Miksi vastustan Katajanokan design-hotellia

7.4.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Ensiksi, mihin vastustukseni ei perustu. Minusta paikka sopii hyvin hotellille, vaikka hotellin onkin ”suljettua” kaupunkia; ei kuitenkaan niin suljettua kuin presidentin linna, korkein oikeus tai Ruotsin suurlähetystö tai kaupungintalo. Hotelli tuolla paikalla tukisi alueen elävöittämistä.

En vastusta myöskään siksi, että se tuo alueelle autoliikennettä. Paljon vähäisempää se on kuin Wanhan Sataman tai laivojen tuoma liikenne. Vaikka hotelli on muodollisesti Katajanokalla, katajanokkalaisia tuo liikenne ei juuri haittaa.

Vastustan hotellia kaupunkikuvallisista syistä. Olen ollut varovainen puuttumaan kaavoituksessa design-puoleen, koska ulkonäön arvioiminen ei ole parhaita puoliani. Siksi olen luottanut asiassa asiantuntijoihin. Aivan ylivoimainen enemmistö kotimaisista asiantuntijoista on hanketta vastaan, joten miksi en luottaisi heidän asiantuntemukseensa. Paitsi, että he voivat olla sisäänpäin lämpiäviä.

Lopullinen niitti tuli kun kaupunkisuunnitteluvirasto haki tukea ulkomaisista asiantuntijoista. Hekin tyrmäsivät hankkeen. Mieleen jäi erityisesti Steven Hollin lausunto, jonka mukaan hän uskoo, että noin kuuluisa arkkitehti osaisi suunnitella paikalle myös sellaisen hotellin, joka siihen istuu.

Demokratiassa tulisi jokin arvo antaa myös kansalaisten mielipiteelle, vaikka poliitikon onkin joskus uskallettava siitä myös poiketa. On selvä, ettei helsinkiläisten enemmistö moista hotellia paikalle halua. Jos se siihen väkisin tungettaisiin, se näyttäisi rumalta heidän silmissään jo tuon menettelyn takia.

Kommentit

81 Vastausta artikkeliin “Miksi vastustan Katajanokan design-hotellia”

  1. Saara kirjoitti 7.4.2010 kello 12:56

    Erinomaista itsekritiikkiä ja päätöksenteon hallintaa Osmolta. Kunpa edes puolet päättäjistämme yltäisi samaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Marko Hamilo kirjoitti 7.4.2010 kello 13:09

    Miksi makuasioissa pitäisikään luottaa asiantuntijoihin?

    Nykykulttuurin kummallinen piirre on, että yhtäältä asiantuntijoiden apuun turvaudutaan kaikenlaisissa esteettisissä, eettisissä ja poliittisissa kysymyksissä, jotka luonteeltaan ovat subjektiivisia ja arvosidonnaisia eli joihin ei ole objektiivista vastausta eikä siten mitään varsinaista asiantuntijuuttakaan.

    Ja sitten samaan aikaan asiantuntijoiden auktoriteetti kyseenalaistetaan käsittämättömän usein asioissa, joista jotkut nyt vain tietävät enemmän kuin toiset ja jotka asiat ovat luonteeltaan objektiivisia ja arvoneutraaleja – joista siis voi olla “asiantuntemusta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 7.4.2010 kello 13:15

    Demokratiassa tulisi jokin arvo antaa myös kansalaisten mielipiteelle, vaikka poliitikon onkin joskus uskallettava siitä myös poiketa.

    Kaupunkuvallisissa ja ylipäänsä esteettisissä asioissa voi minusta ihan huoletta astua pari askelta populistisempaan suuntaan. Se että joku näyttää miellyttävältä, kylmältä, mahtipontiselta, sopusuhtaiselta, tms. ei ole minusta asiantuntijakysymys. Maallikkonäkemystä edustaa kaupunkilaisten itselleen valitsemat edustajat, ja näiden maallikkojen pitää myös uskaltaa päättää mieltymystensä mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hannu Oskala kirjoitti 7.4.2010 kello 16:33

    Tällä hetkellä ranta ei ole edes taajamaa ja nykyinen makasiini on sellainen ilo silmälle, että toivon sen tapaavan puskutraktorin mahdollisimman pian.

    Eli jotain tartteis tehrä ja mieluusti nopeasti. Jos tämä kaava torpataan, milloin voidaan saada realistisesti uusi ja toivottavasti parempi ratkaisu?

    Kaavassa oli myös uusi allas ja laiturin pätkä. Voitaisiinko hotelli torpata ja silti purkaa makasiini ja uusia laiturit?

    Oma kulmani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.4.2010 kello 18:42

    Makasiini on jo päätetty purkaa ja katajanokkalaisten posti on sieltä jo häädetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 7.4.2010 kello 16:39

    Erinomaista itsekritiikkiä ja päätöksenteon hallintaa Osmolta. Kunpa edes puolet päättäjistämme yltäisi samaan!

    Kyllä ne puolet yltää samanlaiseen nimbyilyyn ihan ketterästi. Tämähän laitos on tulossa Osmon takapihalle, jolloin pitää ottaa jopa populistinen “itsekriitiikki” käyttöön, jotta vetoaisi saaroihin.

    Mutta ihan kauhean näköinen se on minunkin mielestäni ihan missä vain ja erittäin kauhea se on tuolla paikalla. Epäilenpä vielä, että havainnekuva vähän valehtelee. Hökkelin on pakko heijastaa valoa niin helkutisti, että ottaa maiseman haltuun ihan kokonaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.4.2010 kello 18:41

    Ei tämä ole katajanokkalaisten ongelma, koska ei se juuri näy Katajanokalle. Muiden sitä enemmän

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Marko Hamilo kirjoitti 7.4.2010 kello 17:08

    Asiantuntemusta tässä tapauksessa voi olla esimerkiksi se, että tietää jonkin alkuun hyvältä näyttävän rakennusmateriaalin hajoavan käsiin Suomen olosuhteissa tai että jokin ratkaisu mikä kansan silmissä näyttää hienolta havainnekuvassa ei todellisuudessa olekaan viihtyisä.

    Mutta juuri näissähän “asiantuntijat” eli 50-vuotta sitten vanhentuneen modernismin aivopesemät arkkitehdit meitä maallikkoja viilaavat linssiin sen sijaan että paljastaisivat linssiinviilauksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ohikulkija kirjoitti 7.4.2010 kello 17:18

    Osmolta hyvä ja perusteltu kirjoitus. Voin olla taas tyytyväinen päätökseeni antaa ääneni juuri Soininvaaralle viime kuntavaaleissa.

    Marko Hamilo kirjoitti:

    “Miksi makuasioissa pitäisikään luottaa asiantuntijoihin?

    Nykykulttuurin kummallinen piirre on, että yhtäältä asiantuntijoiden apuun turvaudutaan kaikenlaisissa esteettisissä, eettisissä ja poliittisissa kysymyksissä, jotka luonteeltaan ovat subjektiivisia ja arvosidonnaisia eli joihin ei ole objektiivista vastausta eikä siten mitään varsinaista asiantuntijuuttakaan.”

    Itse näen tässä ristiriidan. Eikö juuri kysymyksissä, joihin löytyy objektiivinen ja arvoneutraali ratkaisu, asiantuntijat tule tarpeettomiksi koska jokainen voi päätyä oikeaan vastaukseen soveltamalla universaaleja ja kulttuurista riippumattomia sääntöjä kuten matematiikkaa ja tilastoanalyysiä?

    Siitä, että kysymykseen ei ole olemassa objektiivista ja kulttuurista irrallista, yhtä ainoaa oikeaa vastausta, ei voida vetää johtopäätöstä että kaikki vastaukset olisivat yhtä hyviä. Vaikka ei löytyisikään mitään absoluuttista mittaria, joka erottaisi Beethovenin Beyoncesta, en nyt ihan heti ole valmis asettamaan näitä kahta samalle jalustalle. Juuri tämän esimerkiksi esteettisissä arvioissa esiintyvän utuisuuden ja epäselvyyden vuoksi asiantuntijuudella on jokin arvo näissä kysymyksissä. Se ei saa johtaa auktoriteettiin jota ei voi kyseenalaistaa, mutta mielestäni se tulee ottaa huomioon päätöksenteossa, juuri kuten Osmo tässä tekeekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Saara kirjoitti 7.4.2010 kello 18:52

    Asiantuntijuus esteettisissä kysymyksissä on monitahoinen juttu: toisaalta kaikki ovat asiantuntijoita siinä, millaista kaupunkiympäristöä he toivovat – toisaalta kouluttamattoman ja kokemattoman voi olla vaikea arvioida sitä, kuinka hyvin heidän toiveensa toteutuu tietyssä suunnitelmassa. Sitten on vielä se joukko ihmisiä, joka primitiivisesti vastustaa kaikkea uutta ja vieraalta tuntuvaa, kykenemättä arvioimaan kohteen esteettistä laatua tai laaduttomuutta. Ja toisaalta niitäkin varmaan löytyy, jotka ihastelevat kritiikittömästi mitä tahansa roskaa, kunhan se vain on uutta ja ihmeellistä.

    Näistä syistä asiantuntijoita on hyvä käyttää päätöksenteon tukena, kuten tässä tapauksessa. Ei sokeasti heitä kuunnellen, vaan puskurin ominaisuudessa, karkeimpien epäonnistumisien välttämiseksi. Jos puolueettomat asiantuntijat yhteen ääneen sanovat vaikkapa jonkin ehdotuksen olevan laadultaan huono, heitä kannattaa uskoa vaikka ei asiaa siltä istumalta itse huomaisikaan. Asiantuntija kykenee yleensä erottamaan arvoitavan kohteen laadun henkilökohtaisista mieltymyksistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Teemu Kemppainen kirjoitti 7.4.2010 kello 19:33

    Osmo:

    Ei tämä ole katajanokkalaisten ongelma, koska ei se juuri näy Katajanokalle. Muiden sitä enemmän

    Hotelli näkyy käsittääkseni Etelärantaan, Kauppatorille ja Suomenlinnan lautalle. Hanke koskettaa enemmänkin turisteja. Ei juurikaan helsinkiläisten enemmistöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Pentti kirjoitti 7.4.2010 kello 19:41

    “Eikö juuri kysymyksissä, joihin löytyy objektiivinen ja arvoneutraali ratkaisu, asiantuntijat tule tarpeettomiksi koska jokainen voi päätyä oikeaan vastaukseen soveltamalla universaaleja ja kulttuurista riippumattomia sääntöjä kuten matematiikkaa ja tilastoanalyysiä?”

    Ei. Matematiikka ei itsestään tuota mitään vastauksia. Todellisen maailman ongelmista luodaan malli, josta matematiikkaa solveltamalla vastaukset alkuperäiseen todellisen maailman ongelmaan pyritään tulkitsemaan.

    Matematiikka siis tuottaa objektiivisesti ja kulttuuririippumattomasti sille annetun mallin tuottamat seuraukset. Ei itse mallia eikä sen tulkintaa.

    Sekä mallin luomiseen, että sen tulosten tulkitsemiseen tarvitaan aina asiantuntijaa, sillä malli on aina yksinkertaistus. Tämä yksinkertaistus tuo tuloksiin virhettä, jonka suuruudesta asiantuntijan on pystyttävä tuottamaan arvio. Esimerkiksi vertaamalla mallin tulosten tulkintaa ja todellisuutta keskenään. Asiaa tuntemattomalta hyvän mallin tuottaminen tuskin onnistuu ensimmäisellä yrittämällä.

    On toki totta, että kenestä tahansa voi tulla asiantuntija asiaan vuosia perehtymällä. Ja tautologiaklubin ensimmäinen sääntö on tautologiaklubin ensimmäinen sääntö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tavallinen Teknikko kirjoitti 7.4.2010 kello 19:56

    Onko “Mars-look” hotellin ulkoasulla tarkoitus viestittää jonkunmoisen uuden aikakauden alkua.

    Ikävä tuleekin tuollaisista luomuksista esim. vanhan Prahan katuja ympäröiviä rakennuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mikko H kirjoitti 7.4.2010 kello 20:31

    Mutta juuri näissähän “asiantuntijat” eli 50-vuotta sitten vanhentuneen modernismin aivopesemät arkkitehdit meitä maallikkoja viilaavat linssiin sen sijaan että paljastaisivat linssiinviilauksen.

    En tiedä, tarkoitettiinko tällä hotellin arkkitehteja Herzog & de Meuronia, mutta he ovat kyllä monestikin ja eri tavoilla irtaantuneet modernismin konventioista. Sitä oudompaa on, että esitetty hotelli vaikuttaa olevan aivan perusankea lasiloota. Rimanalitus muuten ansioituneilta suunnittelijoilta, jotka ovat tainneet ysinkertaisesti kerätä pikaisen palkkion vauhdilla läpi runnotusta hankkeesta. Toimiston edustajathan eivät edes vaivautuneet käymään Helsingissä, mikä mielestäni olisi näinkin haasteellisella paikalla minimivaatimus.

    Ollaan nyt sitten asiantuntijoista tai arkkitehdeista mitä mieltä tahansa, niin mielestäni raati ei ole tässä tapauksessa huono tapa päättää yhteisestä ‘makuasiasta’. Tuomaristohan arkkitehtikilpailutkin päättää, mikä olisi tässä ehdottomasti tarpeen. Hotellisuunnitelma on saanut suunnilleen täydellisen tyrmäyksen niin kaupunkilaisilta kuin kotimaisilta ja ulkomaisilta arkkitehdeilta. Ulkomaisissa arvoissa taisi olla joku varovaisesti ratkaisua yleisellä tasolla puoltava lausunto, muuten tuli täyslaidallinen ‘ei näin’ -vastauksia.

    Eli jotain tartteis tehrä ja mieluusti nopeasti. Jos tämä kaava torpataan, milloin voidaan saada realistisesti uusi ja toivottavasti parempi ratkaisu?

    Tontti on tietty epäedustavassa kunnossa paraatipaikalla, mutta en silti kävisi hötkyilemään asian kanssa. Kaupungissa on aina keskeneräisiä paikkoja, ja tämähän ei ole ollut edes kovin kauan käyttämättömänä moneen muuhun verrattuna. Hiljaa hyvä tulee, minkä tämä hotellisuunnitelmakin käänteisessä mielessä todistaa. Tolkun rajoissa tietenkin, ei tästä tarvi mitään nelikymmenvuotisprojektia tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi kirjoitti 7.4.2010 kello 21:26

    Niin, no aika harvaa mielenkiintoista taideteosta olis ikinä saatu aikaan, jos sen toteuttamisesta olis äänestetty valtuustossa.

    Siks markkinat olis niin paljon parempi kuin poliittinen ohjaus. Joo joo ulkoisvaikutukset blaablaablaa, mutta millä perusteella poliitikkojen konservatiivisuus on parempi vaihtoehto? Jos ei, niin mitä tilalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. K-Veikko kirjoitti 7.4.2010 kello 21:33

    Kun kyse on satama-alueesta niin soisin tuohon lasipalatsiin kuuluvan olennaisena osana satama toimintaan kuuluvan elementin.

    Esimerkiksi hotellin merenpuoleiseen osaan integroidun ultramodernin risteilyalusten satamapaikan.

    Sellaisen sisääntulon Helsinkiin että laivamatkustajat ovat valmiit maksamaan vähän ylimääräistä päästäkseen Helsinkiin juuri tuon hotelliliittymän kautta. Liiketoimintojen luulisi integroituvan toisiinsa vaivattomasti, koska risteilyaluksetkin ovat hotelleja sinänsä.

    Satunnaisen hotellitarpeen ilmentyessä, esim ison konferenssin yhteydessä, olisi mahdollista ankkuroida risteilyalus osaksi hotellia, ja näin tarjota halukkaille kalliita hotellipaikkoja edullisin tuotantokustannuksin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ville kirjoitti 7.4.2010 kello 23:29

    Demokratia voitti tällä kertaa markkinatalouden… Tavallaan masokistisesti harmittaa, ettei taloa sittenkään tehdä, koska nyt ei voi sitten olla jälkiviisas ja sanoa, että minähän sanoin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tuomas S. kirjoitti 7.4.2010 kello 23:48

    Ainakin noista havainnekuvista tuo näyttää täsmälleen monikulmaiselta sanomatalolta, johon on lyöty jouluvalot sisään. Ei välttämättä kyllä täytä ainakaan minun vau- arkkitehtuurin määritelmää. Kiasma on vau-arkkitehtuuria, vaikka täysin epäsopiva museoksi.

    En muutenkaan pidä kovin tarpeellisena että yksi sukupolvi rakentaa Helsingin tukkoon. Kymmenen vuoden aikana on tehty Kamppi, musiikkitalo, kiasma, sanomatalo, eduskunnan lisärakennus ja mitä muuta. Tämän lisäksi herne- ja jätkänsaaret on kaavoitettu. Näin massiivinen rakentaminen pakostakin vähentää sitä kerroksellisuutta, mikä ainakin omasta mielestäni on huomattavan viehättävää. Ymmärrän että pakko on joskus tehdä, mutta jos ei ole mikään välttämätön hätä niin voisiko sitä tahtia vähän hiljentää?

    Tämä rakennusvimma kun tuppaa aiheuttamaan näitä sanomatalon tai kampin tapaisia lasikuutioita, jotka erottaa toisistaan seinässä olevista nimikylteistä, ei mistään muusta. Ja sitten kun niitä on stadin keskusta täynnä, niin 30 vuoden päästä mietitään että tälle arkitehtoniselle ongelmajätteelle tehtäisiin, vrt. makkaratalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Marko Hamilo kirjoitti 8.4.2010 kello 0:48

    Artturi: “Niin, no aika harvaa mielenkiintoista taideteosta olis ikinä saatu aikaan, jos sen toteuttamisesta olis äänestetty valtuustossa.”

    Aika harvaa mielenkiintoista taideteosta olis ikinä saatu aikaan, jos sen toteuttamisen edellytyksenä olisi ollut että se menisi taiteilijan elättävään hintaan kaupaksi.

    Mielenkiintoiset taideteokset rahoittaa esteettisesti perverssi yksityinen mesenaatti tai kaikkien normaalien ihmisten mielestä outo valtion rahoja jakava taidetoimikunta tai miksi niitä kutsutaan.

    Puolustan tiettyä keskinkertaista makua kuitenkin arkkitehtuurissa siksi, että tavalliset ihmiset eivät välttämättä halua asua kummallisissa taideteoksissa tai niiden keskellä joka ikinen päivä, vaikka he olisivat riittävän valistuneita arvostamaan kyseenalaistavaa makua taidenäyttelyssä rajatussa tilassa sunnuntai-iltapäivisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. kse kirjoitti 8.4.2010 kello 2:07

    Kyllähän tästäkin taas saatiin poliittinen soppa keitettyä. Itse veikkaisin, että tuolle paikalle päästään rakentamaan jotakin joskus vuosina 2070-2090 – koska menihän Eduskuntatalonkin edustan siivoamiseen n. 70 vuotta vaikka halu, tahto ja suunnitelmat olivat monasti aivan todellisia.

    Mitä tulee nk. “suomalaisten arkkitehtien” vastustukseen nykyistä hotellisuunnitelmaa vastaan, niin käsittääkseni kyseessä on lähinnä pienen itse itsensä nimittäneen “Alvar Aallon muistoseuran” kitininä – jonka taustalla on lähinnä se, ettei suunnitelmia tilattu ko. porukan ydinjoukolta.

    No, nyt suunnitelmaa vastustaneet demarit ja vihreät voivat tulla rohkeasti esiin ja kertoa mitä paikalle pitäisi rakentaa – iso työväentalo tanssilavoineen vai suuri savupirtti, jonka ympärilä luomupossut ja -lampaat laiduntavat ja josta myydään turistelille Suomen edistyneisyyttä kuvaavia tuohivirsuja ja -kontteja rikkaille risteilyturisteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Juha kirjoitti 8.4.2010 kello 7:41

    Helsinki osoitti tässä kyllä pikkukylämäisen ja itseensäkäpertyneen luonteensa. Helsingin yleisilme katunäkymien perusteella on ruma ja ankea. Olisi ollut ihan paikallaan saada vähän näyttävyyttä Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 8.4.2010 kello 7:58

    Eipä tuosta päätöksestä mitään vahinkoa syntynyt, Pääkaupunkiseudun keskusta on muutenkin siirtymässä Kehä III tienoille.
    Työpaikoille katsotaan nykyään halvempia seutuja kuin nuo Helsingin rannat, Suomen tytäryhtiöllä ei tarvitse olla kalleinta ökypaikkaa ja Suomessa veraileville alemman tason pomoille riittävät Vantaan hotellitkin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juhani Salovaara kirjoitti 8.4.2010 kello 8:01

    http://www.jkmm.fi/architecture_project.php?project=armi

    Miksi tämä JKMM-arkkitehtitoimiston valkoinen pikkualvaristinen “palazzo”, olisi ollut sitten sopiva jatkamaan empiren linjaa? Ei puhuttu raiskaamisesta, baaripöydistä, amerikkalaisista jne. Valkoinen loota olisi ainakin ottanut silmään mistä sitä sitten Eteläsatamassa katsoisikaan.

    Suomalainen tasaseinäinen loota oli mestarillinen ja paikkaan sopiva, mutta tämä sveitsiläinen olisi tullut ja raiskannut surutta koko kaupungin. Kävikö kukaan edes katsomassa missään miltä aaltoileva lasipinta näyttää, vai perusteltiinko mielipiteet pelkän havainnekuvan perusteella? Sveitsiläisten Pradan pytinki, jossa käytetty aaltoilevaa lasia:

    http://2.bp.blogspot.com/_J0XsQeUu1tE/SebN7DJBRfI/AAAAAAAANSY/DIBpV8sZssg/s400/PradaTokyo.jpg.

    Musiikkitalo, Sanomatalo, Holiday Inn Rautatieasemalla…Suomalaisten suunnittelemia ympärillään vanhoja arvorakennuksia, mutta ei laumaa akateemikkoja itkemässä. Ainakin Pradan julkisivu näyttää näitä laadukkaammalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 8.4.2010 kello 8:47

    Eipä tuosta päätöksestä mitään vahinkoa syntynyt, Pääkaupunkiseudun keskusta on muutenkin siirtymässä Kehä III tienoille.

    Hih. Totuus siitä Aviapoliksesta: Kehä III on parkkipaikka ja juna-asemalta on viihtyisä pystymetsä/pysäköintialue rytmitetty puolentoista kilometrin kävelymatka ilman mitään katetta motarin viertä perille lasitoimistotorniin jonka ainoa palvelu on Sodexhon suurkeittiö. Kello kuuden jälkeen liikkeellä on enemmän hirviä kuin ihmisiä, jotain elämää on Jumobossa jos sinne jotenkin pääsee. Houkuttelevaa kuin Myyrmäki!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mikko Särelä kirjoitti 8.4.2010 kello 8:57

    tpyyluoma, älähän nyt hauku Myyrmäkeä! Ei Myyrmäki sentään noin kamala ole…

    Mutta tuosta päästäänkin yhteen suomalaisen lainsäädännön syövistä, jotka vaivaavat kaupunkiseutuja, nimittäin työpaikkaruokailun tukiaiset. Tarkoitan sitä, että työnantaja maksaa suoraan ruokalalle rahaa siitä, että myisivät ruokaa halvemmalla työntekijöille. (Lounassetelit ovat paljon vähemmän haitallinen työpaikkaruokailun tukemisen muoto)

    Näin valtio edistää sitä, että toimistotyöläiset syövät omassa ympäröivästä yhteisöstä eristetyssä ruokalassaan. Samaan ruokalaan ei ole muilla keskimäärin asiaa ja työpaikkaruokailijoiden ja asukkaiden tuomaa synergiaa ei päästä hyödyntämään alueen palvelurakenteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 8.4.2010 kello 9:02

    Olisikohan tämä nyt vihdoin joku lopun alku niille lasijulkisivuille? Herrat, neidit ja rouvat arkkitehdit voisivat joskus käydä sellaisessa talossa, käytännössä ne havainnekuvien maidonvalkoista valoa läpikuultavat ilmavat lasiseinät on peitetty harmailla sälekaihtimilla koska ihmiset eivät nyt eivät vaan tykkää istua akvaariossa. Kahvila tai muu vastaava tila on eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Teemu kirjoitti 8.4.2010 kello 9:10

    JKMM:n suunnitelma on toteutettu Suomessa jo kahteen kertaan, nimillä “Oulun kaupunginkirjasto” ja “Oulun kaupunginteatteri”. Ks.
    http://www.vastavalo.fi/oulu-kaupunki-kirjasto-kirjasto-130190.html

    Em. rakennusten pohjana olevan Vänmannin keinosaaren alle voidaan laittaa ponttoonit, ja uittaa koko laitos Eteläsatamaan. Siirron ajaksi saaren kippareiksi voidaan laittaa Pekka Himanen ja Jari Sarasvuo. He voivat matkalla kertoa ulkomaisille kuvausryhmille suomalaisten luovasta hulluudesta.

    Tarpeettomaksi käyneen Pikisaaren kävelysillan voi myös viedä mukaan, vedettäväksi Kauppatorilta uuteen Eteläsataman kulttuurisaareen. Vaihtoehtoisesti silta voidaan jättää matkan varrelle Turkuun…

    Vastalahjaksi Oulun laajentuneeseen torialtaaseen lähetetään jokin Helsinki-Tukholman autolautoista, ettei pohjanmaalaisten tarvi enää ajaa 600km päästäkseen kelluvaan tax-free shoppiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elmo Allén kirjoitti 8.4.2010 kello 9:16

    Kävin itse vuosi sitten toukokuussa Oslossa ensimmäistä kertaa. Kaupungintalon edusta jäi mieleen positiivisesti elävänä ranta-alueena. Paikka muistuttaa muodoiltaan melko paljon Helsingin Kauppatoria, mutta rannat ovat jotenkin avoimemman tuntuisia. Rannalle oli saatu myös paljon jalankulkuvirtoja. Turistien osuus ei luulisi olleen älyttömän suuri, kun oli sentään toukokuu.

    Helsingissä mikään ei houkuta lähteä kävelemään Katajanokalle päin rantaa pitkin. Miten tilasta saataisiin sellainen, että haahuilu Skattalle päin olisi mahdollista ja houkuttelevaa? Ainakin parkkipaikat poistunevat tieltä joka tapauksessa, rakennettiin hotellia tai ei. Skattan ja Kauppatorin yhdistäville laitureillekin olisi kuitenkin syytä tehdä jotain.

    Linkkejä Osloon Googlen Street Viewiin:

    http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=59.910637,10.729018&spn=0,0.009677&t=k&z=17&layer=c&cbll=59.910561,10.729109&panoid=m9aEg1ip9fKCfZNuWYXKOg&cbp=12,51.2,,0,7.39

    http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=59.911363,10.7342&spn=0,0.03871&t=k&z=15&layer=c&cbll=59.911434,10.733995&panoid=6C4895HK9gmXgjTf6siA8Q&cbp=12,243.62,,0,4.8

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Elina kirjoitti 8.4.2010 kello 9:22

    Katselin iltayöstä valtuuston kokousta ja odottelin äänestystä. Tuijotin aikani silmät ristissä havainnekuvia ja jostain syystä rakennus alkoi näyttääkin minusta hienolta, joskin kuitenkin liian isolta. Jos koko olisi ollut puolet suunnitellusta, niin tilanne olisi äänestyksessäkin ollut varmasti toinen.

    Ehdin nähdä Osmon puheenvuoron ja jäin vähän ihmettelemään tätä “asiantuntijoiden selvää enemmistöä” vastustajissa. Olen nähnyt epämääräisiä listoja kyllä lehdessä, mutta mikä tekee esim. Veijo Merestä tai Aki Kaurismäestä arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan asiantuntijoita? Sekö, että toimivat kulttuurin alalla?

    Ja sitten tämä Osmon esiin tuoma demokratian merkitys äänestämisessä. Onko jotain asiallista selvitystä siitä, että suomalaisten valtaosa vastusti hanketta? Epäilen, että Osmo teki päätelmänsä henkilökohtaisten sähköpostiensa perusteella.

    Kuinka paljon muuten kansalaismielipide painoi koulujen kasvisruokapäivästä päätettäessä? Koululaisilta itseltään ei kysytty yhtään mitään eikä vanhemmiltakaan. Pakkokasvispäivän kannatus helsinkiläisten keskuudessa ei varmasti olisi ollut enemmistönä. Se on salee…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2010 kello 11:19

    Asia ei kuulu suomalaisten valtaosalle mitenkään vaan on kyllä helsinkiläisten asia. Oululaisten tai edes espoolaisten mielipiteillä ei ollut päätöksenteossa painoa eikä edes voinut olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Artturi kirjoitti 8.4.2010 kello 9:56

    Ville:

    Demokratia voitti tällä kertaa markkinatalouden

    En nyt ihan hirveen tarkasti seurannu tätä juttua, mutta missä tässä se markkinatalous oli?

    Tuomas S:

    En muutenkaan pidä kovin tarpeellisena että yksi sukupolvi rakentaa Helsingin tukkoon.

    Todellakin. Tosin tämähän ei olis ongelma, jos me ei oltas niin varovaisia purkamisen suhteen.

    Marko Hamilo:

    Aika harvaa mielenkiintoista taideteosta olis ikinä saatu aikaan, jos sen toteuttamisen edellytyksenä olisi ollut että se menisi taiteilijan elättävään hintaan kaupaksi.

    No riippuu vähän mitä tarkoitat kaupaksi menemisellä. Harvinaisen pini määrä mielenkiintoista taidetta on rahoitettu verovaroista.

    Mielenkiintoiset taideteokset rahoittaa esteettisesti perverssi yksityinen mesenaatti tai kaikkien normaalien ihmisten mielestä outo valtion rahoja jakava taidetoimikunta tai miksi niitä kutsutaan.

    heh… tai sitten yksittäiset ihmiset markkinoilla tai tärkeimpänä taiteilija itse!

    Juhani Salovaara: Kiitos tuosta JKMM:n linkistä. Heidän ehdotuksensahan on aika hyvä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. J. Värälä kirjoitti 8.4.2010 kello 9:59

    Suurin ongelma koko hotellihankkeessa on se tapa, jolla prosessia vietiin eteenpäin. Ei kilpailua, ei alueen kokonaissuunnittelua, eikä ilmeisesti juurikaan reunaehtoja sankariarkkitehtien päähänpistoille. Lopputulokseksi saatu lasihäkkyräsuunnitelma on vain luonnollinen seuraus tällaisesta piittaamattomuudesta.

    Ei nykypäivänä saa enää sortua moiseen pelleilyyn, kun kyse on Helsingin vähiin käyvistä paraatipaikoista. Onneksi demokratia otti niskalenkin pikavoittojen tavoittelusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. TimoJ kirjoitti 8.4.2010 kello 10:07

    Tiedän että tämä on nyt taas vähän sohaisua ampiaispesään, mutta mieleen tulee se vastikään tällä samaisella foorumilla käyty minareettikeskustelu.

    Jos tämän hotellin sai torpata sillä perusteella että suurin osa kansasta ei halunnut sitä silmiensä alle pilaamaan kaupungin julkisivua (mikä on puhtaasti objektiivinen mielipidekysymys) niin miksi ihmeessä kansa ei saisi myös päättää minareettien rakentamisesta joka on hyvin samanlainen mielipiteisiin vetoava asia ?

    Haluan nyt korostaa että en halua nostaa esiin mitään islam tai mamukeskustelua, vaan keskustelun siitä mikä saa olla peruste rakentamisen eväämiselle. Nyt on tehty selkeä ennakkopäätös että ulkonäköön perustuva julkinen mielipide on täysin käypä peruste (mikä on minusta täysin oikein).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2010 kello 11:16

    Minareetin kieltämisessä olisikin ollut jokin pointti, jos olisi kielletty tietty minareetti tietyssä paikassa, koska se ei siihen paikkaan sen näköisenä sovi. Aloitteessa kielleettiin kaikennäköiset minareetit ihan jokaisessa paikassa siitä riippumatta, sopivatko ne kaupunkikuvaan vai eivät. Kaksi täsmälleen samannäköistä rfakennusta olisivat olleet joko sallittuja tai kiellettyjä siitä riippuen, ovatko ne islamilaisen uskon symboleja tai jotain muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Mörkö kirjoitti 8.4.2010 kello 11:37

    Olli Valtosen kommentti kuvaa mielestäni turhan hyvin nykyistä menoa “Ei kai kukaan voi ajatella, että ryhtyisimme rakentamaan sadan vuoden takaista rakennuskantaa mukaillen.” Vastakysymyksenä esittäisin, että miksei voisi ajatella? Ei ole mitään väliä minkälaisia hirvityksiä mihinkäkin suunnitellaan, tärkeintä on, että “asiasta päättänyt muistetaan”? Kuka tahansa voi käydä ostamassa tai lainaamassa kirjan Helsingin puretuista taloista ja verrata sitä siihen, mitä nyt on paikalla. Kukaan ei kuitenkaan jälkeenpäin voi vahinkoa korjata. No tässä hotellitapauksessa hotelli voitaisiin toki purkaa kai pois sitten, kun sitä ei enää kestäisi katsella:) Ja eihän sitä hotellia varten purettaisin mitään arvokasta poiskaan joo. Mutta ihan oikeasti, haluaisiko herra Valtonen päästää vaikka koululaiset maalaamaan kämppänsä, jos kerta on noin edistysmielinen? Ehkäpä saamme lukea piakkoin aiheesta… Summa summarum, voi kai sitä miettiä vähän enempi, miten mikäkin uudisrakennus tai -rakennelma sopii oikeasti ympäristöönsä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Elina kirjoitti 8.4.2010 kello 11:44

    Jos puhutaan kansallismaiseman tärvelemisestä, se on kaikkien suomalaisten asia,vaikka Helsingissä asiasta äänestetäänkin. Eikö kansallismaisema kuulu kaikille suomalaisille?

    Yhtä kaikki: onko osoittaa jotain lähdettä siitä, että valtaosa helsinkiläisistäkään olisi vastustanut hanketta. Ja vaikka olisikin, niin miten tämä muka on vaikuttanut muuhun päätöksen tekoon valtuustossa? (vrt. kasvisruokapakko, vastaanottokeskukset)

    Mutta kai jos on poliitikko, niin aina ne keinot käyttöön, mistä siinä tilanteessa on parhaiten hyötyä. Nyt sitten tuli Osmon suusta harvoin kuultu “demokratiaan kuuluu kansalaisten kuuleminen”.

    Toivottavasti kuullaan jatkossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Anna-Liisa kirjoitti 8.4.2010 kello 12:09

    Makuasioista voi vain kiistellä. Sitä osoittaa se, että Hakaniemen tiimarikrääsällä koristeltua entistä opetushallituksen rakennusta on kehuttu, tai siis sen saneeraustulosta. Minusta se on hirveä.

    Yhtä eivät arkkitehdit milloinkaan tunnu muistavan: aurinko paistaa Suomessa aina vinosti. Se tarkoittaa hurjia heijastuksia peilimäisistä pystypinnoista. Hakaniemen tiimarikrääsän heijastukset Hakaniemen sillalle sokaisevat.

    Voi kuvitella miten Skatan ankean vakiolasilaatikon heijastukset olisivat ilahduttaneet silmää.

    Minä olen iloinen, että vakiolasilaatikkohotelli torpattiin. En pidä lasilaatikoista. Samaan syssyyn täytyy kertoa, että Enson sokeripala on minusta hieno. Pidän myös Gaudi-arkkitehtuurista, Tampereen Metso-kirjastosta ja Hundertwasser-arkkitehtuurista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Samuli Lintula kirjoitti 8.4.2010 kello 12:20

    Hotelli näkyy käsittääkseni Etelärantaan, Kauppatorille ja Suomenlinnan lautalle. Hanke koskettaa enemmänkin turisteja. Ei juurikaan helsinkiläisten enemmistöä.

    Itse vastustin ehdotettua rakennusta turistina. Turkulaisena toki ymmärrän, että jokaisessa kaupungissa sen asukkaat saavat itse päättää, miten kaupunkikuvaansa raiskaavat, mutta kyllähän tuo hirvitys olisi vähentänyt halua vierailla Helsingissä ja vähentänyt mahdollisuuksia nauttia sen kauneudesta. Olisihan sitä vielä Tukholma jäänyt lähimatkakohteeksi, mutta on kivaa, kun on edes hieman mahdollisuutta vaihteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Mikko H kirjoitti 8.4.2010 kello 12:37

    Elina

    Ehdin nähdä Osmon puheenvuoron ja jäin vähän ihmettelemään tätä “asiantuntijoiden selvää enemmistöä” vastustajissa. Olen nähnyt epämääräisiä listoja kyllä lehdessä, mutta mikä tekee esim. Veijo Merestä tai Aki Kaurismäestä arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan asiantuntijoita? Sekö, että toimivat kulttuurin alalla?

    Osmo korjatkoon, jos olen väärässä, mutta oletan että hän tarkoitti kaupunkisuunnittelulautakunnalle toimitettuja suomalaisten ja ulkomaisten arkkitehtien ja museoviraston yms. tahojen lausuntoja.

    Elmo Allén:

    Helsingissä mikään ei houkuta lähteä kävelemään Katajanokalle päin rantaa pitkin. Miten tilasta saataisiin sellainen, että haahuilu Skattalle päin olisi mahdollista ja houkuttelevaa?

    Tämä on kyllä virallisestikin suunnittelun tavoite. Rantaan pitäisi tulla kaikkea kivaa sitä mukaa kun satamatoiminnot väistyvät. Ihmisiä miellyttävien ja houkuttelevien kävely-ympäristöjen suunnitteleminen ei ole sen kummempaa salatiedettä. Asiasta on kyllä olemassa käytännön tietämystä, jota toivottavasti osataan hyödyntää. Katselkaa esim. Jan Gehlin ja hänen toimistonsa tekijöiden esitelmiä juutuubissa. Mm. tästä syystä olen tyytyväinen, että suunniteltua kolkkoa hotellia ei tule. Paikkahan sinänsä olisi hyvin suunnitellulle hotellille oivallinen, jos vaan koko pysyisi kohtuullisena. Hotellibisneksessä taitaa tuolla paikalla olla kannustimet tehdä niin isoa kuin suinkin mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Saara kirjoitti 8.4.2010 kello 13:42

    J. Värälä:

    Suurin ongelma koko hotellihankkeessa on se tapa, jolla prosessia vietiin eteenpäin. Ei kilpailua, ei alueen kokonaissuunnittelua, eikä ilmeisesti juurikaan reunaehtoja sankariarkkitehtien päähänpistoille. Lopputulokseksi saatu lasihäkkyräsuunnitelma on vain luonnollinen seuraus tällaisesta piittaamattomuudesta.

    Samaa mieltä. Seurasin valtuustokeskustelua netin kautta, ja siellä muistaakseni Mari Puoskari mainitsi ettei huippuarkkitehtien töitä ole mahdollista hankkia kilpailuja järjestämällä, koska huiput eivät osallistu kilpailuihin. Tämä on kyllä hyvä huomio, mutta kutsumenettelyssäkin on omat sudenkuoppansa, etenkin kun kutsujana on maailman mittakaavassa pieni ja syrjäinen kaupunki (tai sinne rakentava yksityinen taho), ja budjetissa tiukahkot rajat. Näissä tapauksissa kutsuttua toimistoa voi houkutella palkkion saaminen mahdollisimman vähällä vaivalla, eli siten, että joku toimiston kokemattomampi assari laitetaan sutaisemaan ohimennen jokin rimaa hipova esitys, joka sitten mahtipontisin havainne-esityksin myydään asiantuntemattomalle (tai hotelliyrittäjän tapauksessa piittaamattomalle) tilaajalle.

    Jos tilaaja sitten lankeaa sokeasti ihastelemaan näitä keisarin uusia vaatteita, se on voitto toimistolle: palkkio maksetaan työn huonosta laadusta huolimatta, ja toteutuksen ongelmat jäävät rakennuttajan huoleksi. Toimiston mainekaan ei kärsi, koska kyseessä ei ole kansainvälisesti huomiota herättävä hanke. Todelliset suunnittelupaukut laitetaan sitten niihin hankkeisiin, jotka oikeasti vaikuttavat maineeseen. Niihin pystytään panostamaan vieläkin enemmän, kun rinnalla hoidellaan tällaisia cashcow-hankkeita, jotka takaavat kassavirtaa vähin panostuksin.

    Jos siis Helsinki olisi tämän roskahankkeen hyväksynyt, olisimme päätyneet subventoimaan maineikkaampien kaupunkien design-pyrkimyksiä oman kaupunkikuvamme kurjistumisen kustannuksella. Lisäksi laadukkaan suunnittelun ostaminen meille olisi muuttunut vielä vaikeammaksi, kun tarjolla olisi ollut ennakkotapaus siitä että meillä ei eroteta hyvää suunnittelua huonosta (puhun siis nyt objektiivisesti arvioitavissa olevasta suunnittelun laadusta, en makuasioista).

    Nyt hankkeen kaaduttua tilanteemme on tässä mielessä varmaankin aika hyvä. Ennakkotapauksena kansainvälisestä suunnittelusta Helsingissä toimii Kiasma, joka edustaa asiantuntevaa, huolellisesti mietittyä ja kaupunkimme identiteettiä myönteisellä tavalla rakentavaa vau-arkkitehtuuria. Jatkossa arkkitehdit, joilta suunnitelmia pyydetään, tekevät ne siltä pohjalta että Kiasma meni aikanaan läpi, ja tämä ektoplasmakuutio puolestaan ei. Erinomaista kaupunkisuunnittelua!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Saara kirjoitti 8.4.2010 kello 13:53

    Aanna-Liisa:

    Makuasioista voi vain kiistellä. Sitä osoittaa se, että Hakaniemen tiimarikrääsällä koristeltua entistä opetushallituksen rakennusta on kehuttu, tai siis sen saneeraustulosta. Minusta se on hirveä.

    Yhtä eivät arkkitehdit milloinkaan tunnu muistavan: aurinko paistaa Suomessa aina vinosti. Se tarkoittaa hurjia heijastuksia peilimäisistä pystypinnoista. Hakaniemen tiimarikrääsän heijastukset Hakaniemen sillalle sokaisevat.
    Voi kuvitella miten Skatan ankean vakiolasilaatikon heijastukset olisivat ilahduttaneet silmää.

    Minä olen iloinen, että vakiolasilaatikkohotelli torpattiin. En pidä lasilaatikoista. Samaan syssyyn täytyy kertoa, että Enson sokeripala on minusta hieno. Pidän myös Gaudi-arkkitehtuurista, Tampereen Metso-kirjastosta ja Hundertwasser-arkkitehtuurista.

    Kyllä mausasioista voi kiistelyn lisäksi myös olla samaa mieltä! Itse olen samaa mieltä kaikesta yllä kirjoittamastasi, kenties sillä pienellä vivahde-erolla, että tiimarikrääsäsaneeraus kyllä paransi saneerattavaa rakennusta verrattuna lähtötilanteeseen. Ja Enson konttorirakennuksesta opin pitämään vasta julkisivuremontin jälkeen.

    Pietilä (vaimoineen) on tosiaan kyllä saanut aikaan muutamia loistavia rakennuksia. Kalevan kirkko Tampereella on toinen esimerkki puhuttelevasta ja jotenkin syvällä tavalla suomalaisuutta heijastavasta arkkitehtuurista. Sen sisätilassa tuntuu siltä, kuin olisi astumaisillaan taivaaseen (harvinaista ammattitaitoa osoittaakin juuri se, että kirkkorakennuksen sisätilan on ymmärretty olevan julkisivua tärkeämmässä roolissa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Anna-Liisa kirjoitti 8.4.2010 kello 15:06

    Aina kun näen Tampereen Metsosta tuon kuvan, johon postasin linkin edellisessä puheenvuorossani, masennun siitä että Helsinkiin ei ikipäivänä tulla saamaan muuta kuin teräväkulmaisia lasilaatikoita.

    Onko koko Suomessa ylipäätään mitään Metson kanssa edes etäisesti samassa sarjassa painivaa? Onko koko Suomi täynnä teräväkulmaisia lasilaatikoita edustamassa wow-arkkitehtuuria?

    Muualla maailmassa ne wowit ovat nimenomaan jotain muuta kuin lasilaatikoita. Wow-arkkitehtuuri ei muualla maailmassa nimenomaan ole lasilaatikoita. Edes Pompidou-keskus Pariisissa ei ole pelkkä lasilaatikko (eikä sekään kuulu lempirakennuksiini).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. anonyymi kirjoitti 8.4.2010 kello 16:37

    Olli Valtosen kommentti kuvaa mielestäni turhan hyvin nykyistä menoa “Ei kai kukaan voi ajatella, että ryhtyisimme rakentamaan sadan vuoden takaista rakennuskantaa mukaillen.” Vastakysymyksenä esittäisin, että miksei voisi ajatella?

    Aivan. Miksei?
    Minusta olisi hienoa saada empire-tyylisiä rakennuksia kaupunkiin lisää.

    Nykyrakentamistahan tehdään vain kolmessa tyylilajissa:
    1) rumat betonilaatikot,
    2) lasi- ja metallihäkkyrät, ja
    3) “taiteelliset” rakennukset, joissa yhdistellään epäsuhtaisia elementtejä hölmöihin materiaaliyhdistelmiin, rumiin väreihin ja epäkäytännöllisiin pohjaratkaisuihin sekä yritetään saada kattorakenteet sellaisiksi, että ne paitsi vuotavat ovat myöskin täysin korjauskelvottomia.
    Näistä sitten valitaan se yhdistelmä, joka huonoiten paikalle sopii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Ville kirjoitti 8.4.2010 kello 16:40

    tpyyluoma: “Olisikohan tämä nyt vihdoin joku lopun alku niille lasijulkisivuille?”

    Jos en ole kuvitellut koko asiaa, jo vuosia sitten tehtiin periaatepäätös, jonka mukaan kantakaupunkiin rakennettavien talojen julkisivut pitää tehdä umpinaisia (=ei lasilaatikoita) – ja ettei olisi vielä ollut mainintaa tiilestä tai kivestä materiaalina. Saatta tosin olla, että Sanomatalo tehtiin tuon jälkeen ja sen vuoksi periaate haudattiin kaikessa hiljaisuudessa. Ideanahan siis oli, että kaupunkimainen rakennettu ympäristö syntyy umpinaisista julkisivuista, jollaisia vanhat talot ovat. Lasijulkisivu välissä paitsi rikkoo harmonian, ei synnytä samanlaista tilaa ja tilahierarkiaa. Katutila tarvitsee seinät, että tilan tunnun voi kokea, ja että sekä sisällä taloissa että niiden ulkopuolella syntyy rauhallinen, yksityisyyttä synnyttävä tila. (Ellemme sitten halua luoda voyeristista ja rauhatonta ympäristöä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. A. Salminen kirjoitti 8.4.2010 kello 18:21

    Marko Hamilo kirjoitti:
    “Miksi makuasioissa pitäisikään luottaa asiantuntijoihin? Nykykulttuurin kummallinen piirre on, että yhtäältä asiantuntijoiden apuun turvaudutaan kaikenlaisissa esteettisissä, eettisissä ja poliittisissa kysymyksissä, jotka luonteeltaan ovat subjektiivisia ja arvosidonnaisia eli joihin ei ole objektiivista vastausta eikä siten mitään varsinaista asiantuntijuuttakaan.”

    Arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri eivät ole vain makuasioita tai subjektiivisia mielipiteitä – jos ne olisivat, ei niitä tarvitsisi opiskella. Ymmärtäisit tämän, jos olisit lukenut arkkitehtien ja asiantuntijatahojen lausunnot kaupunkisuunnitteluviraston sivulta. Mitään taidetta ei tehdä, ei myöskään arkkitehtuuria eli rakennustaidetta, vain hyvällä maulla, vaan taidetta tehdään ennen kaikkea taidolla ja tiedolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kutka kirjoitti 8.4.2010 kello 18:41

    Se, että arkkitehtuuri on makuasia pitää paikkaansa jokaisen omien seinien sisällä. Tee mitä haluat, kukaan muu ei näe.

    Kun ollaan kaikille yhteisessä julkisessa tilassa ja kun siihen liittyy kulttuurihistoriallisia ulottuvuuksia, kyse on osaamisesta.

    Saa nähdä milloin saamme eurodiskoa kansallislauluksi, koska se on jonkin mielestä “Wau”. Kansallismaisemaan sellaista meinaattiin saada.

    Pelottaa ajatella mitä kivaa Mari Puoskari ja kumppanit keksisivät esimerkiksi Hvitträskiin tai Kolille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Matti Lipponen kirjoitti 8.4.2010 kello 19:09

    Rakennustaideteos on myös siitä erikoislaatuista ja poikkeuksellista taidetta, että se koskee aika isoa osaa teoksen sijoituspaikan ympäristössä asuvia ihmisiä. Kotiin hankittu maalaus tai kirja tai elokuvateatterissa katsottu filmi ei ole samaan aikaan myös kaikkien muidenkin samassa kaupungissa asuvien nykyisten ja tulevien asukkaiden elämän onnistunutta ympäristöä tai tylyä taakkaa. Tästä on Kaj Nyman kirjoittanut hyvin pariinkin otteeseen.

    Tämä teos oli aivan liian pöyhkeä risti tuohon paikkaan. Mutta kyllähän tuolle Katajanokan etelälaidalle muuten jotain pitäisi oikeasti tehdä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. tpyyluoma kirjoitti 8.4.2010 kello 19:30

    Ville, minunkin mielestä sellainen periaatepäätös on tehty. Se että siitä poikettiin on mielenkiintoista, minua itseasiassa tökki siinä hotellissa materiaalit enemmän kuin muoto sinänsä.

    Salminen, kokkaaminen huipputasolla vaatii opintoja, paneutumista ja osaamista. Samoin melkein mikä tahansa muukin asia. Siihen että erottaa hyvän ruoan huonosta riittää makuaisti. Minkä ihmeen takia arkkitehtuuri olisi jotenkin eri asia? Yleensä rakennuksista joista asiantuntijat pitävät pitää ihan maallikkokin. Yksi vakioselitys on että tavis ei ymmärrä muotokieltä, esimerkiksi sitä että julkinen rakennus viestii avoimuutta, vakautta, jne. Voi olla niinkin että tavis kyllä ymmärtä viestin, hän on vaan eri mieltä siitä mitä sanotaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Ville kirjoitti 8.4.2010 kello 20:44

    En malta olla kommentoimatta yleiseksi totuudeksi noussutta väitettä, että huippuarkkitehdit eivät muka osallistuisi arkkitehtikilpailuihin.

    Maailmassa on hyvin harvoja “huippuarkkitehteja”, jotka olisivat päässeet huipulle muuten kuin kilpailujen kautta. Vieläpä niin, että esimerkiksi Pietilät eivät kaiketi saaneet yhtään merkittävää suunnittelutyötä muuten kuin kilpailujen kautta.

    Huipulle päästyäänkin arkkitehdit osallistuvat arkkitehtikilpailuihin – myös yleisiin sellaisiin, ei vain kutsuttuina – koska yleisten kilpailujen menestyksestä saa lisää mainetta ja kunniaa. Joskus kylläkin tulee vaihe, jossa kilpailumenestys loppuu, vaikka osallistuisi kuinka moneen kilpailuun, kun joko muut ovat oppineet tekemään saman paremmin tai muoti on muuten muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Artturi kirjoitti 8.4.2010 kello 21:49

    A. Salminen:

    Mitään taidetta ei tehdä, ei myöskään arkkitehtuuria eli rakennustaidetta, vain hyvällä maulla, vaan taidetta tehdään ennen kaikkea taidolla ja tiedolla.

    Tästähän ei seuraa, että taiteen arvottamiseen tarvittaisiin taitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Matti R kirjoitti 8.4.2010 kello 21:51

    Ensinnäkin kiitos kaikille, jotka vastustivat sen himmelin rakentamista Helsingin arvokkaimmalle paikalle. Toiseksi kommentti asiaa kannattaneille tahoille: Ei voi olla niin, että vaihtoehdot ovat A) rakennettaan nyt esittty rakennus tai B) kertokaa mitä sitä siihen sitten saa rakentaa. Tuollainen paikka ja ympäristö ansaitsee arvonsa mukaisen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin, jotka yleensä johtavat lopputulokseen, jota enemmistä ei vastusta.

    Aika moni on suhtautunut asiaan puhtaan makuarvostelman näkulmasta ja tavalla, jossa jokainen on yhtä oikeassa. Näistä kirjoituksista tulee mieleen David Humen esittelemä maun paradoksi: kuinka kauneusväite voi olla yleispätevä vaikka se perustuu pelkkään tunteeseen?
    Tätä asiaa ihan oikeastikin miettineet tahot kuten Kant, Hume tai Baumgarten ovat olleet erimielisiä, joten pidän epätodennäköisenä että asia tulee ratkaistua lyhyiden kommenttien kautta. Reaalimaailmassa tämäkin ongelma on yleensä ratkottu pyrkimällä noudattamaan hyvää ja osallistavaa suunnitteluprosessia. Eli kuullaan asiantuntijoita, kuten arkkitehteja ja maallikoita eli suurta yleisöä.

    Itsekin vuosia aikoinaan Nokalla asuneena kaipaisin ennen kaikkea yksittäistä rakennusta laajempaa näkemystä siitä, miten Helsinki tulee hyödyntämään alueen potentiaalia. Nykyisellään alue on varattu lähinnä vesiliikenteen matkustajavirtojen logistiikalle, kun monissa muissa paikoissa vastaavat alueet on otettu osaksi elävää kaupunkikeskusta, kaikkien yhteiseksi alueeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Riitta kirjoitti 8.4.2010 kello 22:10

    Jos puhutaan kansallismaiseman tärvelemisestä, se on kaikkien suomalaisten asia,vaikka Helsingissä asiasta äänestetäänkin. Eikö kansallismaisema kuulu kaikille suomalaisille?

    Kuuluu! On ihan uskomatonta, että joku muuta edes ajattelee!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Riccado kirjoitti 8.4.2010 kello 22:38

    Halusivatko Sveitsiläiset suunnittelijat jättää lippunsa symbolin, Sveitsin lipun ristin, kyseiselle paikalle (ainakaan se ei ole Suomen lipun tai Kristinuskon risti eikä kai x)? Ainakin se hotelli oli äärimmäisen huonosti markkinoitu, kuvat siitä olivat puisevia. Luulen, että todellisuudessa se olisi ollut kuvia parempi. Mutta hyvä, että jäi tähän, monesta syystä, jotka jo on tullut todetuksi. Lasia tosiaan alkaa jo olla tällaisissa rakennuksissa kylliksi. Annetaan seuraavaksi suunnittelu Japanilaisille, niin saadaan paikalle punainen ympyrätalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. JiiPee kirjoitti 8.4.2010 kello 23:00

    Saara kirjoitti:

    “Näissä tapauksissa kutsuttua toimistoa voi houkutella palkkion saaminen mahdollisimman vähällä vaivalla, eli siten, että joku toimiston kokemattomampi assari laitetaan sutaisemaan ohimennen jokin rimaa hipova esitys, joka sitten mahtipontisin havainne-esityksin myydään asiantuntemattomalle (tai hotelliyrittäjän tapauksessa piittaamattomalle) tilaajalle”

    Juuri näin tässä tapauksessa meinasi käydä ja yllättävän moni nielasi syötin jopa KSV:ssa, sitä ihmettelen eniten, ehkä oli jonkinlainen pakkotilanne.
    Päätös ei tietenkään hetkauta millään tavalla kyseisiä huippuarkkitehteja, ainoastaan makeat naurut jäi nyt nauramatta heidän toimistossaan.

    Joku jopa kuvitteli yksinkertaista ristimuotoa jonkinlaisena muotokielenä, vaikka kyse oli vain tehokkuudesta, miten sen muodon olisi aistinut katutasolta, helikopterikuvista saattoi näyttää ihan hyvältäkin, niin oli tietysti tarkoituskin.

    “Huippuarkkitehdeilta” saadaan kyllä hyviäkin ehdotuksia, mutta aina täytyy olla enemmän kuin yksi, joilta ehdotus pyydetään ja voittopalkkion täytyy olla sen suuruinen, että sitä kannattaa tavoitella ja hävinneillekin edes kohtuullinen kulukorvaus, jos ehdotus täyttää kilpailulle asetetut vaatimukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Mikko H kirjoitti 9.4.2010 kello 3:29

    Aina kun näen Tampereen Metsosta tuon kuvan, johon postasin linkin edellisessä puheenvuorossani, masennun siitä että Helsinkiin ei ikipäivänä tulla saamaan muuta kuin teräväkulmaisia lasilaatikoita.

    Vapaamuotoisista kuuluisin ja kiistellyin taitaa olla Temppeliaukion kirkko. Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että tämänhetkiset kustannuspaineet ja rakennustekniikka näyttävät tuottavan ‘lootia’. Uniikit orgaaniset muodot ovat vissiin näin Gehry-buumin aikanakin näillä leveysasteilla poissa muodista tai ainakin hinnastosta. Sopii katsoa tähän keskusteluun linkatun JKMM-toimiston sivuilta suunnitelmaa Seinäjoen kirjaston laajennukseksi ja uudeksi päärakennukseksi. Tulevan rakennuspaikan vieressä on Alvar A:n nyttemmin pieneksi jäänyt kaupunginkirjasto. Pidän JKMM:n töistä ja myös tästä suunnitelmasta, mutta muotokieli vaikuttaa silti loodalta Aallon pieteetillä suunnittelemiin betonikaariin ja -holveihin verrattuna.

    Jos en ole kuvitellut koko asiaa, jo vuosia sitten tehtiin periaatepäätös, jonka mukaan kantakaupunkiin rakennettavien talojen julkisivut pitää tehdä umpinaisia (=ei lasilaatikoita) – ja ettei olisi vielä ollut mainintaa tiilestä tai kivestä materiaalina.

    Juu, tällä periaatteellahan Eduskunnan uudisrakennuksen julkisivu muuttui kilpailuvoittajan lasista tummaksi tiileksi, mielestäni varsin hyvällä syyllä. Tietty täyslasisena siitä olisi saatua jatkoa Sanomatalolle, mutta parempi näin, että se on yhteydessä tiilisiin naapureihinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. tpyyluoma kirjoitti 9.4.2010 kello 9:49

    Jatkosuunnitelun kannalta, mitä jos kyseenalaistaisi sen lähtökohdan että paikalla pitää olla yksi iso rakennus jolla on tietty tarkoitus? Tontti on kuitenkin aika iso, siihen voisi mahtua useampia pienempiä rakennuksia, ja ne nivoutuisivat kauppatorin kojuihin. Kevyttä, muuttuvaa, ja vaikka korvattavaa arkkitehtuuria eikä niin että tässä on nyt tämä tönö ja se on maailman tappiin hotelli.

    MattiR, joskus se että makuasioille ei ole objektiivista kriteeriä kääntyy halvaksi retoriseksi kikaksi jonka mukaan tämän takia ei voisi olla mitään mieltä. Absoluuttisen tiedon puute ei estänyt Humea arvostamasta ystäviä, juomaa ja takkatulta, itseasiassa tämä on minusta Humen pointti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Evert The NeveRes kirjoitti 9.4.2010 kello 11:18

    Missään muualla Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa ei ole miltei pelkästään tasakattoisia kerrostaloja paitsi Suomessa. Lähiöiden kerrostalot tehtiin tasakattoisiksi. Sitten on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaupunkikeskustojen talot tehty tasakattoisiksi, julkiset arvorakennuksetkin.

    Kokonaiset kaupungin ovat profiililtaan tylsiä ja tasapäisiä, histogrammi-arkkitehtuuria.

    Katajanokan hotellin piirsi arvostettu ulkomainen arkkitehti. Oliko hänet ohjeistettu vai miksi tämä rakennus on tasakattoinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Kutoja kirjoitti 9.4.2010 kello 12:37

    Seuraava on muistinvaraista kuulopuhetta muutaman vuoden takaa.

    YIT:n toimihenkilön vastaus kysymykseen miksei Aleksis Kivenkadulle rakennettuihin taloihin voinut rakentaa harjakattoa.

    -Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä harjakatto ei sovi kaupunkikuvaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Mikko H kirjoitti 9.4.2010 kello 13:11

    Katajanokan hotellin piirsi arvostettu ulkomainen arkkitehti. Oliko hänet ohjeistettu vai miksi tämä rakennus on tasakattoinen?

    Sopii katsoa Jacques Herzogin ja Pierre de Meuronin aikaisempia töitä. Tuskin sieltä oli mitään perinneharjakattoa tulossa olipa sitten ohjeistettu tai ei (tosin hotellin lienee piirtäneet toimiston avustavat arkkitehdit).

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/f/f5/Laban_Dance_Centre_RJL.JPG

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cc/M._H._de_Young_Memorial_Museum.jpg

    http://www.triplemint.com/triplemint/2006/02/40_bond_in_deta.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Tuomas S. kirjoitti 9.4.2010 kello 13:15

    Evert:

    Missään muualla Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa ei ole miltei pelkästään tasakattoisia kerrostaloja paitsi Suomessa.

    Itse olen nähnyt useammankin ranskalaisen lähiön joissa on pelkästään tasakattoisia, valtavia kerrostaloja. Varsinkin Ranskassa Le Corbusierin henki leijuu vielä vahvasti elementtirakentamisen yllä.

    Uskon kyllä että se onko talossa tasa- vai harjakatto on täysin sivuseikka. Talon asukas sitä ei näe kuitenkaan. Viihtyvyys ratkaisee, ja viihtyvyys ratkaistaan muilla seikoilla kuin katon lapekulmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Mikko H kirjoitti 9.4.2010 kello 13:24

    Jatkosuunnitelun kannalta, mitä jos kyseenalaistaisi sen lähtökohdan että paikalla pitää olla yksi iso rakennus jolla on tietty tarkoitus? Tontti on kuitenkin aika iso, siihen voisi mahtua useampia pienempiä rakennuksia, ja ne nivoutuisivat kauppatorin kojuihin. Kevyttä, muuttuvaa, ja vaikka korvattavaa arkkitehtuuria eikä niin että tässä on nyt tämä tönö ja se on maailman tappiin hotelli.

    Aaaaamen. Nykymaailman byrokratia ja rakennusliikkeet vaan on pystytetty nimenomaan päinvastaista rakennustapaa varten. Kaupunki haluaa ison waun ja läjän rahaa tontista, grynderi haluaa ison projektin ja hotelli kannattanee sitä paremmin, mitä enemmän huoneita. Kävelijän kannalta mielenkiintoiset ja viihtyisät kaupunkiympäristöt ovat useimmiten pienemmissä paloissa rakennettuja, vrt. esim. Kööpenhaminan kävelyalueet tai vaikka Helsingin jugend-alueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Juha kirjoitti 9.4.2010 kello 13:52

    Tähän masentavaan päätökseen ja keskusteluun vielä loppukaneettini: ei kannattaisi jättää tilaisuuksia käyttämättä. Ei pieni luksus ja näyttävyys ole pahasta. Tämä on harvinaista Helsigissä.

    Tässäkin keskustelussa näkyy se, että Helsinki ei yritä kilpailla Pietarin, Tallinnan tai Tukholman kanssa. Näissä kaikissa on arkkitehtoonista näkymää ja mielenkiistoista katsottavaa selvästi enemmän kuin helsingissä. Mutta tämä ei Helsinkiläisiä kiinnosta. Helsinkiläiset haluaisivat, että katajanokan rantaan saataisiin vaikka päiväkoti ja sosiaalitoimisto. Näitä sitten ylpeinä esiteltäisiin turisteille. Peruspalvelut heti rannassa näkyvillä. Ihanaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. tpyyluoma kirjoitti 9.4.2010 kello 15:18

    Mikko H, ne desing hotellit tuppaa olemaan yleensä aika pieniä. Engelin mittakaavalla tuolla tontilla olisi muuten kaksi tai jopa kolme korttelia.

    Juha:

    Tässäkin keskustelussa näkyy se, että Helsinki ei yritä kilpailla Pietarin, Tallinnan tai Tukholman kanssa. Näissä kaikissa on arkkitehtoonista näkymää ja mielenkiistoista katsottavaa selvästi enemmän kuin helsingissä.

    Lausunnot (ei puoltanut) antanut virolainen arkkitehti oli ainakin Tallinnan suhteen päinvastaista mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Anna-Liisa kirjoitti 9.4.2010 kello 16:32

    Juha kirjoitti 9.4.2010 kello 13:52:

    Tähän masentavaan päätökseen ja keskusteluun vielä loppukaneettini: ei kannattaisi jättää tilaisuuksia käyttämättä. Ei pieni luksus ja näyttävyys ole pahasta.

    Tähän ei voi kuin toistaa sen mitä jo kirjoitin: makuasioista voi vain kiistellä (jos ei ole samaa mieltä).

    Pieni luksus ja näyttävyys à la Tampereen Metso olisi mitä toivottavinta. Vakiolasilaatikko ei vain suuren (suurimman?) väestönosan mielestä ole luksusta eikä näyttävyyttä.

    Mikko H kirjoitti: “Uniikit orgaaniset muodot ovat vissiin näin Gehry-buumin aikanakin näillä leveysasteilla poissa muodista tai ainakin hinnastosta.” Tässä se vika taitaa olla – nimenomaan hinnastossa. Lasilaatikko tulee kait sitten aina halvemmaksi kuin uniikit orgaaniset muodot (kiitos kaunis Mikko H termistä! olin kovasti pohtinut miten tuota arkkitehtuurityyliä nimittäisi). Kiasma vähän yrittelee oikeaan suuntaan, ja Kiasmasta pidänkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Anna-Liisa kirjoitti 9.4.2010 kello 16:35
  66. Marko Hamilo kirjoitti 9.4.2010 kello 16:37

    A. Salminen kommentoi minua:

    “Arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri eivät ole vain makuasioita tai subjektiivisia mielipiteitä – jos ne olisivat, ei niitä tarvitsisi opiskella. Ymmärtäisit tämän, jos olisit lukenut arkkitehtien ja asiantuntijatahojen lausunnot kaupunkisuunnitteluviraston sivulta. Mitään taidetta ei tehdä, ei myöskään arkkitehtuuria eli rakennustaidetta, vain hyvällä maulla, vaan taidetta tehdään ennen kaikkea taidolla ja tiedolla.”

    En ottanut kantaa siihen, pitääkö rakennuksen X suunnittelijan olla arkkitehti vaan siihen, pitääkö poliitikon päättäessään, tuleeko tontille T rakennus X, Y vai Z, kuunnella makuasiantuntijoita. Minä antaisin “makuasiantuntijoille” jonkin verran painoa, mutta kuitenkin paljon vähemmän kuin antaisin painoa esimerkiksi tekniselle asiantuntijalle kun päätetään vaikkapa siitä, millainen tietojärjestelmä kaupungin terveydenhuoltoon hankitaan toteuttamaan tehtävää F. (Onko tehtävä F tärkeä vai ei, on sitten taas arvovalinta jossa toivoisin oman valtuutettuni kuuntelevan asiantuntijoina itseään esiintyvien mielipiteitä hieman vähemmän.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.4.2010 kello 16:57

    Jos voisimme rakentaa kaupungin valmiiksi ja sitten viedä ihmiset katsomaan sitä eri vuodenaikoina ja erilaisissa säätiloissa, voisin antaa kansan päättää. Mutta jos pitää hahmotelkla tulevaisuus asemakaavapiirroksesta ja muutamasta skissistä, luotan enemmän niihin, jotka ovat kyseisiä kuvia kauemmin katsoneet.
    Sinänsä olen sitä mieltä, että valmiiden lopputuloisten suhteen kansalainen on parempi asiantuntija kuin arkkitehti. Eräitä betonibrutalismin luomuksia arkkitehdit jumaloivat niin, että ne on päätetty peräti suojella, vaikka minusta ne ovat vain rumia. Kun katsoin asuntojen hintoja, havaitsen, että en ole mielipiteineni yksin, Kun katswon, moniko noista arkkitehdeistä asuu ihannoimissaan kohteissa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Anna-Liisa kirjoitti 9.4.2010 kello 18:00

    Osmo kirjoitti sangen viisaita sanoja 9.4. klo 16:57:

    Jos voisimme rakentaa kaupungin valmiiksi ja sitten viedä ihmiset katsomaan sitä eri vuodenaikoina ja erilaisissa säätiloissa, voisin antaa kansan päättää. Mutta jos pitää hahmotelkla tulevaisuus asemakaavapiirroksesta ja muutamasta skissistä, luotan enemmän niihin, jotka ovat kyseisiä kuvia kauemmin katsoneet.
    Sinänsä olen sitä mieltä, että valmiiden lopputuloisten suhteen kansalainen on parempi asiantuntija kuin arkkitehti. Eräitä betonibrutalismin luomuksia arkkitehdit jumaloivat niin, että ne on päätetty peräti suojella, vaikka minusta ne ovat vain rumia.

    Arkkitehtien ja tavisten makuero tuntuu pysyväisesti olevan siinä, että tavikset tykkäävät uniikeista orgaanisista muodoista tai ainakin jollakin tavalla lämpimästä muotokielestä ja arkkitehdit kylmästä, koleasta, etäisestä, tylystä, yksityiskohdattomasta.

    Makuasia, kiistelkäämme! 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Marko Hamilo kirjoitti 9.4.2010 kello 18:16

    Pietilöiden harmaa asumistoimintokuutio Kuusisaaressa – hienolla tontilla kyllä – sentään hieman näyttää siltä kuin arkkitehdit siinä eläisivät niin kuin opettavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Kutoja kirjoitti 9.4.2010 kello 18:44

    Osmo Soininvaara kirjoitti 9.4.2010 kello 16:57

    Jos voisimme rakentaa kaupungin valmiiksi ja sitten viedä ihmiset katsomaan sitä eri vuodenaikoina ja erilaisissa säätiloissa, voisin antaa kansan päättää. Mutta jos pitää hahmotelkla tulevaisuus asemakaavapiirroksesta ja muutamasta skissistä, luotan enemmän niihin, jotka ovat kyseisiä kuvia kauemmin katsoneet.

    Mutta miksi sitten kansaa (ja päättäjiä) yritetään kaikin keinoin harhauttaa niillä vähillä havainnekuvilla?

    Uusimman kaavoituskatsauksen kannessa on pasilan torneja. Taustalle ei ole kelvannut Itä-Pasila vaan siellä näyttää olevan presidentinlinnan ympäristön rakennuksia. Maanpinta ja betonikansi on taidettu kuvata ikoneista tutulla käänteisellä perspektiivillä.

    Jos kerran havainnekuvia tehdään, olisi hyvä antaa niillä mahdollisimman rehellinen kuva tulevasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Evert The NeveRest kirjoitti 9.4.2010 kello 19:46

    Miksei tuolle hotellille olisi voinut antaa rakennusluvan. Se on samaa sarjaa kuin Ympyrätalo, Makkaratalo, Sanomatalo, Kiasma ja mitä näitä tönöjä on – Musiikkitalo! eli tämä http://www.musiikkitalo.fi/kuvagalleria

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Ville kirjoitti 9.4.2010 kello 20:54

    Mikko H: “…muotokieli vaikuttaa silti loodalta Aallon pieteetillä suunnittelemiin betonikaariin ja -holveihin verrattuna.”

    Ironista kyllä, Aallon suunnittelema Enso-Gutzeitin talo niputetaan nyky-aikalaisten kritiikissä juuri sellaiseen lasi-teräs-laatikkoarkkitehtuuriin, jota Suomeen (~puoli vuosisataa sitten) halusivat rakentaa Aaltoon vihamielisesti suhtautuvat arkkitehdit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Juha kirjoitti 9.4.2010 kello 22:38

    “Lausunnot (ei puoltanut) antanut virolainen arkkitehti oli ainakin Tallinnan suhteen päinvastaista mieltä.”

    Tallinnassa on tietysti keskusta sillisalaatti hyvinkin modernia ja neukkuaikaista (ja vielä vanhempaa), eikä ole kaunista, mutta Tallinnassa on laaja vanhakaupunki, jonka kanssa Helsingin on paha kilpailla.

    Helsingissä ei ole vaikuttavaa keskustaa. Eikä asialle ole enää paljoa tehtävissä. Mutta jäljellä olevat mahdollisuudet kannattaisi hyödyntää, eikä jättää väliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Mikko H kirjoitti 10.4.2010 kello 0:50

    Tässä se vika taitaa olla – nimenomaan hinnastossa. Lasilaatikko tulee kait sitten aina halvemmaksi kuin uniikit orgaaniset muodot (kiitos kaunis Mikko H termistä! olin kovasti pohtinut miten tuota arkkitehtuurityyliä nimittäisi). Kiasma vähän yrittelee oikeaan suuntaan, ja Kiasmasta pidänkin.

    Eipä ollut termi oma, eikä mikään erityinen termi muutenkaan. Raili ja Reima Pietilä niputetaan ainakin joissain yhteyksissä ‘orgaanisen arkkitehtuurin’ nimikkeen alle. Ns. Oulun koulun regionalismista Reima Pietilä taisi sanoutua osittain irti. Pietilähän on kirjoittanut jonkin verran, joten varmaan hänen omaa terminologiaansa voi opiskella. Holl on kaiketi luokiteltu lähinnä yksikertaisesti modernistiksi, jos tuo nykyään enää mitään tarkoittaa, ja Gehry dekonstruktivistiksi. Gehry kuuli opiskeluvaiheessa Aallon luentoja Yhdysvalloissa ja on usein maininnut Aallon omasta mielestään parhaaksi arkkitehdiksi.

    Sinänsä ei ole kumma, jos Gehry-tyyliset kiemurat puuttuvat hinnastosta. Hänen rakennuksissaan on ollut aika vakavia teknisiä ongelmia, joiden korjaamisen maksamista on Amerikassa selvitetty raastuvissa.

    Mikko H, ne desing hotellit tuppaa olemaan yleensä aika pieniä. Engelin mittakaavalla tuolla tontilla olisi muuten kaksi tai jopa kolme korttelia.

    Juu, mutta tämä esitetty suunnitelma ei ollut mikään pieni helsinkiläiseksi hotelliksi, varsinkaan ennen madaltamista. Muutenkin design-hotellin konsepti vaikutti hieman ontolta, kun lähtökohta tuntuu olevan gryndaus eikä se, että hotelliyrittäjä haluaisi nimenomaan tarjota jonkun design-elämyksen.

    Selvennykseksi siis sanottakoon, että kannatan ehdottomasti rakentamista pienemmissä paloissa ja vaikka vanhan ruutukaavan mukaisia kortteleita. Tarkoitin aiemmalla viestillä vaan sitä, että koko nykyinen koneisto on viritetty tekemään jotain muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Anna-Liisa kirjoitti 10.4.2010 kello 9:53

    Paljastin orgaanisen arkkitehtuurin mentävän aukon tietämyksessäni. Tarkoitan termiä, nuo nimet ja rakennukset ovat toki tuttuja. Hämmästyn itsekin sitä, miten vähän olen opiskellut arkkitehtuurin historiaa siihen nähden, että se kiinnostaa minua kovasti. Taas olen kiitollisuudenvelassa Mikko H:lle. Linkataas taas:

    Wikipedia: Orgaaninen arkkitehtuuri
    Opetushallituksen etälukiomateriaalia
    Kotitieto.fi: Orgaaninen arkkitehtuuri – paras artikkeli aiheesta. Kotitieto Oy on osa Fonectaa, rakennusalan firmoille tarkoitettu sivusto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Saara kirjoitti 10.4.2010 kello 11:53

    Juha:

    Helsingissä ei ole vaikuttavaa keskustaa. Eikä asialle ole enää paljoa tehtävissä. Mutta jäljellä olevat mahdollisuudet kannattaisi hyödyntää, eikä jättää väliin.

    Sehän juuri olisi pahin mahdollinen siirto vaikuttavan keskustan rakentamisen näkökulmasta, että harvinaiselle vapaana olevalle paikalle tehtäisiin ikävä ja ei-vaikuttava rotisko. Sen jälkeen mahdollisuudet saada vaikuttava keskusta olisivat entistä huonommat.

    Seurasin valtuustokeskustelua aiheesta, ja osa puhujista tuntui pitävän tätä jonkinlaisena “viimeisenä mahdollisuutena” saada paikkaan rakennus. Haloo? Kenties mahdollisuus on heidän uransa viimeinen, mutta tuskin kuitenkaan viimeinen ennen maailmanloppua. Rakentavatko he Helsinkiä helsinkiläisille vai itselleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Tuomas S. kirjoitti 10.4.2010 kello 17:14

    Seurasin valtuustokeskustelua aiheesta, ja osa puhujista tuntui pitävän tätä jonkinlaisena “viimeisenä mahdollisuutena” saada paikkaan rakennus.

    Kyllä, varsinkin vihreiden Kimmo Helistö tuntui lähtevän siitä kummallisesta näkökulmasta, että vaihtoehdot ovat joko hotellin rakentaminen tai sitten tontin jättäminen silleen loppuhistorian ajaksi. Kenelläköhän se massapsykoosi oli päällä?

    En usko että kukaan on eri mieltä siitä, että sitä rantaa pitäisi elävöittää. Ja omana mielipiteenäni ne ruotsinlaivat voisi siirtää jonnekin muualle. Varsinkin autolautat tuovat kukin kerrallaan satoja autoja liikenteellisesti ehkä Suomen hankalimpaan paikkaan. Tästäkin on tietysti täälläkin puhuttu jo väsymykseen asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Ville kirjoitti 10.4.2010 kello 21:49

    Tuomas S. : “Ja omana mielipiteenäni ne ruotsinlaivat voisi siirtää jonnekin muualle.”

    Kuten Osmo viisaasti lausui, “Kaupunkisuunnitteluvirasto on pääsääntöisesti oikeassa, mutta kuten sanoin, vain pääsääntöisesti.”

    Autolauttojen siirtäminen Länsisatamaan oli jo virhe. Autolauttojen jättäminen siirtämättä Sörnäisten satamaan Eteläsatamasta ja Katajanokalta on myös iso virhe. Koko kaupungin organisaation halvaannuttaa eri virastojen välinen nokkapokka, mutta näyttää pahasti siltä, että kaupunkisuunnitteluviraston sisälläkin eri alueiden suunnittelupäälliköt eivät kykene keskustelemaan kesekenään. Tai sitten viraston johto ei tee työtään, vaan keskittää kaiken tarmonsa ja aikansa erinäisiin hotelli-, kappeli- (se Kampin surullisenkuuluisa hanke) ym. projekteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Tuomas S. kirjoitti 11.4.2010 kello 12:31

    Autolauttojen siirtäminen Länsisatamaan oli jo virhe.

    Vaikea sanoa, itse luulisin kyllä Länsisataman olevan parempi vaihtoehto. Siinä on kuitenkin kohtuu välityskykyinen katuverkko ja Länsiväylän pää suhteellisen lähellä. Ja ihan omasta esteettisestä näkökulmastani rumat ruotsinlaivat ovat silloin kauempana keskustasta, mikä on parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Ville kirjoitti 11.4.2010 kello 14:46

    Länsisataman vieressä on valitettavasti aika iso asuinalue – jota vielä laajennetaan tuntuvasti – jonka liikenne risteää sataman liikenteen kanssa. Lisäksi Espoosta ja Espooseen suuntautuva liikenne riittää tukkimaan Länsiväylän ja Mechelininkadun. Koko eteläisen kantakaupungin liikenne vielä tähän päälle. Lisäksi Länsiväylän varrelle on suunnitteilla yhä lisää asuin- ja toimitilarakentamista. Satamatoiminnoista aiheutuva liikenne on ihan turha lisäkiusa, kun sen voisi ihan hyvin siirtää “väljemmille vesille”. Suurin osa rekoista, busseista ja henkilöautoista, jotka tulevat tai menevät suuntaa kantakaupungin ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Kutoja kirjoitti 10.8.2010 kello 18:27

    Pahoittelut vanhan aiheen nostosta, mutta hesarissa on uutinen Töölönlahden kaavoitus kämmistä.

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6nlahdelle+kaavailtu+Alman+talo+vaatisi+junaraiteen+purkamista/1135259220805

    Jos alueen kaavaan joutuu suunnittelemaan uudestaan, voisiko design hotellille varata paikan sieltä?

    Sanomatalon ja Musiikkitalon vieressä Sveitsiläinen risti olisi oikeastaan aika hienon näköinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus