Yritykset rikkureina

20 vastausta artikkeliin “Yritykset rikkureina”

1. Rikkuriyri­tys?

   Jopas tuli haus­ka termi.

   Rikkuriyri­tys siis on sem­moinen, jon­ka työn­tek­i­jät halu­a­vat olla hyvää pataa työ­nan­ta­jan kanssa. Menevät jopa niin pitkälle, että tekevät sopimuk­sen työ­nan­ta­jan kanssa ja vieläpä menevät töihin?

   Usko­ma­ton­ta tek­stiä Soininvaaralta.

   Tuskin Valio sopimus­ta yksipuolis­es­ti teki. 

   Rikkuriyri­tys. Voi her­ran­piek­sut sen­tään. Jos Valion työn­tek­i­jöil­lä on järkeä päässä ja menevät töi­hin eikä lakkoon, niin sekö tekee Valios­ta huonon yrityksen?

   Eikö tuo eril­lisen sopimuk­sen tekem­i­nen ker­ro vain sen, että työ­nan­ta­ja on hyvä? Muu­toin­han työn­tek­i­jät oli­si­vat lakos­sa muiden mukana.

   Soin­in­vaara sanoi: “Kyse ei ole vain välistävedosta.”

   Aha. Mis­tä sit­ten on myös kyse? Onko työn tekem­i­nen välistäveto?

   Täysin uusi tulkinta.

   Vastaa

   1. Valio on “rikkuriyri­tys” kos­ka se rikkoi työ­nan­ta­jien rin­ta­man ja ymmärtääk­seni suos­tui niihin ehtoi­hin, joi­hin muut eivät suos­tuneet. Myön­nän, että haus­ka sanaleik­ki houk­t­teli. Vakavak­si oli tarkoitet­tu viesti, että työ­nanata­japuolelle eivät kaik­ki hyväksy EK:n koven­tunut­ta linjaa. 

      Vastaa

2. Eikös Valio toi­mi juuri kuten EK on toivonut?

   En edelleenkään ymmär­rä tuo­ta rikkuri-huumoria.

   EK:n viesti­hän on ollut TUPOn hau­taamisen jäl­keen nimeno­maan yri­tysko­htainen sopiminen.

   Valio teki niin. Mis­sä on rikkuri joka rikkuroi ja mitä?

   Vastaa

3. Nat­sien ja kom­mu­nistien jäljiltä on todet­tu ns. kään­nyn­näis­ten osoit­tau­tuneen useinkin kaikkein jul­mim­mik­si vallankäyttäjiksi.

   EK:n johta­ja Leif Fagernäs palveli jo UKK:n aikana ulko­min­is­ter­iötä ja Björn Wahlroosin juuret tun­netaan sanomat­takin. Täl­laisil­la voi olla eri­tyi­nen tarve puhdis­tau­tua byrokraatin maineestaan esi­in­tymäl­lä kovimp­ina koviksi­na työ­nan­ta­jien rintamassa.

   Vastaa

4. Olisiko tässä keskitet­ty­jen sopimusten lop­un alku?

   Vastaa

5. Eikös Valio toi­mi juuri kuten EK on toivonut?

   Aivan. Eikös EK olekin halun­nut paikallista sopimista?

   Hmm..
   Voisiko tämä selit­tää sen, mik­si EK toimii niin älyt­tömästi? Olisiko tämä kaiken aikaa ollutkin tarkoitus?

   Vastaa

6. Osmo:

   työ­nanata­japuolelle eivät kaik­ki hyväksy EK:n koven­tunut­ta linjaa.

   Mitä sä tarkoi­tat täl­lä EK:n koven­tuneel­la lin­jal­la? Sitä, että ne halu­aa mata­lampia palkko­ja vai sitä, että ne haluu siirtää palkoista sopimisen mah­dol­lisim­man yritystasolle?

   Vastaa

7. Min­ua pelot­taa lähin­nä suo­ma­laisen elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den tule­vaisu­us. Lakon aikana kau­pan logis­ti­ik­ka löytää nopeasti uusia tuot­tei­ta — jot­ka ovat sekä laadullis­es­ti että hin­nal­lis­es­ti kil­pailukyky­isiä. Ettei vain käy, niin kuin on muu­ta­malle muulle alalle jo käynyt. 🙁

   Vastaa

8. Mikko Särelälle toteaisin, että keskitet­ty­jen sopimuk­sien lop­un alku meni jo ajat sit­ten. Eri­tyis­es­ti palvelu­aloil­la on yri­tysko­htaisia, muu­ta­maa yri­tys­tä sitovia tai hyvin pien­tä elinkei­noelämän alaa sitovia työehtosopimuksia. 

   Sekaan­nus­ta aiheut­taa se, että näitä kaikkia kut­su­taan yleiskielessä työe­htosopimuk­sik­si. Niitähän on kah­den­laisia, nor­maal­isi­tovia ja yleis­si­tovia. Nyky­isin myös yleis­si­tovien työe­htosopimuk­sien piiris­sä tehdään paljon niiden sisäisiä, paikallisia sopimuk­sia yri­tysko­htais­es­ti esimerkik­si osa-aikaisen työvoiman käytöstä jne. 

   Suo­ma­lainen työelämä on lähempänä paikallista sopimista, kuin yleinen käsi­tys on.

   Elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den tilanne on kieltämät­tä poikkeuk­selli­nen. Myös työn­tek­i­jäpuolen tulee hyväksyä yri­tysko­htais­es­ti tehdyt sopimuk­set. En tiedä on näin tehty. 

   Työn­tek­i­jäpuolen voisi olla viisaampi ede­tä seu­raavasti: raja­ta lakon ulkop­uolelle ne yri­tyk­set, jot­ka eivät halua kovaa lin­jaa. Lakko jatkuisi niiden yri­tyk­sien osalta, jot­ka sitä kannattavat.

   Vastaa

9. Häik­iö, kehotan tutus­tu­maan tarkem­min niihin neu­vot­telukysymyk­si­in, joiden takia SEL lakkoilee. Tämän jäl­keen “rikkuriyri­tys” ‑ter­mi auke­nee parem­min. Se ei ole tässä tapauk­ses­sa vält­tämät­tä arvottava.

   Valio siis pitäy­tyy vaa­ti­mas­ta työn­tek­i­jöiltään niitä työe­hto­heiken­nyk­siä, joi­ta ETL (ja EK) vaatii SEL:ltä. Tämä tekee Valios­ta “rikkurin”, kos­ka se mur­taa työ­nan­ta­japuolen rin­ta­man. SEL hyväksyy Valion kanssa teh­dyn eril­lis­sopimuk­sen. Luul­tavasti liität sanaan “rikkuri” sel­l­aisia merk­i­tyk­siä, joi­ta Osmo ei tässä tarkoita.

   Kyse on tosi­aan lop­ul­ta vain semant­ti­nen. Esimerkik­si omas­ta mielestäni Valio teki luul­tavasti järkevän päätök­sen. Muu ETL saat­taa ihan hyvin joutua seu­raa­maan perässä, kos­ka näistä samoista asiois­ta­han on riidel­ty jo aikaisemp­inakin sopimuskier­roksi­na. Myös kak­si vuot­ta sit­ten oli lyhyt lakko samas­ta asi­as­ta. Neljä vuot­ta sit­ten uhkailti­in, mut­ta ei ryhdyt­ty toimiin.

   Näin ohi­men­nen muuten, ihmi­nen joka on ollut töis­sä lihate­htaas­sa sesonk­i­na (gril­likausi ja joulu) ymmärtää, mik­si isot lihat­alot halu­aisi­vat päästä eroon yli­työko­r­vauk­sista ja leika­ta viikon­lop­puko­r­vauk­sia. Välit­tömän säästön lisäk­si työ­nan­ta­ja voisi jak­sote­tus­sa työaika­mallis­sa velvoit­taa vak­i­tu­isia työn­tek­i­jöitä tekemään kesäl­lä sisään enem­män tun­te­ja, mikä myös vähen­täisi kesä­työn­tek­i­jöi­den määrää. Gril­lis­esonki­in liit­tyy käsit­tämät­tömästi kaikkea työlästä pul­jaamista, kun kaik­ki halu­a­vat pihvin­sä vapuk­si ja juhan­nuk­sek­si, ja tuot­teen säi­lyvyys on noin viikko. Vaikea edes kuvitel­la, jos ei ole nähnyt.

   Elin­tarvikealan tapoi­hin kuu­luu myös määräaikaisten sopimusten ketju­tus, joten löysässä hirressä moni “vak­i­tu­inenkin” työn­tek­i­jä on.

   Vastaa

   1. Työn­tek­i­jäpuolel­la oli lupa SEL:ltä tehdä eril­lis­sopimus, mut­ta mis­sään ei ole ker­rot­tu, että työ­nan­ta­japuolel­la olisi ollut vas­taavaa lupaa. Tämän mukaan Valio rikkoi työ­nan­ta­jan neu­vot­telukartellin eli oli siis rikkuriyri­tys. Voi olla, että lehti­tiedot ovat epätarkkoja.

      Vastaa

10. EKn toim­inta on vähän saman­laista kuin virkami­esten ennen.
    Mui­tan ku aian käsitelti­in määrära­habud­jet­tia ja päivä kului kiis­telel­lessä 1000 mk:n ja 10000 mk:n ersitä jollekin kalustomomentille.
    Istuske­lin hil­jaa nurkas­sa ja kun kysyt­ti­in paljonko tarvi­taan käyt­tö ja kun­nos­s­api­tora­haa niin ilmoitin, että 3 miljoonaa.
    Se kir­jat­ti­in ylös eikä asi­as­ta keskusteltu.
    Sil­loin tajusn, että suurin osa ihmi­sistä kyke­neekäsit­telemään ja ymm­rtämään vain vuosi­palkkansa suu­ruisia rahamääriä.
    Näitä rajoit­tunei­ta näyt­tää ole­van EK:kin täynnä

    Vastaa

11. Keskite­ty­istä sopimuk­sista siis luovut­ti­in, ns. Pohjo­is­mais­es­ta mallista, ja tilalle saati­in näin nopeasti Etelä-Euroop­palainen meinin­ki. Lakko­ja tulee ovista ja ikkunoista, siel­lä sun tääl­lä. Jos työ­nan­ta­jat kuvit­te­liv­at, että saisi­vat rusi­nat pul­las­ta, pohjo­is­maisen tyyney­den ja paikalliset työe­htosopimuk­set muiden maid­en markki­noiden mukaises­ti, niin tule­vat huo­maa­maan olleen­sa väärässä. Suo­ma­lainen tem­pera­mant­ti jalostuu myös, olo­suhtei­den, rak­en­tei­den mukana. Toiv­ot­tavasti polt­top­ul­lo-asteelle ei sen­tään päädytä.
    Aika ris­ki tämä on Suo­ma­laiselle tuot­ta­jalle ja teol­lisu­udelle. Ja Lidl lisää markki­nao­su­ut­taan, auto­jen määrä viime päiv­inä parkkipaikalla on kas­vanut — osa siitä voi jäädä pysyväksi.
    Työ­nan­ta­ja saa olla ‘rikkuri’, tästä osoituk­se­na jo pidem­pään vaikka­pa Chef Wotkin. Tilan­net­ta kan­nat­ta seu­ra­ta lop­pu­un saak­ka, onko näin?

    Vastaa

12. Häik­iö” Eikös Valio toi­mi juuri kuten EK on toivonut?”

    Ei. Vaan siten kuin EK ja ETL nyt kykenevät “toim­i­tut­ta­maan”. Duu­nar­ipuoli ja ETL:n omat fir­mat hajot­ti­vat EK:laisen rin­ta­man, jol­la yritet­ti­in pain­os­taa työn­tek­i­jät uusi­in työaikoi­hin ilman asial­lista korvausta.

    Nyt ETL on tehnyt vält­tämät­tömyy­destä hyveen.

    Kalle: “Min­ua pelot­taa lähin­nä suo­ma­laisen elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den tulevaisuus.”

    Mik­si pelkäät? HKScan ja Atria ovat osta­neet pois läh­es kaiken kelvol­lisen liike­toimin­nan Itämeren alueelta ja paljoudessa vär­jöt­televät itse luo­mansa tul­limuurin takana. Pelot­tel­e­vat tuon­nil­la ja voivat tuo­da — omista laitoksistaan. 

    Maito­tuot­teis­sa Ruot­sil­la on 1 % (nestemai­d­os­ta). Ja muu­ta­man vuo­den päästä jo toinen. Se tarvi­taan, sil­lä maitoti­lat vähenevät, kos­ka ne on siir­ret­ty alueille,joissa ei ole asukkai­ta, työvoimaa ja huonot vil­je­ly­olot. Siis pohjoiseen.

    Sian­li­has­ta ja kanan­mu­nista on yli 100 pros­entin omavaraisu­us. On vielä 5–10 vuo­denkin päästä, sil­lä ulko­mainen ostovil­ja on riit­tävän hal­paa vielä Suomeen tuotuna.

    Tämä lakko tekee erit­täin hyvää leipo­mo­te­ol­lisu­udelle. Faz­er ja Vaasa menet­tävät nyt jonkin ver­ran markki­noi­ta koti­maisille pien­leipo­moille. (Kuten isot teuras­ta­mot pienille.) 

    Pien­leipo­mot juuri ovat niitä, jot­ka pystyvät tuore­tuot­teis­sa kil­paile­maan tuon­nin kanssa. Faz­er ja Vaasa eivät. Eivätkä ehkä halu­akaan, sil­lä molem­mil­la on Itämeren alueel­la lukuisia leipo­moi­ta. Ja ne halu­aisi­vat tänne niiden työe­hdot samal­la kun halu­a­vat pitää sen 70 % markkinasta. 

    Pitääkin toivoa, että ihmiset ehtivät edes hie­man tot­tua pien­leipo­moiden parem­pi­in tuot­teisi­in lakon aikana. Se jos mikään tur­vaa kotimaisuutta.

    Vastaa

13. Kovin oleel­lista asian ymmärtämisek­si olisi tietää, ovatko paikalliset sopimuk­set tehty työ­nan­ta­jan tar­jouk­sen mukaisik­si vain­ou­dat­ta­vatko ne SEL:n lin­jaa. Kun tuo tiedet­täisi­in, niin samal­la tiedet­täisi­in kum­mal­la puolel­la on irtaudut­tu rintamasta.

    Työn­tek­i­jöi­den puolel­la lienevät sopimu­sos­a­puoli­na SEL:iin kuu­lu­vat luottamusmiehet.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara
    “akavak­si oli tarkoitet­tu viesti, että työ­nanata­japuolelle eivät kaik­ki hyväksy EK:n koven­tunut­ta linjaa.”

    Tähänkin seka­sor­toisu­u­teen on help­po vas­taus: yri­tysko­htainen sopiminen.

    Itse olen sitä mieltä että olisi hyvä jos elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den työ­tais­telu puolin jos toisin jatkuisi mah­dol­lisim­man pitkään ja seu­rauk­se­na koko ala pienenisi puoleen. Näin säästet­täisi­in huimia sum­mia maataloustuista.

    Vastaa

15. M:

    ETL on antanut luvan alan yri­tyk­sille vali­ta oman mallinsa.

    SEL on kieltänyt erillissopimisen.

    Näin seisoo päivän kauppalehdessä.

    Vastaa

16. Nyt on tain­nut men­nä Osmol­la puurot ja vel­lit sekaisin. SEL on nimeno­maan halun­nut jatkaa yhden sopimuk­sen tiel­lä ja ETL toivonut mah­dol­lisu­ut­ta toimi­alan mukaisi­in sopimuk­si­in. ETL on myös ollut hyväksymässä kaik­ki sovit­tal­i­jan ehdo­tuk­set, SEL on ne hylän­nyt. Eli kyl­lä ne ovat nimeno­maan SEL:n riv­it, jot­ka ovat reven­neet ja siis työn­tek­i­jät ovat rikkureita.

    Vastaa

17. Häik­iö:
    SEL tor­juu yri­tysko­htaiset sopimuk­set niil­lä aloil­la, jois­sa esitetään vaa­timuk­sia työaika­muu­tok­sista. Alako­htaiset sopimuk­set SEL hyväksyy, ja liit­to on kehot­tanut mei­jeriväkeä palaa­maan töi­hin. Mei­je­ri­alal­la on siis eri TES kuin esim. liha-alal­la tai leipomoilla.

    http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Elintarvikelakko+alkoi+-+Valio+ja+Arla+Ingman+solmivat+yrityskohtaisen+sopimuksen/1135256598162

    Siinä olet toki oike­as­sa, että leipo­moiden kohdal­la paikallista sopimista SEL siis ei hyväksy. http://www.selry.fi/?x17423=3218128

    Helkkarin mon­imutkaista­han tämä on, vaikea tätä on tyh­jen­tävästi kenenkään tähän pie­neen tek­sti­laatikkoon kirjoittaa.

    Vastaa

18. Min­un käsit­tääk­seni tässä kyl­lä ovat rikkure­i­ta Valion ja muiden yri­tys­ten työn­tek­i­jät, jot­ka menivät hyväksymään työn­tek­i­jäjär­jestön hylkäämät työe­hdot. Työ­nan­ta­jille ne oli­si­vat kel­van­neet. Sinän­sä riidas­sa ei ole ollenkaan kyse mei­jerei­den toimin­nas­ta, siel­lä on aina tehty töitä lauan­tait ja sun­nun­tait raa­ka-aineen luon­teesta johtuen. Samaa käytän­töä ollaan nyt siirtämässä mui­hinkin eli­tarvikealan yri­tyk­si­in, kos­ka aina aaki ole­vi­in kaup­poi­hin pitää saa­da myös myytävää.

    Vastaa