Demarit haluavat kunnat maksamaan Kreikan tuen

51 vastausta artikkeliin “Demarit haluavat kunnat maksamaan Kreikan tuen”

1. No, paket­ti ilmeis­es­ti menee läpi, mut­ta demokra­ti­as­sa keskustelua ei ole tapana kieltää.
   Demare­i­ta ilmeis­es­ti eniten ottaa päähän se, että valmis­telu­un ei pääse mukaan, mut­ta lop­putu­lok­ses­ta pitäisi ottaa vastuu.

   Vastaa

2. Demar­it sanovat, että jonkun pitää ajatel­la veron­mak­sa­jankin etua. On selvää, että kokoomuk­selle pankkien etu on tärkein­tä. Maa­jus­sit taas ajat­tel­e­vat vain tuki­aisi­aan. Palka­nsaa­jat mak­sa­vat joka pen­nistään veroa. On oikein, että edes joku puolue ajat­telee ja toimii myös veron­mak­san puoles­ta. Siis hyvä demarit!

   Vastaa

3. Jos tämä Talous­sanomien artikke­lipitää kutin­sa, SDP:n vas­ta­hakoisu­udelle on ymmär­rät­tävem­piäkin perustei­ta kuin pop­ulisti­nen ään­ten kalastelu. Artikke­lin mukaan Kataisen väite ettei Kreik­ka-lainalle voisi vaa­tia vakui­ta on epäilyttävä.

   Vastaa

4. Osmo aset­taa Kun­tien eläke­vaku­u­tuk­sen (Keva) sel­l­aiseen ase­maan, että koko Suomen pitää huole­htia, ettei sille vain tule tap­pi­oi­ta rahaleikeistä.

   Tietysti tap­pi­ot ovat ikäviä ja jonkun pitää ne mak­saa. Kyl­lä kait se on keinot­teli­ja, jolle pitää tul­la lasku keinot­telus­ta. Sekä mah­dol­li­sista voitoista, että mah­dol­li­sista tap­pi­oista. Vai onko Osmo todel­la sitä mieltä, että Keva ottaa vaan tuo­tot, mut­ta kaikkien veron­mak­sajien tulee mak­saa tappiot.

   Mielestäni on oikeam­paa, että voitot ja tap­pi­ot kuit­taa sama taho. Jos tap­pi­oi­ta tulee liikaa, sijoit­ta­ja, Keva, voi aina vai­h­taa henkilökun­taansa. Kait mui­ta sijoit­ta­jia huonom­pi tulos sijoit­tamises­sa ker­too lähin­nä sijoit­ta­jan huonos­ta ammattitaidosta. 

   Keva poli­ti­soitu­na yri­tyk­senä on värvän­nyt johton­sa poli­itikoista. Lähin­nä kait “sam­muneista tähdis­tä”. On luon­nol­lista, ettei palk­in­tovirkaan pääs­seil­lä poli­ti­ikon kehäraakeil­la voi olla asiantun­te­mus­ta sijoit­tamis­es­ta ja sen riskien hallinnas­ta. On täysin väärin, että kaik­ki veron­mak­sa­jat pakote­taan täl­läisen ammat­ti­taidot­toman johdon tekemien munausten mak­samiseen. Mikäli annetaan Kevan selvit­tää itse omat asiansa, on edes top­ivoa, että tule­vaisu­udessa myös Kevaan val­i­taan henkilöstö ammat­ti­taidon mukaan, eikä enää vain poli­it­tise­na palkintovirkana.

   Vastaa

5. Onko sil­lä kovin suur­ta eroa mak­sa­vatko laskun kun­tien eläkeläiset vai Suomen val­tio? Kun­ta­lais­ten eläk­keet mak­sa­vat kun­ta­laiset, jot­ka ovat myös suo­ma­laisia veronmaksajia. 

   Kaikil­la Eläke­vaku­u­tusy­htiöl­lä on tiet­ty sijoitussalkkuportfolio.
   [Kat­so esim. “KTM Petri Hillin liik­keen­jo­hdon sys­teemit ‑aineeseen kuu­lu­va väitöskir­ja ”Riskin­hallinta yksi­tyisen sek­torin työeläkkei­den rahoituk­ses­sa” Löy­tyy pdf-muo­dos­sa netistä]

   Kun­tien eläke­vaku­u­tuk­ses­sa on vino pino poli­it­tisia päättäjiä.
   He ovat päät­täneet sijoit­taa rahat Kreikan kulutusjuhliin.
   Muutenkin Kevan sijoi­tus­poli­ti­ik­ka näyt­tää vuosik­er­to­muk­sen perus­teel­la ole­van kovin “monikult­tuurista”.

   Kreikkaon­gel­maa ei olisi, jos jokainen päät­täisi itse mihin sijoit­taa omat eläkerahat. 

   Minä en ikinä sijoit­taisi omia raho­jani Kreikkaan, mut­ta ehkä Samp­sa Kataja(kok) on sijoit­tanut omat ja puoleen­sa säätiörahat
   fetajuustoon.

   Vastaa

6. Jos eläkey­htiöt sijoit­ta­vat ilmi­selvästi riskialt­ti­isi­in kohteisi­in, kyl­lä niiden pitää myös kan­taa vas­tuu huonoista sijoitusvalinnoistaan.

   Vastaa

7. “Eläkey­htiöt ovat osta­neet val­tion laina­pa­pere­i­ta, kos­ka niiltä on kiel­let­ty liian suurten riskien otta­mi­nen osta­mal­la vaikka­pa kovin paljon osakkei­ta sijoi­tusko­ri­in­sa.” / OS 

   Tästä pääsään­nöstä on mie­lenki­in­toinen poikkeus, Val­tion Eläk­er­a­has­to. Kun aikoinaan luin tuon Hillin väitöskir­jan, niin väk­isin tuli mieliku­va, että eläkey­htiön sijoi­tus­poli­ti­ik­ka on määritel­ty Suomen val­tion tahol­ta sel­l­aisek­si, että eläkey­htiön on pakko ostaa val­tion velka­kir­jo­ja, eli rahoit­taa val­tion budjettialijäämät. 

   Lain­säätäjä ei valitet­tavasti huo­man­nut, että inte­graa­tion myötä eläkey­htiöt voivat siir­tyä osta­maan Välimeren maid­en val­tioiden roskalain­o­ja. Aikaisem­min vai­h­toe­htoina oli­vat vain Suomen ja Sak­san valtionlainat.

   Vastaa

8. Pahoit­te­len, että tämä menee vähän späm­min puolelle.
   “Kun­tien eläke­vaku­u­tuk­sen sijoituk­set joukkovelka­kir­jalain­oi­hin ja korko­ra­has­toi­hin oli­vat vuo­den 2009 lopus­sa markki­na-arvoltaan yhteen­sä 10 086 milj. euroa. Kasvua edel­lisvuodes­ta oli 2 147 milj. euroa. Joukkovelka­kir­jasalkus­ta oli allokoitu ulkop­uolisille omaisu­u­den­hoita­jille (mukaan lukien rahas­tot) yhteen­sä 2 674 milj. euroa eli 26,5 %. Joukkovelka­kir­jasi­joi­tusten markki­na-arvoinen tuot­to oli 15,1 %.”

   Joku tutki­va talous­toimit­ta­ja [sat­uhah­mo] voisi kysyä ovatko Kreikkasi­joituk­set Kevan omia vai ulkop­uolis­ten omaisu­u­den­hoita­jin tekemiä?

   Mah­dolli­nen jatkokysymys; Jos sijoituk­set ovat ulkop­uolis­ten omaisu­u­den­hoita­jien, mon­tako Fer­raria he ovat osta­neet bonuk­sil­la, jot­ka on kui­tat­tu Kreikan sijoituk­sen tuot­ta­mas­ta yli­tuo­to­s­ta ver­rat­tuna yleiseen joukkovelkakirjaindeksiin?

   Vastaa

9. Voi myös kysyä, miten hyvin Kevan sijoituk­set on hajautet­tu, jos 10 000 milj. velka­kir­jasalkus­ta 400 milj. eli 4 % on Kreikas­sa. Kreikan BKT on vain 2 % EU:n BKT:sta. Lisäk­si sijoituk­sia voi kai olla EU:n ulkop­uolis­ten maid­en tai yri­tys­ten velka­kir­jois­sa (joku lakia tun­te­va tietää var­masti parem­min). Joka tapauk­ses­sa, riskiä on selvästi otet­tu sijoit­ta­mal­la Kreikkaan suh­teet­toman suuri osa varoista.

   Vastaa

10. Muis­taak­seni se oli eräs Lip­po­nen, demari, joka suomen EMUun vei. Nyt kun hom­ma räpäshti käsille, niin kyl­lä kalskah­taa populismilta.

    Vastaa

11. Mielestäni Demarien päätös on oikea, kos­ka todel­liset riskien otta­jat on laitet­ta­va mak­samaan virheistään. Jos tästä tulee oire­i­ta, niin ne on vaan kär­sit­tävä. Vähän kuin ylivelka­an­tunut yksi­ty­ishenkilö jou­tu­isi myymään auton­sa selvitäk­seen velois­taan. Käve­ly on ikävää, jos on tot­tunut aja­maan autol­la, mut­ta ei se tapa.

    Nykyään paljon käytet­ty “too big to fail” ‑perustelu ei ole järkevä, kos­ka kun pelaste­taan ensim­mäi­nen liian iso ris­ki, niin päädytään vaan kasaa­maan seu­raavaa, joka on entistä isom­pi ja entistä enem­män “too big to fail”.

    Pankkien riskienot­ta­mi­nen taas ei ei pysähdy elleivät riskit ala real­isoi­tu­maan. Ja nythän mikään ei aiheuta tap­pi­oi­ta, kun niitä ei sal­li­ta. Veron­mak­sa­ja mak­saa kaiken.

    Vastaa

12. Nyt Osmol­lakin läikkyy yli, kun hal­li­tuk­sen tuoli heiluu ja demar­it yrit­tävät saa­da ennenaikaiset vaalit pystyyn. Pop­ulis­min sudenkuopat näkyvät niin hal­li­tuk­sen kuin oppo­si­tion poluilla.

    Vastaa

13. Aja­tus Euron pelas­tamis­es­ta lainaa­mal­la 1.6 mil­jar­dia euroa Kreikalle on itsessään toki jaloa hyvän­tekeväisyyt­tä ja täysin kan­natet­tavaa. Ongel­ma on että Kreikas­sa kansan yleinen mielipi­de näyt­täisi ole­van säästöjä ja tiukkaa talouskon­trol­lia vas­taan, joten tuskin Kreikan talouteen saadaan kovinkaan suur­ta muu­tos­ta. On toki hienoa olla opti­misti, mut­ta jos nyt kävisi niin että Kreik­ka (ja muut välimeren maat) eivät tähän taivu tulee tästä Suomelle kallis kokeilu.

    Lopuk­si hiukan pro­vokati­ivis­es­ti Peter Schif­fin näke­mys asi­aan rapakon takaa: http://www.youtube.com/watch?v=syZBdkIwWxw

    Vastaa

    1. Kreik­ka saa rahansa pien­inä erinä. Ennen jokaid­sen erän mak­samista tark­iste­taan, onko se pysynyt sopimuk­ses­sa. Voiko tuol­laista maa­ta kut­sua enää itsenäisek­si, on kysymys sinänsä.

       Vastaa

14. Tuskin­pa demar­it tarkoit­ta­vat mitään, mut­ta mik­si eläkey­htiöt ovat sit­ten tehneet riskisi­joituk­sia? Eikö eläke­varat pitäisi sijoit­taa turvallisesti?

    Vastaa

15. Yleen­sä pysyt, Osmo, vähin­tään kohta­lais­es­ti vihrei­den niin usein koko vasem­mis­toa kohtaan tun­te­man suun­nat­toman ylim­ielisyy­den yläpuolella.

    Täl­lä ker­taa rysähti päin seinää. Tot­ta kai demarei­den kohdal­la kyseessä on mitä puh­tain oppo­si­tiopoli­ti­ik­ka — taval­laan, tai poli­ti­ik­ka, joka on ainakin help­po mieltää sel­l­aisek­si. Mut­ta, mut­ta. Tekevät Vihreätkin täl­lä het­kel­lä aika puh­das­ta pienen puolueen hal­li­tus­poli­ti­ikkaa. Toitot­ta­vat koulu­tuk­sen mak­sut­to­muut­ta ja äänestävät eri­lais­ten mak­sullisuuk­sien puoles­ta hal­li­tuk­ses­sa. Muitakin esimerkke­jä löy­tyy, Lex Nokia jne.

    Ovatko vihreät tyh­miä vai epäre­hellisiä? Perus­tus­lain mukaan min­is­terik­si valit­ta­van on olta­va rehelli­nen ja taitavak­si tun­net­tu. Ei saa olla kumpaakaan, ei tyh­mä eikä epäre­helli­nen. Vuo­den kulut­tua val­i­taan Suomeen ministereitä.

    Vastaa

16. Eikö Kreikan tule­va tila muis­tu­ta velka­sa­neer­aus­ta? Demareille ain­oa sopi­va vai­h­toe­hto olisi ollut konkurssi. Tiet­ty jos hal­li­tus olisi ollut konkurssin kan­nal­la, demar­it oli­si­vat vaa­ti­mas­sa velkasaneerausta.

    Vastaa

17. Olenko minä itsenäi­nen, kun en voi ostaa yksi­tyis­suihkaria, kun rahat eivät siihen riitä, eikä pank­ki anna siihen lainaa? 

    Tietenkin jokaisen maan hal­li­tuk­sen itsenäistä päätök­sen­tekoa rajoit­taa val­tion raho­jen riit­tämi­nen. Kreikan kohdal­la tämä toteutetaan nyt eksplisi­it­tis­es­ti, kun implisi­it­ti­nen tapa ei tun­tunut riittävän.

    Vastaa

18. Julk­isu­udessa on paljon pyöritel­ty aja­tus­ta, että riskil­lä lainaa­van tulisi kan­taa vas­tuu riskistään. Mut­ta onko asia oikeasti näin?

    Korko on hin­ta, jon­ka lainaa­ja mak­saa lainan anta­jalle. Hin­nas­ta taas san­o­taan, että “ei se ole tyh­mä, joka pyytää, vaan se joka mak­saa”. Kukaan ei ole pakot­tanut Kreikkaa otta­maan lainaa korkeal­la korolla.

    Eli kyl­lä syyl­listä on syytä etsiä tältäkin osin Kreikas­ta, jos­sa päätet­ti­in mielu­um­min ottaa lainaa korkeal­la korol­la kuin leika­ta meno­ja, jot­ta lainaa ei tarvittaisi.

    Nyt tehty ratkaisu tarkoit­taa, että alun­perin Kreikan otta­ma laina, ote­taan koko Euroalueen kan­net­tavak­si. Tilanne on siis vas­taa­va kuin tilanteessa, jos­sa tuh­laa­japo­jan kulu­tus­lu­o­tot jär­jestel­lään uudelleen ja mukaan ote­taan van­hempi­en takaus. Lainan korko las­kee merkit­tävästi, mikä helpot­taa pojan talouden saamista kuntoon.

    Yri­tyk­sen ja yksi­ty­ishenkilön velka­jär­jeste­lyt ovat mah­dol­lisia, kos­ka laki tun­tee täl­laiset käsit­teet. Val­tioiden kohdal­la asia ei ole näin ja sik­si asia on mon­imutkaisem­pi. Yri­tys­ten ja yksi­ty­ishenkilöi­den kohdal­la tämä rahoite­taan muil­ta lainaa­jil­ta perit­täväl­lä mar­gin­aalil­la. Kos­ka val­tioiden kohdal­la tätä riskiä ei ole tarvin­nut laskea mukaan, ovat mar­gin­aalit olleet alhaisia.

    Jos nyt val­tion velka­jär­jeste­ly sal­lit­taisi­in, niin miten se toimisi? Kreik­ka ilmoit­taisi mak­sa­vansa takaisin vain 25% velois­taan eli käytän­nössä sosial­isoisi pankkien omaisu­ut­ta? Saisiko mikä maa tahansa tehdä mil­loin tahansa näin? Sil­loin­han Suomenkin kan­nat­taisi nopeasti velka­an­tua paljon, sijoit­taa varat eri­laisi­in paikkoi­hin, tehdä velka­jär­jeste­ly ja elää aika, jon­ka pankit muis­ta­vat tämän kuplan sijoitet­tu­jen varo­jen tuotoilla.

    Olisi mie­lenki­in­toista myös kuul­la, miten Keva voisi itse vas­ta­ta ongelmis­taan? Sen menoista var­maan 95% on eläkkeitä ja 5% toim­inta­meno­ja, joten on selvää, että toim­inta­menoista ei koskaan saa­da leikat­tua tuo­ta ero­tus­ta. Mitä vai­h­toe­hto­ja jää jäljelle?

    Vastaa

19. Aivan sama. Jos kun­nat mak­sa­vat, niin se on lop­pu­jen lopuk­si veron­mak­sajien kukkaros­ta. Jos val­tio, niin sekin on veron­mak­sajien kukkaros­ta. Mis­sä ero?

    Vastaa

20. Aika vaikea on ymmärtää logi­ikkaa, jon­ka mukaan yksi­tyiset tap­pi­ot olisi aina siir­ret­tävä julkiselle puolelle.
    Käytän­nössä tämä mah­dol­lis­taa holtit­o­man riskino­ton ja pakot­taa julkisen puolen pois­ta­maan velat inflaa­ti­ol­la, jot­ta olisi kykyä ottaa vas­taan seu­raa­va roskalainakasa. Amerikkalaiset kykenevät kaata­maan inflaa­tion seu­rauk­set ulko­mais­ten rahoit­ta­jien niskaan, mut­ta en ole kovinkaan vaku­ut­tunut EU:n kykyvys­tä vastaavaan.

    Velka­jär­jestelyssä neu­votel­laan mak­suaikataulus­ta, koros­ta ja mak­sumäärästä. Kreik­ka voi pitkäl­lä aikavälil­lä mak­saa osan lainas­ta takaisin, jos korko on kohtu­ulli­nen. Kuvitel­mat muus­ta ovat täyt­tä fantasiaa.

    Nyt Kreikas­sa suh­muaa pankkien per­in­tä­toimis­to IMF jon­ka ain­oa tavoite on repiä kaik­ki raha­nar­voinen irti. Siinä sivus­sa toteutetaan markkin­au­topistien talous­poli­ti­ikkaa. Tästä saata­va hyö­ty tulee ole­maan huo­mat­tavasti pienem­pi kuin siitä johtu­vat haitat.

    Vastaa

21. Haus­ka blo­gien lukemiseen liit­tyvä anek­doot­ti: Luen RSS-feed­inä Soin­in­vaaran blo­gin lisäk­si myös mm Lehti-huumori­julka­isua. Nyt oli peräkkäin seu­raa­vat otsikkot:

    Pienet luokkakoot parhai­ta opetustilanteisiin
    http://lehti.samizdat.info/2010/05/12/4303/
    Demar­it halu­a­vat kun­nat mak­samaan Kreikan tuen
    http://www.soininvaara.fi/2010/05/12/demarit-haluavat-kunnat-maksamaan-kreikan-tuen/

    Otsikoista päät­telin läh­teet täysin nurinpäin 🙂

    Vastaa

22. Osmo kirjoitti:“Kreikka saa rahansa pien­inä erinä. Ennen jokaid­sen erän mak­samista tark­iste­taan, onko se pysynyt sopimuksessa.”

    Lehti­ti­eto­jen mukaan Kreikan kansa ei halua pysyä sopimuk­ses­sa. Jos Kreikan hal­li­tus taipuu kansan tah­toon, niin se myös luop­uu sopimuk­ses­ta. Pidem­män päälle, ennen seu­raavia vaale­ja, näin toden­näköis­es­ti tapahtuu.

    Olete­taan tilanne, että Kreikan havaitaan vuo­den kulut­tua luop­uneen sopimuk­sen seu­raamis­es­ta. Sopimuk­sen mukaan seu­raavaa lainaerää ei mak­se­ta. Täl­löin on lainas­ta luovutet­tu arvi­ol­ta 30 — 40 mil­jar­dia euroa. 

    Eu-sään­tö­jen mukaan ei ensim­mäistäkään lainaerää saa mak­saa Kreikan tapais­es­ti talout­taan hoi­ta­neelle val­ti­olle. Kuitenkin päädyt­ti­in 110 mil­jardin euron lainaan vas­toin kaikkia sopimuk­sia. Syyk­si san­ot­ti­in, ettei Eu-maat olisi kestäneet Kreikan konkurssin aiheut­ta­maa yleistä lamaa.

    Kuin­ka toden­näköistä on se, ettei aluk­si maini­tus­sa tilanteessa, jol­loin Kreikalle on jo mak­set­tu 30 — 40 mil­jar­dia euroa, Eu-maat kieltäy­tyvät lisä­suorituk­sista? Kiel­losta­han seu­raa Eu-alueen lama ja jo mak­se­tut mil­jardit ovat menete­tyt. Mik­si Eu-mail­la olisi täl­läisessä tilanteessa rohkeut­ta kieltäy­tyä lisä­suorituk­sista? Miten tilanne on muut­tunut viima viikon tilanteesta?

    Vastaa

23. Demarien kan­nan­otoista kiin­nos­tunei­ta on nyt aika vähän… Voi toki ottaa mitä tahansa kan­taa asioi­hin, jot­ka on jo käytän­nössä ratkaistu.

    Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 12.5.2010 kel­lo 14:43

    “Kreik­ka saa rahansa pien­inä erinä. Ennen jokaid­sen erän mak­samista tark­iste­taan, onko se pysynyt sopimuk­ses­sa. Voiko tuol­laista maa­ta kut­sua enää itsenäisek­si, on kysymys sinänsä.”

    Jos Kreik­ka ei pysy sopimuk­ses­sa, niin vaa­timuk­sista jouste­taan. Näin­hän on EU:ssa talousasiois­sa tähänkin asti totut­tu toim­i­maan. Mik­si olisi oletet­ta­va että täl­lä ker­taa tehtäisi­in poikkeus tästä vaki­in­tuneesta linjasta?

    Vastaa

25. Kysymys kuu­luu: voiko Kreik­ka jät­tää esim. Suomen lainan mak­samat­ta takaisin menet­tämät­tä luot­ta­mus­taan. Kuten tähän asti tapah­tuneesta voi nimit­täin tyh­mem­pikin ymmärtää, talous on ensisi­jais­es­ti luot­ta­mussys­tee­mi. Jos ei ole luot­ta­mus­ta, ei ole paljon talouttakaan. 

    Jos speku­loi sil­lä, että Kreik­ka aikoo tuho­ta maineen­sa eli maa­han kohdis­tu­van luot­ta­muk­sen seu­raaviksi vuosikym­meniksi, pitää osa­ta selit­tää, mik­si ihmeessä se niin tek­isi. Dik­tatu­u­rit ja muut “mei­dän jäl­keemme veden­paisumus” ‑tsy­deemit eivät väl­itä maineestaan, mut­ta en usko, että Kreik­ka kuu­luu noi­hin maihin.

    Eli peru­so­let­ta­mus on se, että Kreik­ka ei tieten tah­toen tuhoa talout­taan ties kuin­ka pitkäk­si aikaa — varsinkin, kun maail­man rikkain talous ja IMF sitä pyrkimyk­sis­sä aut­ta­vat. Muut ske­naar­i­ot pitää osa­ta perustel­la poikkeuk­sel­lisen hyvin. Sel­l­aisia ei ole min­ul­la eteen sat­tunut osumaan.

    Vastaa

26. Muis­taak­seni se oli eräs Lip­po­nen, demari, joka suomen EMUun vei.

    Oli piilokokkari.

    Vastaa

27. Itse näen tämän val­ta / vas­tuu dilemmana.

    Jos lähde­tään siitä että val­lan ja vas­tu­un pitäisi kulkea yhtä matkaa, niin tuo vaa­timus vas­tu­un kaatamis­es­ta kan­sain­välisille rahoi­tus­laitok­sille tarkoit­taa sitä että myös val­ta pitää olla niil­lä. Toisin sanoen kan­sain­välisen finanssipääo­man pitää päät­tää val­tioiden bud­jeteista (siinä suh­teessa kuin sen rahaa käytetään meno­jen katteeksi).

    Vastaa

28. Demarei­den kom­menteis­sa oli huomionar­voisia seikko­ja, mut­ta kokon­aisuute­na ne oli­vat eri­no­maisen tök­eröä populismia.

    Jos Jut­ta Urpi­laisen saisi vaimen­net­tua, olisi demareil­la edes mah­dol­lisu­us onnis­tua oppositiopolitiikassaan.

    Vastaa

29. Demar­it iskivät nyt koipen­sa kan­toon. Käsit­tämätön­tä pop­ulis­mia. Ja ihmette­len sitä, että riit­tää noi­ta aihei­ta haas­taa hal­li­tus. Tämä aihe on sikäli onneton, että ajat­tel­e­vatko Suomen demar­it kaata­vansa koko Kreik­ka-paketin, vai että muut kan­ta­vat vas­tu­u­ta mut­ta Suo­mi ei? Demar­it oli­vat jo lähdössä hyvään nousu­un, Eero Heinälu­o­man taidokku­udela, kunnes tuli näitä käsit­tämät­tömiä Mamu-lausun­to­ja. Tilanteen pelasti Jun­gerin puolue­si­h­teeriehdokku­us, joka taas oli tuo­mas­sa nos­tet­ta puolueeseen. Nyt tämä käsit­tämätön lin­ja (käytän­nössä), että ei tukea Kreikalle. Todel­lisia sosial­is­te­ja? Ei aute­ta naa­puria hädässä.
    Ja vaik­ka demar­it sanois­i­vat mitä, yksikään perus­suo­ma­lainen ei äänestä heitä. En ymmär­rä hei­dän kam­pan­jaansa. Kokoomus (var­mat oikeis­toäänet) huseer­aa nyt aikaisem­pana työväen­puolueena, ja nyt jo vihreinä. Demar­it ovat nykyään siis per­su­ja. Pitäisiköhän demarien soit­taa Kokoomuk­sen main­os­toimis­toon — tai miet­tiä sitä, mitä poli­ti­ikalla tarkoitetaan?

    Vastaa

30. Jos myön­tää lainan, hyväksyy riskin takaisin­mak­sus­ta. Yleen­sä suurem­mas­ta riskistä saa vieläpä parem­man koron, niin ymmärtääk­seni myös tässä tapauk­ses­sa. Tässä tapauk­ses­sa ris­ki valitet­tavasti toteutui.

    Niin­pä siis aivan pääasial­lis­es­ti vas­tu­un pitäisi men­nä lainanan­ta­jien luot­to­tap­pi­oik­si. Jos sit­ten tulee esimerkin mukaisia 400 m eläkekäm­me­jä, niin annet­takoon bailout suo­raan sinne eikä suot­ta luo­ton takaisin­mak­sun kaut­ta, jol­loin luo­tot­ta­ja pääsee pälkähästä ja rohkaistaan vielä yltiöpäisem­pi­in luototuksiin.

    Vastaa

31. Kreikan julki­nen talous tulee vakau­tu­maan Kreikan val­tion laskelmien mukaan siten, että ei-pop­ulis­tisen suun­nitel­man onnistues­sa Kreikan julki­nen vel­ka vuon­na 2013 ei ole nykyi­nen 115 % vaan 149 % bkt:sta. Kokoomus ja vihreät ovat valmi­ita siis nakkaa­maan puo­let kreikkalai­sista köy­hyy­teen, jot­ta mah­do­ton tapah­tu­isi. Olen erit­täin tuo­htunut sdp:n populismista.

    Vastaa

    1. nos:
       Siis mitä piti tehdä? Lapi­oi­da Kreikkaan rahaa ilman ehto­ja, jot­tei kreikkalainen köy­hty­isi vai päästää koko val­tio kaa­tu­maan, jot­ta kreikkalainen köy­hty­isi oikein kunnolla?

       Vastaa

32. Eipä demar­it ihan väärässä ole, vaik­ka noin dras­tis­es­ti asi­asi esititkin.

    MIk­si eivät ole väärässä? kysyt.

    Sik­si eivät ole väärässä että suo­ma­laisen duu­nar­in hik­in­auhas­ta he ulos­mit­taa­vat paket­tin­sa tapauk­ses­sa kuin tapauksessa.

    Ihan sama tapah­tuuko se eläk­er­a­has­ton sijoi­tusten alaskir­jausten kaut­ta vai tapah­tuuko se euroa inflatoimalla.

    Ei ollut nyt oikein hyvä kir­joi­tus Osmol­la. Menee vähän Lippos-osastolle.

    Vastaa

33. “Keva poli­ti­soitu­na yri­tyk­senä on värvän­nyt johton­sa poli­itikoista. Lähin­nä kait “sam­muneista tähdistä”. 

    Keva on Kepun lääni­tys ja tietysti Kepul­la on intres­siä pelas­taa sijoituk­si­aa. Etenkin kun mon­et niistä ovat poli­it­tisia varainkeru­usi­joituk­sia kuten esim Rovani­men kelkkate­hdas ja niistäkin syn­tyy jo alaskirjauksia.
    Kepu on lisäk­si jakanut val­taa Kevas­sakin Kokoomuk­sen kanssa kanssa, joten intres­si on yhteinen.

    Kat­soin taan­noin Paasilin­nan kuu­luisan ohjel­man 60-luvul­ta ja hääm­mästyin , sil­lä se käsiteli juuri vaku­u­tusy­htiöitä ja eri­tyis­es­ti eläkevakuuttamista.
    Mikään ei ole näköjään muut­tunut liki 50-vuodessa. Eläke­varat oli­vat sikkoinkin ryöstön ja poli­it­tisen pelin kohteina .
    Paasilin­na tuomit­ti­in risu­par­taradikaali­na vaik­ka olikin sli­ipat­tu karvattihemmo.
    Ei se ole ihme, että eläkeikää pitää nos­taa kun rahat on has­sat­tu “epäon­nis­tuneisi­in ” liiketoimiin.
    Tuo epäon­nis­tu­mi­nen, kun on ollut tarkoituk­sel­lista eli Kevan johto sai bonuk­set hyvästä sijoituk­ses­ta mut­ta sakkoa ei tule jos se meneekin kiville

    Vastaa

34. Puoluee­ton tarkkailija
    “Kuin­ka toden­näköistä on se, ettei aluk­si maini­tus­sa tilanteessa, jol­loin Kreikalle on jo mak­set­tu 30 – 40 mil­jar­dia euroa, Eu-maat kieltäy­tyvät lisä­suorituk­sista? Kiel­losta­han seu­raa Eu-alueen lama ja jo mak­se­tut mil­jardit ovat menete­tyt. Mik­si Eu-mail­la olisi täl­läisessä tilanteessa rohkeut­ta kieltäy­tyä lisä­suorituk­sista? Miten tilanne on muut­tunut viima viikon tilanteesta?”

    Hyvä kysymys.

    Toisaal­ta moni sotakin on alka­nut ihan saman­lais­es­ta pähkäilystä, eli ollaan kokeil­tu rajo­ja niin pitkälle, että ne ovat oikeasti tulleet vastaan.

    Vastaa

35. Ehdot on annet­tu pelkästään Kreikalle, ei velko­jille. Ehdot Kreikalle taas ovat sen kaltaiset, että jos niitä nou­date­taan, Kreik­ka kur­jis­tuu entis­es­tään. Jos taas ehto­ja ei nou­date­ta eikä ole tarkoitet­tu nou­datet­ta­van, on kokoomuk­sen ja vihrei­den kan­ta pop­ulis­mia. Vaihtoehdot:

    1) Kreik­ka irti eurosta ja velko­jen mak­samat­ta jät­tämi­nen osin. Kreikas­sa pankkikri­isi, mut­ta Argen­ti­inan ja Suomen esimerkkiä seu­rat­en varsin nopea kil­pailukyvyn palau­tu­mi­nen ja uusien investoin­tiko­htei­den syntyminen.
    2) Liki nol­lako­rkoinen laina Kreikalle, ja velko­jien kyykyt­tämi­nen. Rahoi­tus­laitok­set viki­sevät, korot nou­se­vat het­kel­lis­es­ti (EKP pas­si­ivi­nen), mut­ta Kreik­ka vält­tää mas­satyöt­tömyy­den. Vakaus­sopimuk­set uusik­si ja kir­jataan EKP:n tehtäväk­si myös työl­lisyy­den hoito bud­jet­ti­avoimuu­den lisäk­si. Hark­i­taan koko nykyisen euroalueen mielekkyyttä.

    Suomes­sa oli myös pankkikri­isi 90-luvun alus­sa, mut­ta suurin ongel­ma oli yliar­vostet­tu val­u­ut­ta aivan kuin Kreikalla nyt.

    Vastaa

36. Osmo:

    Kreikkalainen ei köy­hdy jos niiden yhteiskun­ta pakote­taan toim­i­maan kuten muutkin toimivat.

    Vastaa

37. Kansane­dus­ta­ja on hyvä esimerk­ki dilem­mas­ta. Oppo­si­tios­sa räksytetään joka asi­as­ta ja hal­li­tus­vas­tu­us­sa myöhem­min hyväksytään ne ja ihme­tel­lään oppo­si­tion type­r­yyt­tä. Tämä on eräs syy, mik­si poli­itikoi­hin ei luoteta. 

    Jokainen täyspäi­nen tajuaa, että jos Heinälu­o­ma olisi min­is­teri, hän kan­nat­taisi kreikka­paket­tia ja ihmettelisi oppo­si­tion tyh­myyt­tä. Niin tai näin, demar­it antoi­vat itses­tään tosi idioot­ti­maisen kuvan. Sirkus­pelle­jä. Jokainen kivi on näköjään kään­net­tävä hal­li­tuk­seen hinkumisessa.

    Vastaa

38. EU:n megapäätök­sen viesti oli, ettei Kreikkaa eikä muitakaan euro­mai­ta päästetä konkurssi­in, vaan ne pelaste­taan. Siis mik­si Suomen enää tarvit­see laina­ta Kreikalle? 

    Eikös ne Kreikalle myön­net­tävät lainat jo ole EU:n takaam­i­na läh­es täysin riskit­tömiä, joten eikö Kreikan nyt pitäisi saa­da lainaa jo markki­noil­takin kohtuuhintaan? 

    Ja eikös EKP osta ihan tarpeek­si niitä Kreikan velka­pa­pere­i­ta? Mik­si eurosetelien pain­okonet­ta ei laite­ta punaiseksi?

    Viime kädessähän kysymys on poli­itikko­jen ahneud­es­ta ja ääret­tömästä val­lan­hi­mos­ta. Poli­itikko­jen poh­ja­ton röyhkeys ole min­nekään kadonnut. 

    Kun vaalit ovat tulos­sa, ääniä oste­taan hul­vat­toma­l­la rahankäytöl­lä. Oikeu­tus tälle raken­netaan siitä, että muuten vas­tu­ut­tomat pop­ulis­tit pää­sevät val­taan ja maa joutuu ojas­ta allikkoon hörhö­jen käsiin.

    Ei demarei­den toimil­la ole mitään tekemistä kun­tien kanssa. Kyse on peri­aat­teesta. Annetaanko rahoi­tus­laitosten jatku­vasti sosial­isoi­da tap­pi­onsa veron­mak­sajille vai halu­taanko tälle asialle ryhtyä todel­la tekemään jotain? 

    Katainen ja Van­hanen oli­si­vat saa­neet demar­it hel­posti hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen taakse vain lupaa­mal­la julkises­ti ryhtyä tarmokkaasti tukki­maan tap­pi­oiden sosialisoimista. 

    Mut­ta ei Katainen tietenkään halua omien­sa etu­ja vahin­goit­taa. Tap­pi­oiden sosial­isoin­ti jatkuu entistä iloisem­min EU:n sato­jen mil­jar­di­en tuel­la. Tätähän Kataisen taus­ta­joukot haluaa.

    Kataiselle sopii hyvin sol­va­ta demar­it pop­ulis­tis­ten hörhöläis­ten joukkoon. Se oikeut­taa Kataisen temp­pui­hin, joil­la demar­it pide­tään oppo­si­tios­sa. Mut­ta mik­si vihreät kiihkeästi tuke­vat Kataista? Taita­vat vihreät olla pihal­la koko asiasta.

    Vastaa

39. Eduskun­ta päät­ti isol­la metelil­lä 1,6 mil­jardin lainas­ta Kreikalle. Samaan aikaan kaikessa hil­ja­su­udessa Suo­mi tekee mit­tavia elkakirjaostoksia.

    Finan­cial Times ja Reuters ker­to­vat, että kulu­val­la viikol­la Suo­mi, Sak­sa, Italia, Espan­ja ja Ran­s­ka ostel­e­vat Kreikan, Por­tukalin ja Irlan­nin velkakirjoja. 

    Kol­men päivän aikana on tehty 35 mil­jardin ostokset.

    Vastaa

40. Kreik­ka tulee joka tapauk­ses­sa köy­htymään oikein kun­nol­la. Nyt he (ja lop­ut euroop­palaiset) vain saa­vat tämän lisäk­si niskaansa val­ta­vat velat.

    Suuret lamat ovat men­neet jotakuinkin seu­raavaa rataa — asun­toku­pla puhkeaa, pankkikri­isi, syvä lama.
    Kreikas­sa on asun­toku­pla, Kreikan pankit ovat pystyssä vain ja ain­oas­taan EKP puhal­ta­man pyhän hen­gen ansios­ta, julkisel­la sek­to­ril­la on mas­si­ivis­es­ti velkaa, yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la on mas­si­ivis­es­ti velkaa.
    Tämän lisäk­si maa on läpeen­sä kor­rup­toitunut, veronkier­to on sys­temaat­ti­as­ta, vien­tiä ei ole nimek­sikään, naa­puri­maat ovat vielä heikom­pia taloudel­lis­es­ti, poli­it­ti­nen kent­tä on voimakkaasti jakau­tunut jne. jne. jne.

    Kreik­ka on ollut taloudel­lis­es­ti konkurssis­sa jo pitkään ja tämän lisäk­si sen kyky toimia on vakavasti rajoittunut.
    Kreik­ka voi leika­ta julkisen puolen työn­tek­i­jöitä, mut­ta he ovat ain­oi­ta jot­ka mak­sa­vat vero­ja. He menevät tässä taloudel­lises­sa tilanteessa suo­raan työt­tömik­si. Palkko­ja voidaan leika­ta, mut­ta se syö lop­utkin ostovoimas­ta. Omaisu­ut­ta voidaan myy­dä, mut­ta hin­nat ovat pohjassa.
    Jos Kreik­ka olisi men­nyt suo­raan velka­jär­jeste­lyyn olisi voitu säästää se triljoona dol­lar­ia sel­l­aisi­in tapauk­si­in jot­ka voidaan pelastaa.
    Nyt Suo­mi pääsi pelas­ta­maan Kreikan velko­jia (Sak­san ja Ran­skan sijoit­ta­jat). Tätä aiem­min on oltu pelas­ta­mas­sa Balt­ian velko­jia (Pohjo­is­maiset pankit) ja Islannin velko­jia (Britit ja Hol­lan­ti­laset). Suo­ma­laisia viedään kuin litran mittaa.

    Vastaa

41. Aiem­mas­ta vuo­datuk­ses­ta pääsi uno­h­tu­maan EKP Yhdys­val­to­jen keskus­pankin kanssa tekemä sopimus, jon­ka mukaan EKP mak­saa lainansa takaisin sen het­kisen euron arvon mukaan (euron lask­ies­sa tästä tulee reilusti takki­in), EKP kan­taa kaik­ki riskit mah­dol­li­sista konkurs­seista ja EKP mak­saa tästä ilosta vielä korkoa Fedille.

    Joten pääsimme mukaan rahoit­ta­maan myös Yhdys­val­to­jen pankkikriisia.

    Vastaa

42. ■Sitä mää vaan et kir­joit­ti 12.5.2010 kel­lo 21:12
    kyseli:“Jos speku­loi sil­lä, että Kreik­ka aikoo tuho­ta maineen­sa eli maa­han kohdis­tu­van luot­ta­muk­sen seu­raaviksi vuosikym­meniksi, pitää osa­ta selit­tää, mik­si ihmeessä se niin tekisi.”

    Kyseli­jä ei oikein tai­da ymmärtää demokra­t­ian kiemuroi­ta. Yritän rak­en­taa rautalangasta.

    1 Sopimuk­sen mukaan Kreikkalaiset soutu­vat matoku­urille. Kansa on tyy­tymätön­tä. Halu­taan muutosta.
    2 Kreik­ka on yhtä kuin Kreikan hal­li­tus. Hal­li­tuk­seen pääsee, kun on riit­tävästi edus­ta­jia par­la­men­tis­sa. Jäsenet par­la­ment­ti­in val­i­taan äänestämäl­lä val­ti­ol­li­sis­sa vaaleissa.
    3 Vaalit voit­taa se puolue, joka kyke­nee uskot­tavasti lupaa­maan äänestäjille (kansalle) parhaan tule­vaisu­u­den. Muil­la ei ole asi­aa hallitukseen.
    4 Riit­tää, että joku puolue lupaa kreikkalaisille huna­jaa ja man­naa palkkiok­si enem­mistöstä vaaleis­sa. Eli juuri niin kuin tähänkin asti. Äänivyöry takaa puolueelle Kreikan hal­li­tu­s­paikat eli Kreik­ka tekee niin kuin puolue halu­aa. Hal­li­tuk­ses­sa puolue voi lail­lis­es­ti ajaa kaikkia halu­ami­aan asioi­ta omak­si eduk­seen. Kreikan taloudel­la ei tarvitse olla mitään tekemistä toteutet­ta­van poli­ti­ikan kanssa.
    5 Täl­läisel­lä poli­ti­ikalla Kreikan talous menee samoin kuralle kuin tapah­tui viimeis­inä vuosin, mut­ta “What so”? Lain­oit­ta­jat muki­se­vat ja uhkaa­vat katkaista yhteistyön.
    6 Yhteistyötä ja avus­tamista kuitenkin jatke­taan, kos­ka sen lopet­ta­mi­nen ajaisi koko Euroopan lamaan. Siihen ei Euroopan val­tioil­la ole varaa. Ja tämän kaiken tietää myös Kreikan hal­li­tus­ta johta­va puolue.
    7 Siinä sivuss saa Kreikan hal­li­tu­is­puolue ajet­tua omatkin asiansa halu­a­malleen tolalle.

    Vastaa

43. “6 Yhteistyötä ja avus­tamista kuitenkin jatke­taan, kos­ka sen lopet­ta­mi­nen ajaisi koko Euroopan lamaan. Siihen ei Euroopan val­tioil­la ole varaa.”

    Euroopan val­tioil­la ei ole kyl­lä varaa avus­taa Kreikkaa, joka ei edes halua lait­taa asioi­tansa kuntoon. 

    Samat­en muis­sa mais­sa Kreik­ka-paketit ovat erit­täin epä­su­osit­tu­ja ja täl­löin jos­sain merkit­tävässä emu-maas­sa voi päästä val­taan sel­l­ainen hal­li­tus, joka lait­taa Kreikan konkurssi­in seu­raa­muk­sista välittämättä.

    Vastaa

44. Niin, Kreikkaan voi tul­la peräjäl­keen hal­li­tuk­sia, jot­ka eivät väl­itä kansalais­ten hyv­in­voin­nista ja pitävät esimerkik­si asun­to­lain­o­jen korot paris­sakymme­nessä pros­en­tis­sa tai talouden investoin­nit olemattomina. 

    Mut­ta kuten kir­joitin, jos noin väit­tää, pitää olla hyvät peruste­lut. Spekuleer­aus siitä, että Kreik­ka muut­tuu jonkin­laisek­si banaani­val­tiok­si (sori, banaani­val­tiot), jos­sa kaik­ki yhteiskun­nal­liset tahot ja kansalaiset pääl­lä halu­a­vat ajaa talouden tuhoon, ei kel­paa hyväk­si perusteluksi.

    Jos Kreik­ka toimii järkevästi, se käyt­tää kri­isi­ti­etoisu­ut­ta hyväk­seen ja uud­is­taa yhteiskun­taa niin, että talous läh­tee entistä parem­paan kasvu­un. Kreikan talouden kasvu onkin toden­näköis­es­ti seu­raa­van parinkymme­nen vuo­den aikana keskimääräistä nopeam­paa, kuten Suomes­sa laman jälkeen. 

    “Kansan” mel­lakoin­tia ei pidä myöskään ymmärtää väärin. Kaduil­la mel­las­taa pienen pieni osa kreikkalai­sista ja heistäkin enem­mistö tiukan paikan tullen taipuu uud­is­tuk­si­in. Mel­lakoin­ti on Kreikan tapai­sis­sa mais­sa pääosin eri­ty­is­ryh­mien voiman­näyt­töä: “mei­dän etu­i­hin ei sit­ten kos­ke­ta tai pistämme hulinaksi”.

    Vastaa

45. Vai että Kreik­ka kur­jis­tuu jos se alkaa elämään tulo­jen­sa mukaan. On tää ihmis­ten ymmär­rys taloud­es­ta kyl­lä yleis­es­ti sem­mos­ta hut­tua, että ei voi muu­ta kuin päätään puistella. 

    Toisaal­ta, ovathan ammat­tiekon­o­mistienkin seli­tyk­set pääsään­töis­es­ti mielet­tömiä, irra­tionaal­isia houreita. 

    Ote­taan esimerkkinä Kreikan velko­jen lunas­tus. Kreik­ka piti nopeasti pelas­taa tai kri­isi voisi ‘tart­tua’ mui­hin velka­an­tunei­hin mai­hin. Mitä hit­toa, ei se velka­an­tuneisu­us enää mihinkään ‘tar­tu’. Ne, kenel­lä on liikaa velkaa, ovat sitä velkaa otta­neet jo vuosikaudet. 

    On vain ajan kysymys kun muut velkaiset Euro­maat ovat EKP:n ovel­la velka­pa­pere­i­neen. Sivistynyt arvauk­seni on, että ne ovat jo nyt siel­lä — kaikessa hil­ja­su­udessa ettei kansa vaan saa tietää…

    Arvoitus: kun melkein kaik­ki Euro­maat halu­a­vat lainaa samaan aikaan, eikä kukaan halua anto­laina­ta, niin miten EKP pitää korot alhaal­la tai ‘elvyt­tävän’ alhaalla?

    -R-

    Vastaa

46. R Esko­la:

    Arvoitus: kun melkein kaik­ki Euro­maat halu­a­vat lainaa samaan aikaan, eikä kukaan halua anto­laina­ta, niin miten EKP pitää korot alhaal­la tai ‘elvyt­tävän’ alhaalla?

    Tää on help­po… mä tiiän tän… ne ostaa arvopa­pere­i­ta markki­noil­ta! (Tai vai­h­toe­htoses­ti pistää reservit verolle tai sitoutuu aiheut­ta­maan inflaa­tioo tulevaisuudessa.)

    Vastaa

47. Juu. Koko Euroop­pa rom­ah­taa ja tulee maail­man­lop­pu, jos Suo­ma­laiset eivät hiki päässä lapi­oi rahaa Euroopan velka­maille. Lisäk­si, jos pidämme pienenkin tauon rahan lapi­oin­nis­sa EU:n kos­to tulee ole­maan hirmuinen.

    Joten jatkakaa lapioimista.

    Vastaa

48. “Kreikan talouden kasvu onkin toden­näköis­es­ti seu­raa­van parinkymme­nen vuo­den aikana keskimääräistä nopeam­paa, kuten Suomes­sa laman jälkeen. ”

    Tuskin­pa, kasvu-uralle pääsem­i­nen edyl­lyt­täisi eurosta luop­umista ja oman val­u­u­tan arvon laskua.
    Suomikin nousi kasvu-uralle kun se luopui val­u­u­tan valuuttakorikytkennästä.
    Samoin kävi Argen­ti­inalle, se toipui oitis sen jäl­keen kun irrot­ti peson dollarista.

    Ruotsin kru­u­unu kel­lui 25 % alaspäin ja se veti Ruotsin talouden nopeaan kasvuun.

    Kyl­lä pie­nille talouk­sille, jot­ka ovat inte­groituneet maail­maan eri tavoin kuin suuret euro­maat, oma val­u­ut­ta on kul­lan arvoinen

    Vastaa

49. “On vain ajan kysymys kun muut velkaiset Euro­maat ovat EKP:n ovel­la velka­pa­pere­i­neen. Sivistynyt arvauk­seni on, että ne ovat jo nyt siel­lä – kaikessa hil­ja­su­udessa ettei kansa vaan saa tietää”

    Euro­maid­en val­tion­vel­ka on jo keskimäärin yli 70 % bkt:ta ja kas­vaa paris­sa vuodessa yli 90 %…ellei peräti yli 100 %eli kri­is­lain­oit­ta­jik­si jäävät vain Viro ja Slovenia.….

    Vastaa