Rainer Nagel kertoi myös olleensa aiemmin kaupunkisuunnittelijana Hampurissa. Siellä oli tiukka pysäköintinormi. Jokaista asuntoa kohden piti asuntotyypistä riippuen olla pysäköintipaikkoja 1 tai 1,5 ja toimistorakennuksissa yksi pysäköintipaikka viittäkymmentä toimistoneliötä kohden. Jos omalle tontille ei mahtunut, velvollisuudesta pääsi eroon maksamalla 22000 euroa puuttuvista paikoista rahastoon, joka ymmärtääkseni rakensi pysäköintipaikkoja sitten muualle. Jatka lukemista “Terveisiä Berliinistä (2): Pysäköintipolitiikalla on väliä”
Kuukausi: huhtikuu 2010
Terveisiä Berliinistä (1) Minimiasukasmäärä
Kaupunkisuunnitelulautakunta on kolmen päivän mastkalla tutustumassa Berliinin kaupunkisuunnitteluun. Laitain joitain mielenkiintoisia havaintoja tänne tipottain.
Isäntämme, kaupunkisuunnittelujohtaja Rainer Nagelin mukaan kaupunkikorttelissa pitää olla noin 600 asuntoa eli 1500 asukasta, jotta se pitäisi yllä korttelikohtaisia palveluja. Pienempiin kortteleihin ei synny kauppoja eikä kahviloita (Töölö). Jos palvelut eivät ole korttelikohtaisia, tarvitaan 10 000 asukasta ennen kuin palvelut alkavat kannattaa. Pienemmät asuinalueet jäävät urbaaneilta palveluiltaan vajaiksi (Helsingin lähiöt).
Tuo 1500 asukasta korttelissa on aika kova vaatimus. Kerrosneliöitä piätisi olla noin 60 000. os korttelissa on julkisivua 500 metriä ja jos runkosyvyys on 12 metriä, kerroksia pitäisi olla kymmenen. Tosin myös korttelin sisään voi rakentaa jas pitääkin tällaisessa mallissa rakentaa.
Mutta itse havainto on mielenkiintoinen. Noin se taitaa suunnilleen mennä.
Hotellin mukana menetetyt miljoonat
Kokoomuksen Lasse Männistö jyrisee Helsingin Sanomissa, että Helsinki menettää 35 miljoonaa euroa, kun se ei kaavoittanut ja myynyt hotellitonttia Katajanokalla. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja harmitteli, että keskustelu meni kiistelyksi hotellin sopivuudesta kaupunkikuvaan, kun olisi pitänyt puhua rahasta.
Puhutaan nyt sitten rahasta. Jatka lukemista “Hotellin mukana menetetyt miljoonat”
Sisäänpääsy korkeakouluihin
Hyvällä korkeakoulujen sisäänpääsyjärjestelmällä pitäisi olla ainakin seuraavia ominaisuuksia
1) Se ei saisi olla liian kallis menetettyinä vuosina tai tehtynä turhana työnä. Nykyjärjestelmää on arvosteltu siitä, että se tuottaa suuria kansantaloudellisia kustannuksia tahdon vastaisina välivuosina. Joitakin sisäänpääsykokeita taas on arvoteltu siitä, että tuhansien opiskelijoiden pitää päntätä kuukausikaupalla jotakin varsain hyödytöntä nippelitietoa.
2) Sen pitäisi ottaa huomioon opiskelijoiden suhteelliset preferenssit: Opiskelijoiden tulisi mahdollisimman hyvin valikoitua aloille, jotka vastaavat heidän toiveitaan.
3) Kullekin alalle pitäisi valikoida niitä, joilla on parhaat menestymisen edellytykset alalla. Esimerkiksi siis lääkäreiksi sellaisia, joista tulee hyviä lääkäreitä. Jatka lukemista “Sisäänpääsy korkeakouluihin”
Miksi vastustan Katajanokan design-hotellia
Ensiksi, mihin vastustukseni ei perustu. Minusta paikka sopii hyvin hotellille, vaikka hotellin onkin ”suljettua” kaupunkia; ei kuitenkaan niin suljettua kuin presidentin linna, korkein oikeus tai Ruotsin suurlähetystö tai kaupungintalo. Hotelli tuolla paikalla tukisi alueen elävöittämistä.
En vastusta myöskään siksi, että se tuo alueelle autoliikennettä. Paljon vähäisempää se on kuin Wanhan Sataman tai laivojen tuoma liikenne. Vaikka hotelli on muodollisesti Katajanokalla, katajanokkalaisia tuo liikenne ei juuri haittaa.
Vastustan hotellia kaupunkikuvallisista syistä. Olen ollut varovainen puuttumaan kaavoituksessa design-puoleen, koska ulkonäön arvioiminen ei ole parhaita puoliani. Siksi olen luottanut asiassa asiantuntijoihin. Aivan ylivoimainen enemmistö kotimaisista asiantuntijoista on hanketta vastaan, joten miksi en luottaisi heidän asiantuntemukseensa. Paitsi, että he voivat olla sisäänpäin lämpiäviä. Jatka lukemista “Miksi vastustan Katajanokan design-hotellia”
Naisen euro lienee 95 senttiä
Tilastokeskuksen eläkkeellä jäänyt palkka-asiantuntija Pauli Sumanen kirjoittaa, että miesten nettopalkka on tosiasiassa pienempi kuin naista. Päättely menee näin:
Vaikka miesten vuosipalkka on suurempi kuin naisten vuosipalkka, ero selittyy enemmän kuin kokonaan työtuntien määrällä. Miesten ja naisten tuntipalkka on suunnilleen sama, naisten itse asiassa muutama sentti enemmän kuin miesten. Koska miehet tekevät enemmän työtä, heitä myös verotetaan enemmän. Verotuksen jälkeen miesten nettotuntipakka on pienempi kuin naisten. Ero kasvaa, jos mukaan otetaan sosiaalivakuutus, sairauspäivärahat ja etenkin eläkkeet. Koska naiset elävät paljon pidempään, eläkemaksuissa miehet subventoivat naisia. Jatka lukemista “Naisen euro lienee 95 senttiä”
Tiitisen lista ja Merisalon nauhat
Liikemies Arto Merisalo kertoo, että hänellä on hallussaan valtava määrä nauhoituksia poliitikkojen kanssa käymistään keskusteluista. Ne ovat hänen henkivakuutuksensa siltä varalta, että hän itse joutuisi vaikeuksiin. Merisalo tuskin tarkoittaa vaikeuksilla, että hänen maineensa nuhteettomana kansalaisena tahriintuisi. Minun korvissani tuo kuulostaa siltä, että Merisalolla on nauhoilla todistuksia poliitikkojen rötöksistä. Ensimmäiseksi mieleen tuleva ajatus ovat lahjusrikokset, siis vaalirahoituksen kytkeminen johonkin päätökseen. Poliisia kiinnostaviin asioihin viittaa se, että Merisalo sanoi, ettei poliisilla ole ollut näitä nauhoja käytettävissään missään esitutkinta-aineistossa.
On siis on olemassa Merisalon henkivakuutuksena nauhoja, jotka kertovat poliitikkojen rikoksista? Kun en ole juristi, en tiedä, mitä mahdollisuuksia poliisilla ja syyttäjällä on vaatia noita nauhoja itselleen. Jos olisin itse saanut vaalirahoitusta Merisalolta, vaatisin nauhat heti julkisuuteen, sillä asettaahan tämä aika ikävän varjon.
Minusta nämä nauhat olisi tärkeämpi saada julkisuuteen – tai ainakin viranomaisten tutkittaviksi – kuin Tiitisen lista DDR:n hyväksi ehkä vakoilleista. DDR:ää ei enää ole, mutta rahaa vastaan annetut lupaukset voivat olla yhä voimassa. Ei myöskään ole mikään mieltä rauhoittava uutinen, jos meillä on päättävissä asemissa poliitikkoja, jotka ovat alttiita kiristykselle.
Merisalo on nyt ymmrätänyt alkaa perua sanomisiaan. Onko kaverilla todellakaan kanttia arvostella ketään, edes Marja Tiuraa, harkitsemattomista sanomisista.
Pienet pääomatulot verottomiksi?
Kokoomus haluaa vastineeksi pääomatulojen veroprosentin nostosta vapauttaa pienet pääomatulot verotuksesta kokonaan. Myös vasemmistoliitto on vaatinut pääomatulojen verotuksesta progressiivista. Ajatuksena on, että nyt pieniä pääomatuloja verotetaan ankarammin kuin samansuuruisia palkkatuloja.
Tuloverotuksemme progressiivisuus on tosiasiassa moniportainen, mutta sitä voi kuvailla suunnilleen niin, että 10 000 euroa vuodessa on verotonta ja loput verotettavaa. Kun pääomatuloilta puuttuu tämä kymppitonnin verovapaa osuus, pelkkää pientä pääomatuloa verotetaan ankarammin kuin pelkkää palkkatuloa saavaa. Jatka lukemista “Pienet pääomatulot verottomiksi?”
Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)
SATA-komitean ensimmäisistä kokouksista alkaen oli selvää, ettei komiteassa kannattanut perustulosta puhua; lähes jokainen aloitti puheenvuoronsa korostamalla, että sosiaaliturvan tulee perustua syyperusteisiin etuuksiin. Uskoin vähemmästäkin, enkä ottanut koko asiaa asiaa esille komiteassa. Silti maineestani perustulon ajajana oli työlleni SATA-komiteassa huomattavaa haittaa. Vähän jokaista esitystäni epäiltiin siitä, että perustulon peikko piileksii jossain. Sosiaaliturvan sekasotkua setviessä kuitenkin aika monta kertaa tuli ikävä perustuloa. Se olisi perustulon avulla paljon yksinkertaisempaa. Jatka lukemista “Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)”
Miksi asumista pitää tukea?
Joskus kansantaloustiedettä opiskellessani löysin tenttikirjasta tutkimustuloksen, jossa oli kyselty asumistuen saajilta Yhdysvalloissa, miten he arvostaisivat asumistukea, jos sitä ei olisi pakko käyttää asumiseen. Kuinka paljon pienempään tukeen he tyytyisivät, jos tuki pysyisi sama, vaikka he muuttaisivat pienempään asuntoon ja käyttäisivät erotuksen vaikkapa ruokaan ja vaatteisiin. Tuon tutkimuksen vastaajat olivat valmiita vaihtamaan asumistuen dollarin seitsemäänkymmeneen senttiin vapaasti käytettävää rahaa. En tuota tenttikirjaa löydä enää mistään tarkistaakseni, miten kysely oli tehty, mutta tuota tarkkaa lukua lukuun ottamatta asia on muutekin selvä. Loogisesti ajatteleva tuen saaja arvostaa vapaasti käytettävää rahaa enemmän kuin tukea, jonka käyttötarkoitus on määrätty. Miksi ei arvostaisi, koska onhan raha tasaisesti vähintään yhtä hyvä vaihtoehto: sen voi käyttää sentilleen samalla tavalla kuin asumistuen, mutta sen voi käyttää myös muualla tavalla, jos katsoo tarvitsevansa jotain muuta kipeämmin kuin väljää asuntoa. Jatka lukemista “Miksi asumista pitää tukea?”