Hyvä Sirpa Pietikäinen!

36 vastausta artikkeliin “Hyvä Sirpa Pietikäinen!”

1. Antti­lan porkkanapoli­ti­ik­ka onko jäänyt vajaak­si. Hän olisi onnis­tunut, jos hänelle vain olisi annet­tu mah­dol­lisu­us. Ei olisi tarvit­tu muu­ta kuin lisätä rahaa, jot­ta olisi voitu tehdä tun­tu­via kor­vaus­sopimuk­sia norp­pakalas­tuskun­tien kanssa. 

   Samaa meto­di­a­han käytetään vesistön suo­jelus­sa mak­samal­la maat­alouden har­joit­ta­jille ympäristö­tukia (362,2 Meu) ja luon­non­hait­tako­r­vauk­sia (422,7 Meu)jotta he eivät niin herkästi likaa ympäristöä.

   Tiet­tävästi kor­vauk­sil­la ei ole niil­läkään havait­tu ole­van vaiku­tus­ta ympäristön tilaan.

   Vastaa

2. Per­heel­läni on mök­ki Saimaan vesistön ran­nal­la. Siitä huoli­mat­ta olen vil­pit­tömästi enem­män huolis­sani Laa­tokan­nor­pas­ta ja Laa­tokan tilanteesta yleen­sä. Tuol­ta mök­iltä kun on paljon lyhyem­pi mat­ka Laa­tokan ran­nalle kuin kotiini.

   Ja jos rehellisiä ollaan niin toden­näköis­es­ti Varkau­den paperite­htaan sulkem­i­nen ja tuk­i­nuiton vähen­e­m­i­nen olisi hyvä jut­tu nor­pille. Eikö?

   Vastaa

3. Olisiko­han muu­ta­man miljoo­nan norp­pako­r­vauk­sia saanut jotenkin sisäl­lytet­tyä risupakettiin?

   Vastaa

4. Antti­la toimii ihan oikein — ajaa omien äänestäjien­sä etua viimeiseen saak­ka. Se pieni seik­ka, että tässä pelis­sä kär­sii kaik­ki muut, eläimet, luon­to ja tois­t­en puoluei­den kan­nat­ta­jat, ei tee Antti­laa yhtään Risu-Pekkarista huonom­mak­si poliitikoksi…ikävä kyllä!

   Vastaa

5. Tuo norp­pa-asia on todel­la kummallinen.

   Joko sitä suo­jel­laan tai sit­ten ei suo­jel­la mut­ta nykyi­nen malli suo­jel­la puo­lik­si on älytön.

   Pitää vali­ta, suo­jelu tai ei. Kaik­ki välis­ar­jan mallit on älyttömiä.

   Vastaa

6. Meil­lä työt­tömien pajal­la nielais­ti­in päivän ilop­il­ler­inä tieto Bri­tann­ian poli­ti­ikan uuden tuulen Nick Cleg­gin olemis­es­ta töis­sä 1989 Helsin­gin Postipankissa.

   Isän­sä puolelta puo­livenäläi­nen Clegg var­maan ihastelisi Suomen intellek­tu­aal­ista muu­tosvauh­tia siitä antiryssähengestä mitä se vielä sil­loin oli hänen etsiessään täältä itäisiä juuriaan.

   http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Clegg

   Vastaa

7. Sakot tulee, mut­ta muut­tuuko mikään?

   Vastaa

8. Jotkut halu­a­vat suo­jel­la norp­pia, jotkut Nick Cleggiä.
   Saimaan Nick Clegg-kan­ta on ilmeis­es­ti kuol­lut sukupuuttoon.

   Vastaa

9. Saimaan nor­pathan pää­sivät jopa pos­timerkki­in sil­loin joskus muinoin.

   Mut­ta vakavasti olen mon­esti miet­tinyt, että tulisiko esim. pyörä­tuoleil­la liikkuville suun­nitel­la uudem­man malliset “norp­patuolit”, jois­sa sit­ten makai­sis­vat kuten nor­pat ran­noil­la maates­saan ja herät­täi­sivät ihmis­ten huomiota.

   Näin ken­ties pyörä­tuoleil­la liikku­vat saisi­vat ennem­män julk­isu­ut­ta ja säälip­is­teitä ver­rat­tuna Saimaan norp­pi­en säälip­is­teisi­in näh­den. Ihmi­nen kun on ihmi­nen ja eläin on eläin.

   Vastaa

10. Kun EIT antaa Suomelle langet­ta­van tuomion ihmisoikeusloukkauk­ses­ta, se ei ketään het­kau­ta. Asat jatku­vat ennal­laan ja val­takun­nas­sa kaik­ki hyvin. Asi­a­han kos­kee vain ihmisiä.

    Kun EU pyytää Suomelta seli­tys­tä nor­pan suo­jelun ns puut­teista, Suo­mi on heti varpail­laan. Soin­in­vaarakin kir­joit­taa asi­as­ta Eu.ta ylistävän Blo­gin. Mut­ta kysymyk­sessähän ei olekaan ihmi­nen vaan norppa.

    Vastaa

11. Koko norp­pa hys­tee­ria on pelkkää val­het­ta. Olen ikäni asunut Saimaan Pih­la­jave­den ran­nal­la. Koskaan eli­naikanani (72 v) ei Pih­la­jave­den norp­pakan­ta ole ollut likikään niin vah­va kuin nykyisin. 

    Kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten näin ker­ran nor­pan läheltä. Ker­toilin sitä ystävil­leni ja tut­tavil­leni monia vuosia. Viimeis­inä kesinä olen näh­nyt nor­pan usein ja läheltä. 

    Parhaim­mil­laan viime syksynä muikku­verkko­ja kok­ies­sa piti toimia kil­paa nor­pan kanssa. Norp­pa uisken­teli 10 — 20 metrin päässä veneestä. Aina välil­lä se sukel­si ja koh­ta verkko alkoi täristä. Kävi nälkäisenä nap­paa­mas­sa muikun verkos­ta. Lähim­mil­lään jouduin puo­lus­ta­maan vent­täni, ettei kyseinen otus kaataisi venet­tä. Työn­telin airol­la norp­paa etemmäksi.

    Norp­pa on tänä päivänä liki päivit­täi­nen vieras osakaskun­tamme vesil­lä. Jos ei itse norp­paa jol­lakin reis­sul­la näe, voi olla var­ma, että verkos­sa löy­tyy niitä puo­lik­si syö­tyjä muikku­ja, jot­ka yksiselit­teis­es­ti ker­to­vat nor­pan vierailusta.

    Kyl­lä Saimaal­la nykyisel­lään muikku­ja riit­tää sekä kalas­ta­jille, että nor­pille. En kri­ti­soikaan norp­pa­suo­jelua saadak­seni enem­män kalaa. Kri­ti­soin kir­joit­telua siitä syys­tä, että siinä vale­hdel­laan täysin härskisti ummet ja lam­met. Jos keskuste­lu­ti­laisu­udessa ere­htyy väit­tämään norp­pakan­nan kas­va­neen, saa kuul­la ole­vansa ahne kalas­ta­ja, joka vain omaa saal­is­taan lisätäk­seen puhuu pal­tuiria. Ain­oa, joka puhuu tot­ta on met­sähal­li­tuk­sen ns norp­padik­taat­tori, joka toimis­tostaan antaa lausun­to­ja nor­pan sukupu­ut­toon kuolemis­es­ta. Pääseep­ähän sil­lä keinol­la julkisuuteen.

    Verkkokalas­tus Saimaal­la on vähen­tynyt oleel­lis­es­ti. Ei nyky­ih­mi­nen tuh­laa aikaansa verkko­jen kanssa pul­jaamiseen. Lisäk­si syr­jäisil­lä seuduil­la ei ole enää ihmisiäkään kalas­tan­maan kuin korkein­taa heinäku­un kesälomien aikana. Toista oli ennen, kun jokaises­sa talos­sa oli pysyvä asu­tus ja ainakin van­ha isän­tä tai lap­sika­tras, jon­ka tehtävänä oli han­kkia verkoil­la per­heelle kalaruokaa. Ja sil­loin ruokaa tarvit­ti­inkin tosi tarpeeseen. Tämä saat­taa todel­la olla yksi syy siihen, että norp­pakan­ta on voimakkaasti lisääntynyt.

    Vastaa

12. Niin siis saimaan­norp­pa on ehkä ain­oa täl­lä pla­nee­tal­la vain mei­dän toimes­ta kuol­e­va tai elävä laji. 

    Vapaae­htoinen suo­jelu on kau­nia aja­tus. Sitä kan­nat­taa ehdot­tomasti käyt­tää, mut­ta se tarvit­see kaverik­seen pakol­lisen suo­jelun. Sir­palle iso käsi asian nos­tamis­es­ta Eu-tasolle.

    Antti­la on ajanut lähin­nä paikallis­ten keskusta­lais­ten asi­aa ja aika pian olisi syytä ajaa myös nor­pan asiaa.

    Puolueet­toma­l­la tarkkail­i­jalle lyhyt kom­ment­ti: kaikeil­la ystävyy­del­lä, mut­ta jos asioiden tila olisi se minkä koti­ran­nas­ta näkee, niin sil­loin meil­lä ei olisi ilmas­ton­muu­tos­ta, kehi­tys­maid­en nälän­hätää, pien­tä norp­pakan­taa, Kreikan talousongel­maa eikä juuri mitään muu­takaan murhetta 😉

    Vastaa

13. Puoluee­ton tarkkail­i­ja on toiv­ot­tavasti tehnyt vira­nomais­ten vas­taavia päteväm­mät tilas­tot, joil­la anek­dootin voidaan todis­taa ole­van tark­ka esi­tys kokon­ais­ti­lanteesta eikä pelkästään sat­un­nais­vai­htelua ja inhimil­listä tulk­in­taa? Olisi­han se ilouu­ti­nen jos nor­pan tilanne ei olekaan niin huono kun on luultu!

    Vastaa

14. O.SoiniNvaara: “En yleen­sä pidä siitä, että suo­ma­laiset valit­ta­vat koti­maan poli­it­tista ratkaisu­ista EU:lle. Asi­at pitäisi ratkaista koti­maas­sa.” Mitä mieltä olet tästä ? 

    Vihrei­den europar­la­men­taarikot, Has­si ja Hau­ta­la ovat tehneet Suomen sähkön­tuot­ta­jien Mankala-peri­aatet­ta koske­van kir­jal­lisen kysymyk­sen EU:n kil­pailukomis­saar­ille. Tutk­in­ta tulee aikanaan nos­ta­maan suo­ma­lais­ten kulut­ta­jien mak­samaa sähkön hintaa.

    Onko tämä Suomen edun ajamista ?

    Eikö Soin­in­vaara kan­na lainkaan huol­ta siko­jen koke­maa hätää, joka on eläin­suo­jelu­lain vas­tainen? Mik­si Has­si ja Hau­ta­la eivät tee kyse­lyä EU:lle? Vai onko kohde väärä , kun nyt ei voi hyökätä kepun ja Antti­lan kimppuun?

    Min­ulle on tul­lut kuva , että vihrei­den EU-edus­ta­jat käyvät Suomen sisäistä poli­it­tista val­tapeliä käyt­täen hyväk­si EU:n eri kanavia.

    Olenko väärässä ?

    Vastaa

    1. Mankalape­ri­aate on jopa nimeltä mainit­tu EU-direk­ti­ivis­sä. Jos se kaatuu, vaamme enem­män vero­tu­lo­ja, emmekä menetä rahaa mihinkään.

       Vastaa

15. Onhan se nyt päivän­selvää että moinen möl­li pitää tap­paa sukupu­ut­toon, kuka käs­kee syömään kepu­lais­ten muikkuja?

    Vastaa

16. Ker­roin eilen vain oman elämän­pi­iri­ni asioista. Mei­dän osakaskun­nan vesil­lä on väite norp­pakan­nan pienen­e­mis­es­tä täyt­tä val­het­ta. Olen tietysti keskustel­lut asian tul­tua ajanko­htaisek­si myös muiden kalas­tus­ta har­joit­tavien tut­tu­jeni kanssa ympäri Pih­la­javet­tä ja Haukivet­tä. Viesti kaikkial­ta on ollut vas­taa­va. Norp­pakan­ta on lisään­tynyt radikaal­isti. Kos­ka en ole itse tätä havain­nut, en ker­tonut viesatis­säni näistä asioista. 

    Vira­nomaiset eivät kuitenkaan tätä usko. He usko­vat vain met­sähal­li­tuk­sen Savon­lin­na toimis­tossa työpöytän­sä ääressä istu­van norp­padik­taat­torin väitteitä.Kuten moni tämänkin blo­gin luk­i­janäyt­tää uskovan.

    Kyseinen her­ra ei ole koskaan laskenut norp­pia. Hän ja hänen “kanssat­utk­i­jansa” ovat kyl­lä organ­isoi­neet joka keväisen pesälasken­nan. Täl­löin on viimeis­ten jääke­lien aikan etsit­ty nor­pan pesiä. On hätis­tel­ty tun­ne­tu­il­ta nor­pan pesil­ta kuut­ti­parat jään alle möyryävil­lä moot­tori- ja muil­la kelkoil­la juuri sil­loin, kun kuu­tit ovat herkim­mil­lään. Kukaan ei ole huomioin­ut täl­löin syn­tyneitä kuut­tien tuhou­tu­misia. Ei se tun­nu häir­it­sevän norp­padik­taat­torinkaan elämää. Pääa­sia, että hyvin palkat­tu suo­jat­tu oma elämä säi­lyy entisellään.

    Tavalli­nen Saimaan ranto­jen asukas ei mis­sään tapauk­ses­sa häir­itse kuut­te­ja juuri tänä herkkänä aikana. Ei myöskään ker­ro “tutk­i­joille” tietämiään nor­pan pesiä. Hän pyrkii nor­pan todel­liseen suo­jelu­un ja antaa nor­pan elää rauhas­sa. Tavalli­nen ranto­jen asukas käyt­tää norp­pakan­nan arvioin­nis­saan omaa koke­mus­taan ja havait­semien­sa norp­pi­en määrää. Mut­ta täl­läiset arvioin­nit eivät ole minkään arvoisia norp­padik­taat­to­rille ja tämän apu­laisille. He päät­tävät ilman perustei­ta työhuoneestaan norp­pi­en lukumäärät. Ei siihen paikallisia tutkimuk­sia tarvi­ta. Jos joku väit­tää, että sat­un­naisel­la pistäy­tymisel­lä Saimaal­la pääsee selville norp­pi­en lukumäärästä, niin täl­läi­nen puhuu roskaa.

    Viime talvelta tuli ilmi norp­pa­havain­to­ja sel­l­aisil­la vesil­lä, joil­la ei aiem­min ole norp­pia havait­tu. Tämähän ker­too norp­pa­pop­u­laa­tion etsiy­tyvän uusi­ulle alueille. Ja syynä lie­nee se, ettei tavanomaiset alueet riitä kas­va­van norp­pakan­nan revi­ireik­si. Valitet­tavasti näi­den uusien aluei­den ranto­jen asukkaat eivät vielä tunne “norp­patutk­i­joiden” nor­palle vahin­gol­lisia käyt­täy­tymistapo­ja. Tästä johtuen on “tutk­i­joille” ker­rot­tu havai­tu­ista nor­pan pesistä. No tämä ker­toilem­i­nen lop­puu niin pian kun “tutk­i­joiden” vahin­gol­liset tavat tule­vat ilmi.

    Vastaa

17. Puoluee­ton tarkkail­i­ja; lain­muu­tok­ses­sa kyseessä olisi kum­minkin vain verkkokalas­tuskiel­to keväälle ja alkukesälle. Kir­joi­tuste­si perus­teel­la tästä ei olisi juuri hait­taa paikallisille tai mökkeil­i­jöille. Mik­si sit­ten S‑L Antti­la on niin kauheasti sitä vastaan?

    Vastaa

18. Satu Has­si epäili Vihrei­den blo­gis­sa Antti­lankin ymmärtävän, ettei näil­lä vapaae­htoisil­la suo­je­lu­toimil­la saa­da mitään aikaan. Maat­alous­min­is­ter­imme halu­aa kuitenkin näyt­täy­tyä suo­raselkäisenä maakun­tien väen puo­lus­ta­jana, eikä aja verkkokalas­tuskiel­toa itse läpi, vaan odot­taa kunnes EU:lta tulee uhkasakko, jol­loin tupail­lois­sa voi puo­lus­tau­tua sil­lä, että ”parhaamme tehti­in, mut­ta ei voi­da mit­tään, kun tuo EU hen­git­tää niskaan”.

    Vastaa

19. Puoluee­ton tarkkail­i­ja, kuin­ka suurek­si sit­ten itse arvioisit norp­pi­en nykyisen lukumäärän?

    Norp­pi­en his­to­ri­al­lisen kan­nan suu­ru­udek­si on arvioitu n. 5,000, ajal­ta ennen kuin ihmiset rupe­si­vat sitä tuhoeläi­menä hävit­tämään. Täl­loin Norp­paa esi­in­tyi kaikkial­la Saimaal­la, nyt vain raja­tu­il­la alueil­la. Vai oletko tästä his­to­ri­as­takin eri mieltä?

    Eihän kyse ole vain siitä, onko Norp­pia nyt vähem­män vai enem­män kuin vuon­na 1985, vaan Nor­pan kan­nan kas­vat­tamis­es­ta lähem­mäs his­to­ri­al­lista kokoaan, jol­loin se lev­iäisi jälleen koko Saimaan asukkaak­si ja olisi paljon vahvem­min eri­laisil­ta sukupu­ut­touhil­ta tur­vat­tu (esimerkik­si vieras tauti/loinen voisi tehdä nykyiselle rajat­ulle kan­nalle hyvin pahaa tuhoa).

    Vastaa

20. Vas­tauk­se­na “az“n kysymyk­seen norp­pi­en kokon­ais­lukumäärästä ker­ron, että en ole kykenevä vas­taa­maan. Tiedän koke­muk­ses­ta vain sen, että norp­pa­pop­u­laa­tio on lisään­tynyt räjähdys­mäis­es­ti Savon­lin­nan ylä- ja ala­puolisil­la vesil­lä. Uskoak­seni ei Suomes­ta eikä koko maail­mas­ta löy­dy henkilöä, joka voisi hyväl­lä oma­l­la tun­nol­la sanoa Saimaan norp­pakan­nan suu­ru­u­den. Rahas­ta jotkut “tutk­i­jat” ovat valmi­ita esit­tämään arvioitaan. Taat­tu työ­paik­ka sumen­taa oman tun­non sopi­vasti ja arvio löy­tyy helposti.

    “az” on väärässä myös siinä, että norp­pakan­ta pitäisi palaut­taa jollekin his­to­ri­al­liselle tasolle. Mik­siköhän? Täl­läisen vaa­timuk­sen kuulen nyt ensim­mäisen ker­ran. Ymmär­rän, että jos­sain mielessä Suomen velvol­lisu­udek­si voidaan aset­taa velvol­lisu­us siitä, ettei Saimaan norp­pa kuole sukupu­ut­toon ja siinä kaik­ki. Vai pitäisikö kaik­ki muutkin vil­lieläinkan­nat palaut­taa Suomes­sa tasolle, joka oli his­to­ri­an alussa?

    Kukaan ei tiedä Saimaan norp­pakan­nan vahvu­ut­ta. Joitakin arvioi­ta voidaan esit­tää, mut­ta vain arvioi­ta. Kukaan ei myöskään tiedä sitä norp­pi­en lukumäärää, joka tarvi­taan, ettei Saimaan norp­pa kuole sukupu­ut­toon. Norp­pakan­nan sukupu­u­ton toden­näköisyyt­tä voidaan parhait­en seu­ra­ta kan­nan muu­tok­sel­la, kasvul­la. Tämä ei suinkaan vaa­di lukumääräti­etoa. Riit­tää, kun voidaan luotet­tavasti tode­ta norp­pi­en lukumäärän lisään­tyvän, Se takaa Saimaan nor­pan elin­mah­dol­lisuuk­sien ole­van riit­tävän hyviä tur­vaa­maan kan­ta sukupuutolta.

    On huo­mat­tavaa, että min­un ja muiden Saimaan ranto­jen asyukkaiden havait­se­ma norp­pakan­nan kasvu alkoi suur­in­pi­irtein vuosi­tuhan­nen alus­sa ja jatkuu edelleen. Siis jo paljon ennen nyky­is­ten keväis­ten verkko­ra­joi­tusten käyt­töönot­toa. Tämä todis­taa taval­liselle Saimaan ranto­jen asukkaalle ja maa­ti­aisjär­jel­lä ajat­televille nyky­is­ten lisät­ty­jen rajoi­tusten olleen liioit­telua ja vain yhteiskun­nan varo­jen väärinkäyttöä.

    Vastaa

21. Antti kirjoitti:“lainmuutoksessa kyseessä olisi kum­minkin vain verkkokalas­tuskiel­to keväälle ja alkukesälle.”

    Mihinkähän tämä väite perus­tuu? Jos luet “az”.n kir­joi­tus­ta yllä, niin siinä puhutaan norp­pakan­nan palaut­tamisek­si siihen, mikä se oli his­to­ri­al­lisen ajan alus­sa. Täl­läiseen tulok­seen ei var­masti päästä osavuo­tisel­la kalas­tuskiel­lol­la. Täl­läi­nen vaatisi kalas­tus- liikku­mis- ja asumiskiel­toa koko Saimaal­la ja sen lähialueel­la. Lisäk­si se vaatisi nor­pankas­va­tuskeskuk­sia, jois­sa kuut­te­ja tuote­taan suo­ja­tusti keinotekoi­sis­sa olo­suhteis­sa ja sit­ten nämä siir­tois­tute­taan ympäri Saimaata.

    En sano, että “az”.n tavoite tulisi ole­maan lain perus­tavoite. Mut­ta kukaan muukaan ei voi sito­vasti määrit­tää mah­dol­lisen suo­jelu­lain tavoitetta.

    On otet­ta­va myös huomioon tosi­a­sia, että ylivoimais­es­ti pääosa maa­pal­lol­la asus­taneista eläin­la­jeista on nyt kuol­lut sulkupu­ut­toon. Olo­suhtei­den vai­htues­sa asia vain on siten, ettei van­haan kehit­tynyt eläin­la­ji voi selvitä liikaa muut­tuneis­sa olo­suhteis­sa. Jopa koko maa­pal­loa aikoinaan asus­taneista liskoista, dinosauruk­sista ei nykyään ole paljon mitään jäl­jel­lä. Kat­so­taanko suo­jelua hala­javien joukos­sa, että ihmiskun­nan, suo­ma­lais­ten, velvol­lisu­us on nos­taa norp­pakan­ta sel­l­aisek­si, että se selviää myös mah­dol­lisen ilmas­ton muu­tok­sen aiheut­ta­man jäät­tömän Saimaan oloista?

    Vastaa

22. Tänä vuon­na on toden­net­tu 57 kuut­tia eli 13 enem­män kuin viime vuon­na. Ei kovin “räjähdys­mäi­nen” kasvu, mut­ta ilah­dut­ta­va kuitenkin. Luotan enem­män norp­patutk­i­joiden havain­toi­hin kuin ranta­lai­turil­ta tehty­i­hin otostutkimuksiin.
    Antti­lan halut­to­muus lain­säädän­nöl­lisi­in pakko­toimi­in ker­too, ettei ainakaan keskus­ta ole viher­tymässä. Kepu kamp­pailee maan­omis­ta­jien puoles­ta vaik­ka viimeiseen norp­paan asti.

    Vastaa

23. Mikä ihme siinä Saimaan nor­pas­sa om niin, erikoista, että siitä pitää mel­loya niin paljon? Eikös niitä norp­pia ole Itämer­essäkin? Onko se Saimaa jotenkin erikoisen tärkeä asia? Entä Van­taan naakat, Kuusa­mon kuukke­lit, Hesan valko­poski­han­het jne jne? Mis­sä oikein kul­kee se raja??

    Vastaa

24. Mikä kytkös on maan­omis­ta­jil­la ja Saimaan kalas­ta­jil­la ja Keskustal­la ? “Kepu kamp­pailee maan­omis­ta­jien puoles­ta vaik­ka viimeiseen norp­paan asti?“En ymmärrä.

    Blo­gin kir­joit­ta­jat vil­jelevät van­ho­ja slo­gane­ja, joil­la pal­jas­ta­vat jääneen­sä ‑70-luvulle. Soin­in­vaara koke­neena city­poli­itikkona heit­tää kehään muu­ta­man Antti­la-provon , ja sil­loin alka­vat kepun tupail­ta- , maakun­ta, ja sil­tarumpuhoke­mat lentää.

    Luon­to­jär­jestöt saa­vat val­ti­ol­ta miljoona-avus­tuk­set ja niil­lä tehdään mm. nor­pan suo­jelupro­pa­gan­daa. Tätä peesaa Soin­in­vaara tuo­ma­l­la esi­in vihrei­den vas­tus­tuk­sen Antti­lan ja kepun politiikkaan.

    Vihrei­den city­poli­ti­ikka­vanna­bet pomp­pi­vat kuin jojot hok­ies­saan kepu­vas­taisia mantro­jaan blo­geis­sa ja mielenosoituksissaan. 

    Luon­to­jär­jestö­jen saa­mat miljoonat­uet ovat vihrei­den vaaliavustusta. 

    Elin­tarviketyöläis­ten lakon vaiku­tuk­sista siko­jen hyv­in­voin­ti­in ei sen sijaan ole saanut minkään­laista huomio­ta, kos­ka sil­lä ei voi rat­sas­taa vaaleissa.

    Vastaa

25. “Mikä kytkös on maan­omis­ta­jil­la ja Saimaan kalas­ta­jil­la ja Keskustalla ”

    Min­is­teri, jon­ka vas­tu­ulle Norp­pa kuu­luu, on keskusta­lainen ja jostain syys­tä on sitä mieltä ettei Norp­paa tarvi lakiteitse suo­jel­la, ennenkuin on aivan pakko…?

    Vastaa

26. MIVa:lle,

    Saimaan­norp­pa on Suomen ain­oa endeem­i­nen nisäkäs Suomes­sa eli sup­peal­la alueel­la elävä alkuperäislaji. 

    Venäjän lisäk­si mis­sään muual­la maail­mas­sa ei esi­in­ny makean veden hyl­jet­tä. Saimaan­norp­pa on täl­lä het­kel­lä erit­täin uhanalainen. Tämän kevään lasken­nois­sa on havait­tu 54 elävää kuut­tia, mikä on kuitenkin 26 yksilöä enem­män kuin viime vuon­na. (Lähde WWF)

    Tietysti, jos ei luon­non mon­imuo­toisu­us ole mikään arvo, niin siitä näkökul­mas­ta tietysti kaik­ki eläin­ten­suo­jelu on turhaa. Arvois­ta­han tässä on kyse. 

    (Laji on muuten saimaan­norp­pa eikä mikään Saimaan norppa.)

    Vastaa

27. Antti­la toimii ihan oikein – ajaa omien äänestäjien­sä etua viimeiseen saakka.

    No miten sen ottaa. Kansane­dus­ta­jat eivät ole äänestäjiene­dus­ta­jia. Härkäpäi­nen oman “edun” ajami­nen kaikesta muus­ta välit­tämät­tä on suur­ta tyh­myyt­tä, joka johtaa kreikkalaistyyp­piseen trage­di­aan. Se ei ole vas­tu­ullista toimintaa.

    Vastaa

28. “Puoluee­ton tarkkail­i­ja”. Ensin tote­sit että kuulit ensim­mäistä ker­taa az:n teesin norp­pa­pop­u­laa­tion koos­ta. Sit­ten seu­raavas­sa viestis­sä jo oletit että se on suo­jelun tavoite.

    No, jos ei silti niin pitkälle men­nä, vaan voisitko valaista mikä siinä kevään verkkokalas­tuskiel­los­sa niin mät­tää. Omien kir­joi­tuste­si perus­teel­la se on melko vähäistä har­ras­tus­toim­intaa ilman sen suurem­paa taloudel­lista merk­i­tys­tä. Kum­minkin, joka kevät on muu­ta­ma kuut­ti hukkunut verkkoihin.

    Vastaa

29. Etupäässä kaupunki­laisil­ta kesämökkiläisiltähän niitä kuut­ti­vahinko­ja on sat­tunut. Ehkä tieto vahin­gon vaaras­ta ei ole oikein vielä eden­nyt sinne kaupunkei­hin. En tiedä, etenisikö sit­ten lakiteitse sen paremmin?

    Vastaa

30. Syltty:“n keskusta­lainen ja jostain syys­tä on sitä mieltä”

    Et vieläkään selit­tänyt maan­omis­ta­jien ja norp­pi­en suhdet­ta. Ovatko kalas­ta­jat maan­omis­ta­jia ja Keskus­tan äänestäjiä ? Mis­tä sel­l­ainen tutkimus löy­tyy, voisitko linkittää?

    Taitaa tämä kepukytkös kuitenkin olla Soin­in­vaaran ympäristöjär­jestö­jen peesaus­ta . Cityjo­jot alka­vat pomp­pia ja tois­tel­la kepuherjoja.

    Vastaa

31. Näitä kukka­sia riit­tää, Never…“Samaa meto­di­a­han käytetään vesistön suo­jelus­sa mak­samal­la maat­alouden har­joit­ta­jille ympäristö­tukia (362,2 Meu) ja luon­non­hait­tako­r­vauk­sia (422,7 Meu)jotta he eivät niin herkästi likaa ympäristöä.”

    Nev­erinkin ruuan syön­tiä tue­taan noil­la sum­mil­la, jot­ta hän ei saas­tut­taisi Itämer­ta. Kun puhdis­tu­mista ei ole tapah­tunut, herää kysys­mys onko suo­jelu­un laitet­tu raha riittämätön ?

    Ruuan syöjän vas­tui­ta on lisät­tävä. Nos­te­taan ruuan hin­ta sille tasolle, jot­ta val­umat saadaan nol­lak­si. Samal­la sääde­tään yhteisövero, jol­la neu­traloidaan luon­non­va­l­umat . Lisäk­si kaupunki­lais­ten aiheut­ta­mat päästöt vesi­in (Itämereen) saate­taan nol­lata­solle nykyisen 5–25 pros­entin ja ohiva­l­u­tuk­sen (sade- ja tul­va-aikoina) sijasta.

    Kaupunkien viher­rak­en­tamiselle ja maise­moin­nille sääde­tään yhtä tiukat typ­pi- ja fos­fori­ra­jat sekä kir­jan­pitovelvoite kuin ruuan tuotannollekin.

    Huo­maa vielä , että maanvil­jeli­jät ovat ain­oa ryh­mä , joka Suomes­sa tekee käytän­nön ympäristö­työtä. Muut, esim. vihreät ja hei­dän apu­jär­jestön­sä , ympäristöjär­jestöt, keskit­tyvät lausun­toi­hin, mie­le­nil­maisui­hin ja maanvil­jeli­jöi­den syyllistämiseen.

    Vai väitätkö, että maanvil­jeli­jät rikko­vat ympäristölakeja ?

    Nämä, jot­ka tekevät ympäristön suo­jelul­la poli­ti­ikkaa, eivät todel­lisu­udessa väl­itä ko. asi­as­ta pätkän ver­taa. (vrt. eläin­ten suo­jelu elin­tarviketyöläis­ten lakossa)

    Vastaa

32. Ilpo Per­naa
    “Kun puhdis­tu­mista ei ole tapah­tunut, herää kysys­mys onko suo­jelu­un laitet­tu raha riittämätön ?”

    Toim­i­taanko samal­la taval­la nor­pan kanssakin? Jos vapaae­htoinen suo­jelu ei tun­nu riit­tävän, lisätään vapaaehtoisuutta?

    “Nos­te­taan ruuan hin­ta sille tasolle, jot­ta val­umat saadaan nollaksi”

    Tarkoi­tatko että suomes­sa tuote­tul­la ruoalle lätkäistään sel­l­aiset hait­taverot, että tuotan­to lop­puu? Ei kuu­losta ollenkaan pahalta.

    “Huo­maa vielä , että maanvil­jeli­jät ovat ain­oa ryh­mä , joka Suomes­sa tekee käytän­nön ympäristötyötä.”

    🙂

    Vastaa

33. Sylt­ty:

    Tarkoi­tatko että suomes­sa tuote­tul­la ruoalle lätkäistään sel­l­aiset hait­taverot, että tuotan­to lop­puu? Ei kuu­losta ollenkaan pahalta.

    noooooooou­u­u­u­u­u­uu…

    Voin säästää seu­raavien 200 viestin kirjoittamisen:

    juu­pas eipäs x 200.

    Vastaa

34. Syltty:“Huomaa vielä , että maanvil­jeli­jät ovat ain­oa ryh­mä , joka Suomes­sa tekee käytän­nön ympäristötyötä.”

    Nimeä jokin muu ryh­mä, edes lähelle samaa suuruusluokkaa.

    Tuo hait­taverokäsite osoit­taa miten vajaa city­ih­misen ymmär­rys ruuan tuotan­nos­ta on. Kun te halu­at­te, että ruuan tuotan­to on hai­ta­ton­ta, niin pitää ymmärtää sen aiheut­ta­van kustannuksia. 

    Jos halu­at­te, voimme vil­jel­lä hevosel­la ja lan­noit­taa type­n­si­to­jil­la. Siinä tapauk­ses­sa puhutaan kuitenkin aivan eri tasol­la olev­as­ta ruuan hin­nas­ta. Halu­at­te kuitenkin yhä halvem­paa ruokaa. Rauta­lan­gas­ta: NE EIVÄT OLE MAHDOLLISIA SAMANAIKAISESTI.

    Toinen city­ih­misen harha on , että ulko­mail­la on niin edulliset tuotan­to-olo­suh­teet, että ruo­ka on sen vuok­si siel­lä niin paljon halvem­paa. Ei se ole totta.

    Kol­mas city­harha on , että tuon­tiruo­ka tarkaste­taan rajal­la. Ja sen ruuan tuotan­to­ta­vat pystytään jäljit­tämään. Ei se ole totta.

    Neljäs city­harha on , että elin­tarvike­te­ol­lisu­us jatkaisi kun koti­mainen tuotan­to lop­puu. Sekään ei ole totta.

    Mut­ta ne käytän­nön luon­non­suo­je­lu­työtä tekevät , jään odot­ta­maan lis­taa. Siihen eivät kuitenkaan kel­paa ban­derol­lis­tit j.m.s:t.

    Vastaa

35. Eli­nalle: kiitos kun ker­roit saimaan­nor­pan ole­van uhanalainen laji. En var­maan 66 vuo­teen ole sitä vielä tajun­nut. Mikä erot­taa mer­essä ole­van nor­pan ja make­as­sa elävän, muu­ta kuin elinympäristö?
    Joskus vain tun­tuu, että jostain pelkästään arvo-asioista tehdään kovin suur­ta numeroa ja kamalan tärkeitä. Olkoon niin, jos poruk­ka haluaa.

    Vastaa