uusia asuinrakennuksia varten hyvä vaihtoehto ja aloittaisi pakkolunastusmenettelyn,
    niin kannattaisitko lunastusmenettelyä vai vastustaisit siTÄ “HENKEEN JA VEREEN”?

    KUN TIETÄISIT ETTET KUITENKAAN SAA SIITÄ JOKO KÄYPÄÄ ARVOA/tai vastaavaa asuntoa samalla näköalalla.

    -toisten maita/asuntoja on aina helppo pakkolunastaa kunhan asia ei koske itseä.

    ja sorry caps.lock.

    kiitos tyhjentävästä vastauksesta.
    vastauksen jälkeen voin kertoa miten meillä kävi muinoin lunastusten kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2010 kello 12:46

    Jos maata pakkolunastetaan asuntotarkoituksiin, kyse on jokseenkin aina asumattomasta raakamaasta. Sen sijaan moottoriteitä tai armeijan tarkoituksiin voi menettää ihan oikean asunnon. Olen eri mieltä siitä, millaista korvausta maasta pitää maksaa. Sen pitäisi aina olla käyvästä arvosta sen hetkisen käytön mukaan. Vehnäpellosta on maksettava niin paljon, että sillä saa yhtä tuottavan vehnäpellon ja omakotitalosta niin paljon, että sillä saa samanlaisen omakotitalon suunnilleen samanlaisella sijainnilla. Nyt vehnäpellosta saattaa lunastushinta olla 50-kertainen ja omakotitalosta vain puolet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kari kirjoitti 20.5.2010 kello 12:56

    Uusi kasvo täällä:

    KUN TIETÄISIT ETTET KUITENKAAN SAA SIITÄ JOKO KÄYPÄÄ ARVOA/tai vastaavaa asuntoa samalla näköalalla.

    Suomen PL 2. luku, 15 §:

    Omaisuuden suoja

    Jokaisen omaisuus on turvattu.

    Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

    Eli jos maata (tai mitä tahansa muuta yksityistä omaisuutta) pakkolunastetaan, siitä pitää maksaa täysi korvaus, ei auta siinä mitkään mutinat. Eli esimerkiksi pellosta maksetaan silloin ko. peltomaan käypä hinta, vähempi ei käy ja enempää ei tarvitse maksaa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kimmo kirjoitti 20.5.2010 kello 13:04

    Liian moni äänestää Helsingissä kokoomusta. Siksi lunastusmahdollisuuden käyttö on lähinnä teoreettinen. Äänestäjien pitäisi ymmärtää, että sitä saa mitä tilaa.

    Ilman Kokoomusta moni ammattikunta häviäisi, kun ei liikkuminen olisi enää mahdollista. Siihen ei auta ratikkakiskot tai 10 metriä leveä pyörätie kaupungin jokaiselle kadulle ja kujalle.

    “nm. hitsari, 5 lapsen äiti.”

    Asioilla on puolensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Hannu Visti kirjoitti 20.5.2010 kello 13:20

    Miten tonttimaan lunastaminen on toteutettu Euroopan isoissa kaupungeissa?

    Onko muualla käytäntönä se, että maa lunastetaan kaupungille raakamaan hinnalla ja kaupunki tekee kaavoituksella voittoa infrastruktuurin rakentamiseksi, mitä tässä käsittääkseni ehdotetaan? Vai rakentaako muualla yksityinen omalle maalleen ja maan omistaja saa tuosta voiton, ja infrastruktuuri rahoitetaan muilla tavoin?

    Ainakin Lontoossa taitaa rakennusbisnes olla pääosin yksityistä, ja leasehold-järjestelmä on huolehtinut siitä, että kaupunki on pystynyt kasvamaan. En sen sijaan tiedä, miten uuden asuntoalueen tapauksessa kävisi.

    Onko tässä jotain yleistä linjaa Lontoossa, Berliinissä, Pariisissa, Amsterdamissa tai Zürichissä, vai onko käytäntö vaihteleva?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. opiskelija kirjoitti 20.5.2010 kello 14:55

    Itse vastustan Helsinkiläisenä henkeen ja vereen kuntaliitosta. Jo sen takia, että nykyiseltään byrokratia on kauhea ja kunta ei palvele asukkaita. Toisekseen en vain näe, mistä ne säästöt voivat tulla isommassa kunnassa. Isommassa kunnassa on väistämättä enemmän byrokratiaa ja tehottomuutta.
    Pienet kunnat ovat vertailujen mukaan tehokkaampia ja taloudellisempia ja ainakin Espoossa olen saanut miljoona kertaa parempaa palvelua terveydenhuollossa, mitä Helsingissä ikinä. Mielenkiintoinen linkki liittyen kuntien kokoon ja taloudellisuuteen.
    http://www.talouselama.fi/uutiset/article160045.ece

    Helsinki voitaisiin hyvin pilkkoa viiteen 100000 auskkaan kaupunkiin. Isojen väylien ja yleiskaavatasoinen maapolitiikan hoito voisi olla jokseenkin kuntien yhteinen, mutta paikallisella väestöllä pitäisi olla enemmän sanavaltaa siihen käytetäänkö esim. Kallion rahat vammaishuoltoon, kirjastoon vaiko paikalliskadun kunnostamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. uusi kasvo täällä kirjoitti 20.5.2010 kello 15:08

    omalle alueelle kaavoitettiin asuntoja(siis 50-luvulla rakennettu asunto keskellä peltoja).

    kunta “oikaisi”tonttimme suorakulmaiseksi,jolloin yhdestä nurkasta lunastettiin ilmaiseksi 220neliötä parkkipaikaksi ja vastaavasti meidän piti ostaa n.50neliötä toisesta nurkasta hintaan n.2500mk.

    mutta näinhän tämä menee lakien mukaan,tosin “hiukan”isäni oli menettelystä hiilenä

    ja lisättäköön,että tontin arvo kyllä nousi kun alue kaavoitettiin,mutta kotipaikkaa ja perunamaata ei ostettu 50-luvulla sen takia että ruvettaisiin myymään omaa kotia.

    -ja yo. kysymys oli ajatusleikistä että jos näin kävisi omalle kohdallesi,mutta tottakai kokeneena sanankäyttäjänä väistit kysymyksen ja suoran vastauksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Artturi kirjoitti 20.5.2010 kello 17:04

    Osmo:

    Nyt vehnäpellosta saattaa lunastushinta olla 50-kertainen ja omakotitalosta vain puolet.

    Ai, että kaavoittamattoman maan arvo on 50-kertaa kaavoitettua maata alempi! No olisko jo nyt aika myöntää, että meidän pitää kaavoittaa ihan älyttömästi enemmän maata, jos sen arvonnousu on tuota luokkaa kun se kaavoitetaan. Eiköhän nämä maanomistajat oo valmiita maksamaan muutaman kaavoitusinsinöörin palkat.

    Vapailla markkinoilla kaavoitettas niin paljon, että kaavoitetun maan hinta olis ainoastaan sen kaavoituksen vaatiman työmäärän verran korkeempi. Vaikee uskoo, että kaavoitusinsinöörin työ olis niin vaikeeta, että se oikeuttas ulosmittaamaan 49-kertaisesti raakamaan arvon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kari kirjoitti 20.5.2010 kello 17:06

    mutta näinhän tämä menee lakien mukaan,tosin “hiukan”isäni oli menettelystä hiilenä

    Jaa, menee vai? Oikeinko oikeuden päätöksellä ihminen voidaan pakottaa ostamaan maata? Eppäillä tuota soppii…

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2010 kello 18:28

    Voidaan pakottaa. Esimerkiksi niin, että ensin maata otetaan ilmaiseksi katualuetta varten. Sitten päädytäänkin kapeampaan katuun, maa liitetään takaisin tonttiin ja siitä on pakko maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ville kirjoitti 20.5.2010 kello 18:17

    opiskelija: “Itse vastustan Helsinkiläisenä henkeen ja vereen kuntaliitosta.” “Helsinki voitaisiin hyvin pilkkoa viiteen 100000 auskkaan kaupunkiin. ”

    Tai sitten voidaan ottaa lusikka kauniisti käteen ja katsoa, miten oikeissa metropoleissa asia on hoidettu. Isot kaupunkialueet on jaettu pieniin osa-alueisiin, joissa on paikallisista asioista päättävä paikallisvaltuusto tms. Isot asiat voidaan kuitenkin päättää kokonaisvaltaisesti. Tätä asiaa on kyllä tällä blogilla ennenkin käsitelty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Crysztof Bubakliz sr. kirjoitti 20.5.2010 kello 19:30

    “Saavatko helsinkiläiset noin paljon parempaa hoitoa?”

    Kyllä saavat: olen asunut Lahdessa ja siellä on täysin tavallista ostaa terveyspalvelut yksityiseltä, koska julkinen on pilattu. Aivan todella. En uskonut, ennen kuin jouduin tapaturmaan ja “Päksin” käsittelyyn.

    Koko touhu oli uskomatonta. Tarkoituksena oli vain päästä potilaasta eroon, ei hoitaa häntä.

    1) Murtui luita ja rikkoutui niveliä. Yleislääkäri totesi jo tapaturma-asemalla oikean polven ristisiteen katkennen – ainakin sen.

    Nivelrikko jätettiin murtumien parantumisen aikana huomiotta.

    2) Sen sijaan minut todettiin työkuntoiseksi ortopedin toimesta.

    Polvi ei taipunut kuin 45 astetta. Kehotettiin jumppaamaan. Mutta kun oli irtotavaraa siellä nivelissä, niin…

    3) Kysyin, että mites se yleisläkärin toteama ristiside. “Tukeva polvi, kannattaa vielä jumpata”. Minun oli pakko jankuttaa siitä, että polvi ei taivu, vaikka olen uskollisesti tehnyt jumpparin ohjelmaa jo kuukausia. “Miten voin mennä tällä jalalla XXXXXXX-töihin?” Vastaus oli, että aja kuntopyörällä.

    Ortopedi konsultoi toista, joka toisti vääräksi osoittautuneen diagnosin.

    4) Menin yleislääkärille, koska en voinut mennä töihinkään, sillä muuten jäykkä polvi oli sivuttain väljä ja sääri taittui takamuksen alle, jos jalalle laski vahingossa koko kehon painon.

    Yleislääkäri toisti ensimmäisen yleislääkäri-kollegansa diagnosin ja lähetti tähystykseen. Nainen oli hämmästynyt, kun kerroin aiemmat seikkailut ja että oli ollut jo ortopedien käsissä.

    5) Tehtiin siihen “kovaan polveen” uusi ristiside.

    6) Anestesiologi mokaili leikkaussalissa (en kuvaa tapaa, jotta en tule yksilöidyksi) mutta leikkaussalihoitaja ehti apuun pyynnöstäni.

    7) Ylihoitaja – väsyneitä ja siksi happamia – kävivät rähisemässä potilashuoneissa ihan vaan aloitteestaan. Olimme leikkauksista tokkuraisina hieman ihmeissämme.

    8) Pyysi ylihoitajan säikyttelemänä kohteliaasti ruoajaossa toisen leipäpalan, kun niitä oli vaunussa ja nälkä oli jo kova. En ole myöskään mikään öykkäri vaan kait sellainen hissukanlainen ja tyydyn varsin köyhänä ihmisenä vähään. Kehotettiin nuolemaan tarjotin!

    9) Menetin hoidon viivästyksen takia puoli vuotta työaikaa.

    10) Potilasasiamies ei ottanut miksikään hoitovirhettä. En jaksanut ajaa juttua ominpäin, vaan halusin eroon koko sakista iäksi. Lienen onnistunut.

    Siinäpä sitä hyvää hoitoa siellä Lahdessa. Enkä ole yksittäistapaus, vaan tätä kuuli sittemmin kaiken aikaa. Olen käynyt elämäni aikana alle 10 kertaa lääkärin pakeilla, (Lahdessa vain nuo emt. kerrat) joten kenelläkään ei ollut tapauksessani syytä päästä eroon jostakin vakituisesta valittajasta tai riesasta.

    (Voin toistaa tämän asialliseen käyttöön myös nimelläni, jos joku asiaankuuluva taho yhteystiedoillaan palstalla pyytää.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Antti kirjoitti 20.5.2010 kello 19:33

    Riittävän moni ei äänestä kokoomusta kun kaupunki omistaa vain n 60% maapinta-alasta, Vantaa n 30 %. Hesarin jutussa tarkemmin prosentit, nuo luvut ulkomuistista. Korjatkaa jos suuruusluokka meni väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Crysztof Bubakliz sr. kirjoitti 20.5.2010 kello 19:35

    Tuo 8) -hymiö oli tahaton ja se syntyy 8 + ) -merkkien yhdistelmästä. Kirjoitus- ja kielioppivirheet sen sijaan olivat tahallisia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. kari kirjoitti 20.5.2010 kello 20:09

    Osmo,

    Eh? Siis tarkoitat, että ensin valtiovalta lakiensa vastaisesti varastaa sinullta maata ja sitten väkivaltakoneistonsa turvin pakottaa ostamaan sitä takaisin?

    Mitähän EIT mahtaa moisesta meiningistä olla mieltä?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 20.5.2010 kello 21:40

    Omaisuuden arvon epäreilu määrittely pakkolunastuksessa on täysin eri asia, kuin rakentamattoman tontin pakkolunastus kaupungille.

    Perheellämme oli maaseutukaupungissa omakotitalo. Isäni hankki aikoinaan raakamaata tontin vierestä toiselle mahdolliselle omakotitalolle. Myöhemmin tälle rakennettiin katu, kadulle rakennettiin vesi ja viemäri kaupungin toimesta.

    Muuaman vuoden kuluttua kaupunki ilmoitti, että rakentamattomalle tontille on rakennettava omakotitalo parin vuoden määräajassa. Joko itse tai uuden omistajan toimesta. Vaihtoehtoisesti kaupunki pakkolunastaa tontin ja hankkii sille rakentajan. Ja kaupunki myöskin pakkolunasti tontin. Hinta oli “käypä” hinta, joka saatiin maamittaushallituksen tilastoista, ja jonka määrittelemisessä myös meidän mielipidettämme kysyttiin.

    Perheemme ei tuntenut itseään sorretuksi. Ymmärsimme, ettei kaupunki sijoittanut katuun, vesijohtoon ja viemäriin huvin vuoksi. Ymmärsimme, että tällänen tontti pitää rakentaa ja asuttaa, jotta kaupunki saa sijoitukselleen jatkuvan lasketun tuoton. Näin siitä huolimatta, että kaupungilla oli tällöin vapaana usean vuoden tarve valmmita tontteja.

    En todellakaan ymmärrä, miksei Helsinki voi pakkolunastaa käypään hintaan “valmiita” kaavoitettuja tontteja. Niitähän näyttää olevan ainakin syrjäkulmilla pilvin pimein odottamassa hintojan nousua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2010 kello 22:07

    Helsingin on todella vaikea pakkolunastaa maata, koska se omistaa sen melkein kokonaan itse. Paitsi siis siellä Östersundomissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kalle kirjoitti 20.5.2010 kello 22:00

    tpyyluoma: “…Ihan oikeasti, liikenneinvestoinnit on ehkä huonoin mahdollinen esimerkki pienen kunnan eduista.”

    😀 Tavallaan olet oikeassa ja olet oikeassa myös noista lähetystöistä. Toisaalta ei valtionkaan tarvitse suostua kaikkein hölmöimpien karvalakkilähetystöjen kaikkein hulluimpiin ideoihin. Vaikka onhan sitä ratoja rakennettu vielä hullumpiin paikkoihin, jossa ne eivät koskaan tule kannattamaan.

    Olen silti sitä mieltä, että kun rahat ovat selvästi pois päättäjän taskusta, raitiovaunusillan tapaiset kalliit ratkaisut jäävät tekemättä. Et sinäkään omia rahojasi laittaisi tuollaiseen hankkeeseen.

    Toisaalta spåraa liikennöivä yhtiö, mikä sen nimi nyt ensiviikolla onkaan, voi tehokkaammin kommunikoida Laajasalon kauppalan kanssa raidelinjan rakentamisen ehdoista, kuin se voi nyt vääntää kättä Helsingin kanssa. Rakennettaessa raideliikennettä, tulee aina ensin kaavoittaa sen vaatima rakenusmassa ja vasta sitten sysätä hanke eteenpäin.

    Malli esimerkki väärin tahallaan suunnitellusta projektista on länsimetro. Kun vähän skissailee, miltä Etelä-Espoo tulee näyttämään tulevaisuudessa, ei radan rakennuspäätöstä olisi koskaan tehty todellisilla tiedoilla. Nyt tehdään ensin kiskot ja sen jälkeen aletaan kaavoittamaan ja rakentamaan Etelä-Espoota radan vaatimusten mukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2010 kello 22:06

    Se ratikkasilta on Helsingille kyllä kannattava, sillan ongelmat liittyvät maisemaan. Kaupunki omistaa melkein kaiken maan ja saa siis maan arvonnousun itselleen. Jos tuonna kaavoitetaan 500 000 asuinneliötä, ei sillan tarvitse nostaa asuntojen hintoja kuin 300 eurolla neliä, niin silta kannattaa. Ilman siltaa Kruunuvuorfen ranta on keskustasta noin 12 kilometrin päässä, sillan kanssa noin kolmen kilometrin päässä. Jos vertaat asuntojen hintoja noilla etäisyyksillä, huomaat, että hintaero on isompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ville kirjoitti 20.5.2010 kello 22:31

    Jos Sörnäisten ja Länsi-sataman paikalle tuleville asuinalueille kaavoitettaisiin 500 000 asuinneliötä enemmän (mikä ei vielä tarkoittaisi erityisen korkeita taloja), mitä se vaikuttaisi Kruunuvuoren neliöhintoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. tpyyluoma kirjoitti 20.5.2010 kello 22:58

    Osmon laskelmaan ei huomautettavaa. Yleisesti ottaen karkea nyrkkisääntö on että kiskot nostaa asuntojen arvoa 20%. Helsingissä tätä on tutkittukin Itämetron kohdalla, asuntojen hinta nousi asemien lähellä, tosin laski kauempana niistä ilmeisesti koska vanha suora bussiyhteys typistyi liityntälinjaksi.

    Tämän takia niiden vanhoille satama-alueille vedättävien ratikoiden hinnoista ei kannata stressata, investoinnit on kuitenkin hyvin pieniä suhteessa kerrosneliöihin. Tiedän että Kalasatamassa on alkuun vähän matkustajia ratikalla kun ei ole taloja eli asukkaita eikä työpaikkoja eli matkustajia, joten houkutus rakentaa se myöhemmin on suuri. Mutta jo ihan niiden tonttien kauppaamisen takia se luultavasti kannattaisi siltikin tehdä heti. Kiskot maaassa on eri asia kuin kiskot paperilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 20.5.2010 kello 23:15

    Laajasalon sillasta vielä kaiken se kohkaamisen keskellä tuppaa unohtumaan että se on myös kevyen liikenteen yhteys, ja luultavasti siitä tulee hyvin suosittu sellainen. Ja tästä seuraa kysymys että miten siitä saa viihtyisän kävely-ympäristön, ja pitäisikö keksiä jotain muutakin kuin kaidetta matkalle?

    Minua jotenkin kutkuttaa ajatus sellaista huvilaiturityyppisestä sillasta, liittyisi luontevasti Korkeasaareen.

    Vanhan ajan mallia, maailman pisin huvilaituri Southend Pier (2158 m) jota tietenkin ajaa juna, alunperin ratikka, http://www.greywall.demon.co.uk/rail/spr.html

    Ja anglosaksit rakentaa uusiakin pierejä:

    Brittien mallikilpailun voittaja on sangen linjakas, http://www.dezeen.com/2007/10/10/atomikarchitecture-wins-21st-century-pier-competition/

    Palaneen Weston Grand Pierin korvaaja, http://www.bbc.co.uk/bristol/content/image_galleries/pier_final_plans_gallery.shtml

    New Yorkin mallia, Pier 57: http://www.archicentral.com/lot-ek-selected-to-design-new-york-citys-pier-57-23503/

    Onpa näihin jopa suunniteltu asuntoja, Birnbeck Island, http://www.urbansplash.co.uk/birnbeckisland/shortlist.html

    Ja jos oikein hurjaksi heittäydytään, niin mites tämä Koivusaaren kilpailussa kunniamaininnan saanut Silta, http://laituri.hel.fi/koivusaari/?code=033&action=show

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2010 kello 23:52

    Nopin kymmenen purheveneen takia silta nostetaan puoleen väliin taivasta. Tulee muuten purjeveneelle hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 21.5.2010 kello 0:15

    Tuosta selviää sillä että siirtää sen Hernesaaren purjehduskeskuksen ja Laajasalon venekerhon ssillan eteläpuolelle rakennettevaan uuteen venesatamaan. Se KSV:n uusi numerohirmu voi sitten laskea auki että kuinka suurella summalla venekerhoa kannattaa lahjoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Antti kirjoitti 21.5.2010 kello 6:36

    Osmon paradoksi: Ensin syytetään kokoomusta siitä ettei kaupunki lunasta maata. Ja sitten huomataan että kaupunkihan jo omistaa maapohjan. No, onneksi löytyi Östersundomin perukat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2010 kello 8:49

    Helsingissä oli esimerkillinen maapolitiikka – kokoomuksen johdolla – aina jonnekin 1990-luvun alkupuolelle. Vaikutuksen näkee, kun vertaa toisiinsa Helsingin ja Espoon yhdyskuntarakennetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Otso Kivekäs kirjoitti 21.5.2010 kello 8:53

    Osmo Soininvaara:

    Nopin kymmenen purheveneen takia silta nostetaan puoleen väliin taivasta. Tulee muuten purjeveneelle hintaa.

    Sillan pohjoispuolella on satelliittikuvasta laskien 6 venekerhoa tai vastaavaa, sekä tusinan verran Kulosaaren yksityislaitureita. Hiukan enemmän kuin noin kymmenen venettä, ehkä 500-1000.

    Tietysti suuri osa noista veneistä ei tarvitse 18 metrin alikulkukorkeutta, vaan esim. 15 riittäisi. Noita viimeistä kolmea metriä tarvinnee pari sataa venettä. Mutta paljonko niille tulee sitten hintaa? En ole siltainsinööri; en tiedä.

    Kalle:

    Rakennettaessa raideliikennettä, tulee aina ensin kaavoittaa sen vaatima rakenusmassa ja vasta sitten sysätä hanke eteenpäin.

    Tämä on täsmälleen väärin, kuten täälläkin on moneen kertaan selitetty. Raide nostaa asuntojen ja siten maan hintaa. Miksi alueen alun perin rakentavan kaupungin pitäisi lahjottaa se jollekin tuleville omistajille eikä ottaa itselleen jo alun perin tontteja vuokratessa tai myydessä?

    Totta kai joukkoliikenne tulee kalliiksi, jos se väen vängällä tehdään mahdollisimman typerästi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Shakeem kirjoitti 22.5.2010 kello 13:32

    Kari: “Mitähän EIT mahtaa moisesta meiningistä olla mieltä?”

    Uskon, ettei EIT huoli edes tutkittavaksi asiaa. Suomen lunastuslainsäädäntö täyttänee Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuuden suojaa koskevat vaatimukset.

    Julkisen edun nimissä voidaan riistää yksityiseltä omaisuutta. Riiston on vain perustuttava lakiin ja oltava yleisten oikeudellisten periaatteiden mukainen. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on itse asiassa yllättävän vahvasti ilmaistu valtioiden oikeus puuttua yksityisen omaisuuden suojaan julkisen edun nimissä.

    Helpoin tapa päästä ihmisoikeustomioistuimeen tällaisessa lunastusasiassa lienee vetoaminen oikeussuojakeinojen puutteellisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kari kirjoitti 23.5.2010 kello 12:07

    Julkisen edun nimissä voidaan riistää yksityiseltä omaisuutta. Riiston on vain perustuttava lakiin ja oltava yleisten oikeudellisten periaatteiden mukainen. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on itse asiassa yllättävän vahvasti ilmaistu valtioiden oikeus puuttua yksityisen omaisuuden suojaan julkisen edun nimissä.

    Niin, ja tuolla aiemmin viittaamassani perustuslaissa todettiin, että maata voi lain mukaan pakkolunastaa täyttä korvausta vastaan, kuten lailla tarkemmin säädetään. Tuosta Osmon esimerkistä ja nimimerkin “uusi kasvo täällä” kuvauksesta jäi sellainen vaikutelma, että maata oltaisiin otettu käyttöön ilman korvausta ja sitten vielä ollaan pakotettu _ostamaan_ maata.

    Mihin lakiin tuo mahtaa perustua ja miten se voi olla olematta ristiriidassa ym. perustuslain kanssa?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Evert The NeveRest kirjoitti 13.9.2010 kello 21:54

    Päijät-Hämeen kunnat olivatten sitten yksimielisiä kuntaliitoksesta. Ainoasta Lahti oli eri mieltä ja kannatti liitosta. Mikähän mättäsi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. az kirjoitti 14.9.2010 kello 1:08

    Joo, tästä olisi hauska tietää enemmän. Mitä olivat ympäryskuntien perustelut? Ainakaan Turun naapurikunnat eivät ole halunneet velkaisen ja taloutensa sössineen jättiläisen maksumiehiksi sen enempää kuin Sipoo osaksi Helsinkiä.

    Oliko Lahden ympäryskuntien kohdalla myös kyse lähinnä taloudesta vai esimerkiksi sentimentaalisista ‘kotipitäjä’-tuntemuksista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Herbert kirjoitti 15.9.2010 kello 12:49

    HS:n mukaan Osmo ehdotti kahta muutosta lakiin. Toisaalta kuntien ja kaupunkien nimien erottamista toisestaan, mikä on mielestäni hyvä ajatus. Kunta on hallintorakenne, kaupunki taas kaavoituksen tuotoksena syntyvä urbaani asutuskeskittymä. Kaupungin rinnalle voisi palauttaa käyttöön myös muita termejä.

    Toinen lakimuutos liittyi kunnanosavaltuustoihin. Tämä hieman ihmetytti minua. Eikö Paras-hankkeen myötä synnytettyjä useiden kuntien palvelutuottajamalleja ole kritisoitu juuri liian raskaasta byrokratiasta ja kuntaliitoksia ole kannatettu hallinnon keventämisen kannalta? Tässä asetelmassahan uudet rakenteet vain jäykistävät päätöksentekoa. Vaalipiirit kunnallisvaaleissa olisivat vielä ymmärrettäviä, mutta uudet päätöksentekokerrokset eivät. Saisiko tästä hieman selvennystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus