Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.4.2010
Investointiohjelma
Tälläkin blokilla esille otettu Topeliuksenkadun ratikka palasi ohjelmaan esittelijän muutettua ehdotustaan. Kiitän tpyyluomaa tarkkanäköiysyydestä. Muuten esityksen mukaan. Lue lisää
Tuijalle vinkki tuottavuusohjelmaan
Matkaan taas junalla Lahteen. Intercityjunassa klo 8:12 on säännöllisesti perässä vankienkuljetusvaunu. En tiedä, millaista vankilaumaa sillä kuljetetaan, mutta Lahdessa vastassa on yksi poliisiauto. Koskaan ei ole tarvittu kahta. Sen kerran, kun olen nähnyt, junasta on talutettu autoon yksi vanki. Ehkä toinen viedään Kouvolaan asti.
Olisiko vangin kuljettamiseen olemassa halvempi ratkaisu kuin oma yksityinen junanvaunu?
Onko puolueiden välillä ideologisia eroja
Vastaukseni HS-raadin kysymykseen
Puolueiden välillä on tosiasiassa suuria ideologisia eroja. Havaitsin sen SATA-komiteassa, jossa jouduin yllättymään kokoomuksen todella kovista asenteista; puolue katsoi maailmaa ylemmän keskiluokan etujen kautta. Julkisista puheenvuoroista olin saanut molemmista aivan eri käsityksen. Lue lisää
Suomen paras
Vähän omakehua:
Cision Oy on rankannut pohjoismaiset poliittiset blogit käyttäen rajauksena sitä, etteivät lehtien toimittajien omat blogit kelpaa kilpailuun.
Tämä blogi valittiin Suomen parhaaksi. Suomalaisista blogeista toiseksi parhaaksi valittiin valittiin Jyrki Kasvin blogi.
Katso uutinen tästä. (Löytyy sieltä aika alhaalta)
Kelluva korpitaaleri?
Keskustelu markkinoilla määräytyvistä palkoista ohjautui alueille, joista olen kirjoittanut ennenkin. Laitan tähän muistin virkistämiseksi Suomen Kuvalehden kolumnini kymmenen vuoden takaa.
Kysymys optimaalisesta valuutta-alueesta oli kuuma aihe Suomen liittyessä Euro-alueeseen. Valuutta-alue ei ole optimaalinen, jos sen toisessa osassa tarvittaisiin matalia korkoja laman voittamiseen ja toisessa korkeita korkoja ylikuumenemisen estämiseen.
Ehkä Eurooppa ei ole optimaalinen valuutta-alue, mutta olisiko edes Suomi? Eivätkö erot suhdannetilanteessa ole Suomen sisällä paljon suuremmat, kuin ovat eri Euroopan maiden välissä? Ovatko Espoo ja Kainuu muka samassa suhdannetilanteessa? Lue lisää
Bussikuskit lakossa paikallisen sopimisen puolesta
Helsingin Bussiliikenteen työnseisaus on omalla tavallaan erikoinen. Ongelma on vanha. Kaupungilla on oma työehtosopimus, joka on vanhoille kuljettajille parempi kuin AKT:n sopimus, mutta nuoremmille kuljettajille huonompi kuin AKT:n Ero ei ole niinkään palkassa, ymmärtääkseni AKT:n sopimus antaa paremman liksan, vaan työajoissa. HBL:llä on käytössä ikimuistoinen käytäntö, että vanhat kuljettajat saavat valita ensin päältä mukavimmat reitit ja parhaat vuorot ja nuoret saavat sen, mitä heille jää. Yleensä hyvin rikkonaisen työpäivän, jossa on paljon hyppytunteja. Työnantajan mukaan HBL:n sopimus tarjoaa paremmat edut sairauslomien osalta, mitä se sitten tarkoittaakin. HBL:n on tämän vuoksi vaikea saada kuljettajia, koska uusi kuljettaja tietää joutuvansa koiran virkaan. Lue lisää
Tuhannes artikkeli
Kirjoitus “Jos palkat määräytyisivät markkinoilla” oli tämän blogin tuhannes postaus sen jälkeen, kun avasin blogin keväällä 2007.
Hyväksyttyjä kommenttipuheenvuoroja on kertynyt 41 470 eli keskimäärin yli 40 artikkelia kohti.
Käyntejä on ollut yhteensä 1 781 851
Nykyisin käyntejä on noin 20 000 viikossa.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.4.2010
Liikenneinvestoinnit 2011 ja investointiohjelma 2011-2015
Suurimmat joukkoliikenteen investoinnit ovat Ratikka Laajasaloon (200 M€) ja ratikka Kampista Länsiterminaaliin (19 M€) Liikenneväyliin solahtaa kaupungin rahaa 270 M€. Pyöräteitä tehdään 14 miljoonalla. Ensi vuoden suurin hanke on Mechelinkadun pyörätie. Pyörätiepolitiikan muutos viivästyttää investointeja, joten kaikkea varattua rahaa ei saada menemään uusiin hankkeisiin. Siksi sitä käytetään vanhojen parannuksiin, mikä voikin olla tähdellisempää.
Topeliuksenkadulle ei laiteta ratikkakiskoja, joten Elina joutuu odottamaan Munkkivuoren ratikkaa. Lue lisää
Jos palkat määräytyisivät markkinoilla
Työ on erilainen tuotannontekijä kuin muut tuotannontekijät, koska ihmisen hyvinvointi on koko talouden päämäärä. Siksi palkat ovat eri asia kuin muut hinnat. Olen varsin vakuuttunut siitä, että maailmasta ei tulisi onnellisempaa, jos palkat määräytyisivät spot-hintoina päivittäisillä markkinoilla. Mutta kuvitellaanpa maailma, jossa näin tapahtuisi. Vaihtoehto olisi huono, mutta ei tasaisesti huono. Lue lisää
Lakko-oikeus ja tulonjako
Malthusilaisten yhteiskuntateorioiden aikana – joihin perustui sekä klassinen kansantaloustiede että Marxin ajattelu – vapailla markkinoilla työväestö oli tuomittu kurjuuteen, koska jos oli tyytymätön palkkaansa, aina oli tehtaan portilla joku, jolle se palkka riitti. Työväestön tarjonta ylitti kysynnän ja palkkataso oli sen mukainen.
Yleisen kurjuuden voittamiseen ja palkkatason nostamiseen tarvittiin järjestäytymistä ja lakkoase. Se ilmeisesti tuotti talouden kasvua, koska jos Fordin työntekijöillä ei ollut varaa ostaa autoja, ei niitä kannattanut niin paljon valmistaakaan. Lakolla saavutetut edut olivat melko kiistattomasti pois omistajilta, jos yleensä keltään. Lue lisää
