Onko puolueiden välillä ideologisia eroja

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Puoluei­den välil­lä on tosi­asi­as­sa suuria ide­ol­o­gisia ero­ja. Havaitsin sen SATA-komite­as­sa, jos­sa jouduin yllät­tymään kokoomuk­sen todel­la kovista asen­teista; puolue kat­soi maail­maa ylem­män keskilu­okan etu­jen kaut­ta. Julk­i­sista puheen­vuoroista olin saanut molem­mista aivan eri käsityksen.

Erot eivät pääse näkyville, kos­ka julkises­sa imagokam­pan­join­nis­saan kaik­ki puolueet yrit­tävät kalastel­la kaikkia kansalaisia. Imagoslo­gan­it ovat ajat sit­ten erkaan­tuneet puoluei­den todel­li­sista tavoit­teista. Puolueet voisi­vat vai­h­taa isku­lau­sei­ta keskenään. Puolueet pyrkivät ole­maan ide­ol­o­gisia tavarat­alo­ja, jot­ka eivät halua viestin­nässään louka­ta mitään mielipi­det­tä. Näin käy, kun antaa imagon­sa viestin­tä­toimis­to­jen muokat­tavak­si. En usko, että täl­lainen lop­ul­ta kan­nat­taa yhdellekään puolueelle.

Tuo kokoomuk­sen mainit­tu viherkam­pan­ja on tästä hyvä esimerk­ki. Siinä vedot­ti­in henkilöko­htaisi­in ratkaisui­hin kuten että kään­tää kylmävesi­hanan kiin­ni ham­paiden har­jauk­sen ajak­si. Lis­tas­sa ei ollut yhtään toimen­pidet­tä, joka vaatisi poli­it­tisia kollek­ti­ivisia päätök­siä. Ei siis esimerkik­si bus­sikaistoista joukkoli­iken­teen etu­jen paran­tamisek­si, ener­giavero­ja tai ylipään­sä mitään poli­it­tista tah­tia vaativaa.

Sosialidemokraateista on pakko sanoa, ettei ulkop­uoliselle oikein hah­mo­tu, mitä puolue oikeasti ajaa. Monil­la yksit­täisil­lä demareil­la on kyl­lä henkilöko­htainen näke­mys, mut­ta mihin he tähtäävät yhdessä? Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on näistä yksi. Demareis­sa on vapaan ulko­maalais­poli­ti­ikan kan­nat­ta­jia ja sit­ten siel­lä on kari­ra­jamäk­iä. Päätök­sistä puolue tun­netaan eikä vetoav­ista puheen­vuoroista. SDP oli aikanaan epäämässä viro­laisil­ta työn­hakuoikeut­ta Suomes­ta, kun Viro liit­tyi EU:hun, kos­ka muuten 400 000 viro­laista tulisi työn­haku­un Suomeen.  Suo­mi menet­ti tässä paljon, kun parhait­en koulute­tut viro­laiset hakeu­tu­i­v­at mui­hin EU-maihin.

Kokoomus­ta ja vihre­itä yhdis­tää se, että molem­mat (yleen­sä) miet­tivät yhteiskun­nal­lisia pelisään­töjä, jot­ka johta­vat oikeaan suun­taan. Käsi­tys oikeas­ta suun­nas­ta vain on kovin eri­lainen. Keskusta­laiset ja RKP:läiset taas keskit­tyvät noiden pelisään­tö­jen rikkomiseen omien taus­ta­joukko­jen­sa eduk­si. Tuki­aista sinne, poikkeusta tänne. Siis vain kuten Ran­s­ka menet­telee EU:ssa.

44 vastausta artikkeliin “Onko puolueiden välillä ideologisia eroja”

  1. Näin kauem­paa kat­soen Suomen vihre­itä kyl­lä uhkaa tuo demarisoi­tu­mi­nen eli ohjel­man puute. Liik­keestä tulee peri­aa­teessa kan­natet­ta­va brän­di, jon­ka tarkem­mas­ta sisäl­löstä on vaikea ottaa selkoa. Kokoomus ja keskus­ta ovat selkeäm­min tiet­ty­jen etu­jen asialla.

  2. Puoluei­den välil­lä on var­maan ero­ja, mut­ta main­os­toimis­to­jen tekemät puoluei­den imagokam­pan­jat eivät toki ole suurin tai ain­oa syy ero­jen hämär­tymiseen. Kun vaaleis­sa (itse tehty tai main­os­toimis­ton tekemä) kam­pan­join­ti kul­kee tasol­la iso kas­voku­va ja tek­sti “Henkilö XX — jär­ki ja tun­teet”, niin aika vaikea siinä on ottaa selvää puoluei­den asial­in­joista. Poli­ti­ikan henkilöi­tymi­nen on siis osaltaan hämärtänyt puoluei­den eroja. 

    Kun poli­ti­ikan tekemisessä sit­ten käytetään täysin sat­un­nais­es­ti ryh­mäkuria ja koplataan yhteen täysin eri asioi­ta, niin lop­putu­los on vähin­tään seka­va. Kun yksit­täisen poli­itikon sekoilui­hin ei halu­ta puolueen toimes­ta puut­tua, jot­tei mah­dol­lis­es­ti menetet­täisi hänen tuo­mia ääniä, niin sop­pa on valmis. 

    Sinän­sä olen kyl­lä samaa mieltä keskus­tan vahin­gol­lisu­ud­es­ta suuri­malle osalle suo­ma­lai­sista. Omien äänestäjien etu­jen ajami­nen muiden kus­tan­nuk­sel­la — yleistä etua vas­taan — myös hal­li­tuk­ses­sa, on menet­te­ly­ta­pa jon­ka hyväksymi­nen muiden toimes­ta on ikuinen mys­teeri. RKP:n kohdal­la ongel­ma on tietysti sama mut­ta asia on vähäpätöisem­pi, kun äänestäjiäkin on vähemmin. 

    SDP:stä on vaikea sanoa mitään, sen ver­ran pak­ka on sekaisin. Yksit­täiset ihmiset saa­vat paljon medi­anäkyvyyt­tä, mut­ta heitä ei näytä yhdis­tävän mikään muu kuin puoluekir­ja. Kokoomuk­sen viherkam­pan­ja oli sisäl­löltään ja ajanko­hdal­taan hyvin harkit­tu ja ammat­ti­taitois­es­ti toteut­tu. Kaikkien etu lie­nee se, että ympäristöasi­at eivät ole yhden puoleen omaisu­ut­ta, vaan osa kaikkien arkea? Kun vihreät jyrät­ti­in ydin­voimakysymyk­sessä ja keskus­ta kuit­tasi pis­teet tuuli- & risu­voimas­ta, niin hel­poin­ta on lyödä lyö­tyä… Osa porukas­ta halu­aa tietysti aina olla altavas­taan ja osa voit­ta­jien puolella.

  3. Kyl­lä mon­en suuren puolueen kan­nat­taa hämärtää todel­liset tavoit­teen­sa ja tais­tel­la suurten kansan­mas­so­jen äänistä viestin­tä­toimis­to­jen suun­nit­telemil­la imagokam­pan­joil­la. Mut­ta pienet puolueet kuitenkin saisi­vat ehkä parem­man tulok­sen kohden­ta­mal­la viestin­tään­sä nyky­istä teräväm­min oma­lle taustaryhmälleen.

    Niin­hän se on liike-elämässäkin, toiset tuote­merk­it kah­mi­vat suuria mas­so­ja bli­isuil­la kom­pro­mis­sir­atkaisuil­laan, mut­ta toiset suun­nitel­laan ärhäkkäik­si täs­mä­tuot­teik­si tarkoin val­i­tu­ille pienem­mille kohderyhmille. 

    Kokoomus on kovien tavoit­tei­den­sa tietoisel­la hämärtämis­tak­ti­ikalla pystynyt nous­ta­maan kan­na­tus­luku­jaan tai on kyen­nyt ainakin estämään kan­na­tus­luku­jen­sa laskun. Myös kepu on melko hyvin onnis­tunut peit­telemään härskiä maalais­ten tukipoli­ti­ikkaansa suuren kansan silmissä.

    Todel­lis­ten tavoit­tei­den piilot­telu kuitenkin aiheut­taa demokraat­tiselle jär­jestelmälle suur­ta hal­laa ja naker­taa koko poli­it­tisen jär­jestelmän uskot­tavu­ut­ta. Nukku­vien puolue kas­vaa. Mut­ta se taas sit­ten on joillekin ryh­mille vain eduk­si. Joten ehkä sitä lop­putule­maa jois­sakin piireis­sä jopa toivotaan.

  4. Jos poli­ti­ikan sisältö on ajaa vähem­mistön etua, onko enem­mistön ään­ten saamisek­si muu­ta keinoa kuin puhua paskaa.

  5. Siihen vielä tämä jääviyskeskustelu päälle:

    Kaik­ki kil­pail­e­vat todis­tel­lessaan sitä kuin­ka he EIVÄT aja jonkun etua. Lop­pu­pelis­sä se johtaa puoluei­den kil­paan siitä kuka vähiten on riip­pu­vainen kan­nat­ta­jis­taan ja kuka vähiten ajaa äänestäjien­sä etua.

  6. Kyl­lä mon­en suuren puolueen kan­nat­taa hämärtää todel­liset tavoit­teen­sa ja tais­tel­la suurten kansan­mas­so­jen äänistä viestin­tä­toimis­to­jen suun­nit­telemil­la imagokampanjoilla.

    Sen vuok­si Suomen vaal­i­jär­jestelmä pitäisikin saa­da sel­l­aisek­si, että se pyrk­isi aja­maan puolueista mak­simis­saan n. 20 kansane­dus­ta­jan kokoisia. Täl­löin ne jou­tu­isi­vat pro­filoi­tu­maan ja yksit­täiset vaalit muut­taisi­vat kokoa suurem­mak­si vain väli­aikaises­ti. Jos taas suo­sio olisi oikeasti jatku­vaa, muut puolueet tuli­si­vat apa­jille. Nythän kolmea suur­ta äänestetään myös pitkälti sen vuok­si, etteivät toiset suuret pää­sisi niskan päälle. Tilanne on siis oleel­lis­es­ti sama kuin kaksipuoluejärjestelmissä.

    Olisikin tärkeätä saa­da tämä “defen­si­ivi­nen” äänestämi­nen sel­l­aisek­si, että siinäkin olisi vai­h­toe­hto­ja, mikä tarkoit­taa yleis­es­ti pienem­piä puoluei­ta. Tai sit­ten “defen­si­ivisen” äänestämisen “tarpeel­lisu­ut­ta” tulisi laskea, mikä myöskin tarkoit­taa yleis­es­ti pienem­piä puolueita.
    Tämä voisi myös paran­taa puoluei­den poli­it­tista vas­tu­u­ta kil­pailun lisääntyessä.

    Kokoomuk­sen ainakin luulisi suos­tu­van — markki­na­t­aloushenkisiä kun ovat. 🙂

    ..vai oliko se kuitenkin niin että jokaisen kap­i­tal­istin sisälä asuu pieni monopolisti?

    Jos poli­ti­ikan sisältö on ajaa vähem­mistön etua, onko enem­mistön ään­ten saamisek­si muu­ta keinoa kuin puhua paskaa.

    Tai sit­ten voidaan argu­men­toi­da mik­si hei­dän aja­mansa poli­ti­ik­ka on niin hyödyl­listä yleisel­lä tasolla.

  7. Tosi­aan, hämär­tymi­nen uhkaa min­unkin mielestäni täl­lä het­kel­lä eniten Vihre­itä. Puolue on mur­tau­tunut ulos ympäristöpuolueen roolis­taan. Täl­lä het­kel­lä Vihrei­den ykkös­teemo­ja ovat selkeästi sosi­aaliset kysymyk­set kuten tasa-arvo, fem­i­nis­mi ja maa­han­muut­ta­jien oikeudet. Ympäristöasi­at on itse asi­as­sa hyvin pitkälti jo hylät­ty, tai ainakin niistä on tul­lut täysin alis­teisia Vihrei­den sosi­aalipoli­it­tisille lin­jauk­sille. Myös esimerkik­si ydin­voimakysymyk­sen merk­i­tys on laskenut, mis­tä ker­too jo se, ettei se ole enää puolueelle minkään­lainen kyn­nyskysymys (mitä se selkeästi ennen oli).

    Täl­lä on muu­tami­akin seu­rauk­sia. Ensin­näkin muut puolueet ovat omi­neet vihrey­den ihan oikeutetusti itselleen, sil­lä Vihreät eivät ole viime vuosi­na edes yrit­täneet pitää kyseistä teemaa esil­lä. Toisek­sikin Vihrei­den erot­ta­mi­nen demareista tai Vasem­mis­toli­itos­ta käy päivä päivältä vaikeam­mak­si. On ylipäätään hyvin vaikea kiteyt­tää sitä poli­ti­ikkaa, miten Vihreät aja­vat tai ovat ajavinaan.

    Puolueen poli­ti­ikas­ta huokuu täl­lä haavaa pelkkä oppor­tunis­mi. Oras Tynkky­sen lausui jom­mas­sakum­mas­sa iltapäiväle­hdessä, että Vihreät hylkäävät hal­li­tuk­sen vain jos hal­li­tus päät­tää alkaa kaa­sut­taa tum­mai­hoisia keski­tysleireil­lä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, etteivät Vihreät hylkää hal­li­tus­ta enää mil­lään perus­teel­la. Tämä taas tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että Vihreät on valmis sei­so­maan kaikkien hal­li­tuk­sen tekemien päätösten takana, kun­han vain saa­vat pitää ne pari min­is­terin­salkkua. Tilanne on Suomen poli­it­tisel­la ken­täl­lä hyvin poikkeuk­selli­nen, sil­lä jopa iki­hal­li­tus­puolueek­si nimetyl­lä RKP:lla on ole­mas­sa yksi peri­aate, jos­ta se ei tingi.

    Vihreil­lä ei ole täl­laista peri­aatet­ta, mikä tarkoit­taa, että Vihreät on valmis tin­kimään aivan kaikesta. Vihreän liiton itse­takroituk­sel­lise­na tavoit­teena ei pitäisi olla saa­da val­taa, vaan vaikut­taa Suomen poli­ti­ikkaan niin, että Vihrei­den ajamia tavoit­tei­ta saadaan mah­dol­lisim­man laa­jasti läpi.

  8. Suo­ma­lais­ten äänestyskäyt­täy­tymi­nen on hyvin muut­tuma­ton­ta. Vihreät ja SMP ovat pystyneet lyömään kiilaa iso­jen puoluei­den välille ja sisään, mut­ta siihen se jää. Oli ohjel­ma mikä tahansa, sos­sut äänestävät sos­su­ja, kom­mu­nis­tit kom­mu­nis­te­ja, maalais­li­it­to­laiset omi­aan jne. Ain­oa merkit­tävä muu­tos on nukku­vien puolueen kasvu. Ja suun­ta on jatkos­sa sama.

