Helsingin energian voitot verolle!

Val­tio­val­ta vaatii, EU:n yllyt­tämänä, että Helsin­gin kaupun­ki yhtiöit­tää ener­gialaitok­sen­sa. Tämä tarkoit­taisi, että ener­gialaitok­sen voit­to, 300 M€, jou­tusi verotet­tavak­si, ja Helsin­ki menet­täisi val­tion poh­jat­tomaan kas­saan noin 80 miljoon­aa euroa vuodessa.

Ei siinä niin käy. Helsin­ki var­maankin perus­taa Helsin­gin ener­gia Oy:n ja panee sen osakepääo­mak­si ruhti­naal­liset 10 000 euroa, paljon yli lain vaa­ti­man min­imin. Sen jäl­keen kaupun­ki myy tuolle yhtil­lle ener­gialaitok­sen koko omaisu­u­den vaikka­pa kuudel­la mil­jardil­la, mikä ei ole mikään ylihinta.

Kos­ka yhtiöl­lä ei satu ole­maan kas­sas­sa kuut­ta mil­jar­dia, kaupun­gin pitää laina­ta se se yhtiölle. Tähän kaupun­gin kas­sas­sa sat­tuu ole­maan rahaa, kos­ka yhtiö juuri “mak­soi” kas­saan samat kuusi mil­jar­dia. Var­maankin kohtu­ulli­nen korko näin riskialt­ti­ille sijoituk­selle on viisi pros­ent­tia, eli 300 miljoon­aa euroa vuodessa. 

Kaupun­ki siis saa täsätä sijoituk­ses­taan 300 miljoon­aa euroa korko­ja, jota ei voi pitää kohtu­ut­tomana, kos­ka viiden pros­entin korko ei ole ylim­i­toitet­tu, varsinkin kun vas­taan­ot­ta­van yhtiön omapääo­ma on vain 10 000 euroa.

Mitä sit­ten tapah­tuu ener­gialaitok­sen voitolle? Har­mi kyl­lä, sitä ei enää ole. Se hupeni noi­hin korkoihin.

Sor­ry Katainen.

72 vastausta artikkeliin “Helsingin energian voitot verolle!”

  1. Älä ole veroista huolis­saan Osmo. Taitaa ne rahavir­rat tule­vaisu­udessa kulkea totaalis­es­ti toisin päin: Eli val­tion poh­jat­tomas­ta kas­sas­ta ja helsinkiläisiltä veron­mak­sajil­ta rahaa tulee vir­taa­maan rutkasti Helsin­gin Ener­gialle eikä päinvastoin.

    Helsin­gin Ener­gian uusi­u­tu­van ener­gian paket­ti romut­taa kevyesti koko liike­toimin­nan tulok­sen, vaik­ka yhtiö tulee saa­maan val­ti­ol­ta vuosit­tain isot risupakettirahat.

    Lisäk­si Helsin­gin Ener­gian investoin­tien rahoit­tamisek­si joudu­taan vielä nos­ta­maan kun­nal­lisveron pros­ent­tia. Entis­es­tä kun­ta­lais­ten lyp­sylehmästä tulee kun­ta­lais­ten raho­jen tuhlari.

    Näin käy, jos Helsin­gin Ener­gian kehi­tyso­hjel­man mukaan men­nään. Hiilineu­traali Helsin­ki käy kalliiksi.

  2. Eiköhän Katainen lääk­keet ehdot­ta­maasi malli­in löy­dä. Esimerkik­si hän voi ja tulee verot­ta­maankin korko­tuot­to­ja. Ihan kuten kaikkia muitakin korko­tuot­to­ja tässä maas­sa. Ei kai veron kier­to ihan noin help­poa ole:-)

  3. Sinäl­lään kan­natan Helsin­gin Ener­gian wind-fallin vero­tus­ta ja kun­taveroäyrin nos­tamista todel­liselle tasolle. 

    Eihän tässä nyky­mallis­sa ole jär­jen häivääkään, että helsinkiläi­nen mak­saa kun­nal­lisveron­sa sähkölaskun muo­dos­sa!? Muutenkin nämä lop­ut­tomat tulon­si­ir­rot voitaisi­in lopet­taa; ken polkupyöräl­lä halu­aa ajaa ja bus­sil­la huris­tel­la, mak­sakoon sil­loin omat pyöräti­et ja bus­siliput, ja jätetään se naa­purin kukkaro rauhaan!

    1. Mak­saa sähkölaskun muo­dos­sa? Sähköän myyn­nis­sä Hele­nil­lä ei ole monop­o­lia. Saat ostaa sitä For­tu­mil­ta, jos saat halvemmalla,

  4. Vielä yksi mie­lenki­in­toinen lisä Helsin­gin ener­gian toim­intaan. Helsin­gin ener­gia­han on helsinkiläis­ten poli­itikko­jen aar­rear­kku. Sieltä saatavil­la rahoil­la voi tehdä vaik­ka mitä.

    Helsinkiläisil­lä poli­itikoil­la on haastei­ta edessä:

    1- miten jatke­taan kivi­hi­ilen käyt­töä ja samal­la esi­in­nytään ilmas­ton­muu­tok­sen torjujina?

    2- miten nyt sit­ten vielä tor­ju­taan tämä verot­ta­jan isku helsin­gin rahoihin?

    Ei tule help­poa ole­maan.… mut­ta ei niistä tiedä..

  5. Helsin­gin Ener­gian uusi­u­tu­van ener­gian paket­ti romut­taa kevyesti koko liike­toimin­nan tulok­sen, vaik­ka yhtiö tulee saa­maan val­ti­ol­ta vuosit­tain isot risupakettirahat.

    Se HELENin tulok­sen “rom­ah­t­a­mi­nen” perus­tuu lähin­nä siihen speku­laa­tioon että joskus 2020-luvul­la ehkä raken­netaan hirveän kallis hiilid­iok­sidin tal­teenot­ta­va voimala, jon­ka hin­nas­ta ei ihan oikeasti kukaan osaa mitään kun ei sem­moista ole ole­mas­sakaan,. Ja samaan aikaan alaskir­jataan Hanasaaren voimala, jon­ka tont­ti on ilmeis­es­ti ilmainen…

    HELENin tulos voi kyl­lä heiken­tyä, mut­ta pikem­minkin sik­si että päästöoikeuk­sien tai venäläisen kaa­sun hin­ta nousee.

  6. En oikein ymmär­rä tätä ihmeel­listä nokit­telua, kos­ka eihän kyse nyt ole siitä, etteikö val­tio saisi Helsingiltä tai kun­nil­ta ihan kuin­ka paljon rahaa vain halu­aa, “are your base are belong to us” 🙂

    Sen sijaan on ilmeistä, että yhden toim­i­jan verot­to­muus sot­kee markki­noi­ta, ja Osmon selvi­tyk­sen mukaan tässä ei tapah­du muu­tos­ta. Mil­lä tavoin se on muka “oikein” että yksi­tyisen fir­man on han­kalaa kil­pail­la sähkön­tuotan­nos­ta, kun kun­nal­liset fir­mat voivat tehdä samaa pienem­mil­lä veroilla?

    Kari

  7. Toiv­ot­tavasti jostain löy­tyy hölmö, joka lainaa nuo 6.000.000.000€ Helsin­gin kaupungille. Vakuute­na kun on kak­si hiilivoimalaa, yksi maakaa­su­voimala, osu­us Van­taan hiil­i­maakaa­su­voimala sekä Mankala. 

    Ver­tailun vuok­si yri­tys­ten markkina-arvoja:
    UPM-Kymmene Oyj 5730 miljoon­aa, yri­tys omis­taa huo­mat­tavasti Heleniä enem­män energiaa.
    Vai onko Helen melkein tuplas­ti Neste Oilin,3269 miljoon­aa arvoinen? 

    Hauskaa tämä vihreä liike­talous, tulev­asti jalat pro­pellin nokassa.

    1. Ei tuos­sa kau­pas­sa tarvi­ta rahaa lainkaan. Kaupun­ki myy omis­ta­mansa voimalat ja verkot yhtiölle ja anta kaup­pa­sum­man lainaksi.

  8. Jyr­ki Katainen (KOK) — espoolainen vai siilinjärveläinen? 

    Espoos­sa ener­gian kulut­ta­jahin­ta on nous­sut, oman sähköy­htiön myyn­nin jäl­keen. Oppikaa siitä.

  9. Mika Lako:

    Toiv­ot­tavasti jostain löy­tyy hölmö, joka lainaa nuo 6.000.000.000€ Helsin­gin kaupungille. Vakuute­na kun on kak­si hiilivoimalaa, yksi maakaa­su­voimala, osu­us Van­taan hiil­i­maakaa­su­voimala sekä Mankala. 

    Osmo Soin­in­vaara:

    Ei tuos­sa kau­pas­sa tarvi­ta rahaa lainkaan. Kaupun­ki myy omis­ta­mansa voimalat ja verkot yhtiölle ja anta kaup­pa­sum­man lainaksi. 

    Mika ilmeis­es­ti sot­ki Helsin­gin kaupun­gin ja Helen. Kysymys oli, että kuka hul­lu lainaisi yksi­tyiselle fir­malle (Helsin­gin ener­gia) 6 mil­jar­dia. Ja vas­taus on ilmeinen: Helsin­gin kaupun­ki. Kyse­hän on rahan siirtämis­es­tä taskus­ta toiseen, eli ns. “vero­su­un­nit­telus­ta”.

    Kari

  10. Smash: Osta joltain muul­ta, sähköl­lä on ole­mas­sa markkinat!

    Kari

  11. Juha, selvi­tyk­sessä kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen nykyisessä mit­takaavas­sa oli HELENin selvi­tyk­sessä kallein vai­h­toe­hto johtuen kohoav­ista veroista ja päästö­mak­su­ista. Eli HELE­Nil­lä on ihan taloudel­lisetkin perus­teet uusi­u­tu­vien lisään­tyväälle käytölle.

  12. Eikö tuon yhtiöit­tämisen voisi tehdä niinkin että jät­täisi kaukoläm­pöverkon kaupungille? Se on kuitenkin se varsi­nainen aarre.

  13. “Ei tuos­sa kau­pas­sa tarvi­ta rahaa lainkaan. Kaupun­ki myy omis­ta­mansa voimalat ja verkot yhtiölle ja anta kaup­pa­sum­man lainaksi.”
    Tarvi­taan ainakin yksi Gold­mann Sachin moraalil­la varustet­tu investoin­tipankki­iri, joka suos­tuu määrit­telemään Helsin­gin Ener­gian liike­toimin­nan arvon suurem­mak­si kuin UPM:n pörssiarvo. 

    Oletus1: Helsin­gin kaupun­gin kon­ser­ni­taseessa on ener­gialaitok­sen arvok­si kir­jat­tu 1.000.000.000€
    Oletus2: Ener­gialaitos myy­dään hin­taan 6.000.000.000€
    Seuraamus1: Kaupun­gin kon­ser­ni­t­u­loslaskel­maan syn­tyy 5.000.000.000€ (lasken­nalli­nen) myyntivoitto. 

    Usei­ta hausko­ja mah­dol­lisia seuraamuksia:
    1. Val­tio lopet­taa Helsin­gin val­tion­avun, kos­ka olet­tekin yhtäkkiä sikarikkaita.
    2. käyt­täkää mielikuvitusta.…

    Espoo teki siinä virheen, että otti For­tu­mil­ta rahat, olisi pitänyt ottaa kaup­pahin­ta For­tu­min osakkeina.

  14. Mak­saa sähkölaskun muo­dos­sa? Sähköän myyn­nis­sä Hele­nil­lä ei ole monop­o­lia. Saat ostaa sitä For­tu­mil­ta, jos saat halvemmalla

    Sähkön­si­ir­ron osu­udel­la on kir­jan­pitokikkailuil­la saatu aikaan rahasam­po, jota ei voi kilpailuttaa. 

    Ja eihän markkinataloudessa(kaan) pitäisi perushyödyk­keel­lä voi­da tao­ta 50% liike­vai­h­dos­ta voittoa?

  15. Val­tio­val­ta on tul­lut mak­samaan veron­mak­sajille eri­lai­sine PARAS, ELY, AVI ja tuki­ais­hankkei­neen enem­män kuin on kansan­talouden kestävyysvaje. 

    Helsin­gin kaupunkin sähkölaitok­sen yhtiöit­tämi­nen on hyvä esimerk­ki val­tio­val­lan aiv­ot­to­muud­es­ta. Mis­tä minä tämän voin tietää? Tiedän varsin hyvin, kos­ka olen seu­ran­nut Tam­pereen sähkölaitok­sen yhtiöit­tämistä vuo­den 2009 alusta.

    Ulospäin yhtiöit­tämi­nen näkyi Aamule­hden täyt­täv­inä työ­paikkail­moituksin, kun Sähkölaitos palkkasi uusia avain­osaa­jia. Kun­nal­lisen laitok­sen yhtiöit­tämi­nen on kuin amee­ba. Emä solus­taan irronnut laitos tur­posi het­kessä entisi­in mit­toi­hin­sa ja emä­solu puolelle perustet­ti­in vielä toi­mi jos toinen hoita­maan asioi­ta suh­teessa Tam­pereen sähkölaitos konserniin.

    Sähkölaitok­selle tehti­in seu­raa­van­lainen konsernirakenne:

    “Vuo­den 2009 alus­ta lukien­Tam­pereen Sähkölaitos yhtiöitet­ti­in muo­dosta­mal­la Tam­pereen kaupun­gin omis­ta­ma emoy­htiö Tam­pereen Sähkölaitos Oy ja sen tytäry­htiöt; Tam­pereen Ener­giantuotan­to Oy, Tam­pereen Kaukoläm­pö Oy ja Tam­pereen Sähkön­myyn­ti Oy.
    Vuon­na 2005 sähkölaitok­ses­ta yhtiöitet­ti­in jo Tam­pereen Sähköverkko Oy ja Tam­pereen Vera Oy. Emoy­htiö omis­taa kaik­ki viisi tytäryhtiötä. ”

    Mitä tapah­tui ensim­mäisenä vuotena?

    Näkyvin asia oli, että yhtiön lasku­tusjär­jestelmää ei saatu toim­i­maan. Ihmiset sai­vat aiko­jen takaa jopa puolen vuo­den sähkölasku­ja. Puhe­limet tukkeu­tu­i­v­at. Toim­i­tusjo­hta­ja erosi. Sähkön lop­puasi­akas­myyn­ti las­ki edel­lisvuodes­ta noin seit­semän pros­ent­tia. Kon­sernin tulos jäi 4,4 miljoon­aa tappiolliseksi.

    Että sem­moista liiketoimintaa.

  16. “Ei tuos­sa kau­pas­sa tarvi­ta rahaa lainkaan. Kaupun­ki myy omis­ta­mansa voimalat ja verkot yhtiölle ja anta kaup­pa­sum­man lainaksi.”

    Samal­la saadan siir­ret­tyä Ener­gialaitos demokraat­tisen päätök­sen­teon ja valvon­nan ulkop­uolelle eli kaven­netaan demokratiaa.
    Poli­itikot ja johto pää­sevät käh­mimään ilman kon­trol­lia liike­salaisu­u­den verhossa

  17. Kyl­lä Osmon ske­naario on oikea, niin se var­maan menee. Korko­pros­ent­ti on tosin syytä sopia verot­ta­jan kanssa, ettei tule peit­el­tyä osin­gon­jakoa — kaupun­ki ei mak­sa veroa, mut­ta yhtiö kyllä.
    Ja EU edel­lyt­tää kaikkien markki­noil­la toimivien liike­laitosten yhtiöit­tämistä, joten asia kos­kee paljon, paljon muitakin kuin Helsin­ki Energiaa.

  18. Vas­tu­ullista yritystoimintaa.

    Kaik­ki mah­dol­lisu­udet vero­jen kiertämisek­si on käytet­tävä, jot­ta voit­to saadaan maksimoitua.

    On sit­ten turha huudel­la yksi­ty­is­ten yri­tys­ten perään yhteiskun­tavas­tu­us­ta ja lak­isääteis­ten vero­jen ja velvoit­tei­den hoita­mis­es­ta, jos kun­nal­lises­sa yri­tys­toimin­nas­sa meno on tällaista.

  19. Tpyy­lu­o­ma:

    Eikö tuon yhtiöit­tämisen voisi tehdä niinkin että jät­täisi kaukoläm­pöverkon kaupungille? Se on kuitenkin se varsi­nainen aarre. 

    No eiköhän (?) sitä kaukoläm­pöverkkoa kohtaan ole saman­laiset vaa­timuk­set kuin sähköy­htiötäkin kohtaan.

    Kim­mo:

    Sähkön­si­ir­ron osu­udel­la on kir­jan­pitokikkailuil­la saatu aikaan rahasam­po, jota ei voi kilpailuttaa. 

    No ei kyl­lä olla. Siir­to­hin­to­ja valvoo energiamarkkinavirasto:
    http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1660&pgid=228

    Ja eihän markkinataloudessa(kaan) pitäisi perushyödyk­keel­lä voi­da tao­ta 50% liike­vai­h­dos­ta voittoa? 

    Lähde?

    Liian van­ha:

    Samal­la saadan siir­ret­tyä Ener­gialaitos demokraat­tisen päätök­sen­teon ja valvon­nan ulkop­uolelle eli kaven­netaan demokratiaa.

    Poli­itikot ja johto pää­sevät käh­mimään ilman kon­trol­lia liike­salaisu­u­den verhossa 

    Oletko­han huo­man­nut, että teet itses­täsi dorkan vaikutel­man näil­lä “yri­tyk­set paha — demokra­tia hyvä” vaahtoamisillasi? 

    Ote­taan nyt esimerkik­si tuo yllä mainit­tu. Vaa­dit samaan aikaan, että päätösten pitäisi olla “demokraat­tisia” ja sit­ten samal­la epäilet “poli­itikko­jen ja johdon” kuset­ta­van kansaa linssi­in. Etkö huo­maa tässä mitään ristiriitaa?

    Toisek­seen, myös yri­tys­toim­inta on varsin säänel­tyä, ja yhtiöit­tämi­nen useim­miten lisää läpinäkyvyyttä.

    Kari

  20. 4 prossan varain­si­ir­tovero tuos­ta kuu­den mil­jardin kaup­pahin­nas­ta on aika iso luku. Entäs jos yhtiön tase olisikin sem­moinen että hetiko­h­ta pitäisi kir­ja­ta alas omaisuuseriä?

  21. “Esimerkik­si hän voi ja tulee verot­ta­maankin korko­tuot­to­ja. Ihan kuten kaikkia muitakin korko­tuot­to­ja tässä maas­sa. Ei kai veron kier­to ihan noin help­poa ole:-)”

    Ei, se on vielä paljon helpom­paa. Siir­retään omis­tus ulko­maiselle bul­vaanille, jol­loin korko­tuot­to ei enää olekaan tässä maas­sa ja siis se on täysin verotonta.

    Tämä ei edes ole rikos ja kukaan ei val­vo, tyh­mähän sitä pitää olla jos _ei_ tee niin vaik­ka on merkit­täviä pääomia.

  22. Kari, en oikein usko että kaukolämp­pöverkkoon sinän­sä on saman­laisia kil­pailu­vaa­timuk­sia, ei kukaan ole esimerkik­si ole vaat­in­ut että vesi­jo­hdot pitäisi yksi­ty­istää. Omis­taa­han sitä kaupun­ki kadut joil­la liikute­taan ihmisiä, mik­sei sit­ten putkia joil­la liikute­taan lämpöä?

  23. Entäs kor­jausvel­ka? Kun­nal­lisy­htiöi­den arvoa lask­ies­sa tun­nu­taan huomioivan tule­vaisu­u­den tulot tasear­vona, mut­ta ei siir­tyviä rasit­tei­ta. Tai vaik­ka markki­na-arvoa lask­ies­sa tehdään ‑tili kor­jausve­las­ta, tehdään viereen +tili “var­moista tilauk­sista” rapis­tu­van infran osalta.

    Verkko laitet­ta­neen omak­si yhtiök­si, mut­ta sen ylläpi­totöi­den ansain­ta­malli pitäisi olla aivan toisen­lainen kuin teol­lisu­us­laitos­ta muis­tut­tavien voimaloiden. Myös ennakoin­nista ja var­muud­es­ta pitäisi palkita.

    Itse olen näh­nyt kun­nal­lis­tekni­ikan toim­intat­apo­jen muu­tok­sen sisältäpäin eri rooleis­sa parinkymme­nen vuo­den aikana, ja oma sub­jek­ti­ivi­nen näke­myk­seni on , että yhtiöit­tämi­nen on ain­oa mielekäs kehi­tys­su­un­ta. Nykyti­lan säi­lyt­tämi­nen vas­tu­ut­tomine luot­ta­mus- ja virkamiehi­neen on taan­tu­muk­sen tie.

  24. lasse kir­joit­ti 24.4.2010 kel­lo 17:51 … yhtiöit­tämi­nen on ain­oa mielekäs kehi­tys­su­un­ta. Nykyti­lan säi­lyt­tämi­nen vas­tu­ut­tomine luot­ta­mus- ja virkamiehi­neen on taan­tu­muk­sen tie.

    Tasan kaikissa kun­tien yhtiöis­sä on ne samat maal­likot hal­li­tuk­sis­sa. Ja johto on sama ja henkilökun­ta on sama. Ain­oa ero on, että toisin kuin kun­nan palveluk­ses­sa heil­lä autoe­dut, fir­man luot­toko­r­tit, ulko­maan matko­ja ei tarvitse hyväksyt­tää mis­sään… eikä tarvitse nou­dat­taa KVTES:ää vaan palkat saa­vat kel­lua ja liukua yms. yms. kivaa.

  25. Evert:

    Miten nykysys­teemin säi­lyt­tämi­nen helpot­taa noiden ongelmien ratkaisua? Tiedän että usein noin ensi vai­heessa onkin. Mut­ta sit­ten huo­mataan , että yhtiöt saa­vatkin ihan itse tehdä päätök­siä. Eli voidaan ratkaista ongelmia ihan käytän­nön näkökul­mas­ta. Luot­ta­musvä­ki ei pääse käh­mimään toim­intabud­jet­te­ja sosi­aalipuolen menoi­hin, kun­han bud­jetit rahoite­taan käyt­tö­mak­suil­la. Samal­la ale­taan tiedostaa infran ylläpi­don todel­liset kulut. Laiskat puoluekir­ja- ja urheiluseu­ra­jo­hta­jat tuh­laa­vat kaikkien tulospalkat, joten ale­taan halu­ta osaavia ammat­ti­jo­hta­jia julkisen sek­torin ulkop­uolelta, jot­ka ymmärtävät jär­jestää organ­isaa­tion tekemisen kannal­ta. Koulu­tus- ja kehit­tämis­bud­jetit sääde­tään vuosit­tais­ten palk­ka- ja käyt­tö­meno­jen eikä oman arvon kuvitelmien mukaan. Henkilöstön toimenku­va selkey­tyy, he eivät ole enää virkamiehiä vaan tehtävän suorit­ta­jia. Raas­ta­va ikuinen tehost­a­mi­nen lakkaa inva­lidis­oimas­ta ihmis­ten tuot­tavu­ut­ta, kun siir­ry­tään pieni­in tarkkara­jaisi­in organ­isaa­tioi­hin… jne.

    Epäon­nis­tuneitakin yhtiöit­tämisiä on, mut­ta ne voivat kri­isien­sä kaut­ta lop­ul­ta pää­tyä hyvi­in toim­intakult­tuurei­hin. Niis­sä on usein ongel­mana , ettei ole uskallet­tu luot­taa siihen , että asi­at suju­vat ilman hol­hous­ta. Maail­mas­sa ei ole mitään niin ongel­ma­ton­ta hom­maa , kuin suo­ma­laisen teknisen infran pyörit­tämi­nen ja ylläpi­to. Osaavia ja omis­tau­tunei­ta ihmisiä on käytän­nön tasol­la ja hom­ma toimii jo. Ongel­mana on hallinto, joka yrit­tää tehostaa valmi­ik­si tehokas­ta ja luo­da keinotekoisia kytken­töjä kun­tapäät­täji­in. Ja eläke­virkape­ri­aate. Päät­täjiä taasen vaivaa edis­ty­susko. Luul­laan että suo­ma­lainen yhteiskun­ta­malli on ain­ut­laa­tu­inen maail­man­per­in­töko­hde, johon ei saa kajo­ta ilman oikean­väristä puoluekir­jaa. Leikataan hallinto pois ja annetaan ihmis­ten tehdä työn­sä. Inno­vaa­tio­ta voidaan kokeil­la sil­loin täl­löin, mut­ta ei niil­lä tarvitse ark­i­toimia häiritä.

  26. “Oletko­han huo­man­nut, että teet itses­täsi dorkan vaikutel­man näil­lä “yri­tyk­set paha – demokra­tia hyvä” vaahtoamisillasi?

    Ote­taan nyt esimerkik­si tuo yllä mainit­tu. Vaa­dit samaan aikaan, että päätösten pitäisi olla “demokraat­tisia” ja sit­ten samal­la epäilet “poli­itikko­jen ja johdon” kuset­ta­van kansaa ”

    Ei poli­itikkoi­hin saa liikaa luot­taa ja hei­dän tekemisiään on valvot­ta­va hyvin tarkasti.
    Poli­itikoille on syn­tynyt käsi­tys, että heil­lä on kans­la­ta täysin avoin valtakirja .
    Eri­tyiseti täl­laiset ammt­tipoli­itikot ovat tämän ajat­telun ylläpitäjiä. Hyvä esimerk­ki on Mat­ti Van­hanen, joka pitää itses­tään selvänä, että hän voi päät­tää mis­tä asi­as­ta tahansa ja mitä tahansa ja valmis­telu on salaista ja kansalle vain ilmoite­taan mitä suuri joht­ja on päättänyt.

    Toisaal­ta kun­tien yhtiöt ovat useim­miten luon­noll­sia monopole­ja kuten Helsin­gin Ener­gia , joka voi puuhastel­la venäläisen kanan­paskan tai suo­ma­laisen puun kanssa ener­gia ratkaisuissaan.
    Ei se tarvitse varsi­nais­es­ti kil­pail­la kenenkään kanssa joten eivät ne aivan oikei­ta yhtiöitä ole.

    Se voi huo­let­ta suosia tehot­to­muut­ta eli ostaa jonkun poli­itikon velipo­jal­ta palvelu­ja ylihintaan.

    Myös poli­itikot sitoutu­vat yhtiön hallinnos­sa liike­salaisu­u­teen eli he voivat rajoit­taa , mis­tä he halu­a­vat keskutel­la ja mitä he halu­a­vat infor­moi­da yhtiön asioista.

    Yhtiön hal­li­tusten, johto­ryh­mien etec päätök­set ja pöytäkir­jat eivät ole julk­isia eikä päätök­sistä voi valit­taa esim hallinto-oikeuteen.
    Yri­tyshallinto on dikdatuurihallintoa

  27. Tpyy­lu­o­ma:

    Kari, en oikein usko että kaukolämp­pöverkkoon sinän­sä on saman­laisia kil­pailu­vaa­timuk­sia, ei kukaan ole esimerkik­si ole vaat­in­ut että vesi­jo­hdot pitäisi yksi­ty­istää. Omis­taa­han sitä kaupun­ki kadut joil­la liikute­taan ihmisiä, mik­sei sit­ten putkia joil­la liikute­taan lämpöä? 

    No kil­pailee­han se yksi­ty­isil­lä ener­gia­markki­noil­la siinä kuin muutkin ener­giafir­mat. Onhan se kai nyky­isinkin kuitenkin val­in­ta, läm­mit­tääkö mökin kaukoläm­möl­lä, öljyl­lä maakaa­sul­la vai sähköl­lä. Ei se minus­ta olisi loogista, että sähköä ei saisi tuot­taa kun­nal­lisen tar­joa­jan toimes­ta, mut­ta muus­sa ener­gias­sa tilanne olisi eri. Mut­ta kuten totesin, en tuo­ta EU:n kan­taa tiedä.

    Ja jos kukaan ei ole vaat­in­ut katu­jen yksi­ty­istämistä, niin: o/

    No joo, tuos­ta katu­jen yksi­ty­istämis­es­tä pitänee käy­dä pidem­pi pohd­in­ta, mut­ta ei se nyt ihan päätön idea ole 🙂

    Liian van­ha:

    Toisaal­ta kun­tien yhtiöt ovat useim­miten luon­noll­sia monopole­ja kuten Helsin­gin Ener­gia , joka voi puuhastel­la venäläisen kanan­paskan tai suo­ma­laisen puun kanssa ener­gia ratkaisuissaan. 

    Helsin­gin ener­gia ei kyl­lä ole luon­nolli­nen monop­o­li — eikä se ole minkään­lainen muukaan monop­o­li, vaan kil­pailee ener­gia­markki­noil­la siinä kuin muutkin firmat.

    Yhtiön hal­li­tusten, johto­ryh­mien etec päätök­set ja pöytäkir­jat eivät ole julk­isia eikä päätök­sistä voi valit­taa esim hallinto-oikeuteen. 

    Voi voi. Sin­nehän sitä onkin päivit­täin valitet­tu! Eikä tavanomaiseen oikeu­teen valit­tamis­es­ta tule ollenkaan samaa fiilistä!

    Yri­tyshallinto on dikdatuurihallintoa 

    Ja kuu on juustoa!

    Kari

  28. Osmo
    “Kaupun­ki siis saa täsätä sijoituk­ses­taan 300 miljoon­aa euroa korko­ja, jota ei voi pitää kohtu­ut­tomana, kos­ka viiden pros­entin korko ei ole ylim­i­toitet­tu, varsinkin kun vas­taan­ot­ta­van yhtiön omapääo­ma on vain 10 000 euroa.
    Mitä sit­ten tapah­tuu ener­gialaitok­sen voitolle? Har­mi kyl­lä, sitä ei enää ole. Se hupeni noi­hin korkoihin.”

    Sama kuvio tulee muuten tois­tu­maan kaikissa yri­tyk­sis­sä, mikäli osin­got laite­taan verol­la. Omis­ta­jat anta­vat fir­malleen vaku­udeton­ta lainaa, jon­ka korko voi kyl­lä olla rutkasti yli 5% ja otta­vat osinko­jen sijas­ta vain ker­taalleen verotet­tu­ja korkotuloja.

  29. Olisiko Syl­tyn esit­tämä menet­te­ly osin­gon­mak­sun kor­vaamis­es­ta korko­tu­loil­la oikeasti mah­dolli­nen? Kär­jis­te­tysti osakas voisi esimerkik­si laina­ta fir­malle yhden euron 10 000% kuukausiko­rol­la. Eikö verot­ta­ja (tai joku muu taho) puut­tuisi tähän?

  30. Mihin uno­h­tui pääo­mat­u­lon vero­tus? Eikö kaupun­gin myön­tämistä lain­oista tarvitse mak­saa lainkaan pääo­mat­u­lon veroa? Nor­maalis­sa yri­tys­ten välisessä kanssakäymisessä tämä nol­laisi tuon tilanteen…

    1. Kun­nat eivät mak­sa veroa tulois­taan. Siinähän tuo out­ous onkin, että jos kun­ta yhtiöit­tää osan toimin­nas­taan, se joutuu verolle, mut­ta jos sama toim­inta menee kun­nan bud­jetin kaut­ta, se ei ole verol­lista. Voitaisi­in tietysti yhtiöit­tää liiken­nelaitos ja ener­gialaitos samaan yhtiöön, niin liiken­nelaitok­sen tap­pio kuit­taisi ener­gialaitok­sen voitot…

  31. “Kun­nat eivät mak­sa veroa tuloistaan.”

    Voisiko kehi­tys kulkea toiseen suun­taan? Helsin­gin Ener­gia sulau­tuu kun­taan. Aja­tus on luul­tavasti mah­do­ton, mut­ta en välit­tömästi ainakaan keksinyt miksi.

  32. “Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 25.4.2010 kel­lo 20:41 Kun­nat eivät mak­sa veroa tulois­taan. Siinähän tuo out­ous onkin, että jos kun­ta yhtiöit­tää osan toimin­nas­taan, se joutuu verolle, mut­ta jos sama toim­inta menee kun­nan bud­jetin kaut­ta, se ei ole verollista.”

    Olen ihme­tel­lyt samaa. Kun­tasek­tori yrit­tää ratkaista löperön johtamisen ongelmia yhtiöit­tämäl­lä toimintoja.

    Jos ter­veyskeskus yhtiöitetään. Sen toim­inta ei muu­tu yhtään sen tehokkaam­mak­si. Olen näh­nyt, miten tehoa on saatu ostopalveluina, kun ter­veyshenkilökun­ta on siir­tynyt yksi­tyisen työter­veyspalvelui­ta tar­joa­van fir­man palveluk­seen. Vero­jen ja kat­tei­den jäl­keen toim­inta on kannattavaa.

    PARAS han­ke on hyvä tai paha esimerk­ki kun­nal­lis­es­ta kehit­tämis­es­tä. Salos­sa kymme­nen kun­taa yhdis­tyi. Ja kun oli yhdis­tyt­ty, niin pro­jek­ti lop­pui siihen. Val­tio mak­soi kym­meniä miljoo­nia euro­ja yhdi­tymisavus­tus­ta, jot­ka menivät palkan koro­tuk­si­in yms. yhdistymiskuluihin.

    Yhdis­tymis­pro­jek­ti päät­tyi val­tioneu­vos­ton päätök­seen ja ain­oa raken­nemuu­tos oli, että uusi Salo päät­ti rak­en­taa uuden, komean kaupungintalon.

  33. Kyl­lä kun­ta on osit­tain verov­elvolli­nen (tulovero­pros­ent­ti 6,1828), jos toim­intaa har­joite­taan kun­nan alueen ulkop­uolel­la. (Lähde: kunnat.net sivusto).

    Kun­nal­lis­ten liike­laitosten yhtiöit­tämis­vaa­timus perus­tuu siihen, että nykyti­lanne rikkoo aivan ilmi­selvästi EY-oikeu­den kilpailupykäliä.

    Kos­ka Helsin­gin Ener­gial­la on kun­nal­lis­ten liike­laitosten konkurssisuo­ja ja poikkea­va veroko­htelu, se on julkisen val­lan toimes­ta asetet­tu edullisem­paan ase­maan kuin yhtiö­muo­dos­sa toimi­vat kilpailijat.

    Tämä merk­it­see sitä, että joku Helsin­gin Ener­gian kil­pail­i­ja tai muu vahinkoa kärsinyt voi mil­loin tahansa haas­taa Suomen val­tion oikeu­teen ja voi vaa­tia val­ti­ol­ta vahin­gonko­r­vauk­sia siitä, että val­tio on rikkonut EY-oikeut­ta suosies­saan Helsin­gin Energiaa.

  34. Evert: “Jos ter­veyskeskus yhtiöitetään. Sen toim­inta ei muu­tu yhtään sen tehokkaam­mak­si. Olen näh­nyt, miten tehoa on saatu ostopalveluina, kun ter­veyshenkilökun­ta on siir­tynyt yksi­tyisen työter­veyspalvelui­ta tar­joa­van fir­man palveluk­seen. Vero­jen ja kat­tei­den jäl­keen toim­inta on kannattavaa.”

    Tässä tapauk­ses­sa tehokku­us ja kan­nat­tavu­us syn­tyy korkeista hin­noista — kun­ta mak­saa samas­ta palvelus­ta enem­män ja tot­ta kai se on tehokas­ta ja kan­nat­tavaa — yritykselle.

    Tämä yhtiöit­tämis­vaa­timus muuten kohdis­tuu liike­laitok­si­in, jot­ka toimi­vat markki­noil­la. Sähkö­markki­na on selvä tapaus, sähköä voi kuka vaan ostaa mis­tä vaan. Kaukoläm­pö ja vesi ovat jo eri asia.
    Sosi­aali- ja ter­veyspalveluista voidaan tode­ta, että yhä suurem­pi osa niistä voidaan han­kkia markki­noil­ta, joten liike­laitok­set toden­näköis­es­ti joudu­taan joko yhtiöit­tämään tai purkamaan.
    Eri­lai­sista korko­jär­jeste­ly­istä taas voidaan tode­ta, että ne muis­tut­ta­vat peit­el­tyä osing­in­jakoa ja aiheut­ta­vat yhtiölle veroseu­raa­muk­sia — vaik­ka rahan saa­ja olisi ulkomaillakin.
    Kyl­lä ovelia jär­jestelmiä paper­il­la kek­sii monikin, mut­ta verot­ta­ja on raa­ka, ei kek­seliäs — kaik­ki pan­naan verolle.

  35. rankkuri
    “lisiko Syl­tyn esit­tämä menet­te­ly osin­gon­mak­sun kor­vaamis­es­ta korko­tu­loil­la oikeasti mah­dolli­nen? Kär­jis­te­tysti osakas voisi esimerkik­si laina­ta fir­malle yhden euron 10 000% kuukausiko­rol­la. Eikö verot­ta­ja (tai joku muu taho) puut­tuisi tähän?”

    Verot­ta­ja puut­tuu tuol­laisi­in nau­ret­tavi­in korkoi­hin peit­el­tynä osin­gon­jakona, mut­ta jos käyt­tää käypää korkoa niin toden­näköis­es­ti pitäisi­men­nä läpi. Jollekin pienel­lä yri­tyk­selle vaku­udet­toamn lainan korko voisi hyvinkin olla “pikavip­pilu­okkaa” tai ainakin 10–20% välillä.

    Kreikkakin joutu pulit­ta­maan lainas­taan 7% ja se on sen­tään valtio!

    Kaik­ki tietenkin riip­puu siitä, mikä tulk­i­taan peit­el­lyk­si osingonjaoksi.

    1. On aivan selvää, että jos osinko­jen kaksinker­taista vero­tus­ta kiris­tetään, omis­ta­jat rahoit­ta­vat yhtiöitään mielu­um­min lain­oil­la kuin osakepääomalla.

  36. Sitaat­ti Kimmolta:
    “Sinäl­lään kan­natan Helsin­gin Ener­gian wind-fallin vero­tus­ta ja kun­taveroäyrin nos­tamista todel­liselle tasolle. 

    Eihän tässä nyky­mallis­sa ole jär­jen häivääkään, että helsinkiläi­nen mak­saa kun­nal­lisveron­sa sähkölaskun muodossa!?”

    Jos se näin menee, kan­natan Kim­moa. Sama kos­kee tietysti muidenkin kaupunkien ener­giay­htiöitä. Nekö mah­dol­lis­ta­vat räikeim­mät wind­fall-voitot ja vielä kivi­hi­ilel­lä? Olen alka­nut epäil­lä, että Helsin­gin, Lah­den ja muidenkin men­estyvien paikkakun­tien men­estyk­sen taus­tana on kivi­hi­ilen poltol­la melkoinen osuus.

    1. Helsin­gin pääpolt­toaine on maakaa­su. Jos Helsin­ki lask­isi sähkön hin­taa, osta­jia tulisi aika paljon. Helsin­gin sähköä saa ostaa kuka vain. Ener­gialaitos tuot­taa sikana voit­toa, mut­ta sähkö ja läm­pö ovat hinnal­taan halpo­ja, paljon halvem­pia kuin Espoos­sa, joka siis­ri ener­gialaitok­sen voitot Fortumille.

  37. Maakun­nis­sa­han kun­nal­liset sähköy­htiöt on yhtiöitet­ty aiko­ja sit­ten (osa on sit­ten myy­tykin pois). Näi­den voitoista val­tio kyl­lä kerää ropon­sa pois. Helsingille kyl­lä var­maan löy­tyy por­saan­reik­iä verot­to­muu­den säi­lyt­tämisek­si. Jos itselle koron mak­su käy mah­dot­tomak­si, niin jakakaa vaik­ka voit­to lop­ullisille omistajille/käyttäjille (=kaupunki­laisille) käytön suh­teessa. Eli laskekaa sähkön siir­to­hin­to­ja ja kaukoläm­pöhin­to­ja sen ver­ran, että tulos tulee nol­lak­si. Näin ei val­tio pääse helsinkiläis­ten kukkarolle.

  38. Ei Helsin­gin tietenkään pidä sitä sähkön hin­taa laskea (kos­ka se myy­dään vapail­la markki­noil­la), vaan sähkön siir­ron ja kaukoläm­mön hin­taa. Näis­sä sil­lä lie­nee monop­o­li ja ne menevät var­maan kokon­aan helsinkiläis­ten taskuista. Jos siis tarkoituk­se­na olisi estää helsinkiläis­ten rahan val­u­mi­nen muiden käsiin. 

    Jos Helsin­gin ener­gia tekee “sikana voit­toa”, vaik­ka sen myymä ener­gia on hal­paa mui­hin ver­rat­tuna, niin tämä voi johtua vain siitä, että kil­pail­i­joiden pääsy sen apa­jille on jotenkin estet­ty ja siinä mielessä EU:lla on kyl­lä tässä ihan oikea meinin­ki tasoit­taa markkinatilanne.

    1. Kyse on kaukoläm­pöverkos­ta, joka nos­taa ener­gian hyö­ty­suhdet­ta. Jos tuo investoin­ti arvotet­taisi­in oikeisi­in kus­tan­nuk­si­in­sa, ei se niin tavat­toman paljon tuo­ta. Helsin­ki kerää pääo­mat­u­lo­ja mil­jar­di­en investoin­nista, joka on tehty vuosikym­menten kuluessa.

  39. Näinköhän tässä tulee käymään, että EU tulee vielä vaa­ti­maan yhtiöitet­ty­jen toim­into­jen myymistä.

  40. Jor­ma Nordlin: “Näinköhän tässä tulee käymään, että EU tulee vielä vaa­ti­maan yhtiöitet­ty­jen toim­into­jen myymistä.”

    Koti­maiset poli­itikot ne näitä pikavoit­to­ja haluavat.

  41. Soin­in­vaara: “Helsin­ki kerää pääo­mat­u­lo­ja mil­jar­di­en investoin­nista, joka on tehty vuosikym­menten kuluessa.”

    Juuri tuos­sa kitey­tyy Helsin­gin vel­ka Suomelle. Pääkaupunkiseu­tu on kerän­nyt alueelleen käytän­nössä kaik­ki val­tion , yri­ty­selämän ja koulu­tuk­sen rahat.

    Käytän­nössä malli menee näin: pääkaupunkiseu­tu (Helsin­ki suurim­pana) rak­en­taa toim­i­ti­lat ja toim­intaan liit­tyvän infra­struk­tu­urin. Val­tion hallinnon kaik­ki sek­torit, korkeak­oulut, yri­ty­selämän keskushallinto jne. mak­sa­vat tämän kaiken sekä ylläpitäjän ( pääkaupunkiseu­tu , mm. Helsinki)voiton. Liitän­näisenä tulee tietenkin asun­to­tuotan­to, jon­ka kaut­ta Kelan tuet ohjau­tu­vat Helsin­gin poh­jat­tomaan kas­saan opin­to- , asum­is- ja toimeen­tu­lo­tukien kaut­ta. Näi­den tukimuo­to­jen nim­i­tyk­set eivät ole var­maankaan oikein, mut­ta nimi ei ole se oleelli­nen tekijä.

    Tämä keskit­tymi­nen (ruuhkau­tu­mi­nen) nos­taa hin­to­ja , mikä taas oma­l­ta osaltaan lisää esim. Helsin­gin voit­toa. Onko mitään järkeä siinä, että, Helsin­gin Yliopis­ton laitok­sen vuosi­bud­jetista n. 75 % menee muuhun kuin opetuk­seen ja tutkimuk­seen? Suurimp­ina meno­er­inä ovat juuri kiin­teistöku­lut vuokri­neen , kiin­teistöveroi­neen , sähkö‑, vesi‑, läm­pöku­luineen jne. Nythän puhutaan siitäkin, että yliopis­to­jen olisi kerät­tävä raha ope­tus- ja tutkimus­puolelle yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, jot­ta val­tion tuki voitaisi­in ohja­ta kokon­aisu­udessaan kaupungeille.

    Kun Helsin­gin kaupun­gin pitäisi vähän mak­saa voitostaan veroa , alkaa hirveä val­i­tus ja sinän­sä lailli­nen veronkierto. 

    Tai kun hal­li­tus esit­tää val­tion viras­to­jen hajasi­joi­tus­ta tai maakun­tien yliopis­to­jen vahvis­tamista , niin vaah­do­taan siltarumpupolitiikasta. 

    Mikä sopisi nimek­si tälle keskit­tämis­poli­ti­ikalle? Sil­trumpu­jen kokoon ver­rat­tuna moot­tori­tien tun­nelit kuvaisi­vat hyvin keskit­tymis­poli­ti­ikan suuruusluokkaa.

    Ehdotan Helsin­gin kaikki­in ongelmi­in hyvää ratkaisua. Siir­retään pääkaupunki­toimin­not sisä­maan kaupunkei­hin. Kesku­s­paikkana voisi olla Tam­pere. Kehit­tyvä sähköi­nen tiedon­si­ir­to ei edel­lytä eri toim­into­jen fyy­sistä lähel­lä olemista. 

    Helsin­gin edulli­nen sijain­ti meren ja lentoli­iken­teen kannal­ta voidaan hyö­dyn­tää siten, että ko. alue toimisi lähin­nä vien­nin ja tuon­nin väliter­mi­naali­na. Ko. toim­into­jen ohjaus voitaisi­in johtaa jous­tavasti muual­ta Suomesta.

    1. Ismo Per­naa leikkisästi olet­taa, että eläisimme maail­mas­sa, jos­sa val­tio kerää vero­ja muual­ta Suomes­ta ja siirtää niitä Uudelle­maalle. Oike­as­sa maail­mas­sa tapah­tuu toisin. Val­tio kerää rahaa Uudelta­maal­ta ja siirtää niitä muualle Suomeen, kun huomioon on jo otet­tu valtin Uudel­la­maal­la mak­samat palkat.

  42. Jep.
    Ja yliopis­ton suuret vuokraku­lut johtu­vat vain ja ain­oas­taan siitä, että joku nerokas byrokraat­ti kek­si, että yliopis­ton (ja muidenkin val­tion laitosten) täy­tyy mak­saa vuokraa omista kiinteistöistään.

  43. Raimo K
    “Ja yliopis­ton suuret vuokraku­lut johtu­vat vain ja ain­oas­taan siitä, että joku nerokas byrokraat­ti kek­si, että yliopis­ton (ja muidenkin val­tion laitosten) täy­tyy mak­saa vuokraa omista kiinteistöistään.”

    Mitä ihmeen hyö­tyä siitä olisi, että yliopis­to ei mak­saisi vuokraa kiin­teistöistään, mikäli vuokran­mak­su­un siir­ryt­täessä yliopis­ton määrära­ho­ja on lisät­ty vuokran määrällä? 

    Ain­oa merk­i­tys olisi siinä, että yliopis­tol­la ei olisi enää tarvet­ta opti­moi­da tilan­tarvet­taan. En näe tuo­ta kyl­lä minkään­laise­na hyö­tynä sil­lä sil­loin kun tiloista ei tarvitse mak­saa mitään, niitä käytetään toden­näköisem­min turhi­na varas­toina tms kuin sil­loin jos niistä joutuu maksamaan.

  44. Sylt­ty: “Mitä ihmeen hyö­tyä siitä olisi, että yliopis­to ei mak­saisi vuokraa kiin­teistöistään, mikäli vuokran­mak­su­un siir­ryt­täessä yliopis­ton määrära­ho­ja on lisät­ty vuokran määrällä?
    Ain­oa merk­i­tys olisi siinä, että yliopis­tol­la ei olisi enää tarvet­ta opti­moi­da tilan­tarvet­taan. En näe tuo­ta kyl­lä minkään­laise­na hyö­tynä sil­lä sil­loin kun tiloista ei tarvitse mak­saa mitään, niitä käytetään toden­näköisem­min turhi­na varas­toina tms kuin sil­loin jos niistä joutuu maksamaan.”

    Epäilemät­tä jonkin­lais­es­ta kom­pen­saa­tios­ta on aikoinaan sovit­tu, mut­ta sen on aika syönyt, nyt mak­se­taan vuokraa niikuin markki­noil­la ja kus­tan­nuk­set kasvavat.
    Se että yliopis­tot eivät muka osaisi hallinnoi­da kiin­teistöjään ker­too paljon siitä, mitä ajat­telet yliopis­toista yleensä.
    Jos olet kiin­nos­tunut mak­samaan vuokraa omis­tamis­tasi kiin­teistöistä, autan sin­ua mielel­läni ja otan kyl­lä vas­taan kaik­ki suorituk­sesi, niin että ne eivät ole vajaakäytöllä.

  45. Raimo K.:“Mitä ihmeen hyö­tyä siitä olisi, että yliopis­to ei mak­saisi vuokraa kiin­teistöistään, mikäli vuokran­mak­su­un siir­ryt­täessä yliopis­ton määrära­ho­ja on lisät­ty vuokran määrällä?”

    Ei ole kyse siitä, etteikö korkeak­oulu­tuk­sen pitäisi mak­saa vuokraa. Vaan siitä, että Helsin­gin kaltaisen kaupun­gin kus­tan­nus­ta­so on niin korkea, että kolu­tus on teho­ton­ta. Siis koulut­tau­tu­miseen tarvit­tavaa rahaa siir­tyy muuhun kuin itse siihen ‚johon ko. toim­inta on tarkoitet­tu. Sik­si maakun­tayliopis­tot ovat Suomelle kus­tan­nuste­hokkaampi vai­h­toe­hto, johon suun­taan pitää pyrkiä.

    Soin­in­vaara:” Per­naa olet­taa, että eläisimme maail­mas­sa, jos­sa val­tio kerää vero­ja muual­ta Suomes­ta ja siirtää niitä Uudellemaalle.”

    Tässä lausumas­sa näkyy taas kaikissa lie­mis­sä keit­e­tyn poli­itikon puolitotuus.

    Uuden­maan suuri vero­ker­tymä on seu­raus­ta epäter­veestä keskit­tymis­poli­ti­ikas­ta. Aikaisem­min kuvaa­mani keskit­tymisilmiö aiheut­taa rahan ja työn siir­tymisen ko. keskit­tymi­in. Se , että sieltä sen jäl­keen kerätään suurim­mat vero­tuo­tot kuvaa hyvin tätä ilmiötä.

    Soin­in­vaara halu­aa kään­tää ilmaisuni sel­l­aisek­si, että väitän vero­tu­lo­ja kerä­tyn maaseudul­ta ja siir­re­tyn sit­ten esim. Uudellemaalle.

    Kukaan ei liene laskenut sitä, mikä on tämän raken­nesi­ir­tymän rahalli­nen tase. Siis kuin­ka paljon rahaa vir­taa kaupunkei­hin ja miten paljon sitä tulee takaisin. 

    Onko Soin­in­vaara todel­la sitä mieltä, että rahavir­rat kulke­vat ain­oas­taan yhteen suun­taan, siis kaupungeista maaseudulle?

  46. Ilpo Per­naa: “Ei ole kyse siitä, etteikö korkeak­oulu­tuk­sen pitäisi mak­saa vuokraa.”

    Tästä juuri on kyse. Yliopis­tot mak­sa­vat nyt vuokraa kiin­teistöistä, jot­ka aikaisem­min kuu­lui­v­at niille. Muuten­han täl­lä vain kas­vatet­taisi­in val­tion bud­jetin lop­pusum­maa, mut­ta kun vuokras­sa on mukana tuottovaatimus.
    Absurdia.

    Mitä rahavir­toi­hin tulee, ne kulke­vat samaan suun­taan kuin ihmisvir­ratkin ja maat­alouden raken­nemuu­toshan alkoi jo sil­loin kun peruna tuoti­in Pom­merin sodan tuloksena.

    1. Kun tähän sisäisen vuokran jär­jestelmään siir­ryt­ti­in, yliopis­tot järkeis­tivät huo­mat­tavasti tilankäyt­töään. Niiden bud­jet­tia myös lisät­ti­in vuokra­meno­jen määräl­lä. Jos yliopis­toil­ta otet­taisi­in pois vuokra, otet­taisi­in tietysti tuo lisäys tulop­uolelta. En usko, että ne oli­si­vat siihen tyytyväisiä.

  47. Kun tähän sisäisen vuokran jär­jestelmään siir­ryt­ti­in, yliopis­tot järkeis­tivät huo­mat­tavasti tilankäyttöään.

    Toisaal­ta nyt on kai myös osit­tain sel­l­ainen tilanne, että tilaa on aina liian vähän. Kun nyt suun­nitel­laan tilat tarpeen mukaan, ne on täytet­ty jo ennen kuin ne valmis­tu­vat tai saadaan käyt­töön, kos­ka yhtään ylimääräistä ei voi­da perustel­la tarpei­den mukaan. Sit­ten kun tila saadaan käyt­töön, löy­ty­isi jo lisätarpeita.

  48. Soininvaara:“Niiden bud­jet­tia myös lisät­ti­in vuokra­meno­jen määrällä.”

    Kenelle tuo raha mak­se­taan ? Helsin­ki on ruuhkau­tu­misen takia niin kallis kaupun­ki, että korkek­oul­u­laitos saavut­taisi parem­mat tulok­set maaseutukaupungeissa.

    Eikö koulu­tuk­seen tarkoitet­tu raha pitäisi men­nä sisältöön eikä seiniin?

    Raimo K:“Mitä rahavir­toi­hin tulee, ne kulke­vat samaan suun­taan kuin ihmisvir­ratkin ja maat­alouden raken­nemuu­toshan alkoi jo sil­loin kun peruna tuoti­in Pom­merin sodan tuloksena.”

    Tuo on yksinker­tainen johtopäätös. Viisaal­la val­tion laitosten sijoit­tamisel­la voitaisi­in Suomea rak­en­taa tas­apain­ois­es­ti. Ei ole mitään järkeä paka­ta kaikkea etelän suuri­in kaupunkei­hin. Helsin­ki on jo nyt saavut­tanut kri­it­tisen pis­teen, jos­sa kaik­ki on niin kallista, että se hidas­taa Suomen kansan­talouden kasvua.

  49. Helsin­gin Ener­gia on myynyt sähköä myös Helsin­gin kaupun­gin ulkop­uolisille alueille. Täl­lais­es­ta elinkeino­toimin­nas­ta tulisi Helsin­gin Ener­gian mak­saa tuloveroa.

    Mut­ta tilin­päätök­sen mukaan Helsin­gin Ener­gia ei kuitenkaan ole mak­sanut ollenkaan tuloveroa sähkön myyn­nin liike­toimin­nas­ta. Ain­oas­taan kon­sernin tytäry­htiöt ovat mak­sa­neet tuloveroa.

    Onko­han Helsin­gin Ener­gia syyl­listynyt verovilp­pi­in vai löy­tyykö jokin muu selitys?

  50. Vuokrat mak­se­taan tietenkin Senaat­tiki­in­teistölle. Sen voit­to oli v. 2009 150 milj. euroa ja se mak­soi veroa n. 900 000 euroa.

    Senaat­tiki­in­teistön hallitus:
    “Hal­li­tus esit­tää, että tilikau­den voitos­ta 150.863.043,65 euroa tuloute­taan voiton tuloutuksena
    val­ti­olle 100.000.000,00 euroa ja jään­nös 50.863.043,65 euroa siir­retään edel­lis­ten tilikausien
    voiton/ tap­pi­on tilille.”

    Työ­paikko­ja Senaat­ti-kiin­teistöl­lä on 270 , joista 170 on Helsingis­sä. Samoin asi­aan kuu­lu­vat toim­i­ti­lat. Jälleen yksi esimerk­ki lukuis­ten muiden joukos­sa. Val­tio perus­taa liike­laitok­sen, jon­ka toimin­noista suurin hyö­ty tuloutuu pääkaupunkiseudulle. Läh­es kaik­ki Senaat­tiki­in­teistö­jen työ­paikoista olisi voitu sijoit­taa järkevästi muualle Suomeen. Sitä puoltaa sekin, että kiin­teistöt jakau­tu­vat koko Suomen alueelle. 

    Käytän­nössä siis Senaat­ti-kiin­teistö­jen vuokralaiset mm. yliopis­tot on val­jastet­tu tuot­ta­maan voit­toa uusia investoin­te­ja varten. Arvat­tavasti tähän kiin­teistöbis­nek­seen liit­tyy pääkaupunkiseudun isot raha­laitok­set ja rahas­tot sijoi­tu­so­suuksi­neeen ja voittoineen.

    Pääkaupunkiseudul­la mm. yliopis­to­jen kuukausit­tainen neliövuokra on 15 euron paikkeil­la ja muual­la maas­sa keskimäärin reilusti alle 10 euron. 

    Soin­in­vaara ym. kuit­taa­vat, että val­tio (Ope­tus­min­is­ter­iö) mak­saa yliopis­to­jen vuokrat. Täl­löin halu­taan antaa ymmärtää, että raha ei ole keneltäkään poies.

    Eikös kuitenkin lop­pu­vi­imek­si ole kyse val­tion antoisas­ta tues­ta pääkaupunkiseudulle. Tämä on toisin vain yksi pieni osa monien muiden tukimuo­to­jen heinäsuovassa.

    On puhut­tu siitä miten rahoituk­sen niukku­us paran­taa kil­pailua ja tieteen tekemisen tasoa yliopis­tok­oulu­tuk­ses­sa (mm. J. Ollila). Ja siitä, että suo­ma­laiset tieteen­tek­i­jät eivät hakeudu riit­tävästi ulko­maille saa­maan uut­ta. ‑voi pyhä yksinkertaisuus-

    Käytän­nössä rahan puute (kiin­teistöbis­nek­sen voit­to­jen lisäämi­nen) aiheut­taa tiede­laitosten välisiä ja sisäisiä kauno­ja , kyräi­lyjä ja selkään­puuko­tuk­sia. — han­kkikaa rahoi­tus­ta ulkop­uolelta yksi­tyiseltä sektorilta — 

    Siinäpä vas­ta hyvä kon­sti , mikä vie aikaa ja ener­giaa siitä mihin yliopis­to­laitos on tarkoitet­tu. Ei amerikan­malli toi­mi Suomes­sa, mei­dän markki­namme ovat aivan liian pienet sellaiseen.

    Mikään ei puol­la nyky­istä keskit­tymis­poli­ti­ikkaa ain­oal­lakaan yhteiskun­nan sektorilla.

    1. Menivätköhän tässä tulot ja menot sekaisin? Onko se val­tion tukea Helsingille, että val­tio laskut­taa sikahin­to­ja helsinkiläi­sistä kiin­teistöistä ja antaa samanalaisia kiin­teistöjä maakun­nis­sa pilkkahintaan?

  51. Ilpo Per­naa:

    Mikään ei puol­la nyky­istä keskit­tymis­poli­ti­ikkaa ain­oal­lakaan yhteiskun­nan sektorilla. 

    No itseasi­as­sa osa­puilleen joka iki­nen talouden fun­da­ment­ti, his­to­ria ja yleinen elämänkoke­mus nimeno­maan tukee juurikin sitä, että asi­at kan­nat­taa keskit­tää. Suomen keskeisin ongel­ma on se, että meil­lä kaupungis­tu­misas­te on 20 pros­ent­tiyk­sikköä liian mata­la (ver­rat­tuna esimerkik­si Ruotsiin).

    Kari

  52. hmm.. miten niin jäisi katainen ilman veroja?
    Tietääk­seni korko­ja ei voi ottaa vas­taan verottomasti.

    Toisaal­ta, kaupun­ki ei jou­tu­isi mak­samaan 29%+29% ~50% veroa voitoista, vaan ihan vain 29%.
    Verot­ta­ja on kyl kat­tonu moi­set peit­el­lyk­si osin­gon­jaok­si, ja lop­putu­lok­se­na sama 50% vero + ran­gais­tusverot.. eli var­maan toiset 50% lop­pusum­mas­ta.. eli 75% vero­ja alkuperäismäärästä.

    Noil­la rosen­teil­la, onko ihme jos yrit­täjiä hie­man vitut­taa aja­tus että yrit­täjien pitäisi mak­saa vielä enem­män veroja?
    Meinaan ku suurim­mal­la osal­la jo aivan ruhti­naal­liset palkat.. sem­moi­set 700e/kk…

  53. Kari:“No itseasi­as­sa osa­puilleen joka iki­nen talouden fun­da­ment­ti, his­to­ria ja yleinen elämänkoke­mus nimeno­maan tukee juurikin sitä, että asi­at kan­nat­taa keskittää.”

    Mikä Helsin­gin kalleudessa on sit­ten niin hyvää, että sinne kan­nat­taa keskit­tää lisää ?

    Mikä maakun­tien köy­htymisessä on sit­ten niin hyvää, että sitä kan­nat­taa lisätä?

    Soin­in­vaara: “Menivätköhän tässä tulot ja menot sekaisin? Onko se val­tion tukea Helsingille, että val­tio laskut­taa sikahin­to­ja helsinkiläi­sistä kiin­teistöistä ja antaa samanalaisia kiin­teistöjä maakun­nis­sa pilkkahintaan?”

    Juuri tuo on se vil­lakoiran ydin: HELSINGIN RUUHKAUTUMISEN VUOKSI HINNAT OVAT PILVISSÄ. Maakun­nis­sa on tilaa ja kaik­ki elämi­nen on halvem­paa. SIKSI MYÖSKÄÄN KIINTEISTÖJEN HINNAT JA HOITO ON HALVEMPAA.

    Soin­in­vaaran ja vihrei­den lin­ja on keskit­tää kaik­ki kaupunkei­hin. Mikään ei puol­la tuon lin­jan järkevyyt­tä. Helsin­ki on siitä malliesimerkki. 

    Soin­in­vaar­al­ta on vielä jäänyt huo­maa­mat­ta se tosi­a­sia, että Senaat­ti-kiin­teistöt ostaa palveluina kaik­ki kiin­teistöi­hin liit­tyvät toimet. Se tuo työtä mm. helsinkiläisille. 

    Palve­lut mak­se­taan vuokris­sa, jot­ka mak­saa valtio.
    O.S:“Niiden (yliopis­tot) bud­jet­tia myös lisät­ti­in vuokra­meno­jen määrällä”

    Toisin­sa­noen val­tio mak­saa Senaat­ti-kiin­teistö­jen kulut ja ne rahat pää­tyvät työn , kiin­teistövero­jen, sähkön , läm­mi­tyk­sen jne. kaut­ta suurim­mak­si osak­si helsinkiläis­ten taskuihin.

    Asun­to­tuotan­nos­sa on pitkälti sama tilanne pl. yksi­tyi­nen rak­en­t­a­mi­nen. Val­tio tukee Helsin­gin vuokra-asun­to­tuotan­toa avokä­tis­es­ti. Ongel­mana on rak­en­tamisen kalleus, sikahinnat. 

    http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Jutut/Hitasjono-paljasti-asuntotuotannon-vinoumat

    Tuet eivät lopu rak­en­tamis­vai­heeseen. Kelan yms. vuokrat­uet mah­dol­lis­ta­vat asumisen monille.
    HOAS toimii ja raken­nut­taa val­tion rahoit­ta­mal­la opin­to- ja asumistuella. 

    Kaik­ki tämä val­tion mak­sama tuki olisi huo­mat­tavasti vaikut­tavam­paa, jos se kohdis­tu­isi muualle kuin sikakalli­iseen Helsinkiin.

    Vai ovatko nämäkin rahavir­rat Soin­in­vaaran mielestä helsinkiläisiltä val­ti­olle ? Helsin­gin ongelmien ratkaisuna on kaiken mah­dol­lisen hajasi­joit­ta­mi­nen , ei haal­im­i­nen ja keskittäminen.

  54. Esko Nie­mi (vaikut­ta­va CV), elää muiden city-ajat­telun asiantun­ti­joiden kanssa samas­sa ajatusharhassa: 

    “Vaik­ka edel­lä käyte­tyis­sä tilas­tois­sa pääkaupunkiseudun rasituk­sek­si las­ke­taan sinne sijoit­tunut koko maa­ta palvel­e­va val­tion keskushallinto ym., pystyy pääkaupunkiseu­tu silti vas­taa­maan sieltä kerä­ty­il­lä vero­tu­loil­la suurim­mas­ta osas­ta köy­hem­män Suomen tulovajetta”

    Ts. mikä on syy ja mikä on seu­raus ? Suomen haja-asu­tusalue on köy­hä juuri sik­si, että hal­lit­se­mat­toma­l­la raken­neke­hi­tyk­sel­lä on annet­tu syn­tyä pääkaupunkikeskit­tymän kaltainen rahanielu.

    Miten val­tion­hallinnon ja yksi­tyisen sek­torin keskushallinto voi olla rasitus ? Val­tio ja koko Suo­mi mak­saa ko. hallinnon palkat.

    Tilas­tokeskuk­sen laskel­ma huomioi vain suo­rat tuet. Ylem­pänä kuvaa­mani rakenne jää laske­mat­ta, kos­ka sille ei löy­dy tun­nus­luku­ja , eikä liion ymmärrystä.

    Jos olisi heti alun­perin lähdet­ty viisaasti sijoit­ta­maan koko hallinto , korkeak­oulu­tus ja sen liitän­näiset , julki­nen ja yksi­tyi­nen sek­tori, koko maan alueelle tasais­es­ti, niin emme olisi nyt tässä tilanteessa.

    Pääkaupunkiseu­tu ruuhkau­tuu ja maaseu­tu tyh­je­nee. Kum­mankin alueen talous on tehotonta.(Helsingin sikakalleus/O.S.)

    Nyt on kuitenkin yritet­tävä paika­ta tehtyjä virheitä ja näköalat­to­muut­ta. Raken­nemuu­tos on kään­net­tävä toiseen suun­taan val­tio­hallinnon akti­ivisel­la työl­lä. Lääke­laitok­sen siirtämi­nen Kuopi­joon on hyvä alku ja sel­l­aista tulee jatkaa.

    Siis en kiistä mitenkään Tilas­tokeskuk­sen numeroi­ta, mut­ta siinä on vain pieni osa totuutta.

    1. Lääke­laitok­ses­ta on san­ot­ta­va, ettei sitä siir­ret­ty Kuo­pi­oon vaan van­ha lääke­laitos lakkautet­ti­in ja Kuo­pi­oon perustet­ti­in paljon pienem­pi, pelkästään kansal­liseen toim­intaan keskit­tyvä yksikkö samal­la, kun Suo­mi luovit­tu lääke­laitok­sen kukois­ta­van toimin­nan pääosin ulkomaille.

  55. Hieno jut­tu siis, että entisen lääke­laitok­sen hesalaiset huip­puasiantun­ti­jat vapau­tu­i­v­at työ­markki­noille tahkoa­maan hyvinvointia.

  56. Osmo, jos läm­möstä saata­va voit­to on vaat­in­ut mil­jar­di­en investoin­nit, niin mil­lä logi­ikalla tässä tuote­taan “sikana” voit­to­ja? Tietenkin isoil­la investoin­neil­la saadaan euromääräis­es­ti enem­män voit­toa kuin pienillä.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.