Jos palkat määräytyisivät markkinoilla

Työ on eri­lainen tuotan­non­tek­i­jä kuin muut tuotan­non­tek­i­jät, kos­ka ihmisen hyv­in­voin­ti on koko talouden päämäärä. Sik­si palkat ovat eri asia kuin muut hin­nat. Olen varsin vaku­ut­tunut siitä, että maail­mas­ta ei tulisi onnel­lisem­paa, jos palkat määräy­ty­i­sivät spot-hin­toina päivit­täisil­lä markki­noil­la. Mut­ta kuvitel­laan­pa maail­ma, jos­sa näin tapah­tu­isi. Vai­h­toe­hto olisi huono, mut­ta ei tasais­es­ti huono.

Väärän uran valin­neille kävisi huonos­ti. Jos valmis­tut alal­la, jos­sa työn kysyn­tä tek­nol­o­gisen muu­tok­sen tai jonkin muun seikan takia äkisti las­kee, tulosi laske­vat nopeasti. Osa työvoimas­ta pitää savus­taa vai­h­ta­maan alaa ja lopuil­la ansio­ta­so rom­ah­taa. Nyky­maail­mas­sa yhtä moni joutuu vai­h­ta­maan alaa, mut­ta muiden osalta ansio­ta­so säi­lyy suun­nilleen ennal­laan, joskin sen nousu­vauhti var­maankin ale­nee. Hyvänä puole­na olisi se, että alaa vai­h­taviksi valikoi­tu­isi­vat ne, joiden osalta se on hel­poin­ta, kun nyt Mus­ta-Pekka osaa käteen sat­un­nais­es­ti. Koulut­tau­tu­mi­nen on pitkäaikainen investoin­ti. Väärin ennus­t­a­mi­nen tulisi kohtu­ut­toman kalli­ik­si. En ymmär­rä, miten val­tion mak­sama koulu­tus pahen­taisi asi­aa, pikem­minkin päin­vas­toin. Jos kalli­in koulu­tuk­sen jäl­keen on korvi­aan myöten velois­saan, halu vai­h­taa alaa ja hylätä koulu­tus­in­vestoin­ti on entistä vähäisempi.

Jos paperite­hdas lakkaute­taan pienel­lä paikkakun­nal­la, kaikkien vähän koulu­tus­ta vaa­tivien palkat laske­vat, kun entiset paper­i­työn­tek­i­jät tungek­si­si­vat töi­hin pizze­ri­oi­hin. Koko paikkakun­ta taval­laan devalvoisi palkkata­son­sa, jos­ta olisi se hyvä puoli, että uut­ta tuotan­toa tulisi matal­ien palkko­jen houkut­tele­m­ana tilalle, mut­ta se huono puoli, että sitä ennen koko paikkakun­ta jou­tu­isi pahaan deflaa­tiok­ier­teeseen. Palvelu­am­matit katoaisi­vat, kos­ka köy­htyneil­lä asi­akkail­la ei olisi varaa palveluihin.

Kaikil­la ei olisi huono tuuri. Joskus työvoima­pu­la vetäisi palkko­ja ylös – siis voimakkaam­min kuin nyt, kos­ka sopimuk­set hillit­sevät jonkin ver­ran työ­nan­ta­jien kil­pailua tois­t­en­sa työvoimas­ta. Spot-hin­noit­telu pois­taisi kaik­ki pidäk­keet. Peri­aat­teessa tämä ohjaisi niukan työvoiman oikeisi­in kohteisi­in ja ohjaisi uravalintoja.

Väestä tunkisi isoille paikkakun­nille, kos­ka pien­ten paikkakun­tien työ­markki­nat oli­si­vat liian riskialt­ti­ita. Kos­ka kaik­ki eivät heti mah­du Helsinki­in, palkkaerot maan eri osien välil­lä kas­vaisi­vat, mikä jar­rut­taisi työ­paikko­jen keskit­tymistä oikeal­la tavalla.

Kos­ka spot-hin­noit­telu johtaa liian nopeisi­in vai­htelui­hin, var­maankin syn­ty­isi pidem­piä, molem­pia sitovia työ­sopimuk­sia. Sähkö­markki­noil­lakin on syntynyt.

Oman lukun­sa työvoiman spot-hin­noit­telu­un toisi maa­han­muut­to. Se toisi maail­man­laa­juiset tulo­erot val­tioiden sisälle.  Huonos­ti kävisi teol­lisu­us­maid­en koulut­ta­mat­toman työvoiman.

Monil­la toimi­aloil­la ja pie­nil­lä paikkakun­nil­la spot-hin­noit­telu johtaisi elin­ta­soarpa­jaisi­in. Isoil­la paikkakun­nil­la ja isoil­la toimi­aloil­la se voisi toimia itse asi­as­sa aika hyvin. Siihen liit­ty­isi epäoikeu­den­mukaisuuk­sia mut­ta niin liit­tyy nykykäytäntöönkin.

Yhä suurem­pi osa työvoimas­ta on sopimusten ulkop­uolel­la tai tekee niin yksilöl­listä työtä, ettei sitä voi hin­noitel­la kollek­ti­ivis­es­ti. Nämä ovat pääosin hyväo­saista työvoimaa, esimerkik­si toim­i­tusjo­hta­jille ei ole yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta. Eikä ole huip­puasiantun­ti­joillekaan. Mut­ta he eivät suo­jelua tarvit­sekaan vaan se huono-osaisem­pi osa työvoimas­ta. Kun kat­soo palkkaero­jen kehi­tys­tä, hyväo­sainen osa työvoimas­ta ei ole kärsinyt pahastikaan sopimus­suo­jan puutteesta.

Toinen poruk­ka, joka on joutunut tai jou­tu­mas­sa markki­nahin­noit­telun armoille on silp­putyötä tekevä prekari­aat­ti. Hei­dän osaltaan sopimusy­hteiskun­nan tur­vaverkko ei toi­mi, eikä koko asia näytä kiin­nos­ta­van pysyvis­sä työ­suhteis­sa ole­vien etu­i­hin keskit­tyvää ay-liikettä.

102 vastausta artikkeliin “Jos palkat määräytyisivät markkinoilla”

  1. Tämä ei näyt­täisi eroa­van nykyis­es­tä tilanteesta mitenkään — jätä siis “jos” pois. Tuskin tuotan­to­su­un­nan vai­h­t­a­mi­nen ihan sala­manno­peasti käy minkään­laises­sa virtuaaliyhteiskunnassakaan.
    Työe­htosopimuk­set eivät rajoi­ta palkoil­la kil­pailemista työvoimas­ta — kaik­ki sopimuk­set ovat min­imisopimuk­sia ja liuku­mista tapah­tuu koko ajan.

  2. Osmo
    “Väärän uran valin­neille kävisi huonos­ti. Jos valmis­tut alal­la, jos­sa työn kysyn­tä tek­nol­o­gisen muu­tok­sen tai jonkin muun seikan takia äkisti las­kee, tulosi laske­vat nopeasti.”

    Nytkö potkut saanei­den tulot eivät laske nopeasti?

    “Oman lukun­sa työvoiman spot-hin­noit­telu­un toisi maa­han­muut­to. Se toisi maail­man­laa­juiset tulo­erot val­tioiden sisälle.”

    Ajat­telitko siis samaan syssyyn lakkaut­taa sosi­aal­i­tur­van ja kaik­ki maa­han­muu­ton rajoitteet?

    Mitä merk­i­tys­tä tuol­lasel­la “ana­lyysil­la” oikein on?

    1. Se ei ole “ana­lyysi” se on aja­tusleik­ki. Sel­l­aiset ovat joskus hyödyl­lisiä. Kiin­nos­tus heräsi, kun jotkut blo­gin kom­men­toi­jat tun­tu­i­v­at kan­nat­ta­van täl­laista maailmaa. 

  3. Tar­tun­pa tuo­hon viimeiseen kohtaan kir­joituk­ses­sasi. AY-liiket­tä ei ole prekari­aat­ti kiin­nos­tanut. Tämä on nyt sit­ten johtanut siihen, että prekari­aat­tia ei AY-liik­keen lakot kiin­nos­ta, mikä taas vaikut­taa johta­van AY-liik­keen lakkoaseen muren­tu­miseen, ainakin niil­lä aloil­la, joil­la uusia työläisiä voidaan koulut­taa tehtävi­in nopeasti. 

    Reagoiko AY-liike otta­mal­la prekari­aatin omien siip­i­en­sä suo­jaan ja aja­mal­la näi­denkin asi­aa, vai julis­ta­mal­la sodan? Itse veikkaan jälkim­mäistä. Mie­lenki­in­toisia aiko­ja elämme.

  4. Osmo:

    Työ on eri­lainen tuotan­non­tek­i­jä kuin muut tuotan­non­tek­i­jät, kos­ka ihmisen hyv­in­voin­ti on koko talouden päämäärä. Sik­si palkat ovat eri asia kuin muut hinnat.

    Tässä on nyt alkuo­le­tus jo ihan päin pyllyä.

    Ihmiset omis­ta­vat ihan kaik­ki tuotan­non­tek­i­jät. Työ ei ole sik­si yhteen sen kum­mem­paa kuin pääo­ma. Myös pääo­man hin­noit­telu vaikut­taa ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in tasan samal­la mekanis­mil­la kuin työnkin hinnoittelu.

  5. Osmo Soin­in­vaara:

    Se ei ole “ana­lyysi” se on aja­tusleik­ki. Sel­l­aiset ovat joskus hyödyl­lisiä. Kiin­nos­tus heräsi, kun jotkut blo­gin kom­men­toi­jat tun­tu­i­v­at kan­nat­ta­van täl­laista maailmaa. 

    Osmo hyvä, kyse ei ole siitä, mil­laista maail­maa itse kukakin halu­aa, vaan tuol­lainen se maail­ma tosi­asial­lis­es­ti on — kuvaami­ne­si hyvine ja huonoine puolineen.

    Sen lisäk­si meille on vielä mm. alue­poli­ti­ikalla ja jäykil­lä työ­markki­nasään­te­ly­il­lä onnis­tut­tu luo­maan vielä lisää ongelmia ja hyvnvointitappioita.

    Mikäli epäoikeu­den­mukaisuuk­sia halu­taan kor­ja­ta, ne kan­nat­taa tehdä mielum­min jol­lain muul­la tavoin kuin työ­markki­noi­ta sotke­mal­la. Mielestäni työ­markki­noiden sään­telystä pitäisi päästä eroon, mut­ta vas­taavasti ihmis­ten epä­var­muut­ta pitäisi vähen­tää sosi­aal­i­tur­van avul­la. Tan­skas­sa­han on joil­tain osin tämän tyyp­pinen jär­jeste­ly käytössä.

    Kari

  6. Mun mielestä paras (= tehokku­u­den ja sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den parhait­en yhdis­tävä) vai­h­toe­hto olisi “kel­lu­van perus­tu­lon” ja yksilöl­lisen sopimisen (eli palkkakartellin kieltämisen) yhdistelmä.

    Perus­tu­lo (pl. tiet­ty min­imio­su­us) sidot­taisi­in tiet­tyyn pros­ent­timäärään sel­l­ais­es­ta veroko­rista, joka vai­htelee paljon talousti­lanteen mukaan. Talouden kas­vaes­sa perus­tu­lon määrä kas­vaa ja samoin ihmis­ten mah­dol­lisu­us olla krant­tu työ­markki­noil­la. Laskusuh­dan­teessa taas perus­tu­lo piene­nee ja ihmisille tulee kan­nuste ottaa vas­taan vähän epämieluisam­paakin työtä / huonom­pia työehtoja.

    Työe­hdot sovit­taisi­in yksilöl­lis­es­ti tietyn min­im­i­lain­säädän­nön (ei kuitenkaan min­imi­palkan) puit­teis­sa. Voitaisi­in myös sopia, että näis­sä neu­vot­teluis­sa tulisi olla aina mukana jonkin­lainen edun­valvo­ja palka­nsaa­jalle. Ay-liik­keen roo­lik­si jäisi sit­ten näi­den yksilöl­lis­ten sopimusten valvominen.

    Nykyi­nen palkkakartel­li johtaa suureen syr­jäy­tynei­den armei­jaan, kun ihmis­ten työn arvo ei yksinker­tais­es­ti riitä minim­i­työe­hto­jen mukaiseen palkkaan/etuihin. Samoin työ­markki­noil­ta syr­jäy­tyy huima määrä sel­l­aisia juuri valmis­tunei­ta (myös korkeasti koulutet­tu­ja), jot­ka eivät saa sitä ensim­mäistä työ­paikkaa, kun työ­nan­ta­jat eivät uskalla riskeer­a­ta palkkaus­ta nyky­isin ehdoin.

    Olisi pidem­män päälle kaikkien etu, kun jokaiseen työhön valikoi­tu­isi se kaikkein tehokkain tekijämies/nainen. Ja kun voitaisi­in kil­pail­la pal­ka­lla myös alaspäin työn­tek­i­jöi­den kesken. Toden­näköis­es­ti reaali­palkat nousi­si­vat merkit­tävästi. Mut­ta tämä sys­tee­mi kyl­lä melkein vaatisi perus­tu­lon kaltaista tur­vaverkkoa, ettei palkko­ja voisi dumpa­ta liikaa.

  7. Menee ohi kir­joituk­sen ydin­sisäl­löstä, mut­ta minus­ta ay-liik­keen tulisikin suun­na­ta huo­mat­tavasti enem­män paukku­ja kokoaikaisen työn suo­jelu­un ja siihen, ettei työ­suhtei­ta ilman perustet­ta pätkitä. 

    Toisaal­ta asi­aan on vaikea puut­tua, edes ay-liik­keen, kos­ka työ­sopimus­la­ki jo nyt vaatii, että työ teetetään täyspäiväisenä, jos ei ole perustet­ta toimia toisin. Ongel­ma on vain siinä, ettei tätä tarvitse nou­dat­taa ja näin on eri­tyis­es­ti vuokratyön kohdal­la. Mitä ay-liike voi tehdä?

    Täysin vapaa spot-tyyp­pinen työvoiman hin­noit­telu ei ole myöskään työan­ta­jalle mielekäs, kun kysymys on yhtään suurem­mas­ta samaa työtä teke­vien joukos­ta. Paikallisen sopimisen mais­sa esi­in­tyy ns. “union-posi­tion” ‑lausekkei­ta rekry­toitaes­sa työvoimaa. Työn­tek­i­jä “pakote­taan” liit­tymään asianomaiseen työn­tek­i­järyh­mään, jon­ka kanssa paikalli­nen sopimus työn ehdoista on tehty.

    Jos työ­nan­ta­ja jou­tu­isi neu­vot­tele­maan jokaisen kanssa erik­seen, sopimus­neu­vot­telui­hin tuhrau­tu­isi hirvit­tävä määrä resursse­ja ja sopimushallinnon jär­jestämi­nen olisi melkoinen urak­ka esimerkik­si eri aikaan päät­tyvien henkilöko­htais­ten työe­htosopimusten vuok­si. On halvem­paa sopia ker­ral­la suuren joukon kanssa.

    Ihan saman­lainen aja­tus on esimerkik­si vaku­u­tusy­htiöi­den vakiosopimusten taustal­la. Vaku­u­tusy­htiö ei halua käy­dä laa­jo­ja sopimus­neu­vot­telui­ta jokaisen asi­akkaan kanssa, vaan vetoaa vakiosopimuk­seen vaku­u­tuk­sen ehdoik­si. Näin voidaan toisi­naan vält­tää yhtiön kannal­ta heikom­pi­en ehto­jen vaara “parem­pi­en” asi­akkaiden kohdal­la, kos­ka vaku­u­tusy­htiö nor­maal­isti kieltäy­tyy tekemästä sopimus­ta muil­la kuin asianomaisil­la vakioehdoilla.

  8. heh… tämä koko kir­joi­tus on jotenkin huvit­ta­va. Suurin osa palkoista määräy­tyy markki­noil­la ja vaik­ka ne ei määräy­dykkään päivit­täisil­lä spot-markki­noil­la, niin ihan samat mekanis­mit toimii, mut­ta vaan hitaammin.

    Nyky­maail­mas­sa yhtä moni joutuu vai­h­ta­maan alaa, mut­ta muiden osalta ansio­ta­so säi­lyy suun­nilleen ennal­laan, joskin sen nousu­vauhti var­maankin alenee.

    häh. Riip­puu ihan siitä paljonko työvoimaa siir­tyy pois alal­ta. Läh­es var­masti käy niin, että palk­ka las­kee lyhyel­lä aikavälil­lä molem­mis­sa tapauk­sis­sa, kos­ka jos ihmiset ovat investoi­neet ammat­ti­taitoon­sa, niin hei­dän kan­nat­taa jäädä alalle, vaik­ka sen palk­ka olisikin mata­lampi kuin opetel­la uusia taito­ja ja etsiä uusi työpaikka.

    Hyvänä puole­na olisi se, että alaa vai­h­taviksi valikoi­tu­isi­vat ne, joiden osalta se on hel­poin­ta, kun nyt Mus­ta-Pekka osaa käteen satunnaisesti.

    Mus­ta-Pekka ei tietenkään jää nykyäänkään käteen sat­un­nais­es­ti, vaan ne vai­h­ta­vat alaa joille se on kan­nat­tavin­ta, kun palkat laske­vat suh­teessa mui­hin palkkoihin.

    Väärin ennus­t­a­mi­nen tulisi kohtu­ut­toman kalliiksi. 

    Miten niin? Tässähän koulut­tau­tu­mis­päätök­sen tek­i­jä kohtaa kus­tan­nuk­set ja hyödyt just sel­l­aisi­na kuin ne on.

    En ymmär­rä, miten val­tion mak­sama koulu­tus pahen­taisi asi­aa, pikem­minkin päinvastoin

    No esim. siten, että koulutet­tu­ja on liikaa, eli koulu­tuk­sen tuot­to on liian alhainen. En tosin oo ihan var­ma mitä tarkoi­tat asian pahentumisella…

    Jos paperite­hdas lakkaute­taan pienel­lä paikkakun­nal­la, kaikkien vähän koulu­tus­ta vaa­tivien palkat laske­vat, kun entiset paper­i­työn­tek­i­jät tungek­si­si­vat töi­hin pizzerioihin.

    Niin tämä siis pätee, jos uusia yri­tyk­siä ei voi syn­tyä ja koulut­ta­mat­toman työvoiman vapaa liikku­mi­nen on estetty.

    Koko paikkakun­ta taval­laan devalvoisi palkkata­son­sa, jos­ta olisi se hyvä puoli, että uut­ta tuotan­toa tulisi matal­ien palkko­jen houkut­tele­m­ana tilalle, mut­ta se huono puoli, että sitä ennen koko paikkakun­ta jou­tu­isi pahaan deflaatiokierteeseen. 

    Ok. Täl­laisia paikallisia deflaa­tiok­ierteitä ei oo. Tämä johtuu siitä, että ihmiset liikku­vat ja käyvät kaup­paa kun­tara­jo­jen yli.

    Palvelu­am­matit katoaisi­vat, kos­ka köy­htyneil­lä asi­akkail­la ei olisi varaa palveluihin.

    No tämä riip­puu tietysti täysin siitä paljonko palvelu­iden hin­nat laske­vat. Jos ne laske­vat riit­tävästi, niin köy­htyneil­lä asi­akkail­la on niihin varaa.

    Väestä tunkisi isoille paikkakun­nille, kos­ka pien­ten paikkakun­tien työ­markki­nat oli­si­vat liian riskialttiita.

    Tämä pätee taas, jos ihmiset eivät saa muut­taa. (Tosin en kyl­lä ymmär­rä miten he sit­ten voivat edes tunkea isoille paikkakunnille…)

    Huonos­ti kävisi teol­lisu­us­maid­en koulut­ta­mat­toman työvoiman.

    Niin kävisi lyhyel­lä tähtäimel­lä. Sen sijaan köy­hien maid­en koulut­ta­mat­toma­lle työvoimalle tämä olis ihan älyt­tömän hieno jut­tu. Niiden elin­ta­so kas­vais suun­nilleen kymmenkertaiseks.

    Monil­la toimi­aloil­la ja pie­nil­lä paikkakun­nil­la spot-hin­noit­telu johtaisi elintasoarpajaisiin.

    Mil­lä perus­teel­la? Eiköhän ne jot­ka tuot­taa paljon hyv­in­voin­tia muille sais edelleen korkeaa palkkaa ja muut sit matalampaa.

    Mut­ta he eivät suo­jelua tarvit­sekaan vaan se huono-osaisem­pi osa työvoimasta. 

    Huono-osaisem­pi osa työvoimas­ta ei tartte sen enem­pää suo­jelua kuin vapaat markki­nat. Kyl­lä he osaa­vat vali­ta parhaan tar­jo­tun vai­h­toe­hdon ihan siinä mis­sä parem­pio­saisetkin. Tämä huono-osais­ten hol­hous on kuvot­tavaa ihmis­ten aliarvioimista.

    Toinen poruk­ka, joka on joutunut tai jou­tu­mas­sa markki­nahin­noit­telun armoille on silp­putyötä tekevä prekariaatti.

    Ei tämä ole mikään eri­ty­is­ryh­mä. Kaik­ki joil­la ei ole taito­ja joil­la voi tuot­taa paljon hyv­in­voin­tia muille joutu­vat tyy­tymään alhaiseen palkkaan ja/tai huonoi­hin työehtoihin.

  9. Kari
    “Mielestäni työ­markki­noiden sään­telystä pitäisi päästä eroon, mut­ta vas­taavasti ihmis­ten epä­var­muut­ta pitäisi vähen­tää sosi­aal­i­tur­van avul­la. Tan­skas­sa­han on joil­tain osin tämän tyyp­pinen jär­jeste­ly käytössä.”

    Olen samaa mieltä, sik­si Oden tarkoi­tushakuinen aja­tusleik­ki, jol­la muka osoite­taan että entistä markki­nae­htoisem­mat työ­markki­nat oli­si­vat kaiken kauheuden alku, ottaakin päähän. 

    kyl­lähän Ode olisit voin­ut aja­tusleikki­isi sisäl­lyt­tää vielä Nato-jäsenyy­den, soti­laal­lisen Irak-oper­aa­tion ja palk­ka-armei­jaan siir­tymisen, jos sos­tur­van alasajo ja ovet auki-mamupoli­ti­ik­ka eivät olisi aiheut­ta­neet tarpeek­si “ei järkeä”-ajatusmallia 😉

  10. Juk­ka Jon­ni­nen: “Nykyi­nen palkkakartel­li johtaa suureen syr­jäy­tynei­den armei­jaan, kun ihmis­ten työn arvo ei yksinker­tais­es­ti riitä minim­i­työe­hto­jen mukaiseen palkkaan/etuihin. Samoin työ­markki­noil­ta syr­jäy­tyy huima määrä sel­l­aisia juuri valmis­tunei­ta (myös korkeasti koulutet­tu­ja), jot­ka eivät saa sitä ensim­mäistä työ­paikkaa, kun työ­nan­ta­jat eivät uskalla riskeer­a­ta palkkaus­ta nyky­isin ehdoin.”

    Katin kon­tit! Se menee just päinvastoin.
    Sehän “johtaa suureen syr­jäy­tynei­den armei­jaan”, että mak­se­taan niin pieniä palkko­ja, että sil­lä ei elä ja täy­tyy tur­vau­tua sosiaaliturvaan.
    Pitää jos­sain määrin paikkansa, että “työ­nan­ta­jat eivät uskalla riskeer­a­ta palkkaus­ta nyky­isin ehdoin”, mut­ta sekin perus­tuu työ­nan­ta­jien omien jär­jestö­jen pelot­telu­un, vaik­ka irti­sanomis­suo­ja on meil­lä olema­ton. Kun kir­joit­taa irti­sanomis­lap­pu­un “tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt”, ei koira perään hauku. Eikä kukaan muukaan, saati että jou­tu­isi mak­samaan jotain korvauksia.
    Kyl­lä yrit­täjien pro­pa­gan­da istuu syvässä!

  11. Puu­tun tähän koulu­tuk­sen upon­nei­den kus­tan­nusten ja jäykkyy­den osalta:

    En ymmär­rä, miten val­tion mak­sama koulu­tus pahen­taisi asi­aa, pikem­minkin päin­vas­toin. Jos kalli­in koulu­tuk­sen jäl­keen on korvi­aan myöten velois­saan, halu vai­h­taa alaa ja hylätä koulu­tus­in­vestoin­ti on entistä vähäisem­pi.

    Turhan koulu­tuk­sen toden­näköisyys kas­vaa, jos yksilö ei mak­sa siitä itse. Yksilön käyt­täy­tymiseen ex post velkataak­ka ei vaiku­ta tai jos vaikut­taa, niin siihen suun­taan, että kan­nustin mak­si­moi­da tulo­ja hakeu­tu­mal­la “vier­aalle” alalle on suurem­pi. Jos päätök­set tehdään koulu­tuk­sen henkkimisen jäl­keen yli ajan, ja jos on ole­mas­sa mah­dol­lisu­us kuitenkin saa­da oman alan “rahadu­u­ni”, niin tämä tietysti vaikut­taa riskin arvot­tamisen kautta. 

    Käsit­tääk­seni ihmis­ten riskipref­er­enssi on sil­lä lail­la kiero, että kohtu­ulli­nen velkataak­ka saa ihmisen kai­h­ta­maan riskiä, mut­ta val­ta­va velkataak­ka vähen­tää riski­aver­sio­ta. So. jos yksilön net­to­var­al­lisu­us on 50 tuhat­ta miinuk­sel­la, hän menee vaik­ka mäkkäri­in mak­saak­seen velka­nsa, mut­ta jos se on miljoo­nan miinuk­sel­la, hän ryhtyy toden­näköisem­min johonkin korkean riskin hommaan.

    Päivit­täi­nen hin­noit­telu on aja­tusleikkinä vähän absur­di nykypäivään. Sel­l­aista on esi­in­tynyt kyl­lä ainakin kir­jal­lisu­u­den mukaan esim. 30-luvun lama-ajan yhdys­val­lois­sa, jos­sa duunare­i­ta palkat­ti­in päiväk­si ker­ral­laan sen mukaan, kuin­ka hom­mia oli.

  12. Mikko Särelä: “Reagoiko AY-liike otta­mal­la prekari­aatin omien siip­i­en­sä suo­jaan ja aja­mal­la näi­denkin asi­aa, vai julis­ta­mal­la sodan? Itse veikkaan jälkim­mäistä. Mie­lenki­in­toisia aiko­ja elämme.”

    Luot­ta­mus­miehillä ei ole oikeut­ta useinkaan ajaa pätkä­työläisen asi­aa. Luot­ta­mus­mies ei esimerkik­si voi riitaut­taa vuokratyöläisen ongelmia. Ay-liik­keelle pitää ensin antaa oikeus ajaa myös prekari­aatin jäsen­ten asi­aa ennen kuin asi­as­ta voi sitä syyl­listää. Täl­lä het­kel­lä prekari­aatin suo­jelu on työlain­säädän­nön tehtävä, mut­ta se ei selvästikään toi­mi hei­dän kohdal­la. Syytä siis hallitusta.

    Tarkoititko Juk­ka Jon­ni­nen oikeasti, että tärkeä seik­ka jär­jestelmän kehit­tämisek­si olisi sinus­ta jär­jestäy­tymisen kieltäminen?

    1. Osoituk­se­na pysyvässä työ­suh­teessa ole­vien epäreilus­ta tukemis­es­ta pätkä­työläisiä vas­taan on opet­ta­jien käytän­tö keskeyt­tää hoito­va­paa koulu­jen kesälomien ajak­si, jol­loin äitiys­lo­masi­jainen joutuu työt­tömäk­si kesän ajak­si. Tätä ei OAJ ole keksinyt, mut­ta jär­jestö hyväksyy käytännön.

  13. Ammat­tili­it­to­jen näen­näi­nen kiin­nos­tus pätkä­työläisen arkeen on ongel­ma, ja näkyy nähdäk­seni tänä päivänä niin, että jär­jestäy­tymisas­te laskee. 

    Toisaal­ta se näkyy myös niin, että kun sata­mat ryhtyvät palkkaa­maan lakon­mur­ta­jia, väkeä tun­kee ovista ja ikkunoista, sil­lä lupauskin vak­i­tuis­es­ta työstä ahtaa­jan pal­ka­lla on parem­pi kuin visio ikuis­es­ta pätkästä hanttihommissa. 

    Tois­taisek­si palka­nsaa­ja­jär­jestöt teesken­televät, ettei palka­nsaa­jien välil­lä ole mitään rin­ta­ma­l­in­jo­ja vaan kaik­ki ovat yht­enä miehenä kap­i­tal­is­tia vas­taan. Kun maail­manku­va perus­tuu harhaan, ei syn­ny myöskään nyky­istä parem­paa edunvalvontaa. 

    Itse näen asian niin, että yksi rin­ta­ma­l­in­ja kul­kee vak­i­tu­is­ten työ­suhtei­den ja pätkän välil­lä. Toinen rin­ta­ma­l­in­ja kul­kee julkisen sek­torin ja yksi­tyisen sek­torin työväen välil­lä. Ei aina ja kaikissa tilanteis­sa, mut­ta sen ver­ran usein, että asia pitäisi tun­nus­taa ja pyrk­iä jotenkin nyky­istä parem­min käsittelemään. 

    Kun asialle ei tehdä mitään, palka­nsaa­jien edun­valvon­nan rämet­tymi­nen näyt­tää ole­van putken päässä, sil­lä kun työ­nan­ta­ja voi nyt avoimesti käyt­tää lakon­mur­ta­jia, lakkoase toimii vain niis­sä tehtävis­sä, jois­sa väkeä ei voi ottaa pystymet­sästä. Lakon­mur­ta­jia taas voi käyt­tää niin kauan kuin duu­nar­it eivät ole sol­i­daarisia toisilleen, ja nykyi­nen edun­valvon­ta­jär­jestelmä ei pahem­min sol­i­daarisu­ut­ta kykene luomaan.

  14. Raimo K:

    Sehän “johtaa suureen syr­jäy­tynei­den armei­jaan”, että mak­se­taan niin pieniä palkko­ja, että sil­lä ei elä ja täy­tyy tur­vau­tua sosiaaliturvaan.

    Eli siis väit­teesi on, että Suomes­sa on merkit­tävä määrä syr­jäy­tyneitä työssäkäyviä. Ok. Todis­teet tiskiin.

  15. Tiedemies:

    Päivit­täi­nen hin­noit­telu on aja­tusleikkinä vähän absur­di nykypäivään. Sel­l­aista on esi­in­tynyt kyl­lä ainakin kir­jal­lisu­u­den mukaan esim. 30-luvun lama-ajan yhdys­val­lois­sa, jos­sa duunare­i­ta palkat­ti­in päiväk­si ker­ral­laan sen mukaan, kuin­ka hom­mia oli. 

    Tästä on ole­mas­sa ainakin kaunokir­jal­lisu­u­den puolel­la hieno kuvaus Stein­beckin teok­ses­sa Vihan hedelmät. Ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä puo­lus­ta­vat tut­ta­vani pitävät kyseistä teosta hyvänä perustelu­na ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen olemassaololle.

    Minä tietenkin pidän sitä lähin­nä kuvauk­se­na köy­hyy­destä, raken­nemuu­tok­ses­ta ja ehkä Yhdys­val­to­jen sil­loisen talous­poli­ti­ikan epäon­nis­tu­mis­es­ta 🙂 Hieno kir­ja kaikesta huolimatta.

    Kari

  16. sylt­ty:

    Olen samaa mieltä, sik­si Oden tarkoi­tushakuinen aja­tusleik­ki, jol­la muka osoite­taan että entistä markki­nae­htoisem­mat työ­markki­nat oli­si­vat kaiken kauheuden alku, ottaakin päähän.

    haha­hah… mul­la on kans ihan sama jut­tu. Vaik­ka Osmo ei tässä kir­joituk­ses­sa oo läh­eskään niin väärässä kuin aina välil­lä, niin silti oon ihan hiilenä tääl­lä. Jotenkin toi tarkoi­tushakuisu­us kismittää.

    Sha­keem:

    Ay-liik­keelle pitää ensin antaa oikeus ajaa myös prekari­aatin jäsen­ten asi­aa ennen kuin asi­as­ta voi sitä syyllistää.

    hui! Pätkä­työläisiä ei mis­sään nimessä pidä pakot­taa otta­maan vas­taan ammat­tili­it­to­jen asianajoapua.

  17. Raimo K:
    “Katin kon­tit! Se menee just päinvastoin.
    Sehän “johtaa suureen syr­jäy­tynei­den armei­jaan”, että mak­se­taan niin pieniä palkko­ja, että sil­lä ei elä ja täy­tyy tur­vau­tua sosiaaliturvaan.”

    Juk­ka:
    Ei ainakaan suurem­paan joukkoon kuin nykyjär­jestelmä, jos­sa sosi­aal­i­tur­va on hyvin pieni mut­ta vielä lisäk­si sel­l­ainen, että käteen jäävät tulot työstä ovat usein surkeat. Suuri osa syr­jäy­tymis­es­tä tulee siitä, ettei yksilö enää työt­tömänä tunne ole­vansa yhteiskun­nan ja yhteisön tärkeä jäsen. Tämän vuok­si työl­lä on posi­ti­ivi­nen merk­i­tys riip­pumat­ta siitä saatavas­ta palkasta.

    Ja joka tapauk­ses­sa se palk­ka olisi ainakin sama kuin nykysys­tee­mis­sä kun ote­taan mukaan perus­tu­lo. Puhu­mat­takaan reaali­palka­s­ta, joka työelämän tehostues­sa kas­vaa merkit­tävästi. Jos tiedät sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaisem­man sys­teemin, niin olen yht­enä kor­vana. Nykysys­tee­mi ei sel­l­ainen ole, vaan tuot­taa suuren määrän syr­jäy­tymistä, inhimil­listä hätää ja surkei­ta ihmiskohtaloita.

    Sha­keem:
    “Tarkoititko Juk­ka Jon­ni­nen oikeasti, että tärkeä seik­ka jär­jestelmän kehit­tämisek­si olisi sinus­ta jär­jestäy­tymisen kieltäminen?”

    Juk­ka:
    Ei mus­ta jär­jestäy­tymistä tarvit­sisi kieltää. Mut­ta ay-liik­keel­lä ei tulisi olla palk­ka-kartel­lia. Eli jokaisel­la tulisi olla oikeus neu­votel­la itse omista työe­hdois­taan. Tämä jät­tää ay-liik­keelle vielä tärkeän rooli­in noiden yksilöl­lis­ten sopimusten valvom­ises­sa ja tähän liit­tyvässä oikeus- jne. avus­sa. Voisi olla myös mah­dol­lista, että ay-liike neu­vot­telee jonkin­laisen “poh­ja­sopimuk­sen”, joka on näi­den yksilöl­lis­ten neu­vot­telu­iden lähtöko­h­ta mut­ta joka ei sitoisi kumpaakaan osapuolta.

  18. Tiedemies: “Turhan koulu­tuk­sen toden­näköisyys kas­vaa, jos yksilö ei mak­sa siitä itse.”

    Ole­tat, että 18-vuo­tias tekee ratio­naal­isia, hyvin mietit­tyjä päätök­siä valites­saan jatkok­oulu­tu­s­paikkaansa? Duu­nar­iper­heen vesa, joka aikoo yliopis­toon, on melko lail­la nykyisen koulu­jen (kelvot­toman) ammat­in­valin­nanoh­jauk­sen varas­sa tehdessään cost-ben­e­fit ‑ana­lyysiä kaik­ista mah­dol­li­sista aka­teemi­sista vai­h­toe­hdoista. Yksikään niistä ei main­os­ta, että hei, täältä valmis­tuu kortis­toon, ja yhdel­läkään (lakimiehiä ja lääkäre­itä luku­un otta­mat­ta) ei ole eri­tyisen ansait­tua tai tun­net­tua mainet­ta tule­vaisu­u­den var­mana työllistäjänä.

    Koulutet­tu­jen van­hempi­en lap­sil­la saat­taa olla hie­man enem­män osvi­it­taa ja van­hem­mil­ta saatavaa val­is­tus­ta aiheesta, mut­ta par­turi-kam­paa­jan lapsel­la vält­tämät­tä ei.

  19. Sha­keem, AY-liike voisi hakea työe­htosopimuk­sis­sa paran­nuk­sia pätkä­työläisille. Se ei sitä tee. 

    Sinän­sä on aika sama, mitä minä asi­as­ta ajat­te­len; edessä on kon­flik­ti, joka tulee muut­ta­maan suo­ma­laisia työ­markki­noi­ta merkittävästi. 

    Ääri­vai­h­toe­hdot ovat pätkä­työn kieltämi­nen ja lakkoaseen mur­tu­misen myötä AY-liik­keen val­lan mur­tu­mi­nen. Luul­tavasti jäädään johonkin väli­maas­toon, mut­ta tap­pelus­ta tullee verinen.

  20. Päivi Pasi:

    Duu­nar­iper­heen vesa, joka aikoo yliopis­toon, on melko lail­la nykyisen koulu­jen (kelvot­toman) ammat­in­valin­nanoh­jauk­sen varas­sa tehdessään cost-ben­e­fit ‑ana­lyysiä kaik­ista mah­dol­li­sista aka­teemi­sista vaihtoehdoista.

    ööö… Duu­nar­iper­hei­den vesat, jot­ka aiko­vat yliopis­toon, eivät oo mitään idiootteja.

    Yksikään niistä ei main­os­ta, että hei, täältä valmis­tuu kortis­toon, ja yhdel­läkään (lakimiehiä ja lääkäre­itä luku­un otta­mat­ta) ei ole eri­tyisen ansait­tua tai tun­net­tua mainet­ta tule­vaisu­u­den var­mana työllistäjänä.

    No sit­ten var­maan kantsii men­nä oikik­seen tai lääkik­seen, jos ei oo varaa opiskel­la vaan omaks huviks.

  21. Päivi Pasi:
    “Ole­tat, että 18-vuo­tias tekee ratio­naal­isia, hyvin mietit­tyjä päätök­siä valites­saan jatkokoulutuspaikkaansa?”

    Jos 18-vuo­tias pakote­taan ajat­tele­maan, niin hän ajat­telee. Ainakin vähän. Suo­ma­lainen nuori osaa olla ratio­naa­li­nen ja hark­it­se­va mopokau­pas­sa kun on omat rahat pelissä–minkä takia sama mies ei osaisi olla ratio­naa­li­nen ja hark­it­se­va koulu­tus­päätöstä tehdessään, jos olisi vas­taavasti omat rahat pelis­sä? Osaa­vathan nuoret melkein kaikissa muis­sa maail­man mais­sa tehdä fik­su­ja koulu­tus­päätök­siä. Ei PISA-Suomen nuoret voi niin paljon osaa­mat­tomampia olla kuin vaikka­pa Aus­tralian nuoret.

  22. Aina toki tarvi­taan kapei­den erikoisa­lo­jen osaa­jia kuten ydin­voimaloiden valvo­mo­henkilökun­taa. Mut­ta täy­tyy ottaa se ris­ki, että valmis­tuu alalle, jota ei koh­ta enää ole tai jon­ka kan­nat­tavu­us on heikkoa. Suu­tari ei men­esty maail­mas­sa, jos­sa kenkiä ei enää tarvitse tai kan­na­ta korjata.

    Varovainen sat­saa geneerisi­in taitoi­hin, siis sel­l­aisi­in kuin kielet ja matem­ati­ik­ka. Sil­loin voi ket­terästi opiskel­la itselleen uuden ammatin kun edelli­nen ei enää kannata. 

    Erikoisti­eto­jen ja ‑taito­jen opet­ta­mi­nen on Suomen perusk­ouluis­sa ja lukiois­sa liial­lista. Esimerkik­si fysi­ikkaa, biolo­giaa ja his­to­ri­aa on turhan paljon. Koulut tuput­ta­vat tietoa, joka kuu­luisi jokaisen henkilöko­htaisen riski­harkin­nan alueelle.

  23. “Osoituk­se­na pysyvässä työ­suh­teessa ole­vien epäreilus­ta tukemis­es­ta pätkä­työläisiä vas­taan on opet­ta­jien käytän­tö keskeyt­tää hoito­va­paa koulu­jen kesälomien ajak­si, jol­loin äitiys­lo­masi­jainen joutuu työt­tömäk­si kesän ajak­si. Tätä ei OAJ ole keksinyt, mut­ta jär­jestö hyväksyy käytännön.”

    Syykin on selvä. Ei kun­ta palkkaa sijaista kuin luku­vuo­den ajak­si. Ei tuo vak­i­tuisen kesä­palk­ka siir­ry sijaiselle. Tätä on yritet­ty mut­ta huonol­la men­estyk­sel­lä, sil­lä työ­nan­ta­ja eli kun­ta palkkaa sijaisen kuin talveksi.

    Joten OAJ läh­tee siitä, että on parem­pi, että joku saa palkan kuin ei kukaan

  24. “Toinen poruk­ka, joka on joutunut tai jou­tu­mas­sa markki­nahin­noit­telun armoille on silp­putyötä tekevä prekari­aat­ti. Hei­dän osaltaan sopimusy­hteiskun­nan tur­vaverkko ei toi­mi, eikä koko asia näytä kiin­nos­ta­van pysyvis­sä työ­suhteis­sa ole­vien etu­i­hin keskit­tyvää ay-liikettä.”
    Kysymys onkin miten ay-liike ymmär­retään ? Onko se vain SAK ?

    Korkeim­mat jär­jestäy­tymisas­teet ovat lääkäreil­lä, lakimiehillä, upseereil­la , opet­ta­jil­la, sairaan­hoita­jil­la etc
    Jopa F!-kuljettajien ja NHL-täh­tien jär­jestäy­tymisas­te on korkeampi kuin yhdenkään sak-laisen alan.

    Osmo väit­ti ettei heille ole hyö­tyä jär­jestäy­tymis­es­tä, mut­ta silti se on lähel­lä 100 %
    Miten tämä on mahdollista ??

    Mik­si lääkärit eivät pain­os­ta työ­nan­ta­jia huomioimaan prekari­aatin tarpei­ta ? Lääkäreil­lä olisi painostusvoimaa.

    Vai eikä parem­man väen yhdis­tyk­set olekaan ay-liikettä ?

  25. Ei siinä mitään ole­tuk­sia nuorten fik­su­ud­es­ta tarvitse tehdä kun lausuu että turhan koulu­tuk­sen toden­näköisyys kas­vaa, jos yksilö ei mak­sa siitä itse. Pikem­minkin on niin että jos on sitä päin­vas­taista mieltä että turhan koulu­tuk­sen toden­näköisyys piene­nee hin­nan kas­vaes­sa, tekee ole­tuk­sen että nuoret ovat lähtöko­htais­es­ti aivan järjiltään!

    Ei, keskiver­to 18-vuo­tias ei tee täs­mäl­lisen ratio­naal­isia, hyvin mietit­tyjä ja toden­näköisyysop­ti­moitu­ja päätök­siä valites­saan jatkokoulutuspaikkaansa.

    Mut­ta melkein jokainen 18-vuo­tias tekee hie­man ratio­naalisem­pia ja hie­man parem­min mietit­tyjä päätök­siä valites­saan jatkok­oulu­tu­s­paikkaansa, jos hän joutuu tai edes kokee joutu­vansa itse mak­samaan edes jotain ver­rat­tuna “ilmaisu­u­den” kokemukseen.

    Tästä ei tietenkään automaat­tis­es­ti seu­raa mitään väistämätön­tä johtopäätöstä koulu­tuk­sen “ilmaisu­u­den” suh­teen, vaan sen asian yhteiskun­nal­liseen järkevyy­teen vaikut­taa moni muukin seikka. 

    Mut­ta yksi näistä vaikut­tavista seikoista on se että mak­sullista (tai sel­l­aisek­si koet­tua) asi­aa tuh­lataan ja haaskataan käytän­nössä aina vähem­män kuin “ilmaista”. Koulu­tus- ja koti­taus­tas­ta riip­pumat­ta. Oli koulun opo sit­ten etevä tai ei.

  26. Se että nor­maalia työaikaa tekeville, las­ten van­hem­mille ja ajoit­tain (sairas)lomaileville mak­se­taan lak­isääteis­es­ti läh­es samaa palkkaa kuin ter­veille työ­narko­maaneille ei ole sivu­tuote vaan tarkoi­tus, samoin se että tämä las­kee työn tuot­tavu­ut­ta tasolle mihin useim­mat pääsee. Tämä on huo­mat­tavasti paljon sivistyneem­pää kuin ahk­e­rien tuot­tavu­u­den laskem­i­nen sak­in­hivu­tuk­sel­la, joka oli ennen perinne tuntitöissä.

  27. Kun OAJ oli lakos­sa kevääl­lä ‑95 määräaikaiset virka­suh­teet eli käytän­nössä kesä­työt­tymyys oli sil­loin nimeno­maan yksi keskei­sistä vaa­timuk­sista jota ei saavutet­tu. Käsit­tääk­seni määräaikaiset oli­si­vat halun­neet jatkaa lakkoa, mut­ta viran­halti­jat eivät.

    1. kyse on kahdes­ta eri asi­as­ta. PItäisi kieltää hoito­va­paan kekeyt­tämi­nen kesälo­man ajak­si. Ei samas­ta työstä kah­ta palkkaa voi maksaa.

  28. “Ei mus­ta jär­jestäy­tymistä tarvit­sisi kieltää. Mut­ta ay-liik­keel­lä ei tulisi olla palk­ka-kartel­lia. Eli jokaisel­la tulisi olla oikeus neu­votel­la itse omista työehdoistaan. ”

    Tuo henkilöko­htainen työ­sopimus on vain asiantun­tem­at­toman märkä unelma.
    Yri­tys pyrkii pitämään myös HR kulut aisois­sa ja pahin­ta myrkkyä kus­tan­nuste­hokku­udelle ovat epä­s­tan­dard­it sopimukset.
    Eihän asi­akkaillekaan tar­jo­ta yksilöl­lisiä sopimuk­sia massamarkkinoilla ?
    Niin­pä suurten yri­tys­ten sop­par­it ovat vakioi­ta luku­unot­ta­mat­ta ylin­tä johtoa.
    Jos joku vaatii omia ehto­jana niin hänet vain jätetään palkaamatta.

    Nykyään yri­tyk­sis­sä menopäätök­set on keskitet­ty mah­dol­lisim­man kor­keelle, joten esimei­hel­lä ei ole oikeut­ta neu­votel­la palkoista kuin hyvin pienistä sum­mista esim hän saa jakaa 10 hen­gen porukalleen yhden 5 % korotuksen

  29. “kyse on kahdes­ta eri asi­as­ta. PItäisi kieltää hoito­va­paan kekeyt­tämi­nen kesälo­man ajak­si. Ei samas­ta työstä kah­ta palkkaa voi maksaa.”

    Tuo­han on työ­nan­t­jan asioi­ta. Itse asi­as­sa tilanne syn­tyi kun työ­nan­ta­ja palkkasi sijaisen vain syksys­tä kevääseen. Näin kun­tatyö­nan­ta­ja tekee muidenkin ryh­mien esim koulu­avus­ta­jien kanssa. Opet­ta­jat vain rahas­ti­vat aukon
    Ja jos olet lukenut kunal­lisen sopimuk­sen niin se on niin pak­su Raa­mat­tu, että HR asioiden hoito on var­masti kallista ilman henkilöko­htaisi­akin sopimuksia

  30. Erit­täin hyvä kir­joi­tus. Ne jot­ka eniten haukku­vat poli­isia, tarvit­se­vat myös yleen­sä eniten poli­isin suo­jelua. Päte­neekö sama myös työmarkkinasäännöksiin.

  31. On opet­ta­jil­la hiukan peili­inkat­somista tässä Osmon esi­in­nos­ta­mas­sa asi­as­sa, mut­ta muu­ta­ma tosi­a­sia sen­tään voi vähän vesit­tää hyvää syyllistämistä:

    1. Raskaana ole­va opet­ta­ja ei voi siirtää kesälo­maansa äitiys­lo­mansa jat­keek­si. Näin ymmärtääk­seni joil­lakin muil­la aloil­la toim­i­taan? Eli ellei “palaa töi­hin” saa naut­tia samanaikaises­ti sekä äitiys- että kesälomasta.

    2. Kun­nat toisaan eivät vält­tämät­tä anna jakaa puo­lik­sikaan kesälo­maa viran­halti­jan ja sijaien kesken. Sen tiedän, että muu­ta­ma on tätä yrit­tänyt. Eli jos käyt kun­nan­vi­ras­tossa luop­umas­sa puolen kesän palka­s­tasi, kun­ta kiit­tää (?) mut­ta ei sitä säästynyt­tä rahaa sijaiselle anneta. Sil­lä matkus­taa joku lau­u­takun­ta Gotlantiin.

    3. Tähän asti opet­ta­jak­si ryhtyvät ovat hyvin usein käyneet sen saman kurimuk­sen läpi: pari ekaa kesää he ovat olleet kesätöis­sä tai kortis­tossa. Nyt kun he ovat saa­neet viran ja uskaltau­tuneet han­kki­maan lap­sia, heitä syyl­lis­tetään oikein urakalla. 

    Se, mitä OAJ:n ja Kun­nal­lisen työ­markki­nalaitok­sen pitäisi tehdä: taa­ta äitiys­lo­ma­laiselle sama kesälo­maoikeus (käytän­nössä piden­net­tynä äitiys­lo­mana) kuin muillekin työn­tek­i­järyh­mille ja jakaa se lop­pukesän “opetuk­se­ton aika” siinä suh­teessa viran­halti­jan ja sijaisen kesken kun he ovat edel­lisenä vuon­na töis­sä olleet. 

    Sinän­sä en kai­h­da näitä keskustelu­ja opet­ta­jien kohtu­ut­tomista eduista, mut­ta joskus ne vähän rasit­ta­vat. Itseäni kum­mas­tut­taa paljon enem­män vaikka­pa kansane­dustjien, pää­sisäistrul­lien, joulupukkien, sisävesi­laivo­jen kaptee­nien ja uutis­ten­luk­i­joiden käsit­tämät­tömät vapaat. Ja onko se tot­ta, että tv-kuu­lut­ta­jat eivät tee mitään järkevää (lupa­mak­su­jen vasti­neek­si) siel­lä ohjelmien aikana?

    Touko Met­ti­nen
    nimimerkki

  32. Ja lis­tas­ta jäi vielä kaupungi­norkesterin tri­an­gelin­soit­ta­ja. Ker­rankin oikein seurasin, kun kon­ser­tis­sa kolme ker­taa kil­isyt­ti tri­an­geli­aan. Muun ajan kuun­teli ilmaiseksi.

    Touko

  33. “PItäisi kieltää hoito­va­paan kekeyt­tämi­nen kesälo­man ajaksi.”

    Opet­ta­jien vuosilo­maa ei voi ajoit­taa, vaan se on aina kiin­teä. Läh­es kaikil­la muil­la aloil­la vuosilo­man ajanko­hdan voi säätää niin, että lomansa saa pidet­tyä hoito­va­paan lisäk­si. Aika eriskum­malli­nen aja­tus on, että lapsen syn­tymän ajanko­h­ta määräisi, saako opet­ta­ja pitää vuosilo­mansa vai ei.

  34. “Ammat­tili­it­to­jen näen­näi­nen kiin­nos­tus pätkä­työläisen arkeen on ongel­ma, ja näkyy nähdäk­seni tänä päivänä niin, että jär­jestäy­tymisas­te laskee. ”

    Pätkä­työläisyys perus­tuu työ­sopimus­laki­in eikä ole oikeas­t­aan mah­dol­lista päästä sop­u­un työe­htosopimus­ta­sol­la parem­mista määräyksistä.
    Määräaikainen sopimus on lailli­nen ja parem­paa sään­töä on vaikea keksiä.
    Mon­et asi­at ovat myös työ­nan­ta­jille peri­aat­teel­lisia kuten näkyi tuos­sa ahtaa­jien irti­sanomisko­r­vauk­ses­sa. Työan­ta­jien ykkös­ketju oli avoimesti sitä vas­taan ja oli valmis aja­maan vaik­ka maan konkur­si­i­in, jot­ta sitä ei kir­ja­ta sopimukseen.

    Sama kos­kee määräaikaisen sopimuk­sen lopet­tamista tai rajoit­tamista, se on mah­do­ton työnantajille.

    Ja toisaal­ta meil­lä on nyt yleis­es­ti hyväksyt­ty työa­jan lyhen­tämi­nen työt­tömyy­den kautta.
    Vuos­i­työai­ka lyheni 80-luvulle saak­ka, mut­ta jo 90-luvul­la työaikaa lyhen­net­ti­in työttömyysjaksoilla
    Esim teimme vuon­na 1989 11 % enem­män työ­tun­te­ja kuin 2007 vaik­ka työssäoli­joi­ta oli saman verran.

    Mut­ta työt­tömyys­jak­sot nousi­vat 400000:sta 2007 800000:teen

  35. “os työ­nan­ta­ja jou­tu­isi neu­vot­tele­maan jokaisen kanssa erik­seen, sopimus­neu­vot­telui­hin tuhrau­tu­isi hirvit­tävä määrä resursse­ja ja sopimushallinnon jär­jestämi­nen olisi melkoinen urak­ka esimerkik­si eri aikaan päät­tyvien henkilöko­htais­ten työe­htosopimusten vuok­si. On halvem­paa sopia ker­ral­la suuren joukon kanssa.”

    Näin on, HR tehokkus olisi todel­la huono.
    Henkilöko­htaisia sopimuk­sia vaa­ti­vat ne , joil­la ei ole käsi­tys­tä kustannuksista.
    Eikä käsi­tys­tä yri­tyk­sen johtamis­es­ta ja hallinnosta.

  36. #
    Jos palkat määräy­ty­i­sivät markkinoilla
    #

    Niin, mil­lä markkinoilla.

    Niillekkö markki­noil­la mille kukin hal­li­tus on äänestet­ty ja minkä myötä sit­ten seu­raa­vat markki­nat määräytyvät.

    Eihän siinä mitään, josko markki­navoimaiset net­topalkat seilaisi­vat sen ver­ran, että palka­nsaa­jien net­topalkat vas­taavasti seil­i­si­vat sen ver­ran, että asun­to­lainansa ja ruokansa kansalaiset saisi­vat mak­set­tua. Ja myös siten, että val­tio saisi luot­ton­sa ja velvoit­teen­sa maksettua.

    En mitenkään ihaile USAn talout­ta, mut­ta siel­lähän (ainakin tele­vi­siodoku­ment­tien perus­teel­la) kansalaiset ovat sitä mieltä, että kun val­tio on velka­an­tunut riit­tävästi, niin siitä sit­ten vaan voi käy­dä köy­himpi­en kimppuun.

    Köy­him­mät kun eivät vält­tämät­tä ole parhait­en per­il­lä val­tion taloud­es­ta suuh­teessa omaansa.

    Eli köyt­tä val­tion talouden hallinnas­sa onkin hel­poin­ta kiristää & löy­hdyt­tää taloud­es­ta tietämät­tömien osuudella.

    Eli van­ha vit­si, köy­hä mak­saa laatukengistään suh­teessa ennem­män kuin parempituloinen.

  37. Mielestäni sen 18v älykkyy­del­lä on nykyaan aina vain vähem­män vaiku­tus­ta kuin­ka riskialtis hänen koulu­tus­val­in­tansa on, nyky­maail­ma on aivan liian mon­imutkainen paik­ka real­is­tiseen arvioin­ti­in. Kaut­ta aiko­jen on viisaat miehet lyöneet päitään yhteen ja tehneet “Suo­mi vuon­na 2000” kir­jo­ja ja ajan tul­lessa täy­teen niiden ain­oa paik­ka on lehtien taka­sivu­jen vit­si­pal­stat jois­sa parhaille paloille naureskellaan.

    Aikoinaan ‑86 teku­un men­nessäni val­itsin ‘riskialt­ti­in’ it (sil­loin vielä atk) puolen ja jotkut vali­tis­vat kon­ser­vati­ivisem­min tek­sti­ili (juu sel­l­ainenkin oli vielä ole­mas­sa) puolen. Var­ma ala kos­ka mitä tapah­tuukaan niin aina­han ihmiset vaat­tei­ta tarvit­se­vat, nyt jälkivi­isaana kaik­ki tietää mitä var­mal­la arval­la sai.

    Ja jos sit­ten on ekan tutkin­non jäl­keen 50 ton­nia opin­tovelkaa ja uut­ta et saa kos­ka luot­tolu­ok­i­tuk­sesi kusee, niin se on sit­ten qood­bye. Voi johtaa aikamoi­seen resurssien tuh­laamiseen jos fik­su kaveri viet­tää lop­puelämän­sä mäkkärin tiskil­lä. Tosin tuh­laa tämä nykyi­nenkin sys­tee­mi resursse­ja, en osaa sanoa kumpi enemmän.

  38. Opet­ta­jan mies — hoito­va­paa, ei äitiys­lo­ma. Vinkkinä: hoito­va­paa alkaa van­hempainva­paan jäl­keen, kun lap­si on vajaan vuo­den ikäi­nen ja sitä voidaan jatkaa siihen asti, että lap­si on 3‑vuotias.

  39. PItäisi kieltää hoito­va­paan kekeyt­tämi­nen kesälo­man ajaksi. 

    Kaik­il­ta ammat­tiryh­miltä? Nykyään on varsin taval­lista, että äiti keskeyt­tää hoito­va­paansa kesälo­man ajak­si, jol­loin isä voi pitää isäkuukaut­en­sa, ja jatkaa sen jäl­keen vielä hoito­va­paal­la. Isäkuukausi­han on pidet­tävä ennen kuin lap­si on puoli­tois­tavuo­tias, mut­ta moni halu­aa pitää lapsen koti­hoi­dos­sa kolmivuo­ti­aak­si asti. Äiti­hän ei voi olla hoito­va­paal­la isän pitäessä isäkuukaut­taan ja mon­es­sa tapauk­ses­sa töi­hin­paluu kuukaudek­si ei ole oikein toimi­va vaihtoehto.

  40. PItäisi kieltää hoito­va­paan kekeyt­tämi­nen kesälo­man ajak­si. Ei samas­ta työstä kah­ta palkkaa voi maksaa. 

    Eihän sitä mak­se­takaan. Opet­ta­jien tapauk­ses­sa, jos lap­si syn­tyy sopi­vaan aikaan vuodes­ta, lapsen isä voi pitää koko kesän van­hempainva­paa­ta ja äiti kesälomaa.

    Minä en jak­sa kade­htia näitä opet­ta­jien etu­ja. Jos tal­ven jak­saa jos­sain perusk­oulun yläas­teel­la, niin siitä hyvästä lomat ovat ansaitut. Itse val­itsin helpom­man työn, vaik­ka joskus kesäku­us­sa sitä miet­tii, että olisiko se opet­ta­mi­nen ollut niin kamalaa.

  41. Ja sit­ten vielä asi­akku­u­teeni val­tion hallinnos­sa ärsyttää.

    Kun menen työvoima­toimis­toon, niin min­ul­ta on usein kysyt­ty, että “olenko asi­akkaana” tässä työvoimatoimistossa.

    Mon­esti onkin suoni otsas­sani pullis­tunut tuon kysy­tyn asi­akku­u­den myötä, että tulenko minä “val­tion asi­akkaana” työvoima­toimis­toon, vaiko “markki­navoimien” asi­akkaana jo ilmoit­tau­tu­maani työvoimatoimistoon.

    Siis, on täysin ärsyt­tävä asia, että val­tion hallinto on ottanut käyt­töön­sä markki­navoimien käsit­teitä — jopa lain­säädän­nössä on näin — että se asiakas.

    Min­ul­la on kyl­lä sel­l­ainen käsi­tys asi­akku­ud­estani markki­navoimien alaisu­udessa, että asi­akas tulee raha kädessään osta­maan mitä ostaakaan, mut­ta ei siten, että valtion
    virkamies ryhtyy min­ua puhut­tele­maan asi­akkaanaan työvoimatoimistossa.

  42. Liian van­ha:

    Henkilöko­htaisia sopimuk­sia vaa­ti­vat ne , joil­la ei ole käsi­tys­tä kustannuksista.

    Noin yleen­sä kun puhutaan henkilöko­htais­es­ta sopimis­es­ta, niin täl­lä tarkoite­taan vaan sitä, että ei oo yleis­si­to­vaa työ­sopimus­ta. Tämä on vähän niinkuin kän­nykkä­sopimustenkin kanssa. Vaik­ka ei oo määrät­ty mitään yhtä ja oikeaa sopimus­ta, niin ei kulut­ta­jien kanssa neu­votel­la yksilöl­lis­es­ti vaan tar­jo­taan eri­laisia vai­h­toe­hto­ja ota tai jätä meiningillä.

  43. 3. Tähän asti opet­ta­jak­si ryhtyvät ovat hyvin usein käyneet sen saman kurimuk­sen läpi: pari ekaa kesää he ovat olleet kesätöis­sä tai kortis­tossa. Nyt kun he ovat saa­neet viran ja uskaltau­tuneet han­kki­maan lap­sia, heitä syyl­lis­tetään oikein urakalla. 

    No näin­pä. Tämä käytän­tö pala­ta kesän ajak­si töi­hin on ollut voimas­sa jo ainakin vuon­na 1977 eli mis­tään uud­es­ta “epäko­hdas­ta” ei ole kyse. Maail­mas­sa on ihan oikeitakin epäko­htia, mut­ta taval­lis­es­ti opet­ta­ja saa niiden parin ekan prekari­aat­tivuoten­sa jäl­keen viran tai ainakin niin pitkän sijaisu­u­den, että siihen sisäl­tyy myös kesäloma.

  44. “Vaik­ka ei oo määrät­ty mitään yhtä ja oikeaa sopimus­ta, niin ei kulut­ta­jien kanssa neu­votel­la yksilöl­lis­es­ti vaan tar­jo­taan eri­laisia vai­h­toe­hto­ja ota tai jätä meiningillä.”

    Näin se toimii yri­tys­ten ja työn­tek­i­jöi­denkin välil­lä, mitään aitoa yksilöl­listä neu­vot­telua ei ole.
    Yri­tyk­sen näkökul­mas­ta työvoima on kollek­ti­ivi ja korkein­taan neu­votel­laan kollek­ti­ivin edus­ta­jan kanssa , ei yksilöiden

  45. Ay-liike on jakau­tunut yri­tys­toimin­nan mukaan ja on aika hajanainen. Vasem­mis­ton val­lan hiipues­sa se on myös menet­tänyt poli­it­tisen valtansa
    Liit­to­jen sisäl­läkin on tapah­tunut hajaan­nus, sil­lä vaik­ka työn­tek­i­jät ovat jär­jestäy­tyneitä niin he kuu­lu­vat “vääri­in” liit­toi­hin so liit­toi­hin , joil­la ei ole alan työehtosopimusta

    Myöskin jär­jestäy­tymisas­te on laskenut prekari­aat­tialoil­la, jos se nyt koskaan on edes ollut korkea. Hajanainen poruk­ka ei kykene aja­maan asiaansa.

    Parhait­en jär­jestäy­tyneitä ovat hyvin toimeen­tule­vis­sa ja pysyvis­sä työ­suhteis­sa ole­vat, eri­tyis­es­ti julkisen puolen akateemiset.
    Heil­lä on myös poli­it­tista voimaa, sil­lä kansane­dus­ta­jista suurin osa on virkamiehiä, joten heil­lä on suo­ra vaiku­tuskana­va lainsäädäntöön

  46. Vaik­ka argu­men­tis­tani sai ehkä kuvan, että mielestäni koulu­tuk­ses­ta pitäisi mak­saa itse, ei mielestäni asia ole näin. Mak­su­ton­ta tai ainakin rankasti sub­ven­toitua koulu­tus­ta tukee moni argu­ment­ti, mut­ta ei tämä.

    Kun koulu­tuk­ses­ta joutuu mak­samaan itse, ole­tusar­vois­es­ti suoritet­ta­vat tutkin­not ovat ensin­näkin lyhyem­piä vähem­män spe­si­fisiä. Meil­lä diplo­mi-insinöörin tai mais­terin opin­not ovat jo aika erikois­tunei­ta mais­te­ri­opin­to­jen lop­pu­vai­heil­la ja diplomityön/gradun teko­vai­heessa. Uran­vai­h­to­halukku­us on sil­loin toden­näköis­es­ti vähäisem­pää kuin muual­la maail­mas­sa yleisem­mässä mallis­sa, jos­sa suurin osa ottaa paljon geneerisem­män alem­man korkeakoulututkinnon. 

    Toisek­si, työelämässä tutk­in­toon suh­taudu­taan enem­män ser­ti­fikaat­ti­na, että kaveri on sen ver­ran suo­raselkäi­nen, että hoitaa hom­mat. Jos­sain määrin se on sitä tääl­läkin — itseasi­as­sa voidaan väit­tää, että meikäläi­nen koulu­tusjär­jestelmä erot­telee vain hienom­mal­la seu­lal­la. Mut­ta tässäkin: kun mais­terin paper­it ovat kouras­sa vas­ta päälle kolmekymp­pisenä, eikä ulkoista pakkoa vai­h­taa alaa (taik­ka siis olla jatka­mat­ta mäkkärin kas­sal­la tai siivoo­jana) ole, niin kyl­lä siitäkin jäykkyyt­tä syntyy.

    Korostan, että itse en pidä tätä suure­na ongel­mana. Minus­ta on itseasi­as­sa ihan OK, että ihmiset arvosta­vat sivistys­tä ja tekevät henkilöko­htaisia val­in­to­ja, jois­sa he tin­kivät tulev­as­ta (mate­ri­aalis­es­ta) elin­ta­sostaan ja saa­vat tilalle elämän­laat­ua. Niin näis­sä jutuis­sa usein on. Mut­ta sen yksilön kannal­ta edullisen vai­h­tokau­pan mak­sa­vat veron­mak­sa­jat, ja siinä tapauk­ses­sa pitäisi tarkastel­la hyö­tyä koko yhteiskun­nalle. Min­ua ihme­tyt­tää nykyisen “kult­tuuri­vasem­mis­ton” halukku­us tukea tätä täysin kritiikittä.

  47. -ilmeis­es­ti Kreikas­sa tulee käymään niin että palkat ja vähän muutkin määräy­tyy markkinoilla.
    ja Por­tu­gali seu­raa perässä ja ehkä Espan­ja ja ehkä..

    elämme mie­lenki­in­toisia aikoja.

    ja edelleen:montako län­si­maa­ta löy­tyy maa­pal­lol­ta jot­ka pystyvät elät­tämään kansansa itse(pl.öljymaat),ei tai­da olla yhtään maa­ta joka ei eläisi yli varojen.

  48. 18-vuo­tias voi olla ratio­naa­li­nen mopokau­pas­sa omien raho­jen­sa kanssa, mut­ta jut­tuhan ei mis­sään maail­mas­sa mene niin, että 18-vuo­tias mak­saa koulu­tuk­sen­sa etukä­teen omil­la rahoil­laan. Sen mak­sa­vat van­hem­mat, yhteiskun­ta apu­ra­han muo­dos­sa tai jonkin­lainen laina­jär­jestelmä — samaan kat­e­go­ri­aan kuu­lunevat nämä valmis­tu­misen jäl­keen mak­set­ta­vat grad­u­ate tax­it. Ja sehän tiede­tään, miten ratio­naalis­es­ti nuoret suh­tau­tu­vat lainara­haan. En siis usko, että mak­sulli­nen koulu­tus kar­sii ns. hyödyt­tömiä tai turhia tutk­in­to­ja — mut­ta koulu­tusalan vai­h­tamisen myöhem­min se tekee läh­es mah­dot­tomak­si, etenkin meikäläisel­lä sys­teemil­lä, jos­sa opiskelun on näköjään väk­isin kestet­tävä se 5 vuot­ta ja aikuisopiske­li­jankin on men­tävä kaik­ki alun pal­loilu- ja Opi oppi­maan ‑pere­hdy­tyskurssit läpi. Aikuisk­oulu­tus­ta tulisi kehit­tää paljon nyky­istä jous­tavam­mak­si, ja sen tulisi kat­taa use­amia aloja.

    Turhaa koulu­tus­ta voisi minus­ta ihan hyvin kar­sia tai ainakin suit­sia oppi­laitosten tar­jon­taa. Mihin Suo­mi tarvit­see kym­meniä egyp­tolo­ge­ja tai tuhan­sia medi­anome­ja? Taan­noinen kun­ta-alaa käsitel­lyt koulu­tus­tutkimus oli karua luet­tavaa: siel­lä oli oop­per­alaula­jia, medi­anome­ja ja kon­ser­vaat­tor­e­i­ta pil­vin pimein talon­miehinä ja koulu­avus­ta­ji­na. Näitä taulukoi­ta voisi hyvin esitel­lä nuo­rille yläas­teelta läh­tien jonkin­laisen ral­i­ty checkin merkeissä.

  49. Tiedemies:

    Vaik­ka argu­men­tis­tani sai ehkä kuvan, että mielestäni koulu­tuk­ses­ta pitäisi mak­saa itse, ei mielestäni asia ole näin. Mak­su­ton­ta tai ainakin rankasti sub­ven­toitua koulu­tus­ta tukee moni argu­ment­ti, mut­ta ei tämä. 

    No lyöp­pä sit­ten ne argu­men­tit tiski­in! Mitä pidem­mälle olen asi­aa miet­tinyt, sitä heikom­mil­ta “ne” argu­men­tit ovat alka­neet näyttämään.

    Kari

  50. Kun ihmisen­työ halu­taan rin­nas­taa tavarakaup­paan niin voitaisi­in soveltaa saman­laisia menetlmiä töi­den kauppaan
    Nykyaikaisel­la tietotekni­ikalla työpaikkojen/työntekijöiden val­in­ta tar­jousten perus­teel­la onnis­tu­isi hel­posti yhteis­valin­nan tapaisen mallin mukaan.
    Eli yri­tyk­set ja julki­nen val­ta tal­len­taa työ­paikat kri­teere­i­neen jär­jestelmään ja työn­tek­i­jät omi­naisuuten­sa ja palkkatarjouksensa .
    Jär­jestelmä yhditelee työn­tek­i­jät siten, että työ­paikkaan val­i­taan kri­teer­it täyt­tävistä halvim­man tar­jouk­sen tehnyt.

    Niille , joille työ­paikkaa ei löy­dy niin saa­vat ansiosi­don­naista seu­ravaan arvon­taan saakka

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä kuka valikoi­tu­isi Yleis­ra­dion tai For­tu­min toim­i­tusjo­hta­jak­si kun val­in­takri­teer­it on asetet­tu etukäteen
    Tai miten kävisi val­tion korkeille virkamiehille ?

    Mitä tapah­tu­isi tuloeroille ?

    Tai miten kävisi fir­moille jos­sa 100 % henkilökun­nas­ta vaihtuisi

  51. Päivi Pasi:

    Ja sehän tiede­tään, miten ratio­naalis­es­ti nuoret suh­tau­tu­vat lainarahaan.

    No ker­ro ihmeessä, jos tiedät! Otta­vatko nuoret liian vähän vai liian paljon lainaa?

  52. Osmo:
    “Työ on eri­lainen tuotan­non­tek­i­jä kuin muut tuotan­non­tek­i­jät, kos­ka ihmisen hyv­in­voin­ti on koko talouden päämäärä.”

    Onko tämä kir­jat­tu perus­tus­laki­in? Jos ei ole, niin voisiko tästä kir­jauk­ses­ta tehdä eduskun­ta-aloit­teen? Hujah­taisi eduskun­nas­sa var­maan sukkana 5/6 enem­mistöl­lä läpi, palaut­taisi luot­ta­mus­ta poli­it­tiseen ja taloudel­liseen jär­jestelmään sekä välil­lis­es­ti lisäisi vau­raut­ta, onnel­lisu­ut­ta ja hyvinvointia.

    1. Vuon­na 1918 vasem­mis­to yrit­ti saa­da perus­tus­laki­in, että pomaisu­u­den ja työvoiman ohel­la myös kansalais­ten onni olisi val­tion eri­tyisessä suo­jelus­sa, mut­ta pahat por­var­it estivät sen. Sik­si on niin paljon onnet­to­mia ihmisiä…

  53. Päivi Pasi: “Ja sehän tiede­tään, miten ratio­naalis­es­ti nuoret suh­tau­tu­vat lainarahaan.”

    Art­turi: “No ker­ro ihmeessä, jos tiedät! Otta­vatko nuoret liian vähän vai liian paljon lainaa?”

    Art­turin hoivakoti­in ilmeis­es­ti ei tule lehtiä, kuu­lo ei riitä radion kuun­telu­un eikä näkö tele­vi­sion kat­selu­un. Jotenkin vaan tietokonet­ta silti näpytellään.

  54. Tavalli­nen teknikko: “Min­ul­la on kyl­lä sel­l­ainen käsi­tys asi­akku­ud­estani markki­navoimien alaisu­udessa, että asi­akas tulee raha kädessään osta­maan mitä ostaakaan, mut­ta ei siten, että val­tion virkamies ryhtyy min­ua puhut­tele­maan asi­akkaanaan työvoima­toimis­tossa.” Näin­hän se on, asi­akku­us­puhe on men­nyt nau­ret­tavuuk­si­in asti. Vero­hallinnol­lakin on muka asi­akkai­ta eikä niinkään verov­elvol­lisia. Koh­ta var­maan san­o­taan, että poli­isi menee otta­maan kiin­ni asi­akkaitaan ja oikeu­sis­tu­in tuomit­see asi­akkaansa vankilaan.

  55. Raimo K:

    Art­turin hoivakoti­in ilmeis­es­ti ei tule lehtiä, kuu­lo ei riitä radion kuun­telu­un eikä näkö tele­vi­sion kat­selu­un. Jotenkin vaan tietokonet­ta silti näpytellään. 

    🙂 Ker­ro nyt toki min­ullekin, kuin­ka tuon nuorten lainara­han suh­teen on? Ei ainakaan min­ulle ole selvinnyt!

    Minus­ta viestit ovat vähin­tään ris­tiri­itaisia: toisaal­ta val­tio­val­ta on ilmeisen huolis­saan muu­ta­man huntin vip­pi­lain­oista, mut­ta sit­ten kuitenkin opiske­li­jat otta­vat val­tio­val­lan mielestä aivan liian vähän velkaa opin­to­jen­sa ripeään lop­pu­un­saat­tamiseen. Kiperä juttu.

    Kari

  56. “Sik­si on niin paljon onnel­lisia ihmisiä…”

    Kat­selin aamu-tv:n keskutelua onnellisuudesta
    Onnel­lisu­us ei enää lisään­ny vaik­ka taloudellinne ase­ma para­nee eli on jokin elin­ta­so, jon­ka jäl­keen elin­ta­son nousu ei vaiku­ta lisäävästi onnellisuuteen

  57. “mut­ta ei siten, että val­tion virkamies ryhtyy min­ua puhut­tele­maan asi­akkaanaan työvoimatoimistossa.”

    Työvoima­toimis­to onkin vain kyyky­tys­laitos, ei heitä oikeasti kiin­nos­ta työn­väl­i­tys eikä työt­tömän asema.
    Min­unkin työ­todis­tuk­se­ta revit­ti­in irti se osa ‚jos­sa oli luet­te­lo mitä olen urani aikan tehnyt ja pis­tet­ti­in roski­in eli työkoke­muk­sel­la ei ollut mitään väliä.Sinne meni 40 vuo­den työkoke­mus roski­in arvottomana.

    Tärkein paperi oli liki 40 vuot­ta van­ha päät­tö­todis­tus, jot­ta voidaan tode­ta olenko oike­as­sa työkkäris­sä. Enpä ole tarvin­nut pape­ria 40 vuo­teen, mut­ta nyt se oli tärkein paperi.

    Ja kun selvisi, ettn olekaan läht­enyt vapaae­htois­es­ti niin ensim­mäisek­si määrät­ti­in työnhakukurssille.
    Pienen haas­tat­telun tulos niiden joukos­sa, jot­ka tekivät lähtö­pa­perin ja vapaut­ti­vat työ­nan­ta­jan lisäpäivien kor­vauk­selta ja takaisinot­tovelvoit­teesta oli, että hei­dän tarvit­see ilmoit­tau­tua vain ker­ran vuodessa.
    Muuten heitä ei vaivata.
    Eli työ­nan­ta­jien ja työkkärin yhteis­toim­inta on täy­del­listä työt­tömän rankaisuasioissa.

    Sen ver­ran sain helpo­tus­ta, ettei min­un tarvitse osal­lis­tua kyyky­tyk­seen niin kauan kuin lomailen omil­la rahoillani

  58. BRG ylem­pänä osui tämän koulu­tusasian ytimeen: oli­vat 18-vuo­ti­aat yleis­es­ti ottaen fik­su­ja tai tol­lo­ja (minus­ta tol­lo­ja, ihmi­nen on tol­lo ainakin kunnes täyt­tää 25, usein pidem­pään), on koomista kuvitel­la että kukaan voisi arva­ta edes kohtu­ullisel­la toden­näköisyy­del­lä oikein minkä alan työn­tek­i­jöitä kymme­nen vuo­den päästä maas­sa tarvi­taan. Maail­ma muut­tuu nopeasti ja koulu­tus on hidasta.

    Itse pal­lot­telin kah­den vai­h­toe­hdon välil­lä, taideko­rkean jota todel­la halusin, ja IT-puolen jon­ka oletin ole­van se var­ma, vas­tu­ulli­nen val­in­ta. IT-alal­la oli siihen aikaan kova buu­mi, vuo­denkin luke­neet revit­ti­in kesken kaiken puo­liväk­isin Nokialle duu­ni­in. Näyt­ti mah­dot­toma­l­ta ettei sitä kaut­ta menestyisi.

    Syn­tyjäni raukka­maise­na otin jälkim­mäisen option ja kas kum­maa, kun valmis­tu­in, buu­mi oli ohi ja alal­la kil­pasa­neer­aus käyn­nis­sä. “Var­moil­la” papereil­la kel­pasi vain kortis­toon. Jos nyt olisi lisäk­si se 100–150 don­aa velkaa harteil­la, voisi olla hyvinkin aiheel­lista han­kkia pitkä nahkatak­ki ja kokeil­la highscorea.

    Kaiken lisäk­si opin­tomen­estyk­seni oli keskinker­taista ja valmis­tu­mi­nen hidas­ta, ja väitän sen johtu­van siitä ettei min­ua oikeasti kiin­nos­tanut IT-ala pätkääkään — se oli vain riskien vält­te­lyä, ratio­naal­ista val­in­taa, raukka­maisu­ut­ta. Taikus­sa olisin luul­tavasti ollut parhaan pros­entin joukossa.

    Väitän, että toden­näköisim­min men­estyk­seen johta­va ja sitä kaut­ta ain­oa oikeasti ratio­naa­li­nen opiskelu­paikkaval­in­ta on se, että val­it­see alan jos­ta on eniten kiin­nos­tunut tun­neta­sol­la riip­pumat­ta sen sen­hetkises­tä tilanteesta tai tule­vaisu­u­den ennusteista ja vain toivoo, että kymme­nen vuo­den päästä sille on rulet­ti arponut kysyn­tää. Täl­lä tavoin saa hyvän pätevyy­den johonkin, kun taas raukka­maisel­la, “ratio­naalisel­la” valin­nal­la saa enin­tään keskinker­taisen, ja mis­täpä sen voi tietää kumpi ala on valmis­tu­misen aikaan nousussa?

    Tämä on kuitenkin täs­mälleen päin­vas­tainen tapa kuin mihin itse­mak­set­ta­va koulu­tus kan­nus­taa. Itse­mak­set­ta­va koulu­tus kas­vat­taa henkilöko­htaista riskiä ja siten kan­nus­taa riskin­vält­te­lyyn, Nos­tradamuk­sen leikkimiseen, raukka­maiseen val­in­taan ja keskinkertaisuuteen.

  59. sole­noi­di:

    on koomista kuvitel­la että kukaan voisi arva­ta edes kohtu­ullisel­la toden­näköisyy­del­lä oikein minkä alan työn­tek­i­jöitä kymme­nen vuo­den päästä maas­sa tarvitaan.

    Niin. Kuvit­tele miten koomista on, että joku ajat­telee, että virkamies voi vali­ta oikein kym­me­nien tuhan­sien opiske­li­joiden kohdal­la joka vuosi! hihi­hi­hi­hi… ihan­han tässä ratkeaa naurusta!

    Kaiken lisäk­si opin­tomen­estyk­seni oli keskinker­taista ja valmis­tu­mi­nen hidas­ta, ja väitän sen johtu­van siitä ettei min­ua oikeasti kiin­nos­tanut IT-ala pätkääkään – se oli vain riskien vält­te­lyä, ratio­naal­ista val­in­taa, raukka­maisu­ut­ta. Taikus­sa olisin luul­tavasti ollut parhaan pros­entin joukossa.

    Riskien vält­te­ly ei oo ollenkaan vält­tämät­tä rationaalista.

    Muis­te­len, että joskus kun puhuimme tulon­jaos­ta sinus­ta oli käsit­tämätön­tä, että joku voisi olla niin paljon tuot­tavampi kuin sinä, että hän ansait­sisi 100 ker­taa enem­män palkkaa. Tämä arvio saat­toi johtua siitä, että aliarvioit muiden tuot­tavu­u­den tai yliarvioit oman tuot­tavu­ute­si. Kom­ment­tisi todis­taa sen puoles­ta, että jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on lähempänä totuutta.

    Itse mak­set­ta­va koulu­tus ei kan­nus­ta riskien vält­te­lyyn yhtään enem­pää kuin mitkään muutkaan itse tehdyt päätök­set, jois­sa kus­tan­nuk­set joutuu mak­samaan itse ja saa itse naut­tia hyödy­istä. Ihmi­nen joka pelkää riske­jä enem­män val­it­see pienen var­i­anssin val­in­to­ja. Ei tässä ole mitään ihmeellistä.

  60. Oikeil­la prekari­aat­tialoil­la jär­jestäy­tymisas­te on alhainen ja niin­pä työ­nan­ta­jat käyt­tävät tätäkin hyväk­seen ja perus­ta­vat työ­nan­ta­jan johtamia ay-järjestöjä.
    Tämä perus­tuu siihen, että työ­nan­ta­ja määrää mitä sopimus­ta yhtiö käyttää.

    Näil­lä työ­nan­ta­jave­toisil­la ay-jär­jestöil­lä työ­nan­ta­jat kiertävät työlain­säädän­töä, kos­ka työe­htosopimuk­sil­la voidaan sopia työlain­säädän­nöstä poikkeavasti.
    Voi vain arva­ta, etteivät poikkeuk­set ole työn­tek­i­jän eduksi.

    Yleen­säkin työ­nan­ta­jan oikeus määritel­lä käytet­tävä työe­htosopimus on johtanut työehtosopimusshoppailuun

  61. Opiske­li­joi­ta on turha syyl­listää spe­sifin (kalli­im­man) mais­terik­oulu­tuk­sen han­k­in­nas­ta, kun ns. geneerisil­lä tutkin­noil­la (kan­dit) ei töitä saa. Työ­nan­ta­jalle ei kel­paa. Tämä on help­po toden­taa minkä tahansa sun­nun­tai­h­e­sarin työ­paikkail­moi­tusten vaa­timus­ta­soa selaamalla.

  62. “Osoituk­se­na pysyvässä työ­suh­teessa ole­vien epäreilus­ta tukemis­es­ta pätkä­työläisiä vas­taan on opet­ta­jien käytän­tö keskeyt­tää hoito­va­paa koulu­jen kesälomien ajak­si, jol­loin äitiys­lo­masi­jainen joutuu työt­tömäk­si kesän ajak­si. Tätä ei OAJ ole keksinyt, mut­ta jär­jestö hyväksyy käytännön.”

    Syykin on selvä. Ei kun­ta palkkaa sijaista kuin luku­vuo­den ajak­si. Ei tuo vak­i­tuisen kesä­palk­ka siir­ry sijaiselle. Tätä on yritet­ty mut­ta huonol­la men­estyk­sel­lä, sil­lä työ­nan­ta­ja eli kun­ta palkkaa sijaisen kuin talveksi.

    Toisaal­ta eikös määräaikaiset ja “määräaikaiset” opet­ta­jatkin palkata vain syksys­tä kevääseen ja vak­i­tu­isi­akin lomaute­ta kesäk­si, joten paha tuos­ta on OAJ:ta syyt­tää. Siis muuten kuin huonos­ta edun­valvon­nas­ta lait­toman toimin­nan osalta.

  63. Niin. Kuvit­tele miten koomista on, että joku ajat­telee, että virkamies voi vali­ta oikein kym­me­nien tuhan­sien opiske­li­joiden kohdal­la joka vuosi! hihi­hi­hi­hi… ihan­han tässä ratkeaa naurusta!

    En tiedä onko noin koomis­es­ti ajat­tele­via ihmisiä todel­la ole­mas­sa mut­ta ainakaan tästä blogikir­joituk­ses­ta en sel­l­aista ajat­telua löytänyt. Ihan alus­tuk­ses­ta asti väite on ollut että “väärin ennus­t­a­mi­nen tulisi kohtu­ut­toman kalli­ik­si” eikä siihen kukaan ole tar­jon­nut vai­h­toe­hdok­si että jonkun virkamiehen pitäisi opiskelu­alat määrätä, päin­vas­toin ammat­in­valin­nanoh­jaus­ta on tääl­lä joku haukkunut kelvottomaksi.

    Käsit­tääk­seni on keskustelu riskin­hallinnan mah­dot­to­muud­es­ta. Esim. jos joku on 15v sit­ten koulut­tau­tunut turk­istarhaa­jak­si ja eduskun­ta päät­tää huomen­na lopet­taa koko ammatin niin mielestäni on kohtu­ullista että val­tio sit­ten osal­lis­tuu uudelleenk­oulu­tuk­seen eikä vaan sano että sor­ry, muis­tithan pistää euro­ja sivu­un uuden ammatin opiskelua varten.

  64. “Tämä arvio saat­toi johtua siitä, että aliarvioit muiden tuot­tavu­u­den tai yliarvioit oman tuottavuutesi. ”

    Miten henkilön tuot­tavu­us mitataan ? Mis­sä yri­tyk­sis­sä on hnek­ilöko­htaisen tuot­tavu­u­den mit­tari käytössä ?

  65. “Palvelu­am­matit katoaisi­vat, kos­ka köy­htyneil­lä asi­akkail­la ei olisi varaa palveluihin.”

    Aika kyseenalainen teo­ria. Tietenkään ei olisi varaa, jos ker­ran työtä ei olisi. Mut­ta ei täl­lä ole mitään tekemistä vapaiden työ­markki­noiden kanssa, kos­ka eivät ne sään­nöstel­lyt työ­markki­nat työtä aikaansaa. Kysymys ei ole palkkata­sos­ta, vaan palkan ostovoimas­ta. Pienel­lä paikkakun­nal­la vuokrat ovat mata­lat, joten palkkaa tarvi­taan vähem­män. Ja kun vuokrat laske­vat, reaali-investoin­nut kas­va­vat. Maanko­rko ja pääo­man korko kulke­vat aina vas­takkaisi­in suun­ti­in. Väestön keskit­tymi­nen on nimeno­maan seu­raus­ta siitä, että yri­tys­ten kus­tan­nuk­si­in ei maanko­rko vaiku­ta. Joten “todel­liset” tuotan­tokus­tan­nuk­set eivät määrää investoin­tien sijoit­tumista. Vaan investoin­ni­ut tapah­tu­vat yksik­er­tais­es­ti sinne, mis­sä on suurin kysyn­tä, parhaat palve­lut ja synergiaedut.

    1. Tarkoitin sitä, että tuo deflaa­tios­ta koitu­va ilmiö iskisi paikkakun­nalle sil­loin, kun jokin suuri työ­paik­ka lopet­taa. Niin se iskee nytkin, mut­ta mekanis­mi voimis­taisi sitä, jos palkat jous­ta­vat voimakkaasti alaspäin, mut­ta mon­et kiin­teät menot säilyvät. .

  66. anonyy­mi: “Toisaal­ta eikös määräaikaiset ja “määräaikaiset” opet­ta­jatkin palkata vain syksys­tä kevääseen ja vak­i­tu­isi­akin lomaute­ta kesäk­si, joten paha tuos­ta on OAJ:ta syyt­tää. Siis muuten kuin huonos­ta edun­valvon­nas­ta lait­toman toimin­nan osalta.”

    Opet­ta­jia ei lomaute­ta lomien aikana. Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la lomaute­taan, kun ei ole töitä. Opet­ta­jia lomaute­taan, kun on töitä. Lait­to­muuk­si­akaan ei tehdä. OAJ:n edun­valvon­ta on siis onnistunuttta.

  67. Osmo:

    Niin se iskee nytkin, mut­ta mekanis­mi voimis­taisi sitä, jos palkat jous­ta­vat voimakkaasti alaspäin, mut­ta mon­et kiin­teät menot säilyvät. .

    No jos palkat jous­taisi­vat nopeam­min, niin kiin­teät menot lask­i­si­vat nopeam­min ja ihmiset muut­taisi­vat pois paikkakunnal­ta muualle nopeam­min. (Tai vas­taavasti paikkakun­nalle investoitas nopeammin…)

  68. Osmo:
    Arvelisin että deflaa­ti­oti­lanteessa ulkopaikkakun­ta­laiset suo­ras­taan ryn­täi­sivät ostok­sille halpo­jen hin­to­jen perässä. Esimerkik­si Keskisen kyläkau­pan vetovoima ainakin jos­sain vai­heessa perus­tui siihen, että sinne kan­nat­ti kauem­paakin lähteä.

    Lisäk­si hin­to­jen lask­ies­sa “vien­ti” muille paikkakun­nille alkaa vetämään ihan eri malli­in kuin aikaisem­min. Esimerkik­si sen paikallisen konepa­jan olisi helpom­pi kas­vat­taa muil­la paikkakun­nil­la sijait­seville päämiehille tekemää tuotan­to, mikäli työvoimakus­tan­nuk­set lähti­sivät välit­tömästi lasku­un tuol­laisen lakkaut­tamisen jälkeen.

  69. Osmo:

    Tämä toimisi Tan­skas­sa ja Uudel­la­maal­la, mut­ta huonos­ti Kemijärvellä.

    häh? Kai se nyt toimii vaik­ka kuus­sa! Muista ajatel­la aina sitä mar­gin­aal­ista toimijaa.

    1. Jos palkkata­so las­keekin kuus­sa, en suun­taa ostok­siani lähikau­pas­ta sinne. Jos mar­gin­aa­li­nen toim­i­ja on paikkakun­nan ulkop­uolel­la asu­va, joka innos­tuu käyt­tämään hal­ven­tunei­ta palvelu­ja, etäisyy­del­lä on merkitystä.

  70. Onko siitä jos­sain tietoa kuin­ka mon­en palk­ka määräy­tyy suo­raan markki­noil­la ja kuin­ka mon­en on oikeasti määritel­ty työ­markki­na­jär­jestö­jen välillä? 

    Omani ainakin vaikut­taisi määry­tyneen kovasti markki­nae­htois­es­ti: töitä hakies­sa ehdotin että n euroa pitäisi vähin­tään saa­da joka kuus­sa, tähän työ­nan­ta­ja suos­tui. Lisäk­si olen saanut suurim­mil­laan noin 20 % tämän päälle. Tämä osu­us yllät­täen hupeni kun lama iski, palkkani siis jousti reip­paasti alaspäin kun myyn­ti laski. 

    Tili on kas­vanut muu­tamia ker­to­ja sopimuskier­roksenkin ansioista, mut­ta näi­den osu­us on alle viidennes koko lisäyk­ses­tä. Palk­ka on siis kas­vanut lähin­nä sil­loin kun olen ker­tonut että se ei tyy­dytä tai kun työ­nan­ta­ja on itse arvioin­ut että koh­ta se läh­tee jollei anneta lisää.

    Ihmette­len lähin­nä kos­ka ketjun aiem­mista viesteistä sain sel­l­aisen käsi­tyk­sen että suomes­sa ei juuri kenenkään palk­ka määräy­dy “suo­raan” markkinoilla.

  71. Osmo Soin­in­vaara:

    Jos mar­gin­aa­li­nen toim­i­ja on paikkakun­nan ulkop­uolel­la asu­va, joka innos­tuu käyt­tämään hal­ven­tunei­ta palvelu­ja, etäisyy­del­lä on merkitystä. 

    No on tietenkin, mut­ta kuin­ka paljon? Haarukoidaan­pa. Tun­nis­sa ajaa sata kilo­metriä ja polt­taa ben­saa viitisen litraa suun­taansa. Jos arvot­taisi aikansa vaikka­pa kymmenek­si euroksi tun­nis­sa, niin kol­men kympin säästön vuok­si kan­nat­taisi ajaa sadan kil­san päähän.

    Kyl­lä aika pön­del­lä saa olla, ennenkuin tuo ei toi­mi. Sit­ten herää toki kysymys, että kan­nat­taako moi­ses­sa per­ife­ri­as­sa ylipäätään asua muutenkaan.…

    Kari

  72. Osmo
    [deflaa­tio]
    “Tämä toimisi Tan­skas­sa ja Uudel­la­maal­la, mut­ta huonos­ti Kemijärvellä.”

    Tot­ta, mut­ta otap­pa huomioon, että Kemi­järvel­lä ei toi­mi mikään muukaan. Se on näivet­tyvä paikkakun­ta jon­ka kehi­tys­tä ei mil­lään taloudel­lis­es­ti mielekkääl­lä uudelleen­jär­jeste­lyl­lä käännetä.

  73. N: “Onko siitä jos­sain tietoa kuin­ka mon­en palk­ka määräy­tyy suo­raan markki­noil­la ja kuin­ka mon­en on oikeasti määritel­ty työ­markki­na­jär­jestö­jen välillä?”

    Toki.
    Myös työ­markki­na­jär­jestö­jen välil­lä neu­votel­tu (minimi)palkka määräy­tyy markki­noiden mukaan. Mis­tähän se työ­nan­ta­ja muual­ta sitä palkkara­haa saisi kuin markkinoilta?

  74. Osmo: “Tarkoitin sitä, että tuo deflaa­tios­ta koitu­va ilmiö iskisi paikkakun­nalle sil­loin, kun jokin suuri työ­paik­ka lopet­taa. Niin se iskee nytkin, mut­ta mekanis­mi voimis­taisi sitä, jos palkat jous­ta­vat voimakkaasti alaspäin, mut­ta mon­et kiin­teät menot säilyvät.”

    Ei kai tämä varsi­naista deflaa­tio­ta olisi?
    Olisi suh­teel­lisen help­po tutkia, mil­laisil­la palkoil­la esim. paperi­te­ol­lisu­ud­es­ta potk­i­tut työl­listyvät ja onko sil­lä vaiku­tus­ta hin­toi­hin. Epäilen, että ei ole.

  75. Osmo:

    Jos palkkata­so las­keekin kuus­sa, en suun­taa ostok­siani lähikau­pas­ta sinne.

    Nyt oli kyse hyödykkei­den hin­noista ei palkoista. (Tai siis sinä otit sen deflaa­tion puheeks…)

    Jos meil­lä on ihmisiä joille on suht sama käykö ne ostok­sil­la Kemi­järvel­lä vai jos­sain muual­la ja Kemi­järvel­lä hin­nat las­kee, niin nämä tyyp­it alkaa sit tekeen ostok­si­aan Kemijärvellä.

    Jos taas Kemi­järvi on niin kaukana kaikesta, että hin­to­jen laskus­ta huoli­mat­ta ihmiset ei halua investoi­da sinne, niin sit­ten­hän se on vaan hyvä, että Kemi­jär­vestä päästään eroon mah­dol­lisim­man nopeasti.

  76. Art­turi: “Itse mak­set­ta­va koulu­tus ei kan­nus­ta riskien vält­te­lyyn yhtään enem­pää kuin mitkään muutkaan itse tehdyt päätök­set, jois­sa kus­tan­nuk­set joutuu mak­samaan itse ja saa itse naut­tia hyödyistä.”

    Mik­si sitä niihin ver­rat­taisi­in? Eihän siinä ole järkeä. Se mihin ver­rataan on tietenkin jonkun muun mak­sama koulu­tus. Point­ti oli, että itse mak­set­ta­va koulu­tus kan­nus­taisi vält­tämään riske­jä ver­rat­tuna koulu­tuk­seen jota ei tarvitse mak­saa itse. Toisin sanoen, rohkeampi­en päätösten tekemiseen ihmisiä kan­nuste­taan tekemäl­lä riskeistä kollek­ti­ivisem­pia ja varovaisem­pi­in päätök­si­in tekemäl­lä riskeistä yksi­ty­isiä. Tämä on yleinen kri­ti­ik­ki kasino­talout­ta vas­taan, mis­sä “uhkapelaami­nen tois­t­en rahoil­la” yllyt­tää hul­lu­un riskinot­toon, mut­ta samaa mekani­ikkaa voi toises­sa kon­tek­stis­sa (ja pienem­mässä mit­takaavas­sa) käyt­tää hyödyksi.

    Ja kuten san­ot­tu, kukaan ei ole mitään keskusjo­htoista vai­h­toe­htoa esit­tänyt edes vitsinä. En ymmär­rä mik­si sen edes esille toit, pait­si jos sin­ul­la on jonkin­laise­na automaat­tise­na miel­ley­htymänä että kuka hyvän­sä tulon­si­ir­to­ja kan­nat­ta­va kul­kee Pieni Punainen Kir­ja povitaskussa.

    Tiivistäen:

    1) Ammatill­i­nen koulu­tus kestää niin kauan että siihen liit­tyvän työti­lanteen ennus­t­a­mi­nen koulu­tuk­sen päät­tymishetkel­lä on mah­do­ton­ta*, ja
    2) kos­ka se on mah­do­ton­ta, ihmisiä ei saa ran­gaista väärin ennustamisesta.

    *) Pois­lukien nau­ret­ta­vat rajat­a­pauk­set. Voidaan olet­taa, ettei Kain­u­us­sa tarvi­ta hyl­keen­pyytäjiä 2015.

  77. Raimo K: “Toki.
    Myös työ­markki­na­jär­jestö­jen välil­lä neu­votel­tu (minimi)palkka määräy­tyy markki­noiden mukaan. Mis­tähän se työ­nan­ta­ja muual­ta sitä palkkara­haa saisi kuin markkinoilta?”

    Jos löy­ty­isi linkke­jä joiden kaut­ta voisi tutus­tua tähän palkko­jen markki­nae­htoisu­u­teen niin olisin kiitolli­nen. Alku­peräi­nen Osmon pohdiskelu olisi helpom­pi hah­mot­taa jos tietäisi mikä tilanne markki­nae­htoisu­u­den suh­teen on täl­lä hetkellä.

    Markki­noiden vaiku­tus palkkoi­hin kuitenkin vai­htelee aika paljon aloit­tain, osin johtuen tuos­ta koulu­tuk­sen luk­it­sev­as­ta vaiku­tuk­ses­ta. Kuvit­te­len juuri valmis­tuneen sairaan­hoita­jan palkan määräy­tyvän pitkälti työ­nan­ta­jan ja ammat­tiy­hdis­tyk­sen välisil­lä neu­vot­teluil­la, kos­ka saanevat lähelle alan min­imi­palkkaa (?). Koke­neem­man insinöörin ja tek­sti­ilite­htaas­sa työsken­televän palkan markki­nat hin­noit­tel­e­vat paljon suorem­min. Ensim­mäisessä tapauk­ses­sa, ainakin, yksi­tyisel­lä puolel­la, palka­s­ta neu­votel­laan käytän­nössä jokaisen kanssa erik­seen (siis sikäli kun kysyn­tää taidoista riit­tää vai­h­tuu työ­paik­ka ellei palk­ka miel­lytä). Tek­sti­il­i­työläisen tapauk­ses­sa markki­nat lie­nee ohjan­neet työn pitkälti Suo­ma­laisen lain­säädän­nön ja ammat­tili­it­to­jen ulottumattomiin.

    Markki­noiden ulkop­uolelta rahaa saa vaik­ka pain­okoneesta tai vero­ja keräämällä.

  78. sole­noi­di:

    Mik­si sitä niihin verrattaisiin?

    Sik­si, että argu­mentin hul­lunkurisu­us pal­jas­tu­isi luk­i­jalle. Ihan sama olisi väit­tää, että asun­non osto, auton osto, puoli­son val­in­ta yms. ihmisen itse tekemät päätök­set kan­nus­ta­vat riskien välttelyyn.

    Tämä on tietysti ihan täyt­ty fuu­laa. Ihmiset vält­televät riske­jä riip­puen hei­dän omas­ta riskin­si­etokyvys­tä. Ei oo ollenkaan san­ot­tua, että val­tio pysty­isi sääte­lyl­lä kas­vat­ta­maan hyv­in­voin­tia pois­ta­mal­la riskejä.

    Ja kuten san­ot­tu, kukaan ei ole mitään keskusjo­htoista vai­h­toe­htoa esit­tänyt edes vitsinä.

    Niin noh en tiiä sit­ten, että miten tosis­saaon poli­ti­ikan nyt noin ylipään­sä ottaa. Onhan se tietysti yks iso vitsi.

    Meil­lähän on keskusjo­htoinen vai­h­toe­hto, mis­sä byrokraatit päät­tää kuin­ka mon­ta arkkite­htia, diplo­mi-insinööriä, sairaan­hoita­jaa jne. Suo­mi tarvit­see kymme­nen vuo­den päästä. Minä halu­aisin siis siirtää tämän arvailun niille yksilöille, jot­ka tekevät päätök­sen kouluttautumisestaan.

    Ammatill­i­nen koulu­tus kestää niin kauan että siihen liit­tyvän työti­lanteen ennus­t­a­mi­nen koulu­tuk­sen päät­tymishetkel­lä on mah­do­ton­ta*, ja

    No se ei tietenkään ole mah­do­ton­ta. Ja jos joku kokee sen mah­dot­tomak­si, niin ei oo mikään pakko koulut­tau­tua. Voitko uskoo, että öljy­fu­tu­ureil­la käy­dään kaup­paa parin kymme­nen vuo­den päähän. Var­maan nämäkin tap­pi­ot pitäs kor­va­ta, kos­ka onhan se nyt ihan mah­do­ton­ta ennus­taa öljyn hin­taan oikein niin pitkän ajan päähän.

  79. AB: “Ihan sama olisi väit­tää, että asun­non osto, auton osto, puoli­son val­in­ta yms. ihmisen itse tekemät päätök­set kan­nus­ta­vat riskien välttelyyn.”

    Niin. Tot­takai ne kan­nus­ta­vat. Aivan itses­tään­selvästi mikä hyvän­sä päätös jon­ka mah­dol­liset hai­tat kaatu­vat omaan niskaan kan­nus­taa riskin­vält­te­lyyn, ja vas­taavasti jos ne kaatu­vat jonkun muun niskaan, riskinottoon.

    Mieti jos menet kasi­nolle ja kuulet että Brunein sult­taani kuit­taa tänään tap­pi­ot, voitot saat pitää. Pelaatko varovasti vai rohkeasti? Vai väitätkö tosis­sasi ettei se vaiku­ta käytök­seesi ollenkaan, ver­rat­tuna siihen että mak­sat itse viulusi?

    Koulu­tus jon­ka itse mak­sat kaataa täy­den riskin omille harteille­si. Kollek­ti­ivis­es­ti kus­tan­net­tu koulu­tus ottaa osan riskistä (ei tietenkään kaikkea, pelkkä oppor­tu­ni­ty cost on jo val­ta­va) val­ti­olle, mut­ta voitot saat edelleen pitää.

    No se ei tietenkään ole mahdotonta.

    Onpas. Tai no ei siinä mielessä että voi tietysti arva­ta oikein, mut­ta itseään siitä on turha onnitel­la. Jos joku 18-vuo­tias voisi fak­ta­peräis­es­ti ennus­taa maail­man ja maansa talout­ta 5–10 vuo­den aikavälil­lä, ei hän mitään muu­ta ammat­tia var­maan tarvitsisikaan.

    Väit­täisin, että keskiver­to 18-vuo­tias ei kykene edes sanomaan mil­lä aloil­la on hakuhetkel­lä kysyntää.

  80. Aika yleinen neu­vo osake­si­joit­tamises­sa on että sijoi­ta vain ne rahat jot­ka sin­ul­la on vara menet­tää. Fuu­tu­urikaup­pa on vielä ker­talu­okkaa riskialt­ti­im­paa puuhaa joten en oikein näe mielekkäänä maail­maa jos­sa opinnot/opintolaina ver­tau­tu­vat futu­urikaup­paan, ETF lie­nee lähempänä omaa käsitystäni.

  81. sole­noi­di:

    Niin. Tot­takai ne kannustavat.

    heh… No ok, jos määrit­telet riskien vält­te­lyn tälleen, niin mitä pahaa siinä on? Tai siis mik­si val­tion pitäis jotenkin yrit­tää vähen­tää riskien välttelyä?

    Minä luulin, että sin­un väite oli, että ihmiset vält­telee liikaa riske­jä, jos saa­vat itse päät­tää asiois­taan ja joutu­vat kan­ta­maan päätösten­sä seuraukset.

    Miks me halut­tais, että ihmiset ottas enem­män riskejä?

    Tai no ei siinä mielessä että voi tietysti arva­ta oikein, mut­ta itseään siitä on turha onnitella.

    Eli siis sin­un väite on, että jos 18-vuo­ti­aille arvotaan täysin sat­tuman­varais­es­ti ne alat mille he koulut­tau­tu­vat ja kon­trol­liryh­mä saa vali­ta vapaasti alat mille koulut­tau­tuu, niin ensim­mäi­nen ryh­mä val­it­see ihan yhtä hyvät alat?

    Oon voimakkaasti eri mieltä.

    Miten sä muuten selität mitkä tahansa pitkäjän­teiset investoin­nit? Miten kukaan rak­en­taa rautateitä, ydin­voimaloi­ta ostaa öljy­fu­tu­ure­ja 20 vuo­den päähän jne.?

    Jos joku 18-vuo­tias voisi fak­ta­peräis­es­ti ennus­taa maail­man ja maansa talout­ta 5–10 vuo­den aikavälil­lä, ei hän mitään muu­ta ammat­tia var­maan tarvitsisikaan.

    Ei kukaan väitä, että ne pystyis ennus­ta­maan tule­vaisu­ut­ta tarkasti. Riit­tää että nuoriso pystyy ennus­ta­maan sitä parem­min kuin byrokraat­ti JA parem­min kuin nop­pa. Jos pystyy ennus­ta­maan parem­min kuin byrokraat­ti ja huonom­min kuin nop­pa, niin sit­ten aloi­tu­s­paikko­jen määrät pitäis arpoo. Jos pystyy ennus­ta­maan parem­min kuin nop­pa ja byrokraat­ti, niin niiden pitäis määräy­tyä markkinoilla.

    Brg: Niin just, että jos joku pystyy ennus­ta­maan niin epä­var­mo­ja jut­tu­ja kuin futu­urien hin­nat, niin eiköhän ne opiske­li­jat pysty ennus­ta­maan nop­paa parem­min minkälaiselle ammat­ti­taidolle on kysyn­tää 2–6 vuo­den päästä. (Ja ne jot­ka koke­vat, että eivät osaa ennus­taa voivat aina jät­tää kouluttautumatta!)

  82. “Niin just, että jos joku pystyy ennus­ta­maan niin epä­var­mo­ja jut­tu­ja kuin futu­urien hin­nat, niin eiköhän ne opiske­li­jat pysty ennus­ta­maan nop­paa parem­min minkälaiselle ammat­ti­taidolle on kysyn­tää 2–6 vuo­den päästä.”

    Futu­u­rit ovat vedonlyön­tiä eli joku voit­taa , joku häviää, mut­ta kukaan ei jatku­vasti. Tap­pi­ot tur­vataan toisil­la futu­ureil­la, jot­ka lauke­vat päin­vas­toin , mut­ta aina löy­tyy myös todel­lisia häviäjiä.
    Niin kauan kuin tap­pi­ot ovat kohtu­ullisia niin jär­jestelmä pysyy pystyssä, mut­ta kuten nytkin lopus­sa päädyt­ti­in katas­trofi­in ja maail­man­laa­juiseen lamaan

  83. “Riit­tää että nuoriso pystyy ennus­ta­maan sitä parem­min kuin byrokraat­ti JA parem­min kuin nop­pa. Jos pystyy ennus­ta­maan parem­min kuin byrokraat­ti ja huonom­min kuin nop­pa, niin sit­ten aloi­tu­s­paikko­jen määrät pitäis arpoo.”

    Suomes­sa vai­hde­taan ammat­tia eniten OECD ‑maista joten Suomen nuoriso ei ole eri­tyisen hyvää ennus­ta­maan tule­vaa kehitystä.
    Ja samas­ta nuorisos­ta tule­vat myös virkamiehet, joten tuskin­pa hei­dän kykyun­sä on yhtään sen parempi

  84. Mikko Särelä: “Sha­keem, AY-liike voisi hakea työe­htosopimuk­sis­sa paran­nuk­sia pätkä­työläisille. Se ei sitä tee.”

    Se riip­puu näkökul­mas­ta. AY-liike pyrkii tur­vaa­maan täyspäiväistä ja toimeen­tu­lon takaavaa työtä. Jos työtä teetetään enem­män täyspäiväisenä, myös pätkä­työläisen mah­dol­lisu­udet kokoaikaiseen ja toimeen­tu­loon mah­dol­lis­tavaan työhön paranevat. Mon­et pätkä­työläiset ymmärtävät tämän. 

    Toisaal­ta osa ajat­telee sen niin päin, että ay-liik­keen tulisi pyrk­iä neu­vot­tele­maan pätkä­työläisille poikkeav­ia sopimuk­sia, korkeampia palkko­ja tms., jol­loin työ­nan­ta­jal­la olisi kan­nuste kokoaikaistaa työ­suhtei­ta. Tämä olisi minus­takin erit­täin kan­natet­tavaa, mut­ta suurin ongel­ma lie­nee se, ettei pätkä­työläiset jär­jestäy­dy po. ole­vi­in yhdistyksiin. 

    Jos pätkä­työläis­ten tavoite on pysyä pätkä­työssä, sil­loin kuvaa­masi kon­flik­ti var­masti pahe­nee. Se tuskin voi olla ay-liik­keen intres­si. Tätä tavoitet­ta en kuitenkaan pure­mat­ta niele, sil­lä mik­si pätkä­työläiset (hehän ovat halu­a­mas­saan pätkä­työssä) tavoit­tel­e­vat myös muiden ihmis­ten työ­suhtei­den muun­tamista pätkätöik­si esim. osal­lis­tu­mal­la rikku­ri­toim­intaan? Ryn­täys pääasial­lis­es­ti vak­i­nais­lu­on­teisi­in työte­htävi­in osoit­taa juuri sen, kuin­ka huu­ta­va pula meil­lä on kokoaikaises­ta työstä. En suos­tu usko­maan, että pätkä­työläis­ten tavoite on vahin­goit­taa muita.

    Henkilöko­htais­es­ti min­ulle ei ole väliä kumpaa tietä pätkä­työläisen ase­maa pyritään paran­ta­maan. Uskoisin kuitenkin suurim­man osan eri­tyis­es­ti mata­la­palk­ka-alo­jen pätkä­työläis­ten pyrkivän kokoaikaiseen työhön. Hurmok­sel­lis­es­ti pätkä­työhön sen sijaan suh­tau­tu­vat enim­mäk­seen aihep­i­irin jär­jestö­työssä virikkeitä ammen­ta­vat henkilöt, joille pätkä­työstä ja sen lisäämis­es­tä on tul­lut yhteiskun­nalli­nen tavoite. 

    Sinän­sä on surullista, että hei­dän intres­sit aja­vat taval­liset, työssäkäyvät ihmiset riitelemään keskenään.

  85. AB: “No ok, jos määrit­telet riskien vält­te­lyn tälleen, niin mitä pahaa siinä on?”

    Aika mon­es­sa kon­tek­stis­sa, voita­neen jopa sanoa että useim­mis­sa, siinä ei olekaan mitään pahaa. Väit­teeni kos­ki yhtä ain­oaa kon­tek­s­tia jos­sa siitä on nähdäk­seni hait­taa, koulu­tu­s­paikan val­in­taa jos­sa se saa hak­i­jat keskit­tymään väärään asiaan.

    Sen sijaan että he keskit­ty­i­sivät siihen, mis­sä oli­si­vat itse mah­dol­lisim­man hyviä (mikä on help­po ennus­taa — jos oikeasti pitää jostain, saa olla todel­la käsi jos ei kehi­ty siinä hyväk­si, kun taas jos ei pidä jostain, on melko toiv­o­ton­ta että olisi siinä ikinä keski­ta­soa parem­pi), se kan­nus­taa heitä keskit­tymään siihen minkä alan työn­tek­i­jöil­lä on hyvät edut, siis jät­tämään huomiotta omat vahvuuten­sa. Tämä antaa illu­u­sion vas­tu­ullis­es­ta ja järkevästä valin­nas­ta, mut­ta todel­lisu­udessa se on edelleen arpa­peliä ja “tur­val­lisen” valin­nan tekem­i­nen vain johtaa siihen, että kil­pailee huonom­mil­la korteilla.

    Väitän, että tässä erikoistapauk­ses­sa ihmisiä pitäisi kan­nus­taa suurem­paan riskinot­toon syys­tä että se saisi ihmiset seu­raa­maan omia vahvuuk­si­aan eikä huter­aa kuvitel­maansa siitä mikä on työ­paikkati­lanne seu­raa­van viisivuo­tis­su­un­nitel­man aikaan.

    (Luon­nol­lis­es­ti tämä ris­tiri­ita oman poten­ti­aalin ja alan poten­ti­aalin välil­lä ei vaiku­ta kaikki­in. On niitä onnel­lisia joille nämä kak­si päämäärää ovat samat, ja vas­taavasti porukkaa jota ei kiin­nos­ta mikään — ainakaan mikään sel­l­ainen mihin ovat hakuhet­keen men­nessä törmänneet.)

    “Eli siis sin­un väite on, että jos 18-vuo­ti­aille arvotaan täysin sat­tuman­varais­es­ti ne alat mille he koulut­tau­tu­vat ja kon­trol­liryh­mä saa vali­ta vapaasti alat mille koulut­tau­tuu, niin ensim­mäi­nen ryh­mä val­it­see ihan yhtä hyvät alat?”

    Kun tarkastel­laan pelkästään alo­jen kokon­ais­ti­lantei­ta eikä sitä miten hyvin val­it­si­jat pär­jä­sivät niis­sä, väitän stet­son-ana­lyysil­lä että eroa ei ole paljon tai vält­tämät­tä ollenkaan. Se voi jopa men­nä sat­un­nais­valin­nan hyödyk­si. Tämän voisi tietysti tark­istaa jos olisi tilas­toti­eteil­i­jä ja liikaa vapaa-aikaa, mut­ta en näe mitään syytä olet­taa muuta.

    Tietenkään se mis­tä me olemme kiin­nos­tunei­ta ei pitäisi olla meneekö alal­la hyvin, vaan hak­i­jal­la. Sat­un­nais­val­in­ta tietenkin tuhoaisi hak­i­joiden poten­ti­aalin, kun taas varovainen omaval­in­ta säästää ainakin ne, joille kut­sumusam­mat­ti ja tur­variepuam­mat­ti ovat samat. Mut­ta väitän että rohkea omaval­in­ta tuot­taisi parem­man tulok­sen kuin kumpikaan näistä. Siis ver­tailus­sa ovat

    sat­un­nais­val­in­ta — paik­ka val­i­taan RND-generaattorilla
    varovainen omaval­in­ta — paik­ka val­i­taan sen perus­teel­la, mil­lä hak­i­ja arvioi ole­van 5–10 v. päästä kysyn­tää ja mihin arvioi itse jotenkin kykenevän­sä (eli kaik­ki eivät tässäkään vai­heessa voi päät­tää ruve­ta lääkäreik­si — eihän niin tapah­du yhteishaussakaan)
    rohkea omaval­in­ta — paik­ka val­i­taan sen perus­teel­la mis­sä hak­i­ja arvioi ole­vansa paras, riip­pumat­ta siitä, minkä ver­ran hak­i­ja arvioi sil­lä ole­van 5–10 v. päästä kysyntää

    ja perusteluhan oli, että kysyn­täarviot ovat mon­imutkaisia ja epälu­otet­tavia kun taas henkko­ht kyk­yarviot ovat yksinker­taisia ja luotettavia.

    “Miten sä muuten selität mitkä tahansa pitkäjän­teiset investoinnit?”

    Eri kon­tek­sti, eri­lainen muu­tosti­heys ja ‑raju­us, ja eri­lainen riskin­si­etokyky. Se miten järkevää on kaupun­gin rak­en­taa viemäriverkos­to riip­puu siitä saa­vatko ihmiset lopetet­tua ulostamisen lähivu­osi­na, tai muut­ta­vatko sankoin joukoin jon­nekin aivan muualle, ja ris­ki on joka tapauk­ses­sa resurs­sei­hin näh­den siedet­tävä. Se miten järkevää on yksilön ruve­ta putkimiehek­si, riip­puu paljon use­am­mas­ta asi­as­ta, mukaan­lukien siitä kuin­ka moni muu rupeaa putkimieheksi.

    Joitain asioi­ta siis voi ennus­taa pitkäl­lä aikavälil­lä. Joitain ei, ja on tärkeää erot­taa nämä toi­sis­taan sen sijaan että heilutel­laan käsiä ja mutis­taan jotain epämääräistä yksilönvastuusta.

    -{}-

    Tuos­ta “byrokraat­ti jos­sain päät­tää mon­tako siivoo­jaa ja sijoi­tus­pankki­iria maas­sa tarvi­taan ja säätää paikko­jen määrän”-jutusta: ymmärtääk­seni paikko­jen määrät määräävät oppi­laitok­set ihan itse, ja vielä niin että niil­lä on nyt jo taloudel­liset kan­nus­timet myön­tää niitä paikko­ja niin mon­ta kuin suinkin voivat. Niistä pihis­tel­lään sik­si että opet­ta­jia ja ohjaa­jia ei ole tar­jol­la joka alaan loputtomasti.

    Ope­tus­min­is­ter­iö luon­nol­lis­es­ti sot­kee pakkaa tuke­mal­la joitain alo­ja ja nykyään myös ihmis­ryh­miä, mut­ta ei niitä paikkaki­in­tiöitä ilkey­den vuok­si ole säädet­ty ja ne oli­si­vat ole­mas­sa jos­sain muo­dos­sa vaik­ka val­in­ta­jär­jestelmä olisi millainen.

    Olete­taan että olisi mah­dol­lista men­nä “jonos­ta ohi” eli saa­da ylimääräi­nen opiskelu­paik­ka halu­a­mas­saan laitok­ses­sa jos sitou­tu­isi mak­samaan jenkki­tyyliset korkeat lukukausi­mak­sut opis­tolle. Olete­taan myös, että on lail­la varmis­tet­tu ettei tämä oikeu­ta mihinkään muuhun erikoisko­htelu­un, eli rahal­la sisään tul­lut voisi vain osal­lis­tua samoille kurs­seille kuin kaik­ki muutkin. Mitä tämä muut­taisi? Jos hak­i­ja on riit­tävän fik­su seu­raa­maan ope­tus­ta ja läpäisemään tent­te­jä tms, hän luul­tavasti olisi päässyt sisään nor­maalil­la pääsyko­keel­lakin. Ja jos ei ole, hän vain haaskaa rahaa.

  86. Liian van­ha:

    Suomes­sa vai­hde­taan ammat­tia eniten OECD ‑maista joten Suomen nuoriso ei ole eri­tyisen hyvää ennus­ta­maan tule­vaa kehitystä.

    Siitä ‚että Suomes­sa vai­hde­taan ammat­tai eniten OECD-maista ei voi päätel­lä, että Suomen nuoriso ei olis hyvä ennus­ta­maan tule­vaa kehitystä.

    Sha­keem:

    AY-liike pyrkii tur­vaa­maan täyspäiväistä ja toimeen­tu­lon takaavaa työtä.

    Tuskin. Kyl­lä se AY-liike var­maan pyrkii aja­maan rahoit­ta­jien­sa etu­ja ihan samal­la taval­la kuin muutkin etu­jär­jestöt. Aja­vat siis täyspäiväis­ten työn­tek­i­jöi­den etu­ja, kos­ka suurin osa rahoit­ta­jista on niitä.

    Tätä tavoitet­ta en kuitenkaan pure­mat­ta niele, sil­lä mik­si pätkä­työläiset (hehän ovat halu­a­mas­saan pätkä­työssä) tavoit­tel­e­vat myös muiden ihmis­ten työ­suhtei­den muun­tamista pätkätöik­si esim. osal­lis­tu­mal­la rikkuritoimintaan? 

    Se, että joku tekee kokopäivä­työtä ei tarkoi­ta sitä että hän on unelmien­sa kokopäivä­työssä. Ihan samal­la taval­la joku osa-aikaista työtä tekevä voi tavoitel­la mui­ta parem­pia työ­paikko­ja. Rikkure­i­ta on lakos­sa ole­van ammat­tili­iton jäsenet, jot­ka uhmaa­vat ammat­tili­it­toa ja menevät töi­hin. Sel­l­aisen ammat­tili­iton työn­tek­i­jät, jot­ka eivät ole lakos­sa tai kokon­aan ammat­tili­it­toi­hin kuu­lumat­tomat työn­tek­i­jät ei oo rikkure­i­ta. ks. sanakirja.

    Jos työtä teetetään enem­män täyspäiväisenä, myös pätkä­työläisen mah­dol­lisu­udet kokoaikaiseen ja toimeen­tu­loon mah­dol­lis­tavaan työhön paranevat. Mon­et pätkä­työläiset ymmärtävät tämän.

    Niin ilmeisen mon­et ihmiset ymmärtävät väärin. Jos työ teetetään täyspäiväisenä, niin tyäyspäiväistä työtä on todel­lakin enem­män. Kokon­aisuute­na työtä on kuitenkin vähem­män. Kokon­aisuute­na olemme siis vähem­män hyv­in­voivia. Tämä kos­kee kipeästi niihin, jot­ka joutu­vat työt­tömäk­si, kos­ka osa-aikaista työtä ei saa teettää.

    Henkilöko­htais­es­ti min­ulle ei ole väliä kumpaa tietä pätkä­työläisen ase­maa pyritään parantamaan.

    Ok. Kel­paisko sulle sel­l­ainen tie, että lisät­täis kil­pailua pätkä­työläi­sistä anta­mal­la kaikille työn­tan­ta­jille vapaus tar­jo­ta ihan niin paljon pätkä­työtä kuin vain sielu sietää? Tämä kysyn­nän kasvu tietysti nos­taa pätkä­työläis­ten palkko­ja ja samal­la hei­dän asemaansa.

  87. Art­turi:

    Tai siis mik­si val­tion pitäis jotenkin yrit­tää vähen­tää riskien välttelyä? 

    Sik­si, että se voi johtaa alem­paan kokon­ais­tuotan­toon. Oleteaan, että ihmiset ovat uraa valites­saan riskiä vält­tele­viä. Tämä tarkoit­taa sitä, että he val­it­se­vat ennem­min ammatin, joka tuot­taa 100%:n toden­näköisyy­del­lä 2000e/kk palkan, kuin ammatin, joka tuot­taa 20%:n toden­näköisyy­del­lä 10000 e/kk palkan ja 80%:n toden­näköisyy­del­lä 1000 e/kk palkan. Tämä on riski­aver­sion määritelmä. Val­i­taan vai­h­toe­hto, jon­ka odotusar­vo ja var­i­anssi ovat alempia. 

    Mut­ta val­tion kannal­ta olisi parem­pi, että ihmiset val­it­si­si­vat tuon jälkim­mäisen uran, kos­ka 10 sil­lä alal­la työsken­televää tuot­taa 28000 e/kk, kun vas­taa­va luku on 20000 e/kk sil­lä toisel­la alalla. 

    Peri­aat­teessa val­tio toimii tässä vaku­u­tusy­htiönä. Ottaes­sasi palo­vaku­u­tuk­sen, suos­tut mak­samaan joka kuukausi enem­män kuin talosi hin­ta ker­rot­tuna tuli­palon toden­näköisyy­del­lä on. Kollek­ti­iv­ina ihmis­ten ei siis kan­na­ta ottaa vaku­u­tus­ta. Siihen uppoaa enem­män rahaa kuin kaikkien palanei­den talo­jen arvo on. 

    Tässä val­tion sub­ven­toiman koulu­tuk­sen kohdal­la voi tuon vaku­u­tus­mak­sun kat­soa ole­van verot ja kun ne ovat vielä pro­gres­si­ivisia, niin seu­raus on se, että ne voit­ta­jat mak­sa­vat enem­män kuin häviäjät. 

    Jos siis tuos­sa yllä olevas­sa tapauk­ses­sa tehtäisi­in niin paljon tulon­si­ir­to­ja, että kaikkien tuloik­si tulisi 2800 e/kk (eli ajateltaisi­in, että oli puh­taasti onnes­ta kiin­ni, kuka sat­tui pääsemään siihen 10 000 e/kk työhön ja sik­si pidet­täisi­in oikeu­den­mukaise­na ottaa häneltä kaik­ki se ylimääräi­nen niille häviäjille kom­pen­soin­ti­in). Tai vaik­ka tulon­si­ir­to­ja tehtäisi­in niin, että ne kak­si korkea­t­u­loista saisi­vat pitää 5000 e/kk, niin silti jopa ne mata­lat­u­loiset pää­si­sivät tässä voitolle ver­rat­tuna siihen riskit­tömään vaihtoehtoon. 

    Miten sä muuten selität mitkä tahansa pitkäjän­teiset investoin­nit? Miten kukaan rak­en­taa rautateitä, ydin­voimaloi­ta ostaa öljy­fu­tu­ure­ja 20 vuo­den päähän jne.? 

    Nämä selit­tyvät tietenkin sil­lä, että kukaan yksi­tyi­nen ihmi­nen ei pane noi­hin kiin­ni kaikkia tulo­jaan, vaan ne ovat osana hajautet­tu­ja sijoi­tus­salkku­ja. Jos ydin­voimala ei tuo­takaan niin kuin sen ajatelti­in, niin sit­ten rautati­et tuot­ta­vat sitäkin enem­män (olet­taen, että odotusar­vot ovat kohdallaan). 

    Toinen selit­tävä tek­i­jä on tietenkin se, että mitä pienem­mistä asioista on kyse, sitä risk­ineu­traalimpia ihmiset ovat. Kukaan ei ota vaku­u­tus­ta sen var­al­ta, että juo­ma­lasi menee kotona rik­ki, vaik­ka melkein kaik­ki otta­vat sen var­al­ta, että koko talo tuhoutuu. Ydin­voimalaan ylimääräisen rahan sijoit­ta­mi­nen on lähempänä riskin ottamista siitä, ettei juo­ma­lasi rikkoudu kuin siitä, ettei talo tuhoudu. Tämähän on koko osakey­htiö­muodon perusajatus.

  88. Art­turi: “Niin ilmeisen mon­et ihmiset ymmärtävät väärin. Jos työ teetetään täyspäiväisenä, niin täyspäiväistä työtä on todel­lakin enem­män. Kokon­aisuute­na työtä on kuitenkin vähem­män. Kokon­aisuute­na olemme siis vähem­män hyv­in­voivia. Tämä kos­kee kipeästi niihin, jot­ka joutu­vat työt­tömäk­si, kos­ka osa-aikaista työtä ei saa teettää.”

    Ilmeis­es­ti en osaa ilmaista tässä asi­as­sa kan­taani. Olen yrit­tänyt monis­sa kohdin kir­joit­taa: “työ tulisi teet­tää täyspäisenä sil­loin, kun sen pätkimiselle ei ole perustel­tua syytä”. Työn teet­tämi­nen täyspäiväisenä ei vähen­nä työn määrää kokon­aisuute­na näis­sä tapauk­sis­sa. Pahoit­te­len, jos olen uno­htanut aina välil­lä käyt­tää ilman perustel­tua syytä ‑ilmaisua.

    Vas­tauk­se­na vielä kysymyk­seen: “olisinko valmis kan­nat­ta­maan osa-aikaisen työvoiman käytön täy­del­listä vapaut­tamista, mikä markki­namekanis­min joh­dos­ta paran­taa pätkä­työkäisen ase­maa?”, vas­taan, että en kan­na­ta tätä. 

    Eri­tyis­es­ti mata­la­palk­ka-aloil­la työn teet­tämi­nen osa-aikaise­na on jo täysin vapaa­ta ja se on johtanut ko. työtä teke­vien erit­täin heikkoon ase­maan ja köy­hyy­teen. Eri­tyis­es­ti per­heet kär­sivät, jos van­hempi­en työ on osa-aikaista. Kil­pailua mata­la­palk­ka-alo­jen työvoimas­ta ei Suomes­sa ole eikä tule ja sik­si väitet­tyä kil­pailua mata­la­palk­ka-alo­jen työvoimas­ta ei käydä. 

    Esimerkik­si lääkäreil­lä tilanne on toinen ja lääkärit voisi­vat toden­näköis­es­ti paran­taa kokon­ais­palkka­sum­maansa ryhtymäl­lä osa-aikaisik­si. Työ­nan­ta­jien kil­pailu lääkäreistä olisi armo­ton­ta, jol­loin lääkärit voisi­vat laskut­taa työ­tun­nista korkeampia hin­to­ja ja siten kas­vat­taa kokon­aishyv­in­voin­ti­aan kuvaa­mal­lasi tavalla. 

    Minus­ta osa-aikaisen työvoiman käyt­tö voisi olla vapaam­paa, jos olisi edes jonkin­laiset pelisään­nöt, joil­la myös tah­toa kokoaikaiseen työ­suh­teeseen kun­nioitet­taisi­in. Vapaus ottaa lop­putili ei ole riit­tävä. Eri­tyis­es­ti mata­la­palk­ka-aloil­la osa-aikaiset halu­aisi­vat kokoaikaista työtä siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, ettei osa-aikatyöl­lä tule toimeen. Sik­si näil­lä aloil­la osa-aikaisen ase­maa paran­netaan ja hei­dän tah­toaan kun­nioite­taan parhait­en, jos työtä teetetään enem­män täyspäiväisenä.

    Voisi asi­aa läh­estyä muil­lakin tavoin. Esimerkik­si työa­jan lyhen­tämi­nen palkan koro­tusten sijaan voisi olla omi­aan kaven­ta­maan kuilua osa-aikaisten ja täyspäiväis­ten välil­lä. Täyspäiväisil­lä hyv­in­voin­ti paranisi yleisenä työa­jan lyhen­e­misenä ja tun­ti­sopimuk­sil­la työsken­televät hyö­ty­i­sivät saa­mal­la helpo­tus­ta toimeen­tu­lo-ongelmi­in tun­tipalkan kohoamisena.

  89. Samuli Saarel­ma:

    Sik­si, että se voi johtaa alem­paan kokonaistuotantoon. 

    Niin voi ja se voi myös johtaa korkeam­paan kokonaistuotantoon.

    sole­noi­di teki ole­tuk­sen, että riskiä vält­televät opiske­li­jat val­it­se­vat huonom­min kuin muut. Minus­ta hän ei osoit­tanut mitään hyvää syytä, että näin olisi. (Siis, että mik­si riske­jä vält­televät opiske­li­jat pain­ot­taisi­vat liikaa omaa arvio­taan jonkun alan men­estyk­ses­tä verrattuna.)

    Hänen väit­teen­sä oli, että riskien vält­te­ly johtaa huonoi­hin val­in­toi­hin, joil­la on pienem­pi ole­tusar­vo, mut­ta var­i­anssista hän ei väit­tänyt mitään.

    JOS väite olis ollu, että me halu­taan kan­nus­taa ihmisiä tekemään korkeam­man var­i­anssin val­in­to­ja jot­ta ole­tusar­vo olisi mah­dol­lisim­man korkea, niin se on kyl­lä ihan ok argu­ment­ti. Toisaal­ta mä luulen, että ihmiset ovat suh­teettmasti hyv­in­voivem­pia jos ne kokee pystyvän­sä huole­hti­maan omas­ta elämästään, eli että val­tion tulon­si­ir­roil­la ei voi­da vaku­ut­taa tehokkaasti niitä huono­ja lop­putu­lok­sia vastaan.

  90. sole­noi­di: “ymmärtääk­seni paikko­jen määrät määräävät oppi­laitok­set ihan itse”

    Ope­tus­min­is­ter­iö määrää aloi­tu­s­paikko­jen lukumäärän ja sijainnin.

  91. “Kokon­aisuute­na olemme siis vähem­män hyv­in­voivia. Tämä kos­kee kipeästi niihin, jot­ka joutu­vat työt­tömäk­si, kos­ka osa-aikaista työtä ei saa teettää.”

    Osa-aikaisu­u­ut­ta ei ole pyrit­ty mitenkään kieltämään.
    Ain­oas­taan on pyrit­ty minim­i­tun­tei­hin vuoroa kohtaan eli 2–4 tun­ti­in per vuoro, kos­ka lyhy­il­lä tun­timääril­lä työhön sidot­tu aika ja kulut kas­va­vat kohtuuttomiksi.
    Työkkäri kun ei tunne sääliä ‚jos kieltäy­tyy tun­nin työstä

  92. Art­turi:

    JOS väite olis ollu, että me halu­taan kan­nus­taa ihmisiä tekemään korkeam­man var­i­anssin val­in­to­ja jot­ta ole­tusar­vo olisi mah­dol­lisim­man korkea, niin se on kyl­lä ihan ok argumentti. 

    No, eikös se min­un esimerkki­ni juuri ottanut kan­taa täl­laiseen tapauk­seen? Minä en väitä opiske­li­joiden parem­mas­ta valin­nas­ta mitään, vaan totean ain­oas­taan sen, että riski­aver­sio val­in­tat­a­pa johtaa alem­paan odotusar­voon kuin risk­ineu­traali ja jos tämä voidaan val­tion toimin kor­ja­ta, saadaan odotusar­voa hilat­tua ylöspäin.

    Siis opiske­li­jat val­itkoon edelleen itse alansa (eikä keskuskomitean suun­nit­teli­ja), mut­ta val­tio tukekoon koulu­tus­ta niin, että ihmiset uskalta­vat tehdä oman uransa suh­teen val­in­to­ja, joiden odotusar­vo on korkea, mut­ta myös korkea var­i­anssi pelot­taa riskiä vält­televät ihmiset ole­maan val­it­se­mat­ta niitä muuten.

  93. Samuli Saarel­ma: No miks me sit tuet­tas opiskelua, jos me halu­taan pelkästään vähen­tää var­i­anssia? Eikö olis parem­pi vaan antaa rahaa niille, jot­ka jää oletusarvosta?

    Koulu­tus­ta tuke­mal­la me saadaan sitä liikaa, eli sen lisäks, että me tuho­taan hyv­in­voin­tia verot­ta­mal­la men­estymistä me vielä lisäks tuho­taan sitä koulut­ta­mal­la liikaa.

  94. Art­turi:

    No miks me sit tuet­tas opiskelua, jos me halu­taan pelkästään vähen­tää var­i­anssia? Eikö olis parem­pi vaan antaa rahaa niille, jot­ka jää oletusarvosta? 

    Ja miten tuo määritetään ja toteutetaan tasa-arvois­es­ti? Siinä esimerkissäni emme tiedä, kuka niistä kymmen­estä opiske­li­jas­ta tulee saa­maan 10 000 e/kk palkkaisen työn ja kuka jää ton­ni­in. Ja toisaal­ta, jos lupaamme tukea niille, jot­ka tuo­ta alaa ryhtyvät opiskele­maan, jos heitä tue­taan, mut­ta muuten ei, niin ei kovin suuria hok­sot­timia tarvi­ta, kun jokainen opiske­li­ja sanoo vai­h­ta­vansa sille pienem­män odotusar­von ja var­i­anssin lin­jalle, jos ei saa tukea. 

    Koulu­tus­ta tuke­mal­la me saadaan sitä liikaa, eli sen lisäks, että me tuho­taan hyv­in­voin­tia verot­ta­mal­la men­estymistä me vielä lisäks tuho­taan sitä koulut­ta­mal­la liikaa. 

    Niin, on ihmeel­listä, että maail­man maista ne, jot­ka ovat sat­san­neet verovaro­ja koulu­tuk­seen, ovat yllät­täen siel­lä rikkaim­mas­sa päässä, kun taas alapään täyt­tää ne maat, jois­sa hom­ma on jätet­ty yksi­tyisen rahoituk­sen varaan. Liian koulu­tuk­sen hin­ta on siis selvästikin min­i­maa­li­nen ver­rat­tuna siihen, mitä hävitään, kun koulute­taan liian vähän, kun ihmisil­lä ei ole varaa siihen (tai sin­un kie­lenkäytössäsi ei ole halua tai edes mah­dol­lisu­ut­ta riskeer­a­ta iso­ja sum­mia rahaa epä­var­maan asiaan). 

    Et mil­lään tavoin kom­men­toin­ut tätä kir­joituk­seni avainko­htaa (val­tio toimii erään­laise­na vaku­u­tus­laitok­se­na, jot­ta ihmiset uskalta­vat ja voivat ottaa riskin koulut­tau­tua). Voitko suo­raan vas­ta­ta, oletko eri mieltä, että koulu­tuk­seen liit­tyy ris­ki, jota on käytän­nössä mah­do­ton mil­lään tavoin yksi­tyis­es­ti vaku­ut­taa, kos­ka on kyse ihmisen tule­vista tuloista.

    Suo­mi on hyvä esimerk­ki maas­ta, jon­ka hyv­in­voin­ti perus­tuu ennen kaikkea hyvin koulutet­tuun työvoimaan (luon­non­va­ro­ja ei juuri ole) ja joka on tämän saavut­tanut pitkäjän­teisel­lä julkisel­la sat­sauk­sel­la koulutukseen.

Vastaa käyttäjälle tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.