Jos palkat määräytyisivät markkinoilla

27.4.2010 · Aihe: _ 

Työ on erilainen tuotannontekijä kuin muut tuotannontekijät, koska ihmisen hyvinvointi on koko talouden päämäärä. Siksi palkat ovat eri asia kuin muut hinnat. Olen varsin vakuuttunut siitä, että maailmasta ei tulisi onnellisempaa, jos palkat määräytyisivät spot-hintoina päivittäisillä markkinoilla. Mutta kuvitellaanpa maailma, jossa näin tapahtuisi. Vaihtoehto olisi huono, mutta ei tasaisesti huono.

Väärän uran valinneille kävisi huonosti. Jos valmistut alalla, jossa työn kysyntä teknologisen muutoksen tai jonkin muun seikan takia äkisti laskee, tulosi laskevat nopeasti. Osa työvoimasta pitää savustaa vaihtamaan alaa ja lopuilla ansiotaso romahtaa. Nykymaailmassa yhtä moni joutuu vaihtamaan alaa, mutta muiden osalta ansiotaso säilyy suunnilleen ennallaan, joskin sen nousuvauhti varmaankin alenee. Hyvänä puolena olisi se, että alaa vaihtaviksi valikoituisivat ne, joiden osalta se on helpointa, kun nyt Musta-Pekka osaa käteen satunnaisesti. Kouluttautuminen on pitkäaikainen investointi. Väärin ennustaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. En ymmärrä, miten valtion maksama koulutus pahentaisi asiaa, pikemminkin päinvastoin. Jos kalliin koulutuksen jälkeen on korviaan myöten veloissaan, halu vaihtaa alaa ja hylätä koulutusinvestointi on entistä vähäisempi.

Jos paperitehdas lakkautetaan pienellä paikkakunnalla, kaikkien vähän koulutusta vaativien palkat laskevat, kun entiset paperityöntekijät tungeksisivat töihin pizzerioihin. Koko paikkakunta tavallaan devalvoisi palkkatasonsa, josta olisi se hyvä puoli, että uutta tuotantoa tulisi matalien palkkojen houkuttelemana tilalle, mutta se huono puoli, että sitä ennen koko paikkakunta joutuisi pahaan deflaatiokierteeseen. Palveluammatit katoaisivat, koska köyhtyneillä asiakkailla ei olisi varaa palveluihin.

Kaikilla ei olisi huono tuuri. Joskus työvoimapula vetäisi palkkoja ylös – siis voimakkaammin kuin nyt, koska sopimukset hillitsevät jonkin verran työnantajien kilpailua toistensa työvoimasta. Spot-hinnoittelu poistaisi kaikki pidäkkeet. Periaatteessa tämä ohjaisi niukan työvoiman oikeisiin kohteisiin ja ohjaisi uravalintoja.

Väestä tunkisi isoille paikkakunnille, koska pienten paikkakuntien työmarkkinat olisivat liian riskialttiita. Koska kaikki eivät heti mahdu Helsinkiin, palkkaerot maan eri osien välillä kasvaisivat, mikä jarruttaisi työpaikkojen keskittymistä oikealla tavalla.

Koska spot-hinnoittelu johtaa liian nopeisiin vaihteluihin, varmaankin syntyisi pidempiä, molempia sitovia työsopimuksia. Sähkömarkkinoillakin on syntynyt.

Oman lukunsa työvoiman spot-hinnoitteluun toisi maahanmuutto. Se toisi maailmanlaajuiset tuloerot valtioiden sisälle.  Huonosti kävisi teollisuusmaiden kouluttamattoman työvoiman.

Monilla toimialoilla ja pienillä paikkakunnilla spot-hinnoittelu johtaisi elintasoarpajaisiin. Isoilla paikkakunnilla ja isoilla toimialoilla se voisi toimia itse asiassa aika hyvin. Siihen liittyisi epäoikeudenmukaisuuksia mutta niin liittyy nykykäytäntöönkin.

Yhä suurempi osa työvoimasta on sopimusten ulkopuolella tai tekee niin yksilöllistä työtä, ettei sitä voi hinnoitella kollektiivisesti. Nämä ovat pääosin hyväosaista työvoimaa, esimerkiksi toimitusjohtajille ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Eikä ole huippuasiantuntijoillekaan. Mutta he eivät suojelua tarvitsekaan vaan se huono-osaisempi osa työvoimasta. Kun katsoo palkkaerojen kehitystä, hyväosainen osa työvoimasta ei ole kärsinyt pahastikaan sopimussuojan puutteesta.

Toinen porukka, joka on joutunut tai joutumassa markkinahinnoittelun armoille on silpputyötä tekevä prekariaatti. Heidän osaltaan sopimusyhteiskunnan turvaverkko ei toimi, eikä koko asia näytä kiinnostavan pysyvissä työsuhteissa olevien etuihin keskittyvää ay-liikettä.

Kommentit

102 Vastausta artikkeliin “Jos palkat määräytyisivät markkinoilla”

  1. Raimo K kirjoitti 27.4.2010 kello 9:09

    Tämä ei näyttäisi eroavan nykyisestä tilanteesta mitenkään – jätä siis “jos” pois. Tuskin tuotantosuunnan vaihtaminen ihan salamannopeasti käy minkäänlaisessa virtuaaliyhteiskunnassakaan.
    Työehtosopimukset eivät rajoita palkoilla kilpailemista työvoimasta – kaikki sopimukset ovat minimisopimuksia ja liukumista tapahtuu koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Syltty kirjoitti 27.4.2010 kello 9:17

    Osmo
    “Väärän uran valinneille kävisi huonosti. Jos valmistut alalla, jossa työn kysyntä teknologisen muutoksen tai jonkin muun seikan takia äkisti laskee, tulosi laskevat nopeasti.”

    Nytkö potkut saaneiden tulot eivät laske nopeasti?

    “Oman lukunsa työvoiman spot-hinnoitteluun toisi maahanmuutto. Se toisi maailmanlaajuiset tuloerot valtioiden sisälle.”

    Ajattelitko siis samaan syssyyn lakkauttaa sosiaaliturvan ja kaikki maahanmuuton rajoitteet?

    Mitä merkitystä tuollasella “analyysilla” oikein on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2010 kello 9:29

    Se ei ole “analyysi” se on ajatusleikki. Sellaiset ovat joskus hyödyllisiä. Kiinnostus heräsi, kun jotkut blogin kommentoijat tuntuivat kannattavan tällaista maailmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mikko Särelä kirjoitti 27.4.2010 kello 10:50

    Tartunpa tuohon viimeiseen kohtaan kirjoituksessasi. AY-liikettä ei ole prekariaatti kiinnostanut. Tämä on nyt sitten johtanut siihen, että prekariaattia ei AY-liikkeen lakot kiinnosta, mikä taas vaikuttaa johtavan AY-liikkeen lakkoaseen murentumiseen, ainakin niillä aloilla, joilla uusia työläisiä voidaan kouluttaa tehtäviin nopeasti.

    Reagoiko AY-liike ottamalla prekariaatin omien siipiensä suojaan ja ajamalla näidenkin asiaa, vai julistamalla sodan? Itse veikkaan jälkimmäistä. Mielenkiintoisia aikoja elämme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Artturi kirjoitti 27.4.2010 kello 10:53

    Osmo:

    Työ on erilainen tuotannontekijä kuin muut tuotannontekijät, koska ihmisen hyvinvointi on koko talouden päämäärä. Siksi palkat ovat eri asia kuin muut hinnat.

    Tässä on nyt alkuoletus jo ihan päin pyllyä.

    Ihmiset omistavat ihan kaikki tuotannontekijät. Työ ei ole siksi yhteen sen kummempaa kuin pääoma. Myös pääoman hinnoittelu vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin tasan samalla mekanismilla kuin työnkin hinnoittelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kari kirjoitti 27.4.2010 kello 11:08

    Osmo Soininvaara:

    Se ei ole “analyysi” se on ajatusleikki. Sellaiset ovat joskus hyödyllisiä. Kiinnostus heräsi, kun jotkut blogin kommentoijat tuntuivat kannattavan tällaista maailmaa.

    Osmo hyvä, kyse ei ole siitä, millaista maailmaa itse kukakin haluaa, vaan tuollainen se maailma tosiasiallisesti on – kuvaaminesi hyvine ja huonoine puolineen.

    Sen lisäksi meille on vielä mm. aluepolitiikalla ja jäykillä työmarkkinasääntelyillä onnistuttu luomaan vielä lisää ongelmia ja hyvnvointitappioita.

    Mikäli epäoikeudenmukaisuuksia halutaan korjata, ne kannattaa tehdä mielummin jollain muulla tavoin kuin työmarkkinoita sotkemalla. Mielestäni työmarkkinoiden sääntelystä pitäisi päästä eroon, mutta vastaavasti ihmisten epävarmuutta pitäisi vähentää sosiaaliturvan avulla. Tanskassahan on joiltain osin tämän tyyppinen järjestely käytössä.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jukka Jonninen kirjoitti 27.4.2010 kello 11:28

    Mun mielestä paras (= tehokkuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parhaiten yhdistävä) vaihtoehto olisi “kelluvan perustulon” ja yksilöllisen sopimisen (eli palkkakartellin kieltämisen) yhdistelmä.

    Perustulo (pl. tietty minimiosuus) sidottaisiin tiettyyn prosenttimäärään sellaisesta verokorista, joka vaihtelee paljon taloustilanteen mukaan. Talouden kasvaessa perustulon määrä kasvaa ja samoin ihmisten mahdollisuus olla kranttu työmarkkinoilla. Laskusuhdanteessa taas perustulo pienenee ja ihmisille tulee kannuste ottaa vastaan vähän epämieluisampaakin työtä / huonompia työehtoja.

    Työehdot sovittaisiin yksilöllisesti tietyn minimilainsäädännön (ei kuitenkaan minimipalkan) puitteissa. Voitaisiin myös sopia, että näissä neuvotteluissa tulisi olla aina mukana jonkinlainen edunvalvoja palkansaajalle. Ay-liikkeen rooliksi jäisi sitten näiden yksilöllisten sopimusten valvominen.

    Nykyinen palkkakartelli johtaa suureen syrjäytyneiden armeijaan, kun ihmisten työn arvo ei yksinkertaisesti riitä minimityöehtojen mukaiseen palkkaan/etuihin. Samoin työmarkkinoilta syrjäytyy huima määrä sellaisia juuri valmistuneita (myös korkeasti koulutettuja), jotka eivät saa sitä ensimmäistä työpaikkaa, kun työnantajat eivät uskalla riskeerata palkkausta nykyisin ehdoin.

    Olisi pidemmän päälle kaikkien etu, kun jokaiseen työhön valikoituisi se kaikkein tehokkain tekijämies/nainen. Ja kun voitaisiin kilpailla palkalla myös alaspäin työntekijöiden kesken. Todennäköisesti reaalipalkat nousisivat merkittävästi. Mutta tämä systeemi kyllä melkein vaatisi perustulon kaltaista turvaverkkoa, ettei palkkoja voisi dumpata liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Shakeem kirjoitti 27.4.2010 kello 11:54

    Menee ohi kirjoituksen ydinsisällöstä, mutta minusta ay-liikkeen tulisikin suunnata huomattavasti enemmän paukkuja kokoaikaisen työn suojeluun ja siihen, ettei työsuhteita ilman perustetta pätkitä.

    Toisaalta asiaan on vaikea puuttua, edes ay-liikkeen, koska työsopimuslaki jo nyt vaatii, että työ teetetään täyspäiväisenä, jos ei ole perustetta toimia toisin. Ongelma on vain siinä, ettei tätä tarvitse noudattaa ja näin on erityisesti vuokratyön kohdalla. Mitä ay-liike voi tehdä?

    Täysin vapaa spot-tyyppinen työvoiman hinnoittelu ei ole myöskään työantajalle mielekäs, kun kysymys on yhtään suuremmasta samaa työtä tekevien joukosta. Paikallisen sopimisen maissa esiintyy ns. “union-position” -lausekkeita rekrytoitaessa työvoimaa. Työntekijä “pakotetaan” liittymään asianomaiseen työntekijäryhmään, jonka kanssa paikallinen sopimus työn ehdoista on tehty.

    Jos työnantaja joutuisi neuvottelemaan jokaisen kanssa erikseen, sopimusneuvotteluihin tuhrautuisi hirvittävä määrä resursseja ja sopimushallinnon järjestäminen olisi melkoinen urakka esimerkiksi eri aikaan päättyvien henkilökohtaisten työehtosopimusten vuoksi. On halvempaa sopia kerralla suuren joukon kanssa.

    Ihan samanlainen ajatus on esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vakiosopimusten taustalla. Vakuutusyhtiö ei halua käydä laajoja sopimusneuvotteluita jokaisen asiakkaan kanssa, vaan vetoaa vakiosopimukseen vakuutuksen ehdoiksi. Näin voidaan toisinaan välttää yhtiön kannalta heikompien ehtojen vaara “parempien” asiakkaiden kohdalla, koska vakuutusyhtiö normaalisti kieltäytyy tekemästä sopimusta muilla kuin asianomaisilla vakioehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Artturi kirjoitti 27.4.2010 kello 11:59

    heh… tämä koko kirjoitus on jotenkin huvittava. Suurin osa palkoista määräytyy markkinoilla ja vaikka ne ei määräydykkään päivittäisillä spot-markkinoilla, niin ihan samat mekanismit toimii, mutta vaan hitaammin.

    Nykymaailmassa yhtä moni joutuu vaihtamaan alaa, mutta muiden osalta ansiotaso säilyy suunnilleen ennallaan, joskin sen nousuvauhti varmaankin alenee.

    häh. Riippuu ihan siitä paljonko työvoimaa siirtyy pois alalta. Lähes varmasti käy niin, että palkka laskee lyhyellä aikavälillä molemmissa tapauksissa, koska jos ihmiset ovat investoineet ammattitaitoonsa, niin heidän kannattaa jäädä alalle, vaikka sen palkka olisikin matalampi kuin opetella uusia taitoja ja etsiä uusi työpaikka.

    Hyvänä puolena olisi se, että alaa vaihtaviksi valikoituisivat ne, joiden osalta se on helpointa, kun nyt Musta-Pekka osaa käteen satunnaisesti.

    Musta-Pekka ei tietenkään jää nykyäänkään käteen satunnaisesti, vaan ne vaihtavat alaa joille se on kannattavinta, kun palkat laskevat suhteessa muihin palkkoihin.

    Väärin ennustaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi.

    Miten niin? Tässähän kouluttautumispäätöksen tekijä kohtaa kustannukset ja hyödyt just sellaisina kuin ne on.

    En ymmärrä, miten valtion maksama koulutus pahentaisi asiaa, pikemminkin päinvastoin

    No esim. siten, että koulutettuja on liikaa, eli koulutuksen tuotto on liian alhainen. En tosin oo ihan varma mitä tarkoitat asian pahentumisella…

    Jos paperitehdas lakkautetaan pienellä paikkakunnalla, kaikkien vähän koulutusta vaativien palkat laskevat, kun entiset paperityöntekijät tungeksisivat töihin pizzerioihin.

    Niin tämä siis pätee, jos uusia yrityksiä ei voi syntyä ja kouluttamattoman työvoiman vapaa liikkuminen on estetty.

    Koko paikkakunta tavallaan devalvoisi palkkatasonsa, josta olisi se hyvä puoli, että uutta tuotantoa tulisi matalien palkkojen houkuttelemana tilalle, mutta se huono puoli, että sitä ennen koko paikkakunta joutuisi pahaan deflaatiokierteeseen.

    Ok. Tällaisia paikallisia deflaatiokierteitä ei oo. Tämä johtuu siitä, että ihmiset liikkuvat ja käyvät kauppaa kuntarajojen yli.

    Palveluammatit katoaisivat, koska köyhtyneillä asiakkailla ei olisi varaa palveluihin.

    No tämä riippuu tietysti täysin siitä paljonko palveluiden hinnat laskevat. Jos ne laskevat riittävästi, niin köyhtyneillä asiakkailla on niihin varaa.

    Väestä tunkisi isoille paikkakunnille, koska pienten paikkakuntien työmarkkinat olisivat liian riskialttiita.

    Tämä pätee taas, jos ihmiset eivät saa muuttaa. (Tosin en kyllä ymmärrä miten he sitten voivat edes tunkea isoille paikkakunnille…)

    Huonosti kävisi teollisuusmaiden kouluttamattoman työvoiman.

    Niin kävisi lyhyellä tähtäimellä. Sen sijaan köyhien maiden kouluttamattomalle työvoimalle tämä olis ihan älyttömän hieno juttu. Niiden elintaso kasvais suunnilleen kymmenkertaiseks.

    Monilla toimialoilla ja pienillä paikkakunnilla spot-hinnoittelu johtaisi elintasoarpajaisiin.

    Millä perusteella? Eiköhän ne jotka tuottaa paljon hyvinvointia muille sais edelleen korkeaa palkkaa ja muut sit matalampaa.

    Mutta he eivät suojelua tarvitsekaan vaan se huono-osaisempi osa työvoimasta.

    Huono-osaisempi osa työvoimasta ei tartte sen enempää suojelua kuin vapaat markkinat. Kyllä he osaavat valita parhaan tarjotun vaihtoehdon ihan siinä missä parempiosaisetkin. Tämä huono-osaisten holhous on kuvottavaa ihmisten aliarvioimista.

    Toinen porukka, joka on joutunut tai joutumassa markkinahinnoittelun armoille on silpputyötä tekevä prekariaatti.

    Ei tämä ole mikään erityisryhmä. Kaikki joilla ei ole taitoja joilla voi tuottaa paljon hyvinvointia muille joutuvat tyytymään alhaiseen palkkaan ja/tai huonoihin työehtoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Syltty kirjoitti 27.4.2010 kello 12:20

    Kari
    “Mielestäni työmarkkinoiden sääntelystä pitäisi päästä eroon, mutta vastaavasti ihmisten epävarmuutta pitäisi vähentää sosiaaliturvan avulla. Tanskassahan on joiltain osin tämän tyyppinen järjestely käytössä.”

    Olen samaa mieltä, siksi Oden tarkoitushakuinen ajatusleikki, jolla muka osoitetaan että entistä markkinaehtoisemmat työmarkkinat olisivat kaiken kauheuden alku, ottaakin päähän.

    kyllähän Ode olisit voinut ajatusleikkiisi sisällyttää vielä Nato-jäsenyyden, sotilaallisen Irak-operaation ja palkka-armeijaan siirtymisen, jos sosturvan alasajo ja ovet auki-mamupolitiikka eivät olisi aiheuttaneet tarpeeksi “ei järkeä”-ajatusmallia 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Raimo K kirjoitti 27.4.2010 kello 12:24

    Jukka Jonninen: “Nykyinen palkkakartelli johtaa suureen syrjäytyneiden armeijaan, kun ihmisten työn arvo ei yksinkertaisesti riitä minimityöehtojen mukaiseen palkkaan/etuihin. Samoin työmarkkinoilta syrjäytyy huima määrä sellaisia juuri valmistuneita (myös korkeasti koulutettuja), jotka eivät saa sitä ensimmäistä työpaikkaa, kun työnantajat eivät uskalla riskeerata palkkausta nykyisin ehdoin.”

    Katin kontit! Se menee just päinvastoin.
    Sehän “johtaa suureen syrjäytyneiden armeijaan”, että maksetaan niin pieniä palkkoja, että sillä ei elä ja täytyy turvautua sosiaaliturvaan.
    Pitää jossain määrin paikkansa, että “työnantajat eivät uskalla riskeerata palkkausta nykyisin ehdoin”, mutta sekin perustuu työnantajien omien järjestöjen pelotteluun, vaikka irtisanomissuoja on meillä olematon. Kun kirjoittaa irtisanomislappuun “tuotannolliset ja taloudelliset syyt”, ei koira perään hauku. Eikä kukaan muukaan, saati että joutuisi maksamaan jotain korvauksia.
    Kyllä yrittäjien propaganda istuu syvässä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tiedemies kirjoitti 27.4.2010 kello 12:25

    Puutun tähän koulutuksen uponneiden kustannusten ja jäykkyyden osalta:

    En ymmärrä, miten valtion maksama koulutus pahentaisi asiaa, pikemminkin päinvastoin. Jos kalliin koulutuksen jälkeen on korviaan myöten veloissaan, halu vaihtaa alaa ja hylätä koulutusinvestointi on entistä vähäisempi.

    Turhan koulutuksen todennäköisyys kasvaa, jos yksilö ei maksa siitä itse. Yksilön käyttäytymiseen ex post velkataakka ei vaikuta tai jos vaikuttaa, niin siihen suuntaan, että kannustin maksimoida tuloja hakeutumalla “vieraalle” alalle on suurempi. Jos päätökset tehdään koulutuksen henkkimisen jälkeen yli ajan, ja jos on olemassa mahdollisuus kuitenkin saada oman alan “rahaduuni”, niin tämä tietysti vaikuttaa riskin arvottamisen kautta.

    Käsittääkseni ihmisten riskipreferenssi on sillä lailla kiero, että kohtuullinen velkataakka saa ihmisen kaihtamaan riskiä, mutta valtava velkataakka vähentää riskiaversiota. So. jos yksilön nettovarallisuus on 50 tuhatta miinuksella, hän menee vaikka mäkkäriin maksaakseen velkansa, mutta jos se on miljoonan miinuksella, hän ryhtyy todennäköisemmin johonkin korkean riskin hommaan.

    Päivittäinen hinnoittelu on ajatusleikkinä vähän absurdi nykypäivään. Sellaista on esiintynyt kyllä ainakin kirjallisuuden mukaan esim. 30-luvun lama-ajan yhdysvalloissa, jossa duunareita palkattiin päiväksi kerrallaan sen mukaan, kuinka hommia oli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Shakeem kirjoitti 27.4.2010 kello 12:45

    Mikko Särelä: “Reagoiko AY-liike ottamalla prekariaatin omien siipiensä suojaan ja ajamalla näidenkin asiaa, vai julistamalla sodan? Itse veikkaan jälkimmäistä. Mielenkiintoisia aikoja elämme.”

    Luottamusmiehillä ei ole oikeutta useinkaan ajaa pätkätyöläisen asiaa. Luottamusmies ei esimerkiksi voi riitauttaa vuokratyöläisen ongelmia. Ay-liikkeelle pitää ensin antaa oikeus ajaa myös prekariaatin jäsenten asiaa ennen kuin asiasta voi sitä syyllistää. Tällä hetkellä prekariaatin suojelu on työlainsäädännön tehtävä, mutta se ei selvästikään toimi heidän kohdalla. Syytä siis hallitusta.

    Tarkoititko Jukka Jonninen oikeasti, että tärkeä seikka järjestelmän kehittämiseksi olisi sinusta järjestäytymisen kieltäminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2010 kello 12:50

    Osoituksena pysyvässä työsuhteessa olevien epäreilusta tukemisesta pätkätyöläisiä vastaan on opettajien käytäntö keskeyttää hoitovapaa koulujen kesälomien ajaksi, jolloin äitiyslomasijainen joutuu työttömäksi kesän ajaksi. Tätä ei OAJ ole keksinyt, mutta järjestö hyväksyy käytännön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Hannu Visti kirjoitti 27.4.2010 kello 12:52

    Ammattiliittojen näennäinen kiinnostus pätkätyöläisen arkeen on ongelma, ja näkyy nähdäkseni tänä päivänä niin, että järjestäytymisaste laskee.

    Toisaalta se näkyy myös niin, että kun satamat ryhtyvät palkkaamaan lakonmurtajia, väkeä tunkee ovista ja ikkunoista, sillä lupauskin vakituisesta työstä ahtaajan palkalla on parempi kuin visio ikuisesta pätkästä hanttihommissa.

    Toistaiseksi palkansaajajärjestöt teeskentelevät, ettei palkansaajien välillä ole mitään rintamalinjoja vaan kaikki ovat yhtenä miehenä kapitalistia vastaan. Kun maailmankuva perustuu harhaan, ei synny myöskään nykyistä parempaa edunvalvontaa.

    Itse näen asian niin, että yksi rintamalinja kulkee vakituisten työsuhteiden ja pätkän välillä. Toinen rintamalinja kulkee julkisen sektorin ja yksityisen sektorin työväen välillä. Ei aina ja kaikissa tilanteissa, mutta sen verran usein, että asia pitäisi tunnustaa ja pyrkiä jotenkin nykyistä paremmin käsittelemään.

    Kun asialle ei tehdä mitään, palkansaajien edunvalvonnan rämettyminen näyttää olevan putken päässä, sillä kun työnantaja voi nyt avoimesti käyttää lakonmurtajia, lakkoase toimii vain niissä tehtävissä, joissa väkeä ei voi ottaa pystymetsästä. Lakonmurtajia taas voi käyttää niin kauan kuin duunarit eivät ole solidaarisia toisilleen, ja nykyinen edunvalvontajärjestelmä ei pahemmin solidaarisuutta kykene luomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi kirjoitti 27.4.2010 kello 13:08

    Raimo K:

    Sehän “johtaa suureen syrjäytyneiden armeijaan”, että maksetaan niin pieniä palkkoja, että sillä ei elä ja täytyy turvautua sosiaaliturvaan.

    Eli siis väitteesi on, että Suomessa on merkittävä määrä syrjäytyneitä työssäkäyviä. Ok. Todisteet tiskiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kari kirjoitti 27.4.2010 kello 13:18

    Tiedemies:

    Päivittäinen hinnoittelu on ajatusleikkinä vähän absurdi nykypäivään. Sellaista on esiintynyt kyllä ainakin kirjallisuuden mukaan esim. 30-luvun lama-ajan yhdysvalloissa, jossa duunareita palkattiin päiväksi kerrallaan sen mukaan, kuinka hommia oli.

    Tästä on olemassa ainakin kaunokirjallisuuden puolella hieno kuvaus Steinbeckin teoksessa Vihan hedelmät. Ammattiyhdistysliikettä puolustavat tuttavani pitävät kyseistä teosta hyvänä perusteluna ammattiyhdistysliikkeen olemassaololle.

    Minä tietenkin pidän sitä lähinnä kuvauksena köyhyydestä, rakennemuutoksesta ja ehkä Yhdysvaltojen silloisen talouspolitiikan epäonnistumisesta 🙂 Hieno kirja kaikesta huolimatta.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2010 kello 13:31

    Ei tietenkään päivittäin. Ennen pestuumarkkinoita järjestettiin kerran vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Artturi kirjoitti 27.4.2010 kello 13:46

    syltty:

    Olen samaa mieltä, siksi Oden tarkoitushakuinen ajatusleikki, jolla muka osoitetaan että entistä markkinaehtoisemmat työmarkkinat olisivat kaiken kauheuden alku, ottaakin päähän.

    hahahah… mulla on kans ihan sama juttu. Vaikka Osmo ei tässä kirjoituksessa oo läheskään niin väärässä kuin aina välillä, niin silti oon ihan hiilenä täällä. Jotenkin toi tarkoitushakuisuus kismittää.

    Shakeem:

    Ay-liikkeelle pitää ensin antaa oikeus ajaa myös prekariaatin jäsenten asiaa ennen kuin asiasta voi sitä syyllistää.

    hui! Pätkätyöläisiä ei missään nimessä pidä pakottaa ottamaan vastaan ammattiliittojen asianajoapua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jukka Jonninen kirjoitti 27.4.2010 kello 13:54

    Raimo K:
    “Katin kontit! Se menee just päinvastoin.
    Sehän “johtaa suureen syrjäytyneiden armeijaan”, että maksetaan niin pieniä palkkoja, että sillä ei elä ja täytyy turvautua sosiaaliturvaan.”

    Jukka:
    Ei ainakaan suurempaan joukkoon kuin nykyjärjestelmä, jossa sosiaaliturva on hyvin pieni mutta vielä lisäksi sellainen, että käteen jäävät tulot työstä ovat usein surkeat. Suuri osa syrjäytymisestä tulee siitä, ettei yksilö enää työttömänä tunne olevansa yhteiskunnan ja yhteisön tärkeä jäsen. Tämän vuoksi työllä on positiivinen merkitys riippumatta siitä saatavasta palkasta.

    Ja joka tapauksessa se palkka olisi ainakin sama kuin nykysysteemissä kun otetaan mukaan perustulo. Puhumattakaan reaalipalkasta, joka työelämän tehostuessa kasvaa merkittävästi. Jos tiedät sosiaalisesti oikeudenmukaisemman systeemin, niin olen yhtenä korvana. Nykysysteemi ei sellainen ole, vaan tuottaa suuren määrän syrjäytymistä, inhimillistä hätää ja surkeita ihmiskohtaloita.

    Shakeem:
    “Tarkoititko Jukka Jonninen oikeasti, että tärkeä seikka järjestelmän kehittämiseksi olisi sinusta järjestäytymisen kieltäminen?”

    Jukka:
    Ei musta järjestäytymistä tarvitsisi kieltää. Mutta ay-liikkeellä ei tulisi olla palkka-kartellia. Eli jokaisella tulisi olla oikeus neuvotella itse omista työehdoistaan. Tämä jättää ay-liikkeelle vielä tärkeän rooliin noiden yksilöllisten sopimusten valvomisessa ja tähän liittyvässä oikeus- jne. avussa. Voisi olla myös mahdollista, että ay-liike neuvottelee jonkinlaisen “pohjasopimuksen”, joka on näiden yksilöllisten neuvotteluiden lähtökohta mutta joka ei sitoisi kumpaakaan osapuolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Päivi Pasi kirjoitti 27.4.2010 kello 14:31

    Tiedemies: “Turhan koulutuksen todennäköisyys kasvaa, jos yksilö ei maksa siitä itse.”

