Asuntopolitiikan epäonnistuminen

Lyhen­nelmä puheestani Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa 5.5.2010

Tavan takaa san­o­taan, että Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut­ta, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat tääl­lä niin korkei­ta. Oikeas­t­aan se osoit­taa, että mei­dän asun­to­tuotan­tomme on erit­täin onnis­tunut­ta ja muiden epäon­nis­tunut­ta, kos­ka Helsingis­sä halu­aisi asua enem­män kuin asun­tokan­taamme mah­tuu. On meil­läkin betoni­bru­tal­is­min jäljiltä aluei­ta, joil­la asun­topoli­ti­ik­ka on ”onnis­tunut­ta” jos onnis­tu­misel­la nyt todel­la tarkoite­taan sitä, että asun­noista ei halu­ta paljon maksaa.

Epäon­nis­tunut­ta on elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka sel­l­aisil­la paikkakun­nil­la kuin Pori ja Ima­tra, joista väkeä vir­taa Helsin­gin seudulle. Asun­non niistä kyl­lä saa halvalla.

Epäon­nis­tunei­ta olemme kyl­lä koko seudun tasol­la, kos­ka asu­tus on hajaan­tunut pitkin nur­mi­järviä ja por­naisia. Kos­ka ihmiset eivät rakas­ta pitk­iä ja aikaa vieviä matko­ja, asun­to­jen hin­toi­hin muo­dos­tuu etäisyy­destä johtu­va ero. Mitä kauem­pana sijait­se­vat mar­gin­aalis­es­ti kan­nat­ta­vat asun­not, sitä kalli­impia ovat asun­not lähel­lä. Jos sama määrä asun­to­ja, olisi raken­net­tu järkevämpi­in paikkoi­hin, asum­i­nen Helsingis­sä olisi halvempaa.

Korkeat uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­nat uhkaa­vat johtaa siihen, että Helsin­gin Hitaspoli­ti­ik­ka epäon­nis­tuu.  Vaik­ka asun­to­jen hin­tasään­nöste­ly on talous­te­o­reet­tis­ten tosi­a­sioiden vas­taista, olen pitänyt sitä pienem­pänä pahana. Ihmisel­lä on vain yksi elämä, eikä sitä mielel­lään uhraisi asun­tomarkki­noiden tas­apain­ot­tamisen alt­tar­ille. Jos uusia Hitas-asun­to­ja jonote­taan vuorokausikau­pal­la, on jotain kyl­lä pielessä. Hin­tasään­nöste­ly ei toi­mi, jos hin­taero vapaiden ja sään­nöstel­ty­jen markki­noiden välil­lä on liian suuri.

Täy­delli­nen epäon­nis­tu­mi­nen meil­lä oli viime vuo­den asun­to­tuotan­nos­sa, kun raken­nus­li­ik­keet lopet­ti­vat vapaara­hoit­teisen tuotan­non kuin yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta.  Oma­l­ta kannal­taan ne toimi­vat järkevästi, kos­ka toimen­pide johti asun­to­jen hin­to­jen voimakkaaseen nousu­un. Tätä ei kaupun­ki voi hyväksyä.  ATT:n on otet­ta­va suurem­pi vas­tuu myös kovan rahan tuotan­nos­ta. Yksi­ty­isille tont­te­ja vuokrat­taes­sa vuokrae­htoon liitet­tävä koh­ta, jon­ka mukaan vuokraoikeus lop­puu heti, jos minkään­laista suh­dan­nelu­on­toista viivyt­te­lyä esiintyy.

Lopuk­si: kun Outi Alanko-Kahilu­o­to ker­toi, että VATT:n tutkimuk­sen mukaan asum­is­tu­ki menee asun­to­jen vuok­si­in noin kuusikym­men­täpros­ent­tis­es­ti, lisään tähän, että korko­jen verovähen­nysoikeus menee hin­toi­hin sataprosenttisesti.

38 vastausta artikkeliin “Asuntopolitiikan epäonnistuminen”

  1. Mitäpä tuo­hon lisäämään. Nimeno­maan se että HITAS-asun­to­ja jonote­taan päivä­tolkul­la on minus­ta viimeinen riit­tävä todiste siitä että gryn­dereil­lä on de fak­to kartel­li, ei hin­taerot HITASin ja vapaara­hoit­teisen välil­lä ole mitenkään selitet­tävis­sä vaikka­pa halvem­mil­la tont­tivuokril­la. Jotenkin se kartel­li tulee mur­taa, ja toteut­tamiskelpoisin vai­h­toe­hto tun­tuu ole­van kaupun­gin oma tuotan­to. Voisiko­han sen rak­en­tamisvelvoit­teen ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­sa hoitaa niin että jos ei esim. vuo­den sisään mitään tapah­du niin kaup­pa pure­taan ja ATT rak­en­taa sen talon?

    Kaupunki­mainen oma­toimi­rak­en­t­a­mi­nen olisi toinen, mut­ta tun­tuu otta­van aikaa saa­da tätä käyn­ti­in. Pien­talois­sa tuo toimii, nopein tapa saa­da 10 000 asun­toa lisää Helsinki­in olisi kaavoit­taa Öster­sun­domi­in 10 000 pien­talo­tont­tia, ja nopein tapa täy­den­nys­rak­en­taa lisäraken­nu­soikeu­den myön­tämi­nen nyky­isille pientaloalueille.

  2. Osmo:

    Tavan takaa san­o­taan, että Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut­ta, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat tääl­lä niin korkei­ta. Oikeas­t­aan se osoit­taa, että mei­dän asun­to­tuotan­tomme on erit­täin onnis­tunut­ta ja muiden epäon­nis­tunut­ta, kos­ka Helsingis­sä halu­aisi asua enem­män kuin asun­tokan­taamme mahtuu.

    Voi her­ran jes­tas! Ei se nyt tietenkään tarkoi­ta sitä. Hin­nat on seu­raus­ta kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta. Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut­ta, kos­ka se rajoit­taa keinotekois­es­ti asun­to­jen tarjontaa.

    Tätä tar­jon­nan rajoi­tus­ta voi haarukoi­da ver­taa­mal­la kaavoit­ta­mat­toman maan hin­taa Helsingis­sä muuhun maa­han. Asun­to­jen hin­to­jen pitäisi olla Helsingis­sä suun­nilleen sen ver­ran korkeampia, jos tar­jon­taa ei rajoite­ta poli­ti­ikalla. (Olet­taen, että raken­nuskus­tan­nuk­set on suun­nilleen samat. Tiet­ty jos raken­netaan suo­hon, niin tämä vaikut­taa myös asun­to­jen hintaan.)

    Siinä sä kyl­lä voit olla oikeessa, että alhaiset asun­no­hin­nat ovat myös seu­raus­ta kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta ja epäon­nis­tunut elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka pienen­tää kysyntää.

    Ihmisel­lä on vain yksi elämä, eikä sitä mielel­lään uhraisi asun­tomarkki­noiden tas­apain­ot­tamisen alttarille.

    Joo, mut­ta tule­vien sukupolvien yhdet elämät uhraat ihan mielelläsi?!

    Täy­delli­nen epäon­nis­tu­mi­nen meil­lä oli viime vuo­den asun­to­tuotan­nos­sa, kun raken­nus­li­ik­keet lopet­ti­vat vapaara­hoit­teisen tuotan­non kuin yhteis­es­tä sopimuksesta.

    Eli syytät niitä kartel­lista. Todis­teet tiskiin.

    Oma­l­ta kannal­taan ne toimi­vat järkevästi, kos­ka toimen­pide johti asun­to­jen hin­to­jen voimakkaaseen nousuun.

    Mä oon selit­täny sulle useesti miks yksit­täiset raken­nus­li­ik­keet on liian pieniä tek­i­jöitä asun­tomarkki­noil­la, että ne pystys liikut­teleen hin­to­ja sun kuvaile­mal­la taval­la. En sit tiiä onko kaik­ki raken­nus­li­ik­keet yhdessä riit­tävän iso­ja, mut­ta mus­ta tun­tuu, että sä vaan vil­jelet tätä pop­ulis­tista vihaa raken­nus­li­ikkeitä vas­taan siks, että se sopii sun omi­in tavoit­teisi­in ilman mitään todisteita.

    Tätä ei kaupun­ki voi hyväksyä. ATT:n on otet­ta­va suurem­pi vas­tuu myös kovan rahan tuotannosta.

    Ei, vaan me ei voi­da mitenkään hyväksyä, että sä halu­at sosial­isoi­da raken­nus­tuotan­non. Siinä tuhoutuu hyv­in­voin­tia ämpärikaupalla!

    lisään tähän, että korko­jen verovähen­nysoikeus menee hin­toi­hin sataprosenttisesti.

    Mil­lä perus­teel­la? Meneeks kaik­ki palkanko­ro­tuk­setkin asun­to­jen hin­toi­hin sataprosenttisesti?

    Onks tää täl­las­ta val­tu­us­tossa, että siel­lä puhutaan asioista ihan miten sat­tuu? Tää puhe kun sisältää paljon enem­män virheitä kuin sun nor­maalit blogipostaukset.

    Ehkä sul­la on siel­lä suurem­pi tarve ajaa vaan tavoit­tei­ta eteen­päin ja jos samal­la joutuu viilaa­maan silmään jotain val­tu­utet­tu­ja, jot­ka ei osaa ajatel­la näitä asioi­ta itte, niin annat vaan mennä!?

  3. Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut­ta, kos­ka se rajoit­taa keinotekois­es­ti asun­to­jen tarjontaa.

    Ei rajoi­ta enää, kaavoitet­tua maa­ta on ihan tarpeek­si, eli se tekosyy on poistunut.

    Seli­tys että rak­en­tamisku­lut ovat niin korkeat ettei asun­to­ja kan­na­ta rak­en­taa ei myöskään ole uskot­ta­va. ATT pykää omakus­tan­nehin­taan HITA­Sia jopa puoleen hin­taan vapaara­hoit­teis­es­ten myyn­ti­hin­noista, eli kyl­lä niitä voisi myy­dä kan­nat­tavasti halvemmallakin.

    Maa­ta on, kysyn­tää on jopa niin paljon että hin­nat nou­se­vat keskel­lä lamaa, rak­en­t­a­mi­nen on kan­nat­tavaa. Ja silti ei tönöä nouse. Tämän elim­i­naa­tio­pros­essin seu­rauk­se­na ei jää oikein muu­ta seli­tys­tä kuin kartelli­no­mainen markkinahäiriö.

    En tarkoi­ta sitä että jos­sain istuu joku her­rakööri joka päät­tä asun­to­jen hin­nat, enkä uskoo Osmonkaan tarkoit­ta­van vaikkei tämä sinän­sä täysin pois­sul­jet­tua ole, vaan esimerkik­si sitä että toim­i­joi­ta on niin vähän ettei kil­pailu toi­mi. Kyn­nys­tä markki­noille ja vaik­ka oma­toimi­rak­en­tamiseen voisi muuten madal­taa KSV:n puolelta pilkko­ma­l­la kort­telei­ta pienem­mik­si taloik­si, yhden rapun kokoinen talo on pienem­pi projekti.

  4. Miten niin asum­is­tu­ki menee asun­to­jen vuokri­in 60-prosenttisesti? 

    Kyl­lä se menee ihan sat­apros­ent­tis­es­ti asum­is­tukea saa­van per­heen näkökulmasta.

  5. Jos tässä tarkoite­taan tuen vaiku­tus­ta vuokrien tasoon, niin VATT:n mukaan tuen saa­jat mak­sa­vat 6,4 pros­ent­tia korkeam­paa vuokraa kuin tuet­tomat (2003)

    Mitä Kahilu­o­to-Alanko nyt tarkoit­taa? Liian epämääräis­es­ti ilmais­tu tai ainakin liian epämääräis­es­ti, että minä ymmärtäisin. 

    Lisää infoa kiitos!

  6. tpyy­lu­o­ma: Voitko vähän ava­ta tuo­ta, että miks päivä­tolkul­la jonot­tamis­es­ta voi päätel­lä, että rak­en­ta­jil­la on kartelli?

    Osmo:

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja näyt­ti kalvoa, jos­sa asun­to­jen hin­nat todel­la seura­si­vat ansiotasoindeksiä

    Eli, että asun­to­jen hin­nat kas­vaa 20%, kun ansio­ta­so kas­vaa 20%?

    Tästä kyl­lä vähem­mäl­läkin tilas­toti­eteen osaamisel­la pystyy päät­telemään, että kaik­ki ansion nousu ei mene asun­to­jen hin­toi­hin, vaan suun­nilleen sama osa kuin aikaisemminkin.

    Esim. jos asumiseen meni ennen ansioiden nousua 50%, niin sinne menee nousun jäl­keenkin 50%, eli ansioiden nousus­ta puo­let meni asun­to­jen hintaan…

  7. tpyy­lu­o­ma:

    Ei rajoi­ta enää, kaavoitet­tua maa­ta on ihan tarpeek­si, eli se tekosyy on poistunut.

    Siis väität, että kaavoite­tun maan hin­ta vähen­net­tynä infran raken­nuskus­tan­nuk­sil­la on sama kuin kaavoittamattoman?

    Kartelleista:

    Voisitko nyt yrit­tää vähän valaista, että miten ne raken­nusy­htiöt pystyy vedät­tämään hin­to­ja, kun uusien asun­to­jen osu­us koko markki­noista on kuite­skin aika pieni?

    Mitä todis­tei­ta sin­ul­la on, että asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen raken­nus­li­ikkeille “liian” suuria voit­to­ja? (Tätä ei sit­ten voi päätel­lä niistä tei­dän tupak­ka-askin kan­teen raa­pus­tamista laskelmista, että neliö mak­saa 5k ja rak­en­t­a­mi­nen 2k, eli voiton on pakko olla ihan astronominen.)

    Väität, että kil­pailu ei toi­mi. Mikä estää uusia yri­tyk­siä tule­maan kil­paile­maan Suomen markki­noille, jos ker­ta tääl­lä on monop­o­livoit­to­ja saatavilla?

    1. Art­turil­la on kyl­lä aivan väärä käsi­tys, jos hänen mielestään tont­ti­maan hin­nan pitäisi olla kaupun­gin ydinkeskus­tas­sa nol­la. Näin menetelti­in sosial­is­ti­sis­sa mais­sa, ja se johti arvokkaan maan joutokäyttöön.

  8. Voitko vähän ava­ta tuo­ta, että miks päivä­tolkul­la jonot­tamis­es­ta voi päätel­lä, että rak­en­ta­jil­la on kartelli?

    Ei siitä mitään tarvitse päätel­lä, myyn­ti­hin­toi­hin näh­den alhaiset rak­en­tamiskus­tan­nuk­set näkee suo­raan ATT:n hin­noista. (Ton­tin­vuokra on erik­seen, kuten nykyään myös monis­sa vapaara­hoit­teis­sa kohteis­sa.) Toimivil­la markki­noil­la syn­ty­isi tilanteessa jos­sa tuotan­tokus­tan­nusten ja myyn­tikus­tan­nusten ero kas­vaa hintakilpailua.

  9. Pani­ik­ki on vai­h­toe­hto kartellille. Sil­loin, kun rak­en­t­a­mi­nen laitet­ti­in jäi­hin, asun­to­jen hin­nat oli­vat laskus­sa ja kaup­pa jumis­sa. Moniko uskoi, että hin­nat ja kysyn­tä kään­tyvät nousu­un nykyisel­lä talouskehityksellä?

  10. tpyy­lu­o­ma:

    Ei siitä mitään tarvitse päätellä

    Nimeno­maan se että HITAS-asun­to­ja jonote­taan päivä­tolkul­la on minus­ta viimeinen riit­tävä todiste siitä että gryn­dereil­lä on de fak­to kartelli,

    ööö… no älä sit väitä, että se todis­taa kartel­lista mitään suun­taan tai toiseen.

    Voisitko nyt ava­ta sitä, että miten sä päät­telet niistä ATT:n hin­noista, että raken­nus­li­ikkeil­lä on kartelli?

    Mikä estää uusien fir­mo­jen syn­tymistä alalle rikko­maan näitä kartelle­ja? Onko ne muu­ta­mat ker­rostaloko­hteet mitkä kaupunki­laiset itse ovat raken­nut­ta­neet tulleet huo­mat­tavasti halvem­mak­si kuin raken­nus­li­ikkei­den rakentamat?

    Osmo:

    Art­turil­la on kyl­lä aivan väärä käsi­tys, jos hänen mielestään tont­ti­maan hin­nan pitäisi olla kaupun­gin ydinkeskus­tas­sa nolla. 

    Min­ul­la ei tietenkään ole tätä käsi­tys­tä, kos­ka aivan kuten sanoit, se olisi täysin väärä.

    Minä kysyin onko kaavoitet­tu maa saman hin­taista kuin kaavoit­tam­a­ton (jos kaavoite­tun maan hin­nas­ta vähen­netään infran raken­nuskus­tan­nuk­set.) Jos ei oo, niin sit meil­lä on pulaa kaavoite­tus­ta maasta.

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, että kaavoite­tun maan hin­ta Helsingin­niemel­lä pitäs olla sama kuin kaavoit­ta­mat­toman maan Kain­u­us­sa keskel­lä met­sää. Älä viit­ti leikkiä typerystä…

  11. Art­turi, siitä että kil­pailu raken­nusalal­la ei toi­mi on tääl­läkin jauhet­tu ennenkin. Minus­ta tuo ATT:n tapaus on yksi syy lisää uskoa tämä. Tai jos ollaan sitä mieltä että markki­nois­sa ei ole mitään vikaa, niin voidaan toki tode­ta että kaupun­ki nyt vaan raken­nut­taa talo­ja paljon halvem­mal­la kuin toimi­vat markki­nat ja ihmiset halu­a­vat niitä talo­ja, joten kaupun­gin tulee rak­en­taa niitä mah­dol­lisim­man paljon.

    Mikä estää uusien fir­mo­jen syn­tymistä alalle rikko­maan näitä kartelle­ja? Onko ne muu­ta­mat ker­rostaloko­hteet mitkä kaupunki­laiset itse ovat raken­nut­ta­neet tulleet huo­mat­tavasti halvem­mak­si kuin raken­nus­li­ikkei­den rakentamat? 

    En tiedä mitä ne kaik­ki markki­noille tulon esteet ovat, arvelisin että kohteet ovat iso­ja, ali­hank­in­taketjut pitk­iä ja han­kalia hal­li­ta, tai jotain sel­l­aista. Joka tapauk­ses­sa raken­nut­ta­jia on hyvin vähän. Niitä omaraken­nusko­htei­ta on 2000-luvul­la niin vähän että niiden hin­nas­ta tuskin on juuri mitään dataa.

  12. Hin­to­jen nousu on Helsingis­sä läht­enyt käsistä. Kaupun­gin pitäisi nos­taa vuokria/kiinteistöveroa huo­mat­tavasti. Täl­löin toki asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat ja lainat pieneni­sivät. Asumisen kokon­aiskus­tan­nuk­set eivät täl­löin vält­tämät­tä muut­tuisi, mut­ta raha valuisi pankkien sijas­ta kaupungille vuok­ri­na ja vero­tu­loina. Kaupun­ki voisi näil­lä rahoil­la sit­ten vaik­ka rak­en­taa lisää asun­to­ja, mikä toki las­kee hin­to­ja, mut­ta nos­taa vuokramääriä… Tai vaik­ka laskea veroäyriä, jol­loin palkkavero piene­nee ja alueen kilpailukyky/työllistämiskyky kasvaa.

    Pankit taas voisi­vat keskit­tyä lain­oit­ta­maan yri­tyk­siä yms., eikä puhal­ta­maan pystyyn kiin­teistöku­plaa. Kaikkein hölmöin­tähän on yhteiskunnal­ta ylivelka­an­tua osta­mal­la toinen toisil­taan asun­to­ja. Verovähen­nysoikeus on tosi­aan suo­ra pankki­tu­ki ja pitäisi pois­taa kokonaan.

  13. tpyy­lu­o­ma:

    Art­turi, siitä että kil­pailu raken­nusalal­la ei toi­mi on tääl­läkin jauhet­tu ennenkin.

    Niin on ja jos oikein muis­tan aina ne argu­men­tit kartellin ole­mas­sa olon puoles­ta on ollu yhtä köykäsiä. (Just niitä stet­soni­laskelmia raken­nuskus­tan­nuk­sista ja myyn­ti­hin­noista…) Nyt sul­la on hyvä tilaisu­us vaku­ut­taa esit­tämäl­lä parempia!

    Mä en siis mitenkään kiistä etteikö se ATT:n esimerk­ki oo hyvä ja todis­tusvoimainen, mut­ta voisitko nyt jo tämän kol­man­nen pyyn­nön jäl­keen selit­tää sitä vähän tarkem­min? Mikä ATT on ja miten HITAS-asun­to­jen kysyn­nästä voi päätel­lä, että raken­nus­li­ikkeil­lä on kartel­li? Eiks nekin raken­na HITAS-asuntoja?

    Niitä omaraken­nusko­htei­ta on 2000-luvul­la niin vähän että niiden hin­nas­ta tuskin on juuri mitään dataa.

    No mulle kyl­lä kel­pais se data, vaik­ka niitä pis­teitä ei mon­taa oliskaan…

    Mä suh­taudun näi­hin kartel­liväit­teisi­in sen takia skep­tis­es­ti, että niitä vil­jel­lään paljon ja yleen­sä perus­teet­ta. Se ei tarkoi­ta etteikö kartelle­ja vois olla, mut­ta usein niiden toitot­ta­jil­la on joku muu agen­da kuin kartellin lopettaminen.

    Osmol­la veikkaisin sen ole­van asunt­tuotan­non poli­it­ti­nen kon­trol­loin­ti, eli että raken­net­tas enem­män sel­l­a­sia talo­ja ja ympäristöö minkä Osmo arvelee ole­van hyväk­si ihmisille, eikä sel­l­as­ta mis­tä ihmiset ovat valmi­ita maksamaan.

    1. Muutkin rak­en­ta­vat HITAS-asun­to­ja ja saa­vat niistä paljon halvem­pia kuin aivan saman­lai­sista kovan rahan asun­noista. Tot­ta kai raken­nus­li­ike myy asun­non eniten tar­joavalle. Ei siinä ole mitään ihmeel­listä. Ihmeel­listä oli tämä kaikkien raken­nus­li­ikkei­den samanaikainen rak­en­tamisen lopet­ta­mi­nen, kun asun­to­jen hin­nat vähän lask­i­vat, vaik­ka hin­tata­so oli selvästi yli tuon HITAS-hin­nan — hin­nan, joka ei siis tuot­tanut tappiota.

  14. tpyy­lu­o­ma
    “voidaan toki tode­ta että kaupun­ki nyt vaan raken­nut­taa talo­ja paljon halvem­mal­la kuin toimi­vat markki­nat ja ihmiset halu­a­vat niitä talo­ja, joten kaupun­gin tulee rak­en­taa niitä mah­dol­lisim­man paljon.”

    Se taas ei onnis­tu jos niitä niin kovaan ali­hin­taan, että kan­nat­taa muu­ta­ma päivä käyt­tää pelkkään jonottamiseen.

    Onhan noi­ta raken­nut­ta­jia men­nyt tämän laman myötä nurinkin, joten ei se ainakaan liian help­poa ole.

  15. “Oikeas­t­aan se osoit­taa, että mei­dän asun­to­tuotan­tomme on erit­täin onnis­tunut­ta ja muiden epäon­nis­tunut­ta, kos­ka Helsingis­sä halu­aisi asua enem­män kuin asun­tokan­taamme mahtuu”

    HOHHOH!

    Tilanne on käytän­nössä se, että ihmiset muut­ta­vat näi­hin Por­voisi­in ja Klaukkaloi­hin nimeno­maan Helsin­gin epäon­nis­tuneen asun­topoli­ti­ikan ansiosta.

    Eivät ne sinne halua muut­taa, mut­ta tääl­lä on niin turkasen kallista. Mikä tahansa per­hea­sun­to mak­saa tänään Helsingis­sä vähin­tään 200 keu­roa, ja sil­lä hin­nal­la pääsee vas­ta jollekin spugealueelle, mis­sä kukaan ei halua lap­si­aan kasvattaa.

    Helsin­ki ei ole onnis­tunut lainkaan asun­topoli­ti­ikas­saan. Itse asi­as­sa Helsin­gin syytä on se, että ihmiset on muu­tatet­tu pitkin Nurmijärviä.

  16. Suo­ma­laiset raken­nusy­htiöt rak­en­ta­vat Pietaris­sa jo saman ver­ran ker­rosneliöitä kuin nor­maalivuon­na Helsingis­sä. Ja halu­a­vat korot­taa ja vaki­in­nut­taa markki­nao­suuten­sa. Pietaris­sa asun­to­lain­o­jen korot ovat luokkaa 15%… Lisäk­si muis­tut­taisin vielä, että pörssir­aken­nusy­htiöt eivät juuri tee tap­pi­o­ta vaik­ka jät­täi­sivät rak­en­ta­mat­ta Helsingis­sä. Toki sil­lä ehdol­la että niil­lä on hyviä kasvumah­dol­lisuuk­sia uusil­la toimi­aloil­la ja markkinoilla.