  9. Kokoomus on markki­noin­nin mes­tari. Apuna toimii kalli­it main­os­toimis­tot. Eri­tyis­es­ti nuorem­pi­in suun­nat­tu epä­suo­ra mieliku­vien luon­ti on ollut jär­jestelmäl­listä ja onnis­tunut var­masti yli odotusten. 

    Kokoomuk­sen äänestäjä on men­estyjä ja vaikka­pa demaria äänestänyt on häviäjä. Kuka­pa halu­aisi olla häviäjä. Tästä suorituk­ses­ta ei voi kuin nos­taa hattua.

    Tämä viher-toi­vo-rukka­nen-pipo-ja muu ‑julis­tus olikin saanut jo epäilemään, että onko kokoomuk­ses­sa oikeastikin kiin­nos­tus­ta yhteiskun­nan heikom­pio­sais­ten huomioon ottamiseen. 

    Blo­gi-kir­joituk­sen toiseen kap­paleeseen viitat­en, näin ilmeis­es­ti ei kuitenkaan ole.

  10. “Kyl­lä mon­en suuren puolueen kan­nat­taa hämärtää todel­liset tavoit­teen­sa ja tais­tel­la suurten kansan­mas­so­jen äänistä viestin­tä­toimis­to­jen suun­nit­telemil­la imagokampanjoilla.”

    Näin on, Suomes­sa äänestetään henkilöä ja niin­pä ehdokkaat pro­filoidaan oikeal­ta vasem­malle kaikissa puolueissa.
    Ääniä varten joudu­taan keräämään myös julkkise­hdokkai­ta, jot­ka sit­ten joutu­vat tyy­tymään nap­in­paina­jan osaan.

    Hesari julka­isi taan­noin tutkimuk­sen , jos­sa kansane­dus­ta­jat sijoitelti­in mielip­itei­den perus­teel­la oikeis­to-vasem­mis­to-akselille ja kaikissa suurem­mis­sa puolueis­sa oli niin oikeis­to­laisia ja vasemmistolaisia.

    Täl­lainne seka­va poruk­ka on riitainen ja puolueen johto määrit­telee käytän­nössä mitä asioista päätetään eli meil­lä on käytännssä harvainvalta.

    Ruotsin osit­tainen lis­tavaali on selvem­pi, kos­ka se tuo esi­in puolueen lin­jat, yksilöl­lä eikä julkkik­sil­la ole samaa merk­i­tys­tä vaal­i­t­u­lok­selle kuten Suomessa.

    Toinen suo­ma­lainen piirre on virkami­esten yliedus­tus Eduskunnassa

  11. Kokoomuk­sen vaalivoit­to perus­tuu myös mas­si­iviselle rahoituk­sell, jota se saa EK:lta .

    Kokko­mushan ajau­tui konkur­si­i­in 90-luvun osake­seikkailuis­sa ja se tarvit­si 10 miljoon­aan euron pelas­tu­so­hjel­man , jon­ka EK rahoit­ti ja kun vel­ka oli mak­set­tu rahoi­tus siir­tyi brandin muokkauk­seen ja velan mak­su edel­lyt­ti myös vastapalvelui­ta, joi­ta nyt tehdään

  12. Vihreät on julis­tau­tunut fem­i­nis­tisek­si puolueek­si. Tyyp­il­liseen fem­i­nis­tiseen tapaan asi­as­ta ei pide­tä suur­ta melua. Fem­i­nisti­nen asenne kuitenkin pilkot­taa käytän­nön työssä. Brax on muut­ta­mas­sa lain­säädän­töä naisia suo­si­vaan suun­taan, Sin­nemä­ki ei näe tyt­tö­jen suosimista koul­u­laitok­ses­sa ongel­mana ja niin edelleen.

    Mikäs siinä. Kyl­lä maa­han yksi fem­i­nisti­nen puolue mah­tuu. Eri asia on, kan­nat­taako se kan­natuk­sen kannal­ta. Nai­sis­takin vain 30% pitää itseään fem­i­nis­teinä. Tuos­sa 30 prossas­sa on eri­tyisen paljon opiske­li­joi­ta, jot­ka hylkäävät fem­i­nis­tiset val­heet ja vihan­li­et­son­nat van­hetes­saan ja viisas­tues­saan, jos näin kär­jekkäästi saa sanoa. Kas­va siinä sit­ten isok­si puolueeksi!

    Soin­in­vaara on kuulem­ma sitä mieltä, että vihrei­den junas­ta hyp­päävä ei hevil­lä kek­si ketä muu­ta äänestäisi. Oma­l­la kohdal­la on juurikin niin. En halu­aisi tukea nykyisen feminsimin kaltaisia destruk­ti­ivista ide­olo­giaa, mut­ta toisaal­ta vihreät ovat toki muu­takin, sel­l­aista jota kan­natan. Enkä tosi­aan kek­si, mitä muu­ta puoluet­ta äänestäisin. 

    Näyt­tää siis yllät­täen siltä, että “mielestäni puoluei­den välil­lä on ide­ol­o­gisia eroja”.

  13. Puoluei­den “todel­lisia” asen­tei­ta on hyvin help­po luo­da­ta: ei tarvi kuin ava­ta puoluele­hti. Pain­o­tuserot eri puoluei­den lehdis­sä ovat todel­la selkeät.

    Sha­keem:
    “Tämä viher-toi­vo-rukka­nen-pipo-ja muu ‑julis­tus olikin saanut jo epäilemään, että onko kokoomuk­ses­sa oikeastikin kiin­nos­tus­ta yhteiskun­nan heikom­pio­sais­ten huomioon ottamiseen.”

    Kyl­lä se kuule niin on, että ain­oa oikea tapa paran­taa köy­hien ase­maa pysyvästi on _työn_ tar­joami­nen. Sama jut­tu syr­jäy­tymisen ehkäisyssä. Demarei­den ja vas­sarei­den ohjel­mat ja lääk­keet köy­hyy­den­huoltoon itseasi­as­sa vain pahen­ta­vat itse ongel­maa, kos­ka verora­ho­ja tuh­laa­mal­la luo­daan lisää työt­tömiä, jot­ka sit­ten syr­jäy­tyvät ajan kanssa yhteiskun­nan hyvistä aikeista huolimatta.

  14. Kyl­lä se kuule niin on, että ain­oa oikea tapa paran­taa köy­hien ase­maa pysyvästi on _työn_ tarjoaminen.

    Tämä on aika kum­malli­nen repli­ik­ki vas­tauk­se­na kokoomuk­seen kohdis­tet­tuun kritiikkiin.

    Osmo­han on use­am­mas­sakin yhtey­dessä (epä­suo­rasti mm. tuos­sa yllä olevas­sa blogi­postauk­ses­sa) puhunut pet­tymyk­ses­tään, kun on osoit­tau­tunut, ettei kokoomuk­sel­la todel­lisu­udessa ole minkään­laista myötä­tun­toa poli­it­tisille uud­is­tuk­sille, jot­ka helpot­taisi­vat köy­hyy­den hoita­mista työl­listymisen kaut­ta. Hänen ker­tomansa mukaan­han kokoomus sidos­ryh­m­i­neen oli päin­vas­toin mm. Sata-komite­as­sa kaikkein kiivaim­min tyr­määmässä ja estämässä näitä toimenpiteitä.

  15. Main­os har­voin toimii, ellei siinä ole jotain oikeaa ja totu­udel­lista. Sitä oikeaa vain usein liioitellaan.

    Uutis­me­di­an ja todel­lis­ten päätösten vaiku­tus on poli­ti­ikas­sa niin suuri, että en oikein usko main­ok­sien ratkai­se­vaan voimaan. Esimerkik­si Keskustapuolue ei kykene pyyhkimään rahoi­tus­sotku­jaan ihmis­ten mielistä mil­lään main­oskam­pan­jal­la. Eikä Kokoomuk­ses­ta tule työläis­ten lel­likkiä vaik­ka kuin­ka julis­taisi­vat vas­takkainaset­telu­iden ajan ole­van ohi.

  16. Mielestäni kokoomuk­sen tämän vihreyskam­pan­jal­la on myös mac­chi­avel­limäisem­pi tarkoi­tus kuin pelkkä kokoomuk­sen oma viherpesu. 

    Kuten Osmo huo­maut­ti, kam­pan­jas­sa puhutaan vain söpöistä pikku uhrauk­sista kuten veden keit­tämis­es­tä kan­si pääl­lä. Mielestäni kokoomuk­sel­la on nimeno­maise­na tavoit­teena pitää keskustelu vihrey­destä nimeno­maan täl­lä uhrautu­misen tasol­la, sen sijaan että puhut­taisi­in siitä mitä esimerkik­si auto­ton keskus­ta, toimi­va joukkoli­ikenne tai vihrei­den aja­ma kaavoitus tek­isi kaupunkien viihtyvyydelle. 

    Niin kauan kuin keskustelu vihrey­destä miel­letään yleisessä keskustelus­sa uhrautu­misek­si tai jopa omas­ta elin­ta­sos­ta tin­kimisek­si (ns. viher­pi­iper­ryk­sek­si) ei vihreil­lä ole poten­ti­aalia nous­ta suurten puoluei­den joukkoon. Katainen on mielestäni aiem­min jo yrit­tänyt samaa puhu­mal­la kokoomuk­sen “järkivihrey­destä” ja Pekkari­nen viimek­si haukku­mal­la vihrei­den käsi­tyk­siä ener­giatarpeesta kut­sumal­la heitä “täysin sta­tis­teik­si”. Molem­mis­sa puheen­vuorois­sa on mielestäni ollut tiet­tyä yri­tys­tä saa­da vihreät näyt­tämään ide­al­is­tisiltä puuhastelijoil­ta, joiden ide­al­is­mi “on kyl­lä ihan kiva jut­tu” mut­ta vail­la todel­lisu­us­po­h­jaa (tähän tosin pakko huo­maut­taa, että näke­mys ei yksit­täis­ten vihrei­den kan­nat­ta­jien tasol­la ole ihan perusteeton).

    ainakin iso­jen puoluei­den kannal­ta olisi ongel­mallista jos yleinen keskustelu vihrey­destä nousisi sille tasolle, jolle vihreät ovat itse pyrki­neet sitä jo jonkin aikaa nos­ta­maan. tai ainakin Osmo on. tosin itse vähän ihmettelin mik­seivät Sin­nemä­ki tai Tynkky­nen vaati­neet Pekkariselta luku­ja pöytään tuon “statisti”-kommentin jäl­keen. ehkä vihreil­lä itsel­läänkin on välil­lä taipumus­ta livu­ta takaisin tuo­hon luop­umis­re­tori­ikkaan sen sijaan että puhuisi­vat jatku­vasti vihreän poli­ti­ikan hyödyistä.

  17. Osmo Soin­in­vaara:

    Kokoomus­ta ja vihre­itä yhdis­tää se, että molem­mat (yleen­sä) miet­tivät yhteiskun­nal­lisia pelisään­töjä, jot­ka johta­vat oikeaan suun­taan. Käsi­tys oikeas­ta suun­nas­ta vain on kovin erilainen. 

    Mie­lenki­in­toista, olen itse havain­nut saman ilmiön. Valitet­tavasti muiden kanssa keskustelus­ta ei tule sitäkään vähää!

    Ja kun kumpaakaan nois­takaan ei saa men­emään sinne suun­taan, jota minä halu­aisin, niin ulko­maille muut­to näyt­tää taas ole­van edessä :-/

    Kari

  18. “Käsit­tääk­seni fem­i­nis­mi ide­olo­giana ajaa sukupuolten tasa-arvoa. Onko täl­läi­nen ide­olo­gia todel­lakin mielestäsi “destruk­ti­ivi­nen”?”

    Vähät­televästä sävys­tä päätellen olet fem­i­nisti ja olen oppin­ut kan­tapään kaut­ta, että fem­i­nistien kanssa väit­te­ly on tuuleen huutamista.

    Wikipedi­as­ta kan­nat­taa kuitenkin tseka­ta fem­i­nis­min määritelmä. Siel­lä nimit­täin pitkään väitet­ti­in, että fem­i­nis­mi ajaa tasa-arvoa. Perään san­ot­ti­in, että fem­i­nis­mi ajaa nais­ten ase­man paran­tamista. Kun huo­mautin kum­mallis­es­ta paradok­sista, joku totu­u­den ystävä suos­tui kor­jaa­maan artikke­lin alun nykyiseen muo­toon­sa: “Fem­i­nis­mi eli nais­li­ike tai naisas­iali­ike on naisen yhteiskun­nal­lisen ase­man paran­tamiseen ja sukupuoliroolien muut­tamiseen tähtäävä liike”.

    Kun tuo­hon määritelmään yhdis­tää sen tosi­asian, että naiset ovat tutk­i­tusti keskimäärin selvästi miehiä parem­pio­saisia, on aivan älytön­tä väit­tää, että fem­i­nis­mi pyrkii tasa-arvoon. Lähempänä totu­ut­ta olisi kut­sua suo­ma­laista fem­i­nis­miä hyväo­sais­ten kap­inaksi. Siinä mielessä se sopisikin parem­min kokoomuk­sen oikeis­tosi­iv­en aatteeksi.

    No, en halua olla jääräpää, joka yrit­tää muut­taa jokaisen keskustelun tääl­lä fem­i­nis­tikeskusteluk­si. Kir­joituk­seni perusteluk­si toiv­ot­tavasti kel­paa se, että olen ollut vuosikymmenet vihrei­den kan­nat­ta­ja ja sik­si halu­aisin puolueen kor­jaa­van kurssi­aan pois fem­i­nis­min kaltais­es­ta epä­tasa-arvois­es­ta ja yhteiskun­nan luot­ta­mus­rak­en­tei­ta tuhoavas­ta ideologiasta.

    Halu­aisin, että mah­dol­lisim­man moni vihrei­den kan­nat­ta­ja lähet­täisi puolueen johdolle sel­l­aisen viestin, että esimerkik­si Anne “ammu­taan poikien sukupuolie­limet” Moilasen ja hänen sek­sis­tikump­panien­sa kehumi­nen puolueen äänenkan­nat­ta­jas­sa kan­si­jut­tuna viidel­lä sivul­la on sietämätöntä.

  19. Olen­naisia ero­ja on vaikea löytää. Suomes­sa on pelkkiä vasem­mis­to­laisia sosi­aalidemokraat­tisia puoluei­ta, jot­ka kaik­ki julis­ta­vat kovan vero­tuk­sen ja ns. hyv­in­voin­ti­val­tion autuutta. 

    Oikeis­to täältä puut­tuu kokon­aan… siis thatcher­it, rea­gan­it ja mil­ton friedmanit.

  20. Olen Endikun kanssa samaa mieltä. Min­ulle fem­i­nis­tit ovat naisas­i­aih­misiä ja fem­i­nis­mi on naisas­i­aa. Niin se oli alun­perin ja niin se on mon­en fem­i­nistin ja ei-fem­i­nistin mielestä nytkin.
    Tasa-arvoa varten meil­lä on jo ole­mas­sa erilli­nen sana, joten olisi mukavaa, jos tasa-arvoa kan­nat­ta­vat tun­nus­tau­tu­isi­vat sit­ten tasa-arvon eikä fem­i­nis­min kan­nat­ta­jik­si, ettei tarvitse lähteä keinotekois­es­ti muut­ta­maan sano­jen merk­i­tys­tä. Kukaan tuskin kuvit­telisi maskulin­is­min tarkoit­ta­van tasa-arvoa, joten on hölmöä lähteä vas­taavas­ta ole­tuk­ses­ta fem­i­nis­minkään suhteen.

    Minus­ta jopa “tasa-arvofem­i­nis­teil­lä” on ikävä tapa lähteä liik­keelle aja­maan tasa-arvoa nimeno­maan naisen ase­mas­ta, jol­loin muut näkökul­mat jäävät taka-alalle. Sana/ideologia siis määrää näkökul­man ja kon­tek­stin jo heti alus­sa, vaik­ka pyrit­täisi­inkin todel­liseen tasa-arvoon. Se ker­too, ettei sana tosi­aankaan ole merk­i­tyk­seltään yht­enevä tasa-arvon kanssa.

    Minus­ta Vihreis­sä häir­it­see se, että valveu­tuneek­si ja nuorekkaak­si leimau­tu­va puolue on monis­sa asiois­sa kauhean orwellilainen ja halu­ton hake­maan uusia, eri­laisia ratkaisu­ja. Näin on etenkin teknolo­gian suh­teen, vaik­ka puolueen lis­toil­la ja vara­puheen­jo­hta­jana lie­nee Suomen (tieto)teknisesti pätevin poliitikko.

    Tun­tuu siltä, ettei puolueessa kuun­nel­la omia jäseniä eikä omaa nuoriso­jär­jestöä — ei keskustel­la. “Jääräpuolueis­sa” tätä voi odot­taa, mut­ta Vihrei­den ima­goon se ei istu.

    Sori, että meni ohi.

  21. Työn ja pääo­man ris­tiri­ita jaot­teli puolueet 70-luvulle saak­ka ide­ol­o­gis­es­ti varsin pitkälle. Pääo­ma­l­la juok­supoiki­neen oli kak­si ja työl­lä kak­si suur­ta puoluet­ta, jyrkem­pi ja loivempi. 

    Käsi­tys ympäristön ja tuotannon+kulutuksen ris­tiri­idas­ta sekoit­ti pakan. Rooman klu­bin viesti imey­tyi tajun­taan pikku hil­jaa. Syn­tyi ärhäkkä vihreä liike, jon­ka poli­it­ti­nen paino on kas­vanut samal­la kun sen viesti on tyl­synyt. Kestävästä kehi­tyk­ses­tä puhu­vat tänään kaik­ki, vaik­ka päätösten poh­jal­ta tun­tuu, että aivan ei ole käsite jutkah­tanut otsaluuhun.

    Globaa­lik­si äitynyt kap­i­tal­is­mi sot­ki vasem­mis­ton pas­mat, kun vas­tus­ta­jaa ei tehtaan por­til­ta kasvoista tun­nista ja keinot pitää työtä rin­ta rot­tingilla kun­ni­as­sa val­u­vat keinot­telijoiden kiemuroi­hin. Ei-teol­li­sis­sa ympäristöis­sä työtä tekevät ovat olleet ja ovat per­in­teel­lis­es­ti por­varien vaa­likar­jaa, kos­ka he pro­filoitu­vat mielessään duu­nar­i­porukkaa ylemmäs.

    Nyt EU:n pohjois­laidal­la ide­ol­o­giset asetel­mat haetaan taas uuden val­takeskuk­sen ilmapi­iristä. Suo­ma­laiset ovat aina mukau­tuneet — poho­jalaisia luku­unot­ta­mat­ta — vahvem­man naa­purin val­lankäyt­töön. Val­tanaa­puri on his­to­ri­an aikana vai­h­tunut ja loiton­tunut, kielikin on vai­h­tunut mut­ta peruside­olo­gia pysyy; ollaan hyvää pataa.

    Mieliku­vat, joi­ta medi­at ja markki­noin­ti syn­nyt­tävät, ohjail­e­vat äänestäjien viivan vetoa entistä enem­män. Toivoa sopii, että demokra­tia pystyy uus­in­ta­maan päätök­sen­tek­i­jöik­si ainakin yhtä hyvää joukkoa kuin on tähän saak­ka onnistunut.

  22. Her­man­ni, olisin kiitolli­nen, jos ker­toisit, mis­sä kohdin sanaval­in­tani ovat olleet mielestäsi kiihkoile­via. Pyrin nimit­täin nos­ta­maan esi­in ongel­mak­si koke­mani asian “oikeaop­pis­es­ti” kär­jistämäl­lä. Jos nimit­täin ei saa mitään reak­tio­ta luk­i­jas­sa aikaisek­si, voi jät­tää saman tien kir­joit­ta­mat­ta kokon­aan. Kiihkoil­e­val­ta en kuitenkaan saisi kuulostaa. 

    No, luul­tavasti vain sinä olet huo­man­nut min­un kiihkoil­e­van. Siinä tapauk­ses­sa ei kan­na­ta vaivau­tua vastaamaan.

    Kor­jaan vielä pari väärinkäsi­tys­täsi: Mie­skin voi pitää itseään fem­i­nistinä. Wikipedia ei ole min­un kir­joit­ta­mani eikä sen määritelmät min­un määritelmiäni. (Wikipedia on net­ti­ti­etosanakir­ja, jota jokainen saa muoka­ta vapaasti.) 

    Jos sin­ua kiin­nos­taa Sin­nemäen kan­ta Virkkusen kaavaile­maan poikien ase­maa heiken­tävään opiske­li­javal­in­tau­ud­is­tuk­seen, sin­un pitää kaivaa esi­in parin viikon takainen Sunnuntai-Hesari. 

    Tiesit­tekö, muuten, että nuorten miesten työt­tömyys on lisään­tynyt tredi­no­mais­es­ti viimeiset kym­menisen vuot­ta ja on nykyään kaksinker­taista tyt­tö­jen työt­tömyy­teen ver­rat­tuna? Ette? Omi­tu­ista, eikös siitä jatku­vasti puhuta …

  23. “Suo­raan san­ot­tuna en tiedä oletko sinä vai fem­i­nis­min alku­peräi­nen määritelmä oike­as­sa, mut­ta jotenkin luot­taisin siihen määritelmään, mikä yleis­es­ti annetaan.”

    Loogisen päät­te­lyn kukkase­na kan­nat­taa tietysti luot­taa siihen määritelmään, mikä yleis­es­ti annetaan 😉

    Fem­i­nis­teis­sä on henk. koht. koke­muk­sen perus­teel­la paljon miesvi­haa­jia. Outoa­han se olisi, jos näin ei olisi. Kaik­ki tosin eivät ole.

  24. Kyl­lä “me kaik­ki rakas­tamme hyv­in­voin­ti­val­tio­ta” Katainen sen­tään antaa sati­ir­il­laan riv­ien välis­sä ymmärtää että hyv­in­voin­ti­val­tio saat­taa todel­lisu­udessa olla pahoin­voin­ti­val­tio. Nykyaikana kaik­ki viestit pitää ymmärtää päin­vas­toin; Kun Lapis­sa näkee VALTION MAA kylt­te­jä niin se tarkoit­taa että maa on lap­palais­ten omaisu­ut­ta mut­ta muinainen varkaus pitää yrit­tää hoke­mal­la pyhit­tää. Hyv­in­voin­ti­val­tio hoke­mal­la peit­el­lään van­husväestön ja pikku­las­ten ihmisoikeuk­sien polkemista epäin­himil­li­sis­sa laitoksissa.

  25. Minus­ta puolueet yrit­tävät tarkoituk­sel­la hämärtää lin­jaansa. On vaki­in­tunut vas­ten­mieli­nen kak­sien vankkurien tekni­ik­ka, jos­sa takapenkin val­lat­tomat edus­ta­jat tule­vat julk­isu­u­teen kosiskel­e­van ide­ol­o­gisil­la puheil­la, kun samaan aikaan min­is­ter­it valmis­tel­e­vat juuri päin­vas­taista lakia. Toinen uudem­pi piirre on SDPn täl­lä kaudel­la luo­ma tapa kieltäy­tyä oppo­si­tioroolista. Jo kolme vuot­ta Urpi­lainen on tar­jon­nut “yhteistyötä” ja mitälie kor­pisem­i­naare­ja hal­li­tuk­selle ikäänkuin asi­at päätet­täisi­in hei­dän kaut­taan. Vuosi ennen vaale­ja vai­hde­taan Heinälu­o­maan joka yrit­tää hala­ta kaikkia hallituskriittisiä.

    Muutenkin kansalle myy­dään puolue­poli­ti­ikkaa ongel­man­ratkaisupros­essi­na, vaik­ka se on ensisi­jais­es­ti val­lankäyt­töpros­es­si. Olisi tuhoisaa poli­it­tisille tahoille , jos esim. älyt­täisi­in ettei vasem­mis­to-oikeis­to-akselil­ta löy­dy ratkaisua tulon­jako-ongelmi­in, ja lähdet­täisi­in hake­maan ratkaisua muus­ta näkökul­mas­ta. Sik­si EK-SAK 1,4miljoonaa ään­tä pitää kateu­den tas­apain­oa yllä eikä suin sur­minkaan yritä ratkaista sosi­aalipuolen iki­aikaisia kiis­to­ja. Kepu on löytänyt oman roolin­sa val­takaup­pi­aana, mut­ta ankara kaupingis­t­a­mi­nen pehmit­tää sitä. Tästä syys­tä myös äänivuodot Vihreisi­in ja Per­sui­hin ovat dra­maat­tisen vaar­al­lisia kol­ma­sos­a­puoluei­den val­tataseelle. Niin­pä Vihre­itä ja Per­su­ja äänestämäl­lä pystyy mon­en äänen edestä vaikut­ta­maan suurten puoluei­den lin­joi­hin. Tosin kaik­ki yhteiskun­nal­liset liik­keet lop­ul­ta muut­ta­vat yhteiskun­taa eri suun­taan kuin yritet­ti­in, joten paras­ta lie­nee äänestää kon­ser­tavi­is­in­ta puoluet­ta jos halu­aa muutosta…

  26. Sep­po Vepsäläinen
    “Globaa­lik­si äitynyt kap­i­tal­is­mi sot­ki vasem­mis­ton pasmat”

    Kyl­lä se oli sosial­isti­nen aat­teen konkurssi, joka sot­ki vasem­mis­ton pas­mat. Vasem­mis­to­laisil­la kun ei ole täl­lä het­kel­lä minkään­laista suur­ta ideaa tar­jol­la nyky­on­gelmien ratkaisuk­si. Van­hat vir­ret nyt vaan ei toi­mi, jokainen jol­la on silmät päässä näki ettei sosial­is­mi toi­mi ja että täl­läkin het­kel­lä julki­nen sek­tori on kas­vanut liian suurek­si, kos­ka val­tio ja kun­nat velka­an­tu­vat hal­lit­se­ma­ton­ta tahtua.

    Vasem­mis­ton idea on lyhyesti san­ot­tua se, että julki­nen sek­tori hoitaa mah­dol­lisim­man paljon asioi­ta. Ikävä kyl­lä julkisen sek­torin kasvulle on ole­mas­sa rajat ja ne tuli­vat ensimämisen ker­ran vas­taan jo 80-luvun lopulla. 

    Vasem­mis­to on siis taval­laan oman men­estyk­sen­sä uhri.

  27. Ratkai­se­va rooli on per­in­teil­lä ja paikkakun­nan väestörak­en­teel­la. Köy­htymisen kierre ajaa tur­vau­tu­maan entiseen ja vauras­tu­misen kierre saa etsimään uut­ta ja sel­l­aista uut­ta on puolueen vai­h­t­a­mi­nen. Vihreät ovat rat­sas­ta­neet pääkaupunkiseudun ja muidenkin kasvukun­tien men­estymisel­lä, vihreät ovat men­estymisen seu­raus. Se ei kuitenkaan heiken­nä vihrei­den tavoit­tei­den arvoa, menet­te­ly­tavoista voi olla mon­taa mieltä.

    Mitä ajat­te­len pikku­paikkakun­nan vihreän val­tu­ute­tun 20 vuo­den koke­muk­sel­la vaal­imen­estyk­sen syistä muidenkin kuin vihrei­den osalta viime kun­nal­lis­vaaleis­sa, sen voi luke
    http://www.heinolanvihreat.net/?p=163

  28. Minä, nimi. Sylt­ty, tarkoitin hiukan provosoival­la ilmaisul­lani esim. Kokoomuk­sen rukkas-kamp­pan­joista sitä, että näil­lä peit­el­lään puolueen todel­lisia lin­jauk­sia ja päämääriä. Toisaal­ta kehuin tätä ehdot­toman onnistuneeksi.

    Keskustelui­hin yrit­täjyy­destä, sen edel­ly­tyk­sien paran­tamis­es­ta, työ­paikko­jen lisäämis­es­tä jne. en ole juurikaan osal­lis­tunut. Olisimme var­masti monista keinoista näil­lä alueil­la samaa mieltä. Jos minä olen eri yhteyk­sis­sä puhunut työn tar­joamise­na mielum­min täyspäiväisenä, se ei tee minus­ta sos­sua, vihru­laista, vasuria, kokke­lia eikä mitään muu­takaan. Minus­ta kaikil­la puolueil­la on vah­vat ja heikot kohtansa.

    En minäkään tee sinus­ta ole­tuk­sia kir­joituk­siesi perus­teel­la ja kun­nioi­tan mielip­iteitäsi, vaik­ka olisin eri mieltä. Erim­ielisyyt­tä meil­lä ei sen sijaan var­masti ole työn merk­i­tyk­ses­tä pysyvän hyv­in­voin­nin edellytyksenä.

  29. Osmo: “Sosialidemokraateista on pakko sanoa, ettei ulkop­uoliselle oikein hah­mo­tu, mitä puolue oikeasti ajaa. Monil­la yksit­täisil­lä demareil­la on kyl­lä henkilöko­htainen näke­mys, mut­ta mihin he tähtäävät yhdessä? Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on näistä yksi.”

    Kyl­lä SDP on melko selkeästi palka­nsaa­japuolue ja se näkyy myös maa­han­muut­tokan­nan­otois­sa: työl­lis­tetään ensin suo­ma­laiset ja sit­ten vas­ta muut. Ja toisek­si voisi työl­listää maas­sa jo ole­vat ulko­maalaiset. SDPssä kyl­lä ymmäretään, että työl­listäjinä ovat pääsään­töis­es­ti yri­tyk­set, eri­tyis­es­ti pienet ja keskisu­uret yri­tyk­set. Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä tähän ei ole muu­ta keínoa kuin tutkimus ja tuotekehitys.
    Monikult­tuurisu­ud­es­ta on turha jeesustel­la, Suo­mi on jo hyvin monikult­tuuri­nen eikä suo­ma­laisil­la itsel­läänkään mitään yht­enäiskult­tuuria enää ole.
    Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la, mitä nämä kaik­ki maa­han­muut­to­myön­teiset oikeas­t­aan halu­a­vat — siis työvoiman yli­tar­jon­nan lisäksi.

  30. Kun tämän het­ken ongel­mat pan­naan sosial­is­min piikki­in, osoit­taa se ainakin kolme asi­aa: 1) EK:n ja muiden vas­taavien jär­jestö­jen aivope­su toimii, 2) sosial­is­mi tarkoit­taa asioiden kun­toon pane­mista, mikä on aina vaikeam­paa kuin asioiden sotkem­i­nen, 3) yliopis­tok­oulu­tus on oman ajat­telun kannal­ta suo­ras­taan vahin­gol­lista, kos­ka duunareil­la ei tun­nu ole­van vaikeuk­sia nähdä mis­tä on kyse.

  31. nos
    “Kun tämän het­ken ongel­mat pan­naan sosial­is­min piikkiin”

    Mis­tähän ihmeestä Euroopan velka­on­gel­mat sit­ten johtu­vat, jos ei ylisu­ures­ta julkises­ta sektorista? 

    Jenkeis­sä oikeis­to­laisil­la rebub­likaaneil­la on tapana pistää rahat sil­iäk­si ja vasem­mis­to­laiset demokraatit saa­vat siiv­ota jäljet,mutta rapakon täl­lä puolel­la tilanne menee kyl­lä pääsään­töis­es­ti toisinpäin.

  32. Sylt­ty
    “Kyl­lä se oli sosial­isti­nen aat­teen konkurssi, joka sot­ki vasem­mis­ton pasmat.”

    No, pääosin vasem­mis­ton voimin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta tehti­in. Nyt se näyt­tää hor­ju­van, kun kap­i­tal­is­min konkurssi vei pankke­ja pystyssä pitävien val­tioiden taloudet kuralle.

  33. Fem­i­nis­mi liit­tyy kyl­lä nais­ten ase­man paran­tamiseen, mut­ta nais­ten ase­man paran­t­a­mi­nen ei ole mitään nol­la­summapeliä. Hyvin tehty sukupuoli­työ ennem­minkin kas­vat­taa kokonaishyvinvointia.

    Mut­ta pakkoko se on aina lähteä nais­ten ase­man paran­tamis­es­ta? Miehet alka­vat olla jo varsin mon­es­sa asi­as­sa heikom­pio­saisia. Olisi syytä lähteä liik­keelle sukupuo­lineu­traal­ista kokonaistilanteesta.
    Miesten hyv­in­voin­tia (ja var­maan kokon­aishyv­in­voin­ti­akin) aut­taisi enem­män se, että keski­tyt­täisi­in välil­lä miestenkin ongelmi­in, jot­ka alka­vat olla aika paljon nais­ten ongelmia suurem­pia, eikä lähdet­täisi aina siitä, että nais­ten ongelmien ratkaisemis­es­ta johtu­va kokon­aishyv­in­voin­nin kasvu jotenkin riit­tää kaikille.

    Fem­i­nis­mi on nykyään jo lähtöko­htais­es­ti tasa-arvon vastaista.

  34. Tuo siis vas­tauk­se­na Jaakko Mer­iläiselle, joka postasi väärään paikkaan.

  35. Suomen velka­on­gel­mat ovat viime laman peru­ja, kun pankkisek­tori jätet­ti­in sään­telemät­tä, ja veron­mak­sa­jat pan­ti­in mak­samaan viu­lut ilman vastiket­ta. Sosi­aal­i­tur­va tuot­taa laman aikana myös ali­jäämää, mut­ta sosi­aal­i­tur­va on laman aikana pelas­tus, ei vit­saus. Kun strate­gia oli, että julk­isten velko­jen absolu­ut­tista määrää ei pienen­netä, vaan bkt:n kasvu hoitaa ongel­man, ollaan nyt ongelmis­sa. Uno­hdet­ti­in, että tässä ide­ol­o­gises­sa ympäristössä elämä on yhtä vuoris­torataa. Kaiken hyvän lisäk­si ei ole omaa rahapoli­ti­ikkaa, ja joudu­taan pelas­ta­maan (taas) niitä surkei­ta sak­salaisia säästäjiä. Mut­ta ok, sovi­taan, että kaik­ki johtuu Suomen kalli­ista koulu‑, sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­losta. Nukumme sen jäl­keen yömme paremmin.

  36. “vasem­mis­to­laiset demokraatit saa­vat siiv­ota jäljet,mutta rapakon täl­lä puolel­la tilanne menee kyl­lä pääsään­töis­es­ti toisinpäin.”

    Kreikas­sakin siivoami­nen jäi sosialisteille

  37. Sepo Vep­säläi­nen
    “No, pääosin vasem­mis­ton voimin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta tehti­in. Nyt se näyt­tää hor­ju­van, kun kap­i­tal­is­min konkurssi vei pankke­ja pystyssä pitävien val­tioiden taloudet kuralle.”

    Vasem­mis­to­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on vaan viety liian pitkälle, siitähän nämä Euroopas­sa nähdyt velka­on­gel­mat johtu­vat. Vai onko kreikkalaiset viiskymp­piset eläkeläiset jonk­in­sort­tisia uus­lib­er­aalin markki­na­t­alouden luomuksia?

    Taan­tu­mat kuu­lu­vat kap­i­tal­is­mi­in, mut­ta jos jokaiseen tan­tu­maan men­nään aina entistä suurem­mas­sa julkisen sek­torin velka­kuor­mas­sa ja velka­an­nu­taan entistä pahem­min, lähtisin hake­maan vikaa muual­ta kuin markki­na­t­aloud­es­ta. Kyl­lä se vika löy­tyy hal­li­tusten kyvyt­tömyy­destä säädel­lä meno­ja tas­apain­ois­es­ti yli markki­nasyk­lin ja kansalais­ten tot­tumis­es­ta liian hyvään eli siihen, että mitään ei tarvi tehdä, val­tio hoitaa.

    Veron­mak­sajien kulut ovat yksinker­tais­es­ti liian suuria. Turha siitä on markki­na­t­alout­ta syyttää. 

    Kuten sanoin, sosi­aalidemokraat­tien poli­ti­ik­ka on ollut niin onnis­tunut­ta, että he ovat saa­neet toteutet­tua omia tavoit­teitaan reilusti yli yhteiskun­nan kan­tokyvyn. Nyt sit­ten joudu­taan reivaa­maan taak­sepäin ja purka­maan kuluautomaatteja.

  38. Oli­pa julkisen velan otta­ja demari tai ei, niin vel­ka taitaa olla lähivu­osi­na yksi blog­gaa­jien ja toimit­ta­jien vakio­teemoista. Pahoin pelkään että Kreikan tapaus­ta kat­sel­laan muu­ta­man vuo­den päästä yht­enä esimerkkinä monista.

    Yksi älytön piirre Kreikan kri­i­sis­sä on se, että mon­et kreikkalaiset vas­tus­ta­vat hen­keen ja vereen EU:n ja IMF:n rahoi­tus­tar­jous­ta — aivan kuin kreikkalaisil­la menisi tule­vaisu­udessa parem­min, jos he nyt jät­tävät velka­nsa mak­samat­ta. Sit­ten­hän heille vas­ta kalpat­en kävisikin.

  39. Keskustelun tässä vai­heessa voi jo tarkkaavainen luk­i­ja havai­ta ide­ol­o­gista värinää. Onko se hei­jas­tus­ta puoluei­den ide­olo­gioiden ole­mas­saolosta vai kunkin omako­htais­es­ta iltapuhdemietiskelystä ?

    Markkin­ausko­vais­ten usko ei hor­ju, kos­ka papis­to on jo luvan­nut uuden korkea­suh­dan­teen ole­van ovella. 

    Hyv­in­voin­tipuolueet kulke­vat otsa vaol­la, kun rahat val­u­vat syn­tisille pankeille hädässäole­vien sijaan. 

    Ympäristöherän­näiset heräävät ener­giapoli­ti­ikan uuteen aamuun, jos­sa ydin­voimaloiden lähipi­iris­sä tuulimyl­ly­jen lavat jäähdyt­tävät tästä syn­tyviä kuumen­tu­via paniikkitunteita. 

    Vai­h­toe­hto­ja on, mut­ta vain yksi on vakavasti otet­ta­va. Osmon kysymyk­seen keskustelus­sa ei luon­nol­lis­es­ti ehdi juuri vas­taus­ta sorvaamaan.

  40. Sep­po Vepsäläinen:

    Markkin­ausko­vais­ten usko ei hor­ju, kos­ka papis­to on jo luvan­nut uuden korkea­suh­dan­teen ole­van ovella. 

    Minä en tiedä, mitä “papis­to” on mah­dol­lis­es­ti sanonut tai jät­tänyt sanomat­ta, mut­ta noin “markkin­ausko­vaise­na” pitää kyl­lä tode­ta, että en pohjim­mil­taan näe mitään tarvet­ta talouden korkea­suh­dan­teeseen. Kukaan muu kuin val­tio­val­lan koneis­to ei tarvitse mitään korkea­suh­dan­tei­ta. Kun­han vapaat ihmiset saa­vat keskenään sopia asioista, niin min­ua ei kiin­nos­ta pätkääkään Katais­ten ja muiden kom­mu­nistien tarpeet.

    Viit­t­a­sit ide­ol­o­giseen värinään, tässäpä sitä: ihmisoikeuk­sista ja ihmis­ten vapaud­es­ta tulee pitää kiin­ni. Tässä olen “ide­olo­gi”.

    Ekon­o­mistit väit­tävät tämän jär­jeste­lyn tuot­ta­van myös parhaan lop­putu­lok­sen, mut­ta min­ua “ide­ologi­na” se ei kiin­nos­ta juurikaan, sil­lä ihmis­ten vapaus on min­ulle paljon tärkeämpi kuin mikään taloudelli­nen men­estys. Ja tähän vapau­teen liit­tyy myöskin vapaa markki­na­t­alous. Ja jos siihen halu­taan joitain poikkeuk­sia tehdä, niin sit­ten niitä pitää perustel­la muil­la ihmisoikeuk­sil­la — kos­ka jos niitä perustel­laan jol­lakin muul­la, niin sil­loin kävel­lään ihmisoikeuk­sien yli.

    Ja var­muu­den vuok­si totean: kaikille pitää pyrk­iä tar­joa­maan ihmis­ar­voinen elämä, sil­lä se on myöskin ihmisoikeus!

    Sil­loin kuin minä olin nuori, niin muual­la kuun­nelti­in jotain tällaista:
    http://www.youtube.com/watch?v=ldmU2HopAa8

    Meil­lä sen sijaan kuun­nelti­in tätä:
    http://www.youtube.com/watch?v=JO1KChDY2oM

    Kyl­lä kaik­ki hyvä läh­tee yksit­täisen ihmisen pään sisältä — ja sitä ei tule aliarvioida!

    Kari

  41. Sep­po Vepsäläinen,

    “No, pääosin vasem­mis­ton voimin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta tehtiin.”

    Väärin. Hyv­in­voin­ti rak­en­tui tieteel­lisen (erit. lääketiede), tek­nol­o­gisen ja kult­tuurisen (sivistyk­sel­lisen) kehi­tyk­sen pohjalle.

    His­to­ri­al­lis­es­ti vasem­mis­to on pikem­minkin pro­filoitunut edel­lä maini­tun kehi­tyk­sen jar­rut­ta­jana ja tukah­dut­ta­jana, kos­ka eivät ole ymmärtäneet em. kehi­tys­tä edis­täneitä ja vahvis­tanei­ta moti­vaa­tio- ym. tekijöitä.

  42. Liikku­vana äänestäjänä olen eri­tyisen kiin­nos­tunut tästä kysymyk­ses­tä. Joka vaalien alla me liikku­vat joudumme miet­timään, mikä on kunkin puolueen todel­li­nen kan­ta siihen ongel­maan, joka sil­lä het­kel­lä on tärkein.

    Mielestäni työl­lisyyskysymys on yksi näitä tärkeitä. Mikä puolue oikeasti ajaa työt­tömyy­den vähen­tämistä? Siis muutenkin kuin isku­lause­ta­sol­la. Help­po­ja ratkaisu­ja, siis sel­l­aisia, jot­ka vaikut­taisi­vat nopeasti ja siten, että äänestäjien pääosa näk­isi syy-yhtey­den, ei tun­nu olevan.

    Tässä jotkut puolueet näkevät yhden sim­sal­abim-ratkaisun: maa­han­muu­ton tun­tu­van vähen­tämisen. Tätä onkin help­po kau­pa­ta ihmisille, jot­ka eivät jak­sa ajatel­la asioi­ta pin­taa syvem­mälle. Itse näk­isin ain­oana ratkaisuna pienyrit­täjien tukemisen ja palkka­maltin. Näistä edelli­nen loisi uusia työ­paikko­ja ja toinen estäisi tai ainakin hidas­taisi työ­paikko­jen vähenemistä.

    Sdp on tässä jonkin­laises­sa vaa’ankieliase­mas­sa. Sen pitäisi vaikut­taa niin että työläis­rälssin muo­dos­tu­mi­nen esty­isi. Jos kokoomus ajaa ylem­män keskilu­okan etu­ja, niin demar­it ja vasem­mis­to yleen­säkin näyt­tää aja­van työ­paikkansa säi­lyt­tänei­den ahtaa­jien ja paper­i­työläis­ten (lyhyen tähtäyk­sen) etua. Samal­la sdp kump­panei­neen pitää huolen siitä että maini­tu­il­la ja muil­la rälssialoil­la työ­paikat pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä väistämät­tä vähenevät.

    Rälssil­lä tarkoi­tan siis kohtu­ut­toman korkei­ta palkko­ja nauttivia.

  43. “Jos kokoomus ajaa ylem­män keskilu­okan etu­ja, niin demar­it ja vasem­mis­to yleen­säkin näyt­tää aja­van työ­paikkansa säi­lyt­tänei­den ahtaa­jien ja paper­i­työläis­ten (lyhyen tähtäyk­sen) etua.”

    En tiedä mis­tä täl­lainen käsi­tys aina vaan tois­tuu uud­estaan ja uud­estaan, esim. SAK:laisten liit­to­jen tahol­la pain­oar­vo kas­vaa palvelu­aloil­la ja julkisel­la sek­to­ril­la, jos­sa työsken­telee paljon naisia, maa­han­mut­ta­jia, ylipäätään pieni­palkkaisia, mik­sei vasem­mis­ton nähdä ole­van akti­ivi­nen tääl­lä puolel­la, mis­sä se sitä eit­tämät­tä on.

  44. Nykyään on liiankin tut­tua puoluei­den “ei louka­ta ketään ja yritetään kalas­taa ääniä sanom­al­la sitä mitä yli 50% kan­nat­taa.” poli­ti­ik­ka. Mielestäni saa louka­ta ja selkeitä mielip­iteitä saa esit­tää, kos­ka jos puolueet ovat saman­laisia, ovat vaal­itkin turhia eikä päätök­siä tapahdu.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.