    Oletat, että 18-vuotias tekee rationaalisia, hyvin mietittyjä päätöksiä valitessaan jatkokoulutuspaikkaansa? Duunariperheen vesa, joka aikoo yliopistoon, on melko lailla nykyisen koulujen (kelvottoman) ammatinvalinnanohjauksen varassa tehdessään cost-benefit -analyysiä kaikista mahdollisista akateemisista vaihtoehdoista. Yksikään niistä ei mainosta, että hei, täältä valmistuu kortistoon, ja yhdelläkään (lakimiehiä ja lääkäreitä lukuun ottamatta) ei ole erityisen ansaittua tai tunnettua mainetta tulevaisuuden varmana työllistäjänä.

    Koulutettujen vanhempien lapsilla saattaa olla hieman enemmän osviittaa ja vanhemmilta saatavaa valistusta aiheesta, mutta parturi-kampaajan lapsella välttämättä ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Mikko Särelä kirjoitti 27.4.2010 kello 14:50

    Shakeem, AY-liike voisi hakea työehtosopimuksissa parannuksia pätkätyöläisille. Se ei sitä tee.

    Sinänsä on aika sama, mitä minä asiasta ajattelen; edessä on konflikti, joka tulee muuttamaan suomalaisia työmarkkinoita merkittävästi.

    Äärivaihtoehdot ovat pätkätyön kieltäminen ja lakkoaseen murtumisen myötä AY-liikkeen vallan murtuminen. Luultavasti jäädään johonkin välimaastoon, mutta tappelusta tullee verinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Artturi kirjoitti 27.4.2010 kello 14:54

    Päivi Pasi:

    Duunariperheen vesa, joka aikoo yliopistoon, on melko lailla nykyisen koulujen (kelvottoman) ammatinvalinnanohjauksen varassa tehdessään cost-benefit -analyysiä kaikista mahdollisista akateemisista vaihtoehdoista.

    ööö… Duunariperheiden vesat, jotka aikovat yliopistoon, eivät oo mitään idiootteja.

    Yksikään niistä ei mainosta, että hei, täältä valmistuu kortistoon, ja yhdelläkään (lakimiehiä ja lääkäreitä lukuun ottamatta) ei ole erityisen ansaittua tai tunnettua mainetta tulevaisuuden varmana työllistäjänä.

    No sitten varmaan kantsii mennä oikikseen tai lääkikseen, jos ei oo varaa opiskella vaan omaks huviks.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. ilkka kirjoitti 27.4.2010 kello 15:00

    Päivi Pasi:
    “Oletat, että 18-vuotias tekee rationaalisia, hyvin mietittyjä päätöksiä valitessaan jatkokoulutuspaikkaansa?”

    Jos 18-vuotias pakotetaan ajattelemaan, niin hän ajattelee. Ainakin vähän. Suomalainen nuori osaa olla rationaalinen ja harkitseva mopokaupassa kun on omat rahat pelissä–minkä takia sama mies ei osaisi olla rationaalinen ja harkitseva koulutuspäätöstä tehdessään, jos olisi vastaavasti omat rahat pelissä? Osaavathan nuoret melkein kaikissa muissa maailman maissa tehdä fiksuja koulutuspäätöksiä. Ei PISA-Suomen nuoret voi niin paljon osaamattomampia olla kuin vaikkapa Australian nuoret.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Arto Tukiainen kirjoitti 27.4.2010 kello 15:06

    Aina toki tarvitaan kapeiden erikoisalojen osaajia kuten ydinvoimaloiden valvomohenkilökuntaa. Mutta täytyy ottaa se riski, että valmistuu alalle, jota ei kohta enää ole tai jonka kannattavuus on heikkoa. Suutari ei menesty maailmassa, jossa kenkiä ei enää tarvitse tai kannata korjata.

    Varovainen satsaa geneerisiin taitoihin, siis sellaisiin kuin kielet ja matematiikka. Silloin voi ketterästi opiskella itselleen uuden ammatin kun edellinen ei enää kannata.

    Erikoistietojen ja -taitojen opettaminen on Suomen peruskouluissa ja lukioissa liiallista. Esimerkiksi fysiikkaa, biologiaa ja historiaa on turhan paljon. Koulut tuputtavat tietoa, joka kuuluisi jokaisen henkilökohtaisen riskiharkinnan alueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 27.4.2010 kello 15:46

    “Osoituksena pysyvässä työsuhteessa olevien epäreilusta tukemisesta pätkätyöläisiä vastaan on opettajien käytäntö keskeyttää hoitovapaa koulujen kesälomien ajaksi, jolloin äitiyslomasijainen joutuu työttömäksi kesän ajaksi. Tätä ei OAJ ole keksinyt, mutta järjestö hyväksyy käytännön.”

    Syykin on selvä. Ei kunta palkkaa sijaista kuin lukuvuoden ajaksi. Ei tuo vakituisen kesäpalkka siirry sijaiselle. Tätä on yritetty mutta huonolla menestyksellä, sillä työnantaja eli kunta palkkaa sijaisen kuin talveksi.

    Joten OAJ lähtee siitä, että on parempi, että joku saa palkan kuin ei kukaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 27.4.2010 kello 15:52

    “Toinen porukka, joka on joutunut tai joutumassa markkinahinnoittelun armoille on silpputyötä tekevä prekariaatti. Heidän osaltaan sopimusyhteiskunnan turvaverkko ei toimi, eikä koko asia näytä kiinnostavan pysyvissä työsuhteissa olevien etuihin keskittyvää ay-liikettä.”
    Kysymys onkin miten ay-liike ymmärretään ? Onko se vain SAK ?

    Korkeimmat järjestäytymisasteet ovat lääkäreillä, lakimiehillä, upseereilla , opettajilla, sairaanhoitajilla etc
    Jopa F!-kuljettajien ja NHL-tähtien järjestäytymisaste on korkeampi kuin yhdenkään sak-laisen alan.

    Osmo väitti ettei heille ole hyötyä järjestäytymisestä, mutta silti se on lähellä 100 %
    Miten tämä on mahdollista ??

    Miksi lääkärit eivät painosta työnantajia huomioimaan prekariaatin tarpeita ? Lääkäreillä olisi painostusvoimaa.

    Vai eikä paremman väen yhdistykset olekaan ay-liikettä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 27.4.2010 kello 16:13

    Ei siinä mitään oletuksia nuorten fiksuudesta tarvitse tehdä kun lausuu että turhan koulutuksen todennäköisyys kasvaa, jos yksilö ei maksa siitä itse. Pikemminkin on niin että jos on sitä päinvastaista mieltä että turhan koulutuksen todennäköisyys pienenee hinnan kasvaessa, tekee oletuksen että nuoret ovat lähtökohtaisesti aivan järjiltään!

    Ei, keskiverto 18-vuotias ei tee täsmällisen rationaalisia, hyvin mietittyjä ja todennäköisyysoptimoituja päätöksiä valitessaan jatkokoulutuspaikkaansa.

    Mutta melkein jokainen 18-vuotias tekee hieman rationaalisempia ja hieman paremmin mietittyjä päätöksiä valitessaan jatkokoulutuspaikkaansa, jos hän joutuu tai edes kokee joutuvansa itse maksamaan edes jotain verrattuna “ilmaisuuden” kokemukseen.

    Tästä ei tietenkään automaattisesti seuraa mitään väistämätöntä johtopäätöstä koulutuksen “ilmaisuuden” suhteen, vaan sen asian yhteiskunnalliseen järkevyyteen vaikuttaa moni muukin seikka.

    Mutta yksi näistä vaikuttavista seikoista on se että maksullista (tai sellaiseksi koettua) asiaa tuhlataan ja haaskataan käytännössä aina vähemmän kuin “ilmaista”. Koulutus- ja kotitaustasta riippumatta. Oli koulun opo sitten etevä tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2010 kello 17:45

    Se että normaalia työaikaa tekeville, lasten vanhemmille ja ajoittain (sairas)lomaileville maksetaan lakisääteisesti lähes samaa palkkaa kuin terveille työnarkomaaneille ei ole sivutuote vaan tarkoitus, samoin se että tämä laskee työn tuottavuutta tasolle mihin useimmat pääsee. Tämä on huomattavasti paljon sivistyneempää kuin ahkerien tuottavuuden laskeminen sakinhivutuksella, joka oli ennen perinne tuntitöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 27.4.2010 kello 17:55

    Kun OAJ oli lakossa keväällä -95 määräaikaiset virkasuhteet eli käytännössä kesätyöttymyys oli silloin nimenomaan yksi keskeisistä vaatimuksista jota ei saavutettu. Käsittääkseni määräaikaiset olisivat halunneet jatkaa lakkoa, mutta viranhaltijat eivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2010 kello 19:53

    kyse on kahdesta eri asiasta. PItäisi kieltää hoitovapaan kekeyttäminen kesäloman ajaksi. Ei samasta työstä kahta palkkaa voi maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 27.4.2010 kello 19:28

    “Ei musta järjestäytymistä tarvitsisi kieltää. Mutta ay-liikkeellä ei tulisi olla palkka-kartellia. Eli jokaisella tulisi olla oikeus neuvotella itse omista työehdoistaan. ”

    Tuo henkilökohtainen työsopimus on vain asiantuntemattoman märkä unelma.
    Yritys pyrkii pitämään myös HR kulut aisoissa ja pahinta myrkkyä kustannustehokkuudelle ovat epästandardit sopimukset.
    Eihän asiakkaillekaan tarjota yksilöllisiä sopimuksia massamarkkinoilla ?
    Niinpä suurten yritysten sopparit ovat vakioita lukuunottamatta ylintä johtoa.
    Jos joku vaatii omia ehtojana niin hänet vain jätetään palkaamatta.

    Nykyään yrityksissä menopäätökset on keskitetty mahdollisimman korkeelle, joten esimeihellä ei ole oikeutta neuvotella palkoista kuin hyvin pienistä summista esim hän saa jakaa 10 hengen porukalleen yhden 5 % korotuksen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 27.4.2010 kello 20:05

    “kyse on kahdesta eri asiasta. PItäisi kieltää hoitovapaan kekeyttäminen kesäloman ajaksi. Ei samasta työstä kahta palkkaa voi maksaa.”

    Tuohan on työnantjan asioita. Itse asiassa tilanne syntyi kun työnantaja palkkasi sijaisen vain syksystä kevääseen. Näin kuntatyönantaja tekee muidenkin ryhmien esim kouluavustajien kanssa. Opettajat vain rahastivat aukon
    Ja jos olet lukenut kunallisen sopimuksen niin se on niin paksu Raamattu, että HR asioiden hoito on varmasti kallista ilman henkilökohtaisiakin sopimuksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. nos kirjoitti 27.4.2010 kello 20:50

    Erittäin hyvä kirjoitus. Ne jotka eniten haukkuvat poliisia, tarvitsevat myös yleensä eniten poliisin suojelua. Päteneekö sama myös työmarkkinasäännöksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Touko Mettinen kirjoitti 27.4.2010 kello 21:27

    On opettajilla hiukan peiliinkatsomista tässä Osmon esiinnostamassa asiassa, mutta muutama tosiasia sentään voi vähän vesittää hyvää syyllistämistä:

    1. Raskaana oleva opettaja ei voi siirtää kesälomaansa äitiyslomansa jatkeeksi. Näin ymmärtääkseni joillakin muilla aloilla toimitaan? Eli ellei “palaa töihin” saa nauttia samanaikaisesti sekä äitiys- että kesälomasta.

    2. Kunnat toisaan eivät välttämättä anna jakaa puoliksikaan kesälomaa viranhaltijan ja sijaien kesken. Sen tiedän, että muutama on tätä yrittänyt. Eli jos käyt kunnanvirastossa luopumassa puolen kesän palkastasi, kunta kiittää (?) mutta ei sitä säästynyttä rahaa sijaiselle anneta. Sillä matkustaa joku lauutakunta Gotlantiin.

    3. Tähän asti opettajaksi ryhtyvät ovat hyvin usein käyneet sen saman kurimuksen läpi: pari ekaa kesää he ovat olleet kesätöissä tai kortistossa. Nyt kun he ovat saaneet viran ja uskaltautuneet hankkimaan lapsia, heitä syyllistetään oikein urakalla.

    Se, mitä OAJ:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen pitäisi tehdä: taata äitiyslomalaiselle sama kesälomaoikeus (käytännössä pidennettynä äitiyslomana) kuin muillekin työntekijäryhmille ja jakaa se loppukesän “opetukseton aika” siinä suhteessa viranhaltijan ja sijaisen kesken kun he ovat edellisenä vuonna töissä olleet.

    Sinänsä en kaihda näitä keskusteluja opettajien kohtuuttomista eduista, mutta joskus ne vähän rasittavat. Itseäni kummastuttaa paljon enemmän vaikkapa kansanedustjien, pääsisäistrullien, joulupukkien, sisävesilaivojen kapteenien ja uutistenlukijoiden käsittämättömät vapaat. Ja onko se totta, että tv-kuuluttajat eivät tee mitään järkevää (lupamaksujen vastineeksi) siellä ohjelmien aikana?

    Touko Mettinen
    nimimerkki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Touko Mettinen kirjoitti 27.4.2010 kello 21:29

    Ja listasta jäi vielä kaupunginorkesterin triangelinsoittaja. Kerrankin oikein seurasin, kun konsertissa kolme kertaa kilisytti triangeliaan. Muun ajan kuunteli ilmaiseksi.

    Touko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Opettajan mies kirjoitti 27.4.2010 kello 21:32

    “PItäisi kieltää hoitovapaan kekeyttäminen kesäloman ajaksi.”

    Opettajien vuosilomaa ei voi ajoittaa, vaan se on aina kiinteä. Lähes kaikilla muilla aloilla vuosiloman ajankohdan voi säätää niin, että lomansa saa pidettyä hoitovapaan lisäksi. Aika eriskummallinen ajatus on, että lapsen syntymän ajankohta määräisi, saako opettaja pitää vuosilomansa vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 27.4.2010 kello 21:50

    “Ammattiliittojen näennäinen kiinnostus pätkätyöläisen arkeen on ongelma, ja näkyy nähdäkseni tänä päivänä niin, että järjestäytymisaste laskee. ”

    Pätkätyöläisyys perustuu työsopimuslakiin eikä ole oikeastaan mahdollista päästä sopuun työehtosopimustasolla paremmista määräyksistä.
    Määräaikainen sopimus on laillinen ja parempaa sääntöä on vaikea keksiä.
    Monet asiat ovat myös työnantajille periaatteellisia kuten näkyi tuossa ahtaajien irtisanomiskorvauksessa. Työantajien ykkösketju oli avoimesti sitä vastaan ja oli valmis ajamaan vaikka maan konkursiiin, jotta sitä ei kirjata sopimukseen.

    Sama koskee määräaikaisen sopimuksen lopettamista tai rajoittamista, se on mahdoton työnantajille.

    Ja toisaalta meillä on nyt yleisesti hyväksytty työajan lyhentäminen työttömyyden kautta.
    Vuosityöaika lyheni 80-luvulle saakka, mutta jo 90-luvulla työaikaa lyhennettiin työttömyysjaksoilla
    Esim teimme vuonna 1989 11 % enemmän työtunteja kuin 2007 vaikka työssäolijoita oli saman verran.

    Mutta työttömyysjaksot nousivat 400000:sta 2007 800000:teen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 27.4.2010 kello 21:58

    “os työnantaja joutuisi neuvottelemaan jokaisen kanssa erikseen, sopimusneuvotteluihin tuhrautuisi hirvittävä määrä resursseja ja sopimushallinnon järjestäminen olisi melkoinen urakka esimerkiksi eri aikaan päättyvien henkilökohtaisten työehtosopimusten vuoksi. On halvempaa sopia kerralla suuren joukon kanssa.”

    Näin on, HR tehokkus olisi todella huono.
    Henkilökohtaisia sopimuksia vaativat ne , joilla ei ole käsitystä kustannuksista.
    Eikä käsitystä yrityksen johtamisesta ja hallinnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tavallinen Teknikko kirjoitti 27.4.2010 kello 22:26

    #
    Jos palkat määräytyisivät markkinoilla
    #

    Niin, millä markkinoilla.

    Niillekkö markkinoilla mille kukin hallitus on äänestetty ja minkä myötä sitten seuraavat markkinat määräytyvät.

    Eihän siinä mitään, josko markkinavoimaiset nettopalkat seilaisivat sen verran, että palkansaajien nettopalkat vastaavasti seilisivat sen verran, että asuntolainansa ja ruokansa kansalaiset saisivat maksettua. Ja myös siten, että valtio saisi luottonsa ja velvoitteensa maksettua.

    En mitenkään ihaile USAn taloutta, mutta siellähän (ainakin televisiodokumenttien perusteella) kansalaiset ovat sitä mieltä, että kun valtio on velkaantunut riittävästi, niin siitä sitten vaan voi käydä köyhimpien kimppuun.

    Köyhimmät kun eivät välttämättä ole parhaiten perillä valtion taloudesta suuhteessa omaansa.

    Eli köyttä valtion talouden hallinnassa onkin helpointa kiristää & löyhdyttää taloudesta tietämättömien osuudella.

    Eli vanha vitsi, köyhä maksaa laatukengistään suhteessa ennemmän kuin parempituloinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. BRG kirjoitti 27.4.2010 kello 22:27

    Mielestäni sen 18v älykkyydellä on nykyaan aina vain vähemmän vaikutusta kuinka riskialtis hänen koulutusvalintansa on, nykymaailma on aivan liian monimutkainen paikka realistiseen arviointiin. Kautta aikojen on viisaat miehet lyöneet päitään yhteen ja tehneet “Suomi vuonna 2000” kirjoja ja ajan tullessa täyteen niiden ainoa paikka on lehtien takasivujen vitsipalstat joissa parhaille paloille naureskellaan.

    Aikoinaan -86 tekuun mennessäni valitsin ‘riskialttiin’ it (silloin vielä atk) puolen ja jotkut valitisvat konservatiivisemmin tekstiili (juu sellainenkin oli vielä olemassa) puolen. Varma ala koska mitä tapahtuukaan niin ainahan ihmiset vaatteita tarvitsevat, nyt jälkiviisaana kaikki tietää mitä varmalla arvalla sai.

    Ja jos sitten on ekan tutkinnon jälkeen 50 tonnia opintovelkaa ja uutta et saa koska luottoluokituksesi kusee, niin se on sitten qoodbye. Voi johtaa aikamoiseen resurssien tuhlaamiseen jos fiksu kaveri viettää loppuelämänsä mäkkärin tiskillä. Tosin tuhlaa tämä nykyinenkin systeemi resursseja, en osaa sanoa kumpi enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Mikko Särelä kirjoitti 27.4.2010 kello 22:30

    Opettajan mies – hoitovapaa, ei äitiysloma. Vinkkinä: hoitovapaa alkaa vanhempainvapaan jälkeen, kun lapsi on vajaan vuoden ikäinen ja sitä voidaan jatkaa siihen asti, että lapsi on 3-vuotias.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Riitta kirjoitti 27.4.2010 kello 22:47

    PItäisi kieltää hoitovapaan kekeyttäminen kesäloman ajaksi.

    Kaikilta ammattiryhmiltä? Nykyään on varsin tavallista, että äiti keskeyttää hoitovapaansa kesäloman ajaksi, jolloin isä voi pitää isäkuukautensa, ja jatkaa sen jälkeen vielä hoitovapaalla. Isäkuukausihan on pidettävä ennen kuin lapsi on puolitoistavuotias, mutta moni haluaa pitää lapsen kotihoidossa kolmivuotiaaksi asti. Äitihän ei voi olla hoitovapaalla isän pitäessä isäkuukauttaan ja monessa tapauksessa töihinpaluu kuukaudeksi ei ole oikein toimiva vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Riitta kirjoitti 27.4.2010 kello 22:52

    PItäisi kieltää hoitovapaan kekeyttäminen kesäloman ajaksi. Ei samasta työstä kahta palkkaa voi maksaa.

    Eihän sitä maksetakaan. Opettajien tapauksessa, jos lapsi syntyy sopivaan aikaan vuodesta, lapsen isä voi pitää koko kesän vanhempainvapaata ja äiti kesälomaa.

    Minä en jaksa kadehtia näitä opettajien etuja. Jos talven jaksaa jossain peruskoulun yläasteella, niin siitä hyvästä lomat ovat ansaitut. Itse valitsin helpomman työn, vaikka joskus kesäkuussa sitä miettii, että olisiko se opettaminen ollut niin kamalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Tavallinen Teknikko kirjoitti 27.4.2010 kello 22:56

    Ja sitten vielä asiakkuuteeni valtion hallinnossa ärsyttää.

    Kun menen työvoimatoimistoon, niin minulta on usein kysytty, että “olenko asiakkaana” tässä työvoimatoimistossa.

    Monesti onkin suoni otsassani pullistunut tuon kysytyn asiakkuuden myötä, että tulenko minä “valtion asiakkaana” työvoimatoimistoon, vaiko “markkinavoimien” asiakkaana jo ilmoittautumaani työvoimatoimistoon.

    Siis, on täysin ärsyttävä asia, että valtion hallinto on ottanut käyttöönsä markkinavoimien käsitteitä – jopa lainsäädännössä on näin – että se asiakas.

    Minulla on kyllä sellainen käsitys asiakkuudestani markkinavoimien alaisuudessa, että asiakas tulee raha kädessään ostamaan mitä ostaakaan, mutta ei siten, että valtion
    virkamies ryhtyy minua puhuttelemaan asiakkaanaan työvoimatoimistossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Artturi kirjoitti 27.4.2010 kello 23:24

    Liian vanha:

    Henkilökohtaisia sopimuksia vaativat ne , joilla ei ole käsitystä kustannuksista.

    Noin yleensä kun puhutaan henkilökohtaisesta sopimisesta, niin tällä tarkoitetaan vaan sitä, että ei oo yleissitovaa työsopimusta. Tämä on vähän niinkuin kännykkäsopimustenkin kanssa. Vaikka ei oo määrätty mitään yhtä ja oikeaa sopimusta, niin ei kuluttajien kanssa neuvotella yksilöllisesti vaan tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja ota tai jätä meiningillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Riitta kirjoitti 27.4.2010 kello 23:29

    3. Tähän asti opettajaksi ryhtyvät ovat hyvin usein käyneet sen saman kurimuksen läpi: pari ekaa kesää he ovat olleet kesätöissä tai kortistossa. Nyt kun he ovat saaneet viran ja uskaltautuneet hankkimaan lapsia, heitä syyllistetään oikein urakalla.

    No näinpä. Tämä käytäntö palata kesän ajaksi töihin on ollut voimassa jo ainakin vuonna 1977 eli mistään uudesta “epäkohdasta” ei ole kyse. Maailmassa on ihan oikeitakin epäkohtia, mutta tavallisesti opettaja saa niiden parin ekan prekariaattivuotensa jälkeen viran tai ainakin niin pitkän sijaisuuden, että siihen sisältyy myös kesäloma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Liian vanha kirjoitti 27.4.2010 kello 23:38

    “Vaikka ei oo määrätty mitään yhtä ja oikeaa sopimusta, niin ei kuluttajien kanssa neuvotella yksilöllisesti vaan tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja ota tai jätä meiningillä.”

    Näin se toimii yritysten ja työntekijöidenkin välillä, mitään aitoa yksilöllistä neuvottelua ei ole.
    Yrityksen näkökulmasta työvoima on kollektiivi ja korkeintaan neuvotellaan kollektiivin edustajan kanssa , ei yksilöiden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Liian vanha kirjoitti 27.4.2010 kello 23:49

    Ay-liike on jakautunut yritystoiminnan mukaan ja on aika hajanainen. Vasemmiston vallan hiipuessa se on myös menettänyt poliittisen valtansa
    Liittojen sisälläkin on tapahtunut hajaannus, sillä vaikka työntekijät ovat järjestäytyneitä niin he kuuluvat “vääriin” liittoihin so liittoihin , joilla ei ole alan työehtosopimusta

    Myöskin järjestäytymisaste on laskenut prekariaattialoilla, jos se nyt koskaan on edes ollut korkea. Hajanainen porukka ei kykene ajamaan asiaansa.

    Parhaiten järjestäytyneitä ovat hyvin toimeentulevissa ja pysyvissä työsuhteissa olevat, erityisesti julkisen puolen akateemiset.
    Heillä on myös poliittista voimaa, sillä kansanedustajista suurin osa on virkamiehiä, joten heillä on suora vaikutuskanava lainsäädäntöön

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Tiedemies kirjoitti 28.4.2010 kello 6:10

    Vaikka argumentistani sai ehkä kuvan, että mielestäni koulutuksesta pitäisi maksaa itse, ei mielestäni asia ole näin. Maksutonta tai ainakin rankasti subventoitua koulutusta tukee moni argumentti, mutta ei tämä.

    Kun koulutuksesta joutuu maksamaan itse, oletusarvoisesti suoritettavat tutkinnot ovat ensinnäkin lyhyempiä vähemmän spesifisiä. Meillä diplomi-insinöörin tai maisterin opinnot ovat jo aika erikoistuneita maisteriopintojen loppuvaiheilla ja diplomityön/gradun tekovaiheessa. Uranvaihtohalukkuus on silloin todennäköisesti vähäisempää kuin muualla maailmassa yleisemmässä mallissa, jossa suurin osa ottaa paljon geneerisemmän alemman korkeakoulututkinnon.

    Toiseksi, työelämässä tutkintoon suhtaudutaan enemmän sertifikaattina, että kaveri on sen verran suoraselkäinen, että hoitaa hommat. Jossain määrin se on sitä täälläkin – itseasiassa voidaan väittää, että meikäläinen koulutusjärjestelmä erottelee vain hienommalla seulalla. Mutta tässäkin: kun maisterin paperit ovat kourassa vasta päälle kolmekymppisenä, eikä ulkoista pakkoa vaihtaa alaa (taikka siis olla jatkamatta mäkkärin kassalla tai siivoojana) ole, niin kyllä siitäkin jäykkyyttä syntyy.

    Korostan, että itse en pidä tätä suurena ongelmana. Minusta on itseasiassa ihan OK, että ihmiset arvostavat sivistystä ja tekevät henkilökohtaisia valintoja, joissa he tinkivät tulevasta (materiaalisesta) elintasostaan ja saavat tilalle elämänlaatua. Niin näissä jutuissa usein on. Mutta sen yksilön kannalta edullisen vaihtokaupan maksavat veronmaksajat, ja siinä tapauksessa pitäisi tarkastella hyötyä koko yhteiskunnalle. Minua ihmetyttää nykyisen “kulttuurivasemmiston” halukkuus tukea tätä täysin kritiikittä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. uusi kasvo täällä kirjoitti 28.4.2010 kello 9:13

    -ilmeisesti Kreikassa tulee käymään niin että palkat ja vähän muutkin määräytyy markkinoilla.
    ja Portugali seuraa perässä ja ehkä Espanja ja ehkä..

    elämme mielenkiintoisia aikoja.

    ja edelleen:montako länsimaata löytyy maapallolta jotka pystyvät elättämään kansansa itse(pl.öljymaat),ei taida olla yhtään maata joka ei eläisi yli varojen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Päivi Pasi kirjoitti 28.4.2010 kello 9:14

    18-vuotias voi olla rationaalinen mopokaupassa omien rahojensa kanssa, mutta juttuhan ei missään maailmassa mene niin, että 18-vuotias maksaa koulutuksensa etukäteen omilla rahoillaan. Sen maksavat vanhemmat, yhteiskunta apurahan muodossa tai jonkinlainen lainajärjestelmä – samaan kategoriaan kuulunevat nämä valmistumisen jälkeen maksettavat graduate taxit. Ja sehän tiedetään, miten rationaalisesti nuoret suhtautuvat lainarahaan. En siis usko, että maksullinen koulutus karsii ns. hyödyttömiä tai turhia tutkintoja – mutta koulutusalan vaihtamisen myöhemmin se tekee lähes mahdottomaksi, etenkin meikäläisellä systeemillä, jossa opiskelun on näköjään väkisin kestettävä se 5 vuotta ja aikuisopiskelijankin on mentävä kaikki alun palloilu- ja Opi oppimaan -perehdytyskurssit läpi. Aikuiskoulutusta tulisi kehittää paljon nykyistä joustavammaksi, ja sen tulisi kattaa useamia aloja.

    Turhaa koulutusta voisi minusta ihan hyvin karsia tai ainakin suitsia oppilaitosten tarjontaa. Mihin Suomi tarvitsee kymmeniä egyptologeja tai tuhansia medianomeja? Taannoinen kunta-alaa käsitellyt koulutustutkimus oli karua luettavaa: siellä oli oopperalaulajia, medianomeja ja konservaattoreita pilvin pimein talonmiehinä ja kouluavustajina. Näitä taulukoita voisi hyvin esitellä nuorille yläasteelta lähtien jonkinlaisen rality checkin merkeissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kari kirjoitti 28.4.2010 kello 9:47

    Tiedemies:

    Vaikka argumentistani sai ehkä kuvan, että mielestäni koulutuksesta pitäisi maksaa itse, ei mielestäni asia ole näin. Maksutonta tai ainakin rankasti subventoitua koulutusta tukee moni argumentti, mutta ei tämä.

    No lyöppä sitten ne argumentit tiskiin! Mitä pidemmälle olen asiaa miettinyt, sitä heikommilta “ne” argumentit ovat alkaneet näyttämään.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Liian vanha kirjoitti 28.4.2010 kello 10:19

    Kun ihmisentyö halutaan rinnastaa tavarakauppaan niin voitaisiin soveltaa samanlaisia menetlmiä töiden kauppaan
    Nykyaikaisella tietotekniikalla työpaikkojen/työntekijöiden valinta tarjousten perusteella onnistuisi helposti yhteisvalinnan tapaisen mallin mukaan.
    Eli yritykset ja julkinen valta tallentaa työpaikat kriteereineen järjestelmään ja työntekijät ominaisuutensa ja palkkatarjouksensa .
    Järjestelmä yhditelee työntekijät siten, että työpaikkaan valitaan kriteerit täyttävistä halvimman tarjouksen tehnyt.

    Niille , joille työpaikkaa ei löydy niin saavat ansiosidonnaista seuravaan arvontaan saakka

    Olisi mielenkiintoista nähdä kuka valikoituisi Yleisradion tai Fortumin toimitusjohtajaksi kun valintakriteerit on asetettu etukäteen
    Tai miten kävisi valtion korkeille virkamiehille ?

    Mitä tapahtuisi tuloeroille ?

    Tai miten kävisi firmoille jossa 100 % henkilökunnasta vaihtuisi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Artturi kirjoitti 28.4.2010 kello 10:57

    Päivi Pasi:

    Ja sehän tiedetään, miten rationaalisesti nuoret suhtautuvat lainarahaan.

    No kerro ihmeessä, jos tiedät! Ottavatko nuoret liian vähän vai liian paljon lainaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Tonni käteen kirjoitti 28.4.2010 kello 11:14

    Osmo:
    “Työ on erilainen tuotannontekijä kuin muut tuotannontekijät, koska ihmisen hyvinvointi on koko talouden päämäärä.”

    Onko tämä kirjattu perustuslakiin? Jos ei ole, niin voisiko tästä kirjauksesta tehdä eduskunta-aloitteen? Hujahtaisi eduskunnassa varmaan sukkana 5/6 enemmistöllä läpi, palauttaisi luottamusta poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään sekä välillisesti lisäisi vaurautta, onnellisuutta ja hyvinvointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2010 kello 12:22

    Vuonna 1918 vasemmisto yritti saada perustuslakiin, että pomaisuuden ja työvoiman ohella myös kansalaisten onni olisi valtion erityisessä suojelussa, mutta pahat porvarit estivät sen. Siksi on niin paljon onnettomia ihmisiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Raimo K kirjoitti 28.4.2010 kello 12:29

    Päivi Pasi: “Ja sehän tiedetään, miten rationaalisesti nuoret suhtautuvat lainarahaan.”

    Artturi: “No kerro ihmeessä, jos tiedät! Ottavatko nuoret liian vähän vai liian paljon lainaa?”

    Artturin hoivakotiin ilmeisesti ei tule lehtiä, kuulo ei riitä radion kuunteluun eikä näkö television katseluun. Jotenkin vaan tietokonetta silti näpytellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Arto Tukiainen kirjoitti 28.4.2010 kello 12:43

    Tavallinen teknikko: “Minulla on kyllä sellainen käsitys asiakkuudestani markkinavoimien alaisuudessa, että asiakas tulee raha kädessään ostamaan mitä ostaakaan, mutta ei siten, että valtion virkamies ryhtyy minua puhuttelemaan asiakkaanaan työvoimatoimistossa.” Näinhän se on, asiakkuuspuhe on mennyt naurettavuuksiin asti. Verohallinnollakin on muka asiakkaita eikä niinkään verovelvollisia. Kohta varmaan sanotaan, että poliisi menee ottamaan kiinni asiakkaitaan ja oikeusistuin tuomitsee asiakkaansa vankilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kari kirjoitti 28.4.2010 kello 13:15

    Raimo K:

    Artturin hoivakotiin ilmeisesti ei tule lehtiä, kuulo ei riitä radion kuunteluun eikä näkö television katseluun. Jotenkin vaan tietokonetta silti näpytellään.

    🙂 Kerro nyt toki minullekin, kuinka tuon nuorten lainarahan suhteen on? Ei ainakaan minulle ole selvinnyt!

    Minusta viestit ovat vähintään ristiriitaisia: toisaalta valtiovalta on ilmeisen huolissaan muutaman huntin vippilainoista, mutta sitten kuitenkin opiskelijat ottavat valtiovallan mielestä aivan liian vähän velkaa opintojensa ripeään loppuunsaattamiseen. Kiperä juttu.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Liian vanha kirjoitti 28.4.2010 kello 13:32

    “Siksi on niin paljon onnellisia ihmisiä…”

    Katselin aamu-tv:n keskutelua onnellisuudesta
    Onnellisuus ei enää lisäänny vaikka taloudellinne asema paranee eli on jokin elintaso, jonka jälkeen elintason nousu ei vaikuta lisäävästi onnellisuuteen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Liian vanha kirjoitti 28.4.2010 kello 13:44

    “mutta ei siten, että valtion virkamies ryhtyy minua puhuttelemaan asiakkaanaan työvoimatoimistossa.”

    Työvoimatoimisto onkin vain kyykytyslaitos, ei heitä oikeasti kiinnosta työnvälitys eikä työttömän asema.
    Minunkin työtodistukseta revittiin irti se osa ,jossa oli luettelo mitä olen urani aikan tehnyt ja pistettiin roskiin eli työkokemuksella ei ollut mitään väliä.Sinne meni 40 vuoden työkokemus roskiin arvottomana.

    Tärkein paperi oli liki 40 vuotta vanha päättötodistus, jotta voidaan todeta olenko oikeassa työkkärissä. Enpä ole tarvinnut paperia 40 vuoteen, mutta nyt se oli tärkein paperi.

    Ja kun selvisi, ettn olekaan lähtenyt vapaaehtoisesti niin ensimmäiseksi määrättiin työnhakukurssille.
    Pienen haastattelun tulos niiden joukossa, jotka tekivät lähtöpaperin ja vapauttivat työnantajan lisäpäivien korvaukselta ja takaisinottovelvoitteesta oli, että heidän tarvitsee ilmoittautua vain kerran vuodessa.
    Muuten heitä ei vaivata.
    Eli työnantajien ja työkkärin yhteistoiminta on täydellistä työttömän rankaisuasioissa.

    Sen verran sain helpotusta, ettei minun tarvitse osallistua kyykytykseen niin kauan kuin lomailen omilla rahoillani

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. solenoidi kirjoitti 28.4.2010 kello 16:04

    BRG ylempänä osui tämän koulutusasian ytimeen: olivat 18-vuotiaat yleisesti ottaen fiksuja tai tolloja (minusta tolloja, ihminen on tollo ainakin kunnes täyttää 25, usein pidempään), on koomista kuvitella että kukaan voisi arvata edes kohtuullisella todennäköisyydellä oikein minkä alan työntekijöitä kymmenen vuoden päästä maassa tarvitaan. Maailma muuttuu nopeasti ja koulutus on hidasta.

    Itse pallottelin kahden vaihtoehdon välillä, taidekorkean jota todella halusin, ja IT-puolen jonka oletin olevan se varma, vastuullinen valinta. IT-alalla oli siihen aikaan kova buumi, vuodenkin lukeneet revittiin kesken kaiken puoliväkisin Nokialle duuniin. Näytti mahdottomalta ettei sitä kautta menestyisi.

    Syntyjäni raukkamaisena otin jälkimmäisen option ja kas kummaa, kun valmistuin, buumi oli ohi ja alalla kilpasaneeraus käynnissä. “Varmoilla” papereilla kelpasi vain kortistoon. Jos nyt olisi lisäksi se 100-150 donaa velkaa harteilla, voisi olla hyvinkin aiheellista hankkia pitkä nahkatakki ja kokeilla highscorea.

    Kaiken lisäksi opintomenestykseni oli keskinkertaista ja valmistuminen hidasta, ja väitän sen johtuvan siitä ettei minua oikeasti kiinnostanut IT-ala pätkääkään – se oli vain riskien välttelyä, rationaalista valintaa, raukkamaisuutta. Taikussa olisin luultavasti ollut parhaan prosentin joukossa.

    Väitän, että todennäköisimmin menestykseen johtava ja sitä kautta ainoa oikeasti rationaalinen opiskelupaikkavalinta on se, että valitsee alan josta on eniten kiinnostunut tunnetasolla riippumatta sen senhetkisestä tilanteesta tai tulevaisuuden ennusteista ja vain toivoo, että kymmenen vuoden päästä sille on ruletti arponut kysyntää. Tällä tavoin saa hyvän pätevyyden johonkin, kun taas raukkamaisella, “rationaalisella” valinnalla saa enintään keskinkertaisen, ja mistäpä sen voi tietää kumpi ala on valmistumisen aikaan nousussa?

    Tämä on kuitenkin täsmälleen päinvastainen tapa kuin mihin itsemaksettava koulutus kannustaa. Itsemaksettava koulutus kasvattaa henkilökohtaista riskiä ja siten kannustaa riskinvälttelyyn, Nostradamuksen leikkimiseen, raukkamaiseen valintaan ja keskinkertaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Artturi kirjoitti 28.4.2010 kello 16:21

    solenoidi:

    on koomista kuvitella että kukaan voisi arvata edes kohtuullisella todennäköisyydellä oikein minkä alan työntekijöitä kymmenen vuoden päästä maassa tarvitaan.

    Niin. Kuvittele miten koomista on, että joku ajattelee, että virkamies voi valita oikein kymmenien tuhansien opiskelijoiden kohdalla joka vuosi! hihihihihi… ihanhan tässä ratkeaa naurusta!

    Kaiken lisäksi opintomenestykseni oli keskinkertaista ja valmistuminen hidasta, ja väitän sen johtuvan siitä ettei minua oikeasti kiinnostanut IT-ala pätkääkään – se oli vain riskien välttelyä, rationaalista valintaa, raukkamaisuutta. Taikussa olisin luultavasti ollut parhaan prosentin joukossa.

    Riskien välttely ei oo ollenkaan välttämättä rationaalista.

    Muistelen, että joskus kun puhuimme tulonjaosta sinusta oli käsittämätöntä, että joku voisi olla niin paljon tuottavampi kuin sinä, että hän ansaitsisi 100 kertaa enemmän palkkaa. Tämä arvio saattoi johtua siitä, että aliarvioit muiden tuottavuuden tai yliarvioit oman tuottavuutesi. Kommenttisi todistaa sen puolesta, että jälkimmäinen vaihtoehto on lähempänä totuutta.

    Itse maksettava koulutus ei kannusta riskien välttelyyn yhtään enempää kuin mitkään muutkaan itse tehdyt päätökset, joissa kustannukset joutuu maksamaan itse ja saa itse nauttia hyödyistä. Ihminen joka pelkää riskejä enemmän valitsee pienen varianssin valintoja. Ei tässä ole mitään ihmeellistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Liian vanha kirjoitti 28.4.2010 kello 17:02

    Oikeilla prekariaattialoilla järjestäytymisaste on alhainen ja niinpä työnantajat käyttävät tätäkin hyväkseen ja perustavat työnantajan johtamia ay-järjestöjä.
    Tämä perustuu siihen, että työnantaja määrää mitä sopimusta yhtiö käyttää.

    Näillä työnantajavetoisilla ay-järjestöillä työnantajat kiertävät työlainsäädäntöä, koska työehtosopimuksilla voidaan sopia työlainsäädännöstä poikkeavasti.
    Voi vain arvata, etteivät poikkeukset ole työntekijän eduksi.

    Yleensäkin työnantajan oikeus määritellä käytettävä työehtosopimus on johtanut työehtosopimusshoppailuun

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Annsofi kirjoitti 28.4.2010 kello 19:19

    Opiskelijoita on turha syyllistää spesifin (kalliimman) maisterikoulutuksen hankinnasta, kun ns. geneerisillä tutkinnoilla (kandit) ei töitä saa. Työnantajalle ei kelpaa. Tämä on helppo todentaa minkä tahansa sunnuntaihesarin työpaikkailmoitusten vaatimustasoa selaamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. anonyymi kirjoitti 28.4.2010 kello 19:45

    “Osoituksena pysyvässä työsuhteessa olevien epäreilusta tukemisesta pätkätyöläisiä vastaan on opettajien käytäntö keskeyttää hoitovapaa koulujen kesälomien ajaksi, jolloin äitiyslomasijainen joutuu työttömäksi kesän ajaksi. Tätä ei OAJ ole keksinyt, mutta järjestö hyväksyy käytännön.”

    Syykin on selvä. Ei kunta palkkaa sijaista kuin lukuvuoden ajaksi. Ei tuo vakituisen kesäpalkka siirry sijaiselle. Tätä on yritetty mutta huonolla menestyksellä, sillä työnantaja eli kunta palkkaa sijaisen kuin talveksi.

    Toisaalta eikös määräaikaiset ja “määräaikaiset” opettajatkin palkata vain syksystä kevääseen ja vakituisiakin lomauteta kesäksi, joten paha tuosta on OAJ:ta syyttää. Siis muuten kuin huonosta edunvalvonnasta laittoman toiminnan osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. BRG kirjoitti 28.4.2010 kello 21:23

    Niin. Kuvittele miten koomista on, että joku ajattelee, että virkamies voi valita oikein kymmenien tuhansien opiskelijoiden kohdalla joka vuosi! hihihihihi… ihanhan tässä ratkeaa naurusta!

    En tiedä onko noin koomisesti ajattelevia ihmisiä todella olemassa mutta ainakaan tästä blogikirjoituksesta en sellaista ajattelua löytänyt. Ihan alustuksesta asti väite on ollut että “väärin ennustaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi” eikä siihen kukaan ole tarjonnut vaihtoehdoksi että jonkun virkamiehen pitäisi opiskelualat määrätä, päinvastoin ammatinvalinnanohjausta on täällä joku haukkunut kelvottomaksi.

    Käsittääkseni on keskustelu riskinhallinnan mahdottomuudesta. Esim. jos joku on 15v sitten kouluttautunut turkistarhaajaksi ja eduskunta päättää huomenna lopettaa koko ammatin niin mielestäni on kohtuullista että valtio sitten osallistuu uudelleenkoulutukseen eikä vaan sano että sorry, muistithan pistää euroja sivuun uuden ammatin opiskelua varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Liian vanha kirjoitti 29.4.2010 kello 7:23

    “Tämä arvio saattoi johtua siitä, että aliarvioit muiden tuottavuuden tai yliarvioit oman tuottavuutesi. ”

    Miten henkilön tuottavuus mitataan ? Missä yrityksissä on hnekilökohtaisen tuottavuuden mittari käytössä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Kjr63 kirjoitti 29.4.2010 kello 10:37

    “Palveluammatit katoaisivat, koska köyhtyneillä asiakkailla ei olisi varaa palveluihin.”

    Aika kyseenalainen teoria. Tietenkään ei olisi varaa, jos kerran työtä ei olisi. Mutta ei tällä ole mitään tekemistä vapaiden työmarkkinoiden kanssa, koska eivät ne säännöstellyt työmarkkinat työtä aikaansaa. Kysymys ei ole palkkatasosta, vaan palkan ostovoimasta. Pienellä paikkakunnalla vuokrat ovat matalat, joten palkkaa tarvitaan vähemmän. Ja kun vuokrat laskevat, reaali-investoinnut kasvavat. Maankorko ja pääoman korko kulkevat aina vastakkaisiin suuntiin. Väestön keskittyminen on nimenomaan seurausta siitä, että yritysten kustannuksiin ei maankorko vaikuta. Joten “todelliset” tuotantokustannukset eivät määrää investointien sijoittumista. Vaan investoinniut tapahtuvat yksikertaisesti sinne, missä on suurin kysyntä, parhaat palvelut ja synergiaedut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2010 kello 10:42

    Tarkoitin sitä, että tuo deflaatiosta koituva ilmiö iskisi paikkakunnalle silloin, kun jokin suuri työpaikka lopettaa. Niin se iskee nytkin, mutta mekanismi voimistaisi sitä, jos palkat joustavat voimakkaasti alaspäin, mutta monet kiinteät menot säilyvät. .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Raimo K kirjoitti 29.4.2010 kello 10:41

    anonyymi: “Toisaalta eikös määräaikaiset ja “määräaikaiset” opettajatkin palkata vain syksystä kevääseen ja vakituisiakin lomauteta kesäksi, joten paha tuosta on OAJ:ta syyttää. Siis muuten kuin huonosta edunvalvonnasta laittoman toiminnan osalta.”

    Opettajia ei lomauteta lomien aikana. Yksityisellä sektorilla lomautetaan, kun ei ole töitä. Opettajia lomautetaan, kun on töitä. Laittomuuksiakaan ei tehdä. OAJ:n edunvalvonta on siis onnistunuttta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Artturi kirjoitti 29.4.2010 kello 11:36

    Osmo:

    Niin se iskee nytkin, mutta mekanismi voimistaisi sitä, jos palkat joustavat voimakkaasti alaspäin, mutta monet kiinteät menot säilyvät. .

    No jos palkat joustaisivat nopeammin, niin kiinteät menot laskisivat nopeammin ja ihmiset muuttaisivat pois paikkakunnalta muualle nopeammin. (Tai vastaavasti paikkakunnalle investoitas nopeammin…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Syltty kirjoitti 29.4.2010 kello 12:15

    Osmo:
    Arvelisin että deflaatiotilanteessa ulkopaikkakuntalaiset suorastaan ryntäisivät ostoksille halpojen hintojen perässä. Esimerkiksi Keskisen kyläkaupan vetovoima ainakin jossain vaiheessa perustui siihen, että sinne kannatti kauempaakin lähteä.

    Lisäksi hintojen laskiessa “vienti” muille paikkakunnille alkaa vetämään ihan eri malliin kuin aikaisemmin. Esimerkiksi sen paikallisen konepajan olisi helpompi kasvattaa muilla paikkakunnilla sijaitseville päämiehille tekemää tuotanto, mikäli työvoimakustannukset lähtisivät välittömästi laskuun tuollaisen lakkauttamisen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2010 kello 12:19

    Tämä toimisi Tanskassa ja Uudellamaalla, mutta huonosti Kemijärvellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Artturi kirjoitti 29.4.2010 kello 13:35

    Osmo:

    Tämä toimisi Tanskassa ja Uudellamaalla, mutta huonosti Kemijärvellä.

    häh? Kai se nyt toimii vaikka kuussa! Muista ajatella aina sitä marginaalista toimijaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2010 kello 14:31

    Jos palkkataso laskeekin kuussa, en suuntaa ostoksiani lähikaupasta sinne. Jos marginaalinen toimija on paikkakunnan ulkopuolella asuva, joka innostuu käyttämään halventuneita palveluja, etäisyydellä on merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. N kirjoitti 29.4.2010 kello 13:57

    Onko siitä jossain tietoa kuinka monen palkka määräytyy suoraan markkinoilla ja kuinka monen on oikeasti määritelty työmarkkinajärjestöjen välillä?

    Omani ainakin vaikuttaisi määrytyneen kovasti markkinaehtoisesti: töitä hakiessa ehdotin että n euroa pitäisi vähintään saada joka kuussa, tähän työnantaja suostui. Lisäksi olen saanut suurimmillaan noin 20 % tämän päälle. Tämä osuus yllättäen hupeni kun lama iski, palkkani siis jousti reippaasti alaspäin kun myynti laski.

    Tili on kasvanut muutamia kertoja sopimuskierroksenkin ansioista, mutta näiden osuus on alle viidennes koko lisäyksestä. Palkka on siis kasvanut lähinnä silloin kun olen kertonut että se ei tyydytä tai kun työnantaja on itse arvioinut että kohta se lähtee jollei anneta lisää.

    Ihmettelen lähinnä koska ketjun aiemmista viesteistä sain sellaisen käsityksen että suomessa ei juuri kenenkään palkka määräydy “suoraan” markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Kari kirjoitti 29.4.2010 kello 14:40

    Osmo Soininvaara:

    Jos marginaalinen toimija on paikkakunnan ulkopuolella asuva, joka innostuu käyttämään halventuneita palveluja, etäisyydellä on merkitystä.

    No on tietenkin, mutta kuinka paljon? Haarukoidaanpa. Tunnissa ajaa sata kilometriä ja polttaa bensaa viitisen litraa suuntaansa. Jos arvottaisi aikansa vaikkapa kymmeneksi euroksi tunnissa, niin kolmen kympin säästön vuoksi kannattaisi ajaa sadan kilsan päähän.

    Kyllä aika pöndellä saa olla, ennenkuin tuo ei toimi. Sitten herää toki kysymys, että kannattaako moisessa periferiassa ylipäätään asua muutenkaan….

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Syltty kirjoitti 29.4.2010 kello 15:13

    Osmo
    [deflaatio]
    “Tämä toimisi Tanskassa ja Uudellamaalla, mutta huonosti Kemijärvellä.”

    Totta, mutta otappa huomioon, että Kemijärvellä ei toimi mikään muukaan. Se on näivettyvä paikkakunta jonka kehitystä ei millään taloudellisesti mielekkäällä uudelleenjärjestelyllä käännetä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Raimo K kirjoitti 29.4.2010 kello 15:26

    N: “Onko siitä jossain tietoa kuinka monen palkka määräytyy suoraan markkinoilla ja kuinka monen on oikeasti määritelty työmarkkinajärjestöjen välillä?”

    Toki.
    Myös työmarkkinajärjestöjen välillä neuvoteltu (minimi)palkka määräytyy markkinoiden mukaan. Mistähän se työnantaja muualta sitä palkkarahaa saisi kuin markkinoilta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Raimo K kirjoitti 29.4.2010 kello 15:32

    Osmo: “Tarkoitin sitä, että tuo deflaatiosta koituva ilmiö iskisi paikkakunnalle silloin, kun jokin suuri työpaikka lopettaa. Niin se iskee nytkin, mutta mekanismi voimistaisi sitä, jos palkat joustavat voimakkaasti alaspäin, mutta monet kiinteät menot säilyvät.”

    Ei kai tämä varsinaista deflaatiota olisi?
    Olisi suhteellisen helppo tutkia, millaisilla palkoilla esim. paperiteollisuudesta potkitut työllistyvät ja onko sillä vaikutusta hintoihin. Epäilen, että ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Artturi kirjoitti 29.4.2010 kello 15:38

    Osmo:

    Jos palkkataso laskeekin kuussa, en suuntaa ostoksiani lähikaupasta sinne.

    Nyt oli kyse hyödykkeiden hinnoista ei palkoista. (Tai siis sinä otit sen deflaation puheeks…)

    Jos meillä on ihmisiä joille on suht sama käykö ne ostoksilla Kemijärvellä vai jossain muualla ja Kemijärvellä hinnat laskee, niin nämä tyypit alkaa sit tekeen ostoksiaan Kemijärvellä.

    Jos taas Kemijärvi on niin kaukana kaikesta, että hintojen laskusta huolimatta ihmiset ei halua investoida sinne, niin sittenhän se on vaan hyvä, että Kemijärvestä päästään eroon mahdollisimman nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. solenoidi kirjoitti 29.4.2010 kello 16:43

    Artturi: “Itse maksettava koulutus ei kannusta riskien välttelyyn yhtään enempää kuin mitkään muutkaan itse tehdyt päätökset, joissa kustannukset joutuu maksamaan itse ja saa itse nauttia hyödyistä.”

    Miksi sitä niihin verrattaisiin? Eihän siinä ole järkeä. Se mihin verrataan on tietenkin jonkun muun maksama koulutus. Pointti oli, että itse maksettava koulutus kannustaisi välttämään riskejä verrattuna koulutukseen jota ei tarvitse maksaa itse. Toisin sanoen, rohkeampien päätösten tekemiseen ihmisiä kannustetaan tekemällä riskeistä kollektiivisempia ja varovaisempiin päätöksiin tekemällä riskeistä yksityisiä. Tämä on yleinen kritiikki kasinotaloutta vastaan, missä “uhkapelaaminen toisten rahoilla” yllyttää hulluun riskinottoon, mutta samaa mekaniikkaa voi toisessa kontekstissa (ja pienemmässä mittakaavassa) käyttää hyödyksi.

    Ja kuten sanottu, kukaan ei ole mitään keskusjohtoista vaihtoehtoa esittänyt edes vitsinä. En ymmärrä miksi sen edes esille toit, paitsi jos sinulla on jonkinlaisena automaattisena mielleyhtymänä että kuka hyvänsä tulonsiirtoja kannattava kulkee Pieni Punainen Kirja povitaskussa.

    Tiivistäen:

    1) Ammatillinen koulutus kestää niin kauan että siihen liittyvän työtilanteen ennustaminen koulutuksen päättymishetkellä on mahdotonta*, ja
    2) koska se on mahdotonta, ihmisiä ei saa rangaista väärin ennustamisesta.

    *) Poislukien naurettavat rajatapaukset. Voidaan olettaa, ettei Kainuussa tarvita hylkeenpyytäjiä 2015.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. N kirjoitti 29.4.2010 kello 18:20

    Raimo K: “Toki.
    Myös työmarkkinajärjestöjen välillä neuvoteltu (minimi)palkka määräytyy markkinoiden mukaan. Mistähän se työnantaja muualta sitä palkkarahaa saisi kuin markkinoilta?”

    Jos löytyisi linkkejä joiden kautta voisi tutustua tähän palkkojen markkinaehtoisuuteen niin olisin kiitollinen. Alkuperäinen Osmon pohdiskelu olisi helpompi hahmottaa jos tietäisi mikä tilanne markkinaehtoisuuden suhteen on tällä hetkellä.

    Markkinoiden vaikutus palkkoihin kuitenkin vaihtelee aika paljon aloittain, osin johtuen tuosta koulutuksen lukitsevasta vaikutuksesta. Kuvittelen juuri valmistuneen sairaanhoitajan palkan määräytyvän pitkälti työnantajan ja ammattiyhdistyksen välisillä neuvotteluilla, koska saanevat lähelle alan minimipalkkaa (?). Kokeneemman insinöörin ja tekstiilitehtaassa työskentelevän palkan markkinat hinnoittelevat paljon suoremmin. Ensimmäisessä tapauksessa, ainakin, yksityisellä puolella, palkasta neuvotellaan käytännössä jokaisen kanssa erikseen (siis sikäli kun kysyntää taidoista riittää vaihtuu työpaikka ellei palkka miellytä). Tekstiilityöläisen tapauksessa markkinat lienee ohjanneet työn pitkälti Suomalaisen lainsäädännön ja ammattiliittojen ulottumattomiin.

    Markkinoiden ulkopuolelta rahaa saa vaikka painokoneesta tai veroja keräämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Artturi kirjoitti 29.4.2010 kello 21:28

    solenoidi:

    Miksi sitä niihin verrattaisiin?

    Siksi, että argumentin hullunkurisuus paljastuisi lukijalle. Ihan sama olisi väittää, että asunnon osto, auton osto, puolison valinta yms. ihmisen itse tekemät päätökset kannustavat riskien välttelyyn.

    Tämä on tietysti ihan täytty fuulaa. Ihmiset välttelevät riskejä riippuen heidän omasta riskinsietokyvystä. Ei oo ollenkaan sanottua, että valtio pystyisi säätelyllä kasvattamaan hyvinvointia poistamalla riskejä.

    Ja kuten sanottu, kukaan ei ole mitään keskusjohtoista vaihtoehtoa esittänyt edes vitsinä.

    Niin noh en tiiä sitten, että miten tosissaaon politiikan nyt noin ylipäänsä ottaa. Onhan se tietysti yks iso vitsi.

    Meillähän on keskusjohtoinen vaihtoehto, missä byrokraatit päättää kuinka monta arkkitehtia, diplomi-insinööriä, sairaanhoitajaa jne. Suomi tarvitsee kymmenen vuoden päästä. Minä haluaisin siis siirtää tämän arvailun niille yksilöille, jotka tekevät päätöksen kouluttautumisestaan.

    Ammatillinen koulutus kestää niin kauan että siihen liittyvän työtilanteen ennustaminen koulutuksen päättymishetkellä on mahdotonta*, ja

    No se ei tietenkään ole mahdotonta. Ja jos joku kokee sen mahdottomaksi, niin ei oo mikään pakko kouluttautua. Voitko uskoo, että öljyfutuureilla käydään kauppaa parin kymmenen vuoden päähän. Varmaan nämäkin tappiot pitäs korvata, koska onhan se nyt ihan mahdotonta ennustaa öljyn hintaan oikein niin pitkän ajan päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. solenoidi kirjoitti 30.4.2010 kello 1:10

    AB: “Ihan sama olisi väittää, että asunnon osto, auton osto, puolison valinta yms. ihmisen itse tekemät päätökset kannustavat riskien välttelyyn.”

    Niin. Tottakai ne kannustavat. Aivan itsestäänselvästi mikä hyvänsä päätös jonka mahdolliset haitat kaatuvat omaan niskaan kannustaa riskinvälttelyyn, ja vastaavasti jos ne kaatuvat jonkun muun niskaan, riskinottoon.

    Mieti jos menet kasinolle ja kuulet että Brunein sulttaani kuittaa tänään tappiot, voitot saat pitää. Pelaatko varovasti vai rohkeasti? Vai väitätkö tosissasi ettei se vaikuta käytökseesi ollenkaan, verrattuna siihen että maksat itse viulusi?

    Koulutus jonka itse maksat kaataa täyden riskin omille harteillesi. Kollektiivisesti kustannettu koulutus ottaa osan riskistä (ei tietenkään kaikkea, pelkkä opportunity cost on jo valtava) valtiolle, mutta voitot saat edelleen pitää.

    No se ei tietenkään ole mahdotonta.

    Onpas. Tai no ei siinä mielessä että voi tietysti arvata oikein, mutta itseään siitä on turha onnitella. Jos joku 18-vuotias voisi faktaperäisesti ennustaa maailman ja maansa taloutta 5-10 vuoden aikavälillä, ei hän mitään muuta ammattia varmaan tarvitsisikaan.

    Väittäisin, että keskiverto 18-vuotias ei kykene edes sanomaan millä aloilla on hakuhetkellä kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Brg kirjoitti 30.4.2010 kello 3:24

    Aika yleinen neuvo osakesijoittamisessa on että sijoita vain ne rahat jotka sinulla on vara menettää. Fuutuurikauppa on vielä kertaluokkaa riskialttiimpaa puuhaa joten en oikein näe mielekkäänä maailmaa jossa opinnot/opintolaina vertautuvat futuurikauppaan, ETF lienee lähempänä omaa käsitystäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Artturi kirjoitti 30.4.2010 kello 8:29

    solenoidi:

    Niin. Tottakai ne kannustavat.

    heh… No ok, jos määrittelet riskien välttelyn tälleen, niin mitä pahaa siinä on? Tai siis miksi valtion pitäis jotenkin yrittää vähentää riskien välttelyä?

    Minä luulin, että sinun väite oli, että ihmiset välttelee liikaa riskejä, jos saavat itse päättää asioistaan ja joutuvat kantamaan päätöstensä seuraukset.

    Miks me haluttais, että ihmiset ottas enemmän riskejä?

    Tai no ei siinä mielessä että voi tietysti arvata oikein, mutta itseään siitä on turha onnitella.

    Eli siis sinun väite on, että jos 18-vuotiaille arvotaan täysin sattumanvaraisesti ne alat mille he kouluttautuvat ja kontrolliryhmä saa valita vapaasti alat mille kouluttautuu, niin ensimmäinen ryhmä valitsee ihan yhtä hyvät alat?

    Oon voimakkaasti eri mieltä.

    Miten sä muuten selität mitkä tahansa pitkäjänteiset investoinnit? Miten kukaan rakentaa rautateitä, ydinvoimaloita ostaa öljyfutuureja 20 vuoden päähän jne.?

    Jos joku 18-vuotias voisi faktaperäisesti ennustaa maailman ja maansa taloutta 5-10 vuoden aikavälillä, ei hän mitään muuta ammattia varmaan tarvitsisikaan.

    Ei kukaan väitä, että ne pystyis ennustamaan tulevaisuutta tarkasti. Riittää että nuoriso pystyy ennustamaan sitä paremmin kuin byrokraatti JA paremmin kuin noppa. Jos pystyy ennustamaan paremmin kuin byrokraatti ja huonommin kuin noppa, niin sitten aloituspaikkojen määrät pitäis arpoo. Jos pystyy ennustamaan paremmin kuin noppa ja byrokraatti, niin niiden pitäis määräytyä markkinoilla.

    Brg: Niin just, että jos joku pystyy ennustamaan niin epävarmoja juttuja kuin futuurien hinnat, niin eiköhän ne opiskelijat pysty ennustamaan noppaa paremmin minkälaiselle ammattitaidolle on kysyntää 2-6 vuoden päästä. (Ja ne jotka kokevat, että eivät osaa ennustaa voivat aina jättää kouluttautumatta!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Liian vanha kirjoitti 30.4.2010 kello 9:34

    “Niin just, että jos joku pystyy ennustamaan niin epävarmoja juttuja kuin futuurien hinnat, niin eiköhän ne opiskelijat pysty ennustamaan noppaa paremmin minkälaiselle ammattitaidolle on kysyntää 2-6 vuoden päästä.”

    Futuurit ovat vedonlyöntiä eli joku voittaa , joku häviää, mutta kukaan ei jatkuvasti. Tappiot turvataan toisilla futuureilla, jotka laukevat päinvastoin , mutta aina löytyy myös todellisia häviäjiä.
    Niin kauan kuin tappiot ovat kohtuullisia niin järjestelmä pysyy pystyssä, mutta kuten nytkin lopussa päädyttiin katastrofiin ja maailmanlaajuiseen lamaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Liian vanha kirjoitti 30.4.2010 kello 9:37

    “Riittää että nuoriso pystyy ennustamaan sitä paremmin kuin byrokraatti JA paremmin kuin noppa. Jos pystyy ennustamaan paremmin kuin byrokraatti ja huonommin kuin noppa, niin sitten aloituspaikkojen määrät pitäis arpoo.”

    Suomessa vaihdetaan ammattia eniten OECD -maista joten Suomen nuoriso ei ole erityisen hyvää ennustamaan tulevaa kehitystä.
    Ja samasta nuorisosta tulevat myös virkamiehet, joten tuskinpa heidän kykyunsä on yhtään sen parempi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Shakeem kirjoitti 30.4.2010 kello 11:10

    Mikko Särelä: “Shakeem, AY-liike voisi hakea työehtosopimuksissa parannuksia pätkätyöläisille. Se ei sitä tee.”

    Se riippuu näkökulmasta. AY-liike pyrkii turvaamaan täyspäiväistä ja toimeentulon takaavaa työtä. Jos työtä teetetään enemmän täyspäiväisenä, myös pätkätyöläisen mahdollisuudet kokoaikaiseen ja toimeentuloon mahdollistavaan työhön paranevat. Monet pätkätyöläiset ymmärtävät tämän.

    Toisaalta osa ajattelee sen niin päin, että ay-liikkeen tulisi pyrkiä neuvottelemaan pätkätyöläisille poikkeavia sopimuksia, korkeampia palkkoja tms., jolloin työnantajalla olisi kannuste kokoaikaistaa työsuhteita. Tämä olisi minustakin erittäin kannatettavaa, mutta suurin ongelma lienee se, ettei pätkätyöläiset järjestäydy po. oleviin yhdistyksiin.

    Jos pätkätyöläisten tavoite on pysyä pätkätyössä, silloin kuvaamasi konflikti varmasti pahenee. Se tuskin voi olla ay-liikkeen intressi. Tätä tavoitetta en kuitenkaan purematta niele, sillä miksi pätkätyöläiset (hehän ovat haluamassaan pätkätyössä) tavoittelevat myös muiden ihmisten työsuhteiden muuntamista pätkätöiksi esim. osallistumalla rikkuritoimintaan? Ryntäys pääasiallisesti vakinaisluonteisiin työtehtäviin osoittaa juuri sen, kuinka huutava pula meillä on kokoaikaisesta työstä. En suostu uskomaan, että pätkätyöläisten tavoite on vahingoittaa muita.

    Henkilökohtaisesti minulle ei ole väliä kumpaa tietä pätkätyöläisen asemaa pyritään parantamaan. Uskoisin kuitenkin suurimman osan erityisesti matalapalkka-alojen pätkätyöläisten pyrkivän kokoaikaiseen työhön. Hurmoksellisesti pätkätyöhön sen sijaan suhtautuvat enimmäkseen aihepiirin järjestötyössä virikkeitä ammentavat henkilöt, joille pätkätyöstä ja sen lisäämisestä on tullut yhteiskunnallinen tavoite.

    Sinänsä on surullista, että heidän intressit ajavat tavalliset, työssäkäyvät ihmiset riitelemään keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. solenoidi kirjoitti 30.4.2010 kello 15:02

    AB: “No ok, jos määrittelet riskien välttelyn tälleen, niin mitä pahaa siinä on?”

    Aika monessa kontekstissa, voitaneen jopa sanoa että useimmissa, siinä ei olekaan mitään pahaa. Väitteeni koski yhtä ainoaa kontekstia jossa siitä on nähdäkseni haittaa, koulutuspaikan valintaa jossa se saa hakijat keskittymään väärään asiaan.

    Sen sijaan että he keskittyisivät siihen, missä olisivat itse mahdollisimman hyviä (mikä on helppo ennustaa – jos oikeasti pitää jostain, saa olla todella käsi jos ei kehity siinä hyväksi, kun taas jos ei pidä jostain, on melko toivotonta että olisi siinä ikinä keskitasoa parempi), se kannustaa heitä keskittymään siihen minkä alan työntekijöillä on hyvät edut, siis jättämään huomiotta omat vahvuutensa. Tämä antaa illuusion vastuullisesta ja järkevästä valinnasta, mutta todellisuudessa se on edelleen arpapeliä ja “turvallisen” valinnan tekeminen vain johtaa siihen, että kilpailee huonommilla korteilla.

    Väitän, että tässä erikoistapauksessa ihmisiä pitäisi kannustaa suurempaan riskinottoon syystä että se saisi ihmiset seuraamaan omia vahvuuksiaan eikä huteraa kuvitelmaansa siitä mikä on työpaikkatilanne seuraavan viisivuotissuunnitelman aikaan.

    (Luonnollisesti tämä ristiriita oman potentiaalin ja alan potentiaalin välillä ei vaikuta kaikkiin. On niitä onnellisia joille nämä kaksi päämäärää ovat samat, ja vastaavasti porukkaa jota ei kiinnosta mikään – ainakaan mikään sellainen mihin ovat hakuhetkeen mennessä törmänneet.)

    “Eli siis sinun väite on, että jos 18-vuotiaille arvotaan täysin sattumanvaraisesti ne alat mille he kouluttautuvat ja kontrolliryhmä saa valita vapaasti alat mille kouluttautuu, niin ensimmäinen ryhmä valitsee ihan yhtä hyvät alat?”

    Kun tarkastellaan pelkästään alojen kokonaistilanteita eikä sitä miten hyvin valitsijat pärjäsivät niissä, väitän stetson-analyysillä että eroa ei ole paljon tai välttämättä ollenkaan. Se voi jopa mennä satunnaisvalinnan hyödyksi. Tämän voisi tietysti tarkistaa jos olisi tilastotieteilijä ja liikaa vapaa-aikaa, mutta en näe mitään syytä olettaa muuta.

    Tietenkään se mistä me olemme kiinnostuneita ei pitäisi olla meneekö alalla hyvin, vaan hakijalla. Satunnaisvalinta tietenkin tuhoaisi hakijoiden potentiaalin, kun taas varovainen omavalinta säästää ainakin ne, joille kutsumusammatti ja turvariepuammatti ovat samat. Mutta väitän että rohkea omavalinta tuottaisi paremman tuloksen kuin kumpikaan näistä. Siis vertailussa ovat

    satunnaisvalinta – paikka valitaan RND-generaattorilla
    varovainen omavalinta – paikka valitaan sen perusteella, millä hakija arvioi olevan 5-10 v. päästä kysyntää ja mihin arvioi itse jotenkin kykenevänsä (eli kaikki eivät tässäkään vaiheessa voi päättää ruveta lääkäreiksi – eihän niin tapahdu yhteishaussakaan)
    rohkea omavalinta – paikka valitaan sen perusteella missä hakija arvioi olevansa paras, riippumatta siitä, minkä verran hakija arvioi sillä olevan 5-10 v. päästä kysyntää

    ja perusteluhan oli, että kysyntäarviot ovat monimutkaisia ja epäluotettavia kun taas henkkoht kykyarviot ovat yksinkertaisia ja luotettavia.

    “Miten sä muuten selität mitkä tahansa pitkäjänteiset investoinnit?”

    Eri konteksti, erilainen muutostiheys ja -rajuus, ja erilainen riskinsietokyky. Se miten järkevää on kaupungin rakentaa viemäriverkosto riippuu siitä saavatko ihmiset lopetettua ulostamisen lähivuosina, tai muuttavatko sankoin joukoin jonnekin aivan muualle, ja riski on joka tapauksessa resursseihin nähden siedettävä. Se miten järkevää on yksilön ruveta putkimieheksi, riippuu paljon useammasta asiasta, mukaanlukien siitä kuinka moni muu rupeaa putkimieheksi.

    Joitain asioita siis voi ennustaa pitkällä aikavälillä. Joitain ei, ja on tärkeää erottaa nämä toisistaan sen sijaan että heilutellaan käsiä ja mutistaan jotain epämääräistä yksilönvastuusta.

    -{}-

    Tuosta “byrokraatti jossain päättää montako siivoojaa ja sijoituspankkiiria maassa tarvitaan ja säätää paikkojen määrän”-jutusta: ymmärtääkseni paikkojen määrät määräävät oppilaitokset ihan itse, ja vielä niin että niillä on nyt jo taloudelliset kannustimet myöntää niitä paikkoja niin monta kuin suinkin voivat. Niistä pihistellään siksi että opettajia ja ohjaajia ei ole tarjolla joka alaan loputtomasti.

    Opetusministeriö luonnollisesti sotkee pakkaa tukemalla joitain aloja ja nykyään myös ihmisryhmiä, mutta ei niitä paikkakiintiöitä ilkeyden vuoksi ole säädetty ja ne olisivat olemassa jossain muodossa vaikka valintajärjestelmä olisi millainen.

    Oletetaan että olisi mahdollista mennä “jonosta ohi” eli saada ylimääräinen opiskelupaikka haluamassaan laitoksessa jos sitoutuisi maksamaan jenkkityyliset korkeat lukukausimaksut opistolle. Oletetaan myös, että on lailla varmistettu ettei tämä oikeuta mihinkään muuhun erikoiskohteluun, eli rahalla sisään tullut voisi vain osallistua samoille kursseille kuin kaikki muutkin. Mitä tämä muuttaisi? Jos hakija on riittävän fiksu seuraamaan opetusta ja läpäisemään tenttejä tms, hän luultavasti olisi päässyt sisään normaalilla pääsykokeellakin. Ja jos ei ole, hän vain haaskaa rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Artturi kirjoitti 30.4.2010 kello 15:09

    Liian vanha:

    Suomessa vaihdetaan ammattia eniten OECD -maista joten Suomen nuoriso ei ole erityisen hyvää ennustamaan tulevaa kehitystä.

    Siitä ,että Suomessa vaihdetaan ammattai eniten OECD-maista ei voi päätellä, että Suomen nuoriso ei olis hyvä ennustamaan tulevaa kehitystä.

    Shakeem:

    AY-liike pyrkii turvaamaan täyspäiväistä ja toimeentulon takaavaa työtä.

    Tuskin. Kyllä se AY-liike varmaan pyrkii ajamaan rahoittajiensa etuja ihan samalla tavalla kuin muutkin etujärjestöt. Ajavat siis täyspäiväisten työntekijöiden etuja, koska suurin osa rahoittajista on niitä.

    Tätä tavoitetta en kuitenkaan purematta niele, sillä miksi pätkätyöläiset (hehän ovat haluamassaan pätkätyössä) tavoittelevat myös muiden ihmisten työsuhteiden muuntamista pätkätöiksi esim. osallistumalla rikkuritoimintaan?

    Se, että joku tekee kokopäivätyötä ei tarkoita sitä että hän on unelmiensa kokopäivätyössä. Ihan samalla tavalla joku osa-aikaista työtä tekevä voi tavoitella muita parempia työpaikkoja. Rikkureita on lakossa olevan ammattiliiton jäsenet, jotka uhmaavat ammattiliittoa ja menevät töihin. Sellaisen ammattiliiton työntekijät, jotka eivät ole lakossa tai kokonaan ammattiliittoihin kuulumattomat työntekijät ei oo rikkureita. ks. sanakirja.

    Jos työtä teetetään enemmän täyspäiväisenä, myös pätkätyöläisen mahdollisuudet kokoaikaiseen ja toimeentuloon mahdollistavaan työhön paranevat. Monet pätkätyöläiset ymmärtävät tämän.

    Niin ilmeisen monet ihmiset ymmärtävät väärin. Jos työ teetetään täyspäiväisenä, niin tyäyspäiväistä työtä on todellakin enemmän. Kokonaisuutena työtä on kuitenkin vähemmän. Kokonaisuutena olemme siis vähemmän hyvinvoivia. Tämä koskee kipeästi niihin, jotka joutuvat työttömäksi, koska osa-aikaista työtä ei saa teettää.

    Henkilökohtaisesti minulle ei ole väliä kumpaa tietä pätkätyöläisen asemaa pyritään parantamaan.

    Ok. Kelpaisko sulle sellainen tie, että lisättäis kilpailua pätkätyöläisistä antamalla kaikille työntantajille vapaus tarjota ihan niin paljon pätkätyötä kuin vain sielu sietää? Tämä kysynnän kasvu tietysti nostaa pätkätyöläisten palkkoja ja samalla heidän asemaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Samuli Saarelma kirjoitti 30.4.2010 kello 15:53

    Artturi:

    Tai siis miksi valtion pitäis jotenkin yrittää vähentää riskien välttelyä?

    Siksi, että se voi johtaa alempaan kokonaistuotantoon. Oleteaan, että ihmiset ovat uraa valitessaan riskiä vältteleviä. Tämä tarkoittaa sitä, että he valitsevat ennemmin ammatin, joka tuottaa 100%:n todennäköisyydellä 2000e/kk palkan, kuin ammatin, joka tuottaa 20%:n todennäköisyydellä 10000 e/kk palkan ja 80%:n todennäköisyydellä 1000 e/kk palkan. Tämä on riskiaversion määritelmä. Valitaan vaihtoehto, jonka odotusarvo ja varianssi ovat alempia.

    Mutta valtion kannalta olisi parempi, että ihmiset valitsisivat tuon jälkimmäisen uran, koska 10 sillä alalla työskentelevää tuottaa 28000 e/kk, kun vastaava luku on 20000 e/kk sillä toisella alalla.

    Periaatteessa valtio toimii tässä vakuutusyhtiönä. Ottaessasi palovakuutuksen, suostut maksamaan joka kuukausi enemmän kuin talosi hinta kerrottuna tulipalon todennäköisyydellä on. Kollektiivina ihmisten ei siis kannata ottaa vakuutusta. Siihen uppoaa enemmän rahaa kuin kaikkien palaneiden talojen arvo on.

    Tässä valtion subventoiman koulutuksen kohdalla voi tuon vakuutusmaksun katsoa olevan verot ja kun ne ovat vielä progressiivisia, niin seuraus on se, että ne voittajat maksavat enemmän kuin häviäjät.

    Jos siis tuossa yllä olevassa tapauksessa tehtäisiin niin paljon tulonsiirtoja, että kaikkien tuloiksi tulisi 2800 e/kk (eli ajateltaisiin, että oli puhtaasti onnesta kiinni, kuka sattui pääsemään siihen 10 000 e/kk työhön ja siksi pidettäisiin oikeudenmukaisena ottaa häneltä kaikki se ylimääräinen niille häviäjille kompensointiin). Tai vaikka tulonsiirtoja tehtäisiin niin, että ne kaksi korkeatuloista saisivat pitää 5000 e/kk, niin silti jopa ne matalatuloiset pääsisivät tässä voitolle verrattuna siihen riskittömään vaihtoehtoon.

    Miten sä muuten selität mitkä tahansa pitkäjänteiset investoinnit? Miten kukaan rakentaa rautateitä, ydinvoimaloita ostaa öljyfutuureja 20 vuoden päähän jne.?

    Nämä selittyvät tietenkin sillä, että kukaan yksityinen ihminen ei pane noihin kiinni kaikkia tulojaan, vaan ne ovat osana hajautettuja sijoitussalkkuja. Jos ydinvoimala ei tuotakaan niin kuin sen ajateltiin, niin sitten rautatiet tuottavat sitäkin enemmän (olettaen, että odotusarvot ovat kohdallaan).

    Toinen selittävä tekijä on tietenkin se, että mitä pienemmistä asioista on kyse, sitä riskineutraalimpia ihmiset ovat. Kukaan ei ota vakuutusta sen varalta, että juomalasi menee kotona rikki, vaikka melkein kaikki ottavat sen varalta, että koko talo tuhoutuu. Ydinvoimalaan ylimääräisen rahan sijoittaminen on lähempänä riskin ottamista siitä, ettei juomalasi rikkoudu kuin siitä, ettei talo tuhoudu. Tämähän on koko osakeyhtiömuodon perusajatus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Shakeem kirjoitti 1.5.2010 kello 17:28

    Artturi: “Niin ilmeisen monet ihmiset ymmärtävät väärin. Jos työ teetetään täyspäiväisenä, niin täyspäiväistä työtä on todellakin enemmän. Kokonaisuutena työtä on kuitenkin vähemmän. Kokonaisuutena olemme siis vähemmän hyvinvoivia. Tämä koskee kipeästi niihin, jotka joutuvat työttömäksi, koska osa-aikaista työtä ei saa teettää.”

    Ilmeisesti en osaa ilmaista tässä asiassa kantaani. Olen yrittänyt monissa kohdin kirjoittaa: “työ tulisi teettää täyspäisenä silloin, kun sen pätkimiselle ei ole perusteltua syytä”. Työn teettäminen täyspäiväisenä ei vähennä työn määrää kokonaisuutena näissä tapauksissa. Pahoittelen, jos olen unohtanut aina välillä käyttää ilman perusteltua syytä -ilmaisua.

    Vastauksena vielä kysymykseen: “olisinko valmis kannattamaan osa-aikaisen työvoiman käytön täydellistä vapauttamista, mikä markkinamekanismin johdosta parantaa pätkätyökäisen asemaa?”, vastaan, että en kannata tätä.

    Erityisesti matalapalkka-aloilla työn teettäminen osa-aikaisena on jo täysin vapaata ja se on johtanut ko. työtä tekevien erittäin heikkoon asemaan ja köyhyyteen. Erityisesti perheet kärsivät, jos vanhempien työ on osa-aikaista. Kilpailua matalapalkka-alojen työvoimasta ei Suomessa ole eikä tule ja siksi väitettyä kilpailua matalapalkka-alojen työvoimasta ei käydä.

    Esimerkiksi lääkäreillä tilanne on toinen ja lääkärit voisivat todennäköisesti parantaa kokonaispalkkasummaansa ryhtymällä osa-aikaisiksi. Työnantajien kilpailu lääkäreistä olisi armotonta, jolloin lääkärit voisivat laskuttaa työtunnista korkeampia hintoja ja siten kasvattaa kokonaishyvinvointiaan kuvaamallasi tavalla.

    Minusta osa-aikaisen työvoiman käyttö voisi olla vapaampaa, jos olisi edes jonkinlaiset pelisäännöt, joilla myös tahtoa kokoaikaiseen työsuhteeseen kunnioitettaisiin. Vapaus ottaa lopputili ei ole riittävä. Erityisesti matalapalkka-aloilla osa-aikaiset haluaisivat kokoaikaista työtä siitä yksinkertaisesta syystä, ettei osa-aikatyöllä tule toimeen. Siksi näillä aloilla osa-aikaisen asemaa parannetaan ja heidän tahtoaan kunnioitetaan parhaiten, jos työtä teetetään enemmän täyspäiväisenä.

    Voisi asiaa lähestyä muillakin tavoin. Esimerkiksi työajan lyhentäminen palkan korotusten sijaan voisi olla omiaan kaventamaan kuilua osa-aikaisten ja täyspäiväisten välillä. Täyspäiväisillä hyvinvointi paranisi yleisenä työajan lyhenemisenä ja tuntisopimuksilla työskentelevät hyötyisivät saamalla helpotusta toimeentulo-ongelmiin tuntipalkan kohoamisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Artturi kirjoitti 2.5.2010 kello 10:08

    Samuli Saarelma:

    Siksi, että se voi johtaa alempaan kokonaistuotantoon.

    Niin voi ja se voi myös johtaa korkeampaan kokonaistuotantoon.

    solenoidi teki oletuksen, että riskiä välttelevät opiskelijat valitsevat huonommin kuin muut. Minusta hän ei osoittanut mitään hyvää syytä, että näin olisi. (Siis, että miksi riskejä välttelevät opiskelijat painottaisivat liikaa omaa arviotaan jonkun alan menestyksestä verrattuna.)

    Hänen väitteensä oli, että riskien välttely johtaa huonoihin valintoihin, joilla on pienempi oletusarvo, mutta varianssista hän ei väittänyt mitään.

    JOS väite olis ollu, että me halutaan kannustaa ihmisiä tekemään korkeamman varianssin valintoja jotta oletusarvo olisi mahdollisimman korkea, niin se on kyllä ihan ok argumentti. Toisaalta mä luulen, että ihmiset ovat suhteettmasti hyvinvoivempia jos ne kokee pystyvänsä huolehtimaan omasta elämästään, eli että valtion tulonsiirroilla ei voida vakuuttaa tehokkaasti niitä huonoja lopputuloksia vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Raimo K kirjoitti 3.5.2010 kello 13:37

    solenoidi: “ymmärtääkseni paikkojen määrät määräävät oppilaitokset ihan itse”

    Opetusministeriö määrää aloituspaikkojen lukumäärän ja sijainnin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Liian vanha kirjoitti 3.5.2010 kello 15:18

    “Kokonaisuutena olemme siis vähemmän hyvinvoivia. Tämä koskee kipeästi niihin, jotka joutuvat työttömäksi, koska osa-aikaista työtä ei saa teettää.”

    Osa-aikaisuuutta ei ole pyritty mitenkään kieltämään.
    Ainoastaan on pyritty minimitunteihin vuoroa kohtaan eli 2-4 tuntiin per vuoro, koska lyhyillä tuntimäärillä työhön sidottu aika ja kulut kasvavat kohtuuttomiksi.
    Työkkäri kun ei tunne sääliä ,jos kieltäytyy tunnin työstä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Samuli Saarelma kirjoitti 3.5.2010 kello 15:51

    Artturi:

    JOS väite olis ollu, että me halutaan kannustaa ihmisiä tekemään korkeamman varianssin valintoja jotta oletusarvo olisi mahdollisimman korkea, niin se on kyllä ihan ok argumentti.

    No, eikös se minun esimerkkini juuri ottanut kantaa tällaiseen tapaukseen? Minä en väitä opiskelijoiden paremmasta valinnasta mitään, vaan totean ainoastaan sen, että riskiaversio valintatapa johtaa alempaan odotusarvoon kuin riskineutraali ja jos tämä voidaan valtion toimin korjata, saadaan odotusarvoa hilattua ylöspäin.

    Siis opiskelijat valitkoon edelleen itse alansa (eikä keskuskomitean suunnittelija), mutta valtio tukekoon koulutusta niin, että ihmiset uskaltavat tehdä oman uransa suhteen valintoja, joiden odotusarvo on korkea, mutta myös korkea varianssi pelottaa riskiä välttelevät ihmiset olemaan valitsematta niitä muuten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Artturi kirjoitti 3.5.2010 kello 17:04

    Samuli Saarelma: No miks me sit tuettas opiskelua, jos me halutaan pelkästään vähentää varianssia? Eikö olis parempi vaan antaa rahaa niille, jotka jää oletusarvosta?

    Koulutusta tukemalla me saadaan sitä liikaa, eli sen lisäks, että me tuhotaan hyvinvointia verottamalla menestymistä me vielä lisäks tuhotaan sitä kouluttamalla liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Samuli Saarelma kirjoitti 4.5.2010 kello 11:28

    Artturi:

    No miks me sit tuettas opiskelua, jos me halutaan pelkästään vähentää varianssia? Eikö olis parempi vaan antaa rahaa niille, jotka jää oletusarvosta?

    Ja miten tuo määritetään ja toteutetaan tasa-arvoisesti? Siinä esimerkissäni emme tiedä, kuka niistä kymmenestä opiskelijasta tulee saamaan 10 000 e/kk palkkaisen työn ja kuka jää tonniin. Ja toisaalta, jos lupaamme tukea niille, jotka tuota alaa ryhtyvät opiskelemaan, jos heitä tuetaan, mutta muuten ei, niin ei kovin suuria hoksottimia tarvita, kun jokainen opiskelija sanoo vaihtavansa sille pienemmän odotusarvon ja varianssin linjalle, jos ei saa tukea.

    Koulutusta tukemalla me saadaan sitä liikaa, eli sen lisäks, että me tuhotaan hyvinvointia verottamalla menestymistä me vielä lisäks tuhotaan sitä kouluttamalla liikaa.

    Niin, on ihmeellistä, että maailman maista ne, jotka ovat satsanneet verovaroja koulutukseen, ovat yllättäen siellä rikkaimmassa päässä, kun taas alapään täyttää ne maat, joissa homma on jätetty yksityisen rahoituksen varaan. Liian koulutuksen hinta on siis selvästikin minimaalinen verrattuna siihen, mitä hävitään, kun koulutetaan liian vähän, kun ihmisillä ei ole varaa siihen (tai sinun kielenkäytössäsi ei ole halua tai edes mahdollisuutta riskeerata isoja summia rahaa epävarmaan asiaan).

    Et millään tavoin kommentoinut tätä kirjoitukseni avainkohtaa (valtio toimii eräänlaisena vakuutuslaitoksena, jotta ihmiset uskaltavat ja voivat ottaa riskin kouluttautua). Voitko suoraan vastata, oletko eri mieltä, että koulutukseen liittyy riski, jota on käytännössä mahdoton millään tavoin yksityisesti vakuuttaa, koska on kyse ihmisen tulevista tuloista.

    Suomi on hyvä esimerkki maasta, jonka hyvinvointi perustuu ennen kaikkea hyvin koulutettuun työvoimaan (luonnonvaroja ei juuri ole) ja joka on tämän saavuttanut pitkäjänteisellä julkisella satsauksella koulutukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus