Miksi vastustan Katajanokan design-hotellia

Ensik­si, mihin vas­tus­tuk­seni ei perus­tu. Minus­ta paik­ka sopii hyvin hotellille, vaik­ka hotellin onkin ”sul­jet­tua” kaupunkia; ei kuitenkaan niin sul­jet­tua kuin pres­i­dentin lin­na, korkein oikeus tai Ruotsin suurlähetys­tö tai kaupung­in­ta­lo. Hotel­li tuol­la paikalla tuk­isi alueen elävöittämistä.

En vas­tus­ta myöskään sik­si, että se tuo alueelle autoli­iken­net­tä. Paljon vähäisem­pää se on kuin Wan­han Sata­man tai laivo­jen tuo­ma liikenne. Vaik­ka hotel­li on muodol­lis­es­ti Kata­janokalla, kata­janokkalaisia tuo liikenne ei juuri haittaa.

Vas­tus­tan hotel­lia kaupunkiku­val­li­sista syistä. Olen ollut varovainen puut­tumaan kaavoituk­ses­sa design-puoleen, kos­ka ulkonäön arvioimi­nen ei ole parhai­ta puo­liani. Sik­si olen luot­tanut asi­as­sa asiantun­ti­joi­hin. Aivan ylivoimainen enem­mistö koti­mai­sista asiantun­ti­joista on han­ket­ta vas­taan, joten mik­si en luot­taisi hei­dän asiantun­te­muk­seen­sa. Pait­si, että he voivat olla sisään­päin lämpiäviä.

Lop­ulli­nen niit­ti tuli kun kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to haki tukea ulko­mai­sista asiantun­ti­joista. Hekin tyr­mä­sivät han­kkeen. Mieleen jäi eri­tyis­es­ti Steven Hollin lausun­to, jon­ka mukaan hän uskoo, että noin kuu­luisa arkkite­hti osaisi suun­nitel­la paikalle myös sel­l­aisen hotellin, joka siihen istuu.

Demokra­ti­as­sa tulisi jokin arvo antaa myös kansalais­ten mielip­i­teelle, vaik­ka poli­itikon onkin joskus uskallet­ta­va siitä myös poike­ta. On selvä, ettei helsinkiläis­ten enem­mistö moista hotel­lia paikalle halua. Jos se siihen väk­isin tunget­taisi­in, se näyt­täisi rumal­ta hei­dän silmis­sään jo tuon menet­te­lyn takia.

81 vastausta artikkeliin “Miksi vastustan Katajanokan design-hotellia”

  1. Eri­no­maista itsekri­ti­ikkiä ja päätök­sen­teon hallintaa Osmol­ta. Kun­pa edes puo­let päät­täjistämme yltäisi samaan!

  2. Mik­si makua­siois­sa pitäisikään luot­taa asiantuntijoihin?

    Nykykult­tuurin kum­malli­nen piirre on, että yhtäältä asiantun­ti­joiden apu­un tur­vaudu­taan kaiken­lai­sis­sa esteet­ti­sis­sä, eet­ti­sis­sä ja poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä, jot­ka luon­teeltaan ovat sub­jek­ti­ivisia ja arvosi­don­naisia eli joi­hin ei ole objek­ti­ivista vas­taus­ta eikä siten mitään varsi­naista asiantuntijuuttakaan.

    Ja sit­ten samaan aikaan asiantun­ti­joiden auk­tori­teet­ti kyseenalais­te­taan käsit­tämät­tömän usein asiois­sa, joista jotkut nyt vain tietävät enem­män kuin toiset ja jot­ka asi­at ovat luon­teeltaan objek­ti­ivisia ja arvoneu­traale­ja — joista siis voi olla “asiantun­te­mus­ta”.

  3. Demokra­ti­as­sa tulisi jokin arvo antaa myös kansalais­ten mielip­i­teelle, vaik­ka poli­itikon onkin joskus uskallet­ta­va siitä myös poiketa.

    Kaupunku­val­li­sis­sa ja ylipään­sä esteet­ti­sis­sä asiois­sa voi minus­ta ihan huo­let­ta astua pari askelta pop­ulis­tisem­paan suun­taan. Se että joku näyt­tää miel­lyt­tävältä, kylmältä, mahtipon­tiselta, sopusuh­taiselta, tms. ei ole minus­ta asiantun­ti­jakysymys. Maal­likkonäke­mys­tä edus­taa kaupunki­lais­ten itselleen val­it­se­mat edus­ta­jat, ja näi­den maal­likko­jen pitää myös uskaltaa päät­tää miel­tymys­ten­sä mukaan.

  4. Täl­lä het­kel­lä ranta ei ole edes taa­ja­maa ja nykyi­nen makasi­i­ni on sel­l­ainen ilo silmälle, että toivon sen tapaa­van pusku­trak­torin mah­dol­lisim­man pian.

    Eli jotain tart­teis tehrä ja mielu­usti nopeasti. Jos tämä kaa­va tor­pataan, mil­loin voidaan saa­da real­is­tis­es­ti uusi ja toiv­ot­tavasti parem­pi ratkaisu?

    Kaavas­sa oli myös uusi allas ja lai­turin pätkä. Voitaisi­inko hotel­li tor­pa­ta ja silti purkaa makasi­i­ni ja uusia laiturit?

    Oma kul­mani.

  5. Eri­no­maista itsekri­ti­ikkiä ja päätök­sen­teon hallintaa Osmol­ta. Kun­pa edes puo­let päät­täjistämme yltäisi samaan!

    Kyl­lä ne puo­let yltää saman­laiseen nim­by­i­lyyn ihan ket­terästi. Tämähän laitos on tulos­sa Osmon takapi­halle, jol­loin pitää ottaa jopa pop­ulisti­nen “itsekri­iti­ik­ki” käyt­töön, jot­ta vetoaisi saaroihin. 

    Mut­ta ihan kauhean näköi­nen se on min­unkin mielestäni ihan mis­sä vain ja erit­täin kauhea se on tuol­la paikalla. Epäilen­pä vielä, että havain­neku­va vähän vale­htelee. Hökke­lin on pakko hei­jas­taa val­oa niin helkutisti, että ottaa maise­man hal­tu­un ihan kokonaan…

  6. Asiantun­te­mus­ta tässä tapauk­ses­sa voi olla esimerkik­si se, että tietää jonkin alku­un hyvältä näyt­tävän raken­nus­ma­te­ri­aalin hajoa­van käsi­in Suomen olo­suhteis­sa tai että jokin ratkaisu mikä kansan silmis­sä näyt­tää hienol­ta havain­neku­vas­sa ei todel­lisu­udessa olekaan viihtyisä.

    Mut­ta juuri näis­sähän “asiantun­ti­jat” eli 50-vuot­ta sit­ten van­hen­tuneen mod­ernismin aivope­semät arkkite­hdit meitä maal­likko­ja viilaa­vat linssi­in sen sijaan että pal­jas­taisi­vat linssiinviilauksen.

  7. Osmol­ta hyvä ja perustel­tu kir­joi­tus. Voin olla taas tyy­tyväi­nen päätök­seeni antaa ääneni juuri Soin­in­vaar­alle viime kuntavaaleissa. 

    Marko Hami­lo kirjoitti:

    “Mik­si makua­siois­sa pitäisikään luot­taa asiantuntijoihin?

    Nykykult­tuurin kum­malli­nen piirre on, että yhtäältä asiantun­ti­joiden apu­un tur­vaudu­taan kaiken­lai­sis­sa esteet­ti­sis­sä, eet­ti­sis­sä ja poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä, jot­ka luon­teeltaan ovat sub­jek­ti­ivisia ja arvosi­don­naisia eli joi­hin ei ole objek­ti­ivista vas­taus­ta eikä siten mitään varsi­naista asiantuntijuuttakaan.”

    Itse näen tässä ris­tiri­idan. Eikö juuri kysymyk­sis­sä, joi­hin löy­tyy objek­ti­ivi­nen ja arvoneu­traali ratkaisu, asiantun­ti­jat tule tarpeet­tomik­si kos­ka jokainen voi pää­tyä oikeaan vas­tauk­seen sovelta­mal­la uni­ver­saale­ja ja kult­tuurista riip­pumat­to­mia sään­töjä kuten matem­ati­ikkaa ja tilastoanalyysiä? 

    Siitä, että kysymyk­seen ei ole ole­mas­sa objek­ti­ivista ja kult­tuurista irral­lista, yhtä ain­oaa oikeaa vas­taus­ta, ei voi­da vetää johtopäätöstä että kaik­ki vas­tauk­set oli­si­vat yhtä hyviä. Vaik­ka ei löy­ty­isikään mitään absolu­ut­tista mit­taria, joka erot­taisi Beethovenin Bey­on­ces­ta, en nyt ihan heti ole valmis aset­ta­maan näitä kah­ta samalle jalustalle. Juuri tämän esimerkik­si esteet­ti­sis­sä arviois­sa esi­in­tyvän utu­isu­u­den ja epä­selvyy­den vuok­si asiantun­ti­ju­udel­la on jokin arvo näis­sä kysymyk­sis­sä. Se ei saa johtaa auk­tori­teet­ti­in jota ei voi kyseenalais­taa, mut­ta mielestäni se tulee ottaa huomioon päätök­sen­teossa, juuri kuten Osmo tässä tekeekin.

  8. Asiantun­ti­ju­us esteet­ti­sis­sä kysymyk­sis­sä on moni­ta­hoinen jut­tu: toisaal­ta kaik­ki ovat asiantun­ti­joi­ta siinä, mil­laista kaupunkiym­päristöä he toivo­vat — toisaal­ta koulut­ta­mat­toman ja koke­mat­toman voi olla vaikea arvioi­da sitä, kuin­ka hyvin hei­dän toiveen­sa toteu­tuu tietyssä suun­nitel­mas­sa. Sit­ten on vielä se joukko ihmisiä, joka prim­i­ti­ivis­es­ti vas­tus­taa kaikkea uut­ta ja vier­aal­ta tun­tu­vaa, kyken­emät­tä arvioimaan kohteen esteet­tistä laat­ua tai laadut­to­muut­ta. Ja toisaal­ta niitäkin var­maan löy­tyy, jot­ka ihastel­e­vat kri­ti­ikit­tömästi mitä tahansa roskaa, kun­han se vain on uut­ta ja ihmeellistä.

    Näistä syistä asiantun­ti­joi­ta on hyvä käyt­tää päätök­sen­teon tuke­na, kuten tässä tapauk­ses­sa. Ei sokeasti heitä kuun­nellen, vaan puskurin omi­naisu­udessa, karkeimpi­en epäon­nis­tu­misien vält­tämisek­si. Jos puolueet­tomat asiantun­ti­jat yhteen ääneen sanovat vaikka­pa jonkin ehdo­tuk­sen ole­van laadul­taan huono, heitä kan­nat­taa uskoa vaik­ka ei asi­aa siltä istu­mal­ta itse huo­maisikaan. Asiantun­ti­ja kyke­nee yleen­sä erot­ta­maan arvoita­van kohteen laadun henkilöko­htai­sista mieltymyksistään.

  9. Osmo:

    Ei tämä ole kata­janokkalais­ten ongel­ma, kos­ka ei se juuri näy Kata­janokalle. Muiden sitä enemmän 

    Hotel­li näkyy käsit­tääk­seni Eteläran­taan, Kaup­pa­to­rille ja Suomen­lin­nan lau­talle. Han­ke kos­ket­taa enem­mänkin tur­is­te­ja. Ei juurikaan helsinkiläis­ten enemmistöä.

  10. “Eikö juuri kysymyk­sis­sä, joi­hin löy­tyy objek­ti­ivi­nen ja arvoneu­traali ratkaisu, asiantun­ti­jat tule tarpeet­tomik­si kos­ka jokainen voi pää­tyä oikeaan vas­tauk­seen sovelta­mal­la uni­ver­saale­ja ja kult­tuurista riip­pumat­to­mia sään­töjä kuten matem­ati­ikkaa ja tilastoanalyysiä?”

    Ei. Matem­ati­ik­ka ei itses­tään tuo­ta mitään vas­tauk­sia. Todel­lisen maail­man ongelmista luo­daan malli, jos­ta matem­ati­ikkaa solvelta­mal­la vas­tauk­set alku­peräiseen todel­lisen maail­man ongel­maan pyritään tulkitsemaan.

    Matem­ati­ik­ka siis tuot­taa objek­ti­ivis­es­ti ja kult­tuuriri­ip­pumat­tomasti sille annetun mallin tuot­ta­mat seu­rauk­set. Ei itse mallia eikä sen tulkintaa.

    Sekä mallin luomiseen, että sen tulosten tulk­it­semiseen tarvi­taan aina asiantun­ti­jaa, sil­lä malli on aina yksinker­tais­tus. Tämä yksinker­tais­tus tuo tulok­si­in virhet­tä, jon­ka suu­ru­ud­es­ta asiantun­ti­jan on pystyt­tävä tuot­ta­maan arvio. Esimerkik­si ver­taa­mal­la mallin tulosten tulk­in­taa ja todel­lisu­ut­ta keskenään. Asi­aa tun­tem­at­toma­l­ta hyvän mallin tuot­ta­mi­nen tuskin onnis­tuu ensim­mäisel­lä yrittämällä.

    On toki tot­ta, että ken­estä tahansa voi tul­la asiantun­ti­ja asi­aan vuosia pere­htymäl­lä. Ja tau­tolo­giak­lu­bin ensim­mäi­nen sään­tö on tau­tolo­giak­lu­bin ensim­mäi­nen sääntö.

  11. Onko “Mars-look” hotellin ulkoa­sul­la tarkoi­tus viestit­tää jonkun­moi­sen uuden aikakau­den alkua.

    Ikävä tuleekin tuol­lai­sista luo­muk­sista esim. van­han Pra­han katu­ja ympäröiviä rakennuksia.

  12. Mut­ta juuri näis­sähän “asiantun­ti­jat” eli 50-vuot­ta sit­ten van­hen­tuneen mod­ernismin aivope­semät arkkite­hdit meitä maal­likko­ja viilaa­vat linssi­in sen sijaan että pal­jas­taisi­vat linssiinviilauksen. 

    En tiedä, tarkoitet­ti­inko täl­lä hotellin arkkite­hte­ja Her­zog & de Meu­ro­nia, mut­ta he ovat kyl­lä mon­estikin ja eri tavoil­la irtaan­tuneet mod­ernismin kon­ven­tioista. Sitä oudom­paa on, että esitet­ty hotel­li vaikut­taa ole­van aivan peru­sankea lasiloo­ta. Rimanal­i­tus muuten ansioituneil­ta suun­nit­telijoil­ta, jot­ka ovat tain­neet ysinker­tais­es­ti kerätä pikaisen palkkion vauhdil­la läpi run­no­tus­ta han­kkeesta. Toimis­ton edus­ta­jathan eivät edes vaivau­tuneet käymään Helsingis­sä, mikä mielestäni olisi näinkin haas­teel­lisel­la paikalla minimivaatimus.

    Ollaan nyt sit­ten asiantun­ti­joista tai arkkite­hdeista mitä mieltä tahansa, niin mielestäni raati ei ole tässä tapauk­ses­sa huono tapa päät­tää yhteis­es­tä ‘makuasi­as­ta’. Tuo­maris­to­han arkkite­htik­il­pailutkin päät­tää, mikä olisi tässä ehdot­tomasti tarpeen. Hotel­lisu­un­nitel­ma on saanut suun­nilleen täy­del­lisen tyr­mäyk­sen niin kaupunki­laisil­ta kuin koti­maisil­ta ja ulko­maisil­ta arkkite­hdeil­ta. Ulko­mai­sis­sa arvois­sa taisi olla joku varovais­es­ti ratkaisua yleisel­lä tasol­la puolta­va lausun­to, muuten tuli täys­laidalli­nen ‘ei näin’ ‑vas­tauk­sia.

    Eli jotain tart­teis tehrä ja mielu­usti nopeasti. Jos tämä kaa­va tor­pataan, mil­loin voidaan saa­da real­is­tis­es­ti uusi ja toiv­ot­tavasti parem­pi ratkaisu? 

    Tont­ti on tiet­ty epäe­dus­tavas­sa kun­nos­sa paraati­paikalla, mut­ta en silti kävisi hötky­ilemään asian kanssa. Kaupungis­sa on aina kesken­eräisiä paikko­ja, ja tämähän ei ole ollut edes kovin kauan käyt­tämät­tömänä mon­een muuhun ver­rat­tuna. Hil­jaa hyvä tulee, minkä tämä hotel­lisu­un­nitel­makin kään­teisessä mielessä todis­taa. Tolkun rajois­sa tietenkin, ei tästä tarvi mitään nelikym­men­vuo­tispro­jek­tia tehdä.

  13. Niin, no aika har­vaa mie­lenki­in­toista taide­teosta olis ikinä saatu aikaan, jos sen toteut­tamis­es­ta olis äänestet­ty valtuustossa.

    Siks markki­nat olis niin paljon parem­pi kuin poli­it­ti­nen ohjaus. Joo joo ulkois­vaiku­tuk­set blaablaablaa, mut­ta mil­lä perus­teel­la poli­itikko­jen kon­ser­vati­ivi­su­us on parem­pi vai­h­toe­hto? Jos ei, niin mitä tilalle?

  14. Kun kyse on sata­ma-alueesta niin soisin tuo­hon lasi­palat­si­in kuu­lu­van olen­naise­na osana sata­ma toim­intaan kuu­lu­van elementin.

    Esimerkik­si hotellin meren­puoleiseen osaan inte­groidun ultra­mod­ernin ris­teilyalus­ten satamapaikan.

    Sel­l­aisen sisään­tu­lon Helsinki­in että laiva­matkus­ta­jat ovat valmi­it mak­samaan vähän ylimääräistä päästäk­seen Helsinki­in juuri tuon hotellili­it­tymän kaut­ta. Liike­toim­into­jen luulisi inte­groitu­van toisi­in­sa vai­vat­tomasti, kos­ka ris­teilyaluk­setkin ovat hotelle­ja sinänsä.

    Sat­un­naisen hotel­li­tarpeen ilmen­tyessä, esim ison kon­fer­enssin yhtey­dessä, olisi mah­dol­lista ankkuroi­da ris­teilyalus osak­si hotel­lia, ja näin tar­jo­ta halukkaille kalli­ita hotel­li­paikko­ja edullisin tuotantokustannuksin.

  15. Demokra­tia voit­ti täl­lä ker­taa markki­na­t­alouden… Taval­laan masok­istis­es­ti har­mit­taa, ettei taloa sit­tenkään tehdä, kos­ka nyt ei voi sit­ten olla jälkivi­isas ja sanoa, että minähän sanoin 🙂

  16. Ainakin noista havain­neku­vista tuo näyt­tää täs­mälleen monikul­maiselta sanomat­alol­ta, johon on lyö­ty joulu­val­ot sisään. Ei vält­tämät­tä kyl­lä täytä ainakaan min­un vau- arkkite­htu­urin määritelmää. Kias­ma on vau-arkkite­htu­uria, vaik­ka täysin epä­sopi­va museoksi. 

    En muutenkaan pidä kovin tarpeel­lise­na että yksi sukupolvi rak­en­taa Helsin­gin tukkoon. Kymme­nen vuo­den aikana on tehty Kamp­pi, musi­ikki­ta­lo, kias­ma, sanomat­a­lo, eduskun­nan lisäraken­nus ja mitä muu­ta. Tämän lisäk­si herne- ja jätkän­saaret on kaavoitet­tu. Näin mas­si­ivi­nen rak­en­t­a­mi­nen pakostakin vähen­tää sitä ker­roksel­lisu­ut­ta, mikä ainakin omas­ta mielestäni on huo­mat­ta­van viehät­tävää. Ymmär­rän että pakko on joskus tehdä, mut­ta jos ei ole mikään vält­tämätön hätä niin voisiko sitä tah­tia vähän hiljentää? 

    Tämä raken­nusvim­ma kun tup­paa aiheut­ta­maan näitä sanomat­alon tai kampin tapaisia lasikuu­tioi­ta, jot­ka erot­taa toi­sis­taan seinässä ole­vista nimikyl­teistä, ei mis­tään muus­ta. Ja sit­ten kun niitä on stadin keskus­ta täyn­nä, niin 30 vuo­den päästä mietitään että tälle arkite­htoniselle ongel­ma­jät­teelle tehtäisi­in, vrt. makkaratalo.

  17. Art­turi: “Niin, no aika har­vaa mie­lenki­in­toista taide­teosta olis ikinä saatu aikaan, jos sen toteut­tamis­es­ta olis äänestet­ty valtuustossa.”

    Aika har­vaa mie­lenki­in­toista taide­teosta olis ikinä saatu aikaan, jos sen toteut­tamisen edel­ly­tyk­senä olisi ollut että se menisi taiteil­i­jan elät­tävään hin­taan kaupaksi.

    Mie­lenki­in­toiset taide­teok­set rahoit­taa esteet­tis­es­ti per­verssi yksi­tyi­nen mese­naat­ti tai kaikkien nor­maalien ihmis­ten mielestä outo val­tion raho­ja jaka­va taidetoimikun­ta tai mik­si niitä kutsutaan.

    Puo­lus­tan tiet­tyä keskinker­taista makua kuitenkin arkkite­htu­uris­sa sik­si, että taval­liset ihmiset eivät vält­tämät­tä halua asua kum­malli­sis­sa taide­teok­sis­sa tai niiden keskel­lä joka iki­nen päivä, vaik­ka he oli­si­vat riit­tävän val­is­tunei­ta arvosta­maan kyseenalais­tavaa makua taidenäyt­telyssä raja­tus­sa tilas­sa sunnuntai-iltapäivisin.

  18. Kyl­lähän tästäkin taas saati­in poli­it­ti­nen sop­pa keit­et­tyä. Itse veikkaisin, että tuolle paikalle päästään rak­en­ta­maan jotakin joskus vuosi­na 2070–2090 — kos­ka meni­hän Eduskun­tat­alonkin edus­tan siivoamiseen n. 70 vuot­ta vaik­ka halu, tah­to ja suun­nitel­mat oli­vat monas­ti aivan todellisia.

    Mitä tulee nk. “suo­ma­lais­ten arkkite­htien” vas­tus­tuk­seen nyky­istä hotel­lisu­un­nitel­maa vas­taan, niin käsit­tääk­seni kyseessä on lähin­nä pienen itse itsen­sä nimit­täneen “Alvar Aal­lon muis­toseu­ran” kitin­inä — jon­ka taustal­la on lähin­nä se, ettei suun­nitelmia tilat­tu ko. porukan ydinjoukolta.

    No, nyt suun­nitel­maa vas­tus­ta­neet demar­it ja vihreät voivat tul­la rohkeasti esi­in ja ker­toa mitä paikalle pitäisi rak­en­taa — iso työväen­ta­lo tanssilavoineen vai suuri savupirt­ti, jon­ka ympärilä luomu­pos­sut ja ‑lam­paat laidun­ta­vat ja jos­ta myy­dään tur­is­telille Suomen edis­tyneisyyt­tä kuvaavia tuo­hivir­su­ja ja ‑kont­te­ja rikkaille risteilyturisteille.

  19. Helsin­ki osoit­ti tässä kyl­lä pikkukylämäisen ja itseen­säkäper­tyneen luon­teen­sa. Helsin­gin yleisilme katunäkymien perus­teel­la on ruma ja ankea. Olisi ollut ihan paikallaan saa­da vähän näyt­tävyyt­tä Helsinkiin.

  20. Eipä tuos­ta päätök­ses­tä mitään vahinkoa syn­tynyt, Pääkaupunkiseudun keskus­ta on muutenkin siir­tymässä Kehä III tienoille.
    Työ­paikoille kat­so­taan nykyään halvem­pia seu­tu­ja kuin nuo Helsin­gin ran­nat, Suomen tytäry­htiöl­lä ei tarvitse olla kallein­ta öky­paikkaa ja Suomes­sa veraileville alem­man tason pomoille riit­tävät Van­taan hotellitkin

  21. http://www.jkmm.fi/architecture_project.php?project=armi

    Mik­si tämä JKMM-arkkite­hti­toimis­ton valkoinen pikkual­varisti­nen “palaz­zo”, olisi ollut sit­ten sopi­va jatka­maan empiren lin­jaa? Ei puhut­tu raiskaamis­es­ta, baaripöy­dis­tä, amerikkalai­sista jne. Valkoinen loo­ta olisi ainakin ottanut silmään mis­tä sitä sit­ten Eteläsa­ta­mas­sa katsoisikaan. 

    Suo­ma­lainen tasa­seinäi­nen loo­ta oli mes­tar­illi­nen ja paikkaan sopi­va, mut­ta tämä sveit­siläi­nen olisi tul­lut ja raiskan­nut surut­ta koko kaupun­gin. Kävikö kukaan edes kat­so­mas­sa mis­sään miltä aal­toil­e­va lasip­in­ta näyt­tää, vai perustelti­inko mielip­i­teet pelkän havain­neku­van perus­teel­la? Sveit­siläis­ten Pradan pytin­ki, jos­sa käytet­ty aal­toil­e­vaa lasia: 

    http://2.bp.blogspot.com/_J0XsQeUu1tE/SebN7DJBRfI/AAAAAAAANSY/DIBpV8sZssg/s400/PradaTokyo.jpg.

    Musi­ikki­ta­lo, Sanomat­a­lo, Hol­i­day Inn Rautatieasemalla…Suomalaisten suun­nit­telemia ympäril­lään van­ho­ja arvo­raken­nuk­sia, mut­ta ei lau­maa aka­teemikko­ja itkemässä. Ainakin Pradan julk­i­sivu näyt­tää näitä laadukkaammalta.

  22. Eipä tuos­ta päätök­ses­tä mitään vahinkoa syn­tynyt, Pääkaupunkiseudun keskus­ta on muutenkin siir­tymässä Kehä III tienoille.

    Hih. Totu­us siitä Avi­apo­lik­ses­ta: Kehä III on parkkipaik­ka ja juna-ase­mal­ta on viihty­isä pystymetsä/pysäköintialue ryt­mitet­ty puo­len­toista kilo­metrin käve­ly­mat­ka ilman mitään katet­ta motarin viertä per­ille lasitoimis­to­torni­in jon­ka ain­oa palvelu on Sodex­hon suurkeit­tiö. Kel­lo kuu­den jäl­keen liik­keel­lä on enem­män hirviä kuin ihmisiä, jotain elämää on Jumo­bossa jos sinne jotenkin pääsee. Houkut­tel­e­vaa kuin Myyrmäki!

  23. tpyy­lu­o­ma, älähän nyt hauku Myyr­mäkeä! Ei Myyr­mä­ki sen­tään noin kamala ole…

    Mut­ta tuos­ta päästäänkin yhteen suo­ma­laisen lain­säädän­nön syövistä, jot­ka vaivaa­vat kaupunkiseu­tu­ja, nimit­täin työ­paikkaruokailun tuki­aiset. Tarkoi­tan sitä, että työ­nan­ta­ja mak­saa suo­raan ruokalalle rahaa siitä, että myi­sivät ruokaa halvem­mal­la työn­tek­i­jöille. (Lounas­setelit ovat paljon vähem­män haitalli­nen työ­paikkaruokailun tukemisen muoto)

    Näin val­tio edis­tää sitä, että toimis­to­työläiset syövät omas­sa ympäröivästä yhteisöstä eris­te­tyssä ruokalas­saan. Samaan ruokalaan ei ole muil­la keskimäärin asi­aa ja työ­paikkaruokail­i­joiden ja asukkaiden tuo­maa syn­er­giaa ei päästä hyö­dyn­tämään alueen palvelurakenteessa.

  24. Olisiko­han tämä nyt vih­doin joku lop­un alku niille lasi­julk­i­sivuille? Her­rat, nei­d­it ja rou­vat arkkite­hdit voisi­vat joskus käy­dä sel­l­aises­sa talos­sa, käytän­nössä ne havain­neku­vien maid­on­va­lkoista val­oa läpiku­ul­ta­vat ilma­vat lasi­seinät on peit­et­ty har­mail­la sälekai­h­timil­la kos­ka ihmiset eivät nyt eivät vaan tykkää istua akvaar­ios­sa. Kahvi­la tai muu vas­taa­va tila on eri asia.

  25. JKMM:n suun­nitel­ma on toteutet­tu Suomes­sa jo kah­teen ker­taan, nimil­lä “Oulun kaupunginkir­jas­to” ja “Oulun kaupung­inteat­teri”. Ks.
    http://www.vastavalo.fi/oulu-kaupunki-kirjasto-kirjasto-130190.html

    Em. raken­nusten poh­jana ole­van Vän­man­nin keinosaaren alle voidaan lait­taa pont­toonit, ja uit­taa koko laitos Eteläsa­ta­maan. Siir­ron ajak­si saaren kip­pareik­si voidaan lait­taa Pekka Hima­nen ja Jari Sarasvuo. He voivat matkalla ker­toa ulko­maisille kuvaus­ryh­mille suo­ma­lais­ten luo­vas­ta hulluudesta.

    Tarpeet­tomak­si käyneen Pik­isaaren kävelysil­lan voi myös viedä mukaan, vedet­täväk­si Kaup­pa­to­ril­ta uuteen Eteläsa­ta­man kult­tuurisaa­reen. Vai­h­toe­htois­es­ti sil­ta voidaan jät­tää matkan var­relle Turkuun…

    Vasta­lah­jak­si Oulun laa­jen­tuneeseen tori­al­taaseen lähetetään jokin Helsin­ki-Tukhol­man auto­lau­toista, ettei poh­jan­maalais­ten tarvi enää ajaa 600km päästäk­seen kel­lu­vaan tax-free shoppiin.

  26. Kävin itse vuosi sit­ten toukoku­us­sa Oslos­sa ensim­mäistä ker­taa. Kaupung­in­talon edus­ta jäi mieleen posi­ti­ivis­es­ti elävänä ranta-alueena. Paik­ka muis­tut­taa muodoil­taan melko paljon Helsin­gin Kaup­pa­to­ria, mut­ta ran­nat ovat jotenkin avoimem­man tun­tu­isia. Ran­nalle oli saatu myös paljon jalankulku­vir­to­ja. Tur­istien osu­us ei luulisi olleen älyt­tömän suuri, kun oli sen­tään toukokuu.

    Helsingis­sä mikään ei houku­ta lähteä kävelemään Kata­janokalle päin rantaa pitkin. Miten tilas­ta saataisi­in sel­l­ainen, että haahuilu Skat­talle päin olisi mah­dol­lista ja houkut­tel­e­vaa? Ainakin parkkipaikat pois­tunevat tieltä joka tapauk­ses­sa, raken­net­ti­in hotel­lia tai ei. Skat­tan ja Kaup­pa­torin yhdis­täville lai­tureillekin olisi kuitenkin syytä tehdä jotain.

    Linkke­jä Osloon Googlen Street Viewiin:

    http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=59.910637,10.729018&spn=0,0.009677&t=k&z=17&layer=c&cbll=59.910561,10.729109&panoid=m9aEg1ip9fKCfZNuWYXKOg&cbp=12,51.2„0,7.39

    http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=59.911363,10.7342&spn=0,0.03871&t=k&z=15&layer=c&cbll=59.911434,10.733995&panoid=6C4895HK9gmXgjTf6siA8Q&cbp=12,243.62„0,4.8

  27. Kat­selin iltayöstä val­tu­us­ton kok­ous­ta ja odot­telin äänestys­tä. Tui­jotin aikani silmät ris­tis­sä havain­neku­via ja jostain syys­tä raken­nus alkoi näyt­tääkin minus­ta hienol­ta, joskin kuitenkin liian isol­ta. Jos koko olisi ollut puo­let suun­nitel­lus­ta, niin tilanne olisi äänestyk­sessäkin ollut var­masti toinen. 

    Ehdin nähdä Osmon puheen­vuoron ja jäin vähän ihmettelemään tätä “asiantun­ti­joiden selvää enem­mistöä” vas­tus­ta­jis­sa. Olen näh­nyt epämääräisiä lis­to­ja kyl­lä lehdessä, mut­ta mikä tekee esim. Vei­jo Mer­estä tai Aki Kau­ris­mäestä arkkite­htu­urin ja kaupunkiku­van asiantun­ti­joi­ta? Sekö, että toimi­vat kult­tuurin alalla?

    Ja sit­ten tämä Osmon esi­in tuo­ma demokra­t­ian merk­i­tys äänestämisessä. Onko jotain asial­lista selvi­tys­tä siitä, että suo­ma­lais­ten val­taosa vas­tusti han­ket­ta? Epäilen, että Osmo teki päätelmän­sä henkilöko­htais­ten sähkö­postien­sa perusteella. 

    Kuin­ka paljon muuten kansalais­mielipi­de pain­oi koulu­jen kasvis­ruokapäivästä päätet­täessä? Koul­u­laisil­ta itseltään ei kysyt­ty yhtään mitään eikä van­hem­mil­takaan. Pakkokasvis­päivän kan­na­tus helsinkiläis­ten kesku­udessa ei var­masti olisi ollut enem­mistönä. Se on salee…

    1. Asia ei kuu­lu suo­ma­lais­ten val­taos­alle mitenkään vaan on kyl­lä helsinkiläis­ten asia. Oul­u­lais­ten tai edes espoolais­ten mielip­iteil­lä ei ollut päätök­sen­teossa pain­oa eikä edes voin­ut olla.

  28. Ville:

    Demokra­tia voit­ti täl­lä ker­taa markkinatalouden

    En nyt ihan hirveen tarkasti seu­ran­nu tätä jut­tua, mut­ta mis­sä tässä se markki­na­t­alous oli?

    Tuo­mas S:

    En muutenkaan pidä kovin tarpeel­lise­na että yksi sukupolvi rak­en­taa Helsin­gin tukkoon.

    Todel­lakin. Tosin tämähän ei olis ongel­ma, jos me ei oltas niin varovaisia purkamisen suhteen.

    Marko Hami­lo:

    Aika har­vaa mie­lenki­in­toista taide­teosta olis ikinä saatu aikaan, jos sen toteut­tamisen edel­ly­tyk­senä olisi ollut että se menisi taiteil­i­jan elät­tävään hin­taan kaupaksi.

    No riip­puu vähän mitä tarkoi­tat kau­pak­si men­e­misel­lä. Harv­inaisen pini määrä mie­lenki­in­toista taidet­ta on rahoitet­tu verovaroista.

    Mie­lenki­in­toiset taide­teok­set rahoit­taa esteet­tis­es­ti per­verssi yksi­tyi­nen mese­naat­ti tai kaikkien nor­maalien ihmis­ten mielestä outo val­tion raho­ja jaka­va taidetoimikun­ta tai mik­si niitä kutsutaan.

    heh… tai sit­ten yksit­täiset ihmiset markki­noil­la tai tärkeim­pänä taiteil­i­ja itse!

    Juhani Salo­vaara: Kiitos tuos­ta JKMM:n linkistä. Hei­dän ehdo­tuk­sen­sa­han on aika hyvä!

  29. Suurin ongel­ma koko hotel­li­hankkeessa on se tapa, jol­la pros­es­sia vieti­in eteen­päin. Ei kil­pailua, ei alueen kokon­ais­su­un­nit­telua, eikä ilmeis­es­ti juurikaan reunae­hto­ja sankari­arkkite­htien päähän­pis­toille. Lop­putu­lok­sek­si saatu lasi­häkkyrä­su­un­nitel­ma on vain luon­nolli­nen seu­raus täl­lais­es­ta piittaamattomuudesta.

    Ei nykypäivänä saa enää sor­tua moi­seen pelleilyyn, kun kyse on Helsin­gin vähi­in käyvistä paraati­paikoista. Onnek­si demokra­tia otti niskalenkin pikavoit­to­jen tavoittelusta.

  30. Tiedän että tämä on nyt taas vähän sohaisua ampiais­pesään, mut­ta mieleen tulee se vastikään täl­lä samaisel­la foo­ru­mil­la käy­ty minareettikeskustelu.

    Jos tämän hotellin sai tor­pa­ta sil­lä perus­teel­la että suurin osa kansas­ta ei halun­nut sitä silmien­sä alle pilaa­maan kaupun­gin julk­i­sivua (mikä on puh­taasti objek­ti­ivi­nen mielipi­dekysymys) niin mik­si ihmeessä kansa ei saisi myös päät­tää mina­reet­tien rak­en­tamis­es­ta joka on hyvin saman­lainen mielip­iteisi­in vetoa­va asia ?

    Halu­an nyt korostaa että en halua nos­taa esi­in mitään islam tai mamukeskustelua, vaan keskustelun siitä mikä saa olla peruste rak­en­tamisen eväämiselle. Nyt on tehty selkeä ennakkopäätös että ulkonäköön perus­tu­va julki­nen mielipi­de on täysin käypä peruste (mikä on minus­ta täysin oikein).

    1. Mina­reetin kieltämisessä olisikin ollut jokin point­ti, jos olisi kiel­let­ty tiet­ty mina­reet­ti tietyssä paikas­sa, kos­ka se ei siihen paikkaan sen näköisenä sovi. Aloit­teessa kielleet­ti­in kaiken­näköiset mina­reetit ihan jokaises­sa paikas­sa siitä riip­pumat­ta, sopi­vatko ne kaupunkiku­vaan vai eivät. Kak­si täs­mälleen saman­näköistä rfaken­nus­ta oli­si­vat olleet joko sal­lit­tu­ja tai kiel­let­tyjä siitä riip­puen, ovatko ne islami­laisen uskon sym­bol­e­ja tai jotain muuta.

  31. Olli Val­tosen kom­ment­ti kuvaa mielestäni turhan hyvin nyky­istä menoa “Ei kai kukaan voi ajatel­la, että ryhty­isimme rak­en­ta­maan sadan vuo­den takaista raken­nuskan­taa mukaillen.” Vas­takysymyk­senä esit­täisin, että mik­sei voisi ajatel­la? Ei ole mitään väliä minkälaisia hirvi­tyk­siä mihinkäkin suun­nitel­laan, tärkein­tä on, että “asi­as­ta päät­tänyt muis­te­taan”? Kuka tahansa voi käy­dä osta­mas­sa tai lainaa­mas­sa kir­jan Helsin­gin pure­tu­ista taloista ja ver­ra­ta sitä siihen, mitä nyt on paikalla. Kukaan ei kuitenkaan jäl­keen­päin voi vahinkoa kor­ja­ta. No tässä hotel­li­ta­pauk­ses­sa hotel­li voitaisi­in toki purkaa kai pois sit­ten, kun sitä ei enää kestäisi kat­sel­la:) Ja eihän sitä hotel­lia varten puret­taisin mitään arvokas­ta poiskaan joo. Mut­ta ihan oikeasti, halu­aisiko her­ra Val­to­nen päästää vaik­ka koul­u­laiset maalaa­maan kämp­pän­sä, jos ker­ta on noin edis­tys­mieli­nen? Ehkäpä saamme lukea piakkoin aiheesta… Sum­ma sum­marum, voi kai sitä miet­tiä vähän enem­pi, miten mikäkin uud­is­raken­nus tai ‑raken­nel­ma sopii oikeasti ympäristöönsä?

  32. Jos puhutaan kansal­lis­maise­man tärvelemis­es­tä, se on kaikkien suo­ma­lais­ten asia,vaikka Helsingis­sä asi­as­ta äänestetäänkin. Eikö kansal­lis­maise­ma kuu­lu kaikille suomalaisille? 

    Yhtä kaik­ki: onko osoit­taa jotain lähdet­tä siitä, että val­taosa helsinkiläi­sistäkään olisi vas­tus­tanut han­ket­ta. Ja vaik­ka olisikin, niin miten tämä muka on vaikut­tanut muuhun päätök­sen tekoon val­tu­us­tossa? (vrt. kasvis­ruoka­pakko, vastaanottokeskukset)

    Mut­ta kai jos on poli­itikko, niin aina ne keinot käyt­töön, mis­tä siinä tilanteessa on parhait­en hyö­tyä. Nyt sit­ten tuli Osmon suus­ta har­voin kuul­tu “demokra­ti­aan kuu­luu kansalais­ten kuuleminen”. 

    Toiv­ot­tavasti kuul­laan jatkossakin.

  33. Makua­sioista voi vain kiis­tel­lä. Sitä osoit­taa se, että Hakaniemen tiimarikrääsäl­lä koris­tel­tua entistä ope­tushal­li­tuk­sen raken­nus­ta on kehut­tu, tai siis sen saneer­aus­tu­losta. Minus­ta se on hirveä.

    Yhtä eivät arkkite­hdit mil­loinkaan tun­nu muis­ta­van: aurinko pais­taa Suomes­sa aina vinos­ti. Se tarkoit­taa hur­jia hei­jas­tuk­sia peil­imäi­sistä pystyp­in­noista. Hakaniemen tiimarikrääsän hei­jas­tuk­set Hakaniemen sil­lalle sokaisevat.

    Voi kuvitel­la miten Skatan ankean vaki­o­lasi­laatikon hei­jas­tuk­set oli­si­vat ilah­dut­ta­neet silmää.

    Minä olen iloinen, että vaki­o­lasi­laatikko­hotel­li tor­pat­ti­in. En pidä lasi­laatikoista. Samaan syssyyn täy­tyy ker­toa, että Enson sok­eri­pala on minus­ta hieno. Pidän myös Gau­di-arkkite­htu­urista, Tam­pereen Met­so-kir­jas­tos­ta ja Hun­dert­wass­er-arkkite­htu­urista.

  34. Hotel­li näkyy käsit­tääk­seni Eteläran­taan, Kaup­pa­to­rille ja Suomen­lin­nan lau­talle. Han­ke kos­ket­taa enem­mänkin tur­is­te­ja. Ei juurikaan helsinkiläis­ten enemmistöä.

    Itse vas­tustin ehdotet­tua raken­nus­ta tur­isti­na. Turku­laise­na toki ymmär­rän, että jokaises­sa kaupungis­sa sen asukkaat saa­vat itse päät­tää, miten kaupunkiku­vaansa raiskaa­vat, mut­ta kyl­lähän tuo hirvi­tys olisi vähen­tänyt halua vierail­la Helsingis­sä ja vähen­tänyt mah­dol­lisuuk­sia naut­tia sen kauneud­es­ta. Olisi­han sitä vielä Tukhol­ma jäänyt lähi­matkako­hteek­si, mut­ta on kivaa, kun on edes hie­man mah­dol­lisu­ut­ta vaihteluun.

  35. Eli­na

    Ehdin nähdä Osmon puheen­vuoron ja jäin vähän ihmettelemään tätä “asiantun­ti­joiden selvää enem­mistöä” vas­tus­ta­jis­sa. Olen näh­nyt epämääräisiä lis­to­ja kyl­lä lehdessä, mut­ta mikä tekee esim. Vei­jo Mer­estä tai Aki Kau­ris­mäestä arkkite­htu­urin ja kaupunkiku­van asiantun­ti­joi­ta? Sekö, että toimi­vat kult­tuurin alalla? 

    Osmo kor­jatkoon, jos olen väärässä, mut­ta ole­tan että hän tarkoit­ti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle toimitet­tu­ja suo­ma­lais­ten ja ulko­mais­ten arkkite­htien ja museovi­ras­ton yms. taho­jen lausuntoja. 

    Elmo Allén:

    Helsingis­sä mikään ei houku­ta lähteä kävelemään Kata­janokalle päin rantaa pitkin. Miten tilas­ta saataisi­in sel­l­ainen, että haahuilu Skat­talle päin olisi mah­dol­lista ja houkuttelevaa?

    Tämä on kyl­lä viral­lis­es­tikin suun­nit­telun tavoite. Rantaan pitäisi tul­la kaikkea kivaa sitä mukaa kun satam­a­toimin­not väistyvät. Ihmisiä miel­lyt­tävien ja houkut­tele­vien käve­ly-ympäristö­jen suun­nit­telem­i­nen ei ole sen kum­mem­paa salatiedet­tä. Asi­as­ta on kyl­lä ole­mas­sa käytän­nön tietämys­tä, jota toiv­ot­tavasti osa­taan hyö­dyn­tää. Kat­selkaa esim. Jan Gehlin ja hänen toimis­ton­sa tek­i­jöi­den esitelmiä juu­tu­u­bis­sa. Mm. tästä syys­tä olen tyy­tyväi­nen, että suun­nitel­tua kolkkoa hotel­lia ei tule. Paikka­han sinän­sä olisi hyvin suun­nitel­lulle hotellille oivalli­nen, jos vaan koko pysy­isi kohtu­ullise­na. Hotel­li­bis­nek­sessä taitaa tuol­la paikalla olla kan­nus­timet tehdä niin isoa kuin suinkin mahdollista.

  36. J. Värälä:

    Suurin ongel­ma koko hotel­li­hankkeessa on se tapa, jol­la pros­es­sia vieti­in eteen­päin. Ei kil­pailua, ei alueen kokon­ais­su­un­nit­telua, eikä ilmeis­es­ti juurikaan reunae­hto­ja sankari­arkkite­htien päähän­pis­toille. Lop­putu­lok­sek­si saatu lasi­häkkyrä­su­un­nitel­ma on vain luon­nolli­nen seu­raus täl­lais­es­ta piittaamattomuudesta.

    Samaa mieltä. Seurasin val­tu­us­tokeskustelua netin kaut­ta, ja siel­lä muis­taak­seni Mari Puoskari mainit­si ettei huip­puarkkite­htien töitä ole mah­dol­lista han­kkia kil­pailu­ja jär­jestämäl­lä, kos­ka huiput eivät osal­lis­tu kil­pailui­hin. Tämä on kyl­lä hyvä huomio, mut­ta kut­sumenet­telyssäkin on omat sudenkuop­pansa, etenkin kun kut­su­jana on maail­man mit­takaavas­sa pieni ja syr­jäi­nen kaupun­ki (tai sinne rak­en­ta­va yksi­tyi­nen taho), ja bud­jetis­sa tiukahkot rajat. Näis­sä tapauk­sis­sa kut­sut­tua toimis­toa voi houkutel­la palkkion saami­nen mah­dol­lisim­man vähäl­lä vaival­la, eli siten, että joku toimis­ton koke­mat­tomampi assari laite­taan sutaise­maan ohi­men­nen jokin rimaa hipo­va esi­tys, joka sit­ten mahtipon­tisin havainne-esi­tyksin myy­dään asiantun­tem­at­toma­lle (tai hotel­liyrit­täjän tapauk­ses­sa piit­taa­mat­toma­lle) tilaajalle.

    Jos tilaa­ja sit­ten lankeaa sokeasti ihastele­maan näitä keis­arin uusia vaat­tei­ta, se on voit­to toimis­tolle: palkkio mak­se­taan työn huonos­ta laadus­ta huoli­mat­ta, ja toteu­tuk­sen ongel­mat jäävät raken­nut­ta­jan huolek­si. Toimis­ton mainekaan ei kär­si, kos­ka kyseessä ei ole kan­sain­välis­es­ti huomio­ta herät­tävä han­ke. Todel­liset suun­nit­telu­paukut laite­taan sit­ten niihin han­kkeisi­in, jot­ka oikeasti vaikut­ta­vat maineeseen. Niihin pystytään panos­ta­maan vieläkin enem­män, kun rin­nal­la hoidel­laan täl­laisia cash­cow-han­kkei­ta, jot­ka takaa­vat kas­savir­taa vähin panostuksin.

    Jos siis Helsin­ki olisi tämän roska­hankkeen hyväksynyt, olisimme pää­tyneet sub­ven­toimaan maineikkaampi­en kaupunkien design-pyrkimyk­siä oman kaupunkiku­vamme kur­jis­tu­misen kus­tan­nuk­sel­la. Lisäk­si laadukkaan suun­nit­telun ost­a­mi­nen meille olisi muut­tunut vielä vaikeam­mak­si, kun tar­jol­la olisi ollut ennakko­ta­paus siitä että meil­lä ei erote­ta hyvää suun­nit­telua huonos­ta (puhun siis nyt objek­ti­ivis­es­ti arvioitavis­sa olev­as­ta suun­nit­telun laadus­ta, en makuasioista).

    Nyt han­kkeen kaadut­tua tilanteemme on tässä mielessä var­maankin aika hyvä. Ennakko­ta­pauk­se­na kan­sain­välis­es­tä suun­nit­telus­ta Helsingis­sä toimii Kias­ma, joka edus­taa asiantun­te­vaa, huolel­lis­es­ti mietit­tyä ja kaupunkimme iden­ti­teet­tiä myön­teisel­lä taval­la rak­en­tavaa vau-arkkite­htu­uria. Jatkos­sa arkkite­hdit, joil­ta suun­nitelmia pyy­de­tään, tekevät ne siltä poh­jal­ta että Kias­ma meni aikanaan läpi, ja tämä ekto­plas­makuu­tio puolestaan ei. Eri­no­maista kaupunkisuunnittelua!

  37. Aan­na-Liisa:

    Makua­sioista voi vain kiis­tel­lä. Sitä osoit­taa se, että Hakaniemen tiimarikrääsäl­lä koris­tel­tua entistä ope­tushal­li­tuk­sen raken­nus­ta on kehut­tu, tai siis sen saneer­aus­tu­losta. Minus­ta se on hirveä.

    Yhtä eivät arkkite­hdit mil­loinkaan tun­nu muis­ta­van: aurinko pais­taa Suomes­sa aina vinos­ti. Se tarkoit­taa hur­jia hei­jas­tuk­sia peil­imäi­sistä pystyp­in­noista. Hakaniemen tiimarikrääsän hei­jas­tuk­set Hakaniemen sil­lalle sokaisevat.
    Voi kuvitel­la miten Skatan ankean vaki­o­lasi­laatikon hei­jas­tuk­set oli­si­vat ilah­dut­ta­neet silmää.

    Minä olen iloinen, että vaki­o­lasi­laatikko­hotel­li tor­pat­ti­in. En pidä lasi­laatikoista. Samaan syssyyn täy­tyy ker­toa, että Enson sok­eri­pala on minus­ta hieno. Pidän myös Gau­di-arkkite­htu­urista, Tam­pereen Met­so-kir­jas­tos­ta ja Hundertwasser-arkkitehtuurista.

    Kyl­lä mausasioista voi kiis­te­lyn lisäk­si myös olla samaa mieltä! Itse olen samaa mieltä kaikesta yllä kir­joit­ta­mas­tasi, ken­ties sil­lä pienel­lä vivahde-erol­la, että tiimarikrääsäsa­neer­aus kyl­lä paran­si saneer­at­tavaa raken­nus­ta ver­rat­tuna lähtöti­lanteeseen. Ja Enson kont­tori­raken­nuk­ses­ta opin pitämään vas­ta julk­i­sivure­mon­tin jälkeen.

    Pietilä (vaimoi­neen) on tosi­aan kyl­lä saanut aikaan muu­tamia lois­tavia raken­nuk­sia. Kale­van kirkko Tam­pereel­la on toinen esimerk­ki puhut­tel­ev­as­ta ja jotenkin syväl­lä taval­la suo­ma­laisu­ut­ta hei­jas­tavas­ta arkkite­htu­urista. Sen sisäti­las­sa tun­tuu siltä, kuin olisi astu­maisil­laan taivaaseen (harv­inaista ammat­ti­taitoa osoit­taakin juuri se, että kirkko­raken­nuk­sen sisäti­lan on ymmär­ret­ty ole­van julk­i­sivua tärkeäm­mässä roolissa).

  38. Aina kun näen Tam­pereen Met­sos­ta tuon kuvan, johon postasin linkin edel­lisessä puheen­vuorossani, masen­nun siitä että Helsinki­in ei ikipäivänä tul­la saa­maan muu­ta kuin teräväkul­maisia lasilaatikoita.

    Onko koko Suomes­sa ylipäätään mitään Met­son kanssa edes etäis­es­ti samas­sa sar­jas­sa paini­vaa? Onko koko Suo­mi täyn­nä teräväkul­maisia lasi­laatikoi­ta edus­ta­mas­sa wow-arkkitehtuuria? 

    Muual­la maail­mas­sa ne wow­it ovat nimeno­maan jotain muu­ta kuin lasi­laatikoi­ta. Wow-arkkite­htu­uri ei muual­la maail­mas­sa nimeno­maan ole lasi­laatikoi­ta. Edes Pom­pi­dou-keskus Pari­i­sis­sa ei ole pelkkä lasi­laatikko (eikä sekään kuu­lu lempirakennuksiini).

  39. Olli Val­tosen kom­ment­ti kuvaa mielestäni turhan hyvin nyky­istä menoa “Ei kai kukaan voi ajatel­la, että ryhty­isimme rak­en­ta­maan sadan vuo­den takaista raken­nuskan­taa mukaillen.” Vas­takysymyk­senä esit­täisin, että mik­sei voisi ajatella?

    Aivan. Mik­sei?
    Minus­ta olisi hienoa saa­da empire-tyylisiä raken­nuk­sia kaupunki­in lisää.

    Nykyrak­en­tamis­ta­han tehdään vain kolmes­sa tyylilajissa:
    1) rumat betonilaatikot,
    2) lasi- ja met­al­li­häkkyrät, ja
    3) “taiteel­liset” raken­nuk­set, jois­sa yhdis­tel­lään epä­suh­taisia ele­ment­te­jä hölmöi­hin mate­ri­aaliy­hdis­telmi­in, rumi­in värei­hin ja epäkäytän­nöl­lisi­in poh­jaratkaisui­hin sekä yritetään saa­da kat­torak­en­teet sel­l­aisik­si, että ne pait­si vuo­ta­vat ovat myöskin täysin korjauskelvottomia.
    Näistä sit­ten val­i­taan se yhdis­telmä, joka huonoiten paikalle sopii.

  40. tpyy­lu­o­ma: “Olisiko­han tämä nyt vih­doin joku lop­un alku niille lasijulkisivuille?”

    Jos en ole kuvitel­lut koko asi­aa, jo vuosia sit­ten tehti­in peri­aatepäätös, jon­ka mukaan kan­takaupunki­in raken­net­tavien talo­jen julk­i­sivut pitää tehdä ump­inaisia (=ei lasi­laatikoi­ta) — ja ettei olisi vielä ollut main­in­taa tiilestä tai kivestä mate­ri­aali­na. Saat­ta tosin olla, että Sanomat­a­lo tehti­in tuon jäl­keen ja sen vuok­si peri­aate hau­dat­ti­in kaikessa hil­jaisu­udessa. Ideana­han siis oli, että kaupunki­mainen raken­net­tu ympäristö syn­tyy ump­inai­sista julk­i­sivuista, jol­laisia van­hat talot ovat. Lasi­julk­i­sivu välis­sä pait­si rikkoo har­mon­ian, ei syn­nytä saman­laista tilaa ja tilahier­arki­aa. Katu­ti­la tarvit­see seinät, että tilan tun­nun voi kokea, ja että sekä sisäl­lä talois­sa että niiden ulkop­uolel­la syn­tyy rauhalli­nen, yksi­ty­isyyt­tä syn­nyt­tävä tila. (Ellemme sit­ten halua luo­da voy­eris­tista ja rauha­ton­ta ympäristöä).

  41. Marko Hami­lo kirjoitti:
    “Mik­si makua­siois­sa pitäisikään luot­taa asiantun­ti­joi­hin? Nykykult­tuurin kum­malli­nen piirre on, että yhtäältä asiantun­ti­joiden apu­un tur­vaudu­taan kaiken­lai­sis­sa esteet­ti­sis­sä, eet­ti­sis­sä ja poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä, jot­ka luon­teeltaan ovat sub­jek­ti­ivisia ja arvosi­don­naisia eli joi­hin ei ole objek­ti­ivista vas­taus­ta eikä siten mitään varsi­naista asiantuntijuuttakaan.”

    Arkkite­htu­uri ja maise­ma-arkkite­htu­uri eivät ole vain makua­sioi­ta tai sub­jek­ti­ivisia mielip­iteitä — jos ne oli­si­vat, ei niitä tarvit­sisi opiskel­la. Ymmärtäisit tämän, jos olisit lukenut arkkite­htien ja asiantun­ti­jata­ho­jen lausun­not kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivul­ta. Mitään taidet­ta ei tehdä, ei myöskään arkkite­htu­uria eli raken­nus­taidet­ta, vain hyväl­lä maulla, vaan taidet­ta tehdään ennen kaikkea taidol­la ja tiedolla.

  42. Se, että arkkite­htu­uri on makua­sia pitää paikkaansa jokaisen omien seinien sisäl­lä. Tee mitä halu­at, kukaan muu ei näe. 

    Kun ollaan kaikille yhteisessä julkises­sa tilas­sa ja kun siihen liit­tyy kult­tuuri­his­to­ri­al­lisia ulot­tuvuuk­sia, kyse on osaamisesta. 

    Saa nähdä mil­loin saamme eurodiskoa kansal­lis­lauluk­si, kos­ka se on jonkin mielestä “Wau”. Kansal­lis­maise­maan sel­l­aista meinaat­ti­in saada. 

    Pelot­taa ajatel­la mitä kivaa Mari Puoskari ja kump­pan­it kek­si­sivät esimerkik­si Hvit­träski­in tai Kolille…

  43. Raken­nus­taide­teos on myös siitä erikois­laa­tu­ista ja poikkeuk­sel­lista taidet­ta, että se kos­kee aika isoa osaa teok­sen sijoi­tu­s­paikan ympäristössä asu­via ihmisiä. Koti­in han­kit­tu maalaus tai kir­ja tai eloku­vateat­teris­sa kat­sot­tu fil­mi ei ole samaan aikaan myös kaikkien muidenkin samas­sa kaupungis­sa asu­vien nyky­is­ten ja tule­vien asukkaiden elämän onnis­tunut­ta ympäristöä tai tylyä taakkaa. Tästä on Kaj Nyman kir­joit­tanut hyvin pari­inkin otteeseen.

    Tämä teos oli aivan liian pöyhkeä risti tuo­hon paikkaan. Mut­ta kyl­lähän tuolle Kata­janokan etelälaidalle muuten jotain pitäisi oikeasti tehdä…

  44. Ville, min­unkin mielestä sel­l­ainen peri­aatepäätös on tehty. Se että siitä poiket­ti­in on mie­lenki­in­toista, min­ua itseasi­as­sa tök­ki siinä hotel­lis­sa mate­ri­aalit enem­män kuin muo­to sinänsä.

    Salmi­nen, kokkaami­nen huip­puta­sol­la vaatii opin­to­ja, paneu­tu­mista ja osaamista. Samoin melkein mikä tahansa muukin asia. Siihen että erot­taa hyvän ruoan huonos­ta riit­tää makuaisti. Minkä ihmeen takia arkkite­htu­uri olisi jotenkin eri asia? Yleen­sä raken­nuk­sista joista asiantun­ti­jat pitävät pitää ihan maal­likkokin. Yksi vakioseli­tys on että tavis ei ymmär­rä muo­tok­ieltä, esimerkik­si sitä että julki­nen raken­nus viestii avoimuut­ta, vakaut­ta, jne. Voi olla niinkin että tavis kyl­lä ymmärtä viestin, hän on vaan eri mieltä siitä mitä sanotaan.

  45. En mal­ta olla kom­men­toimat­ta yleisek­si totu­udek­si nous­sut­ta väitet­tä, että huip­puarkkite­hdit eivät muka osal­lis­tu­isi arkkitehtikilpailuihin. 

    Maail­mas­sa on hyvin har­vo­ja “huip­puarkkite­hte­ja”, jot­ka oli­si­vat päässeet huip­ulle muuten kuin kil­pailu­jen kaut­ta. Vieläpä niin, että esimerkik­si Pietilät eivät kaiketi saa­neet yhtään merkit­tävää suun­nit­te­lu­työtä muuten kuin kil­pailu­jen kautta.

    Huip­ulle päästyäänkin arkkite­hdit osal­lis­tu­vat arkkite­htik­il­pailui­hin — myös yleisi­in sel­l­aisi­in, ei vain kut­sut­tuina — kos­ka yleis­ten kil­pailu­jen men­estyk­ses­tä saa lisää mainet­ta ja kun­ni­aa. Joskus kyl­läkin tulee vai­he, jos­sa kil­pailumen­estys lop­puu, vaik­ka osal­lis­tu­isi kuin­ka mon­een kil­pailu­un, kun joko muut ovat oppi­neet tekemään saman parem­min tai muoti on muuten muuttunut.

  46. A. Salmi­nen:

    Mitään taidet­ta ei tehdä, ei myöskään arkkite­htu­uria eli raken­nus­taidet­ta, vain hyväl­lä maulla, vaan taidet­ta tehdään ennen kaikkea taidol­la ja tiedolla.

    Tästähän ei seu­raa, että taiteen arvot­tamiseen tarvit­taisi­in taitoa.

  47. Ensin­näkin kiitos kaikille, jot­ka vas­tus­ti­vat sen him­melin rak­en­tamista Helsin­gin arvokkaim­malle paikalle. Toisek­si kom­ment­ti asi­aa kan­nat­taneille tahoille: Ei voi olla niin, että vai­h­toe­hdot ovat A) raken­net­taan nyt esitt­ty raken­nus tai B) ker­tokaa mitä sitä siihen sit­ten saa rak­en­taa. Tuol­lainen paik­ka ja ympäristö ansait­see arvon­sa mukaisen suun­nit­telu- ja päätök­sen­teko­pros­essin, jot­ka yleen­sä johta­vat lop­putu­lok­seen, jota enem­mistä ei vastusta.

    Aika moni on suh­tau­tunut asi­aan puh­taan makuar­vostel­man näkul­mas­ta ja taval­la, jos­sa jokainen on yhtä oike­as­sa. Näistä kir­joituk­sista tulee mieleen David Humen esit­telemä maun paradok­si: kuin­ka kauneusväite voi olla yleis­pätevä vaik­ka se perus­tuu pelkkään tunteeseen?
    Tätä asi­aa ihan oikeastikin miet­ti­neet tahot kuten Kant, Hume tai Baum­garten ovat olleet erim­ielisiä, joten pidän epä­to­den­näköisenä että asia tulee ratkaistua lyhyi­den kom­ment­tien kaut­ta. Reaal­i­maail­mas­sa tämäkin ongel­ma on yleen­sä ratkot­tu pyrkimäl­lä nou­dat­ta­maan hyvää ja osal­lis­tavaa suun­nit­telupros­es­sia. Eli kuul­laan asiantun­ti­joi­ta, kuten arkkite­hte­ja ja maal­likoi­ta eli suur­ta yleisöä. 

    Itsekin vuosia aikoinaan Nokalla asuneena kaipaisin ennen kaikkea yksit­täistä raken­nus­ta laa­jem­paa näke­mys­tä siitä, miten Helsin­ki tulee hyö­dyn­tämään alueen poten­ti­aalia. Nykyisel­lään alue on varat­tu lähin­nä vesili­iken­teen matkus­ta­javir­to­jen logis­ti­ikalle, kun monis­sa muis­sa paikois­sa vas­taa­vat alueet on otet­tu osak­si elävää kaupunkikeskus­ta, kaikkien yhteisek­si alueeksi.

  48. Jos puhutaan kansal­lis­maise­man tärvelemis­es­tä, se on kaikkien suo­ma­lais­ten asia,vaikka Helsingis­sä asi­as­ta äänestetäänkin. Eikö kansal­lis­maise­ma kuu­lu kaikille suomalaisille? 

    Kuu­luu! On ihan usko­ma­ton­ta, että joku muu­ta edes ajattelee!

  49. Halu­si­vatko Sveit­siläiset suun­nit­teli­jat jät­tää lip­pun­sa sym­bol­in, Sveitsin lipun ristin, kyseiselle paikalle (ainakaan se ei ole Suomen lipun tai Kristi­nuskon risti eikä kai x)? Ainakin se hotel­li oli äärim­mäisen huonos­ti markki­noitu, kuvat siitä oli­vat pui­se­via. Luulen, että todel­lisu­udessa se olisi ollut kuvia parem­pi. Mut­ta hyvä, että jäi tähän, mon­es­ta syys­tä, jot­ka jo on tul­lut tode­tuk­si. Lasia tosi­aan alkaa jo olla täl­lai­sis­sa raken­nuk­sis­sa kyl­lik­si. Annetaan seu­raavak­si suun­nit­telu Japani­laisille, niin saadaan paikalle punainen ympyrätalo.

  50. Saara kir­joit­ti:

    “Näis­sä tapauk­sis­sa kut­sut­tua toimis­toa voi houkutel­la palkkion saami­nen mah­dol­lisim­man vähäl­lä vaival­la, eli siten, että joku toimis­ton koke­mat­tomampi assari laite­taan sutaise­maan ohi­men­nen jokin rimaa hipo­va esi­tys, joka sit­ten mahtipon­tisin havainne-esi­tyksin myy­dään asiantun­tem­at­toma­lle (tai hotel­liyrit­täjän tapauk­ses­sa piit­taa­mat­toma­lle) tilaajalle”

    Juuri näin tässä tapauk­ses­sa meinasi käy­dä ja yllät­tävän moni nielasi syötin jopa KSV:ssa, sitä ihmette­len eniten, ehkä oli jonkin­lainen pakkotilanne.
    Päätös ei tietenkään het­kau­ta mil­lään taval­la kyseisiä huip­puarkkite­hte­ja, ain­oas­taan makeat nau­rut jäi nyt nau­ra­mat­ta hei­dän toimistossaan.

    Joku jopa kuvit­teli yksinker­taista ris­timuo­toa jonkin­laise­na muo­tok­ie­lenä, vaik­ka kyse oli vain tehokku­ud­es­ta, miten sen muodon olisi aistin­ut katu­ta­sol­ta, helikopteriku­vista saat­toi näyt­tää ihan hyvältäkin, niin oli tietysti tarkoituskin.

    “Huip­puarkkite­hdeil­ta” saadaan kyl­lä hyviäkin ehdo­tuk­sia, mut­ta aina täy­tyy olla enem­män kuin yksi, joil­ta ehdo­tus pyy­de­tään ja voit­topalkkion täy­tyy olla sen suu­ru­inen, että sitä kan­nat­taa tavoitel­la ja hävin­neillekin edes kohtu­ulli­nen kuluko­r­vaus, jos ehdo­tus täyt­tää kil­pailulle asete­tut vaatimukset.

  51. Aina kun näen Tam­pereen Met­sos­ta tuon kuvan, johon postasin linkin edel­lisessä puheen­vuorossani, masen­nun siitä että Helsinki­in ei ikipäivänä tul­la saa­maan muu­ta kuin teräväkul­maisia lasilaatikoita. 

    Vapaa­muo­toi­sista kuu­luisin ja kiis­tel­lyin taitaa olla Temp­peli­aukion kirkko. Sinän­sä olen samaa mieltä siitä, että tämän­hetkiset kus­tan­nu­s­paineet ja raken­nustekni­ik­ka näyt­tävät tuot­ta­van ‘lootia’. Uni­ik­it orgaaniset muodot ovat vis­si­in näin Gehry-buumin aikanakin näil­lä lev­eysasteil­la pois­sa muodista tai ainakin hin­nas­tos­ta. Sopii kat­soa tähän keskustelu­un linkatun JKMM-toimis­ton sivuil­ta suun­nitel­maa Seinäjoen kir­jas­ton laa­jen­nuk­sek­si ja uudek­si pääraken­nuk­sek­si. Tule­van raken­nu­s­paikan vier­essä on Alvar A:n nyt­tem­min pienek­si jäänyt kaupunginkir­jas­to. Pidän JKMM:n töistä ja myös tästä suun­nitel­mas­ta, mut­ta muo­tok­ieli vaikut­taa silti lood­al­ta Aal­lon pieteetil­lä suun­nit­telemi­in betonikaari­in ja ‑holvei­hin verrattuna.

    Jos en ole kuvitel­lut koko asi­aa, jo vuosia sit­ten tehti­in peri­aatepäätös, jon­ka mukaan kan­takaupunki­in raken­net­tavien talo­jen julk­i­sivut pitää tehdä ump­inaisia (=ei lasi­laatikoi­ta) – ja ettei olisi vielä ollut main­in­taa tiilestä tai kivestä materiaalina. 

    Juu, täl­lä peri­aat­teel­la­han Eduskun­nan uud­is­raken­nuk­sen julk­i­sivu muut­tui kil­pailu­voit­ta­jan lasista tum­mak­si tiilek­si, mielestäni varsin hyväl­lä syyl­lä. Tiet­ty täys­la­sise­na siitä olisi saat­ua jatkoa Sanomat­alolle, mut­ta parem­pi näin, että se on yhtey­dessä tiil­isi­in naapureihinsa.

  52. Jatko­su­un­nitelun kannal­ta, mitä jos kyseenalais­taisi sen lähtöko­hdan että paikalla pitää olla yksi iso raken­nus jol­la on tiet­ty tarkoi­tus? Tont­ti on kuitenkin aika iso, siihen voisi mah­tua use­ampia pienem­piä raken­nuk­sia, ja ne nivou­tu­isi­vat kaup­pa­torin kojui­hin. Kevyt­tä, muut­tuvaa, ja vaik­ka kor­vat­tavaa arkkite­htu­uria eikä niin että tässä on nyt tämä tönö ja se on maail­man tap­pi­in hotelli.

    Mat­tiR, joskus se että makua­sioille ei ole objek­ti­ivista kri­teer­iä kään­tyy hal­vak­si retorisek­si kikak­si jon­ka mukaan tämän takia ei voisi olla mitään mieltä. Absolu­ut­tisen tiedon puute ei estänyt Humea arvosta­mas­ta ystäviä, juo­maa ja takkat­ul­ta, itseasi­as­sa tämä on minus­ta Humen pointti.

  53. Mis­sään muual­la Euroopas­sa tai Pohjois-Amerikas­sa ei ole mil­tei pelkästään tasakat­toisia ker­rostalo­ja pait­si Suomes­sa. Lähiöi­den ker­rostalot tehti­in tasakat­toisik­si. Sit­ten on muu­ta­maa poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta kaupunkikeskus­to­jen talot tehty tasakat­toisik­si, julkiset arvorakennuksetkin. 

    Kokon­aiset kaupun­gin ovat profi­ilil­taan tyl­siä ja tas­apäisiä, histogrammi-arkkitehtuuria.

    Kata­janokan hotellin piir­si arvostet­tu ulko­mainen arkkite­hti. Oliko hänet ohjeis­tet­tu vai mik­si tämä raken­nus on tasakattoinen?

  54. Seu­raa­va on muistin­varaista kuu­lop­uhet­ta muu­ta­man vuo­den takaa.

    YIT:n toim­i­henkilön vas­taus kysymyk­seen mik­sei Alek­sis Kivenkadulle raken­net­tui­hin taloi­hin voin­ut rak­en­taa harjakattoa.

    -Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton mielestä har­jakat­to ei sovi kaupunkikuvaan.

  55. Kata­janokan hotellin piir­si arvostet­tu ulko­mainen arkkite­hti. Oliko hänet ohjeis­tet­tu vai mik­si tämä raken­nus on tasakattoinen? 

    Sopii kat­soa Jacques Her­zo­gin ja Pierre de Meu­ronin aikaisem­pia töitä. Tuskin sieltä oli mitään perin­nehar­jakat­toa tulos­sa oli­pa sit­ten ohjeis­tet­tu tai ei (tosin hotellin lie­nee piirtäneet toimis­ton avus­ta­vat arkkitehdit).

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/f/f5/Laban_Dance_Centre_RJL.JPG

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cc/M._H._de_Young_Memorial_Museum.jpg

    http://www.triplemint.com/triplemint/2006/02/40_bond_in_deta.html

  56. Evert:

    Mis­sään muual­la Euroopas­sa tai Pohjois-Amerikas­sa ei ole mil­tei pelkästään tasakat­toisia ker­rostalo­ja pait­si Suomessa. 

    Itse olen näh­nyt use­am­mankin ran­skalaisen lähiön jois­sa on pelkästään tasakat­toisia, val­tavia ker­rostalo­ja. Varsinkin Ran­skas­sa Le Cor­busierin hen­ki lei­juu vielä vah­vasti ele­ment­ti­rak­en­tamisen yllä. 

    Uskon kyl­lä että se onko talos­sa tasa- vai har­jakat­to on täysin sivu­seik­ka. Talon asukas sitä ei näe kuitenkaan. Viihtyvyys ratkaisee, ja viihtyvyys ratkaistaan muil­la seikoil­la kuin katon lapekulmalla.

  57. Jatko­su­un­nitelun kannal­ta, mitä jos kyseenalais­taisi sen lähtöko­hdan että paikalla pitää olla yksi iso raken­nus jol­la on tiet­ty tarkoi­tus? Tont­ti on kuitenkin aika iso, siihen voisi mah­tua use­ampia pienem­piä raken­nuk­sia, ja ne nivou­tu­isi­vat kaup­pa­torin kojui­hin. Kevyt­tä, muut­tuvaa, ja vaik­ka kor­vat­tavaa arkkite­htu­uria eikä niin että tässä on nyt tämä tönö ja se on maail­man tap­pi­in hotelli. 

    Aaaaa­men. Nyky­maail­man byrokra­tia ja raken­nus­li­ik­keet vaan on pystytet­ty nimeno­maan päin­vas­taista raken­nustapaa varten. Kaupun­ki halu­aa ison waun ja läjän rahaa ton­tista, gryn­deri halu­aa ison pro­jek­tin ja hotel­li kan­nat­ta­nee sitä parem­min, mitä enem­män huonei­ta. Käveli­jän kannal­ta mie­lenki­in­toiset ja viihty­isät kaupunkiym­päristöt ovat useim­miten pienem­mis­sä palois­sa raken­net­tu­ja, vrt. esim. Kööpen­ham­i­nan kävelyalueet tai vaik­ka Helsin­gin jugend-alueet.

  58. Tähän masen­tavaan päätök­seen ja keskustelu­un vielä lop­puka­neet­ti­ni: ei kan­nat­taisi jät­tää tilaisuuk­sia käyt­tämät­tä. Ei pieni luk­sus ja näyt­tävyys ole pahas­ta. Tämä on harv­inaista Helsigissä.

    Tässäkin keskustelus­sa näkyy se, että Helsin­ki ei yritä kil­pail­la Pietarin, Tallinnan tai Tukhol­man kanssa. Näis­sä kaikissa on arkkite­htoon­ista näkymää ja mie­lenki­is­toista kat­sot­tavaa selvästi enem­män kuin helsingis­sä. Mut­ta tämä ei Helsinkiläisiä kiin­nos­ta. Helsinkiläiset halu­aisi­vat, että kata­janokan rantaan saataisi­in vaik­ka päiväkoti ja sosi­aal­i­toimis­to. Näitä sit­ten ylpeinä esiteltäisi­in tur­is­teille. Perus­palve­lut heti ran­nas­sa näkyvil­lä. Ihanaa

  59. Mikko H, ne desing hotel­lit tup­paa ole­maan yleen­sä aika pieniä. Engelin mit­takaaval­la tuol­la ton­til­la olisi muuten kak­si tai jopa kolme korttelia.

    Juha:

    Tässäkin keskustelus­sa näkyy se, että Helsin­ki ei yritä kil­pail­la Pietarin, Tallinnan tai Tukhol­man kanssa. Näis­sä kaikissa on arkkite­htoon­ista näkymää ja mie­lenki­is­toista kat­sot­tavaa selvästi enem­män kuin helsingissä. 

    Lausun­not (ei puoltanut) antanut viro­lainen arkkite­hti oli ainakin Tallinnan suh­teen päin­vas­taista mieltä.

  60. Juha kir­joit­ti 9.4.2010 kel­lo 13:52:

    Tähän masen­tavaan päätök­seen ja keskustelu­un vielä lop­puka­neet­ti­ni: ei kan­nat­taisi jät­tää tilaisuuk­sia käyt­tämät­tä. Ei pieni luk­sus ja näyt­tävyys ole pahasta.

    Tähän ei voi kuin tois­taa sen mitä jo kir­joitin: makua­sioista voi vain kiis­tel­lä (jos ei ole samaa mieltä).

    Pieni luk­sus ja näyt­tävyys à la Tam­pereen Met­so olisi mitä toiv­ot­tavin­ta. Vaki­o­lasi­laatikko ei vain suuren (suurim­man?) väestönosan mielestä ole luk­sus­ta eikä näyttävyyttä.

    Mikko H kir­joit­ti: “Uni­ik­it orgaaniset muodot ovat vis­si­in näin Gehry-buumin aikanakin näil­lä lev­eysasteil­la pois­sa muodista tai ainakin hin­nas­tos­ta.” Tässä se vika taitaa olla — nimeno­maan hin­nas­tossa. Lasi­laatikko tulee kait sit­ten aina halvem­mak­si kuin uni­ik­it orgaaniset muodot (kiitos kau­nis Mikko H ter­mistä! olin kovasti poht­in­ut miten tuo­ta arkkite­htu­u­ri­tyyliä nimit­täisi). Kias­ma vähän yrit­telee oikeaan suun­taan, ja Kias­mas­ta pidänkin.

  61. A. Salmi­nen kom­men­toi minua:

    “Arkkite­htu­uri ja maise­ma-arkkite­htu­uri eivät ole vain makua­sioi­ta tai sub­jek­ti­ivisia mielip­iteitä – jos ne oli­si­vat, ei niitä tarvit­sisi opiskel­la. Ymmärtäisit tämän, jos olisit lukenut arkkite­htien ja asiantun­ti­jata­ho­jen lausun­not kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivul­ta. Mitään taidet­ta ei tehdä, ei myöskään arkkite­htu­uria eli raken­nus­taidet­ta, vain hyväl­lä maulla, vaan taidet­ta tehdään ennen kaikkea taidol­la ja tiedolla.”

    En ottanut kan­taa siihen, pitääkö raken­nuk­sen X suun­nit­teli­jan olla arkkite­hti vaan siihen, pitääkö poli­itikon päät­täessään, tuleeko ton­tille T raken­nus X, Y vai Z, kuun­nel­la makuasiantun­ti­joi­ta. Minä antaisin “makuasiantun­ti­joille” jonkin ver­ran pain­oa, mut­ta kuitenkin paljon vähem­män kuin antaisin pain­oa esimerkik­si tekniselle asiantun­ti­jalle kun päätetään vaikka­pa siitä, mil­lainen tieto­jär­jestelmä kaupun­gin ter­vey­den­huoltoon han­ki­taan toteut­ta­maan tehtävää F. (Onko tehtävä F tärkeä vai ei, on sit­ten taas arvo­val­in­ta jos­sa toivoisin oman val­tu­utet­tuni kuun­tel­e­van asiantun­ti­joina itseään esi­in­tyvien mielip­iteitä hie­man vähemmän.)

    1. Jos voisimme rak­en­taa kaupun­gin valmi­ik­si ja sit­ten viedä ihmiset kat­so­maan sitä eri vuo­de­naikoina ja eri­lai­sis­sa säätilois­sa, voisin antaa kansan päät­tää. Mut­ta jos pitää hah­motelk­la tule­vaisu­us ase­makaava­pi­ir­rokses­ta ja muu­ta­mas­ta skissistä, luotan enem­män niihin, jot­ka ovat kyseisiä kuvia kauem­min katsoneet.
      Sinän­sä olen sitä mieltä, että valmi­iden lop­putu­lois­t­en suh­teen kansalainen on parem­pi asiantun­ti­ja kuin arkkite­hti. Eräitä betoni­bru­tal­is­min luo­muk­sia arkkite­hdit jumaloi­vat niin, että ne on päätet­ty peräti suo­jel­la, vaik­ka minus­ta ne ovat vain rumia. Kun kat­soin asun­to­jen hin­to­ja, havait­sen, että en ole mielip­iteineni yksin, Kun katswon, moniko noista arkkite­hdeistä asuu ihan­noimis­saan kohteissa…

  62. Osmo kir­joit­ti san­gen vii­sai­ta sano­ja 9.4. klo 16:57:

    Jos voisimme rak­en­taa kaupun­gin valmi­ik­si ja sit­ten viedä ihmiset kat­so­maan sitä eri vuo­de­naikoina ja eri­lai­sis­sa säätilois­sa, voisin antaa kansan päät­tää. Mut­ta jos pitää hah­motelk­la tule­vaisu­us ase­makaava­pi­ir­rokses­ta ja muu­ta­mas­ta skissistä, luotan enem­män niihin, jot­ka ovat kyseisiä kuvia kauem­min katsoneet.
    Sinän­sä olen sitä mieltä, että valmi­iden lop­putu­lois­t­en suh­teen kansalainen on parem­pi asiantun­ti­ja kuin arkkite­hti. Eräitä betoni­bru­tal­is­min luo­muk­sia arkkite­hdit jumaloi­vat niin, että ne on päätet­ty peräti suo­jel­la, vaik­ka minus­ta ne ovat vain rumia.

    Arkkite­htien ja tavis­ten makuero tun­tuu pysyväis­es­ti ole­van siinä, että tavikset tykkäävät uni­ikeista orgaani­sista muodoista tai ainakin jol­lakin taval­la lämpimästä muo­tok­ielestä ja arkkite­hdit kylmästä, koleas­ta, etäis­es­tä, tylystä, yksityiskohdattomasta.

    Makua­sia, kiistelkäämme! 😀

  63. Pietilöi­den har­maa asum­is­toim­intokuu­tio Kuu­sisaa­res­sa — hienol­la ton­til­la kyl­lä — sen­tään hie­man näyt­tää siltä kuin arkkite­hdit siinä eläi­sivät niin kuin opettavat.

  64. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 9.4.2010 kel­lo 16:57

    Jos voisimme rak­en­taa kaupun­gin valmi­ik­si ja sit­ten viedä ihmiset kat­so­maan sitä eri vuo­de­naikoina ja eri­lai­sis­sa säätilois­sa, voisin antaa kansan päät­tää. Mut­ta jos pitää hah­motelk­la tule­vaisu­us ase­makaava­pi­ir­rokses­ta ja muu­ta­mas­ta skissistä, luotan enem­män niihin, jot­ka ovat kyseisiä kuvia kauem­min katsoneet.

    Mut­ta mik­si sit­ten kansaa (ja päät­täjiä) yritetään kaikin keinoin harhaut­taa niil­lä vähillä havainnekuvilla?

    Uusim­man kaavoituskat­sauk­sen kan­nes­sa on pasi­lan torne­ja. Taustalle ei ole kel­van­nut Itä-Pasi­la vaan siel­lä näyt­tää ole­van pres­i­dentin­lin­nan ympäristön raken­nuk­sia. Maan­pin­ta ja betonikan­si on taidet­tu kuva­ta ikoneista tutul­la kään­teisel­lä perspektiivillä. 

    Jos ker­ran havain­neku­via tehdään, olisi hyvä antaa niil­lä mah­dol­lisim­man rehelli­nen kuva tulevasta.

  65. Mik­sei tuolle hotellille olisi voin­ut antaa raken­nus­lu­van. Se on samaa sar­jaa kuin Ympyrä­ta­lo, Makkarat­a­lo, Sanomat­a­lo, Kias­ma ja mitä näitä tönöjä on — Musi­ikki­ta­lo! eli tämä http://www.musiikkitalo.fi/kuvagalleria

  66. Mikko H: “…muo­tok­ieli vaikut­taa silti lood­al­ta Aal­lon pieteetil­lä suun­nit­telemi­in betonikaari­in ja ‑holvei­hin verrattuna.”

    Iro­nista kyl­lä, Aal­lon suun­nit­tele­ma Enso-Gutzeitin talo nipute­taan nyky-aikalais­ten kri­ti­ikissä juuri sel­l­aiseen lasi-teräs-laatikkoarkkite­htu­uri­in, jota Suomeen (~puoli vuo­sisa­taa sit­ten) halu­si­vat rak­en­taa Aal­toon vihamielis­es­ti suh­tau­tu­vat arkkitehdit.

  67. “Lausun­not (ei puoltanut) antanut viro­lainen arkkite­hti oli ainakin Tallinnan suh­teen päin­vas­taista mieltä.”

    Tallinnas­sa on tietysti keskus­ta sil­lisalaat­ti hyvinkin mod­er­nia ja neukkuaikaista (ja vielä van­hempaa), eikä ole kau­nista, mut­ta Tallinnas­sa on laa­ja van­hakaupun­ki, jon­ka kanssa Helsin­gin on paha kilpailla.

    Helsingis­sä ei ole vaikut­tavaa keskus­taa. Eikä asialle ole enää paljoa tehtävis­sä. Mut­ta jäl­jel­lä ole­vat mah­dol­lisu­udet kan­nat­taisi hyö­dyn­tää, eikä jät­tää väliin.

  68. Tässä se vika taitaa olla – nimeno­maan hin­nas­tossa. Lasi­laatikko tulee kait sit­ten aina halvem­mak­si kuin uni­ik­it orgaaniset muodot (kiitos kau­nis Mikko H ter­mistä! olin kovasti poht­in­ut miten tuo­ta arkkite­htu­u­ri­tyyliä nimit­täisi). Kias­ma vähän yrit­telee oikeaan suun­taan, ja Kias­mas­ta pidänkin. 

    Eipä ollut ter­mi oma, eikä mikään eri­tyi­nen ter­mi muutenkaan. Raili ja Reima Pietilä nipute­taan ainakin jois­sain yhteyk­sis­sä ‘orgaanisen arkkite­htu­urin’ nimik­keen alle. Ns. Oulun koulun region­al­is­mista Reima Pietilä taisi sanoutua osit­tain irti. Pietilähän on kir­joit­tanut jonkin ver­ran, joten var­maan hänen omaa ter­mi­nolo­giaansa voi opiskel­la. Holl on kaiketi luokitel­tu lähin­nä yksik­er­tais­es­ti mod­ernistik­si, jos tuo nykyään enää mitään tarkoit­taa, ja Gehry dekon­struk­tivis­tik­si. Gehry kuuli opiskelu­vai­heessa Aal­lon luen­to­ja Yhdys­val­lois­sa ja on usein main­in­nut Aal­lon omas­ta mielestään parhaak­si arkkitehdiksi.

    Sinän­sä ei ole kum­ma, jos Gehry-tyyliset kiemu­rat puut­tuvat hin­nas­tos­ta. Hänen raken­nuk­sis­saan on ollut aika vakavia teknisiä ongelmia, joiden kor­jaamisen mak­samista on Amerikas­sa selvitet­ty raastuvissa.

    Mikko H, ne desing hotel­lit tup­paa ole­maan yleen­sä aika pieniä. Engelin mit­takaaval­la tuol­la ton­til­la olisi muuten kak­si tai jopa kolme korttelia. 

    Juu, mut­ta tämä esitet­ty suun­nitel­ma ei ollut mikään pieni helsinkiläisek­si hotel­lik­si, varsinkaan ennen madal­tamista. Muutenkin design-hotellin kon­sep­ti vaikut­ti hie­man ontol­ta, kun lähtöko­h­ta tun­tuu ole­van gryn­daus eikä se, että hotel­liyrit­täjä halu­aisi nimeno­maan tar­jo­ta jonkun design-elämyksen.

    Sel­ven­nyk­sek­si siis san­ot­takoon, että kan­natan ehdot­tomasti rak­en­tamista pienem­mis­sä palois­sa ja vaik­ka van­han ruu­tukaa­van mukaisia kort­telei­ta. Tarkoitin aiem­mal­la viestil­lä vaan sitä, että koko nykyi­nen koneis­to on viritet­ty tekemään jotain muuta.

  69. Pal­jastin orgaanisen arkkite­htu­urin men­tävän aukon tietämyk­sessäni. Tarkoi­tan ter­miä, nuo nimet ja raken­nuk­set ovat toki tut­tu­ja. Häm­mästyn itsekin sitä, miten vähän olen opiskel­lut arkkite­htu­urin his­to­ri­aa siihen näh­den, että se kiin­nos­taa min­ua kovasti. Taas olen kiitol­lisu­u­den­ve­las­sa Mikko H:lle. Linkataas taas:

    Wikipedia: Orgaa­ni­nen arkkitehtuuri
    Ope­tushal­li­tuk­sen etälukiomateriaalia
    Kotitieto.fi: Orgaa­ni­nen arkkite­htu­uri — paras artikke­li aiheesta. Koti­ti­eto Oy on osa Fonec­taa, raken­nusalan fir­moille tarkoitet­tu sivusto.

  70. Juha:

    Helsingis­sä ei ole vaikut­tavaa keskus­taa. Eikä asialle ole enää paljoa tehtävis­sä. Mut­ta jäl­jel­lä ole­vat mah­dol­lisu­udet kan­nat­taisi hyö­dyn­tää, eikä jät­tää väliin.

    Sehän juuri olisi pahin mah­dolli­nen siir­to vaikut­ta­van keskus­tan rak­en­tamisen näkökul­mas­ta, että harv­inaiselle vapaana ole­valle paikalle tehtäisi­in ikävä ja ei-vaikut­ta­va rotisko. Sen jäl­keen mah­dol­lisu­udet saa­da vaikut­ta­va keskus­ta oli­si­vat entistä huonommat.

    Seurasin val­tu­us­tokeskustelua aiheesta, ja osa puhu­jista tun­tui pitävän tätä jonkin­laise­na “viimeisenä mah­dol­lisuute­na” saa­da paikkaan raken­nus. Haloo? Ken­ties mah­dol­lisu­us on hei­dän uransa viimeinen, mut­ta tuskin kuitenkaan viimeinen ennen maail­man­lop­pua. Rak­en­ta­vatko he Helsinkiä helsinkiläisille vai itselleen?

  71. Seurasin val­tu­us­tokeskustelua aiheesta, ja osa puhu­jista tun­tui pitävän tätä jonkin­laise­na “viimeisenä mah­dol­lisuute­na” saa­da paikkaan rakennus. 

    Kyl­lä, varsinkin vihrei­den Kim­mo Helistö tun­tui lähtevän siitä kum­mallis­es­ta näkökul­mas­ta, että vai­h­toe­hdot ovat joko hotellin rak­en­t­a­mi­nen tai sit­ten ton­tin jät­tämi­nen silleen lop­puhis­to­ri­an ajak­si. Kenel­läköhän se mas­s­ap­sykoosi oli päällä?

    En usko että kukaan on eri mieltä siitä, että sitä rantaa pitäisi elävöit­tää. Ja omana mielip­i­teenäni ne ruotsin­lai­vat voisi siirtää jon­nekin muualle. Varsinkin auto­lau­tat tuo­vat kukin ker­ral­laan sato­ja auto­ja liiken­teel­lis­es­ti ehkä Suomen han­kalimpaan paikkaan. Tästäkin on tietysti tääl­läkin puhut­tu jo väsymyk­seen asti.

  72. Tuo­mas S. : “Ja omana mielip­i­teenäni ne ruotsin­lai­vat voisi siirtää jon­nekin muualle.”

    Kuten Osmo viisaasti lausui, “Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on pääsään­töis­es­ti oike­as­sa, mut­ta kuten sanoin, vain pääsääntöisesti.”

    Auto­laut­to­jen siirtämi­nen Län­sisa­ta­maan oli jo virhe. Auto­laut­to­jen jät­tämi­nen siirtämät­tä Sörnäis­ten sata­maan Eteläsa­ta­mas­ta ja Kata­janokalta on myös iso virhe. Koko kaupun­gin organ­isaa­tion hal­vaan­nut­taa eri viras­to­jen väli­nen nokkapok­ka, mut­ta näyt­tää pahasti siltä, että kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sisäl­läkin eri aluei­den suun­nit­telupääl­liköt eivät kykene keskustele­maan kesekenään. Tai sit­ten viras­ton johto ei tee työtään, vaan keskit­tää kaiken tar­mon­sa ja aikansa erinäisi­in hotelli‑, kap­peli- (se Kampin surullisenku­u­luisa han­ke) ym. projekteihin.

  73. Auto­laut­to­jen siirtämi­nen Län­sisa­ta­maan oli jo virhe. 

    Vaikea sanoa, itse luulisin kyl­lä Län­sisa­ta­man ole­van parem­pi vai­h­toe­hto. Siinä on kuitenkin kohtuu väl­i­tyskykyi­nen katu­verkko ja Län­siväylän pää suh­teel­lisen lähel­lä. Ja ihan omas­ta esteet­tis­es­tä näkökul­mas­tani rumat ruotsin­lai­vat ovat sil­loin kauem­pana keskus­tas­ta, mikä on parempi.

  74. Län­sisa­ta­man vier­essä on valitet­tavasti aika iso asuinalue — jota vielä laa­jen­netaan tun­tu­vasti — jon­ka liikenne ris­teää sata­man liiken­teen kanssa. Lisäk­si Espoos­ta ja Espooseen suun­tau­tu­va liikenne riit­tää tukki­maan Län­siväylän ja Meche­lininkadun. Koko eteläisen kan­takaupun­gin liikenne vielä tähän päälle. Lisäk­si Län­siväylän var­relle on suun­nit­teil­la yhä lisää asuin- ja toim­i­ti­la­rak­en­tamista. Satam­a­toimin­noista aiheutu­va liikenne on ihan turha lisäk­iusa, kun sen voisi ihan hyvin siirtää “väl­jem­mille vesille”. Suurin osa rekoista, bus­seista ja henkilöau­toista, jot­ka tule­vat tai menevät suun­taa kan­takaupun­gin ulkopuolelle.

  75. Pahoit­te­lut van­han aiheen nos­tos­ta, mut­ta hesaris­sa on uuti­nen Töölön­lah­den kaavoitus kämmistä.

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6nlahdelle+kaavailtu+Alman+talo+vaatisi+junaraiteen+purkamista/1135259220805

    Jos alueen kaavaan joutuu suun­nit­tele­maan uud­estaan, voisiko design hotellille vara­ta paikan sieltä?

    Sanomat­alon ja Musi­ikki­talon vier­essä Sveit­siläi­nen risti olisi oikeas­t­aan aika hienon näköinen.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.