    Voisiko edes yhden ker­ran ajatel­la raken­nus­poli­ti­ikkaa yhtiöi­den näkökul­mas­ta? Kun nyt ajat­telee mitä “haastei­ta” yhtiöt näkevät lähitulevaisuudessa:
    ‑Arvon­lisäveron tule­va pros­entin nousu nos­taa asi­akkaan hin­taa pros­entin pari(osa alvista paisuu ketjus­sa). On hyvin epämääräis­es­ti makustel­tu jopa 25% tasoa lähitulevaisuudessa.
    ‑Val­tion talous­min­is­ter­iöis­sä on tulos­sa sukupul­ven­vai­h­dos eikä tule­vaa lin­jaa osaa kukaan ennustaa.
    ‑Het­emäen verotyöryh­mä ja sen tule­vat päätök­set heilaut­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja ja kansalais­ten ostovoimaa esim. +-20%. Siitä seu­raavia poli­it­tisia päätök­siä ei tiedä kukaan.
    ‑Huo­mat­ta­va määrä asun­to­var­al­lisu­ut­ta on sat­sat­tu viime vuosi­na saneerausrakentamiseen.
    ‑Suurten ikälu­okkien eläke­bu­u­mi johta­nee asun­to­jen vai­h­toral­li­in, jol­loin van­ho­ja iso­ja kaupunki­a­sun­to­ja tulee markkinoille.
    ‑Kään­teinen arvon­lisävero tulee muut­ta­maan kulu­jen hin­nan­muo­dos­tus­ta uudel­la ja ennus­ta­mat­toma­l­la tavalla.
    ‑Tule­vat ener­gia­raken­nus­määräyk­set nos­ta­vat kulu­ja 10–25%. Määräys­ten viipymi­nen ja poli­it­ti­nen lin­jat­to­muus asi­as­sa tekevät pro­jek­tien aloit­tamisen mah­dot­tomak­si, kos­ka esim. neljän vuo­den asun­not voisi­vat valmis­tua “van­hanaikaisi­na”.
    ‑Jos vierastyövoiman lail­liseen har­maaseen hin­noit­telu­un puu­tu­taan , raken­nusku­lut nou­se­vat 10–25%. Päät­täjien lin­jat­to­muu­den poli­it­ti­nen ris­ki on kohtu­u­ton gryndereille.
    ‑Viro­laiset pääu­rakoit­si­jay­htiöt alka­vat rantau­tua ensin korjausrakentamiseen,sitten uus­tuotan­toon. Olisi tyh­mää kil­pail­la matalem­man verokan­nan yhtiöi­den kanssa.

    … Voisin jatkaa lis­taani vielä pari sivua. Mut­ta jo näi­denkin para­me­trien val­os­sa olisi aika tyh­mää aloit­taa ison volyymin rak­en­tamista Helsingissä.Osmolla ja muille rak­en­tamisen säätelijöille sanois­in että jos jos eletään Suomen kaltaises­sa puolisään­nellyssä taloudessa, olisi myös sään­telijöi­den ymmär­ret­tävä vaiku­tuk­sen­sa markki­noi­hin. Jos yri­tyk­set eivät tiedä tule­vaisu­u­den sään­te­lylin­jo­ja, on aika hölmöä ottaa taloudel­lisia riske­jä. Tehkää niitä päätöksiä.

  17. Poli­ti­ikan pop­ulisti tietenkin vaatii, että asun­to­jen pitää olla ostet­taes­sa halpo­ja ja myytäessä kalliita.

    Helsin­gin pitää tietenkin olla kalli­impi kuin maaseu­tu ympäril­lä. Jos kaupun­ki “onnis­tuneen” asun­topoli­ti­ikan seu­rauk­se­na puolit­taa asun­to­jen hin­nat, niin mitä tapah­tuu ympäryskun­tien asun­to­jen hin­noille; niille eli­naikaisille säästöille, joi­ta naa­purikun­tien asukkaat ovat sijoit­ta­neet asuntoonsa.

  18. Toimen­piteet aika­järjestyk­sessä asun­to­hin­noit­telemisen kuriinsaatamiseksi:
    1) pois­te­taan kun­tien kaavoitusmonopoli,
    2) pois­te­taan hyvää tarkoit­ta­va sään­te­ly ja
    3) kiel­letään kun­nil­ta muidne kuin työ­suhdea­sun­to­jen omistaminen.

  19. Osmo, rak­en­t­a­mi­nen lop­pui kos­ka rak­en­tamisen rahoit­ta­mi­nen loppui.

    Isotkaan rken­nus­li­ik­keet eivät saa­neet lain­o­ja edes rak­en­tamisa­jak­si ilman moninker­taisia vakuuksia.

    Sik­si rak­en­t­a­mi­nen pysähtyi kuin seinään. Ei sen vuok­si, että hin­nat oli­si­vat laskeneet.

    1. Tuo nyt ainakin olisi hyvä syy ottaa rak­en­t­a­mi­nen ATT:n vas­tu­ulle. Kaupun­ki olisi voin­ut taa­ta rahoituk­sen, mut­ta en tiedä, tuliko kukaan kysymään tai onko kaupun­gin johto niin ide­ol­o­gista, ettei pitäisi täl­laista sopivana.

  20. K‑Veikko: “…niille eli­naikaisille säästöille, joi­ta naa­purikun­tien asukkaat ovat sijoit­ta­neet asuntoonsa.”

    Jos on pitänyt asun­toa osto­hetkel­lä hin­tansa arvoise­na ja tarpeel­lise­na, ei pitäisi hai­ta­ta vaik­ka jälleen­myyn­tiar­vo las­kee. Oikeas­t­aan parem­pi vain, jos kiin­teistövero las­kee. Vai­h­taes­sa asun­toa isom­paan on myös vain hyvä, jos väli­ra­ha on pienem­pi (kaikkien asun­to­jen hin­to­jen lask­ies­sa). Tietenkin se voi jotaku­ta har­mit­taa, että samal­la rahal­la kuin muu­ta­ma vuosi aiem­min osti asun­non olisi voin­ut saa­da myöhem­min paljon enem­män, mut­ta siihen ei asun­topoli­ti­ikkaa pidä perus­taa. Teknolo­gian kohdal­la tilanne on jatku­vasti tämä. Muu­ta­man vuo­den päästä saa halvem­mal­la paljon parempaa.

  21. Ihan vain anek­doot­ti­na Osmon puheeseen. Aikoinaan osa Rau­malai­sista por­vareista lähetet­ti­in 1500-luvul­la Kus­taa Vaasan määräyk­ses­tä perus­ta­maan ja rak­en­ta­maan Helsinkiä. Ja hyvän kaupun­gin rak­en­si­vatkin. Vieläkin kukois­taa. Nyt siis tule­vat kaupunki­in Pori­laiset ja pilaa­vat toden­näköis­es­ti koko hom­man. Huolestuttavaa.

  22. Art­turi, ATT ei käsit­tääk­seni suo­ranais­es­ti raken­na mitään, se raken­nut­taa ja hom­mat tekee yksi­tyiset raken­nus­li­ik­keet. Ihan samat kuin yksi­ty­is­tenkin raken­nut­ta­jien talot rak­en­taa. ATT:n HITAS-hin­nat on hyödyl­listä infor­maa­tio­ta sik­si että ne anta­vat hyvän kuvan siitä mitä kus­tan­nus­ta­so todel­lisu­udessa on, ei HITASin rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia mitenkään sub­ven­toi­da. Ja niiden perus­teel­la gryn­deri­por­taan tuo­ma hin­tal­isä heiluu jos­sain 50% nurkilla. 

    Häik­iö on minus­ta oikeil­la jäljil­lä, arve­len että kyse ei ole siitä että tuo olisi gryn­derin voit­to, vaan rahoi­tuskus­tan­nuk­sista. Gryn­der­il­lä on merkit­tävä ris­ki että asun­toa ei saadakaan myy­tyä arvioidus­sa ajas­sa olet­tuun hin­taan, ja tämä on käytän­nössä iso rahoi­tusku­lu. Kun malli­in ATT myy­dään hal­val­la niin täl­laista riskiä ei juuri ole, ja itselleen rak­en­ta­jalle sitä ei tietenkään ole lainkaan. Mielestäni tämä selit­tää sen että edullis­in­ta rak­en­tamista Suomes­sa on itse raken­nete­tut omakoti­talot kun sen luulisi ole­van nimeno­maan niin että ammat­ti­mainen organ­isaa­tio tekee halvem­malle. Ja var­maan tekeekin, mut­ta ne rahoituskulut.

    Helsingis­sä on min­un muis­taak­seni tasan yksi uusi asukkaiden gryn­daa­ma ker­rosta­lo, Lop­pukiri Ara­bi­as­sa. Jos­sain vai­heessa on kai use­ampikin. En tiedä mitä se Lop­pukiri maksoi.

    Ja pakko kysyä, mikäköhän sin­ulle riit­täisi todis­teek­si mis­tään markki­nahäir­iöstä noin yleensä?

  23. tpyy­lu­o­ma: Eli siis perutko sinä nyt väit­teesi, että raken­nus­li­ikkeil­lä olisi kartel­li ja väität, että hin­taero johtuu rahoi­tuskus­tan­nuk­sista? Ei kait tässä sit­ten enää ole mitään epäselvää.

    Ei niitä rahoi­tusku­lu­ja pääse karku­un mitenkään, kos­ka se on oikea hin­ta riskin kan­tamis­es­ta. Sen voi tietysti siirtää veron­mak­sajille, mut­ta mik­si hei­dän pitäisi sub­ven­toi­da vielä lisää asun­to­jen ostajia?

    Min­ulle riit­tää todis­teek­si markki­nahäir­iöstä ainakin se, että kartel­li on oikeasti ole­mas­sa, eli löy­tyy todiste sopimuksesta.

    Toinen aika hyvä todiste on suuret riskiko­r­jatut tuo­tot. Eli jos väität, että raken­nus­li­ikkeil­lä on kartel­li, niin sen pitäs näkyä silleen, että ne tuot­taa “liikaa” voit­toa. Jos ne ei tuo­ta liikaa voit­toa, niin kartel­lia ei luul­tavasti oo.

    Sen sijaan stet­soni­laskel­mat raken­nuskus­tan­nuk­sista ja myyn­ti­hin­noista ei kel­paa mihinkään, eikä yleinen tietämät­tömyys markki­noiden toimin­nas­ta tai epälu­u­lo “her­ro­ja” kohtaan.

  24. Art­turi, väitän että on kak­si tapaa hoitaa tuo­ta rahoi­tus­riskiä myyn­ti­hin­noista ja ajoista. Joko tekee niin kuin ATT että aset­taa hin­nan sen ver­ran alhaisek­si että menee var­masti kau­pak­si, tai sit­ten lait­taa hin­nan sen ver­ran korkeak­si että ris­ki kan­nat­taa ottaa. Se että kaik­ki yksi­tyiset raken­net­tu­jat toimi­vat jälkim­mäisel­lä taval­la tarkoit­taa ettei hin­tak­il­pailua käytän­nössä ole. Se halu­aako tätä kut­sua kartel­lik­si vai jotenkin häveliäämin vaikka­pa markki­noiden suurek­si riski­aver­siok­si on min­ulle sinän­sä saman tekevää.

  25. Min­ulle riit­tää todis­teek­si markki­nahäir­iöstä ainakin se, että kartel­li on oikeasti ole­mas­sa, eli löy­tyy todiste sopimuksesta.

    Paper­il­la sopimus­ta ei ainakaan ole, ja tuskin ään­in­auho­jakaan löy­tyy. Jos minä sovin suullis­es­ti toisen markki­na­jo­hta­jan kanssa, että hän voit­taa tar­jouk­set par­il­lisi­na vuosi­na Porista ja parit­tom­i­na Rau­mal­ta ja minä päin­vas­toin, niin jäl­keen­päin voi kiis­tel­lä maail­man tap­pi­in tar­jous­ta­so­jen kohtu­ullisuuk­sista ja niihin vaikut­taneista tek­i­jöitä, mut­ta ei niistä selvää todis­tet­ta yhteistyöstä löydy.

    Monil­la aloil­la kartel­livoitot voivat olla suuria, kartel­lisakot pieniä, ja kiin­ni­jäämisen ris­ki vielä pienem­pi. Plussien ja mii­nusten jäl­keen kartel­li hyödyt­tää sekä siihen osal­lis­tunei­ta yri­tyk­siä (= osak­keen­o­mis­ta­jia), että palk­it­semisjär­jestelmien kaut­ta niiden toimi­vaa johtoa. Rehelli­nen kil­pailu veren­maku suus­sa on työlästä ja huonos­ti palk­it­se­vaa, kartellil­la ja muul­la kil­pailun rajoit­tamisel­la voit­taa paremmin.

    Ratio­naa­li­nen johta­ja ryhtyy kartel­li­in jos voi, ratio­naa­li­nen osak­keen­o­mis­ta­ja hyväksyy menet­te­lyn (tai hyväksy­isi, jos tietäisi.) Molem­mil­la on selvät taloudel­liset kan­nus­timet. On “yleistä tietämät­tömyyt­tä markki­noiden toimin­nas­ta” uskoa muu­ta sik­si, että tuos­sa tehdään joitain lait­tomasti tai nk. väärin. 

    Yst. terv. nim­im.: “mekin mak­soimme miljoo­nia markko­ja ylimääräistä vuosia myöhem­min pal­jas­tuneelle tarjouskartellille”

  26. tpyy­lu­o­ma: No ei se nyt oo yhtään saman tekevää. Kartel­li on ensin­näkin laiton ja toisek­seen se antaa ymmärtää, että tässä on nyt jotain hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta tulossa.

    Jos taas kyse on markki­noiden riski­aver­sioista, niin tilan­net­ta ei voi paran­taa siirtämäl­lä tämä ris­ki veron­mak­sajien kan­net­tavak­si asun­to­jen ostajilta.

    Noin yleen­sä markki­nat allokoi­vat riskin sinne mis­sä sen kan­tamis­es­ta tulee pien­im­mät kustannukset.

    Sin­un malli tuos­ta rahoi­tus­riskin hallinnas­ta on ihan nai­ivi. Ei se noin toi­mi. Miks tuos­sa myyntiaika/voitto jakau­mas­sa olis just kaks pis­tet­tä mitkä olis opti­me­ja? Mis­tä sä päät­telet, että se ATT:N piste edes on optimi?

    On paljon toden­näköisem­pää, että raken­nus­li­ikkei­den piste on se opti­mi, kos­ka ne sen­tään yrit­tää mak­si­moi­da omaa voittoaan.

    1. On kyl­lä aika yliar­vostet­tu ris­ki, jos hin­ta pitää kaksinker­tais­taa, kun pelkää, että helsingis­sä ei ole asun­noille kysyn­tää, kun niitä todel­lisu­udessa jonote­taan ulkona vuorokausikaupalla.

  27. Oon samaa mieltä Osmon kanssa, että tpyy­lu­o­man teo­ria ei oo kovin uskot­ta­va. (Ihan siltä var­al­ta, jos se ei oo vielä tul­lu selväks…)

  28. “Jos uusia Hitas-asun­to­ja jonote­taan vuorokausikau­pal­la, on jotain kyl­lä pielessä.”

    Mitähän vaiku­tuk­sia Hitas asun­to­jen jono­tuk­seen olisi menet­te­lyl­lä, että asun­not myy­dään siinä järjestyk­sessä, kuka tar­joaa korkeim­man “muut­tora­han”.

    Muut­tora­ha on asukkaan asun­nos­ta hin­nan lisäk­si tar­joa­ma sum­ma, jon­ka hän mak­saa kaupungille muut­taes­saan pois asun­nos­ta. Asun­non myyn­ti­hin­ta ostet­taes­sa ja myytäessä on nor­maalien Hitas-rajoi­tusten mukainen. Vas­taavasti tämän käyte­tyn Hitas-asun­non ostaa se, joka suos­tuu korkeim­paan muuttorahaan.

    Ovatko pitkäaikaiseen asumiseen Helsin­gin alueel­la sitoutuneet asukkaat juuri se oikea kohderyh­mä joi­ta kaupun­ki halu­aa asukkaik­seen? Muitakin kri­teere­itä on käytet­tävis­sä, jos halu­taan yhdis­tää sekä sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to että osto- ja myyn­ti­markki­noiden paine.

  29. Osmo:
    “..asun­to­jen hin­toi­hin muo­dos­tuu etäisyy­destä johtu­va ero. Mitä kauem­pana sijait­se­vat mar­gin­aalis­es­ti kan­nat­ta­vat asun­not, sitä kalli­impia ovat asun­not lähel­lä. Jos sama määrä asun­to­ja, olisi raken­net­tu järkevämpi­in paikkoi­hin, asum­i­nen Helsingis­sä olisi halvempaa.”

    Juuri näin. Asun­to­jen arvo muo­dos­tuu dif­fer­en­ti­aal­i­maanko­ros­ta. Adam Smith kir­joit­ti jo “Kan­so­jen var­al­lisu­udessa” siitä miten sijan­ti antaa maanko­rkoa. Hin­ta on sit­ten eri jut­tu. Se syn­tyy velka­ra­han hin­nas­ta, sub­ven­tioista ja ennen kaikkea “talon­va­l­taa­jista,” jot­ka markki­noil­la nos­ta­vat hintaa.

    “Vaik­ka asun­to­jen hin­tasään­nöste­ly on talous­te­o­reet­tis­ten tosi­a­sioiden vas­taista, olen pitänyt sitä pienem­pänä pahana.”

    Asun­to­jen hin­tasään­nöste­ly ei ole talous­te­o­reet­tis­ten tosi­a­sioiden vas­taista, sen enem­pää kuin luon­nol­lis­ten monop­o­lienkaan hin­tasään­nöste­ly. Maa vois­taisi­in allokoi­da käyt­täjille vaik­ka täysin sosial­is­tis­es­ti. Peri­aat­teessä näin tehti­in Suomes­sa v.1919 torp­par­i­lais­sa. Tulok­se­na oli val­ta­va talouskasvu maaseudul­la. Sosial­i­mi ei kuitenkaan toi­mi pidem­män päälle ja sik­si allekir­joit­tanut kan­nat­taakin maan jakamisen sijaan vuokrat­u­lo­jen jakamista. Vuosit­tainen kiin­teistövero verot­taa pois talousvuokran ja velka­ku­plan. Ja ansio­tulovero­jen alen­nus las­kee markkinahinnat.

  30. Kjr63:

    …ennen kaikkea “talon­va­l­taa­jista,” jot­ka markki­noil­la nos­ta­vat hintaa.

    Mitä mah­dat tarkoit­taa “talon­va­l­taa­jil­la”?

  31. “Helsingis­sä on min­un muis­taak­seni tasan yksi uusi asukkaiden gryn­daa­ma ker­rosta­lo, Lop­pukiri Ara­bi­as­sa. Jos­sain vai­heessa on kai use­ampikin. En tiedä mitä se Lop­pukiri maksoi.”

    vas­taus:

    “Lop­pukirin asun­to­jen keskimääräi­nen neliöhin­ta (ilman huoneis­toko­htaisia val­in­to­ja ja yhteis­tilo­jen irtaimis­toa) oli 2935€/m2. Hin­ta sisältää myös osu­u­den yhteis­tiloista. Huoneis­to­jen hin­nat on jyvitet­ty nor­maali­in tapaan, ilman­su­un­nan, asuinker­roksen ja näköalo­jen mukaan.” ks. http://www.loppukiri.fi/lktalo.htm

  32. Kun kat­so­taan asun­to­jen hin­to­ja, voidaan hyvin päätel­lä että mil­laises­sa ympäristössä ihmiset pääsään­töis­es­ti halu­a­vat asua. Ei kukaan mak­sa yliko­rkea­ta hin­taa – oli kyse asun­non ostamis­es­ta tai vuokraamis­es­ta – pakon edessä, vaan sik­si että hän halu­aa kyseisen asun­non juuri siltä alueelta. Toki kom­pro­mis­se­jakin tehdään osta­mal­la / vuokraa­mal­la asun­to jostain toiselta alueelta, kun samal­la saadaan lisäneliöitä tai säästetään hinnassa.

    Mut­ta kun hin­to­ja kat­so­taan, voidaan päätel­lä että Helsingis­sä mieluisim­mat alueet ovat van­han kan­takaupun­gin alueel­la. Syynä tähän tuskin on asun­to­jen ehdo­ton parem­muus tai niiden sijain­ti, vaan se että näil­lä alueil­la kaupunki­maisu­us koros­tuu suh­teessa esim. lähiöihin. 

    Kaupunki­maisu­ut­ta on mm. palvelu­jen läheisyys, liiken­ney­htey­det (eri­tyis­es­ti julkisen liiken­teen toimivu­us), kivi­jalka­kau­pat – ylipäätään kaik­ki mikä luo elämää. Elämän puut­teesta on ns. nukku­malähiöitä aina moitit­tu. Sinne men­nään vain nukku­maan, kun mitään muu­ta tekemistä näiltä alueil­ta ei juuri löydy.

    Tätä vas­ten, on san­gen ihmeel­listä että asun­to­tuotan­nos­sa pitkälti jatke­taan edelleen 40–50-luvuilla aloitet­tua lähiöpoli­ti­ikkaa. Väitetään että Helsingis­sä ei ole maa­ta kaavoitet­tavak­si ja hamu­taan lisää aluei­ta lähikun­nista. Väärin. Jos halu­taan että kaupun­ki kas­vaa elävänä ympäristönä, jos­sa on palvelu­ja ja elämää – kaupunki­maisu­ut­ta – on yksi ain­oa suun­ta, johon kaupunkia voi kas­vat­taa. Ylöspäin.

    Punavuori on asun­to­jen keski­hin­nois­sa Helsin­gin kalleim­paan osaan kuu­lu­vaa aluet­ta. Se on myös kaikkein tiheim­min asutet­tu alue – ain­oa jos­sa asukasti­heys ylit­tää 20.000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Täl­lainen asukasti­heys takaa elinkelpoisen ympäristön palveluille, oli kyseessä R‑kioskit, ruokakau­pat, kam­paamopalve­lut, rav­in­to­lat tai suu­tar­it. Yksi R‑kioski vaatii 5000 asukas­ta neliök­ilo­metrille ollak­seen kan­nat­ta­va tai sit­ten sen on saata­va asi­akkai­ta huo­mat­tavasti laa­jem­mal­ta alueelta. Sama kos­kee keskikokoista K‑markettia tai S‑markettia. Alle tuon asukasti­hey­den kyseis­ten palvelu­jen ylläpi­to ei ole kan­nat­ta­va – luulisi esim. Jus­si Pajusen, entisen ruokakaup­pi­aan, tuon tietävän.

    Mik­sei enem­män keski­tytä kas­vat­ta­maan aluei­den asukasti­heyt­tä, sil­lä siten saadaan elinkelpoiset olo­suh­teet palveluille – niin julk­isille palveluille kuin kau­pal­lisillekin – ja saadaan enem­män elämää ja viihty­isyyt­tä asuinympäristöön. Tiivi­impi rak­en­t­a­mi­nen ei tarkoi­ta suinkaan betoni­hel­vettiä. Kaupunki­maisu­u­teen kuu­luu osana myös viher­rak­en­t­a­mi­nen puis­to­jen muo­dos­sa. Puis­tot ovat osa kaupunkiym­päristöjä ja puis­to­ja on vain kaupungeis­sa (mon­tako puis­toa on Espoos­sa, Van­taal­la tai Nur­mi­järvel­lä?). Kun vielä määritel­lään puis­to – virk­istäy­tymis­tarkoituk­seen tehty, hoidet­tu viher­alue – voidaan tarkastel­la esim. Helsin­gin kan­takaupun­gin aluet­ta ja huo­ma­ta, että siel­lä on puis­to­ja vähin­tään kol­men — neljän kort­telin välein. Helsin­ki on siten san­gen vihreä kaupun­ki. Pari pen­sas­ta tai puu­ta talo­jen edessä ei tuo vihreyt­tä ympäristöön – ne kut­su­vat korkein­taan koiria ja humalaisia kuseksimaan.

    Samal­la kun uno­hde­taan pen­saiden istut­tamiset talo­jen edus­toille, voidaan keskit­tyä umpiko­rt­telirak­en­tamiseen. Umpiko­rt­telit ovat toim­i­neet jo vuo­sisato­jen ajan eri kaupungeis­sa ja mais­sa. Suuresti ihmette­len että mik­si mitään muu­ta vai­h­toe­htoa halu­taan kaupunki­rak­en­tamises­sa edes harki­ta. Por­raskäytävät suo­raan kadulle, numeroin­ti on yksinker­taista ja selkeätä, mm. (inva)taksipalvelujen käyt­tö helpot­tuu huo­mat­tavasti. Samal­la voidaan kort­telien keskelle rak­en­taa viihty­isiä sisäpuis­to­ja jois­sa lapset voivat leikkiä tur­val­lis­es­ti ja van­hem­matkin viet­tää aikaa – erään­laisia minipuis­to­ja. Täl­laisi­a­han on mm. etelä-Helsingis­sä sekä Vallilas­sa ja hieno­ja ovat.

    Hyviä esimerkke­jä uud­es­ta kaupunki­rak­en­tamis­es­ta ovat Pikku Huopalahti (eri­tyis­es­ti uudem­pi osa) sekä Hert­toniemen­ran­ta. Molem­mat alueet ovat eläviä, palve­lut ovat melko lähel­lä ja asukasti­heys alkaa olla riit­tävä. Molem­pi­en aluei­den raken­nuk­si­in olisin itse lait­tanut pari-kolme ker­rosta lisää ja pian olisi alueil­la ollut var­masti riit­tävä määrä väkeä elät­tämään aluei­den palvelukirjoa.

    Pari­isi – varsi­nainen Pari­isin kaupun­ki, Ile de France, on pin­ta-alal­taan vain puo­let Helsin­gin pin­ta-alas­ta. Silti siel­lä on asukkai­ta läh­es neljä ker­taa enem­män. Onko siel­lä ahdas­ta? Ei. Onko kaupun­ki viihty­isä ja elävä? Kyl­lä. Onko kaupun­ki vihreä? Kyl­lä, hieno­ja hoidet­tu­ja puis­to­ja kaupungis­sa on vaik­ka kuin­ka. Mis­sä siel­lä on ongel­mat? Kaupun­gin ulkop­uolelle raken­ne­tuis­sa nukku­malähiöis­sä, jois­sa ei ole palveluja. 

    Eikö tästä voisi ottaa opiksi?

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.