Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä?

16.4.2010 · Aihe: _ 

Tässä vastaukseni HS-Raadin kysymykseen.

2) Ei

– Jos kysymyksellä tarkoitetaan, tulisiko nimimerkillä kirjoittaminen estää kokonaan , ei tulisi estää kokonaan vaan vain osittain.

Pakollista omalla nimellä kirjoittamista pitäisi kuitenkin lisätä. Helsingin Sanomat voisi nostaa oman keskustelupalstansa tasoa huomattavasti siirtymällä samaan menettelyyn kuin on paperilehden yleisönosastoissa. Nimimerkillä saa kirjoittaa vain perustelluista syistä.  Tai sitten moderoijien pitäisi nostaa rimaa. Joidenkin sanomisen oikeus loukkaa toisten oikeutta seurata kiinnostavaa keskustelua. Siksi sanomisen oikeudelle riittäisi tuo Suomi 24-palsta eikä kaikesta nettikeskustelusta pidä tehdä samanlaista.

Minulla on oma blogi, johon on tähän asti tullut 40 000 hyväksyttyä kommenttia. Siihen saa kirjoittaa nimimerkillä, mutta moderoinnissa pidän nimimerkkien kohdalla rimaa vähän korkeammalla kuin oikealla nimellä kirjoittajien. Rima nousee myös, jos sama henkilö lähettää kovin paljon kommentteja. Jos aloitan keskustelun jostain arkaluontoisesta aiheesta, kuten maahanmuuttopolitiikasta, saatan rajata keskustelun vain omalla nimellään kirjoittaviin torjuakseni häirikkökirjoittajia.

Minä en voi blogillani mennä yleiseen vaatimukseen omalla nimellään kirjoittamisesta, koska blogikeskusteluuni osallistuu nimimerkin suojissa joitakin merkittäviä asiantuntijoita, jotka eivät työpaikkansa tai virka-asemansa takia voi kirjoittaa omalla nimellään. Tätä en halua menettää.

Kommentit

98 Vastausta artikkeliin “Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä?”

  1. Kalevi kirjoitti 16.4.2010 kello 8:34

    Nimi on tunnisteena epätasa-arvoinen, koska toisilla se on yleinen ja toisilla harvinainen. Jyrkästi ajateltuna pitäisi siis siirtyä sosiaaliturvatunnuksen käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 16.4.2010 kello 9:16

    “Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.”

    Olen kirjoittnanut omalla nimelläni mm. Osmon mainitsemista syistä. Ja syystä, että en laiskuttani ole viitsinyt keksiä itselleni nimimerkkiä. Vällillä tietysi tuntuu, lukiessaan mitä joskus on kirjoittanut, olisi pitänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Harri Paavola kirjoitti 16.4.2010 kello 9:25

    En oikein ymmärrä mitä moisella rajoituksella haluttaisiin korjata. Jos joku haluaa että hänen palvelussaan kirjoitetaan vain omalla nimellä, niin mikäs siinä, senkun toteuttaa sen vaikka pankkien tunnistusjärjestelmien kautta. Harmittaako jotain ihan oikeasti se, että sivustolla XYZ, joka sijaitsee Mikä-mikä-maassa, kirjoitellaan anonyymisti ja ajatteleeko sama henkilö että Suomen lait voisi siihen jotenkin vaikuttaa?

    Jos taustalla on jokin ajatus, että “vihapuheita” tai muuta yhtä rikollista suoltavat pitäisi saada jotenkin helpommin kiinni, niin pitäisi varmaan osoittaa että meillä on nyt jotain aivan uskomattomia vaikeuksia saada näitä superrikollisia nalkkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 16.4.2010 kello 9:26

    “Minä en voi blogillani mennä yleiseen vaatimukseen omalla nimellään kirjoittamisesta, koska blogikeskusteluuni osallistuu nimimerkin suojissa joitakin merkittäviä asiantuntijoita, jotka eivät työpaikkansa tai virka-asemansa takia voi kirjoittaa omalla nimellään. Tätä en halua menettää.”

    Sama koskee kenen tahansa työnantajaan liittyvää arvostelua ja eikä EK salli yleensäkään yritysten arvostelua. Lähtö tulee alle aikayksikön.

    Yritykset ovat nykyään hvin tarkkoja imagostaan ja pienikin särö koetaan uhaksi brändille.

    Asiakkaita on vaikea uhata hiljaiseksi mutta esim TeliaSonera käytti parhaimmillan suuria summia asiakkaiden hiljaiseksi ostamiseen kun oli paljon laatu-toimitus etc ongelmia .

    Yleisetikin voit päätyä firmojen mustalle listalle jos kirjoitat “vääriä” mielipiteitä.

    Sananvapaus on vain sanahelinää.

    Tai ainakin kannattaa vaihtaa nimi Ville Virtaseksi, jos haluaa kirjoittaa kriittisiä juttuja yrityksistä-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. jeejee kirjoitti 16.4.2010 kello 9:36

    Hesarilla itsellään ei näytä olevan mitään estettä lainata nimettömiä foorumipostauksia uutisissaan.

    Parin päivän takainen uutinen oli hyvä malliesimerkki lehden uutistoimituksen tyylistä:

    Nebraska rajoittaa abortteja “sikiön kivun” perusteella
    14.4.2010
    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135256088345

    Uutisessa on muodollisesti kommentit aborttioikeuden puolesta ja vastaan.

    Ensin siteerataan tieteellistä Journal of American Medical Associationia, ja seuraavassa kappaleessa on ansioituneesti poimittu tietolähteeksi nebraskalaisen Lincoln Journal Star -lehden keskustelupalstalla nimimerkki “kw guy”.

    Jos “kw guy” kelpaa johtavalle sanomalehdelle sellaisenaan tietolähteeksi, niin miksi ihmeessä kenenkään tarvitsisi esiintyä omalla nimelklään yhtään missään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tiivitaavi kirjoitti 16.4.2010 kello 9:51

    Pakollinen nimien käyttö tuhoaisi terveys- ja vertaistukiaiheiset keskustelupalstat. Harva haluaa kirjoittaa omalla nimellään epilepsiastaan tai aviokriisistään. Ja esim. kodinkoneiden korjauksesta käydään ihan asiallista nettikeskustelua ilman nimiäkin 🙂

    Nimien käyttöä tuntuvat kiivaimmin vaativan ne ihmiset, jotka eivät ymmärrä, että netissä keskustellaan muustakin kuin somaleista ja pakkoruotsista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. anonyymi kirjoitti 16.4.2010 kello 9:58

    Raadissa on aikamoisia kukkahattutätejä jäseninä.
    Sinullakin on harvinaisen kielteinen asenne nimettömyyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Orbus kirjoitti 16.4.2010 kello 10:01

    Varsin monet meistä eivät ole kiinnostuneita kokemaan niitä repressaalioita, joita omalla nimellä kirjoittaminen väistämättä tuo tullessaan. Sitä varmemmin mitä tärkeämpi asia on kyseessä.

    Nimipakko siis köyhdyttäisi nettikeskustelua olennaisesti eikä sen takia ole lainkaan suositeltavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Erkki Nimim kirjoitti 16.4.2010 kello 11:00

    Sosiaaliturvatunnus on tosiaan ainoa oikeudenmukainen ratkaisu.

    Lisäksi henkilöllisyys pitäisi todistaa aukottomasti. Siksi mukaan pitäisi liittää puhelinnumero, tiedot työpaikasta tai kotiosoite, josta poliisi voisi käydä tarkastamassa henkilöllisyyden.

    Jos kieltää kirjoittaneensa mutta poliisi epäilisi muuta, aloitettaisiin tutkinta, ja valehtelijaa odottaisi vankilarangaistus, samoin tietysti toisen tunnuksella kirjoittanutta.

    Nettiyhteydet ulkomaille pitäisi katkaista, jotta nimimerkkikeskustelua ei käytäisi Suomen lain ulottumattomissa. Kiinan ja Saudi-Arabian viranomaiset varmaankin auttavat yksityiskohdissa.

    Näillä toimenpiteillä Hesarin keskustelupalstalta saataisiin varmaankin karsittua ne muutamat palstaa terrorisoivat idiootit. Muutenkin väärien mielipiteiden levittämien kävisi yhtä vaikeaksi kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. Varomatonta läppää heittävät nuoret poistuisivat vapaaehtoisesti maasta tai ehkä heidät voisi jopa karkottaa.

    Hesarilla on, muuten, aika erikoinen käytäntö, jonka olemassaolon useampi on testannut. Lehden sivuilla julkaistuja ajatuksia täysin vastaavat mielipiteet eivät mene läpi nettikeskustelun sensuurista. Paperiversiossa saa rahaa jos esimerkiksi haukkuu suomalaismiestä rasistisesti. Samanlainen väite ei mene läpi, ainakaan säännönmukaisesti, nettiyleisönosastolla. Nyt pitäisi sitten päättää, tarkoittaako tämä sitä, että uudessa lainsäädännössä Hesari pitää lopettaa vai Hesarin nettikeskustelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Samuli Saarelma kirjoitti 16.4.2010 kello 11:34

    Minusta omalla nimellä kirjoittamisen vaatiminen blogikommenteissa ei mitenkään estä häiriköintiä. Tämä johtuu tietenkin siitä, että yleensä ei ole mitään keinoa varmistaa, onko esim. Samuli Saarelma nimellä kirjoittava henkilö, jonka passissa on oikeasti tuo nimi vai onko se joku täysin keksitty. Eikös täälläkin jo joku esiintynyt täysin uskottavalta kuulostavalla nimellä, joka osoittautui nimimerkiksi?

    Nimimerkki on siinä mielessä rehellisempi, että siinä ainakin lukija tietää, ettei kirjoittaja edes pyri esiintymään millään nimellä, vaan avoimesti salaa identiteettinsä. Jos siis alkaisit vaatia oikean nimen käyttöä, todennäköisesti tilanne vain huononisi sen kannalta, että ihmiset tietäisivät kuka kirjoitti ja mitä. Niitä, jotka kirjoittavat jo nyt oikealla nimellä, alettaisiin epäillä väärennetyn nimen käytöstä, kun nykyiset nimimerkillä kirjoittajat siirtyisivät sellaisten käyttöön.

    Toki on mahdollista esim. pankkitunnusten avulla identifioida henkilö ja sitä kautta luoda keskusteluympäristö, jossa voidaan olla varmoja kirjoittajien henkilöllisyydestä (sanotaan vaikka, että rekisteröitymiseksi on maksettava yksi euro pankkisiirtona ja se pankkisiirto toimii silloin myös identifikaationa). Mutta nämä ovat paljon raskaampia systeemeitä kuin vain blogin avaus.

    Jollekin Hesarille voisi toimia se, että vain tilaajat saisivat kommentoida ja se tilaajanimi olisi sitten identifikaationa. Tämä ei olisi tietenkään yhtä pomminvarma kuin tuo pankkitunnus, koska lehden voi varmaan tilata väärällä nimellä, mutta tässä väärää nimeä käyttämään pääsy vaatisi jo aikamoista vaivaa, eikä siksi varmaan pääosa kirjoittajista jaksaisi siihen ryhtyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tiedemies kirjoitti 16.4.2010 kello 11:59

    En oikein ymmärrä koko jutussa sitä, miksi anonyymiyteen pitäisi olla jokin yleinen linja. Itse kirjoitan nimimerkillä, mutta oikea nimeni ei ole koskaan monen klikkauksen päässä, ei täälläkään.

    Minusta Osmon perustelu sille, että tänne voi kirjoittaa anonyyminä, on erittäin hyvä. Anonyymiyden kieltäminen voi olla foorumille jonkinlainen laadunvarmistuskeino, mutta jokaisella foorumilla on omat tavoitteensa ja oma roolinsa.

    Se, että verkko on mahdollistanut julkisen, mutta anonyymin ajatustenvaihdon, on mielestäni kokonaisuutena hyvin arvokas asia. Ns. “viralliseen totuuteen” mahtuu usein jotain sellaista, josta on laajaa erimielisyyttä, mutta jota ei uskalleta esimerkiksi leimautumisen pelossa sanoa ääneen. On hyvä, että ihmisillä on mahdollisuus argumentoida myös kiistanalaisten tai leimaavien asioiden puitteissa.

    Esimerkiksi pitkään – ei tosin samassa määrin enää nykyisin – huumausainepolitiikan kritisoiminen ja liberaalimman linjan puolesta argumentoiminen oli ihan tavalliselle yksityishenkilölle suorastaan haitallista, koska argumentoija leimattiin heti huumeiden käyttäjäksi tms.

    En ota kantaa hesarin tms. palstoihin. Lehdet valitkoon itse miten haluavat profiloitua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Riitta kirjoitti 16.4.2010 kello 12:19

    Nimi on tunnisteena epätasa-arvoinen, koska toisilla se on yleinen ja toisilla harvinainen.

    Ja kolmansilla siltä väliltä: jokainen tietää, että netissä kirjoittava Matti Virtanen tuskin on se naapurin Matti Virtanen, mutta esimerkiksi oma nimeni on sellainen, että täyskaimoja löytyy kyllä useita, mutta ei kymmeniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Riitta kirjoitti 16.4.2010 kello 13:28

    Eikös täälläkin jo joku esiintynyt täysin uskottavalta kuulostavalla nimellä, joka osoittautui nimimerkiksi?

    Itse asiassa nimim. “touko mettinen” tuskin tajusi, ettei nimimerkkiä nimimerkiksi tunnistettaisi, ja sotkeutui tässä omaan näppäryyteensä. Toukomettinen tarkoittaa sepelkyyhkyä, mutta metsän sijasta mettinen assosioituikin monen mielessä Miettiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Seppo Ryväs kirjoitti 16.4.2010 kello 13:31

    “Nimi on tunnisteena epätasa-arvoinen, koska toisilla se on yleinen ja toisilla harvinainen. Jyrkästi ajateltuna pitäisi siis siirtyä sosiaaliturvatunnuksen käyttöön.”

    Niin piru vieköön onkin. Se oli kamala tapaus, kun Google siirsi salaiset Usenet-tietokannat näkyviin. Kaikki nimittäin olettivat, että se mitä nyysseihin kirjoittaa siirtyy muutamassa viikossa bittien hautuumaalle.

    Niinpä käytettiin surutta omaa nimeä esmes noissa entisajan perinteisissä fleimisodissa, jotka olivat railakasta paskanheittoa maaotteluhengessä.

    Sitäpaitsi ajatusmaailma muutenkin muuttunut. Erityisesti hävettää omat 80-luvun punavihreefasistiset mielipiteet, vaikka ne nykyään mainstriimiä onkin.

    Niinpä en enää käytä oikeeta nimeä koskaan missään ja IP-osoitteenkin säädän uudeksi vähintään kerran kuussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Erkki Nimimerkki kirjoitti 16.4.2010 kello 13:45

    Minusta raadin ymmärrys netistä ja sen merkityksestä (globaalille) sananvapaudelle oli jopa hälyttävän huono. Jopa ne, jotka eivät olleet kieltämässä ano-kirjoittelua, näyttivät perustelevan usein sananvapauden kannalta vihamielisesti.

    Porukka ei ollut nettikeskusteluihin tutustunut kuin äärimmäisen pinnallisesti ja asenteellisen lehtikirjoittelun perusteella. Lynkkausmieliala tuntui olevan monella mielipiteen taustalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Elina kirjoitti 16.4.2010 kello 14:11

    Minulla ei ole mitään mielipiteitä, joiden takana en seisoisi, mitä raadissa vaikuttava mummoikäinen Kaari Utrio luulee anonymiteetin tarkoittavan.

    Lähinnä suojelen muiden ihmisten intimiteettiä enemmänkin kuin omaani. Taannoinen erityisluokkakokemukseni esimerkiksi olisi jäänyt omalla nimellä kertomatta, koska riski lasten tunnistamiseen olisi ollut olemassa.

    Koko kysymys HS-raadille oli epämielekäs (eikä ensimmäistä kertaa), koska mitään mahdollisuuksia valvoa keskustelua netissä ei ole. Voin tietysti omia jonkin Tuula Virtanen tai Pekka Korhonen -nimimerkin sitten, jos tällainen laki tulee.

    Ainostaan pankkitunnuksilla rekisteröityminen olisi keino pitää identiteetti varmasti tiedossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Juuso Koponen kirjoitti 16.4.2010 kello 14:20

    Tietenkin anonymiteetille on sijansa kuten avauspostauksessa on hyvin perusteltu. Silti kyllä tuntuu, että ylivoimaisesti suurimman osan ajasta anonymiteettiä käytetään sellaisen sonnan suoltamiseen johon ei uskallus riittäisi jos sen joutuisi omalla nimellään allekirjoittamaan. Eipä se aina tietysti näin mene, jotain Hommaforumia lukemalla kyllä ilmenee että jotkut kirjoittavat myös ilmeisesti omalla nimellään aika hiuksianostattavaa soopaa.

    Itse kirjoitan tänne omalla nimellä ja useimpiin muihin paikkoihin yleisesti tunnetulla taiteilijanimelläni jonka takaa löytyvän oikean nimenkin saa selville Googlella 15 sekunnissa (vrt. Andy McCoy Antti Hulkko). Veistomaikan sormilla laskettavalla määrällä kertoja olen jonkun aiheen henkilökohtaisuuden tms. vuoksi kokenut tarpeelliseksi kommentoida tarkoitusta varten keksityn anonyymin nimimerkin takaa. Olen kokenut, että tämä on pakottanut hieman miettimään mitä sanoo, koska vaikka useimmille lukijoille oikea nimi ei kerro sen enempää kuin nimimerkkikään, en kuitenkaan halua antaa itsestäni nykyisille ja tuleville tuttaville ja yhteistyökumppaneille huonoa kuvaa. Hyvin harvoin mitään ajatuksia on kuitenkaan joutunut itsesensuroimaan ja jos sellainen uhka on ollut ilmassa, on aina se optio että käyttää täysin anonyymiä nimimerkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Saara kirjoitti 16.4.2010 kello 14:34

    Minulle asiallisella ja perustellulla nimettömällä kirjoituksella voi hyvin olla jopa enemmän arvoa kuin sellaisella, jonka kirjoittaa korkeaan sosiaaliseen statukseensa nojaava henkilö omalla nimellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. lasse kirjoitti 16.4.2010 kello 14:44

    Yrittäjien kohdalla tulee ongelma , kun omalla nimellä täytyy myydä myös omaa työtään. Esim. Osmon palstalle usein tulee kommentopineeksi vaikkapa kuntien rahoitusmekanismeja. Juuri tällä hetkellä kirjoittelen tarjousta erään kunnan kunnallisteknisestä urakasta. Entä jos asiakkaani on lukenut ja tunnistanut kommenttejani, joissa olen esittänyt kuntien virkojen muuttamista määraikaiseksi tai kunnallisveron keräystavan muuttamisesta?

    Monia yrittäjien omalla nimellä kirjoitettuja blogeja ym. vaivaa myös se , että ne käytännön pakosta esittävät yrittäjän “menestyjänä” ja “kasvuyrittäjänä”. Voiko tällainen henkilö kirjoittaa yel-vakuutuksen epäkohdista tai konkurssiyrittäjän muutosturvasta? Minusta yrittäjyys pitäisi nähdä enemmän ammattina muiden joukossa kuin elämäntapana tai uskontona, enkä ole keksinyt nimimerkkikirjoittelua parempaa tapaa tämän ajamiseen.

    Myös lukijana arvotan nimellä kirjoitetut kommentit painavempina , toisaalta vakikommentoijien linja selkeytyy aikaa myöten jonka myötä arvostus muuttuu laatuperusteiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 16.4.2010 kello 14:58

    Blogin isäntä voisi laittaa nämä tämän keskustelupalstan “yleiset kommentin julkaisukriteerit” etusivulleen, jotta ne olisivat koko ajan kaikkien tiedossa.

    Isännällä on toki isännän oikeudet (ja hyvä niin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Henry Lassus kirjoitti 16.4.2010 kello 15:25

    Ihmetytti ensin kovasti HS-raadin anonymiteettikielteisyys, mutta sitten tuli mieleen, että kovin monen raadin jäsenen ammattina on mielipiteiden jakaminen jossain muodoissa.Heille on tärkeää, että heidän mielipiteensä yhdistetään juuri heihin.

    Aiemmin kirjoituksessa mainittiin, että joku haluaa nimimerkin takaa arvostella työnantajaa, mutta myöskin monen muunkin asian arvosteleminen tai kommentointi voi vaikuttaa vaikkapa työpaikan saantiin. Vaikka työnhakijan kirjoitusten etsiminen internetistä lienee laitonta, sitä varmasti tapahtuu. Ja ehkäpä se pari vuotta sitten voimakkaasti kaupan työntekijöiden lakko-oikeutta puolustava kirjoitusten sarja palaa puraisemaan kannikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Elina kirjoitti 16.4.2010 kello 15:27

    Saaran kanssa olen täysin samaa mieltä.

    Mitä ihmeen väliä kuka sanoo, jos sanominen on itsessään mielenkiintoista. Minua ei ainakaan kiinnosta tipan tippaa, millä auktoriteetilla asia julkituodaan.

    Anonymiteetin yksi ehdoton etu onkin juuri se, että kirjoittajat ovat ikään kuin samalla viivalla. Ketään ei asemansa ja nimensä vuoksi arvosteta enempää kuin toista.

    Asiat puhuvat puolestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elina kirjoitti 16.4.2010 kello 15:36

    Näiden täti-ihmisiä kavahduttavien vihasivustojen ja törkykirjoitusten määrää nyt minusta vahvasti liioitellaan.

    Suurin osa nimettöminä käydyistä keskusteluista on aivan asiallisia. Totta kai uskomatonta sontaakin löytyy, mutta sitä pitää kyllä usein sitten vähän etsimällä etsiä. Ja etsivä löytää.

    Kyllähän muuten Seppo Lehtokin kirjoitti kirjallisesti ja hengellisesti korkeatasoisia neekeri-kyrpä-pillu -juttujaan ihan omalla nimellään tuhansia sivuja. Sittemmin on runosuoni ehtynyt, kun vankilassa ei ilmeisesti liiemmälti pääse nettiin riekkumaan.

    Mutta eipä nimivaatimuskaan tulisi niin paljon siisitimään eetteriä, mitä ehkä kuvitellaan. Eikä kaikkia näemmä tuomiot pelota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 16.4.2010 kello 15:45

    Useamman nettikeskustelupalstan ylläpitäjän tulisi rohkeammin vain toteuttaa sitä, mitä palstaltaan haluaa. Ja toivoakseni nykyistä useammin pyrkiä kilpailemaan sisällöllä klikkien tai postausten laskennan asemesta, vaikka tämä tarkoittaisi viestien karsimista.

    40 000 on epäilemättä ja syystäkin ylläpitäjää miellyttävä luku, mutta netissä nollia laskureiden perään tulee ja menee. Minua elähdyttää enemmän nimimerkiltä 😉 “Tommi Uschanov” mukaeltu luonnehdinta: numeroista viis kunhan voin säännöllisesti seurata (ja puuhastella) Suomen kielellä suhteellisen korkeatasoista keskustelua aidosti merkityksellisistä asioista.

    Tässä ytimessä en pidä niinkään olennaisena nimeä ja nimimerkittömyyttä vaan viestien sisältöä.

    Kuten Osmo toteaakin, on toki hyödyllistä että kaikkien saavutettavissa on pulina- ja mölinäpalstoja joilla mikä vain ääni pääsee esiin. Mutta ei kaikkien internetissä palstaa pitävien tarvitse kantaa huolta sanavapaudesta siten, että kaikilla kanavilla podetaan tunnostuskaa siitä että joka äänelle ei anneta omalla palstalla tilaa.

    Uskon, että kun nettikeskustelupalsta välineenä tulee entistä tutummaksi laajemmille kansanjoukoille, tullaan myös enenevässä määrin pitämään aivan normaalina että palstoilla X ja Y hyväksytään vain tietynlaiset mielipiteet tai tietyllä rakenteella kirjoitetut viestit ilman että ne ovat uhka sananvapaudelle tai salaliittolaisuutta.

    Sinänsä koko termi moderaattori on vähän jälkijättöinen ja päästä läpi tai hylkää -asteikko vajavainen. Teknologia mahdollistaisi ihan hyvin foorumeita, joilla on oikea päätoimittaja tai sanotaan vaikka maailman yleiskielellä eli taivutetulla englannilla Editori.

    Eli joku, jonka tehtävä ei ole vain kääntää peukalo ylös tai alas, vaan esimerkiksi myös kertoa kirjoittajille että tekstistäsi pitää muuttaa tämä ja tämä asia jotta se julkaistaisiin. Tai jopa tilata puheenvuoroja, järjestää niitä ajallisesti haluamallaan tavalla ja pitää huolta kielenhuollosta.

    Yleistiedotusvälineenä itseään pitävälle myös jonkinlaisen vapaan sanan kanavan auki pitäminen on toivottavasti itseisarvo. Nykymaailmaan tuntuisi luontevalta että netissä voisi olla vaikka kombinaatio lyhyitä anonyymeja viestejä (Twitter- ja tekstiviestityyliin merkkirajoituksella?) ja tasoltaan vaativampia mielipidekirjoituksia. Jälkimmäiset voisivat jatkossakin toki poikkeustapauksia lukuunottamatta olla nimimerkittömiä ja mikseivät nykyistäkin voimakkaammin kielihuollettuja ja ohjeistettuja.

    Tällä palstalla jatkettakoon samaan malliin. Mutulla heittäisin, että keskustelua täällä saattaisi järeämpää rekisteröintiä saati omalla nimellä -linjaa tehokkaammin varjella väljähtymiseltä innokkaimpien kirjoittelijoiden lyhyiden heittojen ja keskinäisen nokkelankin huumorinokittelun karsiminen, silläkin uhalla että toppuuteltaville tulisi paha mieli ja palstasta rahtusen tylsempi.

    Mielummin kynnys sisään matalammalla, mutta rima tekstien suhteen korkeammalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. K-Veikko kirjoitti 16.4.2010 kello 15:51

    Jos maassa olisi täydellinen mielipiteen vapaus niin koko kysymys olisi täysin epärelevantti.

    Nykytilanne, jossa kunkin blogin omistaja määrittelee täysin vapaasti ja oman mielivaltansa mukaisesti noudatettavan autentikoinnin tason on mielestäni hyvä. Valittu linja heijastuu myös kirjoitusten tasoon.

    Olennaista on että blogin omistajan vapautta määrätä bloginsa anonymiteetin tasosta ei loukata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Seppo Ryväs kirjoitti 16.4.2010 kello 15:54

    “Blogin isäntä voisi laittaa nämä tämän keskustelupalstan “yleiset kommentin julkaisukriteerit” etusivulleen, jotta ne olisivat koko ajan kaikkien tiedossa.”

    Nii voisikin.

    Huomasinkin juuri, että käytän oikeata nimeäni ainoastaan ja vain silloin, kun ei ole vaaraa siitä että mielipide lentää roskikseen. Silloin myös tulee käytettyä enemmän aikaa kirjoitusasun kanssa.

    Oma ryhmänsä on aivoton TotuudenTorvi-media kuten Hesari, jonne ei ylimalkaan kannata kirjoittaa muuta kuin yhden rivin vittuiluja sensorin kiusaksi tai “Ainoan Oikean Mielipiteen”-piiloparodioita, jotka menevätkin harvinaisen usein läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elina kirjoitti 16.4.2010 kello 16:05

    Tm sanoo:

    Minusta Osmon perustelu sille, että tänne voi kirjoittaa anonyyminä, on erittäin hyvä.

    Elina ei ole yhtä innostunut:

    Vähemmän täällä on näkynyt yhteiskunnan korkeimman portaan huippuasiantuntijoiden kuumia paljastuksia? Eipä tule mitään mieleen.

    Kyllä ihan tavisten anonyymien (TA) kommenteilla tätä blogia pystyssä pidetään.

    Markkinointikikikalta tuntui tuo Osmon “merkittäviä asiantuntijoita” -lausahdus. Eli tulkaapa kaikki Hesarin lukijat katsomaan meikäpojan korkeatasoista sivustoa.

    Minusta oli jopa hieman loukkaavaa dissata meidät tavalliset kirjoittajat pois laskuista ja arvostaa vain näitä asiantuntijoita (keitä lienevätkään). Seppo Vepsäläinen tulee mieleen, mutta hän esiintyy omalla nimellään.

    Onko täällä montakin salattua nimimerkkiä yhteiskunnan huipulta? Paljastakaa edes nimimerkin varjolla, että on.

    Esiin Pave Lipponen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Saara kirjoitti 16.4.2010 kello 16:45

    Elina:

    Anonymiteetin yksi ehdoton etu onkin juuri se, että kirjoittajat ovat ikään kuin samalla viivalla. Ketään ei asemansa ja nimensä vuoksi arvosteta enempää kuin toista.

    Asiat puhuvat puolestaan.

    Toinen etu on minusta se, että omalla nimellään kirjoittavasta emme tiedä, millä tyylillä hän kirjoittaisi anonymiteetin suojissa, mutta anonyymina kirjoittavasta tiedämme (ainakin ensin mainittua enemmän). Anonyymina halpamaisuuksiin, turhiin kärjistyksiin ja huonoihin perusteluihin sortuu helpommin, joten joku joka ei anonyyminakaan sorru niihin, lienee liikkeellä asian puolesta itsekorostuksen sijaan.

    Tosin nimimerkillä kirjoittavakin voinee jossain määrin pyrkiä itsekorostukseen, jos hänen nimimerkkinsä on jonkin sosiaalisen ryhmän sisällä tunnettu, vaikka kirjoittajan oikeaa nimeä ei tiedettäisikään. Tässä mielessä täysi anonymiteetti olisi paras, mutta se toisaalta vaikeuttaa monimutkaisempien asioiden kommunikoimista ja ymmärtämistä, että ei yhtään tiedä mitä kirjoittaja muista asiaan liittyvistä aiheista on mieltä. Silloin aiheet edellyttäisivät keskimäärin nykyistä laajempaa käsittelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Rogue kirjoitti 16.4.2010 kello 16:46

    Sekä nimettömyydelle että nimellisyydelle on tilauksensa. Miksi kukaan haluaisi kieltää kumpaakaan ilmaisumuotoa, kun netissä on rajattomasti tilaa molemmille?

    Uudessa Suomessa nimettömät spämmääjät pilaavat useimmat keskustelut ja siellä yleensä jaksaa lukea lähinnä omalla nimellä kirjoittavien tai edes rekisteröityneiden kommentit. Pitäisin rekisteröintivaatimusta keskustelun tason kannalta oleellisimpana asiana, jos raskasta moderointia ei harrasteta. Osmon blogin systeemi tuntuu toimivan hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Saara kirjoitti 16.4.2010 kello 16:48

    Elina, ei kai Osmo taviskeskustelijoita dissannut; kunhan sanoi haluavansa säilyttää sen mahdollisuuden, että tunnetutkin henkilöt voivat kommentoida blogiin vapaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. ilkka kirjoitti 16.4.2010 kello 17:06

    Elina:
    Soininvaara tuskin tarkoitti että huippuvirkamiehet täällä tekevät mehukkaita paljastuksia. Lähinnä kysymys on siitä, että voi osallistua keskusteluun ollenkaan. Hyvin monessa organisaatiossa tavallisten asiantuntijoiden mielipidekirjoitukset menevät jonkun sortin tiedotusosaston läpi. Jos täällä käytäisiin keskustelua omalla nimellä, pitäisi kommentit kai tarkastuttaa vastaavalla tavalla. Yhtä julkistahan tämä on.

    Toisaalta nimimerkkiä tarvitaan myös tulevien huippuvirkamiesten suojaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jaakko Meriläinen kirjoitti 16.4.2010 kello 17:19

    Netti on täynnä asiallista keskustelua, lukutaidottomat vaan yrittävät etsiä sitä täysin vääristä paikoista, kuten pallon todella spektaakkelinomaisesti pudottaneesta Hesarista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jeebo kirjoitti 16.4.2010 kello 17:39

    Elina: Sopiihan tätä mainostaa. Ei taida muita yhtä korkealaatuisia kommenttiosastoja olla tässä maassa?

    Eikä tuossa mielestäni ketään dissattu. Tavikset voi tehdä valinnan, osa virkamiehistä ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tuomas S. kirjoitti 16.4.2010 kello 17:54

    Hesarin keskustelupalsta on ehkä paras esimerkki siitä, mitä sanavapauden ja anonymiteetin totaalisesta väärinymmärtämisestä seuraa. Metritolkulla epäkiinnostavia salaliittoteorioita ja hävyttömyyksiä, johon puuttuminen olisi Sensuuria.

    Karua on myös se, että hesari säännöllisin väliajoin tekee tämänkaltaisia uutisia netin paskanheitosta. Tietysti sanomalehtijuttu sanomalehdestä on melkein parempaa kuin toimittajien kanssa ryyppäävät toimittajat…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. BRG kirjoitti 16.4.2010 kello 17:57

    Vähemmän täällä on näkynyt yhteiskunnan korkeimman portaan huippuasiantuntijoiden kuumia paljastuksia?

    Tästä tuli flashback viimeisimpään Enbuskeen:

    areena.yle.fi/ohjelma/57b3ac69fa6effb6a4bbfe9da7ecfd15

    Siellä Juhana Vartiainen (tutkimusjohtaja jne…) viittasi tähän blogiin eli kyllä tätä joku lukee. Mutta ei kai ne kuumat paljastukset täällä idea olekkaan, osta iltapäivälehdet jos niitä halajat.

    Ja nimimerkkiä Elina en vaihtaisi ikitylsään Paavoon mistään hinnasta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Ville Teittinen kirjoitti 16.4.2010 kello 17:57

    Itseäni kiusaa kyllä anonyymiteetin suojista tehdyt viharoiskaisut, samassa keskustelussa käytetyt useat eri nimimerkit ja mainostajien/lobbaajien mukakansalaisina kirjoittamat kommentit.

    Vekkuli tekniikka voisi olla vaikka ensin kirjoittaa kommentti, sitten kehitellä itselleen samanmielinen nimimerkki ja kirjoittaa itseään kannustava tai puolustava kommentti jne. Tai käydä jonkun kimppuun palstalla viiden eri nimimerkin turvin..

    Netissä kiusaaminen ja herjaaminen on tällä hetkellä sallitumpaa kuin muita medioita käyttämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 16.4.2010 kello 17:58

    Nettikirjoitteluun ei oikein voi suhtautua kuin entisaikojen sanomalehteen, koska biteistä on hankala muokata huomisen kalankäärettä.

    Harvan ihmisen mielikuvituskaan riittää arvaamaan, missä yhteydessä omat kirjoitukset voivat pompahtaa esiin vaikkapa 20 vuoden kuluttua. Jos omalla nimellä kirjoittava noudattaa tiukasti varovaisuusperiaatetta, ei kai jää muuta mahdollisuutta kuin pitää suu supussa.

    Tästä johtuen ja mahtipontisesti Voltairea raiskaten; olen eri mieltä kanssasi, mutta puolustan kuolemaani asti oikeuttasi sanoa mielipiteesi myös nimimerkin takaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Anna-Liisa kirjoitti 16.4.2010 kello 17:58

    Henry Lassus kirjoitti 16.4.2010 kello 15:25:

    Vaikka työnhakijan kirjoitusten etsiminen internetistä lienee laitonta, sitä varmasti tapahtuu.

    Onko se todella laitonta?

    Eikö silloin myös ole laitonta lukea Ilta-Sanomista työnhakijaa koskeva juttu? Eikö pitäisi kiireesti sulkea silmät ja panna lehti pois ennen kuin ehtisi nähdä mitään työnhakijaa koskevaa?

    Miten voi olla laitonta lukea julkaistua aineistoa?

    😮

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Samuli Saarelma kirjoitti 16.4.2010 kello 18:49

    Elina:

    Mitä ihmeen väliä kuka sanoo, jos sanominen on itsessään mielenkiintoista. Minua ei ainakaan kiinnosta tipan tippaa, millä auktoriteetilla asia julkituodaan.

    No, minusta ainakin poliitikkojen kohdalla sillä, kuka sanoo mitäkin, on merkitystä. Jos vaikkapa Osmo julistaisi täällä, että Helsingin pitäisi tehdä A ja sitten valtuustossa äänestäisi B, niin ainakin itselläni luottamus häneen laskisi. Kyse on siis rehellisen ihmisen maineesta, mistä tietenkään nimimerkin ei yleensä tarvitse välittää mitään.

    Tietenkin vähän sama koskee taviksiakin. Jos joku kirjoittaja jää kiinni valehtelusta tai hänen juttunsa osoitetaan muuten vaan hölynpölyksi, niin sitten tulevaisuudessa en suhtaudu hänen juttuihinsa samalla tavoin kuin jos hänen standardinsa olisivat koko ajan korkealla. Nimimerkillä kirjoittaja pystyy paljon helpommin “nollaamaan” maineensa kuin nimellä kirjoittava vain vaihtamalla nimimerkkiä eikä siksi hänellä ole samanlaisia pidäkkeitä pysyttäytyä totuudessa kuin omalla nimellä kirjoittajalla.

    Toki nimimerkillekin on mahdollista rakentaa auktoriteetti hyvänä kirjoittajana. Jos on vuosikausia kirjoittanut samalla nimimerkillä korkeatasoista tekstiä, ei välttämättä halua heittää sitä mainettaan menemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Aapo Parviainen kirjoitti 16.4.2010 kello 19:01

    Arvostan eniten omalla nimellä kirjoittamista. Ymmärrän silti nimimerkin tarpeen lähes kaikissa niissä tapauksissa, jotka edellä on jo kerrottu.

    Sosiaaliturvatunnus olisi keskustelun tappokeino siinä kuin pankkitunnuksetkin rekisteröitymisessä. Perustella tuskin tarvitsee.

    Purjehdin muutamilla palstoilla harvakseltaan, koska en kertakaikkiaan ehdi lukea loputtoman pitkiä ja polveilevia keskusteluja. Itse osallistun keskusteluun erittäin harvoin ja silloinkin vain pitkän harkinnan jälkeen.

    Sanomisen tarve tietenkin vaihtelee ja tähän palstoilla pyörimiseen kai voi syntyä voimakaskin riippuvuus.

    Arvostan Soininvaaran tapaa hallinnoida omaa palstaansa sekä sallia nimimerkit. Hänen tapansa madaltaa julkaisukynnystä omalla nimellään kirjoittavien kohdalla on myös jotenkin soininvaaralainen lähestymistapa ilmiöihin samoin kuin se taajaan kirjoittavien blokkaaminen.

    Minua nimimerkki ei haittaa, koska palstan luonne ja ylläpitäjän käsittämätön kärsivällisyys näyttää pitävän keskustelun uomissaan. Silläkään ei ole tuon taivaallista väliä, onko tällä palstalla nimimerkillä kirjoittavista 70 prosenttia professoreita tms. vaikuttajia tai 110 prosenttia mensan yläkvartiilia.

    Täällä viihtyy, koska asioiden kirjo on suuri ja kommentoijien kirjo suurempi. Satunnainen suunnistajakin sopeutuu.

    Siitä kiitos Soininvaaralle. Koeta jaksaa ja pitkään!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Tavallinen Teknikko kirjoitti 16.4.2010 kello 19:55

    Tuskin kukaan sivustoille kirjoittaja haluaa paljastaa omaa henkilöllisyyttään sillä tavalla, että kirjoittajan muutkin tunnistustiedot paljastuisivat muille lukijoille ja kirjoittajille.

    Ja jos sivustoille tulisi rekisteröityä esim. pankkitunnuksien avulla, niin ei kait sivuston ylläpitokaan saisi tietoonsa rekisteröityneen osoite-, hetu-, puhelinnumerotietoja.

    Siis, kuka haluaa tietää sivustolle kirjautuneen tunnistamiseen tarvittavia tietoja.

    Ja jos Erkki Virtasia on vaikkapa 4532 kappaletta, niin tulisiko eräs Erkki Virtasen oikea nimi näkyä sivustolla Erkki 234. Virtasena vaikka kirjautumisjärjestyksessä.

    Ja jos presidentin kaima Tarja Halonen kirjoittaisi sivustolle, niin tulisiko kaiman nimikentässä näkyä maininta, että tämä Tarja Halonen ei ole se “Tarja Halonen”.

    Siis, joku taho vaan haluaisi tietää jossain tietyssä tapauksessa, kuka ja ken on nimen tai nimimerkin takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. BRG kirjoitti 16.4.2010 kello 20:17

    Hesarin keskustelupalsta on ehkä paras esimerkki siitä, mitä sanavapauden ja anonymiteetin totaalisesta väärinymmärtämisestä seuraa. Metritolkulla epäkiinnostavia salaliittoteorioita ja hävyttömyyksiä, johon puuttuminen olisi Sensuuria.

    Toi Hesarin ‘keskustelupalstan’ taso on kyllä mielenkiintoinen juttu, ohessa mitä luulen tapahtuneen.

    Hesari oli aluksi rauhallinen, tarkkaan moderoitu sivusto. Sitten ‘hommalaiset’ huomasi että mamukritiikki bannataan mutta kukkahattuilua ei. Siitä joku vitsiniekka keksi katsoa kuinka uber voi kukkahattuideologian vetää ettei hesari julkistaisi. Ja hesarihan julkisti. Kaikki kirjoitti piruuttaan ubermokuttavia kommentteja ja naurua riitti niin että koko netti raukui.

    Nyt hs.fi on sitä tasoa mitä on, en jaksa lukea samasta syystä kun en jaksa lukea hommaakaan, yhden rivin p***n jauhantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Tuomas S. kirjoitti 16.4.2010 kello 20:45

    BRG:

    Hesari oli aluksi rauhallinen, tarkkaan moderoitu sivusto. Sitten ‘hommalaiset’ huomasi että mamukritiikki bannataan mutta kukkahattuilua ei. Siitä joku vitsiniekka keksi katsoa kuinka uber voi kukkahattuideologian vetää ettei hesari julkistaisi. Ja hesarihan julkisti. Kaikki kirjoitti piruuttaan ubermokuttavia kommentteja ja naurua riitti niin että koko netti raukui.

    Tämä on kyllä valitettavasti väärin muistettu. HS:n keskustelupalsta lanseerattiin muistaakseni kesällä 2004 tai 2005. Itse seurasin uudistusta mielissäni, mutta Juhani Putkinen löi avauspäivänä käyntiin (omalla nimellään, ehkä) samantien 20 ketjua karjalanpalautuksesta ja toisen mokoman pakoruotsista. Venäläisten raakuudet Kaukasuksella olivat myös useassa ketjussa, vaikka yhtään uutista niistä ei ollut.

    Seppo Lehto tuli myös paikalle kakkajuttuineen alle vuorokaudessa. HS:llä ei ollut minkäänlaista moderointia aluksi, ja esimerkiksi Sepon totaaliälyttömät jutut olivat monta tuntia HS:n sivuilla.

    Tämä, Keskustelusivuston vaikeakäyttöisyys ja sisältöjen ainulaatuinen käsittämättömyys takasivat sen, että ihan alusta lähtien HS:n keskustelupalsta on ollut pelkästään hullujen mekastusta ja paradoksaalisesti vielä hirveämpi kuin Suomi24, josta saattaa aika ajoin löytää järkevääkin keskustelua. HS:stä ei ikinä.

    Itseäni on välillä kiinnostanut, että miksi HS ei toimita keskustelupalstaansa. Muistaakseni ihan HS:n verkkotoimituskesta asti tätä pidettiin silmät pyöreinä sananvapauteen puuttumisena ja Sensurointina. Mutta tietysti jokainen saa tehdä keskustelupalstallaan mitä tykkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. jouni lundqvist kirjoitti 16.4.2010 kello 20:48

    Olisi mielenkiintoista tietää, miksi kukin nimimerkki esiintyy nimerkkinä. Anonyyminä esiintyminen on usein sitä, että heitetään kivi muurin yli ja käydään katsomassa, mihin osui.

    Hesarin kirjoittelu on täyttä yliampuvaa soopaa ja ilotulitusta. Täällä sentään on säilynyt joku ryhti, kiitos ylläpitäjän. Mutta kyllä monella anonyymillä jäisi täälläkin mielipide sanomatta, jos joutuisi nimellään siitä vastaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Mediavahti kirjoitti 16.4.2010 kello 21:45

    Mielestäni tuo omalla nimellä esiintymisen jatkuva peräänkuuluttaminen on toisinaan pelkkää oman itsensä nostamista “niiden fiksumpien” keskustelijoiden joukkoon. Toisaalta se on myös sitä, ettei oikein sisäistetä internetin enemmän tai vähemmän anonyymiä luonnetta. Veikkaisin, että vanhemmissa ikäluokissa on enemmän näitä nimen perään haikailevia.

    http://mediavahti.mullo.net/2010/03/29/verkkokeskustelut-tayttyvat-usein-huudosta-ja-ennakkoluuloista/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tuomas S. kirjoitti 16.4.2010 kello 21:47

    Jouni Lunqvist

    Hesarin kirjoittelu on täyttä yliampuvaa soopaa ja ilotulitusta. Täällä sentään on säilynyt joku ryhti, kiitos ylläpitäjän.

    KYllä vaan. Tämä palsta lienee ainoita suomenkielisiä poliittisiin aiheisiin kohdistuvia medioita, joissa käydään pääsääntöisesti järkeviä ja argumentoivia keskusteluja niin nimimerkillä kuin nimellä. En tiedä paljonko viestejä päätyy roskiin, mutta tämän palstan perusteella uskon että nimimerkkikirjoittelu voi tarkoittaa muutakin kuin HS:n kaltaista kaaosta.

    En ymmärrä miksei HS karsi edes selvästi häiriintyneitä viestejä, tai edes sellaisia joista ei kolmannellakaan lukemalla saa tolkkua. Oikeinkirjoitussäännöstä voisi olla myös (rajoitettu) hylkäämisperuste. Saattaa olla, että HS Keskustelu on ns. hävitty peli. Itse syyttäisin hesaria kyllä jonkun verran tämän “maahanmuuttokeskustelun” generoimisesta tuolla keskustelupalstoillaan. Mutta näitä keskustelupalstoja katsottaessa tulee helposti mittakaavavirheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. BRG kirjoitti 16.4.2010 kello 21:53

    Tämä on kyllä valitettavasti väärin muistettu.

    En nyt uskalla väittää vastaan kun muisti on kuin vanhasella mutta tietääkseni about 3y ago hesarin keskustelut oli ihan asiallisia, ei siellä silloin mitään suurta luonheittoa ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Riitta kirjoitti 16.4.2010 kello 22:38

    Olisi mielenkiintoista tietää, miksi kukin nimimerkki esiintyy nimerkkinä.

    Ensin pitäisi määritellä “nimimerkki”. Itse esiinnyn täällä ihan ikiomalla etunimelläni, mutta kaimoja on toki enemmän kuin, jos esiintyisin koko nimellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kalevi kirjoitti 16.4.2010 kello 22:50

    jouni lundqvist:

    Olisi mielenkiintoista tietää, miksi kukin nimimerkki esiintyy nimerkkinä.

    Koska siperia opettaa. HS:iin aikanaan kirjoitin nimelläni, ajatellen että mies seisoo sanojensa takana ja sitä periaatetta kunnioitetaan. Ja katin kontit. Ketjun nimimerkit googlasivat nimeni ja käänsivät keskustelun siihen, kuka olen ja mikä on motiivini. En ymmärrä, miksi moderointi salli sen. Sitten vielä jotkut luulivat, että haluan jatkaa keskustelua sähköpostissani.

    Tämän kokemuksen jälkeen olen ollut varovaisempi. Toinen vaihtoehto olisi jättäytyä koko ajatustenvaihdon ulkopuolelle. Sekin olisi sääli, koska näissä jutuissa voi oppia toisilta ihmisiltä paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Juuso Koponen kirjoitti 16.4.2010 kello 23:17

    Toisaalta se on myös sitä, ettei oikein sisäistetä internetin enemmän tai vähemmän anonyymiä luonnetta. Veikkaisin, että vanhemmissa ikäluokissa on enemmän näitä nimen perään haikailevia.

    Miten internet on sen anonyymimpi kuin mikään muukaan media? Julkaisijan näkökulmasta ehkä – on pamfletteja ja agitpropia anonyymisti julkaistu ennen nettiäkin, mutta onhan se nykyään helpompaa – mutta jos verrataan keskustelupalstalle viestiä sorvaavaa tavan tallaajaa kirjeitse mielipidepalstalle ajatuksiaan lähettävään, keskustelupalstan käyttäjän voi edes periaatteessa jäljittää ip-numeron tapaisten tunnistetietojen avulla ellei tämä ole oikeasti nähnyt vaivaa niiden peittämiseen. Kirjeestä selviää varmasti lähinnä missä päin maata se on laatikkoon pudotettu.

    Sanoisin, että anonymiteettiä leimallisempaa internetissä käytävälle keskustelulle on vähäisempi tai täysin puuttuva moderointi. Ennen vanhaan julkaisijan oli pakko tavalla tai toisella ottaa kantaa siihen mitä paperille laitetaan, nykyään on mahdollista pystyttää foorumi joka toimii täysin omalla painollaan. Tämän ymmärtäminen on kieltämättä joskus vanhemmalle väestölle hieman haastavaa.

    Nimim. Juuso Koponen (s. 1978)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Risto kirjoitti 16.4.2010 kello 23:50

    Juuso Koponen kirjoitti:
    “Itse kirjoitan tänne omalla nimellä…”

    Ensinnäkin se on tietysti oma valintasi. Toiseksi pienellä Google-haulla voi todeta, että sinulla on ainakin yksi täyskaima ja sukunimikaimoja useita tuhansia. Jos itse allekirjoittaisin tämän omalla nimelläni, jokainen Googlea käyttävä voisi sen käytännössä varmasti yhdistää lopun elämääni sekä minuun, vaimooni että lapsiini. Mukaan lukien mahdolliset tulevat työnantajat tai henkisesti häiriintyneet hörhöt. Jollakin toisella (ei-suomalaisella palstalla) muistan nähneeni “miksi minä käytän nykyään nimimerkkiä” otsakkeella kirjoituksen, jonka tekijää toinen nettikansalainen oli pyrkinyt savustamaan pois tämän työpaikalta tämän (suomalaisittain hyvin tavanomaisten) mielipiteiden takia.

    HS-raatimittauksen kannalta ongelmallista on, että joukossa on niin paljon poliitikkoja tai muita julkisuudessa eläviä. Meistä muista pääosa ei halua toitottaa poliittisia mielipiteitään joka ilmansunntaan arkielämässään.

    Tätä viestiä vareten annoin myön sähköpostiosoitteeni, joka on aito. Tietysti vaatimuksena voisi olla myös koko nimen käyttö, ja minä voisin kirjoittaa “Risto Nieminen”. Lähes kaikki varmaan arvaisivat, etten ole sen enempää veikkauksen toimitusjohtaja kuin fysiikan professorikaan. Käytännon yleistyessä useimmat varmaan ymmärtäisivät, ettei se ole nimeni laisinkaan. Mitähän tälläkin sitten saavutettaisiin?

    – ja jos jonkun vastaus tähän olisi, että voisihan henkilöllisyyden todistaa esimerkiksi pankkitunnuksilla, niin toteaisin, että vieläkin maailmasta löytyy lukuisia maita, jossa moisella innokkalla politrukilla olisi töitä tarjolla – mutta toivottavasti minun ei tarvitse koskaan nähdä sellaista päivää Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Saara kirjoitti 17.4.2010 kello 1:02

    Itse en kirjoita koko nimelläni, koska en halua keskusteluissa mitenkään peitellä elämäni varjopuolia, epäonnistumisiani ja mahdollisesti sosiaalista halveksuntaa aiheuttavia ominaisuuksiani, vaan pyrin tuomaan niitäkin itsestäni esiin silloin, kun se on keskustelun kannalta olennaista.

    Minulla ei ole yhtään kokonimikaimaa, joten koko nimellä kirjoittaminen merkitsisi sitä että kaikki sanomani todellakin yhdistetään juuri minuun. Samoin mm. kaikki kumppanistani sanomani yhdistettäisiin kumppaniini, vanhempia koskevat jutut vanhempiini jne. Lisäksi joudun ammattini puolesta toisinaan (onneksi harvemmin) olemaan tahdostani riippumattomasti esillä julkisuudessa, ja kun ammattini vielä on omiaan houkuttelemaan viihde- eli roskajournalismia, en mielelläni aseta kaikkea mahdollista itseäni ja läheisiäni koskevaa materiaalia nettiin kuin tarjottimelle. Mutta toisaalta en haluaisi ryhtyä itsesensuuriinkaan, joten ratkaisuni on sukunimettömyys.

    Toinen, hullumpi syy on sitten se, että minulla on liiankin “myönteisiä” kokemuksia eräältä palstalta, jossa henkilöllisyyteni paljastui vuosien kirjoittelun jälkeen. Tämä paljastuminen vaikutti muutaman kirjoittajan asenteisiin siten, että he alkoivat kritiikittömästi olla kanssani samaa mieltä, vaikka aiemmin olivat samoissa kysymyksissä jyrkästi eri mieltä. Minua tällainen kohtelu vaivaa, joten pyrin ehkäisemään vastaavia tilanteita muissa yhteyksissä.

    Luotan siihen, että järkevä lukija kyllä näkee tekstistäni, onko siinä pointtia vai ei, riippumatta siitä näkyykö nimeni sen yhteydessä. Osmon tiedossa olevasta sähköpostiosoitteestani käy kyllä koko nimeni ilmi. En siis pyri salaamaan nimeäni, vaan ainoastaan pitämään sen poissa kenen tahansa ulottuvilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Elina kirjoitti 17.4.2010 kello 6:45

    Samuli,

    Olin niukkasnainen ja epätarkka. Tarkoitin lähinnä puhtaita mielipiteitä eli esim. täällä on minun näkökulmastani aivan sama sanooko mielipiteensä Samuli vai Samuli Saarelma. Mielipiteen sisältö on ratkaiseva.

    Tietysti totuusarvon kannalta on merkittävää, kuka sanoo. Voinhan vaikkapa esiintyä netissä lääkärinä anynyymisti ja antaa ohjeita, jotka ovat täysin vääriä ja jopa vahingollisia. Eli jos haluaa auktorisoida itsensä asiantuntijana, on tietysti oltava tunnistettava henkilö.

    Siinä mielessä nämä Osmon “merkittävät asiantuntijat” ovat yhdentekeviä, kun taustasta ei ole mitään tietoa. Siksi jonkin verran ihmettelin heidän nostamistaan anonymiteetin keulakuviksi.

    En muutenkaan pidä kovin arvostettavana korkeissa asemissa olevilta ihmisiltä mankua ja rutista asioista nimettömänä nettipalstoilla. Jos näkee omalla työpaikallaan ei-suotavia saati laittomia asioita, pitää ne hoitaa siellä kasvokkain. Mikäli päätöksenteon epäkohdat ym. haluaa julkisuuteen, on ainut toimiva keino tehdä se omalla nimellään.

    Olen siis sitä mieltä, että korkeissa virka-asemissa olevilla ihmisillä on eri vastuu sanomisistaan kuin taviksella kotiäidillä, joka huvikseen kirjoittelee nettipalstoille.

    Sellainenkin pointti on nimettömänä kirjoittamisessa minulla vielä on, että tämänkin blogin kommentteja saatetaan siteerata erilaisilla muilla foormumeilla. Olen löytänyt kerran jonkin omankin kommenttini rasismiin kallellaan olevalta sivustolta. En katsoisi hyvällä silmällä, jos siellä olisi koko nimeni, kun nykylainsäädännön puitteissa olisi aivan mahdotonta saada se sieltä pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Elina kirjoitti 17.4.2010 kello 6:47

    Oikeinkirjoitussäännöstä voisi olla myös (rajoitettu) hylkäämisperuste

    Mutta… sittenhän Osmo ei voisi kirjoittaa tänne mitään? Ja sehän olisi hieman sääli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Paavo Häikiö kirjoitti 17.4.2010 kello 7:36

    Asiallisessa mielipiteenvaihdossa tuskin nimi on tai ainakaan ei pitäisi olla pääasia.

    Kyllä nimimerkin suojissa tapahtuva mielipiteenvaihto täytyy olla mahdollista. Voinhyvin ymmärtää tilanteita, joissa eri syistä johtuen mielipidettä ei voi kirjoittaa nettiin omalla nimellä, vaikka itse seisoisi sanojen takana vankasti.

    Jollei noin olisi, aika hanklaksi kävisi ihan järkevlkin mielipiteenmuodostus netisssä.

    Lisäksi pitää tietysti muistaa että kerran netissä aina netissä, aina ei varmaan löydy sellaisia ihmisiä jotka ovat samoissa hommissa ajasta iäisyyteen ja voivat jopa vaihtaa julkista profiiliaan täysin, hauskinpana esimerkkinä Siimes.

    Nimimerkkiesiintymisellä on oma tilansa oltava, ihan jo demokratian toteutumisen näkövinkkelistä. Puhuttakoon vaikkapa lähdesuojasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Tvaara kirjoitti 17.4.2010 kello 9:35

    Maailman sivu on ollut kirjoittajia, jotka ovat toimineet nimierkin suojissa. Nykyäänkin useampi kolumnisti ja pakinoitsija. Jotkut jopa arvostettuja persoonallisuuksia.

    Olisi lisäksi hivenen outoa, jos pyrittäisiin rajoittamaan ilmaisun vapuatta ja omalla identiteetillään leikittelyä.

    Roska on kuitenkin roskaa, oli se nimellä tai ilman. Mielipiteet eivät ole ikinä roskaa, mutta mielipiteet ovatkin perusteltuja argumentteja ja niin rakentava osa debaattia. Mikäli on olemassa keskustelua ohjaava taho, se voi surutta poistaa kaiken moskan, joka ei osallistu debaattiin, vaan huutelee sattumanvaraisia tuntemuksia puskista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Kari kirjoitti 17.4.2010 kello 9:38

    Elina:

    Mutta… sittenhän Osmo ei voisi kirjoittaa tänne mitään? Ja sehän olisi hieman sääli.

    😀 Eipä täällä taitaisi olla muutenkaan paljon kirjoittajia enää… (en ole yksittäisestä kommentista noin paljon nauranutkaan aivan vähään aikaan)

    Mitäköhän ne seuraavaksi kysyvät. Onko oikeutettua käyttää happea hengissä pysymiseen?

    Jos meillä joskus on sellainen systeemi, ettei anonyymisti voi asioita sanoa, niin minä alan kyllä hankkimaan aseita ja (anonyymisti) lahtaamaan näitä järjestelmän ylläpitäjiä.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. jouni lundqvist kirjoitti 17.4.2010 kello 10:40

    Pitää kirjoittaa niin, että kirjoitus kestää päivänvalon myös yhdistettynä kirjoittajan nimeen. Anonyyminä kirjoittelu on hieman samaa kuin seläntakana puhuminen. Jos nimellä kirjoittelu vähentää kirjoittelua niin entä sitten. Kai niillä poisjäävillä on muitakin purkautumiskanavia kuin netin nimettömät keskustelut. No, en ole sulkemassa nimettömiltä nettiä, mutta aika usein paneudun nimellään vain liikkuvien teksteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Tuomas S. kirjoitti 17.4.2010 kello 11:04

    Kari ja Elina, en tarkoittanut että kaikkien pitäisi käyttää ortografisesti täydellistä kieltä. Itselläni on lukihäiriöisiä ystäviä ja sukulaisia, jotka pystyvät tuottamaan jäntevää ja rikasta tekstiä, vaikka yhdyssanat eivät osu tai kirjaimet vaihtavat sanoissa paikkaa.

    Mutta jos viestissä ei ole yhtään välimerkkiä (tai viestissä on huutomerkkejä koko vuoden tarpeiksi), koko viesti on versaalilla tai siitä puuttuvat esimerkiksi kaikki verbit, niin kyllä tämä on mielestäni ihan hyvä hylkäysperuste. Tämä itseasiassa menee enemmän niihin käsittämättömien viestien kategoriaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Elina kirjoitti 17.4.2010 kello 11:10

    Olen ihmetellyt tätä usein viljeltyä olettamusta, että nimettömänä esiintyvä henkilö netissä ei seisoisi mielipiteensä takana. Mikä motiivi ihmisellä olisi esittää jokin mielipide, jos hän ei ole sitä mieltä?

    Eihän se silloin ole mikään mielipide. Mielipidähän määritelmällisesti tarkoittaa, että on jotain mieltä, vai mitä?

    Jos nimimerkki Tahvo Tampereelta sanoo Suomi24:n monikulttuurisuuspalstalla, että “somalit vittuun Suomesta”, niin varmasti hän on sitä mieltä. Ei ole mitään syytä epäillä, ettei olisi.

    Jos hän joutuisi ilmaisemaan saman asian Tauno Tahvanaisena muotoilu kuuluisi: “mielestäni somaleita tulisi mahdollisuuksien mukaan palauttaa ja käännyttää jo rajalta takaisin Somalian rauhallisiin osiin”.

    Mutta eihän se mielipide sinänsä yhtään miksikään muutu. Kyse on ilmaisun karkeusasteesta. Netti saataisiin ehkä kieleltään siistimmäksi toisin säännöin, mutta eivät ne mielipiteet mihinkään katoa, kuten jotkut tuntuvat luulevan. Ikään kuin ihmisten ajatusmaailma jotenkin muuttuisi, jos jotain ei saa sanoa.

    Tämä lienee sensuurin kannattajien johtoajatus muutenkin. Kun ajatukset lakaistaan maton alle, niin ne lakkaavat olemasta. Ja näinhän se ei ole, vaan ehkäpä päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Kari kirjoitti 17.4.2010 kello 11:23

    Ja sitten se mr. Hyde.

    Elina:

    Siinä mielessä nämä Osmon “merkittävät asiantuntijat” ovat yhdentekeviä, kun taustasta ei ole mitään tietoa. Siksi jonkin verran ihmettelin heidän nostamistaan anonymiteetin keulakuviksi.

    Älä nyt ole kohtuuton Osmoa kohtaan. Olen samaa mieltä, että argumentin kannalta asian esiin tuominen oli hölmöä (niinkuin kyllä koko kysymyskin), mutta mihin tässä “Elinan maailmassa” jää enää tilaa inhimmillisyydelle?

    Onko se nyt oikein kovasti väärin, jos Osmo kokee mukavana sen, että “tavisten” lisäksi tänne kirjoittavat myös “korkean tason virkamiehet”? Kyllähän sinunkin, Elina, pitäisi ymmärtää, että saamme kaikki hyvän mielen aivan erilaisista asioista. Ehkä Osmo saa sen tuosta. Mitä väärää siinä on?

    Mitä tulee itse asiaan (onko täällä näitä “korkean tason virkamiehiä”), luulen Osmon väitteellä olevan vinhan perän. On jonkun kerran sattunut, että olen täällä törmännyt sellaisiin argumentteihin, joiden esittämiseen vaadittaisiin taustatietoa, jota ei useimmilla ole. Anonyymiteetti on joskus aika näennäistä minulle, jos kuitenkin tiedän ainoastaan alle viidellä ihmisellä maailmassa olevan tietoa asiasta.

    Useimmat eivät sitä näe, mutta minä näen (joskus).

    Olen nähnyt sen liian monta kertaa, että aseman vuoksi ei voi asioita sanoa. Se on epämiellyttävää; voin joskus kertoa muutamia tarinoita, mutten tällä palstalla – niin anonyymi en ole 🙂

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Tuomas S. kirjoitti 17.4.2010 kello 11:23

    Tvaara:

    Olisi lisäksi hivenen outoa, jos pyrittäisiin rajoittamaan ilmaisun vapuatta ja omalla identiteetillään leikittelyä.

    Olisi tietysti, mutta usein unohtuu että HS:n keskustelupalstalle kirjoittaminen ei ole mikään subjektiivinen oikeus. Niinkuin ei ole ilmaisunvapaus noin yleensäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 17.4.2010 kello 11:56

    Elina kirjoitti:

    “Onko täällä montakin salattua nimimerkkiä yhteiskunnan huipulta? Paljastakaa edes nimimerkin varjolla, että on.

    Esiin Pave Lipponen!”

    Tuliko tässä freudilainen lipsahdus ja Elina onkin Pave. Tai (hyytävä ajatuskin) Osmon sivupersoona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Arto Tukiainen kirjoitti 17.4.2010 kello 13:15

    Eri verkkosivustoilla on (ja saa olla) eri säännöt anonyymin kirjoittamisen suhteen – aika yksinkertaista. Kuten Tiedemies totesi, ei varmaan ole tarvetta yrittää laatia kaikkia sivustoja koskevia ohjeita. Jotenkin tuo Hesarin kysymys heijastelee sellaista ajattelutapaa, että meillä on yksi, kaikkien jakama Julkisuus, jolle pitää kehittää toimintasäännöt.

    On sitten kokonaan toinen asia, jos jokin verkkosivusto rohkaisee rikollisuuteen anonyymin kirjoittelunsa ansiosta. Tähän kai viranomaisilla on jo nyt mahdollisuus puuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Paavo Häikiö kirjoitti 17.4.2010 kello 13:48

    Elinalla on vissiin vauhti påållå.

    Kysehän nimimerkkikirjoittelussa on lähdesuojasta.

    Elinakin käyttää sitä samaa suojaa.

    Palstan ylläpitäjä tietää kuka Elina on, mutta en minä tiedä jollei elina itse sitä halua tuoda julki.

    Ihan ok.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Juuso Koponen kirjoitti 17.4.2010 kello 15:10

    Ensinnäkin se on tietysti oma valintasi. Toiseksi pienellä Google-haulla voi todeta, että sinulla on ainakin yksi täyskaima ja sukunimikaimoja useita tuhansia. Jos itse allekirjoittaisin tämän omalla nimelläni, jokainen Googlea käyttävä voisi sen käytännössä varmasti yhdistää lopun elämääni sekä minuun, vaimooni että lapsiini. Mukaan lukien mahdolliset tulevat työnantajat tai henkisesti häiriintyneet hörhöt.

    No tuosta kun klikkaat nimeäni, pääset kotisivuilleni josta löytyy valokuva, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, että kyllä nämä kirjoitukset voidaan aika yksiselitteisesti yhdistää minuun. Häiriköitä ei ole näkynyt enkä ole ajatellut mennä töihin sellaiselle työnantajalle jolle täällä esittämäni mielipiteet olisivat ongelma ja joka vielä viitsisi erikseen niitä kaivella netistä. Ainut kerta kun julkisesti esitetyistä mielipiteistä on seurannut häiriköintiä oli itse asiassa kymmenisen vuotta sitten lehtihaastattelun seurauksena. Olisiko pitänyt esiintyä lehdessäkin paperipussi päässä ja nimimerkillä?

    Anonyymille kirjoittelulle on sijansa, kuten moneen kertaan on todettu. On itsestään selvää, ettei sitä pidä kieltää. Silti mielestäni olisi hyvä pyrkiä siihen suuntaan, että oletusarvona on omalla nimellä esiintyminen ja anonyymiys pitää erikseen perustella. Se on yleensä omiaan viemään keskustelua rakentavampaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Seppo Ryväs kirjoitti 17.4.2010 kello 17:10

    America-Online by Wikipedia:
    “AOL gave clients access to Usenet in 1993. With AOL clients swarming Usenet newsgroups, the old, existing user base started to develop a strong distaste for both AOL and its clients, referring to the new state of affairs as “Eternal September”. ”

    Syyskuussa fukseilla meni kuukausi, ennenkuin ne oivalsivat miten keskusteluryhmät toimii. Sensijaan America-On-Line-tavikset eivät ikinä oivaltaneet mitään ja niinpä syyskuu jäi päälle ikuisiksi ajoiksi.

    Usenet-historia ja vaikkapa Duuni.net-keskustelupalsta osoittaa, ettei tiukka tunnistautuminen auta mitään. Aivotonta lätinää tuottavat aivottomat ihmiset oli niillä nimi tai ei.

    Näppärä ratkaisu olisi älykkyystesti loggauksen yhteydessä. Uusi-Suomi-tyylisen ynnälaskun sijasta voisi olla monimutkaisempi lukiotason matemaattinen probleema. Niinsanotut kielinerothan eivät ole koskaan neroja missään muussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Kari kirjoitti 17.4.2010 kello 17:49

    Tuomas S:

    Olisi tietysti, mutta usein unohtuu että HS:n keskustelupalstalle kirjoittaminen ei ole mikään subjektiivinen oikeus. Niinkuin ei ole ilmaisunvapaus noin yleensäkään.

    No HS:n kommenttipalstalle kirjoittelu tietenkään ei ole mikään subjektiivinen oikeus, mutta ilmaisunvapaudesta noin yleensä:

    Perustuslaki 2. luku, 12 §:

    Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

    Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

    Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 19. artikla:

    Everyone has the right to freedom of opinion and expression; this right includes freedom to hold opinions without interference and to seek, receive and impart information and ideas through any media and regardless of frontiers.

    Ja sitten vielä painavin, Kari:

    Kaikilla ihmisillä on subjektiivinen oikeus mielipiteisiinsä ja niiden esittämiseen – tarvittaessa turvaudun vaikkapa väkivaltaan tämän oikeuden puolustamiseksi

    Ja tämä ei tarkoita, etteikä Osmolla tai Hesarilla olisi oikeutta jättää julkaisematta mielipiteitä halujensa mukaan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Tuomas S. kirjoitti 17.4.2010 kello 19:21

    Tietysti sananvapaus on perusoikeus, mutta mennen tullen rajoitettu liittyen ihmisen ammattiin, asemaan ja siihen tilanteeseen missä se tieto on kuultu minkä haluaa ilmaista. Tämä on ehkä eniten rajoitettu perusoikeutemme, ja hyvä niin. Entinen professori Kemppinen kirjoittaa viisaita tästä perusoikeudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Ilmo Tervo kirjoitti 17.4.2010 kello 20:40

    Osmon kantaan asiallisten nettikeskustelujen säännöistä on helppo yhtyä.Itse asiassa nykyinen valtakäytäntö, joka sallii nimettömänä pensaasta ampumisen, loukkaa asiallisten keskustelijoiden sananvapautta. Tein kierroksen ahtaajalakon aikana ja lopetin US:n sivuilla, kun ahtaajien puheenjohtajaa esitettiin tuppeensalvettavaksi. Missään en tavannut asiallista kommentointia lakon kontekstista ja ahtaajien asemasta.
    Ihmisen keskustelukulttuurit ovat syntyneet 200 000 vuoden aikana. Kehitykseen ovat voimakkaasti vaikuttanut ruumiillinen viestintä ilmeillä, äänensävyllä, jne. Näiden jäädessä pois psyykkinen kontrolli on aivan toinen. Jo 70-luvun varhaiset psykol. tutkimukset s-postin vaikutuksesta viestintäkäyttäytymiseen osoittivat agressiivisuuden kasvavan ja riskinottokynnyksen madaltuvan.
    Uskon nykyisen käytännön jatkamisen vaikuttavan yleisemminkin keskustelukulttuuria madaltavaksi. Näin on jo Yhdysvalloissa käynyt – ei tosin pelkästään nettikulttuurin vaikutuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. jormanen kirjoitti 17.4.2010 kello 20:41

    Ainakin sanomalehti Karjalainen siirtyi v. 2009 täysin vain omalla nimellä kirjoitettavaan nettikeskusteluun. Niistä kokemuksista olisi kiva kuulla julkisesti lehdeltä itseltään ja muilta medioilta.

    Satunnainen vierailuni Karjalaisen sivuilla ei anna korkeaa kuvaa. Kansanedustaja Esa Lahtela vääntää siellä puolenkymmenen vakionimen kanssa aiheesta kuin aiheesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Riccado kirjoitti 17.4.2010 kello 22:21

    Mielestäni Osmon nykyinen linjaus on toiminut hyvin. Tämä on mielestäni netin toimivin keskustelupalsta (tässä aihepiirissä). Jos kirjoittaisin Hesarin yleisönosastoon kirjoitaisin omalla nimellä, sen palstan asetelma on niin toinen – se on yleinen valtakunnallinen tila. Periaatteessa voisin hyvin kirjoittaa tänne omalla nimelläni, ja ehdottomasti sitä suosittelen. En myöskään kuulu siihen asiantuntijaryhmään, jota Osmo ajaa takaa. Olen kuitenkin töissä sellaisella asiantuntija-alalla, ja sellaisessa asemassa, että jos kirjoittaisin omalla nimelläni, se nyt vaan olisi hankalaa. Pitäisi miettiä niin montaa tahoa, mitä he tästä ajattelisivat? Enkä välttämättä haluaisi, että seuraava mahdollinen työnantajani miettisi palkaamistani näiden kirjoitusten perusteella googlaamalla (tai sitten haluaisin?). Vapaa-aikana (harvoin töissä), kun tätä blogia seurailee ja joskus kommentoi, haluaisi olla vapaalla. Jotenkin ajattelen, että se on myös näiden blogien tarkoitus. Painettujen lehtien yleisönosastot ovat toista maata.
    Nimimerkin ei pitäisi olla oikeus sivistymättömään käytökseen. Tällä blogilla se on toiminut suht hyvin. Tietyt aiheet aina tuottavat ylilyöntejä.
    Mietinnässä on, siirtyisinkö oman nimen käyttöön. Vähän se kyllä rajoittaisi kommentointia tiettyjen päättäjien suuntaan. Niin se vain menee.
    Ei siinä tarvitse olla Lipponen. Ja Lipponenhan voisi sanoa mitä tahansa. Hän on nykyään Vapaaherra.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.4.2010 kello 9:29

    Kun tuo lausahdukseni asiantuntijoista nyt on niin kiihdyttänyt tunteita, avataan asiaa.
    Täällä on omalla nimellään kirjoittaneet esimerkiksi hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja HKL:n eläkkeellä oleva suunnittelupäällikkö Seppo Vepsäläinen. Pekka Järvinen on voinut kirjoittaa omalla nimellään, koska hän on tukenut ja selittänyt hallituksen linjaa, mutta olisi varmaankin tukeutunut nimimerkkiin, jos hän olisi arvostellut istuvan ministerin päätöstä. Vepsäläinen olisi varmaankin käyttänyt nimimerkkiä, ellei olisi eläkkeellä.
    Nimimerkillä, mutta tunnistettavalla nimellä ovat kirjoittaneet eräät yritysjohtajat. Ilman tunnistettavaa nimeä kirjoittaa välillä muutama henkilö, joiden asiantuntemus jossakin asiassa on epäilyttävän hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. az kirjoitti 18.4.2010 kello 5:51

    Toivottavasti välittyy, että seuraava pohdinta on myös oma kritiikkinsä.

    Nimellä kirjoittaminen sosialisoi ja identiteetillistää tietoa. Silloin tieto esitetään, tiedostaa ihminen sitä itse tai ei, reunaehdolla ’mitä minusta ajatellaan’. Esitetyt ajatukset korrektisoituvat sosiaalisten odotusten, paineiden ja edellytysten muovaamina. Rehellisyyden, tinkimättömän tiedon etusijalle asettamisen kustannuksella. Tämä kaventaa filosofisen pohdinnan liikkumatilaa, mukailee sosialisoituneita rajalinjojaan, latistuu todentamaan kirjoittajansa usein paikalleen jähmettyvää identiteettiä.

    Nimellä kirjoitettu tieto myös rajoittuu hyvin merkittävästi ’oman mielipiteen’ vaateisiin. Vapaa tutkailu, eriävien näkökulmien pohtiminen, ajatusten esittäminen niiden itsensä tähden vaikeutuu, koska kirjoittaja tiedostaa, että lukijan on vaikea tehdä eroa näiden kahden tason välillä. Näkemysten itsensä ja sen välillä, kannattaako kirjoittaja itse varsinaisesti esittämiään näkemyksiä. Esitetyn näkemyksen ei tarvitse olla mielipide.

    Filosofiassa ja ’tiedon psykologiassa’ harjaantuva ajattelija kehittyy ymmärtämään ymmärryksen haurauden, varmuuden saavuttamattomuuden, monitahoisen tutkailun filosofisen välttämättömyyden, lähtökohtiensa vaihtelemisen, vahvistusharhan tiedostamisen tärkeyden ja tämän myötä vahvistusharhan välttämisen. Näin etusijalle asettuu parallaksin, vaihtelevan liikkeen tärkeys kokonaiskuvien monipuolistamiselle. Mielipide kysymyksestä Y ei ole edellytys kysymyksen Y käsittelemiselle. Näkemyksen Y:stä voi esittää näkemyksen itseisarvon tähden, ja eriävän näkemyksen ja kolmannen. Samasta kysymyksestä voi yhtäaikaisesti pitää yllä useampia keskenään kilpailevia näkemyksiä – tai toisiaan täydentäviä. ’Mielipide’, eli näkemys jonka subjekti sosialisoi itseensä, minäkuvaansa, on täten usein filosofian stagnaatiota, rappeutumista, paikalleen jähmettymistä. Tällöin myös tunteet tulevat paljon vahvemmin mukaan ja ajattelu tunneperäistyy. Ei puolusteta enää niinkään tietoa, vaikka näin halutaan esittää, vaan puolustetaan oman merkityksensä kokemista, omaa oikeassa olemista oikeasta riippumatta. Tiedon kiinnittyessä identiteettiin kynnys tiedon kritisoimiselle kasvaa ratkaisevasti.
    Sosialisoituneen tiedon esittämisestä tulee ennalta arvattavaa, mielikuvituksetonta, kiellettyjä alueita välttävää, tylsää.

    Henkilöitymätön tieto on puhtaammin tietoa itseään, vahvemmin tiedon ehdoilla, kunhan ajattelija itse ymmärtää tämän mahdollisuudet. Sosiaalisista kahleista irtautuvaa. Nimettömänä subjektina vihreä voi kannattaa ydinvoimaa, kritisoida monikulttuuria, kritisoida naistutkimusta, ilman, että sosiaalisen tiedon maailmassa elävät, asenteillaan mielipiteenvapauden vastaisuutensa osoittavat hyökkäävät tiedon ohitse hänen henkilöään vastaan. Tähän hyökkäämiseen on myös paljon enemmän halua, kuin mitä halutaan myöntää. Väitän, että se myös osaltaan kummittelee nimellä kirjoittamisen vaateiden takana.
    Ei-toivottua tietoa halutaan sosialisoida näkymättömiin.

    Arvioin, että olen todennäköisesti lähettänyt internettiin jo yli 100,000 viestiä. Alkaen alle 20 vuoden iästä, jatkuen nykyiseen hieman yli 30 vuoden ikään. Tänä aikana näkemykseni ja toivoakseni ymmärrykseni ovat muuttuneet valtavasti. Olen lukenut tekstiä eri muodoissaan tänä aikana todennäköisesti lähemmäs miljoona sivua. Monista kysymyksistä en silti edes tiedä mielipiteitäni, jos niitä kysyttäisiin. Sen sijaan on useita näkemyksiä. Voin yrittää perustella useita vastakkaisia näkökantoja, ja nähdä niiden perusteita ja heikkouksia. Filosofisesta lähtökohdasta inhoan spesifin näkökannan vaatimista vaikeista kysymyksistä.

    Usein asetun keskustelun vastavirtaan ja yritän kritisoida keskustelufoorumilla tai vaikkapa tällaisella blogilla vallalla olevia näkemyksiä. Tämä johtuu ehkä ajoin liiallisestakin inhosta konformismia, auktoriteettisuutta ja tietynlaista sykofantismia kohtaan. Esitetyt näkemykset koskettavat enemmän itse keskusteluprosessia kuin sitä, mitä parhaiten perusteltavissa olevat näkemykset mielestäni olisivat, jos tällainen vaade esitettäisiin. Yksinkertaistetulla esimerkillä: oikeistolaisten keskustelijoiden hallitsemassa talouskeskustelussa olen keskustelijana vasemmistolainen, vasemmiston hallitsemassa oikeistolainen keskustelija. Monikulttuurikriittisessä keskusteluympäristössä ajaudun etsimään ja puolustamaan monikulttuurisuuden hyviä puolia, myönteisemmässä keskusteluympäristössä kritisoin monikulttuuria. Ilmastoskeptisismi -> alarmismin ymmärtäminen, ilmastoalarmismi -> skeptisismi. Se mitä olen kontekstissa keskustelijana ja se mitä olen ovat eri asioita.

    Jos olisin kirjoittanut n. satatuhatta viestiä omalla nimelläni en tietenkään olisi ikinä voinut käydä keskustelua tiedon ja ymmärryksen itseisarvojen tähden. Mielenkiintoisimmat näkemykset joihin olen toisilta kirjoittajilta törmännyt ovat myös olleet nimimerkkien kirjoittamia. Ne ovat hyvin harvassa laajan kohinan seasta, mutta ne ylipäätään ovat olemassa. Usein jotakin julkeaa tai irvokasta tai totuttuja rajoja rikkovaa, ja juuri siksi uusia näkökulmia tarjoavaa vanhoihin kysymyksiin, parhaimmillaan uusia kysymyksiä synnyttävää.
    Jotkut niistä varmasti ovat, näin haluan uskoa, pilkahduksia siitä, kuinka tulevaisuudesta tullaan katsomaan meidänkin aikaamme ja näkemään monia yleisesti vallalla olleita ajattelun virheitä, joita sosialisoituneesti toisteltiin ja vakaasti uskottiin oikeiksi. Aivan kuten me voimme nyt katsoa menneeseen ja todeta vastaavan ilmiön. Korrektin ja sosiaalisen historiallisen liikkeen.
    Samalla voidaan havainnoida, kuinka myöhemmän historian ja kehityksen vääriksi osoittamien näkemysten haastaminen niiden vallassa olon aikakaudella, oli usein sosiaalisen paheksunnan, eristämisen ja jopa fyysisten vastatoimien lähde. Emmekä suinkaan ole tästä lähimainkaan vapautuneita, etenkään henkisesti.

    Katson siksi tärkeäksi vastustaa sitä performanssia, joka toisintaa hyväksyttyä, viiteryhmässä arvostettavaa, identifioituvaa. Performanssia mikä usein tiedostamattaankin sitoo tunteen ja rationaalisen erottamattomasti toisiinsa, antaen tunteelle vallan rationaaliseen, synnyttäen tässä kulussaan henkistä, usein piilevän aggressiivista immuniteettia väärille mielipiteille ja oikeiden mielipiteiden kritiikille. Kuin ne olisivat torjuttavia uhkia yksilölle itselleen. Henkilökohtaisen kaunan sellaista yrittäviä kohtaan, joka vaikkakaan ei yhteiskunnassamme enää kovin merkittävästi fyysinen, on edelleen henkisesti vahvasti olemassa.
    Siksi, diskurssin ja tiedon itsetarkoituksessa sosialisoitumista välttävänä subjektina, haluan lähtökohtaisesti kritisoida näkemyksiä kaiken edellä mainitun johdosta, koska näkemysten määrittävin itsetarkoitus on tulla kritisoiduiksi.

    Tiedon liike, mahdollisimman vapaana sosiaalisista kahleistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Elina kirjoitti 18.4.2010 kello 9:39

    Osmo,

    Lähinnä minua harmistutti sellainen vaikutelma, että annat vain “merkittäville asiantuntijoille” arvoa kirjoittajina.

    Me monet muut kelpaamme kyllä kerryttämään kommenttien määrää ja saamaan kävijälaskurit punaiselle, mutta ei sen kummempaa.

    Tällaiselta se minusta Hesarista luettuna näytti. Mutta toki siinä on oma tulkintani mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Kari kirjoitti 18.4.2010 kello 10:44

    Tuomas S:lle,

    Tuo linkkisi ei toimi ainakaan minun selaimellani.

    Olen samaa mieltä siitä, että sananvapautta (kuten muitakin perustoikeuksia) on syytä rajoittaa, mutta ainoastaan silloin kuin ne ovat ristiriidassa jonkin muun perusoikeuden kanssa (eli ns. “painvat syyt”).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. tcrown kirjoitti 18.4.2010 kello 11:10

    Minun mielestäni nimimerkillä kirjoittamiseen on kaksi hyvää perustetta.

    Ensin, tällöin argumenttia on pakko käsitellä ilman esittäjän auktoriteetin tai auktoriteetin puutteen (minun tapauksessani lähinnä jälkimmäisen) tuomaa painolastia.

    Toiseksi, internetissä on mielestäni muutenkin liikaa vapaasti ja “ikuisesti” saatavilla yksilöitävissä olevaa tietoa ihmisistä. Mielipiteiden lisääminen tuohon listaan ei nähdäkseni voi mitenkään hyödyttää ketään (mielipiteen esittäjää), mutta siitä voi olla joissakin olosuhteissa suurtakin haittaa. Tämä on eri asia, kuin että mielipiteidensä takana ei tarvitsisi seistä omana itsenään. Jos joku haluaa haastaa jonkun mielipiteeni henkilökohtaisesti, yhteystietoni saa Osmolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. anonyymina taas kirjoitti 18.4.2010 kello 11:54

    Tuli vähän sama fiilis kuin Elinalle. Täällä on paljon fiksuja ja hyviä kirjoittajia. Ottaakseen kantaa asioihin kiinnostavalla tavalla, ei tosiaan tarvitse olla mikään merkkihenkilö.

    Taitaisi koko blogi kuihtua olemattomiin jos vain yhteiskunnan huiput tänne kirjoittelisivat. Valistuneen maallikon kanta voi olla paljon mielenkiintoisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Saara kirjoitti 18.4.2010 kello 13:41

    az:

    Sosialisoituneen tiedon esittämisestä tulee ennalta arvattavaa, mielikuvituksetonta, kiellettyjä alueita välttävää, tylsää.

    Täsmälleen! Muutenkin erinomainen puheenvuoro.

    “Tosielämässä”, jossa puhujan identifiomista on useimmiten hyvin vaikeaa välttää, olemme ehdollistuneet keskustelemaan az:n kuvailemalla tavalla. Internetissä tämän ei tarvitsisi olla itsestäänselvyys, vaan puheenvuorot voitaisiin myös pitää identiteeteistä erillään. Omalla nimellään kirjoittava valitsee tosielämästä tutun kaavan, mutta minusta on hurjan hyvä että myös az:n tavalla suhtautuvia kirjoittajia on (silloin kun he kirjoittavat perustellen ja eritellen eivätkä yksinomaan alatyylillä ja provokatiivisesti).

    Jos vaikkapa Juuso Koposella olisi voimakas, tahdonvastainen mieltymys lapsipornoon (mitä en epäile hänellä oikeasti olevan vaan tämä on täysin kuvitteellinen esimerkki), veikkaan että omalla nimellä kirjoittaminen käytännössä estäisi tämän asian esille ottamisen myös silloin, kun sen käsitteleminen olisi sekä aiheellista että hyödyllistä. Tällaisissa tapauksissa sitoutuminen omalla nimellä kirjoittamiseen on yhteisön kannalta sääli. Juuri paheksuntaa herättävistä tabu-aiheista olisi kiinnostavaa ja hyödyllistä kuulla kokemukseen perustuvia ajatuksia sellaisilta ihmisiltä, jotka pystyvät käsittelemään niitä objektiivisuushakuisesti ja erittelevästi.

    Az:n huomio mielipidepakosta oli myös hyvä. Minunkin arkikokemukseni tukee sitä havaintoa, että pohdiskelevaa, mielipidevapaata kirjoittelua ei yleensä osata lukea oikein (en ehkä aina itsekään osaa). Jos esitän huomion, joka jollakin tavalla kyseenalaistaa jo esitettyä mielipidettä, tämä tulkitaan yleensä automaattisesti siten, että oma mielipiteeni on esitetyn kannan vastainen. Japanilaisten ‘mu’-käsite vaikuttaa olevan meillä tuntematon konsepti. Nimimerkeillä kirjoittaminen ei tosin tätä ongelmaa yksin ratkaise, koska nimimerkeistäkin muodostetaan nopeasti identiteettejä, joihin esitetyt mielipiteet liitetään. Mielipiteettömyyttä ei osata hahmottaa – ja milloin osataan, se lasketaan yleensä kirjoittajalle vahingoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Tuomas S. kirjoitti 18.4.2010 kello 14:47

    Kari,

    en tiedä mikä sille tuli. Tässä siis uusiksi: http://kemppinen.blogspot.com/2007/05/sananvapaus-ja-moderointi.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Juuso Koponen kirjoitti 18.4.2010 kello 17:32

    Jos vaikkapa Juuso Koposella olisi voimakas, tahdonvastainen mieltymys lapsipornoon (mitä en epäile hänellä oikeasti olevan vaan tämä on täysin kuvitteellinen esimerkki), veikkaan että omalla nimellä kirjoittaminen käytännössä estäisi tämän asian esille ottamisen myös silloin, kun sen käsitteleminen olisi sekä aiheellista että hyödyllistä.

    Epäilemättä näin, mutta siinä onkin tyyppiesimerkkin tapauksesta jossa nimimerkin käyttö on selvästi perusteltua. Kuten aiemmin mainitsin, olen itsekin muutaman kerran turvautunut täysin keksittyyn nimimerkkiin kun on pitänyt puhua asioista joita en ole halunnut omaan henkilööni yhdistettäviksi.

    Se, että on olemassa tilanteita, joissa nimimerkin käyttö on perusteltua, on eri asia kuin se, että olisi parempi että suurin osa kirjoittaa nimimerkillä kuin että suurin osa kirjoittaa omalla nimellä.

    En näkisi että asialla on suurta merkitystä tämän blogin kohdalla koska täällä keskustelu pääasiassa on asiallista ja laadukasta, riippumatta siitä kirjoitetaanko nimellä vai nimimerkillä. Ja vakiintunut nimimerkki lienee useimmissa tapauksissa ihan yhtä vahva tunniste kirjoittajan henkilöllisyydestä kuin oikea nimikin. Lähinnä ongelma mielestäni liittyy HS.fi:n tapaisiin foorumeihin joissa anonymiteettiä käytetään monien kirjoittajien toimesta nimenomaan keinona paeta vastuuta sanomisistaan. Harva menisi omilla kasvoillaan päästelemään sellaisia törkeyksiä ohikulkijalle, mitä anonyymin nimimerkin takaa tällaisilla foorumeilla harrastetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Riitta kirjoitti 18.4.2010 kello 22:30

    Tällaiselta se minusta Hesarista luettuna näytti. Mutta toki siinä on oma tulkintani mukana.

    On, koska minä en ottanut sitä noin. Osmon on nyt vain helpompi tajuta, miksi joku hurjan tärkeä hemmo ei halua tulla joka googlettajan tunnistamaksi kuin miksi asia on ihan yhtä tärkeä meille muillekin. Jos hän ei meidän kommenttejamme jonkinlaisessa arvossa pitäisi, niin tuskin hän jaksaisi nähdä moderoinnin vaivaa, jopa ratikassa kommunikaattorilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Ville Komsi kirjoitti 18.4.2010 kello 23:36

    Täydellisessä tyranniassa saattaa olla oikeutetun kansannousun ensi sytyke, että joku kirjoittaa yleisen vessan seinään pienillä kirjaimilla “johtaja on liero”.

    Vähän vähemmän täydellisessä tyranniassa se vessanseinätöherrys ei merkitse paljonkaan — ei enempää kuin kakaroiden jokapäiväinen kiroilu kadulla (“voi vittu tätä kaikkea”). Mutta jos joku uskaltaa yön säkkipimeydessä hiipiä piikkilankojen, panssarivaunujen ja aseistettujen vartiosotilaiden ohi, ali tai välistä ja onnistuu maalaamaan keskellä kaupunkia sijaitsevan santarmiston päämajan seinään metrinkorkuisilla kirjaimilla “johtaja on liero” — se merkitsee jotakin. Se voi olla oikeutetun kansannousun alkutahti riippumatta siitä, pääseekö maalaaja hengissä takaisin vai ei. Väite sinänsä voi olla totta tai ei, mutta ainakin joku on kokenut sen sanomisen niin tärkeäksi, että on uhmannut vaaraa ja pannut jotakin alttiksi. Uhma ja uskallus ovat osa viestin sisältöä.

    Minä olen käynyt kaupungissa, joka oli täynnä sotilaita ja panssarivaunuja ja jonka kaikissa ikkunoissa roikkui uunituore valtakunnan lippu ja jokseenkin kaikkiin seiniin ja aitoihin oli samanlaisella maalilla ja käsialalla maalattu hallitusvaltaa tukevia iskulauseita. Niitä oli vielä suuremmin kirjaimin maalattu vuorenseinämiin. Jostakin syystä tämä laajamittainen viestintä ei tuntunut vakuuttavalta.

    (Muutamat päänpudistukset ja kauas näkyvät kielletyt nuotiotulet sitä vastoin tuntuivat huomionarvoisilta. Kaupungin nimi oli Cizre ja vuosi oli 96.)

    Voin toisaalta kuvitella, että jos kaikki seinät ja vuorenrinteet olisi sudittu täyteen ihan mitä tahansa tägejä ja örinöitä (“systeemi on paska”, “make on homo”, “itte oot”) tämän runsaan ja vapaan viestinnän yhteiskunnallinen painoarvo ja herätepotentiaali olisi ollut kyseenalainen.

    En jaksa tämän enempää vääntää rautalangasta. Keksikää itse mitä yritän sanoa.

    Joka tapauksessa minusta on sääli, että valtakunnan laatulehtenä itseään pitävä julkaisu on päästänyt nettipuolensa vessanseinäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Saara kirjoitti 18.4.2010 kello 23:37

    Juuso Koponen:

    Se, että on olemassa tilanteita, joissa nimimerkin käyttö on perusteltua, on eri asia kuin se, että olisi parempi että suurin osa kirjoittaa nimimerkillä kuin että suurin osa kirjoittaa omalla nimellä.

    Kysymys oli pitäisikö verkossa kirjoittaa ainoastaan omalla nimellä. Minusta ei missään tapauksessa, eikä nimimerkillä kirjoittamista tulisi myöskään pitää lähtökohtaisesti halveksuttavampana kuin nimellä kirjoittamista. Halveksunta kannattaa kohdistaa niihin ilmiöihin, jotka ovat halveksuttavia (epärakentava keskustelu, henkilöön menevä argumentointi jne.) – ei nimimerkkeihin, jotka mahdollistavat halveksuttavan käytöksen lisäksi myös hyvää.

    Tämä nyt ei mitenkään kohdistunut sinuun. Se oli joku muu kirjoittaja, joka esitti nimimerkin käyttämisen olevan jotenkin paheellista tai ei-toivottavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Elina kirjoitti 19.4.2010 kello 11:17

    Keksikää itse mitä yritän sanoa.

    Teen työtä käskettyä:

    Kruunattu marttyyrimme olkoon siis Seppo Lehto, joka vankilatuomiota ja epäinhimillistä kidutusta — 2 vuotta, 3 kuukautta ilman internetin käyttömahdollisuutta — uhmaten kirjoitti valtaapitäjien olevan lieroja kaikkien nähtäville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. osmo siis herjaa kirjoitti 19.4.2010 kello 11:23

    kun ei salli ilmeisesti vastineita “vääriltä” tahoilta?

    Toisiin toisinajattelijoihin kohdistetut perättömät väitteet sen sijaan on sallittuja

    Tämä on siis osmon linja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Ville Komsi kirjoitti 19.4.2010 kello 14:05

    Elina: “Kruunattu marttyyrimme olkoon siis Seppo Lehto …”

    Ehkä pyysin liikaa. Yritä uudestaan, jos jaksat.

    Vihje: Nimensä voi pilata. Ja jossakin mielessä juuri se antaa nimen käytölle painoa — tai sitten ei.

    Otan sen riskin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Elina kirjoitti 19.4.2010 kello 14:35

    Ville,

    Käsitin sanomasi niin, että nimettömälläkin kirjoituksella on arvoa yhteiskunnassa, jos se on merkityksellistä kansakunnan kehityksen kannalta.

    Lähinnä tähän kommenttisi kohtaan nojaan:

    […] mutta ainakin joku on kokenut sen sanomisen niin tärkeäksi, että on uhmannut vaaraa ja pannut jotakin alttiksi. Uhma ja uskallus ovat osa viestin sisältöä.

    Mutta älä ole noin arvoituksellinen, vaan selvennä asiaa, jos olen ymmärtänyt väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Saara kirjoitti 19.4.2010 kello 14:52

    Ville Komsi, nimensä voi pilata oikealla tavalla, mutta sen voi pilata myös väärällä tavalla. Oikealla tavalla pilaaminen edellyttää itsesensuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Ville Komsi kirjoitti 19.4.2010 kello 20:46

    Elina, tarkoitin, että nimettömälläkin mielipiteen ilmaisulla voi olla painoa, merkitystä, arvoa ja myönteistä vaikutusta (a) jos se on niin murskaavan ovelasti oivaltava, että sen kerran nähtyään ei voi enää ajatella aivan samoin kuin ennen, tai (b) jos se herättää riittävästi mielenkiintoa ja sisältää viittauksen luotettavaan tietolähteeseen, jonka moni muu todellakin voi tarkistaa (siis tarkistaa myös luotettavuuden) … ja (c) jos joku on selvästikin pannut itsensä vaaralle alttiiksi tai nähnyt paljon vaivaa.

    Tästä (c)-vaihtoehdosta puhuin, (a) ja (b) lienee jo käsitelty. Vaara ja vaiva eivät todista, että mielipide olisi viisas tai että esitetty väite pitäisi paikkansa. Vakaumuksellisia kahjoja löytyy. Iso vaiva tai henkilökohtainen riski kuitenkin jossain määrin karsii hölöttäjäspämmärit ja tavallisimmat kuorossahihittäjät.

    Ja vakaumukselliseen kahjoon on kyllä syytä kiinnittää hiukan huomiota, vaikka ei uskoisikaan hänen väitteitään.

    Yritin selittää, että äärimmäisissä oloissa vessan seinäkin voi toimia “vakavasti otettavana viestimenä” jos mitään muita ei kertakaikkiaan ole. Varsinkin jos sillekään seinälle ei kuka tahansa uskalla kirjoittaa — eli tilaa seinässä on.

    Normaalioloissa vessanseinä ei ole vakavasti otettava viestintäväline kenenkään täysjärkisen mielestä. Ja juuri siihen tilaan nettihesari on joutunut. Jos tuntee kiusausta vilkaista, se kiusaus haihtuu heti kun vilkaisee viestipuuta, sen otsikoita ja nimimerkkejä.

    Ode on mielestäni täsmälleen oikeassa siinä, että nuo seinillekuseskelijat pilaavat muilta mahdollisuuden asialliseen keskusteluun. Ei viitsi kahlata kolmenkymmenen oksennuksen läpi löytääkseen yhden järjellisen vastauksen.

    Ei tämä kaikkia keskusteluketjuja koske, mutta tiettyjä se koskee. Ja mitä tahansa muutakin, kun vain joku häirikkö keksii aasinsillan.

    Ilmastodenialistit mm. ilkkuivat innoissaan lokakuussa, kun uutinen kertoi NASA:n arvioivan, ettei tietty asteroidi törmääkään maahan vuonna 2036. Siinä se nähtiin, he huutelivat: maailmanloppu kuin maailmanloppu. Samaa sontaa.

    Ode ehdottaa:

    “Helsingin Sanomat voisi nostaa oman keskustelupalstansa tasoa huomattavasti siirtymällä samaan menettelyyn kuin on paperilehden yleisönosastoissa. Nimimerkillä saa kirjoittaa vain perustelluista syistä.”

    Olen samaa mieltä. Tosin soveltaisin tätä vain tulehtuneisiin aiheisiin, jotka toimitus päättäisi määräajaksi kerrallaan.

    Jo siinä linkissä, jossa lukee “keskustele aiheesta”, voisi lukea “vain omalla nimellä”. Kynnys voisi silloin muutenkin olla niin korkealla, että valvoja ehtii perata hölöpölöt ja tarkistaa hyväksyttyjen henkilötiedot.

    “A.Virtanen, Helsinki” ei riittäisi. Tavalla tai toisella (ammatti, kaupunginosa, syntymävuosi..?) henkilöys pitäisi tarkentaa. Ja myös varmistaa. Jos joku yrittäisi kammeta muuhun aiheeseen liittyvää ketjua näihin aiheisiin, valvojan täytyisi todeta se ja ehdottaa paluupostissa uuden ketjun aloittamista omalla nimellä.

    Jokainen voisi sen jälkeenkin kirjoittaa salanimellä suomi24:ään tai pisuaarin ränniin.

    Tai perustella hesarille, miksi juuri tämä juttu pitäisi julkaista nimettömänä.

    – – –

    Saara, en ihan ymmärrä mitä tarkoitat (olemme ehkä sikäli tasoissa).

    Ajattelen, että ihminen voi osoittaa arvostelukyvyttömyytensä tai epäluotettavuutensa ja siten pilata nimensä. Siitä tilasta voi mielestäni päästä takaisin pinnalle vain avoimen itsekritiikin kautta.

    Tiedän, että tämä herättää ikäviä muistikuvia reaalisosialismin ajoilta. Toisaalta sellaisessa yhteiskunnassa nöyristelevä “itsekritiikki” saattaisikin (vakavasti ja rehellisesti ajattelevien silmissä) pilata hyvän nimen.

    Rehellisyyttä arvostavassa yhteiskunnassa arvostan sitä, että joku myöntää mokanneensa tai vaihtaneensa mielipidettä — varsinkin jos hän kertoo miten ja miksi.

    Silkasta laupeudesta olen toisinaan sitä mieltä, että alaikäisiltä pitäisi suorastaan kieltää oman nimen käyttö netissä. Saattaa näet olla tuskallista selitellä vuosikymmeniä myöhemmin keskenkasvuisia ajatuksia.

    Myönnän, että joillekuille omana itsenään puhuminen voi olla vaikeampaa kuin toisille. Jos kuitenkin haluaa jotakin kertoa, siihen on vähintään kolme mahdollisuutta: (a) salainen neuvottelu, (b) täsmäjuoru jonkun korvaan, (c) nimetön haastattelu, jonka uskottavuus jää julkaisijan uskoteltavaksi, ja (d) nimimerkkikirjoitus. Mikäli (d) ilmenee vakituisen kolumnin muodossa, kysymys on oikeastaan (c):stä.

    Näitä voi hienosäätää. Joissakin tapauksissa kaikki neljä voivat olla rikollisia tekoja — yritysvakoilua, salassapitovelvollisuuden rikkomista, kunnianloukkaamista, yllytystä rikokseen jne. Mutta tämänhän me tiedämme, ja tämä koskee mitä tahansa viestintää.

    Pointtini on joka tapauksessa, että jos ministeri Thors haluaa esittää maahanmuuttopolitiikasta mielipiteen, jota hän ei katso voivansa lausua omana itsenään eli ministerinä, hän saattaa ehkä tehdä sen kiertotietä (vaikkapa jonkun luotetun henkilön suulla tai kerrassaan salanimellä). Ellei tätä voida tai ei älytä yhdistää häneen, tuo mielipide saa sen painon minkä sattuu saamaan (riippuu ajoituksesta, sijoituksesta ja sisällöstä). Mutta jos hän haluaa todella vahvasti esittää mielipiteensä todella painokkaasti juuri nyt, niin ei siinä silloin jää juuri muuta mahdollisuutta kuin sanoa se kuuluvasti omana itsenä omassa virassa.

    Jos ns. tavallinen ihminen haluaa esittää tärkeän tiedon tai näkökohdan, jonka esittäminen omalla nimellä tietäisi ikävyyksiä hänelle itselleen tai läheisille tai muille viattomille, hän voi esim. (a) antaa vinkin luotettavan lehden luotettavalle toimittajalle, (b) kirjoittaa hesari-tyyppiselle mielipidesivulle ja perustella, miksi oma nimi ei tule allekirjoituksena kyseeseen, (c) kirjoittaa nimimerkillä jonnekin, missä se hyväksytään, (d) kirjoittaa vessan seinään.

    Tämä ei ollut tarkoitettu ilkeilyksi. Yritin vain karkeasti hahmotella koko asteikon tehokkaasta tehottomaan. Tehokkaisiin keinoihin liittyy karsintaa, mutta toisin tuskin voisi olla.

    Se miksi en rakasta huppu silmillä pimeässä epämääräisessä huoneessa huutelevia joukkueita, käynee ilmi näiltä sivuilta:
    http://www.villekomsi.net/mamuongelmaiset
    http://www.villekomsi.net/ilmasto-1

    Sinne ei voi lähettää kommentteja. Arvatkaa miksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Saara kirjoitti 19.4.2010 kello 23:03

    Ville Komsi, ymmärsin väärin aiemman kryptisen viestisi, johon vastasin omalla kryptisellä viestilläni, joten jätän koko aiheen sikseen. Sen sijaan kommentoin tätä:

    Ode on mielestäni täsmälleen oikeassa siinä, että nuo seinillekuseskelijat pilaavat muilta mahdollisuuden asialliseen keskusteluun. Ei viitsi kahlata kolmenkymmenen oksennuksen läpi löytääkseen yhden järjellisen vastauksen.

    Toisesta näkökulmasta katsoen voidaan ajatella, että asiallisen keskustelun pilaa moderoimattomuus eikä niinkään anonymiteetti. Vessan seinältäkin voitaisiin periaatteessa siivota kaikki muu paitsi ne kaksi kommenttia, joissa on järkeä, jolloin ne saavat enemmän huomiota ja seuraavat kirjoittajat miettivät sanomisiaan vähän tarkemmin.

    Ja jos nyt ollaan realistisia, niin ei nimellä kirjoittaminenkaan niin hurjan hyvin estä asiattomia roskapuheenvuoroja, että juuri se välttämättä kannattaisi valita aseeksi roskaa vastaan. Painetun Hesarin yleisönosastokin on nimellä kirjoittamisesta huolimatta moderoitu, ja jos ei olisi, siellä esiintyisi takuulla kaikenmoista roskaa – esimerkkinä tämä kirkassilmäinen ja kasvollinen mielipide:
    http://tinyurl.com/yb3csd6

    Lisäksi henkilöllisyyden todentaminen aukottomasti on teknisesti raskasvetoista. Jos keskusteluun osallistumiseen vaaditaan pankkitunnukset, keskustelujen luonne muuttuu väistämättä, ja myös keskustelua mahdollistavien foorumien luonne muuttuu (määrästä puhumattakaan). Jos taas identifiointi toteutetaan kevyemmin, seuraa identiteettivarkauksia ja muuta paljon nettimekkalointia ikävämpää ilkivaltaa. Minä voisin esimerkiksi kirjoittaa vihaviestejä ympäri nettiä sinun nimelläsi.

    En kyllä tiedä, kuinka paljon Osmo joutuu poistamaan blogiinsa tulevaa roskaa, mutta epäilisin että insentiivit roskan lähettämiseen pysyvät suhteellisen matalalla hyvän moderointipolitiikan ansiosta. Sekin auttaa, että Osmo ei provosoidu typeryyksistä kovin helposti, vaan jättää ne omaan arvoonsa (ainakin täällä blogissaan – tosielämäkontekstista minulla ei ole havaintoa). Osmon blogi ei siis oikeastaan edusta mitään asteikkosi kohdista a-d. Se on minusta teholtaan paljon c-kohtaa suurempi juuri siksi että moderointi on onnistunutta. Kuitenkin kommenteissa on mahdollista tuoda esiin sellaistakin kiinnostavaa sisältöä, joka Hesarin yleisönosastoon ei päätyisi (jo senkin takia, että nimettömänä kirjoittaminen nimen käyttöä edellyttävässä kontekstissa tuntuu kirjoittajasta ikävältä). Nimellä ja nimettä kirjoittamisen parhaat puolet yhdistyvät täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Harri Paavola kirjoitti 20.4.2010 kello 12:58

    En vieläkään ymmärrä missä tässä nimimerkkikeskustelussa on se ongelma. Jos joku haluaa toteuttaa keskustelupalstan joka ei ole anonyymi (en ole eläessäni moista nähnyt), niin se onnistuu viikossa esim. verkkopankkitunnusten kautta. Alan konsulttina voin tarjota palveluitani käypään hintaan. 😉

    Koska näitä omalla nimellä käytäviä nettikeskusteluja ei ole (tai minä en ainakaan niistä tiedä), niin eikö se jo kerro jotain siitä, ettei niitä oikeastaan edes haluta?

    Jos oikeasti ongelma onkin se, että joidenkin mielestä jossain päin nettiä keskustelu on luokatonta, niin eikö silloin pitäisi vain vaihtaa sivustoa ja täten viestiä että Hesari on surkea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Heikki kirjoitti 20.4.2010 kello 13:21

    Nimimerkit sopivat hyvin esimerkiksi yksityiselämän murheiden ratkomiseen.

    Yksi ongelma on se, että kun jotain ihmistä vastaan halutaan hyökätä, niin sen voi tehdä useilla eri nimimerkeillä.

    Eniten ärsyttävimpiä asioita on se, kun joku nimimerkin takaa puhuu itsensä pussiin, ja jatkaa kritiikkiä toisen nimimerkin takaa.

    Sinänsä, jokaisella ihmisellä on omanlaisensa kirjoitustekniikka ja sanavalinnat, joten halutessaan nimimerkin henkilöllisyyden päättely voi olla varsin helppoakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. t kirjoitti 21.4.2010 kello 7:58

    #Harri Paavola “Jos joku haluaa toteuttaa keskustelupalstan joka ei ole anonyymi (en ole eläessäni moista nähnyt), niin se onnistuu viikossa esim. verkkopankkitunnusten kautta.”

    Keskustan keskustelufoorumi (www.kohtaamo.net) on nimellinen, joka korvasi eri järjestöjen suljetut foorumit joskus vuosi takaperin.

    Ainoa ongelma toteutuksessa on se, ettei siellä sitten juuri keskustella lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Harri Paavola kirjoitti 21.4.2010 kello 10:09

    t kirjoitti
    “Keskustan keskustelufoorumi (www.kohtaamo.net) on nimellinen, joka korvasi eri järjestöjen suljetut foorumit joskus vuosi takaperin.”

    http://www.kohtaamo.net/?q=users/etu-suku Melkosen nimellistä keskustelua, loin siis tuon tunnuksen ihan kokeilumielessä, käytin vielä melkoisen anonyymia meilipalvelua, http://www.mailinator.com/showmail.jsp?email=arpjpuepzfnt&msgid=1391832. Se että ylläpito pyytää kirjoittamaan johonkin kenttään oikeaa tietoa, ei tarkoita että kukaan siihen kirjoittaisi oikeaa tietoa. Nimellinen keskustelu tarkoittaa sitä, että jokin kolmas osapuoli varmistaa että kyseessä todella on Matti Vanhanen, eikä vaan Harri joka esiintyy Mattina.

    Keskustan keskustelut lienee kuolleita ihan muista syistä kuin nimellisestä nimellisyydestä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. t kirjoitti 22.4.2010 kello 13:23

    “Se että ylläpito pyytää kirjoittamaan johonkin kenttään oikeaa tietoa, ei tarkoita että kukaan siihen kirjoittaisi oikeaa tietoa.”

    Puoluetasolla ihmiset tunnetaan, joten yleensä ihmisiä ei tarvi erikseen tunnistaa. Tällaisissa palveluissa se toimii luottamuksen pohjalta.

    “Keskustan keskustelut lienee kuolleita ihan muista syistä kuin nimellisestä nimellisyydestä :)”

    Hiljaisuuden taidetta 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Risto kirjoitti 7.5.2010 kello 9:37
  98. Pekka kirjoitti 3.1.2015 kello 15:42

    Olen sitä mieltä että paljon enemmän tulisi epäkohtia julki jos ei aina tarvisi henkilöllisyyttään julkaista,harvempi nimensä haluaa julki kuin asiansa.Ja olen huomannut että eräänlaista nimirasismia on julkisilla foorumeilla lähinnä lehdistössä mutta jo vanha sanonta sanoo ei korppi korpin silmää noki nyt näiden kirjoitusten ja osoitetietojen keräys on ihan oma lukunsa Tuntematonta lainatakseni ,Kaik on männy ja tieto ja intimiteetti suojat etenkin kaikki tieto tallennetaan ja häikälemättä käytetään hyväksi .Viimeisin esimerkki on Kajaanilaisnainen sai kirjeen kuolleeksi ilmoitetulta kummilapseltaan. World Vision

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus