Köyhän lakkoase on tylsä

Olen täl­lä blogilla arvostel­lut joitakin avainalo­jen lakko­ja siitä, että lakon tarkoi­tus on kiristää hyväo­saisille ryh­mille lisää etu­ja huono-osais­ten kustannuksella.

Kau­pan ja elin­tarvikealan lakot ovat toista maa­ta. Lakos­sa ovat ja oli­vat ryh­mät, jot­ka kuu­lu­vat tulo­me­di­aanin ala­puolelle. Sosi­aalis­es­ti lakko on siis oikeutet­tu. Mut­ta kun ei ole kyse avain­ryh­mästä, lakkoase on tylsä.

Stock­man­nin toim­i­tusjo­hta­ja valit­ti, kuin­ka kalli­ik­si lakko kau­palle tulee. Stock­alle saat­toi tul­lakin, kun oli nuo Hul­lut Päivät, mut­ta tuliko kau­palle? Lakkopäivänä ei myy­ty mitään, mut­ta osa kuluista jäi, vaik­ka palkkara­ho­ja säästyikin. Lakkopäivä tuot­ti siis tap­pi­o­ta, mut­ta tuot­tiko lakkovi­ikko tai ainakaan lakkokuukausi? Mitä ihmiset tekivät niil­lä rahoil­la, joi­ta eivät lakkop­er­jan­taina tuh­lanneet ostok­si­in? kaivoivat maa­han? Jos tarvit­sit paitaa, mut­ta et voin­ut ostaa sitä per­jan­taina, olitko ilman paitaa syksyyn?

Väitän, että kau­pan myyn­nille ei tapah­tunut juuri mitään, mut­ta yhden päivän palkat säästyivät. Ettei vain men­nyt voiton puolelle?

Elin­tarvike­lakko taas sat­tuu työ­nan­ta­jaan, mut­ta ei vain työ­nan­ta­jaan, vaan myös työn­tek­i­jään ja suo­ma­laiseen maat­alouteen. Koti­maista ruokaa ei saa, mut­ta ulko­maista saa. Osa kulut­ta­jista oppii uusia tuot­tei­ta ja uudet tuot­teet oppi­vat tien Suomeen. Osa muu­tok­ses­ta jää pysyväksi.

69 vastausta artikkeliin “Köyhän lakkoase on tylsä”

  1. Uskoisin, että osa niistä per­jan­tai­sista rahoista kului rav­in­tolois­sa yms. Eli var­masti tap­pi­o­ta tuli.

  2. Osmo:

    Lakos­sa ovat ja oli­vat ryh­mät, jot­ka kuu­lu­vat tulo­me­di­aanin ala­puolelle. Sosi­aalis­es­ti lakko on siis oikeutettu.

    häh? Ai miten niin? Sin­ulle on jotenkin tyyp­il­listä jakaa näitä oikeu­tuk­sia mil­loin millekin asialle, joka on sinus­ta ok.

    Min­ul­la ei sinänäsä oo mitään elin­tarvikealan lakkoilua vas­taan, mut­ta ei se nyt tee lakos­ta oikeutet­tua, että lakko­laiset saa alle keskipalkan. Ihan kuin jotain keskimääräistä enem­män ansait­se­via saisi riistää niin paljon kuin sielu sietää kun­han palk­ka pysyy keskiar­von yläpuolella.

  3. Soin­in­vaara: “Osa kulut­ta­jista oppii uusia tuot­tei­ta ja uudet tuot­teet oppi­vat tien Suomeen. Osa muu­tok­ses­ta jää pysyväksi.”

    Onko tämä sit­ten huono asia? Eikö tuo ole vain markki­noiden tehos­tu­mista? Jos lakon aikana oste­taan huonom­pia tuot­tei­ta, kos­ka on pakko, eikö niistä var­masti pala­ta takaisin siihen parem­paan? Jos taas joku lakon aikana joutuu kokeile­maan tuotet­ta, jos­ta pitää tot­tumus­tuot­teitaan enem­män, eikä sik­si palaa niihin koti­maisi­in, eikö kulut­ta­jan hyö­ty ennem­minkin kasva?

  4. Art­turi:

    häh? Ai miten niin? Sin­ulle on jotenkin tyyp­il­listä jakaa näitä oikeu­tuk­sia mil­loin millekin asialle, joka on sinus­ta ok. 

    No eikös täl­lainen “keskustelu” ole vähän näis­sä blo­geis­sa tapana?

  5. “Osa kulut­ta­jista oppii uusia tuot­tei­ta ja uudet tuot­teet oppi­vat tien Suomeen. Osa muu­tok­ses­ta jää pysyväksi.”

    ETL:n ja Leipurili­iton työ­su­lus­sa tulee ole­maan läh­es 500 elin­tarvikealan laitos­ta, paljon enem­män kuin työn­tek­i­jöi­den lakko sul­kee. Niis­sä menee kiin­ni n. 60 ja myöhem­min 80 laitosta.

    Aika pahasti siis suo­ma­lainen elin­tarvike­te­ol­lisu­us ampuu itseään nilkkaan.

  6. En myöskään oikein ymmär­rä tuo­ta lakon oikeu­tus­ta sil­lä perus­teel­la, että lakkoil­i­jat ovat alle medi­aan­i­t­u­loisia. Tuol­la logi­ikalla­han palkkaerot ilmeis­es­ti eivät ole ikinä oikeutettuja?

  7. “Kaikkien palkko­jen pitäisi olla vähin­tään keskiar­von suu­ruisia.” (Perään vielä hymiö 😉

    1. En sanonut, että kaikkien palkko­jen pitää olla keskiar­von­suu­ruisia. On vain jogtenkin enem­män ymmär­ret­tävää, että ne, joille arpa­jai­sis­sa on annet­tu vähem­män kuin muille, yrit­tävät saa­da mui­ta kiin­ni kuin se, että ne, joil­la jo nyt on enem­män kjuin muil­la, kiristävät mui­ta saadak­seen suurem­man osan kakus­ta noiden muiden kustannuksella.

  8. Ainakin osa työ­tais­teluista olisi väl­tet­ty, jos työ­nan­ta­japuoli olisi läht­enyt mukaan tekemään “jotain tupon­ta­paista”. Työn­tek­i­jäpuolel­la tähän oli halukkuutta.
    Hyväo­sais­ten avainalo­jen edun­valvo­jat ovat oppi­neet sen minkä yri­ty­selämäkin — käytetään tilaisu­us hyväk­si. His­to­ria opett­taa, alako­htais­es­ti, onko tämä sit­ten hyväk­si pidem­mäl­lä tähtäimel­lä vai ei. Toden­näköis­es­ti etu­jen kiristämi­nen kan­nat­taa, kos­ka tänään tien­at­tu euro on arvokkaampi kuin joskus myöhem­min saatava.

  9. OS: “En sanonut, että kaikkien palkko­jen pitää olla keskiar­von­suu­ruisia. On vain jogtenkin enem­män ymmär­ret­tävää, että ne, joille arpa­jai­sis­sa on annet­tu vähem­män kuin muille, yrit­tävät saa­da mui­ta kiin­ni kuin se, että ne, joil­la jo nyt on enem­män kjuin muil­la, kiristävät mui­ta saadak­seen suurem­man osan kakus­ta noiden muiden kustannuksella.”

    Eihän tässä mis­tään arpa­jai­sista ole kysymys. Kyse on tuot­tavu­ud­es­ta. Toiset tuot­ta­vat työ­nan­ta­jalleen enem­män ja saa­vat parem­paa palkkaa, kun taas tois­t­en työ ei ole niin vaa­ti­vaa ja tuot­tavaa ja heille sit­ten mak­se­taan vähem­män. Noin siis teo­ri­as­sa. Käytän­nössä on toki alo­ja, joiden kohdal­la tuo ei ihan täs­mälleen päde. Lisäk­si on alo­ja, joiden tuot­tavu­us on han­kala määrit­tää, kuten vaikka­pa sairaan­hoitoala. Mak­salaatikkote­htaan trukkikus­ki ei tien­aa samaa kuin kan­sain­välisen suury­htiön johta­ja, ja niin se vaan tulee aina olemaan.

    Elin­tarvikealan työväen palkko­ja tai työolo­ja en tiedä, enkä osaa sanoa onko hei­dän lakkon­sa oikeutet­tu vai ei.

  10. Eihän lakos­sa lakkoil­la muiden alo­jen työläisiä vas­taan vaan työ­nan­ta­jaa vastaan. 

    Parem­mat palkat nos­ta­vat myös vero­tu­lo­ja, joten osa hyödys­tä val­uu hissuk­seen myös julkiselle puolelle.

    Jos lakko taas kos­kee ns. tek­s­ti­asi­aa, niin sehän yleen­sä paran­taa työhyv­in­voin­tia. Jos se hyödyt­tää kyseistä lakkoil­e­vaa sek­to­ria, niin tämäkin etu siir­tyy hissuk­seen kaikille. Mon­esti avainalat auraa­vat tek­s­ti­a­siois­sa tietä muille.

    Lakois­sa on yleen­sä kyse pääo­man ja työ­panok­sen välis­es­tä ris­tiri­idas­ta. Poikkeuk­se­na ovat julkisen alan lakot. 

    Mielestäni olisi järkev­in­tä osa tuot­tavu­u­den nousus­ta ohja­ta palkko­jen koro­tusten sijas­ta lyhempään työaikaa. Vapaa-aikaa jää kokon­aisu­udessaan työläisen hyödyk­si paran­ta­maan elämän­laat­ua. Rahat val­u­vat vääjäämät­tä takaisin kap­i­tal­istin kukkaroon.

  11. Tuli vas­taan yksi syy, mik­si lakkoase juuri kau­pan alal­la on tylsä:

    Mua henk koht ärsyt­tää et kau­pan alal­la on niin paljon näitä “tien­aan tässä pska duu­nis­sa opin­to­jen ohel­la pari euroa”-kassoja ym joi­ta ilmeis­es­ti ei kiin­nos­ta yhtään mitä kau­pan alan tes pitää sisäl­lään tai tulisko sil­lä pal­ka­lla toimeen jos sitä duu­nia tekis kokoaikaises­ti… Vois ajatel­la et niiden tois­t­en jot­ka oikeasti tekee myyjän työtä ammatik­seen puoles­ta vois osoit­taa tukea 

    Peri­aat­teessa on hyvä, että (opinto)tuki ei heti putoa, kun saa mui­ta tulo­ja, mut­ta on siinä sit­ten tämä kääntöpuolikin.

  12. Osmo:

    On vain jogtenkin enem­män ymmär­ret­tävää, että ne, joille arpa­jai­sis­sa on annet­tu vähem­män kuin muille, yrit­tävät saa­da mui­ta kiin­ni kuin se, että ne, joil­la jo nyt on enem­män kjuin muil­la, kiristävät mui­ta saadak­seen suurem­man osan kakus­ta noiden muiden kustannuksella.

    Ei kukaan ole antanut heille vähem­män kuin muille. Ei se ole kenenkään yksilön eikä yhteiskun­nan syy, että kaik­ki ihmiset eivät ole samanlaisia.

    Ihan samal­la taval­la kuin sekään ei ole kenenkään syy, että aurinko nousee idästä ja las­kee länteen.

    Ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että pitää tulo­ero­ja pahana asiana voi mata­la­palk­ka-alo­jen lakkoilua pitää jotenkin enem­män oikeutet­tuna kuin mui­ta lakkoja.

    Minus­ta työn­tek­i­jöille pitää mak­saa suun­nilleen niiden tuot­tavu­u­den mukaan. Tämän varmis­tamiseen tarvi­taan joskus lakkoilua, mut­ta se on ihan yhtä oikeutet­tua aloil­la joil­la on keskiar­voa korkeam­mat palkat kuin aloil­la joil­la palkat ovat matalammat.

    Se, että ihmiset pyrkivät korkeam­paan elin­ta­soon ei ole tietenkään tuomit­tavaa ihan riip­pumat­ta siitä mikä hei­dän lähtö­ta­son­sa on.

    Apos­ta­ta:

    Eihän lakos­sa lakkoil­la muiden alo­jen työläisiä vas­taan vaan työ­nan­ta­jaa vastaan.

    Lakos­sa lakkoil­laan kulut­ta­jia vas­taan. Jos tuotan­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat, niin hin­nat nou­se­vat ja pääo­man tuot­to ei muu­tu. (Tämä pätee siis pitkäl­lä aikavälil­lä. Välit­tömästi lakkoilu voi vaikut­taa yri­tyk­sen arvoon ja näin sat­ut­taa myös kapitalistia.)

    Mielestäni olisi järkev­in­tä osa tuot­tavu­u­den nousus­ta ohja­ta palkko­jen koro­tusten sijas­ta lyhempään työaikaa.

    Sinus­ta tämä voi olla järkevää, mut­ta eikö olisi paras­ta, että antaisimme jokaisen itse päät­tää tämän oma­l­ta kohdal­taan eikä pakot­taa ihmisiä sin­un muo­vaa­maan muottiin?

  13. “Jos lakko taas kos­kee ns. tek­s­ti­asi­aa, niin sehän yleen­sä paran­taa työhyvinvointia. ”

    Haus­ka esimerk­ki Tais­tel­e­van Ay-liik­keen nyky­i­sistä “saavu­tuk­sista” tek­s­ti­a­siois­sa: “PAM kat­soo sopimuskier­roksen merkit­täväk­si saavu­tuk­sek­si sen, että sopimuk­seen on lisät­ty tek­stiosa, jon­ka mukaan työ­nan­ta­jan tulee nou­dat­taa lake­ja ja määräyk­siä. Sopimuk­seen on nyt kir­jat­tu, että työn­tek­i­jät tulee pere­hdyt­tää työn­tek­i­jät työn tur­val­lisi­in ja ter­veel­lisi­in suori­tustapoi­hin, työter­veyshuol­lon sisältöön, sairaus­pois­saolokäytän­töi­hin, mah­dol­lisi­in työ­tur­val­lisu­us­riskei­hin sekä työsuojeluorganisaatioon.”

    http://www.suurtalousuutiset.fi/

    Eipä tiedä itkeäkö vai nau­raa tuol­laiselle 0‑kohdalle, joka lue­taan saavutukseksi.

  14. “Lakos­sa lakkoil­laan kulut­ta­jia vas­taan. Jos tuotan­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat, niin hin­nat nou­se­vat ja pääo­man tuot­to ei muu­tu. (Tämä pätee siis pitkäl­lä aikavälil­lä. Välit­tömästi lakkoilu voi vaikut­taa yri­tyk­sen arvoon ja näin sat­ut­taa myös kapitalistia.)”

    Palkanko­ro­tuk­sis­sa jae­taan tuot­tavu­u­den nousun tuo­maa hyötyä.Eli hin­nat eivät nouse samaan tahti­in palkko­jen kanssa
    Työn­tek­i­jät ovat myös kulut­ta­jia, joten ostovoima lisäys nos­taa myös kulutusta

  15. sopimuk­seen on lisät­ty tek­stiosa, jon­ka mukaan työ­nan­ta­jan tulee nou­dat­taa lake­ja ja määräyksiä
    [KLIP]
    Eipä tiedä itkeäkö vai nau­raa tuol­laiselle 0‑kohdalle, joka lue­taan saavutukseksi. 

    Ei se ihan niin nol­lat­u­los ole kuin miltä se vaikut­taa. Kun teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den ylem­pi­en TESi­in saati­in “pitää nou­dat­taa työaikalakia”, niin yli­työko­r­vausten saami­nen tun­tui helpot­tuvan. Jekku on siinä, että jos jotain on kir­jat­tuna TESi­in, riitati­lanteessa saa apua liiton lakimiehiltä. Muus­sa tapauk­ses­sa mah­dol­liset oikeu­denkäyn­tiku­lut tulee mak­saa itse.

  16. “Mak­salaatikkote­htaan trukkikus­ki ei tien­aa samaa kuin kan­sain­välisen suury­htiön johta­ja, ja niin se vaan tulee aina olemaan.”

    Mite mit­taat tuon mak­salaatikkote­htaan trukkikuskin tuottavuuden ?
    Ilman trukkikuskia tehdas ei toi­mi edes päivää mut­ta ilman johta­jaa kuukausia ‘?
    Hyvä esimerk­ki oli YTN:n lakko ver­rat­tuna ahtaa­jien lakkoon.
    YTN lakko oli sivu­lau­seis­sa , ahtaa­jien pääotisikoissa.
    Ovatko YTN henkilöt tarpettomia ??

  17. Osmo:

    En sanonut, että kaikkien palkko­jen pitää olla keskiar­von­suu­ruisia. On vain jogtenkin enem­män ymmär­ret­tävää, että ne, joille arpa­jai­sis­sa on annet­tu vähem­män kuin muille, yrit­tävät saa­da mui­ta kiin­ni kuin se, että ne, joil­la jo nyt on enem­män kjuin muil­la, kiristävät mui­ta saadak­seen suurem­man osan kakus­ta noiden muiden kustannuksella.

    Eikö tuo­ta “toisille on annet­tu vähem­män”- ongel­maa kor­ja­ta jo vero­tuk­sel­la ja muil­la tulon­si­ir­roil­la? Alle medi­aan­i­t­u­lon ole­van palkan käyt­tämi­nen argu­ment­ti­na lakon puoles­ta kuu­lostaa mielestäni edelleen palkkaero­jen vastustamiselta.

    Tietysti on sinän­sä ymmär­ret­tävää, että ihmi­nen yrit­tää paran­taa tulota­soaan. Mut­ta on se ymmär­ret­tävää myös yli keski­t­u­lon tien­aav­il­la. Lakon oikeut­ta­mi­nen tuol­la perus­teel­la on erit­täin kyseenalaista.

    Alle medi­aan­i­t­u­lon palk­ka ei myöskään vält­tämät­tä imp­likoi minkään­laista epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta. Voi ihan hyvin olla, että joku ala, jos­sa tien­ataan yli medi­aan­i­t­u­lon, on selkeästi ali­palkat­tu suh­teessa työn­tek­i­jöiltä vaa­dit­tuun työ­panok­seen. Toisaal­ta jos­sain suht pieni­palkkaises­sa työssä saate­taan mak­saa enem­män kuin olisi kohtuullista. 

    Esim. ollessani opiskelu­aikana iltavah­times­ta­ri­na koul­ul­la, tien­asin noin 10 euroa tun­nis­sa, joka on selkeästi alle medi­aanin. Silti olin mielestäni yli­palkat­tu, kos­ka käytin yli puo­let työa­jas­tani opiskelu­un ja lopus­ta suuren osan nettisurffailuun.

  18. “että sopimuk­seen on lisät­ty tek­stiosa, jon­ka mukaan työ­nan­ta­jan tulee nou­dat­taa lake­ja ja määräyksiä.”

    Tämän tilan saavut­ta­mi­nen olisikin jo suuri saavu­tus tämän päivän Suomessa.

  19. “Jekku on siinä, että jos jotain on kir­jat­tuna TESi­in, riitati­lanteessa saa apua liiton lakimiehiltä. Muus­sa tapauk­ses­sa mah­dol­liset oikeu­denkäyn­tiku­lut tulee mak­saa itse.”

    Aina pitäisi voi­da kään­tyä liiton tai työ­suo­jelupi­irin puoleen, jos saa monoa otsaan. Ja liit­to voi ihan itse päät­tää, antaako se lakimiehen ja mak­saako kulut. 

    Ei tuo tarvitse mitään kir­jaus­ta TES­si­in. Olen kokeil­lut itsekin ja toimii sikäli kuin liitos­ta on mihinkään.

    PAM myy tuo­ta yhtä tyhjän kanssa ole­vaa kohtaa saavu­tuk­se­na jäsenilleen.

  20. Liian van­ha:

    Palkanko­ro­tuk­sis­sa jae­taan tuot­tavu­u­den nousun tuo­maa hyötyä.

    Tai sit­ten ei.

  21. Vas­tus­tan otsikkoa. Mielestäni se, jon­ka lakkoase on tyl­sä, on köy­hä — eikä päinvastoin.

    Kaik­ki alat, jois­sa suomes­sa työsken­televä työn­tek­i­jä voidaan kor­va­ta ulko­maalaisel­la, ovat heikos­sa ase­mas­sa. Per­in­teis­es­ti näil­lä aloil­la on ajatel­tu vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta (“vien­ti­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyky”), mut­ta toki ongel­ma kos­kee kaikkea sel­l­aista tuotan­toa, joka tuot­taa hel­posti rajo­jen yli kul­jetet­tavia tuot­tei­ta tai palveluita.

    Mitä tästä seu­raa? Tiety­il­lä aloil­la (pääasi­as­sa palvelu­alo­ja, mut­ta eivät kaik­ki palvelu­alat) voidaan palkko­ja nos­taa nopeam­min kuin teol­lisu­udessa. Näi­den alo­jen palkanko­ro­tuk­set johta­vat lisään­tyneeseen tuon­ti­in (mut­ta eivät juuri vien­ti­in). Samal­la vien­ti­te­ol­lisu­u­den houkut­tele­vu­us työ­paikkana heikke­nee, rekry­toin­ti­vaikeudet lisään­tyvät ja ken­ties laatu alkaa laskea, joten vien­ti­t­u­lot eivät ainakaan nouse. Deval­vaa­tiokaan ei auta. Onko tähän men­nessä oikein päätelty?

    Kaiken edel­lä maini­tun seu­rauk­se­na kansan­talous velka­an­tuu. Sitä kai pide­tään yleis­es­ti huonona asiana. Mik­si se on huono asia ja miten siihen voisi puut­tua? En tiedä, mut­ta olisi kiva kuul­la vastauksia.

  22. Min­ul­ta kysyt­ti­in kuin­ka mak­salaatikkote­htaan trukkikuskin tuot­tavu­us arvioidaan.

    Ei se ihan help­poa sivullisen olekaan arvioi­da, mut­ta tehtaan johto arvioi sitä taa­tusti ainakin aika ajoin. Kun trukkikuskin kus­tan­nus ylit­tää kri­it­tisen pis­teen, ryhdytään las­tauslin­jan automa­ti­soin­ti­in. Siis heti kun koneel­lis­es­ti voidaan jotakin tehdä halvem­mal­la, läh­tee trukkikus­ki mui­hin hom­mi­in. Sel­l­aista se on se tehtaan­jo­hta­jan työ. Ja siitä vieläpä mak­se­taan toden­näköis­es­ti parem­min kuin trukkikuskin työstä.

    Onko se sit­ten reilua? Sitäkin on vaikea sanoa. Sen kuitenkin olen tietäv­inäni, että yhteiskun­nas­sa pysyy edes suun­nilleen rauha maaas­sa niin kauan kuin alem­mal­la luokalla on edes teo­reet­tiset mah­dol­lisu­udet nous­ta ylem­pään luokkaan itseään kehit­tämäl­lä ja ahkeruudella.

    Vielä tähän lop­pu­un var­muu­den vuok­si pari tarken­nus­ta. Minä en väheksy trukkikuskin työtä tip­paakaan. Minä en myöskään ota kan­taa tämän lakon oikeu­tuk­seen mil­lään lail­la, kun en sen perusteista tiedä tarpeek­si. Itse en ole ollut päivääkään lakos­sa, enkä toiv­ot­tavasti joudukaan.

  23. Samuli Lin­tu­la:

    Tiety­il­lä aloil­la (pääasi­as­sa palvelu­alo­ja, mut­ta eivät kaik­ki palvelu­alat) voidaan palkko­ja nos­taa nopeam­min kuin teol­lisu­udessa. Näi­den alo­jen palkanko­ro­tuk­set johta­vat lisään­tyneeseen tuon­ti­in (mut­ta eivät juuri vien­ti­in)… …Onko tähän men­nessä oikein päätelty?

    Ei oo vis­si­in oikein päätel­ty. Palvelu­alo­jen palkanko­ro­tuk­set ei kas­va­ta tuon­tia. Vien­nin lisään­tymi­nen sen sijaan kasvattaa.

  24. “Kun trukkikuskin kus­tan­nus ylit­tää kri­it­tisen pis­teen, ryhdytään las­tauslin­jan automa­ti­soin­ti­in. Siis heti kun koneel­lis­es­ti voidaan jotakin tehdä halvem­mal­la, läh­tee trukkikus­ki mui­hin hommiin”

    Eihän tuo vielä tuot­tavu­u­den arvioin­nista mitään ker­ro, tuo on vain vai­h­toe­hto­jen kus­tan­nusten arviointia-

    Toim­i­tusjo­htakin voidaan kor­va­ta arpanopal­la, johta­jankin päätök­sistä kun 50 % on oikei­ta, 50 % vääriä?

  25. “Ja liit­to voi ihan itse päät­tää, antaako se lakimiehen ja mak­saako kulut. ”

    Oikeud­es­ta ei ole apua työelämän ongelmi­in, sil­lä ratkaisut kestävät 10 vuot­ta Suomen oikeuslaitok­ses­sa ja siinä ajas­sa uhri ehtii jo kuolla.
    Lisäk­si työn­tek­i­jältä pidätetään etuuk­sia oikeu­denkäyn­nin ajak­si ja lop­ul­ta jos syn­tyy kor­vaus­ta niin niistä vähen­netään jo saadut etu­udet eli tyhjän saa pyytämättäkin.

    Eikä työ­nan­ta­jal­la ole mitään velvoitet­ta perua päätök­siään, työ­nan­ta­jan päätös on aina lopullinen
    Takaisinot­tovelvol­lisu­uskin on pelkkä kuol­lut kir­jain, vain täysin type­rä työ­nan­t­ja joutuu vaikeuksiin.

    Niin­pä esim Suomes­sa päät­tyy vuodessa n 800000 työ­suhdet­ta, mut­ta niistä riitautet­tan vain n 400 ja työn­tek­i­jä voit­taa n 150-
    Suurem­pi mah­dol­lisu­us on työ­nan­jal­la on kuol­la syöpään kuin joutua mak­samaan kor­vauk­sia lait­tomas­ta irtisanomisesta

  26. Ihan tuot­tavas­sa elin­tarvikete­htaas­sa palkat on 2200–2800 euroa. Mut­ta toki on paikko­ja mis­sä ei näin hyvin tienaa. 

    Hyvin men­estyvät isoil­la fir­moil­la on kyl­lä varaa mak­saa palkkaa. Mut­ta kaiken­laisial­la pikkuleipo­moil­la ei taas vält­tämät­tä. Tuot­tavu­u­den mukaan tässä­ki palkat menee.

  27. Omis­sa silmis­säni mon­et lakot ovat aivan vääräl­lä asial­la, tai vielä selvem­min aja­vat aivan liian pienen porukan jut­tu­ja. Mik­si ihmeessä osa-aikaisen/ti­lapäisen työn­tek­i­jän pitäisi välit­tää yhtään mitään vak­i­nais­ten työn­tek­i­jöi­den työoloista? 

    Surullisin esimerk­ki tästä oli ahtaa­jien lakon (ainkin medi­as­sa olleet) vaa­timuk­set. Vuo­den irti­sanomi­sai­ka olisi kai kiin­nit­tänyt tietyn porukan tiukasti työ­paikkaan, ja samal­la muo­dostanut tukon uusien tek­i­jöi­den pää­sylle töihin.

  28. Kyl­lähän se on taloudel­lis­es­ti vain hyvä asia kunelin­tarvike­te­ol­lisu­u­den lakko iskee koti­maiseen maat­alouteen. Maat­alous ei ole mil­lään kaaval­la las­ket­tuna kan­nat­tavaa ja siitä kan­nat­taisikin pyrk­iä mitä pikim­miten eroon. Elin­tarvikkei­den jalostus kyl­lä sel­l­aise­naan ainakin jos­sain muo­dos­sa pär­jäisi Suomes­sa ulko­maisen raa­ka-aineen turvin, mut­ta osa siitä menee tässä samas­sa rytäkässä. 

    Tosin en pitäisi näitä pikku­lakko­ja minään rytäkkänä, melko pien­tä näperte­lyähän tuo on. Parin viikon pitu­inen lakko saat­taisi saadakin jo jonkin­laista muu­tos­ta aikaisekin. 

    Art­turi
    “Ei oo vis­si­in oikein päätel­ty. Palvelu­alo­jen palkanko­ro­tuk­set ei kas­va­ta tuontia.”

    Tuo pitänä paikkansa jos kukaan ei suos­tu­isi anta­maan velkaa tuon­nin kustantamiseksi.

    Mikko
    “inakin osa työ­tais­teluista olisi väl­tet­ty, jos työ­nan­ta­japuoli olisi läht­enyt mukaan tekemään “jotain tupon­ta­paista”. Työn­tek­i­jäpuolel­la tähän oli halukkuutta.
    Hyväo­sais­ten avainalo­jen edun­valvo­jat ovat oppi­neet sen minkä yri­ty­selämäkin – käytetään tilaisu­us hyväksi. ”

    Viimeinen virk­keesi­hän nol­laa ensim­mäisen, sil­lä ei avainalo­jen työn­tek­i­jät ole ennenkään tupoi­hin liit­tyneet, esimerkik­si nämä tämän kevään murheenkryynit eli sata­mat jäivät edel­lisenkin tupon ulkopuolelle.

  29. Samuli Lin­tu­la:
    Tiety­il­lä aloil­la (pääasi­as­sa palvelu­alo­ja, mut­ta eivät kaik­ki palvelu­alat) voidaan palkko­ja nos­taa nopeam­min kuin teollisuudessa.

    Voihan niitä palkko­ja nos­taa, mut­ta eri asia miten kauan niitä palkko­ja sit­ten mak­se­taan kun asi­akkaat kaikkoa­vat. Justhan tästä oli jut­tua miten ihmiset hake­vat viros­ta halpo­ja kylpylä- ym hoito­ja. Ts ei palvelu­ala mikään sul­jet­tu saari ole sekään. Eikä alv:ia voi lop­ut­tomi­in korot­taa jne.

  30. Sylt­ty:

    Tuo pitänä paikkansa jos kukaan ei suos­tu­isi anta­maan velkaa tuon­nin kustantamiseksi.

    No tuskin sitä velkaa nyt annetaan yhtään sen enem­pää, jos palvelu­alo­jen palkat nousee. (Tai siis tiet­ty annetaan niille jot­ka on palvelu­aloil­la töis­sä mut sit vas­taavasti annetaan vähem­män muille…)

    Eli siis palvelu­alo­jen palkko­jen nousu ei aiheuta tuon­nin nousua. Vien­nin nouse sen sijaan aiheut­taa. (Tai tule­vaisu­u­den vien­nin nousu, jos nyt halu­ut vält­tämät­tä ottaa sen velankin tähän mukaan…)

  31. Köy­hän lakkoase on tyl­sä sik­si, ettei köy­hä mene lakkoon. Jos kau­pan alan kaik­ki työn­tek­i­jät aidosti osal­lis­tu­isi­vat lakkoon, uskoisin lakon motivoivan suuria kau­pan alan yri­tyk­siä sopi­maan paran­nuk­sista työe­htosopimuk­seen, joi­ta kau­pan alan TES ulkoa päin tarkastellen epäilemät­tä tarvitsee.

    Pitäisi pohtia pikem­min syytä kysymyk­seen, mik­sei köy­hä sit­ten mene lakkoon? En voi var­masti tietenkään tietää vas­taus­ta kysymyk­seen, mut­ta uskoisin sen johtu­van seu­raav­ista seikoista: 

    1) Kau­pan alan työe­hdot ovat niin heikot, että alal­la työsken­te­ly miel­letään väli­vai­heek­si (opiske­li­jadu­u­niksi) eikä jär­jestäy­tymistä nähdä sik­si tarpeellisena.

    2) Alal­la käytetään erit­täin paljon määräaikaisia, osa-aikaisia ja vuokratyötä. En tiedä, mut­ta uskon, ettei moni vuokratyön­tek­i­jä uskalla kieltäy­tyä lakon aikaises­ta työstä, kos­ka siten vaaran­taa tule­vat työpätkät.

    3) Eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la kau­pan alalle hakeu­tuu, kohdas­ta 1. johtuen, hyvin nuo­ria työn­tek­i­jöitä, joille työ­markki­noiden neu­vot­telukult­tuuri ja siihen liit­tyvät ilmiöt ovat tun­tem­at­to­mia. Tarkoi­tan, ettei nuori vält­tämät­tä ymmär­rä ettei lail­liseen lakkoon osal­lis­tu­mi­nen ole esimerkik­si peruste irtisanomiselle. 

    Alal­la on tun­netusti tyy­tymät­tömyyt­tä kehnoon palkkauk­seen ja työ­suhtei­den pätkimiseen. Halua epäilemät­tä kohen­tamiseen on, mut­ta luul­tavim­min pelko on voimakkaampi kuin tahto.

    Siinä mielessä blogikir­joi­tus on erit­täin ajanko­htainen, että se tuo esi­in piir­teen, kuin­ka suo­ma­lainen työoikeudelli­nen sään­te­ly on jäänyt jäl­keen kehi­tyk­ses­tä. Työ­suh­teet pätkimäl­lä sekä käyt­tämäl­lä vuokratyötä ja muu­ta tilapäistä työvoimaa, voidaan saat­taa heikoimpi­en työn­tek­i­järyh­mien ase­ma niin epäy­ht­enäisek­si, ettei vas­tus­ta työ­nan­ta­japuolelle neu­vot­teluis­sa yksinker­tais­es­ti löydy. 

    Saat­ta­mal­la sopimi­nen entistä pienem­pi­in kokon­aisuuk­si­in heiken­netään eri­tyis­es­ti kaikkein heikoimpi­en asemaa.

  32. “Eihän tuo vielä tuot­tavu­u­den arvioin­nista mitään ker­ro, tuo on vain vai­h­toe­hto­jen kus­tan­nusten arviointia-

    Toim­i­tusjo­htakin voidaan kor­va­ta arpanopal­la, johta­jankin päätök­sistä kun 50 % on oikei­ta, 50 % vääriä?”

    Tjaah. Hie­man kär­jistäen Kari Kairamo teki 99 huonoa päätöstä ja yhden hyvän: aloit­ti mukana kul­jetet­ta­van nmt-puhe­li­men suun­nit­telun ja valmis­tuk­sen Suomessa.

  33. #
    Köy­hän lakkoase on tylsä
    #

    Tuo on var­masti tot­ta, että ovatko a‑ryh­män-pien­palkkalaiset koskaan saa­neet kohotet­tua reaali­palkkansa ostovoimaa esim. b‑ryh­män-pien­palkkalaisen ostovoimaa peremmaksi.

    Huvit­tikin joskus aikoinaan, kun lakkoon jouduin. Kaiketi tuol­loises­sa lakos­sa oli kysymys siitä, että nos­te­taanko palkko­ja 50 pen­niä tun­nil­ta — vaiko minkän ver­ran korotettaisiin.

    Lop­putule­m­ana oli kuitenkin se, että palkat eivät nuosseet sen ver­ran kuin julk­isu­udessa oli palka­nsaa­jien vaa­timuk­sek­si esitetty.

    Teat­te­ri­ahan tuon aikaiset palkka­neu­vot­te­lut oli­vat, ja aivan var­masti demar­it ja työ­nan­ta­jatkin tiesivät tietyl­lä lasken­nol­la, että paljonko palkko­ja olisi varaa tul­taisi­in korottamaan.

    Mon­esti­han lakko­jen myötä palka­nsaa­jan mene­tyk­siä lakon perus­teel­la perustelti­in sil­lä, että ainakin seu­raa­vat sukupol­vet hyö­tyvät edel­lis­ten sukupolvien lakkotaisteluista.

  34. Sha­keem:

    Saat­ta­mal­la sopimi­nen entistä pienem­pi­in kokon­aisuuk­si­in heiken­netään eri­tyis­es­ti kaikkein heikoimpi­en asemaa.

    Tähän tart­teis kyl­lä jotain todis­tet­ta. Voi olla näin, mut­ta voi kyl­lä olla toisinpäinkin.

    Mil­lä perus­teel­la työ­suhtei­den pätkimi­nen aiheut­taa työn­tek­i­jöi­den epäy­ht­enäisyyt­tä ja mil­lä perus­teel­la tämä epäy­hteinäisyys on jotenkin liial­lista? Eikö voisi ihan yhtä hyvin sanoa, että meil­lä on nyt keinotekoisen yht­enäi­nen työväestö ja määräaikaisu­udet palaut­ta­vat yht­enäisyy­den oikealle tasolleen?

  35. Eihän lakos­sa lakkoil­la muiden alo­jen työläisiä vas­taan vaan työ­nan­ta­jaa vastaan.

    Noin­han se viralli­nen litur­gia menee, mut­ta ei se ole tot­ta. Jol­lakin vien­tialal­la, jos­sa tuot­tei­den hin­ta määräy­tyy muualle, tuo voisi olla tot­ta. Jos kau­pan alan palkat nou­se­vat, nousu siir­tyy sel­l­aise­naan hin­toi­hin, kos­ka alan kan­nat­tavu­us on aika heikkoa ja kos­ka palkko­jen nousu kos­kee keskenään kil­pale­via yri­tyk­siä tasapuolisesti.

  36. Lakkokevät 2010> Vaa­likevät 2011. Lakot vaikut­ta­vat nykyään hyvin medi­ain­ten­si­ivisiltä. Väistämät­tä niis­sä on mukana val­tapi­irien markki­noin­tivi­estin­tää. Vasen lai­ta viestit­tää tun­te­van ihmisen kaut­ta, oikea lai­ta esi­in­tyy jämäkkänä kansan­talouden tuk­i­jalka­na. Molem­pi­en media saa jatkaa ikuista sat­u­aan jol­la ihmiset saadaan jaet­tua viiteryh­mälokeroi­hin­sa. Haukotus…

  37. Monikaan palka­n­mak­sa­ja ei siir­rä osaakaan paran­tuneesta tulok­ses­ta palka­nsaa­jalle hyvää hyvyyt­tään. Tarvi­taan siis jokin kan­nustin, mikä tekee inhimil­lisek­si. On toki lakko­ja, joiden poh­jana ei ole ratio­naal­isu­us, mut­ta mitä suo­ma­laiseen vesi­jo­htoveteen on pan­tu, kun poruk­ka on saatu usko­maan jotain ihmeel­listä litur­giaa markki­noista ja palkoista ja niiden luon­nol­lisu­ud­es­ta. Kaik­ki mitä ihmi­nen tekee on ratio­naal­ista ja luon­nol­lista — vai miten se meni. Ja turha olla huolis­saan liian korkeista palkoista, ei niitä kauan makseta.

  38. yöskin vira­nomais­toimin­nan ja yri­tys­toimin­nan raja on hämär­tymässä ja yhä use­am­min vira­nomais­toim­intaa tai sen osaa har­joit­taa yri­tys ja toisaal­ta yri­tyk­sen omaakin hallintoa on alet­tu pitää viranomaistoimintana.

  39. Mais­sa, jois­sa paikalli­nen sopimi­nen on arkipäivää, kau­pan alan työt ovat hyvin heikosti palkat­tu­ja. Sen sijaan esimerkik­si ahtaa­jat ovat pär­jän­neet ihan kohtu­ullis­es­ti myös paikallisen sopimisen ympäristössä. 

    En toki voi väit­tää näin ehdot­tomana ja ain­oana totuute­na; Tupoil­lakin voi olla merk­i­tys­tä, mik­si kau­pan ala on sin­nitel­lyt näinkin hyvin yleisessä ansioke­hi­tyk­sessä mukana. 

    On vähän type­r­ää puhua ain­oas­taan palka­s­ta. Usein toimeen­tu­lolle paljon merk­i­tyk­sel­lisem­pää on se, onko työ­suhde täyspäiväi­nen. Osa-aikaisu­us ja häly­tys­lu­on­teinen vuokratyö ovat suo­ma­laisen työelämän suurim­mat ongel­mat. Nämä ovat eri­tyis­es­ti kau­pan alan ongelmia. 

    Suo­ma­lainen työ­markkki­na­sopimi­nen läh­tee siitä, että osa­puo­let osaa­vat sopia itse parhait­en heitä palvel­e­vat sopimuk­set. Myös työe­hto­jen minim­i­ta­son määrit­tää käytän­nössä heikoin työe­htosopimus. Työlain­säädän­nöl­lä pyritään ain­oas­taan kar­si­maan pahim­mat ylilyön­nit eri­tyis­es­ti työaiko­jen sääntelyllä.

    Työn­tek­i­jäpuoli voi toimia järkevästi min­imiehto­jen määrit­täjänä vain, jos se on uskot­ta­va neu­vot­telukump­pani. Kau­pan alal­la jär­jestäy­tymisas­te on hyvin alhainen. Alhainen jär­jestäy­tymi­nen näyt­täisi ole­van seu­raus­ta työ­suhtei­den pätkimis­es­tä ja vuokratyöstä, kos­ka näis­sä työ­suhteis­sa harvem­min järjestäydytään.

    Työn­tek­i­jät ovat täl­lä tavoin ajatel­tuna epäy­ht­enäi­nen joukko. Esimerkik­si vuokratyöläiset eivät vält­tämät­tä edes tunne toisi­aan. Kau­pas­sa voi olla aina uudet työkaver­it. Yht­enäisyyt­tä ja ryh­mään kuu­lu­vu­u­den tun­net­ta ei pääse syn­tymään, jol­loin myös epäko­hdista keskustelua porukas­sa ei pääse syn­tymään. Lakkoon osal­lis­tu­miseen vaikut­taa luon­nol­lis­es­ti myös pelko tule­vien työpätkien menet­tämis­es­tä ja siitä, että joku kaveri kuitenkin menee töi­hin ja vie tule­vat työt. Kut­su tulee tek­stivi­estil­lä ja siihen vas­tat­ta­va heti.

    Se onko epäy­ht­enäisyys liial­lista tai liian vähäistä, riip­puu toki näkökul­mas­ta. Minus­ta kau­pan alan työn­tek­i­jät eivät kykene toim­i­maan uskot­ta­vana neu­vot­telukump­pan­i­na, vaan koko työoikeudel­lista tapaa jäsen­tää minim­i­työe­hdot olisi uud­is­tet­ta­va. Helpoin tapa avus­taa kau­pan alan työn­tek­i­jöitä lain­säädän­nöl­lä olisi estää perus­tee­ton työ­suhtei­den pätkimi­nen sekä vaa­tia myös vuokratyöyri­tyk­siä solmi­maan pysyviä työ­suhtei­ta sil­loin, kun aitoa perustet­ta pätkimisille ei ole. 

    Voisiko sit­ten sanoa, että kehi­tys on palau­tu­mista nor­maali­in? Minus­ta vas­taus riip­puu ver­tail­uryh­mästä. Jos jär­jestäy­tymistä tarkastel­laan suh­teessa mui­hin Pohjo­is­mai­hin, näin ei voi sanoa.

  40. Art­turi kir­joit­ti ehkä olen­naisim­mas­ta asiasta:

    Lakos­sa lakkoil­laan kulut­ta­jia vas­taan. Jos tuotan­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat, niin hin­nat nou­se­vat ja pääo­man tuot­to ei muutu. 

    Eli onko teesisi se, että pääo­man tuot­to ei voi muut­tua tuot­tavu­u­den muu­tosten tai lakkoilun seu­rauk­se­na? Mikä sen pääo­man tuo­ton sit­ten määrää? Onko se jokin globaali alas­ta, ajas­ta ja paikas­ta riip­puma­ton vakio? 

    Jos jonkin alan tuot­tavu­us kas­vaa, niin tämähän johtaa pääo­man tuot­tavu­u­den kasvu­un, jos palkat eivät nouse tai hin­nat laske. Onko siis väit­teesi, että ilman työn­tek­i­jöi­den vaa­timuk­sia palkat seu­raa­vat automaat­tis­es­ti tuot­tavu­ut­ta, kos­ka työ­nan­ta­jat vapaae­htois­es­ti suos­tu­vat siihen, ettei hei­dän pääo­man tuot­tavu­us kasva? 

    Jos pääo­man tuot­tavu­us ei koskaan muu­tu, miten pääo­ma sit­ten ohjau­tuu järke­vi­in investoin­tei­hin? Mikä on se voima, mikä on ohjan­nut Nokian tekemään matka­puhe­lim­ia ves­s­apa­perin sijaan, jos pääo­man tuot­tavu­us molem­mis­sa on sille sama? 

    Jos taas pääo­man tuot­tavu­us voi muut­tua, niin mik­si se ei voisi tehdä niin lakoa seu­raavien palkanko­ro­tusten vuoksi? 

    Ja mitä tuo­hon kulut­ta­jia vas­taan lakkoilu­un tulee, niin mikään­hän ei pako­ta kulut­ta­jia osta­maan tuot­tei­ta, joiden hin­nat ovat kohon­nei­den tuotan­tokus­tan­nusten vuok­si nousseet (jos nyt puhutaan yksi­tyisen puolen lakkoilus­ta, julki­nen puoli on sit­ten eri jut­tu). Jos joku kaup­pa muuten vaan nos­taa hin­to­jaan, niin onko tämä kulut­ta­jaa vas­taan? Eikö markki­na­t­alouden val­lites­sa kulut­ta­ja vain vai­h­da sitä, mitä tai keneltä ostaa? Eikö tuos­sa häviäjänä ole se hin­nan nostaja? 

    Ja tästä pääsemme siihen, että minus­ta lakkoilu voi kyl­lä iskeä niihin tuot­ta­ji­in. Kos­ka kulut­ta­jat seu­raa­vat hin­to­ja ja muut­ta­vat niiden mukaan kulu­tustapo­jaan, eivät tuot­ta­jat voi tuos­ta vaan pan­na kohon­nei­ta tuotan­tokus­tan­nuk­sia hin­toi­hin. Jos he niin tekevät, kysyn­tä hei­dän tuot­teis­taan vähe­nee. Sekä tämä, että se, että he eivät nos­ta hin­to­ja, vaan tin­kivät siitä pääo­man tuo­to­s­ta, johta­jat minus­ta molem­mat siihen, että pääo­man tuot­to las­kee. Minus­ta siis ole­tus, että pääo­man tuot­to pysyy vakiona, ei ole kovin perusteltu.

  41. Jos myyn­tipäivien vähen­tämi­nen lisäisi voit­to­ja, niin samal­la logi­ikalla voisi päätel­lä että viikon­lop­pu­jen lisäämi­nen myyn­tipäiviksi vähen­täisi voit­to­ja. Kau­pan hinku lisätä myyn­tipäiviä viit­taisi kuitenkin siihen että mitä use­am­min kau­pas­sa käy sitä suurem­pi kulutet­tu rahamäärä.

  42. Samuli Saarel­ma:

    Mikä sen pääo­man tuo­ton sit­ten määrää?

    Ihmis­ten aikapref­er­enssi. Se ei ole globaali ajas­ta ja paikas­ta riip­puma­ton vakio.

    Onko siis väit­teesi, että ilman työn­tek­i­jöi­den vaa­timuk­sia palkat seu­raa­vat automaat­tis­es­ti tuot­tavu­ut­ta, kos­ka työ­nan­ta­jat vapaae­htois­es­ti suos­tu­vat siihen, ettei hei­dän pääo­man tuot­tavu­us kasva?

    No ei. Markki­namekanis­mi on paljon mon­imutkaisem­pi. Hyvänä lähtöo­le­tuk­se­na on kuitenkin, että jokainen ajaa omaa etu­aan, eli kap­i­tal­isti ei mak­sa huvikseen työn­tek­i­jöille korkeam­paa palkkaa, vaan ostaa työvoiman niin hal­val­la kuin vain saa.

    Jos alan tuot­tavu­us kas­vaa ja työn­tek­i­jät eivät jostain syys­tä vaa­di korkeampia palkko­ja, niin sit­ten osa tästä hyödys­tä menee kulut­ta­jille ja osa kap­i­tal­is­teille sil­lä seu­rauk­sel­la, että yri­tyk­sen osakkei­den arvo nousee niin, että pääo­man tuot­to vas­taa (riskiko­r­jat­tua) aikapreferenssiä. 

    Jos joku kaup­pa muuten vaan nos­taa hin­to­jaan, niin onko tämä kulut­ta­jaa vastaan?

    No tot­takai on. Jos minä otan sin­ul­ta rahaa, niin kai se nyt hyödyt­tää min­ua ja hait­taa sinua?!

  43. Art­turi kir­joit­ti pääo­man tuotosta:

    Jos alan tuot­tavu­us kas­vaa ja työn­tek­i­jät eivät jostain syys­tä vaa­di korkeampia palkko­ja, niin sit­ten osa tästä hyödys­tä menee kulut­ta­jille ja osa kap­i­tal­is­teille sil­lä seu­rauk­sel­la, että yri­tyk­sen osakkei­den arvo nousee niin, että pääo­man tuot­to vas­taa (riskiko­r­jat­tua) aikapreferenssiä. 

    Ok, jos tämä hyväksytään, niin eikö tuo sit­ten toi­mi myös niin, että jos tuot­tavu­us ei paljoa kas­va, mut­ta työn­tek­i­jät lakkoile­mal­la saa­vat nos­tet­tua palkko­jaan, on seu­rauk­se­na se, että yri­tyk­sen osakkei­den arvo las­kee niin, että pääo­man tuot­to vas­taa aikapreferenssiä?

    Mik­si tässä yhtälössä siis kulut­ta­ja kär­sisi mitenkään (mikä oli alku­peräi­nen teesisi lakkoilun suhteen)? 

    Jos joku kaup­pa muuten vaan nos­taa hin­to­jaan, niin onko tämä kulut­ta­jaa vastaan? 

    No tot­takai on. Jos minä otan sin­ul­ta rahaa, niin kai se nyt hyödyt­tää min­ua ja hait­taa sinua?! 

    Oleelli­nen point­ti­han tässä on se, että sinä et _ota_ min­ul­ta rahaa vain hin­taa nos­ta­mal­la, vaan ain­oas­taan tar­joat min­ulle valit­tavak­si samaa entistä korkeam­mal­la hin­nal­la. Minähän voin vali­ta ostaak­seni jotain muu­ta, jos sin­un tuot­teesi ovat liian kalli­ita. Tämä oli pointtini. 

    Jos esim. kau­pan myyjien palk­ka nousee ja sinä vähit­täiskaup­pi­aana nos­tat hin­to­jasi, niin minä saatan kaup­pasi sijaan ryhtyä entistä enem­män tilaa­maan tuot­tei­ta netin kaut­ta. Minus­ta sinä tässä olet suurem­pi häviäjä kuin minä.

  44. Samuli Saarel­ma:

    Mik­si tässä yhtälössä siis kulut­ta­ja kär­sisi mitenkään (mikä oli alku­peräi­nen teesisi lakkoilun suhteen)?

    No jos kus­tan­nuk­set nousee noin ylipään­sä niin lop­putuot­tei­den hin­natkin nousee ja yri­tys­ten arvo­jen ei tarvitse laskea. Mut­ta joo jos lop­putuot­tei­den hin­nat pysyis jostain syys­tä vakioina, niin sit­ten kulut­ta­jat ei kär­sis ollenkaan ja kaik­ki mene­tyk­set tulis kapitalisteille.

    Ongel­mana tässä päät­telyssä on tietysti se, että lop­putuot­tei­den hin­nat ei pysy vakiona.

    Minähän voin vali­ta ostaak­seni jotain muu­ta, jos sin­un tuot­teesi ovat liian kalliita.

    No niin voisitkin, jos palkat ei nousis samal­la kaikissa yri­tyk­sis­sä. Jos sä voisit ostaa sieltä mis­sä palkko­ja ei olis nos­tet­tu, niin sit­ten­hän tämä yri­tys val­tais markki­noi­ta ja lakkoilul­la ei olis saavutet­tu mitään palkkata­son koro­tus­ta, eli työn­tek­i­jät ei olis hyö­tyneet kulut­ta­jien kustannuksella.

    Minus­ta sinä tässä olet suurem­pi häviäjä kuin minä.

    Tämä riip­puu tietysti täysin tilanteesta. Jos minä sain sin­un palvelemis­es­ta vähem­män voit­toa kuin mitä sinä häviät kulut­ta­jan yli­jäämässä kun joudut osta­maan netistä min­un kau­pan sijaan, niin sil­loin sinä häviät enem­män kuin minä.

    Mei­dän pitää kuitenkin tietysti tarkastel­la kulut­ta­jia, työn­tek­i­jöitä ja kap­i­tal­is­te­ja joukkoina.

    Jos sinä siir­ryt osta­maan netistä, niin toden­näköis­es­ti sinä hävitä vähän, net­tikaup­pias voit­taa, net­tikaup­pi­aan työn­tek­i­jät voit­taa, nor­maa­likaup­pias häviää ja nor­maal­i­työn­tek­i­jät häviää.

    On aika paha men­nä sanomaan mitään muu­ta var­maa kuin, että kulut­ta­ja häviää.

  45. Art­turi:

    Ongel­mana tässä päät­telyssä on tietysti se, että lop­putuot­tei­den hin­nat ei pysy vakiona. 

    Hmm, mikä niitä vetää ylöspäin? Sinähän jo seli­tit, että yri­tyk­sen hin­nan muu­tos pystyy pitämään pääo­man tuo­ton samas­sa, vaik­ka voit­to muut­tuisikin. Tosin puhuit vain ylöspäin muu­tok­ses­ta, mut­ta kos­ka et mitenkään kom­men­toin­ut min­un mainit­se­maa toiseen suun­taan tapah­tu­vaa muu­tos­ta, ole­tan, että se toimii ihan samal­la tavoin. 

    Onko siis mah­do­ton­ta se, että hin­nat eivät nouse (kos­ka muuten kulut­ta­jat siir­tyvät mui­hin tuot­teisi­in), yri­tyk­sen voitot pienenevät, mut­ta niin tekee yri­tyk­sen arvokin ja tämän seu­rauk­se­na pääo­man tuot­to pysyy samana? 

    Jos tuo ei ole mah­dol­lista, niin mik­si se päin­vas­tainen oli mah­dol­lista eli jos työn­tek­i­jät vaa­ti­vat palkanko­ro­tuk­sia, jot­ka ovat alle hei­dän tuot­tavuuten­sa kasvun, yri­tyk­sen arvo nousee ja samal­la tavoin pitää pääo­man tuo­ton samassa. 

    Jos sinä siir­ryt osta­maan netistä, niin toden­näköis­es­ti sinä hävitä vähän, net­tikaup­pias voit­taa, net­tikaup­pi­aan työn­tek­i­jät voit­taa, nor­maa­likaup­pias häviää ja nor­maal­i­työn­tek­i­jät häviää.

    On aika paha men­nä sanomaan mitään muu­ta var­maa kuin, että kulut­ta­ja häviää. 

    Eli nor­maal­i­työn­tek­i­jät häviävät lakkoilun seu­rauk­se­na (siis sil­loinkin, kun voit­ta­vat lakkon­sa)? Voi olla, että noin käy pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä me olemme kaik­ki kuollei­ta (tai vähin­tään eläk­keel­lä), kuten sanon­ta kuu­luu. Min­un on aika lail­la mah­do­ton­ta nähdä, että lyhyel­lä aikavälil­lä lakon avul­la palkanko­ro­tuk­sen saa­neet työn­tek­i­jät oli­si­vat eri­tyis­es­ti häviöllä. 

    Minus­ta tuo kulut­ta­jan häviämi­nen ei ole mitenkään itses­tään­selvää. Siis siinä mitas­sa kuin kap­i­tal­isti tuos­sa häviää. Net­tikaup­paan siir­tymi­nen on toden­näköis­es­ti pieni hait­ta kulut­ta­jalle (hänen kohdal­laan­han vain vaa­ka kallis­tuu pikkuri­ikkisen sen toisen hyväk­si aiem­paan ver­rat­tuna), mut­ta ehdot­tomasti se on suuri sille kaup­pi­aalle, joka menet­tää kokon­aan sen kau­pan, mitä teki aiem­min. On selvää, että lähikaup­pias menee konkurssi­in ja menet­tää siten koko bis­nek­sen­sä ja siihen sijoit­ta­mansa rahat, jos kaik­ki ihmiset siir­tyvät net­ti­in shop­paile­maan. Sen sijaan kulut­ta­jille mene­tys on vain noiden kah­den shop­pailu­ta­van erotus.

  46. Samuli Saarel­ma:

    Hmm, mikä niitä vetää ylöspäin?

    Kap­i­tal­is­tit haluu tietysti myy­dä niin kalli­il­la kuin vain mahdollista.

    Onko siis mah­do­ton­ta se, että hin­nat eivät nouse (kos­ka muuten kulut­ta­jat siir­tyvät mui­hin tuot­teisi­in), yri­tyk­sen voitot pienenevät, mut­ta niin tekee yri­tyk­sen arvokin ja tämän seu­rauk­se­na pääo­man tuot­to pysyy samana?

    Ei ole mah­do­ton­ta. Jos esim. mikään muu asia ei muu­tu kuin pelkästään yhdessä yri­tyk­sessä työn­tek­i­jöi­den palkat, niin näin toden­näköis­es­ti tapah­tuukin. (Sen lisäk­si, että tuotan­to ja työvoima vähenee…)

    Eli nor­maal­i­työn­tek­i­jät häviävät lakkoilun seu­rauk­se­na (siis sil­loinkin, kun voit­ta­vat lakkonsa)?

    Ei. Ne työn­tek­i­jät jot­ka saa­vat edelleen pitää työ­paikkansa voit­ta­vat tietysti myös.

    Voi olla, että noin käy pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä me olemme kaik­ki kuollei­ta (tai vähin­tään eläk­keel­lä), kuten sanon­ta kuuluu. 

    Tämä ei pidä tietenkään paikkaansa. Ihmiskun­ta elää huo­mat­tavasti pidem­pään kuin mitä näi­den mekanis­mien vaiku­tusten alka­mi­nen kestää.

    Pitkä aikaväli ei tässä tarkoi­ta vuosikym­meniä ja vaik­ka tarkoit­taisikin ainakin min­ua kiin­nos­taa ihmiskun­nan hyv­in­voin­ti vielä senkin jäl­keen, kun min­ua ei enää ole. Jos sinä olet niin itsekäs, että olet valmis tuhoa­maan tule­vien sukupolvien men­estymisen edel­ly­tyk­set omak­si hyväk­sesi, niin kanssasi ei ole mielekästä keskustel­la politiikasta.

    Minus­ta tuo kulut­ta­jan häviämi­nen ei ole mitenkään itsestäänselvää.

    Se on nimen omaan itses­tään selvää, että kulut­ta­ja ryh­mänä häviää. Se ei ole itses­tään selvää häviääkö se enem­män kuin se kyseinen kap­i­tal­isti joka joutuu mak­samaan korkeampia palkko­ja. Jos kus­tan­nuk­set nou­se­vat kaut­ta lin­jan, niin kap­i­tal­isti voi vaan nos­taa hin­to­jaan eikä häviä yhtään. Tässä tapauk­ses­sa kaik­ki työn­tek­i­jöi­den voitot tule­vat kulut­ta­jien kustannuksella.

    Sin­un pitäisi tarkastel­la kulut­ta­jia, työn­tek­i­jöitä ja kap­i­tal­is­te­ja ryh­mänä, että voisit sanoa kenen kus­tan­nuk­sel­la korkeampia palkko­ja mak­se­taan. Se, että yksi kap­i­tal­isti häviää ei tarkoi­ta etteikö lop­ulli­nen kus­tan­nus tulisi silti kulut­ta­jien maksettavaksi.

  47. Kek­son tilin­päätösteito­jen mukaan sen liike­vai­h­to oli vuon­na 2009 n 8800 miljoon­aa euroa

    Keskon liikevoit­to oli 2009 252 miljoonaa

    Henkilöstöku­lut oli­vat 535 miljoon­aa euroa eli n 7 % kuluista.
    Tuol­lainen 1,7 % palkanko­ro­tus nos­taa hin­to­ja alle 1 promil­lea tai pienen­tää voit­toa 4 %

  48. Näin­hän se menee. Kun vielä lisätään tähän AY-liik­keen vah­va ase­ma teol­lisu­u­den aloil­la ja pieni kau­pan aloil­la, joka tarkoit­taa SAK:lle taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavampia lakko­ja, kun palkanko­ro­tuk­sis­takin menee suurem­pi pros­ent­ti AY-mak­sukas­saan. Kas­vate­taan eri­ar­voisu­ut­ta entisestään. 

    Aikoinaan paljokin PAM:in kanssa asioidessani tuli sel­l­ainen fiilis että palvelu­aloil­la on liit­to vain sen takia kun muil­lakin on. Jot­ta paper­ili­it­to­jen Ahoset voivat silitel­lä päätä.

  49. Art­turi pitkästä aikavälistä:

    Tämä ei pidä tietenkään paikkaansa. Ihmiskun­ta elää huo­mat­tavasti pidem­pään kuin mitä näi­den mekanis­mien vaiku­tusten alka­mi­nen kestää.

    Pitkä aikaväli ei tässä tarkoi­ta vuosikym­meniä ja vaik­ka tarkoit­taisikin ainakin min­ua kiin­nos­taa ihmiskun­nan hyv­in­voin­ti vielä senkin jäl­keen, kun min­ua ei enää ole. Jos sinä olet niin itsekäs, että olet valmis tuhoa­maan tule­vien sukupolvien men­estymisen edel­ly­tyk­set omak­si hyväk­sesi, niin kanssasi ei ole mielekästä keskustel­la politiikasta. 

    Ensin­näkään, lakkoilun tarkoi­tus ei ole hyödyt­tää ihmiskun­taa. Ihmiskun­nan kannal­ta­han on type­r­ää pelkästään se, että tuotan­to­laitok­sia seisote­taan tyhjän pant­ti­na. Lakkoilun tarkoituk­se­na on se, että tiet­ty poruk­ka paran­taa omaa ase­maansa. Me olemme tässä nyt keskustelleet siitä, kenen kus­tan­nuk­sel­la tämä tapahtuu. 

    Tässä tämä pitkä aikaväli viit­tasi siihen, että pitkäl­lä aikavälil­lä myös ne lakkoilul­la “liian korkei­ta” palkanko­ro­tuk­sia saa­neet työn­tek­i­jät häviävät ja point­ti­ni oli se, että heitä ei juuri kiin­nos­ta se, mitä tapah­tuu kyseiselle tuotan­non­alalalle sen jäl­keen kuin he itse ovat eläk­keel­lä tai maan poves­sa. Vähän niin kuin kulut­ta­jaakaan ei yleen­sä kiin­nos­ta, miten pieniä palkko­ja hänen ostami­aan tuot­tei­ta tehneet ihmiset ovat saaneet. 

    Toisek­si, en kir­joit­tanut lainkaan siitä, mitä minus­ta poli­ti­ikas­sa pitäisi tehdä. Olen kat­sonut asi­aa vain lakkoile­vien työn­tek­i­jöi­den sub­jek­ti­ivis­es­ta näkökul­mas­ta. Täl­lä näkökul­mal­la ei ole mitään tekemistä poli­ti­ikan, eli kaikkien ihmis­ten asioiden ajamisen kanssa. 

    Se ei ole itses­tään selvää häviääkö se enem­män kuin se kyseinen kap­i­tal­isti joka joutuu mak­samaan korkeampia palkko­ja. Jos kus­tan­nuk­set nou­se­vat kaut­ta lin­jan, niin kap­i­tal­isti voi vaan nos­taa hin­to­jaan eikä häviä yhtään. Tässä tapauk­ses­sa kaik­ki työn­tek­i­jöi­den voitot tule­vat kulut­ta­jien kustannuksella. 

    Jos tuo pätisi, niin lakko­ja ei tapah­tu­isi koskaan. Jos kap­i­tal­is­tit eivät olisi palkanko­ro­tuk­sis­sa häviäjän puolel­la, niin yksinker­tais­in­ta­han heille olisi se, että kollek­ti­ivis­es­ti kaik­ki tuot­ta­jat nos­taisi­vat palkko­ja ja kulut­ta­ja mak­saisi viu­lut. Mik­si siis lakko­ja tapah­tuu? Kulut­ta­ja­han ei koskaan ole siel­lä neu­vot­teluis­sa mukana, vaan se palkanko­ro­tuk­sia vas­tus­ta­va taho on kyl­lä kap­i­tal­is­tit. Jos he eivät olisi palkanko­ro­tuk­sis­sa häviäjinä, niin mik­si ihmeessä he koskaan päästäi­sivät tilan­net­ta lakkoon asti?Vai eivätkö he häviä lakossakaan?

  50. “Kulut­ta­ja­han ei koskaan ole siel­lä neu­vot­teluis­sa mukana, vaan se palkanko­ro­tuk­sia vas­tus­ta­va taho on kyl­lä kapitalistit. ”

    Kulut­ta­ja istuu pöy­dän kum­mal­lakin puolel­la. Niin työn­tek­i­jät kuin kap­i­tal­is­titkin ovat myös kuluttajia.
    Lakko on aina myös voimainkoe­tus: Työ­nan­ta­ja koet­telee kuin­ka vah­va on ammat­tili­it­to ja työn­tek­i­jät kuin­ka pitkään työ­nan­t­ja kyke­nee vas­tus­ta­maan vaatimuksia.
    toien syy on neu­vot­telijoiden huonot henkilökemiat .
    Tähti­nen ja Aho­nen oli­vat kuin tuli ja vesi

  51. Samuli Saarel­ma:

    Jos tuo pätisi, niin lakko­ja ei tapah­tu­isi koskaan.

    Ai kos­ka työn­tek­i­jät ei haluis hyö­tyä kulut­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la? Vai luuletko, että kulut­ta­jat ihan huvikseen vaan antais var­al­lisu­ut­taan työntekijöille?

    Tuo täl­lä pal­stal­la kyl­lästymiseen asti vil­jelemä Keynes-lain­aus ei tuo mitään lisää tähän keskustelu­un. Sitä vaan heit­el­lään näis­sä keskusteluis­sa ympäri­in­sä kun argu­men­tit lop­puu, että kato hei, mitä välii senkin tiukkapipo, kuitenkin kuol­laan joskus. Antaa men­nä vaan!

    Jos tuo pätisi, niin lakko­ja ei tapah­tu­isi koskaan.

    Kap­i­tal­isti voit­taa, jos muit­ten kus­tan­nuk­set nousee, mut­ta sen tietyn kap­i­tal­istin kus­tan­nuk­set ei nouse. Kap­i­tal­isti hävi­iä, jos sen kus­tan­nuk­set nousee ja muit­ten ei nouse. Sik­si kap­i­tal­isti yrit­tää pitää kus­tan­nuk­sen­sa mah­dol­lisim­man pien­inä, eli ei suos­tu työn­tek­i­jöi­den palkanko­ro­tus­vaa­timuk­si­in aina.

  52. Art­turi:

    Ai kos­ka työn­tek­i­jät ei haluis hyö­tyä kulut­ta­jien kustannuksella? 

    Ei, vaan kos­ka kap­i­tal­is­tille olisi yhden­tekevää, mitä työn­tek­i­jöille mak­se­taan (kun­han kaik­ki muutkin samal­la alal­la ole­vat mak­sa­vat). He eivät siis koskaan päästäisi tilan­net­ta lakkoon asti, vaan aina antaisi­vat perik­si. Mik­sei näin kuitenkaan tapahdu? 

    Vai luuletko, että kulut­ta­jat ihan huvikseen vaan antais var­al­lisu­ut­taan työntekijöille? 

    Tuo on johtopäätös _sinun_ väit­teestäsi. Sinä väi­tit, että kap­i­tal­isti ei ole palkanko­ro­tuk­sis­sa häviäjän puolel­la, kos­ka voi suo­raan pan­na sen kus­tan­nuk­set kulut­ta­jille. Kulut­ta­jat luon­nol­lis­es­ti eivät ole edes neu­vot­teluis­sa mukana, vaan hei­dän ain­oa tapa vaikut­taa asioi­hin on kulu­tuskäyt­täy­tymi­nen kap­i­tal­istin myymien tuot­tei­den suh­teen. Jos he eivät muu­ta kulu­tuskäyt­täy­tymistään kap­i­tal­istin nos­taes­sa tuot­tei­den­sa hin­to­ja, niin todel­lakin kulut­ta­jat “ihan huvikseen” anta­vat var­al­lisu­ut­taan työntekijöille. 

    Min­un point­ti­ni (jon­ka koitin sil­lä vähit­täis­myyjä vs. verkkokaup­pa esimerkil­läni tuo­da esi­in) oli se, että minus­ta lakoista seu­raavis­sa palkanko­ro­tuk­sis­sa kap­i­tal­isti voi olla häviäjänä eli hän on se, joka mak­saa palkanko­ro­tuk­set tin­kimäl­lä omas­ta voitostaan, eikä hän sik­si niihin tuos­ta vaan suos­tu. Tämä siis vas­tauk­se­na siihen alku­peräiseen teesi­isi, että kulut­ta­jat mak­sa­vat lakkoilun tuo­mat palkankorotukset.

  53. Samuli Saarel­ma:

    Ei, vaan kos­ka kap­i­tal­is­tille olisi yhden­tekevää, mitä työn­tek­i­jöille mak­se­taan (kun­han kaik­ki muutkin samal­la alal­la ole­vat mak­sa­vat). He eivät siis koskaan päästäisi tilan­net­ta lakkoon asti, vaan aina antaisi­vat perik­si. Mik­sei näin kuitenkaan tapahdu? 

    Kos­ka kaikille muille “alal­la” ei mak­se­ta samaa KV-kau­pas­ta johtuen. Ja vaik­ka mak­set­taisi­inkin, niin useim­mille tuotteille/palveluille on sub­sti­tu­ut­te­ja, jol­loin tietenkin kan­nat­taisi pitää omat tuot­teet mah­dol­lisim­man halpana.

    Min­un point­ti­ni (jon­ka koitin sil­lä vähit­täis­myyjä vs. verkkokaup­pa esimerkil­läni tuo­da esi­in) oli se, että minus­ta lakoista seu­raavis­sa palkanko­ro­tuk­sis­sa kap­i­tal­isti voi olla häviäjänä eli hän on se, joka mak­saa palkanko­ro­tuk­set tin­kimäl­lä omas­ta voitostaan, eikä hän sik­si niihin tuos­ta vaan suostu. 

    No tässä olete­taan siis jol­lain tavoin epäsym­metri­nen hin­ta­jous­to? Eikös tuo käytän­nössä tarkoi­ta sitä, että kap­i­tal­isti maini­tus­sa tapauk­ses­sa vetää yli­hin­taa tavaras­ta ennen lakkoa? Ja nyt sit­ten ole­tat, että yli­hin­taa ei voi vetää nyky­istä enem­män (eli lakon kus­tan­nuk­sia ei voi siirtää hin­toi­hin), eli ettei hin­to­ja voi nostaa.

    Vaatisi vähän perusteluja.

    Kari

  54. Minä:

    No tässä olete­taan siis jol­lain tavoin epäsym­metri­nen hin­ta­jous­to? Eikös tuo käytän­nössä tarkoi­ta sitä, että kap­i­tal­isti maini­tus­sa tapauk­ses­sa vetää yli­hin­taa tavaras­ta ennen lakkoa? Ja nyt sit­ten ole­tat, että yli­hin­taa ei voi vetää nyky­istä enem­män (eli lakon kus­tan­nuk­sia ei voi siirtää hin­toi­hin), eli ettei hin­to­ja voi nostaa. 

    Tarkem­min mietit­tyäni keksin, mil­loin tuo toimii noin. Monop­o­li­ti­lanteessa hin­taan eivät tuotan­tokus­tan­nuk­set vaiku­ta (kun­han ne ovat alem­mat kuin hin­nat), jol­loin hin­ta ei muu­tu vaik­ka kus­tan­nuk­set nousi­si­vat (kun­han ne eivät nouse hin­taa korkeam­mik­si). Tai voisi­han sil­loinkin hin­to­ja nos­taa, mut­ta se las­kee voit­toa (myyn­ti pienenee).

    Monopole­ja vaan ei tai­da nykypäivänä enää juurikaan olla.

    Mut­ta joo, sil­loin­han kyl­läkin kap­i­tal­isti vetää yli­hin­taa tuot­teesta ennen lakkoa (ja luul­tavasti sen jälkeenkin).

    Kari

  55. “Ai kos­ka työn­tek­i­jät ei haluis hyö­tyä kulut­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la? Vai luuletko, että kulut­ta­jat ihan huvikseen vaan antais var­al­lisu­ut­taan työntekijöille”

    Keskustelu on täysin aka­teemisen teo­reet­tista eikä vas­taa yri­tys­ten eikä yhteiskun­nan todellisuutta.
    Kun kau­pan alal­la palkko­jen osu­us on n 7 % ja koro­tuk­sen vaiku­tus hin­toi­hin alle promillen.
    Käytän­nössä se hukkuu kijan­pidon virheisi­in, joten koro­tuk­sen merk­i­tyk­sen tarkastelu on pelkästään akateemista.Ei sil­lä todell­si­u­udessa mitään merk­i­tys­tä ole toiminalle

    En yhtään ihmettele, että Stock­mann erosi EK:sta.
    Tj var­maan osasi laskea saman asian ja kat­soi EK:n riidan enem­män poli­it­tisek­si kuin taloudelliseksi.

  56. Liian van­ha:

    Keskustelu on täysin aka­teemisen teo­reet­tista eikä vas­taa yri­tys­ten eikä yhteiskun­nan todellisuutta.
    Kun kau­pan alal­la palkko­jen osu­us on n 7 % ja koro­tuk­sen vaiku­tus hin­toi­hin alle promillen.
    Käytän­nössä se hukkuu kijan­pidon virheisi­in, joten koro­tuk­sen merk­i­tyk­sen tarkastelu on pelkästään akateemista.Ei sil­lä todell­si­u­udessa mitään merk­i­tys­tä ole toiminalle 

    Vas­taes­imerk­ki: työn­tek­i­jöi­den käteen­jäävistä tuloista nyt neu­votelta­van koro­tuk­sen osu­us on häviävän pieni, käytän­nössä se hukkuu jo pudon­neina kolikoina ja väärinä ostopäätöksinä tehty­i­hin kuluhin, ei niil­lä todel­lisu­udessa ole mitään merk­i­tys­tä toiminnalle.

    Kari

  57. Kari:

    No tässä olete­taan siis jol­lain tavoin epäsym­metri­nen hin­ta­jous­to? Eikös tuo käytän­nössä tarkoi­ta sitä, että kap­i­tal­isti maini­tus­sa tapauk­ses­sa vetää yli­hin­taa tavaras­ta ennen lakkoa? Ja nyt sit­ten ole­tat, että yli­hin­taa ei voi vetää nyky­istä enem­män (eli lakon kus­tan­nuk­sia ei voi siirtää hin­toi­hin), eli ettei hin­to­ja voi nostaa. 

    En tiedä, mitä tarkoi­tat epäsym­metrisel­lä hin­ta­jous­tol­la tässä. Minä koitin juuri tarkastel­la sym­metris­es­ti Art­turin lauset­ta, jon­ka mukaan sil­loin, kun työn­tek­i­jät eivät lakkoilul­laan vaa­di palkko­jaan tuot­tavu­u­den tasolle, kap­i­tal­isti voit­taa (hänen omis­ta­mansa yri­tyk­sen arvo nousee kunnes pääo­man tuot­to on sama kuin ennen tuot­tavu­u­den nousua). Sym­metrisessä tapauk­ses­sa, eli sil­loin, kun työn­tek­i­jät vaa­ti­vat enem­män palkanko­ro­tuk­sia kuin hei­dän tuot­tavuuten­sa oli nous­sut, minus­ta kap­i­tal­isti voi hävitä (hänen fir­mansa arvo las­kee, kunnes jälleen pääo­man tuot­tavu­us on sama kuin ennen tuot­tavu­u­den laskua).

    En myöskään ymmär­rä, miten määrit­telet tässä yli­hin­nan. Siinä esimerkissäni hin­to­ja ei voi nos­taa, kos­ka kulut­ta­jat siir­tyvät toisi­in tuot­teisi­in (vähit­täiskau­pas­ta verkkokauppaan). 

    En myöskään ymmär­rä, miten monop­o­lit tähän liit­tyvät. Jos palkko­ja korote­taan koko alal­la, on asia fir­mo­jen kannal­ta sama kuin monop­o­lil­la. Niiden väli­nen kil­pailu ei muu­ta asi­aa mihinkään.

    Kos­ka kaikille muille “alal­la” ei mak­se­ta samaa KV-kau­pas­ta johtuen. Ja vaik­ka mak­set­taisi­inkin, niin useim­mille tuotteille/palveluille on substituutteja 

    No, nuo sub­sti­tuu­tit tässä se point­ti­ni olikin. Jos vähit­täiskaup­pi­aan mak­samat palkat nou­se­vat lakkoilun vuok­si, hänen on joko tin­git­tävä voitostaan, tai sit­ten nos­tet­ta­va hin­to­ja, jol­loin osa myyn­nistä siir­tyy sinne verkkokaup­paan. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa hän häviää. Ja tuo pätee, oli hänel­lä monop­o­li tai ei siinä vähittäiskaupassa.

    Tämä oli min­un point­ti­ni Art­turin alku­peräiseen teesi­in, että kulut­ta­jat mak­sa­vat palkanko­ro­tuk­set. Etenkin tuos­sa edel­lisessä tapauk­ses­sa palkanko­ro­tuk­set tule­vat kap­i­tal­istin voitoista. Jälkim­mäisessä ne tule­vat osin kap­i­tal­is­til­ta (jon­ka voit­to siinäkin las­kee), osin niiltä työn­tek­i­jöiltä, jot­ka saa­vat fudut alen­tuneen kysyn­nän vuok­si, osin niiltä kulut­ta­jil­ta, jot­ka mak­sa­vat korkeampia hin­to­ja samoista tuot­teista. Jää kap­i­tal­istin päätet­täväk­si, kum­mas­sa tapauk­ses­sa hän häviää enem­män ja kumpi strate­gia hänen kan­nat­taa siis valita.

  58. Samuli Saarel­ma: Sul­la menee ilois­es­ti sekaisin ryh­mät ja yksilöt.

    Työn­tek­i­jät menevät lakkoon, jos luule­vat saa­vansa lakol­la enem­män hyö­tyä kuin siitä on hait­taa. Kap­i­tal­isti ei suos­tu työläis­ten vaa­timuk­si­in, jos luulee niistä kieltäy­tymis­es­tä ole­van enem­män hyö­tyä kuin haittaa.

    Tästä ei voi vetää mitään johtopäätök­siä, että kap­i­tal­is­tit ryh­mänä voit­taa, jos työläiset ei onnis­tu vaa­ti­maan korkeampia palkko­ja. Sama pätee myös kulut­ta­jien ja työläis­ten välillä.

    Kulut­ta­ja mak­saa aina, kos­ka kap­i­tal­istien voitot tulee aikapreferenssistä.

    Ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että pääo­man tulo alalle on estet­ty työläis­ten voitot voi tul­la kap­i­tal­istin voitoista. (Kos­ka täl­löin pääo­man määrä ei reagoi oletet­tuun tuot­toon ja ihmis­ten aikapreferenssiin…)

  59. Art­turi:

    Tästä ei voi vetää mitään johtopäätök­siä, että kap­i­tal­is­tit ryh­mänä voit­taa, jos työläiset ei onnis­tu vaa­ti­maan korkeampia palkkoja. 

    Minus­ta kir­joitit aiem­min, että kap­i­tal­istin omis­tuk­sen arvo nousee sille tasolle, että pääo­man tuot­to pysyy muut­tumat­tomana. Eikö hän tässä siis voita? Muille kap­i­tal­is­teille ei tässä pitäisi tapah­tua mitään, joten eivätkö he siis myös ryh­mänä voita? 

    Ja tämä sit­ten toisin päin, niin saadaan se, että kap­i­tal­is­tit häviävät. 

    Yleen­sähän lakot ovat kokon­aisia alo­ja tai jopa koko maa­ta koske­via, eivätkä yksit­täistä kap­i­tal­is­tia vas­taan. Jos ajatel­laan siis yleis­lakkoa, jos­sa kaik­ki työn­tek­i­jät vaa­ti­vat parem­pia palkko­ja, niin onko tässä siis niin, että tästä ei olisi kap­i­tal­is­teille haittaa?

    Ja voidaan ajatel­la hypo­teet­tis­es­ti globaalia lakkoa (jol­loin päästään eroon jopa siitä, että yhden alueen lakko hait­taa vain sen alueen kap­i­tal­is­te­ja). Jos täl­lainen toteutet­taisi­in ja se johtaisi vaikka­pa 10%:n palkanko­ro­tuk­si­in kaikkial­la maail­mas­sa, niin eikö tämä johtaisi kap­i­tal­istien tap­pi­oon ja yksi­ty­isyrit­täjien tilanteen parane­miseen (hei­dän meno­rak­en­teen­sa ei muut­tuisi toisin kuin niiden, jot­ka käyt­tävät palkkatyötä)? 

    Kulut­ta­ja mak­saa aina, kos­ka kap­i­tal­istien voitot tulee aikapreferenssistä. 

    Avaa­pa tätä lauset­ta vähän. 

    En ihan täysin ymmär­rä, mitä ajat takaa, mut­ta tarkoi­tatko, että kap­i­tal­is­teille on täysin sama, mitä yhteiskun­nas­sa tapah­tuu (kun­han pääo­man liikku­mi­nen on vapaa­ta)? Ryh­mänä hei­dän voit­ton­sa eivät mene ylös eivätkä alas (vaik­ka yksit­täis­ten kap­i­tal­istien kohdal­la niin voikin käy­dä). Tämä tun­tuu aika usko­mat­toman yleistävältä lauseelta ja panee ihmettelemään, mik­si kap­i­tal­is­tit esim. lob­baisi­vat tiet­tyjä puoluei­ta (yleen­sä niitä, jot­ka kaikkein vähiten aja­vat työn­tek­i­jöi­den asioi­ta), jos mil­lään ei ole mitään väliä.

  60. Samuli Saarel­ma:

    En tiedä, mitä tarkoi­tat epäsym­metrisel­lä hin­ta­jous­tol­la tässä. Minä koitin juuri tarkastel­la sym­metris­es­ti Art­turin lauset­ta, jon­ka mukaan sil­loin, kun työn­tek­i­jät eivät lakkoilul­laan vaa­di palkko­jaan tuot­tavu­u­den tasolle, kap­i­tal­isti voit­taa (hänen omis­ta­mansa yri­tyk­sen arvo nousee kunnes pääo­man tuot­to on sama kuin ennen tuot­tavu­u­den nousua). 

    No minä tarkoitin sitä, että jos tuotan­tokus­tan­nuk­set alenevat (eli jos työn tuot­tavu­us nousee, mut­ta tätä ei ulos­mi­ta­ta palkko­jen nousuna), tuot­tei­den hin­nat halpenevat, eli voit­ta­ja on kulut­ta­ja. Sym­me­tri­al­la tarkoitin sitä, että jos näin ei olisi, niin vas­taavasti kap­i­tal­istin pitäisi pystyä lisäämään voit­to­jaan yksinker­tais­es­ti nos­ta­mal­la hintoja.

    Sym­metrisessä tapauk­ses­sa, eli sil­loin, kun työn­tek­i­jät vaa­ti­vat enem­män palkanko­ro­tuk­sia kuin hei­dän tuot­tavuuten­sa oli nous­sut, minus­ta kap­i­tal­isti voi hävitä (hänen fir­mansa arvo las­kee, kunnes jälleen pääo­man tuot­tavu­us on sama kuin ennen tuot­tavu­u­den laskua). 

    No eikös tässä tapauk­ses­sa sil­loin joku toinen kap­i­tal­isti voita, kos­ka saa lisää asi­akkai­ta, vaik­ka ei joudukaan laske­maan hintoja?

    Jotenkin minä olen taipu­vainen ajat­tele­maan, että pitkäl­lä tähtäimel­lä kap­i­tal­istin voitot riip­pu­vat lähin­nä siitä, miten hän osaa pääo­mansa sijoit­taa, eikä palkkake­hi­tyk­sil­lä ja muil­la ole sinäl­lään asi­aan vaiku­tus­ta (vaik­ka toki niil­lä on sijoi­tus­päätök­si­in vaikutusta)

    Tämä tun­tuu aika usko­mat­toman yleistävältä lauseelta ja panee ihmettelemään, mik­si kap­i­tal­is­tit esim. lob­baisi­vat tiet­tyjä puoluei­ta (yleen­sä niitä, jot­ka kaikkein vähiten aja­vat työn­tek­i­jöi­den asioi­ta), jos mil­lään ei ole mitään väliä. 

    No jos kap­i­tal­is­til­la on rahat kiin­ni jos­sain han­kkeessa, vaikka­pa maa-alueessa tai tehtaas­sa, niin tot­ta­han kan­nat­taa loba­ta sel­l­aista poli­ti­ikkaa, jos­sa ko. alue tuot­taa eniten. Poli­itikoil­la kun kuitenkin on val­ta siir­rel­lä raho­ja ihmis­ten taskuista toiseen.

    Kari

  61. Kari:

    No minä tarkoitin sitä, että jos tuotan­tokus­tan­nuk­set alenevat (eli jos työn tuot­tavu­us nousee, mut­ta tätä ei ulos­mi­ta­ta palkko­jen nousuna), tuot­tei­den hin­nat halpenevat, eli voit­ta­ja on kuluttaja. 

    Kuten Art­turi kir­joit­ti, voit­ta­ja on myös kap­i­tal­isti. Hän saa myy­tyä enem­män. Hänelle­hän on yhden­tekevää, myykö hän paljon halpo­ja vai vähän kalliita. 

    Ja minus­ta tämä toimii sym­metris­es­ti myös toisin päin, eli jos palkat nou­se­vat tuot­tavu­ut­ta nopeam­min, on kulut­ta­jien lisäk­si mak­sa­jana kapitalisti. 

    Ote­taan esimerk­ki. Matka­puhe­lin­bis­nek­sessä palkat eivät nousseet tuot­tavu­u­den mukana. Puhe­limet toki halpeni­vat, joten kulut­ta­jat voit­ti­vat, mut­ta samaan aikaan Noki­as­ta tuli yksi maail­man suurim­mista fir­moista. Sen omis­ta­jista tuli samal­la upporikkaita.

  62. Samuli Saarel­ma:

    Kuten Art­turi kir­joit­ti, voit­ta­ja on myös kapitalisti.

    Ymmär­sit väärin. Kap­i­tal­isti on voit­ta­ja siinä tapauk­ses­sa, että ain­oas­taan hänen tuotan­tokus­tan­nuk­set alenevat. Tässäkin tapauk­ses­sa voit­ta­ja on myös kulut­ta­ja (ja uudet palkatut työn­tek­i­jät). (Kos­ka kap­i­tal­isti sekä tuo­taa suurem­mal­la voitol­la, että tuot­taa enem­män, jol­loin myös hin­nat laskevat.)

    Siinä tapauk­ses­sa, että tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat kaut­ta lin­jan voit­ta­ja on kulut­ta­ja (ja uudet palkatut työn­tek­i­jät), ei kap­i­tal­isti, kos­ka kaik­ki kap­i­tal­is­tit joutu­vat laske­maan hin­to­jaan pär­jätäk­seen kilpailussa.

    Tämä toimii todel­lakin sym­metris­es­ti, eli jos tuotan­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat tuot­tavu­ut­ta nopeam­min koko taloudessa mak­sa­jana ei ole kap­i­tal­is­tit vaan kulut­ta­jat. (Ja työt­tömäk­si jäävät työntekijät)

    Jos taas tuotan­tokus­tan­nuk­set nou­se­vat tuot­tavu­ut­ta nopeam­min vain yhdessä yri­tyk­sessä häviäjiä ovat sekä kap­i­tal­isti, kulut­ta­jat että työt­tömäk­si jääneet työntekijät.

    Ote­taan esimerk­ki: Matka­puhe­lin­bis­nek­sessä palkat eivät nousseet tuot­tavu­u­den mukana. Puhe­limet toki halpeni­vat, joten kulut­ta­jat voit­ti­vat, mut­ta samaan aikaan Motoro­las­ta tuli yksi maail­man suurim­mista fir­moista. Sen omis­ta­jat menet­tivät kaiken.

  63. Samuli Saarel­ma:
    Olen tässä asi­as­sa aika pitkälle samal­la kan­nal­la kuin Art­turi. Kap­i­tal­isti ei vapail­la markki­noil­la voi kääriä mitään “wind­fall-voit­to­ja”, kos­ka myös kapaitaalin markki­noil­la on kil­pailua (kir­joitinko­han todel­la noin…), eikä mikään estä siirtämästä sijoituk­sia johonkin toiseen han­kkeeseen tilantei­den muuttuessa.

    Työn­tek­i­jät, kulut­ta­jat tai kap­i­tal­is­tit voivat mielestäni tehdä epäoikeu­den­mukaisia voit­to­ja lähin­nä tilanteessa, jos­sa val­tio­val­ta sös­sii markki­noi­ta taval­la tai toisel­la. Perustelu: mik­si muuten joku muu kap­i­tal­isti jät­täisi ilmeisen rahasam­mon käyttämättä?

    Yksit­täisen kap­i­tal­istin kannal­ta tietenkin, joskus ei toki aina, kan­nat­taa pyrk­iä pitämään (omien) työn­tek­i­jöi­den lik­sat pienenä, mut­ta ei se mitenkään yleisem­mäl­lä tasol­la ole kap­i­tal­istien kannal­ta olen­naista. Jos lik­sat nou­se­vat yli myyn­ti­hin­nan, niin sit­ten siir­retään rahat johonkin parem­min tuottavaan.

    Kari

  64. Samuli Saarel­ma:

    En ihan täysin ymmär­rä, mitä ajat takaa, mut­ta tarkoi­tatko, että kap­i­tal­is­teille on täysin sama, mitä yhteiskun­nas­sa tapah­tuu (kun­han pääo­man liikku­mi­nen on vapaata)?

    Niin siis aikapref­er­enssi ei oo yhteiskun­nan tapah­tu­mista riip­puma­ton muut­tu­ja. Sen lisäks kap­i­tal­is­tit on ihan saman­laisia ihmisiä kuin muutkin ja tavoit­tel­e­vat hyv­in­voin­tia siinä mis­sä muutkin. Tässä mielessä tapah­tu­mil­la yhteiskun­nas­sa on merk­i­tys­tä heille ihan samal­la taval­la kuin muillekin.

    Pääo­ma tuot­taa sen ver­ran kuin ihmis­ten aikapref­er­enssi kul­loinkin on. Jos se tuot­taa enem­män, ihmiset siirtävät kulu­tus­ta investoin­tei­hin. Jos se tuot­taa vähem­män siir­tyy var­al­lisu­ut­ta investoin­neista kulu­tuk­seen kunnes pääo­man tuot­to vas­taa aikapreferenssiä.

    (Nämä tuo­tot ovat siis oletusarvoja…)

  65. Kari:

    Jos lik­sat nou­se­vat yli myyn­ti­hin­nan, niin sit­ten siir­retään rahat johonkin parem­min tuottavaan. 

    Ehkä tämä on se avainko­h­ta, jos­sa ajatuk­semme menevät ris­ti­in. Kun on rak­en­tanut paperite­htaan, ei niitä raho­ja niin vaan siir­retä. Tuo kir­joit­ta­masi pätee siis sil­lä kuu­luisal­la “pitkäl­lä aikavälil­lä”, jol­la olemme kaik­ki kuolleita. 

    Minus­ta pääon­gel­ma näis­sä talous­te­o­ri­ois­sa on se, että ne lähtevät aina tas­apain­on ole­tuk­ses­ta ja uno­hta­vat kokon­aan tran­si­tiot, jot­ka minus­ta tässä kysymyk­sessä ovat melko tärkeässä roolis­sa. Jep, hyvin pitkäl­lä tähtäimel­lä kulut­ta­jat voivat mak­saa palkanko­ro­tuk­set, mut­ta tämä ei juuri lohdu­ta kap­i­tal­is­tia, joka on siinä tran­si­tion aikana men­nyt konkkaan korkei­den palkanko­ro­tusten vuok­si. Ja toisaal­ta ei hait­taa kap­i­tal­is­tia, jos laske­vat hin­nat lop­ul­ta ulos­mit­taa­vat hänen tuot­tavu­u­den parane­misen ja palkkake­hi­tyk­sen välisen eron, jos hän on ehtinyt tul­la upporikkaak­si siinä välillä. 

    En osaa sanoa, kuin­ka paljon nykyaikainen taloustiede tutkii näitä tran­si­tioiden vaiku­tuk­sia (ei vain tässä asi­as­sa, vaan suun­nilleen kaikessa), mut­ta minus­ta tun­tuu, että ainakin poli­it­tises­sa debatis­sa käytet­tävät argu­men­tit tun­tu­vat aina perus­tu­van tas­apain­o­m­allille ja ajatuk­seen pitkästä aikavälistä. En väitä, etteikö pitkäl­läkin aikavälil­lä ja tas­apain­ol­la olisi merk­i­tys­tä, mut­ta niiden dom­i­nanssi ehkä osin helpom­man ymmär­ret­tävyyten­sä vuok­si ainakin häir­it­see itseäni.

  66. Samuli Saarel­ma:

    Ehkä tämä on se avainko­h­ta, jos­sa ajatuk­semme menevät ris­ti­in. Kun on rak­en­tanut paperite­htaan, ei niitä raho­ja niin vaan siir­retä. Tuo kir­joit­ta­masi pätee siis sil­lä kuu­luisal­la “pitkäl­lä aikavälil­lä”, jol­la olemme kaik­ki kuolleita. 

    Niin, jos ain­oa työkalumme on vasara, kaik­ki ongel­mat ovat nauloja 🙂

    Eipä silti, minus­takin tarkastelu pelkästään tas­apain­otilo­jen kaut­ta on väk­isinkin jol­lain tavoin yksipuolista. Sit­ten pitäisi vielä jotenkin kyetä perustele­maan, että tuo hitaus sataisi jol­lain tavoin kap­i­tal­istin tasku­un (työn­tek­i­jöi­den ja kap­i­tal­istien tulon­jaosta­han tässä oli kyse). Äkkiseltään ainakin näyt­täisi, että tuon hitau­den häviäjä on selvästi kulut­ta­ja ja voit­ta­ja ko. tehtaan duunari.

    Kari

  67. Mä en kyl­lä oo samaa mieltä tas­apain­otilo­jen tarkastelun yksipuolisu­ud­es­ta. Kun­han vaan ottaa huomioon, että se tas­apain­oti­la mihin talous pyrkii muut­tuu koko ajan, niin se on ihan hyvä tapa ajatel­la näitä asioi­ta. Tietysti on ehkä vähän has­suu sanoa jotain tas­apain­oks, joka ei ikinä oo tasapainossa…

  68. En yhtään ihmettele, että Stock­mann erosi EK:sta.
    Tj var­maan osasi laskea saman asian ja kat­soi EK:n riidan enem­män poli­it­tisek­si kuin taloudelliseksi.

    Joo, kyl­lä EK:n puolueo­hjel­ma on jostain 30- tai 1700-luvulta.
    Ei sil­lä ole mitään tekemistä minkään kanssa. Puh­das­ta ide­al­is­mia, pait­si ettei siinä ole mitään ideaal­ista tai edes ideaa.

Vastaa käyttäjälle Artturi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.