Lakko-oikeus ja tulonjako

Malthusi­lais­ten yhteiskun­ta­te­o­ri­oiden aikana – joi­hin perus­tui sekä klassi­nen kansan­taloustiede että Marx­in ajat­telu  –  vapail­la markki­noil­la työväestö oli tuomit­tu kur­ju­u­teen, kos­ka jos oli tyy­tymätön palkkaansa, aina oli tehtaan por­tilla joku, jolle se palk­ka riit­ti. Työväestön tar­jon­ta ylit­ti kysyn­nän ja palkkata­so oli sen mukainen.

Yleisen kur­ju­u­den voit­tamiseen ja palkkata­son nos­tamiseen tarvit­ti­in jär­jestäy­tymistä ja lakkoase. Se ilmeis­es­ti tuot­ti talouden kasvua, kos­ka jos Fordin työn­tek­i­jöil­lä ei ollut varaa ostaa auto­ja, ei niitä kan­nat­tanut niin paljon valmis­taakaan. Lakol­la saavute­tut edut oli­vat melko kiis­tat­tomasti pois omis­ta­jil­ta, jos yleen­sä keltään.

Sosial­is­ti­sis­sa mais­sa lakko­ja ei tun­net­tu. Sosial­is­min lop­pu­vai­heis­sa syy oli ilmeinen, mut­ta sosial­is­tisia val­tioi­ta ei alun perin perustet­tu työläisiä sor­ta­maan. Kos­ka kaik­ki oli yhteistä, lakko oli pois muil­ta tovereil­ta ja tähtäsi siis etuoikeuk­si­in. Näis­sä olois­sa avainalo­jen lakko ei tun­tunut reilul­ta. Se, että lakko-oikeu­den pois­t­a­mi­nen oli osaltaan johta­mas­sa sosial­is­min muut­tumiseen ihantei­ta tavoit­tele­vista val­tioista dik­tatu­uri­in, on varoit­ta­va esimerk­ki lakko-oikeu­den puolesta.

Hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa lakkoase kohdis­tuu varsin usein kulut­ta­ji­in. Lääkäri­lakko tuot­ti voit­toa sairaaloille, mut­ta ikävyyk­siä poti­laille. Kau­pan lakko ei mak­sanut työ­nan­ta­jille tosi­asi­as­sa keskimäärin mitään, mut­ta osta­jille kyl­lä, eikä myyjien palkanko­ro­tus ilmeis­es­ti heiken­täisi juuri kau­pan alan kan­nat­tavu­ut­ta, kos­ka kaikkia kaup­po­ja samal­la taval­la koske­vana se menisi jok­seenkin lyhen­tämät­tömänä hin­toi­hin ja siis kulut­ta­jien mak­set­tavak­si. Var­maan on yhä lakko­ja, jot­ka jaka­vat palka­nsaa­jille omis­ta­jien kohtu­ut­to­mia voit­to­ja, mut­ta pääosaa työ­tais­teluista voi luon­nehtia mallil­la, jos­sa ei kiis­tel­lä kakun jakamis­es­ta työn ja pääo­man kesken vaan palkka­sum­man (reaali­palkkaa ajatellen) jakamis­es­ta eri palka­nsaa­jaryh­mien välillä.

Taloudel­lista tehokku­ut­ta ajatellen palkko­jen tulisi vas­ta­ta mar­gin­aal­ista tuot­tavu­ut­ta, siis huu­tokaup­pahin­taa, johon päädyt­täisi­in, jos koko työvoima huu­tokau­pat­taisi­in. Jos olisi nuore­na valin­nut alan, joka kak­sikym­men­tä vuot­ta myöhem­min alkaa supis­tua, huu­tokaup­pahin­tasi olisi varsin mata­la. Palkat lask­i­si­vat kunnes riit­tävän moni vai­h­taisi alaa. Johtaisi varsin epäoikeu­den­mukaiseen yhteiskun­taan, jos työvoima hin­noiteltaisi­in markki­noil­la mar­gin­aalisen tuot­tavuuten­sa mukaan, vaik­ka täl­laisel­la hin­noit­telul­la olisi monia hyviä puo­lia taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta. Kaik­ki muut tuotan­non­tek­i­jät kan­nat­taa hin­noitel­la näin – myös maat­alous­maan hin­ta – mut­ta ei palkko­ja, kos­ka ihmi­nen on eri ase­mas­sa; ihmis­ten hyv­in­voin­ti tässä piti olla tavoitteena.

Mihin suun­taan lakko-oikeus vie tulon­jakoa?  Jos ajat­telemme työ­tais­telua keinona jakaa palkka­sum­maa eri palka­nsaa­jaryh­mien välil­lä, voidaan kysyä, johtaako työn hin­noit­telu työ­tais­telu­voiman mukaan oikeu­den­mukaiseen maail­maan. Jotkut ammat­tikun­nat voivat kiristää muu­ta yhteiskun­taa paljon tehokkaam­min kuin toiset. Ei ole oikeu­den­mukainen sel­l­ainenkaan yhteiskun­ta, jos­sa palkat eriy­tyvät suuresti sen perus­teel­la, onko kyse avainalas­ta vai ei.

Kir­joitin muu­ta­ma päivä sit­ten kau­pan alan tyl­sästä lakkoaseesta. Ajatelka­a­pa, jos kau­pan työn­tek­i­jät voisi­vat halutes­saan pysäyt­tää koko ruokahuol­lon ja pakot­taa koko kansan paas­toa­maan. Kau­pan kas­soi­hin ver­rat­tuna paper­i­työläiset oli­si­vat aika köy­hiä. En viit­si luetel­la (yllyt­tämi­nen on Suomes­sa rikos) mut­ta on paljon pienen­pieniä avain­ryh­miä, jot­ka pysty­i­sivät pysäyt­tämään koko yhteiskun­nan. He voisi­vat kiristää jät­ti­palkko­ja, jos vai­h­toe­htona on koko yhteiskun­nan pysähtyminen.

Lakkoaset­ta on käytet­ty Suomes­sa varsin vas­tu­ullis­es­ti. Se johtuu keskite­ty­istä sopimuksista.Kymmenen junan­suorit­ta­jaa Riihimäel­lä ei voi kiristää koko junali­iken­teen pysäyt­tämisel­lä. Keskusjär­jestöt ovat estäneet avain­ryh­mien kiristyk­sen, kos­ka hei­dän jäse­nen­sä oli­si­vat joutuneet mak­sum­iehik­si. Nyt kun työ­nan­ta­jat ovat hylän­neet keskite­tyn sopimisen sinän­sä ymmär­ret­tävistä syistä, hin­tana voi olla palkko­jen eriy­tymien – ei tuot­tavu­u­den mukaan, kuten työ­nan­ta­jat halu­aisi­vat  – vaan kiristysase­man mukaan.

Kir­jas­ton­hoita­japarat!

Yleen­sä kun kir­joi­tan täl­laisia postauk­sia, ne tähtäävät johonkin ehdo­tuk­seen. Nyt min­ul­la ei sel­l­aista ole. Tähän ei ole hyvää ratkaisua

Yksi vai­h­toe­hto on lakko-oikeus ja rikkuroin­ti. Kun yleinen mielipi­de ei hyväksy lakkoa, se hyväksyy rikkuroin­nin ja päin­vas­toin. Täl­lä selvit­täisi­in  kymme­nen riihimäkeläisen junan­suorit­ta­jan lakos­ta, mut­ta sil­lä ei selvit­täisi lääkäri­lakos­ta eikä ydin­voimaloiden tur­val­lisu­us­valvo­moiden lakoista. Jos ydin­voimaloiden valvo­mo­henkilökun­ta vaatisi miljoo­nan euron kuukausi­palkkaa, yleinen mielipi­de hyväksy­isi rikkuroin­nin, mut­ta rikku­rit eivät osaisi työtään.

Olen­naista on pitää lakkoase tarpeek­si ison porukan hal­lus­sa, jol­loin muu­ta­man hen­gen avain­ryh­män ulottumattomissa.

52 vastausta artikkeliin “Lakko-oikeus ja tulonjako”

  1. “Se, että lakko-oikeu­den pois­t­a­mi­nen oli osaltaan johta­mas­sa sosial­is­min muut­tumiseen ihantei­ta tavoit­tele­vista val­tioista dik­tatu­uri­in, on varoit­ta­va esimerk­ki lakko-oikeu­den puolesta.”

    Tämänkaltaises­sa sosial­is­mis­sa dik­tatu­uri ja väki­val­ta ovat aina ole­muk­sel­lis­es­ti mukana, kun taas jos­sain vai­heessa ihanteet jäävät aina pois.

  2. Kir­joitin tämän tek­stin jokin aika sit­ten ATK:n lakon aikana ja kopi­oin sen läh­es sel­l­aise­naan tähän par­il­la lisäyksellä:

    Työ­tais­teluis­sa eli lakois­sa ja työ­su­luis­sa käy­dään kamp­pailua työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jöi­den välil­lä. Työtä ei tehdä/teetetä, työn­tek­i­jöille ei mak­se­ta palkko­ja ja työ­nan­ta­ja ei saa tulo­ja. Tais­telu päät­tyy, kun molem­mat osa­puo­let totea­vat saman sopimuk­sen aiheut­ta­van vähem­män hait­taa kuin jatku­van kinastelun.

    Tais­telun tiimel­lyk­sessä kol­man­netkin osa­puo­let kär­sivät. Töi­hin ei pääse, tavara ei kul­je, hoitoa ei saa jne.

    Lakko-oikeu­den tai työ­sulku­jen rajoit­ta­mi­nen aiheut­taisi merkit­täviä ongelmia työ­markki­noille. Molem­mil­la työ­markki­naos­a­puo­lil­la tulee olla käytössään työ­tais­te­lu­toimen­piteitä, jot­ta työ­markki­noil­la säi­ly­isi tas­apaino. Kol­man­sien osa­puolien kär­simyk­siä pitäisi kuitenkin voi­da välttää.

    Yksi mah­dolli­nen ratkaisu voisi olla seu­raa­va: lakon tai työ­su­lun aikana töitä on teetet­tävä ja töitä on tehtävä nor­maal­isti, mut­ta työn­tek­i­jöille ei mak­se­ta palkkaa ja työ­nan­ta­jan oikeus ottaa mak­su työ­tais­telun aikana luovute­tu­ista tuot­teista rajataan välit­tömi­in, muut­tuvi­in kus­tan­nuk­si­in. Jos näin tehtäisi­in, yhteiskun­ta pyörisi kuten ennenkin, mut­ta sekä työn­tek­i­jöi­den että työ­nan­ta­jien pain­os­tuskeino säästy­isi yhtä voimakkaana kuin nykyäänkin.

    Itse asi­as­sa lakkoase voisi jois­sain tapauk­sis­sa olla nyky­istä voimakkaampikin. Nimit­täin sil­loin, jos edel­lä mainit­tu peri­aate ulote­taan myyn­ti­t­u­lo­jen lisäk­si koske­maan myös vero­tu­lo­ja. Nykyisel­lään­hän kir­jas­ton­hoita­jien lakko on talous­vaikeuk­sis­sa ole­van kun­nan märkä uni: palkka­menot jäävät pois, mut­ta vero­tu­lot säilyvät.

    Kun esitin tämän ajatuk­sen, olen­nainen kri­ti­ik­ki kos­ki sitä, että työn­tek­i­jöistä tulee ikään kuin orjia. Tämä on tot­ta, mut­ta “orjia” oli­si­vat myös kap­i­tal­is­tit, joten en näe ehdo­tus­tani eri­tyis­es­ti oikesto­laise­na tai vasem­mis­to­laise­na. Orju­usar­gu­ment­ti on silti voimakas, joten yllä esite­tyt lakon ja työ­su­lun rajoi­tus­toimet voitaisi­inkin raja­ta vain tapauk­si­in, jois­sa kol­man­net osa­puo­let kär­sivät merkittävästi.

    Toinen ongel­ma ehdo­tuk­ses­sani on lakko, johon osal­lis­tu­vat koko henkilökun­nan sijas­ta vain tiet­tyjä avain­te­htäviä hoita­vat henkilöt, esimerkik­si juuri ydin­voimaloiden valvo­mo­henkilökun­ta. En ainakaan itse osaa sanoa, mikä olisi esit­tämässäni mallis­sa oikea hin­ta myy­dylle sähkölle, jos muu henkilökun­ta olisi töis­sä nor­maal­isti ja valvo­mo­henkilökun­ta palkat­tomana pakos­ta. Malli toimii paljon parem­min sil­loin, kun koko leipomon väki menee ker­ral­la lakkoon.

  3. Hyvä kir­joi­tus. Ainakin min­ulle tar­josi uusia näkökul­mia tähän aiheeseen.

    Min­ua on askar­rut­tanut seu­raa­va. Toiv­ot­tavasti joku osaa selit­tää: Miten Sveit­sis­sä on onnis­tut­tu saavut­ta­maan (käsit­tääk­seni) huo­mat­tavasti Suomea korkeampi palkkata­so käytän­nössä kokon­aan ilman lakkoilua. Voisiko olla, ettei lakko olekaan se oikea tapa etu­jen ajamiseen? Tai siis ainakaan palka­nsaa­jien etu­jen ajamiseen. Ammat­tili­it­to­jen jäsenyyk­siä sil­lä var­masti kerätään, mut­ta ei kai se ole itsetarkoitus.

  4. “Miten Sveit­sis­sä on onnis­tut­tu saavut­ta­maan (käsit­tääk­seni) huo­mat­tavasti Suomea korkeampi palkkata­so käytän­nössä kokon­aan ilman lakkoilua.”

    Sveit­si on Euroopan ytimessä. Kun piir­retään Sveit­si keskip­is­teenä n 1000 km ympyrä niin läh­es kaik­ki Euroopan hyvä­tu­loiset alueet ovat sen sisässä.
    Sveit­sil­lä on myös etu­ja siitä, että se on saanut suo­ji­in­sa kaikkien veronkiertäjien, dikdaattoreiden,natsien, juu­ta­lais­ten etec rahat ja pankki­toim­inta tar­joaa paljon hyvä­tu­loisia työ­paikko­ja , joka säteilee muuhunkin yhteiskuntaan.

    Pitäsi olla kiitolli­nen , että meil­lä on hyvä­tu­loisia peper­im­iehiä ja ahtaa­jia, sil­lä he myys mak­sa­vat vero­ja ja kuluttavat .
    Hyvä­tu­lois­t­en duunarei­den kaut­ta vien­nin tulot siir­tyvät yhteiskun­taan ja luo­vat työpaikkoja

  5. Osmo Soin­in­vaara:

    Yleisen kur­ju­u­den voit­tamiseen ja palkkata­son nos­tamiseen tarvit­ti­in jär­jestäy­tymistä ja lakkoase. Se ilmeis­es­ti tuot­ti talouden kasvua, kos­ka jos Fordin työn­tek­i­jöil­lä ei ollut varaa ostaa auto­ja, ei niitä kan­nat­tanut niin paljon valmis­taakaan. Lakol­la saavute­tut edut oli­vat melko kiis­tat­tomasti pois omis­ta­jil­ta, jos yleen­sä keltään. 

    No minä kyl­lä kiistän tämän! Sanois­in, että elin­ta­so on nous­sut lakkoilus­ta huoli­mat­ta, ei sen vuok­si. Malthus oli väärässä ja Marx oli väärässä.

    Minus­ta se, että työstä mak­se­taan mar­gin­aal­i­tuot­tavu­u­den mukaan ei voi mil­lään mielekkääl­lä taval­la olla “epäoikeu­den­mukaista”. Ja vaik­ka olisikin, niin sit­ten voimme yhtä hyvin alkaa pitämään vaik­ka pain­ovoimaa epäoikeu­den­mukaise­na (eri­tyis­es­ti lihavia kohtaan).

    Kari

  6. “Kau­pan lakko ei mak­sanut työ­nan­ta­jille tosi­asi­as­sa keskimäärin mitään, mut­ta osta­jille kyl­lä, eikä myyjien palkanko­ro­tus ilmeis­es­ti heiken­täisi juuri kau­pan alan kan­nat­tavu­ut­ta, kos­ka kaikkia kaup­po­ja samal­la taval­la koske­vana se menisi jok­seenkin lyhen­tämät­tömänä hin­toi­hin ja siis kulut­ta­jien maksettavaksi.”

    Kus­tan­nus­vaiku­tus kau­pan palkanko­ro­tuk­sista oli vain alle promille ja se mis­tä kiis­telti­in alle 0,1 promillea.
    Mitään fir­maa ei johde­ta noin tarkasti, joten tuol­laiset koro­tuk­set eivät näy mis­sään hinnoissa.
    Kysessä oli enem­mänkin poli­it­ti­nen tais­telu EK:n taholta
    Ja joka tapauk­ses­sa kun jo alan yleinen tuot­tavu­u­den nousu on 2–3 % niin kulut itse asi­as­sa pienenevät näil­lä korotuksilla

    Ilmeis­es­ti Osmokin jo ajat­telee, että yri­tys­ten voitot ja pääo­mat­u­lot ovat kiin­teitä eli riskit­tömiä, kos­ka tulon­jako­tais­telua käy­dään vain palka­nsaa­jien kesken.

    Tämäkin on kyl­lä osit­tain tot­ta, sil­lä nuo henkilöstöku­lut sisältävät yri­tyk­sen kaikkien henkilöstöryh­mien henkilöstökulut.
    Tyyp­il­lis­es­ti kulut jakau­tu­vat niin, että johto ottaa päältä 10–20 % , enti­nen johto 2–10 %, toim­i­henkilöt 20–40 % ja duunareille jää sit­ten mitä jää

  7. “Miten Sveit­sis­sä on onnis­tut­tu saavut­ta­maan (käsit­tääk­seni) huo­mat­tavasti Suomea korkeampi palkkata­so käytän­nössä kokon­aan ilman lakkoilua.” 

    Sveit­sis­sä on korkeampi työn tuot­tavu­us. Viime kädessä tuot­tavu­us ratkaisee palka­n­mak­sukyvyn ylärajan.

  8. Tämän het­ken sivistys­ta­so on taan­tunut jon­nekin 1800-luvulle: lakot täy­tyy kieltää, mar­gin­aal­i­tuot­tavu­u­den mukaiset palkat luon­nol­lisia, laman aikana täy­tyy kär­siä, julkiset bud­jetit laman aikana min­imi­in, inflaa­tio lamana aikana suuri vaara, rahan korkea ulkoinen arvo on aina hyvä asia, palkkatyö pitää lopet­taa ja kaik­ki pienyrit­täjik­si jne. Keskustelu varsinkin niin san­otun lukeneis­ton piiris­sä on uskon­non ja huonon yhteiskun­tati­eteen sekame­teliä, joka lipoo jo valmi­ik­si sadis­tista mieltä.

    1. nos:
      Onko joku esit­tänyt lakko-oikeu­den pois­tamista tai siir­tymistä mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den mukaisi­in palkkoihin?

  9. “luon­nehtia mallil­la, jos­sa ei kiis­tel­lä kakun jakamis­es­ta työn ja pääo­man kesken vaan palkka­sum­man (reaali­palkkaa ajatellen) jakamis­es­ta eri palka­nsaa­jaryh­mien välillä.”

    Myös tulo­ero­jen kas­vat­ta­mi­nen on palkka­sum­man jakamista eri palka­nsaa­jaryh­mien kesken eli kun johdon ja toim­i­henkilöi­den palkko­ja kas­vate­tan työn­tek­i­jöitä nopeam­min niin yri­tyk­sen palkka­sum­man jakaan­tu­mi­nen henkilöstöryh­mien kesken muut­tuu, siten, että johdon ja toim­i­henkilöi­den osu­us palkka­sum­mas­ta kasvaa.

    Jostain syys­tä johta­jien ja toim­i­henkilöi­den palkko­ja ei pide­tä palkkakus­tan­nuksi­na, jot­ka on veloitet­ta­va asi­akkaal­ta ja niiden osu­ut­ta vähätellään.
    Tänä päivänä niiden osu­us on kuitenkin jo merkit­tävä. Eri­tyis­es­ti entis­ten johta­jien kulut ovat kasvus­sa, sil­lä nuo irti­sanomisko­r­vauk­set ‚lisäeläk­keet ym muut etu­udet mak­se­taan useim­miten yhtiön kas­sas­ta ilman rajoituk­sia ja jopa 30–40 vuot­ta sen jäl­keen kun johta­ja on pois­tunut yhtiöstä

  10. Ode
    “Se ilmeis­es­ti tuot­ti talouden kasvua, kos­ka jos Fordin työn­tek­i­jöil­lä ei ollut varaa ostaa auto­ja, ei niitä kan­nat­tanut niin paljon valmistaakaan.”

    Ääh, aina tämä Fordin ver­taus. Ford _ei todellakaan_ mak­sanut hyviä palkko­ja sik­si että työläisil­lä olisi varaa ostaa auto­ja, vaan sik­si, että hän huo­masi hyvil­la palkoil­la saa­vansa hyviä työn­tek­i­jäitä sekä pidet­tyä vai­h­tu­vu­u­den kuris­sa, jol­loin työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­us oli luon­nol­lis­es­ti aivan muu­ta kuin muilla. 

    Ford kiteyt­tä tämän omaelämänker­ras­saan jotenkuten seu­vaavasti: “kehitä tuot­tavu­ut­ta jot­ta voit mak­saa parem­pia palkko­ja, jot­ta saat parhaat työn­tek­i­jä jol­loin saat kehitet­tyä tuot­tavu­ut­ta enem­män, siir­rä syn­tyneet säästöt hin­toi­hin kas­vat­taak­sesi myyn­tiä, kas­vanut myyn­ti tuo lisää mas­sat­uotan­non etu­ja, jol­loin voit tehostaa tuotan­toa jne”

    Eli Fordin punainen lanksa oli työn tuot­tavu­us. Jos tuot­tavu­us nousee tarpeek­si, sil­loin hyödyk­keet halpenevat niin paljon, että kaikil­la on niihin varaa.

    Lisäk­si Ford käyt­ti luun­murskaa­jia hoitaes­saan suhteitaan ay-liik­keeseen ja kom­mu­nistien agi­taat­tor­ei­hin, eli hän ei ollut kyl­lä ainakaan nykymit­ta­pu­ul­la mikään “työläis­ten ystävä”.

    Liian van­ha:’
    “ustan­nus­vaiku­tus kau­pan palkanko­ro­tuk­sista oli vain alle promille ja se mis­tä kiis­telti­in alle 0,1 promillea.”

    Jos­sain kohtaa lask­it että koro­tuk­sen vaiku­tus voit­toon olisi noin 4%. Jos kaup­pa vas­tus­taa siis 4% siivun katoamista ja työn­tek­i­jät vaa­ti­vat luokkaa 1,7%ia, niin miten voi päätel­lä että kaup­pa on “kohtu­u­ton” tms?

  11. “Miten Sveit­sis­sä on onnis­tut­tu saavut­ta­maan (käsit­tääk­seni) huo­mat­tavasti Suomea korkeampi palkkata­so käytän­nössä kokon­aan ilman lakkoilua.”

    Sveit­sis­sä tekivät työ­nan­ta­ja- ja työn­tek­i­jäli­itot lin­na­rauhan 1938. Ensin met­al­li, siten muut. Koke­muk­set naa­puri­maista Sak­sas­ta, Itä­val­las­ta ja Ital­ias­ta antoi­vat tarpeek­si varoit­ta­van esimerkin siitä miten käy, jos kansakun­ta ei osaa sopia asioistaan.

    Molem­min puolin sovit­ti­in, että 5 vuo­den ajak­si työn­tek­i­jät sitou­tu­i­v­at ole­m­ana käyt­tämät­tä lakko-oikeut­taan ja vas­taavasti työ­nan­ta­jat työ­sulkuoikeut­taan. Sovit­ti­in myös, että palkko­ja nos­te­taan tuot­tavu­u­den mukana, ja että osa­puo­let pyrkivät yhteistyössä ja hyvässä hengessä löytämän ratkaisun kaikki­in erim­ielisyyk­si­in. Tämä osoit­tau­tui siunaukselliseksi.

    Sopimus uusit­ti­in sodan aikana ja tietääk­seni aina sen jäl­keen viiden vuo­den välein.

    Sveit­sis­sä ja sen kanssa raha- ja tullili­itossa olevas­sa Liecht­en­steinis­sa oli hyvin kehit­tynyt hienomekani­ikka­te­ol­lisu­us, joista tun­ne­tu­in esimerk­ki ovat kel­lot. Osat niihin valmis­tet­ti­in koti­te­ol­lisuute­na alp­pikylis­sä, kuten myös mm. Bai­jeris­sa, sak­san puolel­la*. Mainit­sen myös Revox-nauhu­rit ja Sulz­er-meri­dieselit. Liecht­en­steinis­sa valmis­tet­ti­in 50-luvul­la hieno­ja mekaanisia käsi­laskimia. Arvoste­tut Hilti- poravasarat ovat liecht­en­steini­lainen tuote­merk­ki, jos­ta maan asukkaat ovat oikeutetusti hyvin ylpeitä. (Hilti on yksi kylä ja rautatiease­ma) He itse korosta­vat, että teol­lisu­us on maan suurin elinkeino, eikä suinkaan pankki­toim­inta, kuten yleis­es­ti luullaan.

    50–60 –luvuil­la maa­han alet­ti­in värvätä vierastyöläisiä mm. Turk­ista. Ongel­mat ovat pieniä ver­rat­tuna esim. Sak­saan tai Ran­skaan, mut­ta silti reaal­isia. ”Mei­dän piti saa­da vain työvoimaa, mut­ta tänne muut­tikin ihmisiä,” tote­si kir­jail­i­ja Max Frisch.

    * Bai­jer­i­laiset väit­tävät, että vas­toin tun­net­tua lausumaa Wellesin eloku­vas­sa Kol­mas mies, käkikel­lo kek­sit­ti­in ”kel­lokadul­la” Bai­jerin vuoris­tossa (vai oliko se sit­tenkin Badenis­sa, tai Pfal­szis­sa. Sak­san osaval­tioiden rajoista ei pidä lukua itse pirukaan.). Siel­lä on myös maail­man suurin käkikello.

  12. Yksi näkökul­ma: jos duu­nar­it ja työ­nan­ta­jat eivät pääse sov­in­toon tänään, alkaa laa­ja elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den työ­sulku. Mukana jopa 10-ker­tainen määrä yri­tyk­siä lakko­jen sulkemi­in näh­den. Käytän­nössä koko toimiala.

    Kiristääkö elin­tarvike­te­ol­lisu­us avainalana itselleen etu­ja muul­ta yhteiskunnal­ta lopet­ta­mal­la koko ruoantuotannon? 

    Pitäisikö val­tio­val­lan puut­tua täl­laiseen toim­intaan, jos­sa vain muu­ta­ma elinkei­noelämän pomo voi lait­taa Suomen kär­simään ruoanpuutteesta?

  13. “Sveit­si on Euroopan ytimessä. Kun piir­retään Sveit­si keskip­is­teenä n 1000 km ympyrä niin läh­es kaik­ki Euroopan hyvä­tu­loiset alueet ovat sen sisässä.2

    Tämä on tot­ta, sil­lä jos piir­retääbn Sveit­si keskip­is­tenä 1000 km säteinen ympyrä, niin läh­es koko län­ti­nen Euroop­pa on sen sisäl­lä: Sak­sa ja Ran­s­ka kokon­aan Iso-Bri­tan­nia Skot­lannin rajalle saak­ka, Italia läh­es kokon­aan, Tan­s­ka kokon­aan ja Malmön alue Ruotsissa …

  14. Liian van­ha:

    Kus­tan­nus­vaiku­tus kau­pan palkanko­ro­tuk­sista oli vain alle promille ja se mis­tä kiis­telti­in alle 0,1 promillea.
    Mitään fir­maa ei johde­ta noin tarkasti, joten tuol­laiset koro­tuk­set eivät näy mis­sään hinnoissa. 

    Kyl­lä, ja lisäk­si työn­tek­i­jät eivät tuol­la 0,7 pros­entin koro­tuk­sil­la paljon juh­li. Saman ver­ran saa, kun vie tyhjät pul­lot kauppaan!

    Kysessä oli enem­mänkin poli­it­ti­nen tais­telu EK:n taholta 

    Joo, alan minäkin taipumaan kan­nalle­si: ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keet ja työ­nan­ta­ja­jär­jestöt on lopetet­ta­va, kos­ka niitä ilmeis­es­ti kätytetään lähin­nä poli­it­tiseen peliin!

    Kari

  15. “Onko joku esit­tänyt lakko-oikeu­den pois­tamista tai siir­tymistä mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den mukaisi­in palkkoihin?”

    Kyl­lä EK on ajanut voimakkaasti niin tulo­ero­jen kas­vat­tamista. Onko se sit­ten mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den mukaista poli­ti­ik­ka vai ei niin on eri asia.
    Samoin EK on ajanut lakko-oikeu­den rajoittamista.
    Kun Kepu ja Kokkom­su ovat taloudel­lis­es­ti riip­pu­vaisia EK:n tues­ta samoin kuin näi­den puoluei­den johta­jat EK:n tar­joamista eläke­vi­roista niin kyl­lä tähän suun­taan yhteiskun­taa viedään

  16. Minus­ta se, että työstä mak­se­taan mar­gin­aal­i­tuot­tavu­u­den mukaan ei voi mil­lään mielekkääl­lä taval­la olla “epäoikeu­den­mukaista”.

    Siinä tapauk­ses­sa saman tulee päteä pääo­ma­l­la han­kit­tui­hin tuloihin.
    Lop­pu­ra­hat sit­ten val­ti­olle investointeihin?

    Ja vaik­ka olisikin, niin sit­ten voimme yhtä hyvin alkaa pitämään vaik­ka pain­ovoimaa epäoikeu­den­mukaise­na (eri­tyis­es­ti lihavia kohtaan).

    Sen, että luon­to ja sen lait ovat epäoikeu­den­mukaisia, ei pitäisi olla kenellekään yllätys!

  17. OS:
    Enpä tarkoit­tanut, että Soin­in­vaara on niin kir­joit­tanut, mut­ta mon­et vaikut­ta­jat kyl­lä ovat tuoneet jul­ki mainit­tu­ja totuuk­sia. Omako­htainen koke­mus on myös, että kun sem­i­naareista siir­ry­tään viih­teen puolelle, alkaa todel­li­nen kar­va pal­jas­tua ja puheet koventua.

  18. Molem­min puolin sovit­ti­in, että 5 vuo­den ajak­si työn­tek­i­jät sitou­tu­i­v­at ole­m­ana käyt­tämät­tä lakko-oikeut­taan ja vas­taavasti työ­nan­ta­jat työ­sulkuoikeut­taan. Sovit­ti­in myös, että palkko­ja nos­te­taan tuot­tavu­u­den mukana, ja että osa­puo­let pyrkivät yhteistyössä ja hyvässä hengessä löytämän ratkaisun kaikki­in erim­ielisyyk­si­in. Tämä osoit­tau­tui siunaukselliseksi.

    Kuu­lostaa TuPo:lta, jot­ka eivät enää EK:lle kelpaa.

  19. Jos olisi nuore­na valin­nut alan, joka kak­sikym­men­tä vuot­ta myöhem­min alkaa supis­tua, huu­tokaup­pahin­tasi olisi varsin mata­la. Palkat lask­i­si­vat kunnes riit­tävän moni vai­h­taisi alaa. Johtaisi varsin epäoikeu­den­mukaiseen yhteiskun­taan, jos työvoima hin­noiteltaisi­in markki­noil­la mar­gin­aalisen tuot­tavuuten­sa mukaan, vaik­ka täl­laisel­la hin­noit­telul­la olisi monia hyviä puo­lia taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta.

    En näe ker­ras­saan mitään oikeu­den­mukaisu­u­songel­maa tässä. Jos palkois­sa on lasku­painei­ta, so. jos palkanko­ro­tuk­set jäävät selvästi yleis­es­tä jäl­keen, niin se on sig­naali, että alalle ei kan­na­ta tulla.

    Mar­gin­aal­i­hin­noit­telun toinen kään­töpuoli nimit­täin on, että mar­gin­aal­i­hin­noit­telul­la palk­ka myös vas­taa mar­gin­aal­ista tuot­tavu­ut­ta. Se, että jamp­po­ja pide­tään töis­sä auringonlaskun aloil­la, johtaa tuplatehottomuuteen.

    Nopeas­sa muu­tok­ses­sa on tietysti ongel­ma, kos­ka mukau­tu­mi­nen tapah­tuu hitaasti. Esimerkik­si koulu­tus­ta vaa­tivil­la aloil­la syn­tyy upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia kun koulu­tus hap­pa­nee. Näitä vas­taan voidaan ajatel­la jonki­laista sosi­aali­vaku­u­tus­ta. Itseasi­as­sa merkit­tävim­mät syyt siihen, mik­si sosi­aal­i­tur­va noin ylipäätään voi olla hyödylli­nen, on pehmen­tää raken­nemuu­tok­sen aiheut­tamia yksi­ty­isiä haittoja.

  20. Kuka nyt kiristää?:
    Onko mielestäsi sit­ten oikein, että ay-liike kohdis­taa lakon vain toimi­alan suurimpi­in yri­tyk­si­in? Tämähän aiheut­taa selvää kysyn­nän siir­tymistä suuril­ta toim­i­joil­ta pie­nille ja vaikut­taa siten markki­noi­hin. Työe­htosopimuk­sen halu­taan ole­van yleis­si­to­va, eikö sil­loin ole oikeus ja kohtu­us, että työ­tais­teluis­sakin ovat kaik­ki osa­puo­let mukana? (Tietysti pieni yri­tys voi helpom­min toimia jär­jestäy­tymät­tömil­lä työn­tek­i­jöil­lä, mutta…)

  21. Soin­in­vaaran ana­lyysi on oikea ja terävä. Työläis­ten lakkoase on todel­la tyl­synyt tilanteis­sa, jol­loin ei ole kysymys avainaloista.

    Olen ihme­tel­lyt kovasti suo­ma­laista käytän­töä, että sovi­taan koko alan työe­hdoista tai laite­taan koko ala lakkoon. Tapah­tuu juuri niinkuin Soin­in­vaara esit­tää. Vain sivulliset kär­sivät. Koti­markki­na teol­lisu­u­den työ­nanata­jille lakko on se ja sama. Vien­ti­te­ol­lisu­udessa lakko kurit­taa työ­nan­ta­jia jonkun verran.

    Ainakin ennen muinoin Amerikan aut­to­te­ol­lisu­udessa sovit­ti­in palkoista yri­tysko­htais­es­ti. Jokaisel­la auton­tuot­ta­jal­la oli oma työe­htosopimuk­sen­sa. Näis­sä oli mah­dol­lista huomioi­da alako­htaisia sopimuk­sia parem­min kunkin yhtiön työolot. Eli päästään työ­nan­ta­jien nyky­isin havit­tele­maan yksilöllisyyteen.

    Oleel­lista menetelmälle on myös se, että mikäli jonkun työ­nan­ta­jan kanssa ei päästy sopimik­seen, laitet­ti­in yri­tys lakkoon. Täl­löin lakko kohdis­tui oikeisi­in yri­tyk­si­in ja lakko aut­toi työe­hdoista sopinei­den yri­tys­ten talout­ta. Lisäk­si vaiku­tuk­set sivullisi­in oli­vat min­i­maal­isia. Kaiken kaikki­aan mon­es­sa selkeästi nyky­istä parem­pi tilanne.

    Amerikas­sa on voimas­sa Suomea vahvem­pi kartel­lien esto­la­ki. Siel­lä eivät työ­nan­ta­jat ole oikeutet­tu­ja sel­l­aiseen yhteistyöhön, jon­ka vaiku­tuk­ses­ta kulut­ta­jahin­nat voivat muut­tua tai yht­enäistyä. Onko tämä syynä siihen, että menetelmä sopii USA:han ja mah­dol­lis­es­ti ei Suomeen.

  22. Tämä kaik­ki olet­taen, että lakois­sa on kyse vain palkoista?

  23. Osmo: “…Kaik­ki muut tuotan­non­tek­i­jät kan­nat­taa hin­noitel­la näin … mut­ta ei palkko­ja, kos­ka ihmi­nen on eri ase­mas­sa; ihmis­ten hyv­in­voin­ti tässä piti olla tavoitteena…”

    Jos jäyk­istämme työ­markki­namme täysin, joudumme samaan jamaan kuin Ran­s­ka ja osin Sak­sa ovat täl­lä hetkellä.

  24. “Olen­naista on pitää lakkoase tarpeek­si ison porukan hal­lus­sa, jol­loin muu­ta­man hen­gen avain­ryh­män ulottumattomissa.”

    Var­maankin juuri näin. Suomes­sa lakko-oikeus on työe­htosopimusjär­jestelmän vuok­si väk­isinkin melko ison porukan hallussa. 

    Itse lakko-oikeus ei var­maankaan ole niinkään tulon­jakoon vaikut­ta­va seik­ka. Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us sen sijaan voisi selit­tää ainakin tois­taisek­si pienem­piä tulo­ero­ja, kuin paikallisen sopimisen mais­sa tavataan nähdä. Tämä ei vält­tämät­tä pidä paikkaansa, vaan se saat­taa olla myös edes­men­neen tupo-jär­jestelmän ansio/syy.

    Tulo­ero­jen tarkastelu toisaal­ta taitaa saa­da uuden ulot­tuvu­u­den, kun nyt heikoim­min palkat­tu­jen alo­jen mii­nus­puolelle huomioidaan työte­htävien epä­tyyp­pil­lisyys. Suomes­sa on tapana muun­taa työ­suh­teet ver­tailukelpoisik­si, eli täyspäiväisik­si. Onko nykyään ole­mas­sakaan täyspäiväistä kau­pan alan työtä? Näin ver­taillen tulo­erot lienevät huimasti suurem­mat eikä suur­ta eroa var­maankaan mui­hin län­si­mai­hin ole.

    Työ­tais­telu­oikeus on Euroopan ihmisoikeustuomiois­tu­imen vahvis­ta­ma peru­soikeus ja työe­htosopimuk­sien yleis­si­tovu­ut­ta tarvi­taan, jot­ta kil­pailus­sa men­esty­isi se, joka tekee asi­at parem­min, eikä se, joka onnis­tuu neu­vot­tele­maan heikoim­mat työe­hdot. Minus­ta tämä on paras tie tuot­tavu­u­den kasvu­un ja oikeasti asioiden tekemiseen paremmin.

    Toisaal­ta Suomes­sa on jo tapah­tunut selvä siir­tymä siihen suun­taan, että kil­pailutek­i­jänä toimi­ikin työn­tek­i­jöi­den työe­hdot. Jos raken­nusala sivu­ute­taan, niin esimerkkinä toim­i­nee vaik­ka lentoase­man tur­vatarkas­tuk­sien kil­pailut­ta­mi­nen, jos­sa men­estyi se, joka kek­si ensin tur­vatarkas­tustyön ole­van siivoustyötä.

  25. Yliopis­tois­sa työsken­telee kansakun­nan älyk­er­maa pienel­lä kitu­pal­ka­lla ja työ­paik­ka on jatku­vasti katkol­la. Heille soisi parem­mat lik­sat, tur­va­tum­man toimeen­tu­lon, mut­ta voisit­teko kuvitel­la hei­dän lakkoil­e­van sen puoles­ta. Joku tässä hom­mas­sa mät­tää, kun vähäl­lä koulu­tuk­sel­la ja osaamisel­la voi nyhtää lakkoaset­ta käyt­täen ties mitä liksaa.

  26. Her­bert
    “Onko mielestäsi sit­ten oikein, että ay-liike kohdis­taa lakon vain toimi­alan suurimpi­in yrityksiin?”

    Mik­sei hom­ma voisi toimia yri­tysko­htais­es­ti? Yri­tyk­sis­sä on tuot­tavu­usero­ja, joten palkanko­ro­tus­varan pitäisi olla yri­tysko­htainen. Lisäk­si kum­mal­lakin osa­puolel­la on kovat insen­ti­iv­it vält­tää lakko­ja, kos­ka jos fir­ma A menee lakkoon, fir­ma B vie markki­na ja häviänä on sekä A:n omis­ta­jat ETTÄ työn­tek­i­jät. Ainakin täysin turhan jukuripäälakot vähenisivät.


  27. Molem­min puolin sovit­ti­in, että 5 vuo­den ajak­si työn­tek­i­jät sitou­tu­i­v­at ole­m­ana käyt­tämät­tä lakko-oikeut­taan ja vas­taavasti työ­nan­ta­jat työ­sulkuoikeut­taan. Sovit­ti­in myös, että palkko­ja nos­te­taan tuot­tavu­u­den mukana, ja että osa­puo­let pyrkivät yhteistyössä ja hyvässä hengessä löytämän ratkaisun kaikki­in erim­ielisyyk­si­in. Tämä osoit­tau­tui siunaukselliseksi.

    Kuu­lostaa TuPo:lta, jot­ka eivät enää EK:lle kelpaa.””

    Sitähän se juuri on. Tulopolti­ik­ka tuli Suomeen 1968 vakautussopimuksessa.

    En tiedä miten sveitis­sä on asian­lai­ta nykyään. Itä­val­las­sa ja Benelux-mais­sa oli 90-luvulle saak­ka hyvin vah­va sodan jäl­keen syn­tynyt kon­sen­sus-poli­ti­ik­ka. Työ­nan­ta­ja- ja työn­tek­i­jäjäre­jstö­jen johta­jat oli­vat sak­salais­miehi­tyk­sen aikana tutus­tuneet toisi­in­sa samoil­la keskitysleireillä. 

    1980 (tai niihin aikoi­hin) itä­val­las­sa oli hur­ja lakkoaal­to. Lakoasa menetet­ty työai­ka nousi sadoil­la pros­en­teil­la, työn­tek­i­jää kohti las­ket­tuna n 10 sekun­nista ker­ras­saan min­u­ut­ti­in. Siis koko vuo­den ajalle tasattuna.

  28. Ei kukaan ryh­mä ole kor­vaam­a­ton. Ydin­voimalat voi ajaa het­kek­si alas ja koulut­taa uut­ta väkeä töi­hin (alle miljoo­nan kuukausipalkalla).
    Mik­si jär­jestäy­tymät­tömän työvoiman työssäkäyn­nistä käytetään nim­i­tys­tä rikku­ri­työvoimaa, jos eivät kuu­lu liit­toon? Eiväthän he ole lakossa?
    Mata­lan tuot­tavu­u­den ja kval­i­fikaa­tion aloil­la lakkoaseen rajat tule­vat kuitenkin aika pian vas­taan, oli ala mikä tahansa. Ker­ran pari sil­lä ehkä voi kiristää mut­ta mm. globaalis­sa maail­mas­sa, sen hyödyt vesit­tyvät ja saat­taa käy­dä niin kuin paper­im­iehille, että koh­ta met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta Suomes­sa muis­tut­taa enää vain seit­semän ydinvoimalaa.
    Ettei asia jäisi epä­selväk­si, kan­natan lakko-oikeut­ta ja lakko­ja hark­i­tusti käytettynä.

  29. Minä:

    Minus­ta se, että työstä mak­se­taan mar­gin­aal­i­tuot­tavu­u­den mukaan ei voi mil­lään mielekkääl­lä taval­la olla “epäoikeu­den­mukaista”.

    anonyy­mi:

    Siinä tapauk­ses­sa saman tulee päteä pääo­ma­l­la han­kit­tui­hin tuloihin. 

    Ele­men­tary, my dear Watson!

    Lop­pu­ra­hat sit­ten val­ti­olle investointeihin? 

    Ei, kun lop­pu­ra­hat sit­ten asiakkaille.

    Sen, että luon­to ja sen lait ovat epäoikeu­den­mukaisia, ei pitäisi olla kenellekään yllätys! 

    No kyl­lä se minus­ta on vähin­tään oma­laa­tu­inen ajat­te­lu­ta­pa. Ei kai oikeu­den­mukaisu­us voi liit­tyä oikeas­t­aan muuhun kuin jonkin moraalisen toim­i­jan, kuten ihmisen, toimintaan?

    Tietenkin, jos ajatel­laan taustal­la ole­van jonkin­laisen per­soon­al­lisen Jumalan, niin sil­loin noinkin voisi ajatel­la. Tosin sil­loinkin pitänee (?) tulki­ta Jumalan toimi­van epäoikeu­den­mukaises­ti, mikä ei kai ole ainakaan kris­til­lisen ajat­te­lu­ta­van mukaista.

    Kari

  30. Sylt­ty:
    Jos vaa­timuk­set kohdis­tu­vat vain osaan yri­tyk­sistä, niin tietenkin lakkokin saa koskea vain heitä. Mut­ta mitä mieltä on siinä, että esim. elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa HK ja Atria ovat lakon piiris­sä, mut­ta Snell­man, Wursti, Lapin Liha ja Järvi-Suomen Port­ti eivät? Kuitenkin työe­htosopimus, jos­ta neu­votel­laan, kos­kee kaikkia näitä yrityksiä.

  31. Sveit­si on Euroopan ytimessä. Kun piir­retään Sveit­si keskip­is­teenä n 1000 km ympyrä niin läh­es kaik­ki Euroopan hyvä­tu­loiset alueet ovat sen sisässä.

    Enpä mal­ta olla lainaa­mat­ta Jor­ma Routin luen­nol­ta kor­vaan tart­tunut­ta: “Kun her­rat Hewlett ja Packard ava­si­vat auto­tallinsa ovet, edessä oli puo­let maail­man­markki­noista. Kun oul­u­lainen kek­si­jä avaa auto­tallinsa ovet, edessä on yleen­sä puoli metriä lun­ta eikä yhtään ihmistä”.

    Mut­ta tilanne on muut­tunut ihan vaan paris­sa kymme­nessä vuodessa radikaal­isti. Inter­net siirtää tietoa ja mainet­ta, ja maail­man voidel­tu logis­ti­ikkakoneis­to siirtää (ainakin kevyem­män pään) tavaroita.

  32. Viestistäni ei ehkä käynyt selväk­si se, että mar­gin­aal­i­hin­noit­telun “epäreilu­u­den” korostamises­sa uno­htuu usein se, että tuotan­top­uo­likin sopeu­tuu. So. teo­ri­as­sa mar­gin­aal­i­hin­noitel­lus­sa taloudessa kaikil­la aloil­la olisi keskimäärin sama palk­ka, jos kaik­ki oli­si­vat työn­tek­i­jöinä yhtä tuot­tavia. Ja jos eivät ole, niin yksilöi­den palkat hei­jastelisi­vat hei­dän tuottavuuttaan.

    Teo­ri­as­sa siis näin, käytän­nössä ei kuitenkaan, kos­ka talous ei oikeasti ole koskaan tas­apain­os­sa. Tas­apain­o­tarkastelu ymmär­retään yleen­sä väärin. Tas­apain­oti­lan kuvauk­sen tarkoi­tus on osoit­taa, mihin suun­taan asi­at toden­näköis­es­ti kehit­tyvät ja toisaal­ta poikkea­mat tas­apain­otiloista vaa­ti­vat seli­tyk­sen, ja täl­löin on mah­dol­lista tun­nistaa tehokkuustappioita. 

    Esimerkik­si mar­gin­aal­i­hin­noit­telu on teo­ri­as­sa tehokas, so. sen tuot­ta­ma tas­apaino on, mut­ta käytän­nössä tas­apain­oon ei päädytä a) kos­ka työvoiman uudelleenal­lokoin­ti on hidas­ta, b) kos­ka työvoima on jäykkää myös käyt­tö­tarkoituk­sen suh­teen (esim. bus­sikuskista ei tule ydin­fysi­ikan pro­fes­so­ria viikos­sa) c) taloudessa syn­tyy tästä syys­tä uudelleenal­lokoin­nin tarvet­ta nopeam­min kuin työvoima alloikoituu.

    Lib­er­taari luen­ta tästä on se, että esim. Suomes­sa julki­nen koulu­tus on syn­nyt­tänyt niin mit­ta­vat upon­neet kus­tan­nuk­set, että uudelleenal­lokoin­ti on hidas­tunut edelleen ja että sosi­aal­i­tur­va vähen­tää kan­nus­timia työn­tek­i­jöi­den uudelleenk­oulut­tau­tua tai muuten hakeu­tua uusille aloille. En usko tähän kokon­aan, mut­ta siinä on jotain perää, eivätkä työvoimavi­ra­nomais­ten “koulu­tus” tms. toimen­piteet tyyp­il­lis­es­ti ole kyl­lä mis­tään kotoisin. 

    Toinen asia on, että suo­ma­laiset ovat tot­tuneet voimakkaaseen ammat­tikun­taiden­ti­teet­ti­in — se on kyl­lä muren­tunut viimeaikoina — eli jos­sa ahtaa­ja on ahtaa­ja ja paper­im­ies on paper­im­ies hau­taan saak­ka tms. Jälleen eri­laiset julkiset toimen­piteet “uudelleenk­oulut­taa” ihmisiä toden­näköis­es­ti vain herät­tävät vastareak­tioi­ta ja ovat tuomit­tu­ja epäonnistumaan.

  33. Her­bert: “Mut­ta mitä mieltä on siinä, että esim. elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa HK ja Atria ovat lakon piiris­sä, mut­ta Snell­man, Wursti, Lapin Liha ja Järvi-Suomen Port­ti eivät? ”

    Lakon vaiku­tus halu­taan saa­da riit­täväk­si. Samal­la duu­nar­it halu­a­vat, että lakko ei vie työ­paikko­ja alta. Eivät he sitä halua lakollaan. 

    Lisäk­si HK ja Atria ovat olleet varsin ikäviä työ­nan­ta­jia sopimuskaudel­la. Joten nyt on mah­dol­lista osoit­taa sekin.

    Sik­si de fac­to EK jär­jesti työ­su­lun, joka kos­kee kaikkia. Halu­a­vat, että työ­nan­ta­jan sikailua ei voi näin kostaa vain niille sikail­i­joille. Vievät siis yhden aseen, kiristävät koko yhteiskun­taa sekä yri­tyskent­tää ja levit­tävät epäeet­tisen toimin­nan ilosanomaa.

  34. “Sylt­ty:
    Jos vaa­timuk­set kohdis­tu­vat vain osaan yri­tyk­sistä, niin tietenkin lakkokin saa koskea vain heitä. Mut­ta mitä mieltä on siinä, että esim. elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa HK ja Atria ovat lakon piiris­sä, mut­ta Snell­man, Wursti, Lapin Liha ja Järvi-Suomen Port­ti eivät? Kuitenkin työe­htosopimus, jos­ta neu­votel­laan, kos­kee kaikkia näitä yrityksiä.”

    Sylt­tyte­htaat ilmoit­ti­vat työ­su­lus­ta eli kaikkien työ­nan­ta­jien lakos­ta. En ol seu­ran­nut uutisia, joten en tiedä, astuiko se voimaan.

  35. Sen, että luon­to ja sen lait ovat epäoikeu­den­mukaisia, ei pitäisi olla kenellekään yllätys!

    No kyl­lä se minus­ta on vähin­tään oma­laa­tu­inen ajat­te­lu­ta­pa. Ei kai oikeu­den­mukaisu­us voi liit­tyä oikeas­t­aan muuhun kuin jonkin moraalisen toim­i­jan, kuten ihmisen, toimintaan?

    Minus­ta oikeu­den­mukaisu­us ei niinkään liity toim­i­jaan kuin “toimin­nan” vaiku­tuk­si­in (moraalisen tarkkail­i­jan mielestä). Toim­i­jan morali­teet­ti on eri asia.

  36. Hervert
    “Jos vaa­timuk­set kohdis­tu­vat vain osaan yri­tyk­sistä, niin tietenkin lakkokin saa koskea vain heitä. Mut­ta mitä mieltä on siinä, että esim. elin­tarvike­te­ol­lisu­udessa HK ja Atria ovat lakon piiris­sä, mut­ta Snell­man, Wursti, Lapin Liha ja Järvi-Suomen Port­ti eivät?”

    Kuka nyt kiristää?
    “Sik­si de fac­to EK jär­jesti työ­su­lun, joka kos­kee kaikkia. Halu­a­vat, että työ­nan­ta­jan sikailua ei voi näin kostaa vain niille sikailijoille.”

    ———————

    Eikö siis päivän­selvä ratkaisu näi­hin ongelmi­in ole yri­tysko­htaiset työe­htosopimuk­set? Täl­löin liikaa lakkoil­e­vat työn­tek­i­jät lentävät pihalle ja tuot­tavu­u­teen näh­den liian vähän mak­sa­vat yri­tyk­set menet­tävät markki­nao­su­ut­taan niiden ja ne hyö­tyvät, jot­ka osaa­vat hoitaa henkilöstöpoli­ti­ikan fiksusti.

    Täl­löin myös ongel­mako­h­tien takia lakkoilu tai sulkuilu osuu suo­raan oikeaan osoit­teeseen. Nythän muu­ta­man osa­puolen änkyröin­ti puolel­la jos toisel­la johtaa koko toimi­alan seisahtumiseen.

    Tietenkin em tarkoit­taa sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan hau­taamista, mut­ta mitä sit­ten? Työt­tömien määrä on ainakin omas­ta mielestäni nous­sut ihan tarpeek­si korkeak­si, että tästäkin pyhästä lehmästä voitaisi­in jo pikkuhil­jaa luopua. 

    Sitä­pait­si onhan se nyt ihan jär­jetön­tä että koko Suomen­maas­sa yritetään men­nä samoil­la korotuksilla.

  37. Minä oon täysin Karin lin­joil­la tuos­sa. Minus­ta se, että aurinko nousee idästä ei voi olla epäoikeu­den­mukaista ja jos tämä olisi muutet­tavis­sa ihmisen toimin­nal­la, niin sitä ei voisi perustel­la tämän epäoikeu­den­mukaisu­u­den pois­tamisel­la. (Sen voisi kyl­lä perustel­la jol­lain util­i­taris­tisel­la argu­men­til­la, mut­ta ei siis moraalisella.)

    Muutenkin koko tämä jut­tu tun­tuu siltä, että tässä kiis­tel­lään sat­un­naisu­ud­es­ta. Se on maail­man omi­naisu­us ja sen ansioista toisil­la menee parem­min kuin toisil­la. Se ei kuitenkaan ole epäoikeu­den­mukaista. Maail­man sat­un­naisu­us vaikut­taa mei­hin kaikkiin.

    Jonkun hyv­in­voin­ti kärsii/kohenee siitä, että val­on nopeus sat­tuu ole­maan juuri se mikä se on, toinen siitä, että pii on se mikä se on, kol­mas siitä, että pain­ovoima tietyn vahvuinen voima, neljäs kär­sii siitä, että elek­tron­ikuorelle 2 mah­tuu vaan kahdek­san elek­tro­n­ia jne.

    Näitä maail­man omi­naisuuk­sien vaiku­tuk­sia voidaan tasata/lievittää sik­si, että se lisää hyv­in­voin­tia, mut­ta ei sik­si, että ne ovat epäoikeudenmukaisia.

  38. Art­turi:

    Muutenkin koko tämä jut­tu tun­tuu siltä, että tässä kiis­tel­lään sat­un­naisu­ud­es­ta. Se on maail­man omi­naisu­us ja sen ansioista toisil­la menee parem­min kuin toisil­la. Se ei kuitenkaan ole epäoikeudenmukaista. 

    Minus­ta tuo viimeinen lause riip­puu siitä, kan­nat­taako “equal out­comes” vai “equal oppor­tu­ni­ties” ‑filosofi­aa. Vain puh­taan “equal oppor­tu­ni­ties” ‑kan­nan kan­nat­ta­jat ovat sitä mieltä, että lop­putu­losten epä­ta­saisu­us ei ole epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta, jota pitäisi vähentää.¨

    Näitä maail­man omi­naisuuk­sien vaiku­tuk­sia voidaan tasata/lievittää sik­si, että se lisää hyv­in­voin­tia, mut­ta ei sik­si, että ne ovat epäoikeudenmukaisia. 

    No, menee vähän seman­ti­ikan puolelle. Jos maail­man omi­naisuuk­sien vaiku­tusten tasoit­tamista perustel­laan sil­lä, että se on “oikein” (eli kyseisen ihmisen taval­la aggre­goi­da yksilöi­den hyv­in­voin­te­ja kokon­aishyv­in­voin­ti mak­si­moituu, mut­ta kyseinen aggre­goin­ti­ta­pa ei tietenkään ole kuin yksi monista mah­dol­li­sista), niin sil­loin luon­nol­lis­es­ti tasoit­ta­mat­to­muus on “väärin” tai “epäoikeu­den­mukaista”.

    Mei­dän pitäisi kai ensin määritel­lä vähän täs­mäl­lisem­min, mitä tarkoita­mme epäoikeu­den­mukaisu­udel­la. Minus­ta kyse ei ole objek­ti­ivis­es­ti määritellystä asi­as­ta, jon­ka suh­teen voisi sanoa kat­e­goris­es­ti sitä tai tätä.

  39. Art­turi: Sat­un­naisu­us on nimeno­maan epäoikeu­den­mukaisin­ta mitä on. Jos joku seu­rauk­set tun­tien tieten tah­toen pilaa oman elämän­sä, se on oikeu­den­mukaista. Jos se tapah­tuu täysin itses­tä riip­pumat­ta, se on niin väärin kuin voi olla.

  40. Minus­ta se, että aurinko nousee idästä ei voi olla epäoikeudenmukaista

    So?
    Käsit­tääk­seni luon­toon ja sen lakei­hin kuu­luu aika paljon muu­takin kuin suun­ta, jos­ta aurinko nousee. Auringon noususu­un­ta lie­nee moninkin tavoin yksi luon­non kaikkein vähäpätöisim­mistä asioista, kun­han se vain pysyy vakiona.

    Muutenkin koko tämä jut­tu tun­tuu siltä, että tässä kiis­tel­lään sat­un­naisu­ud­es­ta. Se on maail­man omi­naisu­us ja sen ansioista toisil­la menee parem­min kuin toisilla.

    Nyt tajusit!

    Se ei kuitenkaan ole epäoikeu­den­mukaista. Maail­man sat­un­naisu­us vaikut­taa mei­hin kaikkiin.

    Tai sit­ten et. Se, että sat­un­naisu­us vaikut­taa kaikki­in ei tee sen vaiku­tuk­sista yhtään sen epäoikeu­den­mukaisem­paa, kos­ka kyse on sat­un­naisu­ud­es­ta.
    Kyl­lä minus­ta on epäoikeu­den­mukaista, jos sitä ansait­se­ma­ton henkilö vaikka­pa menet­tää raa­jansa, pää­tyy hau­taa­maan lapsen­sa, sairas­tuu syöpään, saa veri­palvelus­ta HIV:n ja pää­tyy vielä jostain syys­tä viet­tämään elämän­sä lop­pu­vu­osikymmenet hal­vaan­tuneena sairaalan vuodeosas­tol­la. Kyse on sat­tumas­ta, joka “vaikut­taa mei­hin kaikki­in”, mut­ta ei sitä oikein voi ver­ra­ta jonkun toisen lot­to­jät­tipot­ti­in tai perus­nor­maali­in ns. onnekkaaseen elämään.

    Näitä maail­man omi­naisuuk­sien vaiku­tuk­sia voidaan tasata/lievittää sik­si, että se lisää hyv­in­voin­tia, mut­ta ei sik­si, että ne ovat epäoikeudenmukaisia.

    Ensin­näkin, kuka puhui lievittämisestä?
    Ja toisek­si, miten niin ei voi? Epäoikeu­den­mukaisu­u­den pois­to­han nimeno­maan paran­taa hyv­in­voin­tia. Sanois­in kyseessä ole­van jopa täysin sama asia.

  41. Samuli Saarel­ma:

    No, menee vähän seman­ti­ikan puolelle. 

    Tai oikeas­t­aan aika paljonkin.

    Jos maail­man omi­naisuuk­sien vaiku­tusten tasoit­tamista perustel­laan sil­lä, että se on “oikein” (eli kyseisen ihmisen taval­la aggre­goi­da yksilöi­den hyv­in­voin­te­ja kokon­aishyv­in­voin­ti mak­si­moituu, mut­ta kyseinen aggre­goin­ti­ta­pa ei tietenkään ole kuin yksi monista mah­dol­li­sista), niin sil­loin luon­nol­lis­es­ti tasoit­ta­mat­to­muus on “väärin” tai “epäoikeu­den­mukaista”.

    Olen samaa mieltä. Eli, että jos moraa­li­nen toim­i­ja ei tasoi­ta näitä “sat­un­naisuuk­sia”, sitä voidaan ainakin jois­sain tilanteis­sa pitää “vääränä” tai “epäoikeu­den­mukaise­na”. Kuitenkaan sitä sat­un­naisu­ut­ta ei (minus­ta) _sinällään_ voi pitää epäoikeudenmukaisena.

    Viitat­en siis anonyymin alku­peräiseen väitteeseen:

    Sen, että luon­to ja sen lait ovat epäoikeu­den­mukaisia, ei pitäisi olla kenellekään yllätys! 

    Minus­ta todel­lisu­us ei voi sinäl­lään olla oikeu­den­mukainen tai epäoikeu­den­mukainen, esimerkik­si ihmi­nen kyl­läkin voi.

    Kari

  42. Keskusteli­jat ovat puhuneet oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja sen määritelmästä. 

    Minä sat­un tietämään oikean määritelmän.

    Sana oikeu­den­mukaisu­us on ensisi­jais­es­ti poli­it­ti­nen ter­mi. Oikeu­den­mukaisik­si san­o­taan sel­l­aisia toimen­piteitä jot­ka siirtävät verora­ho­ja muiden puoluei­den kan­nat­ta­jil­ta omille kannattajille. 

    Tapana on, että sanaa käytet­täessä maini­taan aiheeseen etäis­es­ti liit­tyvää retoriikkaa. 

    Esimerkik­si vasem­mistop­uolei­den kansane­dus­ta­ja saat­taisi sanoa, että on oikeu­den­mukaista kun vero­tus menee mak­sukyvyn mukaan, siis­pä las­ke­taan köy­hien (min­un kan­nat­ta­jieni) vero­tus­ta rikkaiden (muiden puoluei­den kan­nat­ta­jien) kustannuksella.

    Oikeistop­uoluei­den kansane­dus­ta­ja voisi sanoa, että on oikeu­den­mukaista että jokainen saa pitää oman työn­sä hedelmät, siis­pä las­ke­taan rikkaiden (min­un kan­nat­ta­jieni) vero­tus­ta köy­hien (muiden puoluei­den kan­nat­ta­jien) kustannuksella.

    Vas­taavia esimerkke­jä kek­sii luul­tavasti jokaisen puolueen edustajille.

    Poli­ti­ikan ulkop­uolel­la arkikäytössä merk­i­tys on saman­su­un­tainen, kaik­ki mikä on itselle edullista on oikeu­den­mukaista, kaik­ki itselle haitalli­nen taas on epäoikeu­den­mukaista. Tietenkin tilanteeseen sopi­val­la retori­ikalla maustettuna.

  43. Kari:

    Minus­ta todel­lisu­us ei voi sinäl­lään olla oikeu­den­mukainen tai epäoikeu­den­mukainen, esimerkik­si ihmi­nen kyl­läkin voi. 

    Alku­peräi­nen epäoikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyvä lauseesi (mar­gin­aal­i­tuot­tavu­u­den mukainen palka­n­mak­su) liit­tyy kyl­lä ihmiseen, eikä ihmisen toimin­nas­ta riip­pumat­tomaan uni­ver­sumi­in. Se, minkälaisia palkko­ja ihmisille mak­se­taan, ei siis ole ihmisen moraaliar­voista samal­la tavoin riip­puma­ton kuin se, että liha­vat ovat painavia. 

    Point­ti­ni oli kuitenkin se, että vaik­ka sat­un­naiset pros­es­sit eivät sinäl­lään ole epäoikeu­den­mukaisia, niin niiden tulok­set voivat olla. Luulen anonyymin tarkoit­ta­neen tätä, eli luon­non­lait tuot­ta­vat tulok­sia, jot­ka ovat mon­en ihmisen mielestä epäoikeu­den­mukaisia ja yhteiskun­nan tehtävä on tätä kor­ja­ta. Hänen uusi postauk­sen­sa näyt­ti vahvis­ta­van tämän.

  44. Pekka Kauka­lo:
    Sana oikeu­den­mukaisu­us on ensisi­jais­es­ti poli­it­ti­nen ter­mi. Oikeu­den­mukaisik­si san­o­taan sel­l­aisia toimen­piteitä jot­ka siirtävät verora­ho­ja muiden puoluei­den kan­nat­ta­jil­ta omille kannattajille.

    Höpö höpö. Se on sitä vain sel­l­aisille, jot­ka ovat itse niin poli­ti­soitunei­ta etteivät osaa ajatel­la muul­la tavoin. (Tai jot­ka halu­a­vat trollata.)

    [quote]Politiikan ulkop­uolel­la arkikäytössä merk­i­tys on saman­su­un­tainen, kaik­ki mikä on itselle edullista on oikeu­den­mukaista, kaik­ki itselle haitalli­nen taas on epäoikeudenmukaista.[/quote]

    Ja samoin, tuo on tot­ta vain sel­l­aisille, jot­ka ovat itse niin vah­vasti tuon ajat­telun kan­nal­la etteivät osaa hah­mot­taa, että muut voisi­vat ajatel­la eri tavoin. Ja sivu­men­nen sanoen, myös hyvin vastenmielistä.

    Oikeu­den­mukaisu­us on hyvin pri­maali tunne, joka lie­nee syn­tynyt evoluu­tion toimes­ta. Se toimii siten, että ihmi­nen ei halua hyväksyä, että epäoikeu­den­mukainen asia tapah­tu­isi hänen maail­mas­saan, ja se pain­os­taa ihmistä toim­i­maan tämän asian pois­tamisek­si. Ihmi­nen voi kokea epäoikeu­den­mukaisu­u­den tun­net­ta myös seu­rates­saan tilan­net­ta, joka ei häneen liity mil­lään tavalla.

    Tietenkin voidaan väit­tää, että evoluu­tion kehitet­tyä täl­laisen tun­teen sen täy­tyy olla hyödyl­listä ihmiselle, ja siten “oikeu­den­mukaista on se mikä on itselle edullista”, mut­ta täl­löin ollaan kyl­lä ymmär­ret­ty evoluu­tio pahasti väärin.

  45. pitäisikö myös käsitel­lä teemaa:
    työ­sulku-oikeus ja tulonjako.
    ?

  46. Samuli Saarel­ma

    Alku­peräi­nen epäoikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyvä lauseesi (mar­gin­aal­i­tuot­tavu­u­den mukainen palka­n­mak­su) liit­tyy kyl­lä ihmiseen, eikä ihmisen toimin­nas­ta riip­pumat­tomaan universumiin. 

    No alku­peräisessä väit­teessäni ver­tasin siis palkko­jen määräy­tymistä mar­gin­aal­i­tuot­tavu­u­den mukaan “luon­non­laki­in”. Tarkoitin sitä, että ko. peruste on markki­noiden omi­naisu­us samal­la tavoin kuin hin­to­jen määräy­tymi­nen kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan (oikeas­t­aan kyse on samas­ta ilmiöstä). Mikäli ilmiö tulk­i­taan näin, se ei voi olla mikään moraa­li­nen, tai oikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyvä kysymys.

    Voidaan tietenkin olla eri mieltä siitä, onko täl­lainen käyt­täy­tymi­nen kau­pankäyn­ti­in liit­tyvä itses­tään­selvyys vai ei.

    Kuitenkin tämän jäl­keen esitet­ti­inkin väite, jon­ka mukaan luon­non­lake­jakin pitäisi tulki­ta jonkin oikeu­den­mukaisu­u­den tai moraalin kannal­ta. Minus­ta tämä tulk­in­ta on vähin­täänkin hämmentävä. 

    Se, minkälaisia palkko­ja ihmisille mak­se­taan, ei siis ole ihmisen moraaliar­voista samal­la tavoin riip­puma­ton kuin se, että liha­vat ovat painavia. 

    Min­un mielestäni on!

    Point­ti­ni oli kuitenkin se, että vaik­ka sat­un­naiset pros­es­sit eivät sinäl­lään ole epäoikeu­den­mukaisia, niin niiden tulok­set voivat olla. Luulen anonyymin tarkoit­ta­neen tätä, eli luon­non­lait tuot­ta­vat tulok­sia, jot­ka ovat mon­en ihmisen mielestä epäoikeu­den­mukaisia ja yhteiskun­nan tehtävä on tätä kor­ja­ta. Hänen uusi postauk­sen­sa näyt­ti vahvis­ta­van tämän. 

    Tästä olen jok­seenkin samaa mieltä. Epäoikeu­den­mukaisuuk­sia tulee pyrk­iä kor­jaa­maan täysin riip­pumat­ta siitä, mis­tä syys­tä ne ovat syntyneet.

    On mielestäni kuitenkin olen­naista tehdä ero siinä, keneltä tai miltä tahol­ta oikeu­den­mukaisu­ut­ta on järkevää tai ylipäätään real­is­tista odottaa.

    Näke­myk­ses­täni voi tietenkin olla eri mieltäkin, mut­ta jos sen hyväksyy, niin tulee ilmi­selväk­si, että oikeu­den­mukaisu­uskysymys­ten kor­jailua ei yksinker­tais­es­ti ole mitään järkeä yrit­tää tehdä tais­tele­mal­la markki­namekanis­mia vas­taan. Hin­tasään­nöste­ly on pöljää, oli­pa kyse mis­tä markki­noista tahansa. Jos ja kun epäoikeu­den­mukaisuuk­sia halu­aa kor­ja­ta, ne tulisi tehdä jol­lain muul­la tavoin, esimerkik­si vero­tuk­sen tai sosi­aal­i­tur­van avulla.

    Kari

  47. Hyvä huomio Jltä:

    Ihmi­nen voi kokea epäoikeu­den­mukaisu­u­den tun­net­ta myös seu­rates­saan tilan­net­ta, joka ei häneen liity mil­lään tavalla. 

    Aivan ja hän voi tun­tea epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta myös sil­loin, kun itse on hyö­tymässä. Ja tämä tunne johtaa usein siihen, mitä kut­summe inhimill­syy­dek­si tai empaat­tisu­udek­si. Ihmisiä, joil­ta tämä puut­tuu ja jot­ka todel­lakin ajat­tel­e­vat asioi­ta kuten Pekka Kauka­lo kuvaili (eivätkä vain käytä sitä poli­it­tises­sa retori­ikas­sa, vaik­ka sisim­mässään tun­te­vat toisin), kut­su­taan usein psykopaateiksi.

  48. anonyy­mi:

    Se, että sat­un­naisu­us vaikut­taa kaikki­in ei tee sen vaiku­tuk­sista yhtään sen epäoikeu­den­mukaisem­paa, kos­ka kyse on sat­un­naisu­ud­es­ta.

    haha­ha­hah… pet­tämätön argumentti!

    sole­noi­di:

    Sat­un­naisu­us on nimeno­maan epäoikeu­den­mukaisin­ta mitä on. Jos joku seu­rauk­set tun­tien tieten tah­toen pilaa oman elämän­sä, se on oikeu­den­mukaista. Jos se tapah­tuu täysin itses­tä riip­pumat­ta, se on niin väärin kuin voi olla.

    Voiko sinus­ta val­onnopeus olla niin väärin kuin vain voi olla? Eli onko epistä, että täl­laisel­la val­onnopeudel­la joku ihmi­nen men­estyy ja joku toinen ei? Pitäisikö näitä val­onnopeud­es­ta johtu­via tulo­ero­ja tasa­ta, kos­ka val­onnopeus ei mitenkään johdu näistä ihmisistä?

    Entä onko se epistä, että koivu kas­vaa pihas­sa suurem­mak­si kuin toinen koivu hiekkaisel­la tien­re­unal­la? Pitäisikö tämä täysin koivuista riip­pumat­toman muut­tu­jan vaiku­tus vakioi­da niin että koivu­jen kasvuo lisi yhtä voimakas­ta? (Esim. lan­noit­taa tien­vierikoivua tai real­is­tisem­min estää pihakoivua kas­va­mas­ta suurek­si ja vehreäksi?)

    Eli miten joku maail­man omi­naisu­us voi olla epäoikeu­den­mukainen? Maail­ma on mikä on.

    ps. mar­gin­aal­i­hin­noit­telu on myös maail­man ominaisuus…

  49. Eli miten joku maail­man omi­naisu­us voi olla epäoikeu­den­mukainen? Maail­ma on mikä on.

    Miten mikään voi koskaan olla epäoikeu­den­mukaista? “Maail­ma on mikä on.”

  50. “Malthusi­lais­ten yhteiskun­ta­te­o­ri­oiden aikana – joi­hin perus­tui sekä klassi­nen kansan­taloustiede että Marx­in ajattelu..”

    Marx­ista en osaa sanoa, mut­ta Adam Smith oli kaukana Malthu­sista. Vakavasti otet­ta­vat talousti­eteil­i­jät oli­vat hyvin selvil­lä siitä, että taloudel­lisen arvon tuott­taa työ ja että kas­va­va erikois­tu­mi­nen nos­taa tuot­tavu­ut­ta. Joten väestömäärän lisäys ei alen­na, vaan nos­taa elin­ta­soa. Tuskin­pa Marx­i­akaan voi sanoa mitenkään Malthusilaiseksi.
    Nyky­taloustiede se Malthusi­laista lie­nee. Usko­taan, että myyn­tivoitot luo­vat var­al­lisu­ut­ta ja työ on kustannus.

  51. Kari:

    Kuitenkin tämän jäl­keen esitet­ti­inkin väite, jon­ka mukaan luon­non­lake­jakin pitäisi tulki­ta jonkin oikeu­den­mukaisu­u­den tai moraalin kannal­ta. Minus­ta tämä tulk­in­ta on vähin­täänkin hämmentävä.

    Kyse­hän on siitä, että tääl­lä puhutaan täysin eri asioista. Yritin edel­lisessäni selit­tää, että oikeu­den­mukaisu­us on evoluu­tion tuot­ta­ma tunne. Sitä se on var­maankin tääl­lä niille, joiden mielestä luon­non­lait tai sat­un­naisu­us voi olla epäoikeu­den­mukaista jne. Jot­ka eivät tajua tätä, puhu­vat var­maankin filosofis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Näil­lä on hyvin vähän tekemistä keskenään tässä keskustelussa.

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.