Osa somaleista menestynyt varsin hyvin

Viimeaikaises­sa keskustelus­sa pako­laiset ja heistä eri­tyis­es­ti soma­lit on leimat­tu pelkik­si sosi­aal­i­tur­val­la loisiviksi kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa eläviksi yhteiskun­nan eläteik­si. Mieliku­va on kovin vääristynyt. Suvi Lin­nan­mä­ki-Koskela Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­ses­ta on tutk­in­ut vuosi­na 1989–93 maa­han tullei­den maa­han­muut­ta­jien asum­isuraa. Varsin moni on vauras­tunut mikä näkyy myös asum­isolois­sa. Noina vuosi­na Suomeen tulleista soma­leista nyt esimerkik­si 36 pros­ent­tia asui vuon­na 2007 omis­tusasun­nos­sa. Iranista ja Afgan­ista tulleista omis­tusasun­nois­sa asui peräti 48 pros­ent­tia. Aika hyvin ”luku­taidot­tamil­ta kameli­na­ja­jil­ta”, sil­lä pako­laisil­la on har­voin mukanaan pääo­maa hei­dän tul­lessaan maahan.

Kat­so kalvot tästä.

168 vastausta artikkeliin “Osa somaleista menestynyt varsin hyvin”

  1. En ota kan­taa noiden luku­jen oikeel­lisu­u­teen. Ainakin ope­tus­lau­takun­takol­le­gani Mukhtar Abib sanoi niiden ole­van puppua.

    Sen sijaan huo­maut­taisin siitä seikas­ta, että 80–90-lukujen tait­teessa saa­puneet soma­lit eivät olleet luku­taidot­to­mia kameli­na­ja­jia, eikä sel­l­aista ole kukaan väit­tänytkään. He oli­vat Siad Bar­ren virkamies- ja soti­laseli­it­tiä, joka oli toverisopimuk­sel­la opiskele­mas­sa Neuvostoliitossa.

    Sen sijaan täl­lä het­kel­lä Suomeen tule­vista soma­leista on maa­han­muut­tovi­ras­ton yli­jo­hta­jan arvion mukaan luku­taidot­to­mia 85–90 pros­ent­tia. Per­heeny­hdis­tämishake­muk­sia soma­lit jät­tävät kuukausit­tain n. 300. Jos olete­taan (opti­mistis­es­ti), että jokainen hake­mus käsit­tää yhden per­heen­jäse­nen, tämä merk­it­see jatkos­sa 3600 per­heen­jäsen­tä vuosit­tain. Jos olete­taan, että soma­le­ja saa­puu lisäk­si tur­va­paikan­hak­i­joina nyky­tah­tia eli n. 2000 kpl vuodessa, päästään mukavi­in vuosit­taisi­in lukuihin.

    Kehi­tys ei tietenkään ole lin­eaarista. Soma­liy­hteisön räjähdys­mäi­nen kasvu lisää Suomen houkut­tele­vu­ut­ta lähtöä suun­nit­tele­vien silmis­sä, joten vir­ta tulee kiihtymään, kunnes Suo­mi joko pysäyt­tää sen ja kunnes rahat loppuvat.

    5000 uut­ta luku­taido­ton­ta ihmistä joka vuosi. Se on aika paljon. Työl­listymisen­nuste muuhun kuin siivoustyöhön on melko heikko, eikä siiv­ot­tavaa riitä aivan kaikille, ellemme rupea sotke­maan paljon nyky­istä ahkerammin.

  2. Tilas­tokeskuk­sen tutkimuk­sen (Poh­jan­pää et al 2003) mukaan sil­loises­sa tilanteessa 98% pääkaupunkiseudun soma­leista asui vuokra-asun­nois­sa. 1% omistusasunnoissa.

    Han­na Vir­ta­nen Helsin­gin Yliopis­tol­ta viit­taa vas­taavi­in lukui­hin vuon­na 2008 (viitat­en mm. Lank­i­nen 2006, Junt­to 2005)

    Tuo linkit­tämäsi kal­vo ei nyt ker­ro paljoa. Ei erit­tele yksit­täis­ten ryh­mien suu­ru­ut­ta, eikä paljoa muu­takaan. Jugoslavia ja Afrik­ka sekä Irak ja Viet­nam on niputet­tu yhteisik­si ryh­mik­si, mikä vaikut­taa hyvin kummalliselta.

  3. Tuona aikana maa­han tulleil­la soma­leil­la on varsin hyvä koulu­tus. Tuli­vathan he Neu­vos­toli­iton yliopis­toista. Täl­lä het­kel­lä muut­ta­va väestö on perin eri­laista. Maa­han­muut­tovi­ras­ton mukaan 80–90 ‑pros­ent­tis­es­ti lukutaidotonta. 

    Kokon­ais­ti­lanne on se, että n. 1 pros­ent­ti kaik­ista soma­leista asuu omis­tusasun­nos­sa, joten Lin­nan­mä­ki-Koske­lan tilas­to on harhaan­jo­hta­va, joskin ehkä sinän­sä totta. 

    Tässä Pekka Vuori Helsin­gin kaupuin­gin tietokeskuk­ses­ta. Slide 9

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ee3f57804e7244e09a45ba678a385f98/Tietoja_ulkomaalaisista2009_pekka_vuori.pdf?MOD=AJPERES

  4. Jatkoa:

    Vuon­na 1993 Suomes­sa asui 2912 soma­lialais­taus­taista. Nämä oli­vat Suomes­sa syn­tyneitä luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki tulleet Suomeen vuosi­na 1991–1993. (Lähde wikipedia)

    Tästä 2912:n joukos­ta edelleen hengis­sä ole­vista ja Suomes­sa asu­vista soma­leista, tuon Lin­nan­mä­ki-Koske­lan “tasaväliotok­sen” (voitko sel­ven­tää tilas­toti­eteil­i­jänä, mitä tuo tarkoit­taa?) perus­teel­la näistä siis asu­isi nyky­isin 36% omis­tusasun­nos­sa, mikä tarkoit­taisi esimerkik­si 1500 hen­gen suu­ruis­es­ta pop­u­laa­tios­ta reilua 500 henkeä. Soma­lien määrä Suomes­sa on ollut Lin­nan­mä­ki-Koske­lan tutkimusvuon­na 2007 n. 8000 henkeä. 500/8000 olisi jo itsessään reilun 6%. Tämäkin olet­taen, että kukaan Suomes­sa syn­tynyt soma­li, tai Suomeen vuo­den 1994 jäl­keen tul­lut soma­li ei asu­isi omis­tusasun­nos­sa. Samaan aikaan muut tutkimuk­set anta­vat soma­lien omis­tusasumisen pros­en­tik­si n. 1%, max. 2%? (PK-seudun ja muun Suomen tutkimuk­sista erit­telemisen merk­i­tys on vähäi­nen, kos­ka soma­lit asu­vat pääosin PK-seudulla)

    Näitä on vaikea saa­da sopi­maan yhteen tois­t­en­sa kanssa. Joko Lin­nan­mä­ki-Koskela on väärässä, use­ampi muu tutk­i­ja mm. tilas­tokeskus on väärässä, tai sit­ten Suomeen vuosi­na 1991–1993 tulleista soma­leista val­taosa, siis hyvin selkeä enem­mistö, on pois­tunut maas­ta ja tuo 36% on saatu las­ket­tua niin pien­estä jäl­jelle jääneestä otan­nas­ta, että sen merk­i­tys jää ana­lyyt­tis­es­ti hyvin vähäisek­si. Tätä Lin­nan­mä­ki-Koske­lan kal­vo ei erittele.

    Tai sit­ten on jotain, mitä itse en nyt tajua.

    Hal­la-ahon retori­ik­ka luku­taidot­tomista kame­likuskeista johon viitan­net, on toki hänelle tyyp­il­listä ja asi­a­ton­ta kie­lenkäyt­töä, jon­ka aitona pon­ti­me­na toden­näköis­es­ti on liet­soa vihaa, mut­ta muis­taak­seni hän kuitenkin asi­ata­sol­la viit­tasi johonkin ihan validi­in läh­teeseen kuten maa­han­muut­tovi­ras­to, jon­ka mukaan maa­han tule­vista soma­leista selkeä val­taosa olisi luku­taidot­to­mia (85–90%).

  5. No mut­ta, jos Mukhtar Abib sanoo että luvut on pup­pua, niin läh­teek­si ilmoite­tut “väestörek­ister­i­tiedot täy­den­net­tynä vero­hallinnon osake­huonei­s­torek­isterin tiedoil­la” täy­tyy olla pielessä. Kun taas maa­han­muut­tovi­ras­ton johta­jan erit­telemätön yhden lauseen lain­aus lehti­ju­tus­sa taas on tiukkaa dataa.

    Toki luvut voivat olla väärin, tilas­tois­sa ja niiden tulk­i­nas­sa on ongelmia, jne. mut­ta jotenkin valikoivaa tuo kriittisyys.

  6. Osmo:

    Viimeaikaises­sa keskustelus­sa pako­laiset ja heistä eri­tyis­es­ti soma­lit on leimat­tu pelkik­si sosi­aal­i­tur­val­la loisiviksi kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa eläviksi yhteiskun­nan eläteiksi. 

    Mitä keskustelua olet seu­ran­nut? Minus­ta hei­dät on lähin­nä leimat­tu suo­ma­lais­ten rasis­min uhreik­si. Mik­si soma­lit halu­taan nähdä eri­tyisko­htelua tarvit­sev­ina uhreina tai taakkana? He ovat täysi­järk­isiä ihmisiä, jot­ka kykenevät itse otta­maan vas­tu­un omas­ta elämästään ja kotou­tu­mis­es­taan, ja itse hei­dän pitää se myös tehdä. Me suo­ma­laiset voisimme lopet­taa soma­lien pitämisen silmätikkuina tässä sinän­sä tarpeel­lises­sa maahanmuuttokeskustelussa.

  7. Vaik­ka mä oon aika ambiva­lent­ti maa­han­muu­ton suh­teen, niin ärsyt­tää kyl­lä nämä jatku­vat idioot­ti­maiset argumentit.

    Vähän niinku jenkeis­sä: hei kat­tokaa miten hyvin koulute­tut intialaiset ja kiinalaiset maa­han­muut­ta­jat pär­jää. Ottakaamme siis lisää koulut­ta­mat­to­mia maa­han­muut­ta­jia Meksikosta!

  8. Eli­na: “Kokon­ais­ti­lanne on se, että n. 1 pros­ent­ti kaik­ista soma­leista asuu omis­tusasun­nos­sa, joten Lin­nan­mä­ki-Koske­lan tilas­to on harhaan­jo­hta­va, joskin ehkä sinän­sä totta.”

    Pain­otet­takoon vielä, että tuo Lin­nan­mä­ki-Koske­lan tilas­to voi olla tot­ta (toisin sanoen matemaat­tis­es­ti yhteenso­vitet­tavis­sa näi­den muiden tilas­to­jen kanssa, joista Eli­na mainit­si jälleen yhden lisää) vain siinä tapauk­ses­sa, että vuosi­na 1991–1993 Suomeen tulleista vajaas­ta kolmes­ta tuhannes­ta soma­l­ista yli kak­si tuhat­ta on joko kuol­lut tai pois­tunut maas­ta, ja sil­loinkaan vuosi­na 1994- tulleista kukaan ei saisi olla han­kkin­ut omis­tusasun­toa tai asua vuosi­na 1991–1993 tullei­den omis­tusasun­nois­sa. Tai muuten nuo use­at toiset samaan tulok­seen pää­tyvät tutkimuk­set ovat väärässä.

    Kun arvioi näitä yhteenso­vitet­tavia luku­ja, ja sitä, että jonkin/joidenkin niistä täy­tyy olla väärin, kään­tyy epäilys eit­tämät­tä Lin­nan­mä­ki-Koske­lan lukui­hin ja mah­dol­lis­es­ti isol­la kertoimella.

    Lisäk­si: Lin­nan­mä­ki-Koske­lan luvut soma­leille ovat hyvin lähel­lä val­taväestön luku­ja Helsingis­sä. Kun huomioidaan kuin­ka suuri osa val­taväestön omis­tusasun­noista on tul­lut per­in­töinä, tai säästetty/maksettu yli 14 vuo­den mit­taise­na aikana (L‑K: 1993–2007), niin tilas­to muut­tuu entistä epäilyttävämmäksi. 

    Tähän voisi toki vielä liit­tää tilas­ton vuosi­na 1991–1993 tullei­den soma­lien työl­listymis­es­tä Suomes­sa? Tilas­tokeskuk­sen mukaan hei­dän työt­tömyysas­teen­sa oli vuon­na 1996 78%, vuon­na 2000 49% ja vuon­na 2004 52%. Lisäk­si merkit­tävä osa yli 18-vuo­ti­aista oli kokon­aan työ­markki­noiden ulkop­uolel­la, mm. kotiäiteinä ja opiskelijoina.

    Näil­lä tilas­toil­la ei päästä 14 vuodessa 36% omis­tusasumiseen PK-seudul­la, jos­sa asun­not ovat kalli­ita. Lisäk­si pankit edel­lyt­tävät asun­to­lain­o­jen hak­i­joil­ta omia säästöjä, sään­nöl­lisiä tulo­ja, eikä ostet­ta­van asun­non vaku­uar­vok­si yleen­sä hyväksytä 70% enem­pää asun­non ostohinnasta.

    Ehkä nyt olen itse men­nyt nolosti vikaan tässä järkeilyssä, mut­ta lop­pu­väit­tämänä väitän, että Lin­nan­mä­ki-Koske­lan tilas­tot ovat hyvin merkit­tävästi virheellisiä.

    Osmo voinee sel­ven­tää, mik­si näin ei olisi.

  9. Min­ul­la on ollut koko urani aikana yksi (1) soma­liopiske­li­ja, ja hän oli, kun alun hienoiset kieleen liit­tyvät vaikeudet ylitet­ti­in, selkeästi keski­ta­soa fik­sumpi. Hän on parhaan tietoni mukaan men­estynyt sit­tem­min ihan hyvin opin­nois­saan ja työelämässä.

    Min­ul­la ei ole toisaal­ta mitään syytä olet­taa, että lehdis­sä esite­tyt luvut todel­la alhai­sista luku­taito­pros­en­teista nyky­isin maa­han­tule­vien soma­lien osalta oli­si­vat virheel­lisiä. Mielestäni tässä ei ole mitään eri­tyisem­pää ris­tiri­itaa. Pop­u­laa­tio, joka nykyään tulee maa­han, on rak­en­teeltaan eri­laista kuin se, jota tuli maa­han 90-luvun alkupuolella.

  10. Kalvoista kävi ilmi, että 30–40 % maa­han­muut­ta­jista oli hävin­nyt, kuol­lut tai muut­tanut maasta.

    Har­maaseen talouteen siir­tymi­nen ilmais­taan usein maas­ta­muu­tol­la. EU:ssa voi elää aika mukavasti har­maan talouden piiris­sä tekemäl­lä työtä kolmes­sa maas­sa vuodessa. Sil­loin ei täy­ty tuo 180 päivän vero­tu­soikeuspe­ruste mis­sään maas­sa eikä muutenkaan tiheään maa­ta vai­h­tavaa kyetä seuraamaan.

    Eikä val­tioil­la ole halu­akaan seu­ra­ta tätä porukkaa , sil­lä he muo­dosta­vat uuden hal­patyövoiman luokan, jon­ka luomiseen EU tähtää

  11. On hienoa, että suuri osa maa­han­muut­ta­jista työl­listyvät kun­ni­al­lisik­si veron­mak­sajik­si. Ter­ve­hdin ilol­la kau­pan kas­sal­la työsken­tele­viä uussuomalaisia.

    Hyvin mon­et maa­han­muut­ta­jista (esim. soma­l­i­t­ulk­it) kuitenkin työl­listyvät vain siitä syys­tä, että kieli­taidot­to­mia maa­han­muut­ta­jia on saa­punut rikas­tut­ta­maan meitä.

  12. Suo­raan sanoen tutk­i­ja, joka niput­taa kansal­lisu­udet noin jär­jet­tömäl­lä taval­la, ei vaiku­ta kovin luotet­taval­ta: Saha­ran eteläpuo­li­nen Afrik­ka ja enti­nen Jugoslavia, Irak ja Viet­nam? Öh?

    Afgan­istani­laisia on Suomes­sa asunut pysyvästi vuon­na 1990 KOLME kokon­aista yksilöä. (Lähde: Tilas­tokeskus, väestö)

    Graafin esit­tämi­nen ilman mitään viit­taus­ta frekvens­sei­hin on epämielekästä. 

    Ja pros­ent­tio­su­udet muutenkin vaikut­ta­vat aivan epäuskot­tavil­ta, minkä az onkin jo todis­tanut. Jot­ta nyt pysty­isin epäi­lyk­seni osoit­ta­maan var­masti todek­si, pitäisi tietysti saa­da Lin­nan­mä­ki-Koske­lan alku­peräi­nen aineis­to analysoitavaksi.

  13. Ihan kivo­ja kalvo­ja, niistä voisi olla jopa hyö­tyä, jos kalvos­sa kalvos­sa viisi olisi ilmoitet­tu otoskoot. 

    Erit­täin loogiselta vaikut­taa niput­ta­mi­nen tyyli­in. (sarkas­mia)
    Irak&Vietnam
    Iran&Afganistan
    Sahara&Jugoslavia

    Tuol­laiset tem­put ovat tyyp­il­lisiä tilastovilpille.

  14. az:

    …että vuosi­na 1991–1993 Suomeen tulleista vajaas­ta kolmes­ta tuhannes­ta soma­l­ista yli kak­si tuhat­ta on joko kuol­lut tai pois­tunut maasta,

    Suomes­ta on muut­tanut käsit­tääk­seni aika paljon soma­lei­ta pois, lisäk­si kri­teeri tutkimuk­ses­sa taitaa olla soma­lian kansalaisuus.

    Tähän voisi toki vielä liit­tää tilas­ton vuosi­na 1991–1993 tullei­den soma­lien työl­listymis­es­tä Suomes­sa? Tilas­tokeskuk­sen mukaan hei­dän työt­tömyysas­teen­sa oli vuon­na 1996 78%, vuon­na 2000 49% ja vuon­na 2004 52%. Lisäk­si merkit­tävä osa yli 18-vuo­ti­aista oli kokon­aan työ­markki­noiden ulkop­uolel­la, mm. kotiäiteinä ja opiskelijoina.

    Se että asuu omis­tusasun­nos­sa ei edel­lytä että itse on töis­sä. Kun­han taloudessa on joku maksukykyinen.

  15. tpyy­lu­o­ma,

    Noil­la työt­tömyysasteil­la (1991–1993 Suomeen tulleet) ei riitä niitä mak­sukyky­isiä siihen määrään per­heitä, mitä Lin­nan­mä­ki-Koske­lan luvut edel­lyt­täi­sivät. Tai sit­ten kak­sioi­hin on ahdet­tu kym­men­henkisiä per­heitä. Tai asun­to­ja on ostet­tu Siad Bar­ren aikakaudel­la ulko­maille kanavoiduil­la rahoil­la. Tämän lisäk­si monista eri soma­le­ja koske­vista tilas­toista pitäisi olla siiv­ot­tuna Suomen kansalaisu­u­den saa­neet soma­lit, mikä teo­ri­as­sa mah­dol­lis­taisi havaitun tilas­tovääristymän. Sil­loin vuosien 1991–1993 tuli­jat eivät vält­tämät­tä niis­sä kaikissa näky­isi ja yllä tehtyä suo­raa ver­ran­toa ei sil­loin voitaisi tehdä. Tämä voisi olla yksi seli­tys. Mut­ta kyl­lä ainakin Han­na Vir­ta­nen Stakes/Helsingin Yliopis­to puhuu “Soma­lias­ta muut­taneista” ja sanoo hei­dän vuokral­la asumisen­sa asteek­si 98%. Joku tutk­i­ja on nyt väärässä, yhteenso­vit­ta­mat­to­muudet ovat yksinker­tais­es­ti aivan liian suuria mit­talu­okaltaan, ja olisi yleisen totu­u­den­mukaisu­u­den vuok­si hyvä selvit­tää kuka tutk­i­ja. Jo em. tutkijan/tutkijoiden tule­vien tutkimusten kannalta.

  16. TM, maail­mas­ta tuskin löy­tyy yhtään maa­ta jos­sa luku­taidot­to­muus olisi 90%, esimerkik­si Unicefin tilas­to­jen mukaan pienin luku­taitoaste on Burk­i­na-Fasos­sa, 23%. Ja pienis­sä luvuis­sa merkit­tävä tek­i­jä on nais­ten luku­taidot­to­muus. Se että jostain maas­ta tulisi Suomeen väkeä jos­ta 90% on luku­taidot­to­mia, ja vielä suurin osa miehiä, tun­tuu äkkiseltään oudolta.

  17. Tässä Lin­nan­mä­ki-Koske­lan tutkimuk­ses­sa on vielä sel­l­ainenkin omi­tu­isu­us, että kyseessä on kansalaisu­u­den mukainen jaottelu.

    Pekka Vuoren ryh­mit­te­ly on tehty äidinkie­len mukaan.

    Kyl­lähän suurim­mal­la osal­la 1989–1993 Suomeen saa­puneista soma­leista on ollut vuon­na 2007 Suomen kansalaisu­us. Eli niistä, joil­la ei ole, omis­tusasun­to on 36 pros­en­til­la. Tämän joukon­han täy­tyy olla häviävän pieni?

  18. Hmmm…mitenköhän nämä islami­nuskoiset ovat asun­ton­sa rahoit­ta­neet kun eiväthän he voi pankil­ta rahaa laina­ta. Koron­per­im­i­nen­hän on kiel­let­tyä islamis­sa. Haram. 

    Sen­hän takia he juuri puuhail­e­vat omia islami­laisia pankke­jaan, jot­ka “eivät korkoa peri”.

  19. Olisiko pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la asu­vista soma­leista poikkeuk­sel­lisen monel­la omis­tusasun­to? Pie­nil­lä paikkakun­nil­la asun­not ovat halvem­pia ja ensim­mäisel­lä asuin­paikkakun­nal­laan töi­hin päässeet ovat toden­näköisem­min jääneet sinne asumaan kuin työt­tömäk­si jääneet.

  20. Soitin tutk­i­ja Lin­nan­mäelle ja kysyin, miten tuo tutkimus on tehty ja miten se voi poike­ta niin paljon Helsin­gin kaupun­gin tilastoista.
    Kyse on tehty maa­han tulleista sen het­kisen kansalaisu­u­den perus­teel­la. Näistä soma­lian nyky­isiä tai entisiä kansalaisia on Suomes­sa jäl­jel­lä run­saat 1500. Kun heistä on otet­tu 30 %:n otos, otok­ses­sa on noin 500 henkeä, joista 36 pros­ent­tia asuu omis­tusasun­nos­sa. Kos­ka tasaväl­i­tots on otok­se­na harha­ton, voidaan päätel­lä, että noina aikoina maa­han tulleista soma­leista asuu omis­tusasun­nos­sa siis liki 600. Val­taosa heistä on Helsin­gin ulkop­uolel­la. Tämä selit­tää eron Helsin­gin kaupun­gin lukuihin.
    On tot­ta, että nuo vuosikymme­nen alus­sa lähin­nä entis­eswtä neu­vos­toli­itos­ta tulleet ovat jakau­mal­taan eri­laisia kuin viime vuosi­na tulleet, mut­ta Eli­nan tieto, että otok­ses­ta olisi kar­sit­tu pois kaik­ki Suomen kansalaisu­u­den saa­neet, ei yksinker­tais­es­ti voi pitää paikkaansa — eikä kalvois­sa myöskään niin sanota.

  21. Osmo Soin­in­vaara:

    Näistä soma­lian nyky­isiä tai entisiä kansalaisia on Suomes­sa jäl­jel­lä run­saat 1500. Kun heistä on otet­tu 30 %:n otos, otok­ses­sa on noin 500 henkeä, joista 36 pros­ent­tia asuu omis­tusasun­nos­sa. Kos­ka tasaväl­i­tots on otok­se­na harha­ton, voidaan päätel­lä, että noina aikoina maa­han tulleista soma­leista asuu omis­tusasun­nos­sa siis liki 600. 

    Mik­siköhän täl­laisen asian selvit­tämiseen on halut­tu käyt­tää otan­ta­tutkimus­ta? Myös kokon­ais­tutkimus oltaisi­in — kiitos Suomen kat­ta­van väestörek­isterin, vero­tusti­eto­jen ja vas­taavien — voitu tehdä varsin helposti.

    Oliko tätä perustel­tu jol­lain tavoin?

    Kari

  22. Eli tästä Lin­nan­mä­ki-Koske­lan aineis­tos­ta tulee kuusi pros­ent­tia kaik­ista soma­li­ataus­tai­sista henkilöistä Suomessa. 

    Lin­nan­mä­ki-Koskela voisi selvitel­lä kol­le­gansa Pekka Vuoren kanssa Helsin­gin tietokeskuk­ses­sa, mis­tä moinen ero havainnoissa. ’

    Vuoren aineis­tossa omis­tusasu­jia on yksi prosentti.

    1. Eli­na. Tiedätkö mikä on otos? Tänään julka­istus­sa hom­malais­ten tutkimuk­ses­sa on siis mielestäsi kyse 0,04 pros­en­tista suo­ma­laisia? Se ei siis mielestäisi kuvaa mitään?

  23. ;Val­taosa heistä on Helsin­gin ulkopuolella.

    Tässä lie­nee se salaisu­us. Niil­lä soma­leil­la joil­la on varaa omis­tusasun­toon ei var­maan useim­mis­sa tapauk­sis­sa ole varaa omis­tusasun­toon Helsingis­sä, vaan asun­to oste­taan jostain ympäryskun­nas­ta jos kyse on pk-seudul­la asu­vista. Näin­hän se on alem­pi­in tulolu­okki­in kuu­lu­vien kan­ta­suo­ma­lais­tenkin kanssa, etenkin jos tarkastel­laan vain lap­siper­heitä. Ei tai­da kovin mon­ta duu­nar­iper­het­tä asua omis­tusasun­nos­sa Helsingis­sä in the first place.

    Mitä tulee väit­teeseen 80–90 % luku­taidot­to­muud­es­ta, se perus­tunee puh­taasti Har­ri­son-Stet­son-metodi­in, ei mihinkään tutkimusti­etoon. CIA World Fact­bookin mukaan soma­l­im­i­esten luku­taito­pros­ent­ti v. 2001 oli 49,7 % ja nais­ten 25,8 %. Vaik­ka pros­ent­ti on voin­ut hyvinkin heiketä sen jäl­keen, on epä­to­den­näköistä että se niin paljon olisi laskenut että ottaen huomioon emi­groitu­van väestön miesvoit­toisu­u­den ja lievän pain­ot­tumisen parem­min koulutet­tuun väkeen huomioon ottaen se tässä ryh­mässä olisi vain 10–20 %, kun vaikka­pa Afgan­istanistakin Suomeen tule­vien maa­han­muut­ta­jien luku­taito­pros­ent­ti on Pako­lais­neu­von­nan tieto­jen mukaan n. 28 %. Afgan­istanis­sa on sodit­tu pitem­pään kuin Soma­lias­sa, koul­u­laitok­sen lähtö­ta­so ennen sotaa oli mata­lampi ja koulu­tus­vas­tainen Tale­ban piti maa­ta hal­lus­sa pitem­pään ja totaalisem­min kuin hei­dän soma­lialainen “vel­jesjär­jestön­sä” al-Shabaab. Käsit­tääk­seni al-Shabaab ei ole myöskään yhtä mil­i­tan­tin koulu­vas­tainen kuin Tale­ban, vaik­ka onkin eri­laisia rajoituk­sia kouluille aset­tanutkin. Suomeen tullei­den afgan­istani­lais­pako­lais­ten luku­taito vas­taa melko tarkoin vuon­na 2000 vallinnut­ta tasoa, joten sikäli ei ehkä ole syytä olet­taa että Soma­lias­sakaan tilanne olisi aivan dra­maat­tisel­la käyräl­lä vuodes­ta 2001 heikentynyt.

  24. Enpäs uskaltaisi millekään muulle pal­stalle kom­men­toi­da soma­lien men­estymistä ilman pelkoa jou­tu­mis­es­ta rasistileimatuksi.

    Tääl­läkin kom­men­toin vain, että en tiedä soma­lien men­estymis­es­tä Suomes­sa yhtään mitään.

    Sen kuitenkin sanon, että aika uskali­aasti Osmo Soin­in­vaara käyt­tää tilastoja. 

    Onko­han ilmas­toa­siois­sa käytet­ty tilas­to­ja yhtä luovasti?

  25. Huo­maut­taisin, että tuo “luku­taito” ei ole mikään yksikäsit­teinen vakio.

    Kos­ka en jak­sa kaivaa alku­peräistä lähdet­tä, viit­taan tähän:
    http://www.mintc.fi/web/fi/julkaisu/view/820647

    Lainaan:
    “Yleinen kansainvälinen tilas­toin­ti luku­taitoinen tarkoit­taa tasoa 1, joka ei kui-
    tenkaan vielä tarkoi­ta, että pysty­isi ymmärtämään ja hyödyntämään edes yksin-
    ker­taista kir­joitet­tua tek­s­tiä (esim. lääkkeen annostelu).”

    “Suomes­sa työikäisistä lähes kak­si kol­mannes­ta ylsi tasolle 3 tai yli. Luku on sa-
    maa tasoa kuin useim­mis­sa muis­sa kehit­tyneis­sä länsimaissa. Yli kolmannes
    työikäisistä ei kykene kun­nol­la käyttämään inter­ne­tiä omaan opiskelu­un ja asi-
    oimiseen.Suomessa työikäisistä lähes kak­si kol­mannes­ta ylsi tasolle 3 tai yli. Luku on sa-
    maa tasoa kuin useim­mis­sa muis­sa kehit­tyneis­sä länsimaissa. Yli kolmannes
    työikäisistä ei kykene kun­nol­la käyttämään inter­ne­tiä omaan opiskelu­un ja asi-
    oimiseen. Tietotekni­ikan käyttöopetus ei ratkaise ongel­maa, kun ongel­ma on
    puut­teelli­nen perus­luku­taito. Tällä kaikel­la on huo­mat­ta­va merk­i­tys sen suhteen,
    mil­lä tavoin ihmiset pystyvät hyödyntämään ns. tietoy­hteiskun­nan tarjoamaa.”

    Kari

  26. Ja nämä omis­tusasu­ja-Soma­lit lienevät kaik­ki joko sinkku­ja tai naimi­sis­sa vain soma­lin kanssa.

  27. Hal­la-aho: “5000 uut­ta luku­taido­ton­ta ihmistä joka vuosi. Se on aika paljon. ”

    Samal­la vaival­la­han olisit pyöräyt­tänyt vielä yhden nol­lan viiteen­tuhanteesi, kun pelot­tele­maan aloit? 

    Löy­tyipä täl­lainen yhteen­ve­to Migrin julkaise­mas­ta, EU:n ulkop­uolis­es­ta maa­han­muu­tos­ta vuodelta 2009:
    ___________________________
    1. Työn­tek­i­jän oleskelulu­pa 2883
    2. Elinkeinon­har­joit­ta­jan oleskelulu­pa 57
    3. Oleskelulu­pa, suo­ma­lainen syn­type­rä 474
    4. Opiske­li­jan oleskelulu­pa 3993
    5. Oleskelulu­pa, Suomen kansalaisen per­heen­jäsen 730
    6. Oleskelulu­pa, per­he­side, avi­o­li­it­to tms. 1674
    1–6 yhteen­sä 9811 eli 57 %

    7. Oleskelulu­pa, muu peruste 2497 

    8. Oleskelulu­pa, per­he­side, lap­si 2654
    9. Oleskelulu­pa, per­he­side, muu omainen 246
    10. Tur­va­paikat 2009 1373
    11. Kiin­tiö­pako­laiset 727 

    8–11 yhteen­sä 5000 eli 29%

    Maa­han­muut­to yhteen­sä 17308 100 %
    _________

    Kat­sokaa­han nyt, kuin­ka vähäistä se muut­to kaikki­aan on ja kuin­ka pieni osa siitä johtuu pako­lai­sista, per­heeny­hdis­tämi­sistä ja turvapaikanhakijoista.

    Ehkä siitä kalleim­mas­ta — aluk­si mut­ta ei lopuk­si, jos mamu­jen päälle räkimi­nen lop­puu ja hei­dät hyväksytään yhteiskun­nan osaksi.

    Se juuri on vaikein­ta näille “hom­malaisille” omista varsin alhai­sista moti­iveis­taan. Maa­han­muu­ton alkukus­tan­nuk­set ovat kep­pi­hevo­nen, jol­la tuo väki laukkaa.

  28. Migri­i­ni:

    Maa­han­muut­tovi­ras­ton mukaan vuon­na 2009 tur­va­paikkaa on hak­enut 5988 tur­va­paikan­hak­i­jaa [1]. En ole asiantun­ti­ja, mut­ta ole­tan että tämä tarkoit­taa että maa­han on saa­punut 5988 tur­va­paikan­hak­i­jaa vuon­na 2009. (Olen käsi­tyk­sessä, että tur­va­paikkaa ei haeta ulko­mail­ta käsin, vaan saa­pumal­la Suomeen. Saatan tietysti olla väärässäkin tässä, sil­lä en tunne asiaa.)

    Sina lis­taat että tur­va­paik­ka on vuon­na 2009 myön­net­ty 1373 ihmiselle. Mut­ta tämä on kai eri asia kuin se, paljonko hak­i­joi­ta on kunakin vuon­na Suomeen tullut(?).

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3127
    Ja sieltä koh­ta “Kaik­ki hak­i­jat kansalaisuuk­sit­tain” ja “2009”

  29. Kari:

    Mik­siköhän täl­laisen asian selvit­tämiseen on halut­tu käyt­tää otantatutkimusta? 

    Soin­in­vaara:

    Siinä taitaa olla vähän käsitöitä. Oikein tehty otan­ta on yhtä luotet­ta­va kuin kokonaistutkimus. 

    En minä vih­jail­lut, että oto­stutkin­nan käyt­tämi­nen tek­isi ko. tutkimuk­ses­ta epälu­otet­ta­van, kun­han yleis­es­tä kiin­nos­tuk­ses­ta kysyin.

    Mut­ta vähän kuin pen­goin, niin ko. tutk­i­jan tutkimusala oli Helsin­gin kaupun­gin sivuil­la määritel­ty seuraavasti:

    “Tutkimusko­hteena on vuosi­na 1989–93 Suomeen tullei­den maa­han­muut­ta­jien työ­markki­nain­te­graa­tio. Käytössä on vuo­teen 2004 saak­ka ulot­tu­va yksilö­ta­son pitkit­täi­saineis­to, jon­ka avul­la työ­markki­nain­te­graa­tio­ta tutk­i­taan yksilö­ta­son prosessina.…”

    Tästä voikin aika val­is­tuneesti arva­ta, että kyseessä on otos, joka on valit­tu osak­si laa­jem­paa tutkimus­ta. Ja tuo laa­jem­pi tutkimus olisi huo­mat­ta­van työlästä/mahdotonta tehdä kokon­ais­tutkimuk­se­na, vaik­ka pelkästään tuo asum­is­muo­to suh­teel­lisen hel­posti dataa pyörit­tämäl­lä löy­tyiskin (tai näin ainakin luulisin). Ilmeis­es­ti sen vuok­si tutkimus on myös tältä osin tehty maini­tus­ta otoksesta.

    Kari

  30. Jatkan­pa vielä:

    Tur­va­paikan­hak­i­joiden lisäk­si maa­han saa­puu oleskelu­lu­van per­he­si­teen kaut­ta saavia ihmisiä, vuon­na 2009:

    1674 (Oleskelulu­pa, per­he­side, avi­o­li­it­to tms.) + 2654 (Oleskelulu­pa, per­he­side, lap­si) + 246 (Oleskelulu­pa, per­he­side, muu omainen) + 730 (Oleskelulu­pa, Suomen kansalaisen per­heen­jäsen) = 5304 ihmistä.

    No näistä ei voi tietää mis­tä maista he ovat tulleet. Mikä olisi real­isti­nen osu­us kol­man­nen maail­man maista tuleville? 50%, 25%, 10%? Minä en tiedä.

    Mut­ta jos lähde­tään pelot­telulin­jalle ja arvataan ron­skisti 50%, saataisi­in 2652. Tähän lisäk­si edel­lisen vies­ti­ni 5988 tur­va­paikan­hak­i­jaa ja Migri­inin viestin 727 kiintiöpakolaista.

    5988 + 2652 + 727 = 9367

    Melkein 10 000, ja Hal­la-aho pelot­teli että 5000, eli puo­let näistä, olisi lukutaidottomia.

    Tässä oli nyt 2 pelot­telu-askelta, eli tuo pelot­telu­ar­vaus, että 50% per­he­si­teel­li­sistä tulisi kol­mannes­ta maail­mas­ta. Ja sit­ten tuo puo­let näistä + tur­va­paikan­hak­i­joista olisi luku­taidot­to­mia. Mut­ta mah­ta­vatko nämä pelot­telu­askeleet olla niin suuria, että niistä tosi­aan kokon­ainen ylimääräi­nen nol­la tulisi?

    Mitkä oli­si­vat real­is­tisia arvauksia?

  31. Näis­sä maa­han­muut­toa­sioi­ta käsit­tele­vis­sä keskusteluis­sa (läh­es kaikil­la .fi-sivus­toil­la)
    on luet­tavis­sa sel­l­ainen ikävä sävy, että use­atkaan sivus­tolle kir­joit­ta­jat eivät
    ole eläneet suo­ma­laisen kult­tuurin ulkop­uolel­la kauankaan (arvauk­seni).

    Keskustelu onkin jäänyt jok­seenkin aka­teemiseen asemaansa.

    Että se JH‑a on pot­tumainen mies, kun näin ja näin
    lehdis­tistö on hänestä kir­joit­tanut — ja kuin­ka itse kirjoittaa.

    Jotenkin tun­tu­isi val­lan oival­ta, josko Soin­in­vaaran sivus­tolle osal­lis­tu­isi sellaisiakin
    kir­joit­ta­jia, joil­la olisi näkö-alaa ja kykyä ker­toa koke­muk­sel­laan, että miltä aidosti maa­han­muut­ta­javirkail­i­jan elämä näyt­tää ja tun­tuu, kun on han­kki­mas­sa vier­aas­ta kult­tuurista maan­han­muut­ta­jia Suomeen. 

    Eli mil­lä eri­laisil­la kritereil­lä maa­han­muut­tovirkail­i­jat maa­hamme muut­ta­jia valitsevat.

    1. Mis­sähän meil­lä on virkamiehiä, jot­ka han­kki­vat Suomeen maahanmuuttajia?
      Hyvä, Fil­ip­pi­ineil­lä sairaan­hoita­jien värvääjiä ja pako­laisleireil­lä jonkun pitää vali­ta kiin­tiö­pako­lai­sista ne, jot­ka Suomeen valitaan.

  32. Jotenkin ajat­te­len, että nämä H‑aholaiset ja per­sut ovat melko Jenk­ki-myön­teistä porukkaa, siis kan­nat­ta­jat. Osa van­ho­ja ‘kun­non sikanisko­ja’, vähän kuin Halme aikoinaan. Heille USA on tärkeä. Sik­si en ymmär­rä, mik­si kieli pitäisi heti olla hal­lus­sa? Ei Ital­ialaisil­la, tai mek­sikaanoil­lakaan ollut kun he maa­han muut­ti­vat. Mut­ta talous pyörii ja kas­vaa. Ja Euroop­paa parem­min. Euroop­pa taan­tuu omaan sisäsi­it­toisu­u­teen­sa. Tai ainakin muu­ta­mat kansal­lisu­udet sen sisäl­lä, Suo­mi mukana. Saa­han sitä tuulimyl­lyjä vas­taan tais­tel­la mut­ta kalli­ik­si se tulee, Suomelle.

    Jotkut ihas­tu­vat omaan harhaansa, ja ovat kuin lap­sia innois­saan, kun huo­maa­vat, että hei­hin reagoidaan ja että he tule­vat tärkeik­si. Terepia on aina hyödyllistä.

    1. Jos kieli­taidol­la maa­han­muut­ta­jia arvot­taa, huonoimpia kotiu­tu­jia ovat amerikkalaiset insinöäörit, jot­ka eivät suos­tu opiskele­maan Suomea sit­ten millään…

  33. Migri­inille vain pieni kyse­ly, kun on tiedot han­skas­sa: paljonko noi ei työperäiset mak­saa valtiolle/kunnille vuosittain?
    Kos­ka keskimäärin he alka­vat tuot­taa yhteiskun­nalle jotain?

    1. MINv
      Häh!
      Merkit­tävin osa työperäi­sistä on raken­nus­miehiä, Olk­ilu­o­dos­sa ja Helsingis­sä. Hei­dän aikaansaan­nok­sen­sa on se, että talo­ja syn­tyy — ja se ydin­voimalakin ehkä, joskus.
      Työperäiset maa­han­muut­ta­jat (päätelmä kielestä, ei ulkoa­sus­ta) esimerkik­si vas­ta­si­vat suurelta osin lumen pudot­tamis­es­ta Helsin­gin katoil­ta. Sairaan­hoita­jat taas hoita­vat sairai­ta. Kai tämä las­ke­taan hyödyksi?

  34. Lin­nan­mä­ki-Koske­lan puhe­lin­seli­tys ei juuri lisää luot­ta­mus­ta hänen lukui­hin­sa. Nyt niiden suu­ru­us­lu­ok­ka on kyl­lä vahvis­tunut, ja tätä myöten ris­tiri­idat muiden tutkimusten kanssa alleviivaantuvat.

    Nyt hänen täy­ty­isi purkaa auki nuo pros­ent­tilukun­sa lukumäärit­täin, paikkakun­nit­tain sekä kir­joit­taa auki, kuin­ka hän tutkimuk­sen­sa tarkem­min toteutti.

    Ainakin Han­na Vir­ta­nen (Stakes, Helsin­gin YO) viit­taa luvuis­saan 98% vuokra-asu­jia, 1% omis­tusasu­jia PK-seu­tu­un ei vain Helsinki­in. Suomen soma­leista asuu PK-seudul­la yli 80%.
    Tuskin omis­tusasun­not löy­tyvät myöskään esimerkik­si Turun Varis­suol­ta? Soma­lei­ta on myös hajanais­es­ti vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa ja sijoitet­tuina vuokra-asu­ji­na eri puo­lil­la Suomea.

    Pieni tilas­tolli­nen rako näille 600:lle voi ehkä vielä löy­tyä? Mut­ta ei tai­da vaikut­taa kovin uskot­taval­ta, eihän? Huomioita­va kun on, että jos näi­den 600:n lap­sia tai mui­ta suku­laisia asuu hei­dän kanssaan näis­sä omis­tusasun­nois­sa (mikä ei liene kovin epäloogi­nen olet­ta­mus?) niin ris­tiri­ita muiden tutkimusten kanssa mon­imutk­istuu entisestään.

  35. Eli­na. Tiedätkö mikä on otos?

    Joo…suhteutin siis vain osu­u­den koko soma­liväestöön ja ihmettelin eroa. 

    Mut­ta ero tulee siis siitä, että Vuoren aineis­tossa on vain pääkaupunkiseutu. 

    L‑K:n tutkimuk­ses­sa asun­non hallinta­pe­rus­teena 143 havain­toyk­sikössä (n=378) v. 2004 on omis­tus. Näistä 62 Uudel­la­maal­la, pääkaupunkiseu­tua ei ollut eritelty. 

    Tästä tulee 38 pros­ent­tia. Osmon linkit­tämässä esi­tyk­sessä on 36 pros­ent­tia, joten ilmeis­es­ti joitain tapauk­sia on matkan var­rel­la pudon­nut syys­tä tai tois­es­ta pois.

  36. Maa­han­muut­tovi­ras­ton ilmoit­ta­ma luku­taidot­tomien korkea osu­us johtuu siitä, että arviois­sa on mukana lapset. 

    Kos­ka koulut ovat olleet pitkään rem­pal­laan, niin alle 15-vuo­ti­aat eivät osaa lukea ja heitä tulee paljon. Yleen­sähän luku­taito­pros­en­teis­sa on mukana vain aikuisväestö.

  37. “Kat­sokaa­han nyt, kuin­ka vähäistä se muut­to kaikki­aan on ja kuin­ka pieni osa siitä johtuu pako­lai­sista, per­heeny­hdis­tämi­sistä ja turvapaikanhakijoista.”

    Maa­han­muut­to on jyrkässä nousus­sa, 2008 jo 29000, Tilas­tokeskukse mukaan.
    Muut­to EU:sta on se joka kas­vaa merkit­tävästi ja sekin ryh­mä sisältää alun­perin EU:n ulkop­uolele­ta tulevia.

    Sen sijaan pako­laiset eivät ole näil­lä määril­lä todel­lakaan suuri ongelma.

    Työt­tömyys sen sijaan tulee ole­maan ongel­ma seu­raa­vat 20 vuot­ta , kos­ka vaa­ti­ma­ton kasvu ei luo työpaikkoja-
    Työt­tömyys on sisäsi­it­toisen ter­ror­is­min kasvualusta.

  38. Jos kieli­taidol­la maa­han­muut­ta­jia arvot­taa, huonoimpia kotiu­tu­jia ovat amerikkalaiset insinöäörit, jot­ka eivät suos­tu opiskele­maan Suomea sit­ten millään… 

    Olisikin vain amerikkalaiset. Kaik­ki korkeasti koulute­tut ulko­maalaiset, jot­ka tekevät työn­sä englan­nin kielel­lä, ovat ihan yhtä huono­ja oppi­maan suomen kieltä. Ei se aina ole edes moti­vaa­tiostakaan kiin­ni. Kieli­taito koetaan turhak­si. Poikkeuk­sen tähän muo­dosta­vat ne naiset, joiden on pakko asioi­da las­ten­sa asiois­sa suomek­si, esimerkik­si neu­volas­sa ja päiväkodissa.

    Kun kieli on avain kult­tuuri­in, niin mon­et pitkäänkin Suomes­sa asuneet ovat ihan pihal­la monista muis­takin asioista tässä maas­sa. Luot­ta­mus­miehillä lie­nee mon­ta tari­naa siitä, mil­laista vään­töä tulee, kun ulko­maalainen esimies ei oikein tunne esimerkik­si työaikalakia.

  39. “Työperäiset maa­han­muut­ta­jat (päätelmä kielestä, ei ulkoa­sus­ta) esimerkik­si vas­ta­si­vat suurelta osin lumen pudot­tamis­es­ta Helsin­gin katoilta. ”

    Turhaa touhua, Suomes­sa katot on mitoitet­tu paljon suurem­mille lumikuormille.Ja katoil­la pitää olla estee lumien putoamiselle
    Ain­oas­taan läm­pövuo­to­jen aiheut­ta­mat jääpuikot ovat vaar­al­la­sia, mut­ta niidne kolis­telu on eri asia.
    Suurem­pi ongel­ma on, että kat­to­jen tuki­rak­en­tei­ta kasaa­vat ihmiset , jot­ka eivät osaa lukea suomenkielistä työo­hjet­ta ja piirustusta.

    Samoin Olk­ilu­o­dostakin uhkaa tul­la harakan­pesä samo­jen kielion­gelmien vuoksi.

    Olen tehnyt paljon töitä monikieli­sis­sä yhteisöis­sä ja yksi keskeinen ongel­ma on kieli.
    Vaik­ka peri­aat­teesa kaik­ki puhuimme englan­tai niin eivät merk­i­tyk­set ole samo­ja. Eri­tyis­es­ti abstark­tiot ovat ongelma .
    Niin­pä suurin osa ajas­ta kului merk­i­tys­ten tankkaamiseen ja yhet­sien näke­myk­sen luomiseen.
    Hyvä esimerk­ki näistä merk­i­tys­ten eri­laisu­ud­es­ta oli Latvia . Latvia on ollut aina kat­ti­lakieli eli sitä on käyet­ty vain kotona ja niin­pä siihen ei ole kehit­tynyt laki­in, tekni­ikkaan ja talouteen liit­tyviä tarkko­ja yht­enäisiä merkityksiä.
    Niin­pä kun asi­at kok­ouk­ses­sa mutk­is­tu­i­v­at niin kieli vai­h­tui venäjäk­si , kos­ka venäjässä asioille on tark­ka tai ainkin yhteis­es­ti käsitet­ty merkitys.

    Pro­jek­tipääl­likön yksi keskeisim­mistä tehtävistä monikieleiseesä ympäristössä on varmis­taa yhteinen käsi­tys asioiden merk­i­tyk­sistä, muodol­liselle kie­len hallinnal­la ei ole niin suur­ta väliä .
    Raken­nus­pro­jek­teis­sa vain ei ole aikaa siihen

  40. Kuin­ka merkit­tävä osa esimerkik­si Olk­ilu­odon ydin­voimalatyö­maan ulko­lai­sista duun­reista tilas­toituu maa­han­muut­ta­jik­si? Eikös merkit­tävä osa ole pikem­minkin komen­nuk­sel­la ole­via keikkatyöläisiä, joiden koti­paik­ka on pysyvästi lähtömaassa. 

    Toisaal­ta kuin­ka suuri osa maa­han­muut­ta­jien tekemästä työstä jäisi tekemät­tä ilman muut­ta­jia, jäsisikö dösät tosi­aan varikolle ja talot rak­en­ta­mat­ta, rohke­nen epäillä. 

    Ehkä merkit­tävin maa­han­muut­toa puolta­va seik­ka on yri­tyk­sille taat­ta­va oikeus rekry­toi­da henkilöstön­sä ilman keinotetkoi­sisa rajo­tuk­sia, muuten Suo­mi saat­taa ment­tää entis­es­tään kiihtyväl­lä vauhdil­la työ­paikko­ja ulko­maille. Etenkin niitä pidem­pää koulus­tus­ta ja laa­jem­paa asiantute­mus­ta vaa­tivia duune­ja. No tosin Suomen val­tio­han suo­ras­taan pon­nis­telee koulute­tun väestön häätämisek­si maas­ta pois.

  41. Sam­po Smolan­der: “Mut­ta tämä on kai eri asia kuin se, paljonko hak­i­joi­ta on kunakin vuon­na Suomeen tullut(?).”

    Mitä sit­ten? Tai oikeas­t­aan sitä sit­ten, että mamu-kri­itikot usein laske­vat kaik­ki Suomes­sa käväis­seet Suomeen jääneiksi. 

    En väitä, että sinä tek­isit niin.

  42. Jos halu­aisin olla Sokrates­maisen ironi­nen, kysy­isin, perus­tu­vatko nämä kum­mankin osa­puolen esit­tämät ja tääl­lä keskenään ver­tail­ta­vat eri tilas­tot näi­den kieli- ja luku­taidot­tomien ihmis­ten osalta tutk­i­joiden haas­tat­telui­hin vai viral­lisi­in lähetet­ty­i­hin lomakekyselyihin??

    Mut­ta en halua ja ole­tan ne oikeik­si, ja arve­len tulosten ker­to­van niiden jääneen maa­han, jot­ka pär­jäävät. Siis ovat kieli- ja luku­taitoisia ja työl­listyvät taik­ka esim ovat suo­ma­laisen (tai mik­sei muual­ta tulleen maa­han­muut­ta­jan) kanssa naimi­sis­sa (kai niitäkin on, tuskin kaikille uskon­to­erot on riit­tävän pitävä este suurem­malle luon­non­voimalle eli par­i­u­tu­misvi­etille). Nämä asu­vat sit­ten per­hei­neen omis­tusasun­nos­sa. Muut muut­ta­vat pois.

    Tämä ja tietysti myös Osmon kom­ment­ti soitos­ta ko. tutk­i­jalle herät­ti vas­takysymyk­sen, että jos tuol­loin tulleista soma­leista run­saat 1500 on enää Suomes­sa, niin kuin­ka suuri on muualle muut­tanei­den määrä?

    Maa­han­muut­tokri­it­tisille suuri pros­ent­ti pois­muut­taneis­sa voi olla ok jut­tu ja tieto, mut­ta itseäni (mihinkään ääripäi­hin kuu­lumat­tomana) mieti­tyt­tää paljonko Suo­mi on käyt­tänyt keskimäärin rahaa sel­l­ais­ten kotout­tamiseen, jot­ka eivät tänne kuitenkaan jää töi­hin mak­samaan saa­maansa rahaa ja koulu­tus­ta takaisin verotuloina?
    Tot­takai tänne tulleet saa­vat vapaasti muut­taa pois töi­hin (kuten me itsekin) jos joku maa tar­joaa parem­paa tule­vaisu­ut­ta, mut­ta se kiin­nos­taa että mitkä maat hyö­tyvät heistä nyt koulutuksen/kotoutuksen jäl­keen, mut­ta ei vas­taan­o­ta heitä jo ennen sitä?

    1. Min­ul­la ei ole pois muut­tanei­den määrästä kovin tarkkaa tietoa, mut­ta mieliku­vani on, että tuo­hon aikaan tullei­ta soma­lei­ja olisi ollut noin 3000, joten puo­let olisi muut­tanut. Suo­mi menet­ti hyvin Neu­vos­toli­itossa koulutet­tu­ja soma­le­ja paljon Lon­tooseen, kos­ka meil­lä korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneille ei tar­jot­tu koulu­tus­ta vas­taavaa työtä, mut­ta Lon­toos­sa tar­jot­ti­in. Pig­ment­tikri­it­tiset asen­teet tule­vat joskus kalliiksi.

  43. Tai oikeas­t­aan sitä sit­ten, että mamu-kri­itikot usein laske­vat kaik­ki Suomes­sa käväis­seet Suomeen jääneiksi. 

    Mis­sähän täl­laisia laskelmia on nähtävis­sä? En ole nimit­täin nähnyt. 

    Tietysti tur­va­paikan hakupros­es­si on otet­ta­va huomioon maa­han­muu­ton kus­tan­nuseränä. Hak­i­ja on Suomes­sa hyvinkin vuo­den ver­ran, usein kauem­minkin ja saa toimeen­tu­lo­tukea tämän ajan, työl­listää joukon vira­nomaisia ja vas­taan­ot­tokeskusten ylläpi­to ei ole ilmaista. 

    Tuol­laiset itse kek­si­tyt jutut eivät nyt, Migri­i­ni, vie laisinkaan sanomaasi eteen­päin. Tosi­asi­at ovat paljon vakuuttavampia.

    1. Minä olen tör­män­nyt mon­een sel­l­aiseen laskel­maan, jos­sa hak­i­joiden määrä samais­te­taan pysyvästi maa­han mut­tavi­in. Kaik­ki eivät tätä virhet­tä tietenkään tee, mut­ta moni tekee.

  44. “Migri­inille vain pieni kyse­ly, kun on tiedot han­skas­sa: paljonko noi ei työperäiset mak­saa valtiolle/kunnille vuosittain?
    Kos­ka keskimäärin he alka­vat tuot­taa yhteiskun­nalle jotain?”

    Muis­tan luke­neeni VATT:n (tmv.) tutk­i­jan arvion, että yhden lapsen kas­vat­ta­mi­nen työelämään mak­saa n. 500 000 euroa — ainakin. Jos lap­si tulee 7‑vuotiaana, lähtö­maa on mak­sanut kulut siihen saak­ka ja Suo­mi on jo sen säästänyt, usei­ta kym­meniä tuhansia.

    Jos tulee van­hempana ja työ­markki­noille vuo­den kulut­tua kel­paa­vana, säästöä on siis 500 000 — ei-työperäisen maa­han­muu­ton kulut n. 23 000 e/v/henkilö (perus­toimeen­tu­lo + muut kulut las­ket­tuna 117 miljoonas­ta per 5000).

    Joten kyl­lä se maa­han­muut­to on Suomelle hyvin kan­nat­tavaa ja vielä sit­tenkin, vaik­ka 23 000 e/v/hlö muut­tuisi hin­ta­la­pul­taan 50 000 e/v/hlö ja työl­listymi­nen kestäisi koulu­tuksi­neen keskimärin viisi vuot­ta ja työu­rakin leikkau­tu­isi sen viisi vuotta. 

    Tämä puut­tumat­ta lainkaan inhimil­lisi­in näkökohtiin.

  45. “Suo­mi saat­taa ment­tää entis­es­tään kiihtyväl­lä vauhdil­la työ­paikko­ja ulko­maille. Etenkin niitä pidem­pää koulus­tus­ta ja laa­jem­paa asiantute­mus­ta vaa­tivia duune­ja. No tosin Suomen val­tio­han suo­ras­taan pon­nis­telee koulute­tun väestön häätämisek­si maas­ta pois.”

    Tätä maas­ta­muut­toakin on tutkit­tu. Tilas­tokeskuk­sen mukaan 2008 pois muut­ti n 14000 henkeä ja erään muun­tutkimuk­sne mukaan heistä oli korkeak­ouluet­tu­ja n 5000 eli pois­muut­to kohdis­tuu pääasi­as­sa ns duunariammatteihin.
    Johtunee Suomen huonoista työehdoista.

  46. Eli­na (se taas asial­la): “Tai oikeas­t­aan sitä sit­ten, että mamu-kri­itikot usein laske­vat kaik­ki Suomes­sa käväis­seet Suomeen jääneiksi.
    Mis­sähän täl­laisia laskelmia on nähtävis­sä? En ole nimit­täin nähnyt.”

    No voi voi. Eiväthän he laskemia tee. Väit­teitä kyl­lä niput­ta­mal­la puheessaan huo­maa­mat­tomasti käyneet ja läht­e­neet. Ai niin, et ole näh­nyt sit­ten sellaisiakaan…

    “Tietysti tur­va­paikan hakupros­es­si on otet­ta­va huomioon maa­han­muu­ton kustannuseränä. ”

    Tot­takai. Nyt emme kuitenkaan ole toiv­ot­tavasti pelkästään osta­mas­sa ihmisiä Suomeen “maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sil­la”, vaan täytämme muiden maid­en tavoin sopimuk­si­amme pako­laisu­ud­es­ta ja tur­va­paikan­hak­i­joista ym. 

    Eli hie­man vieras­tan noi­ta hin­ta­lap­pu­ja, vaik­ka jouduin sel­l­ais­ten väärien lap­pu­jen lätkimisen estämisek­si esit­tämään yhden laskelman.

    “Tuol­laiset itse kek­si­tyt jutut eivät nyt, Migri­i­ni, vie laisinkaan sanomaasi eteen­päin. Tosi­asi­at ovat paljon vakuuttavampia.”

    Mitähän minä olen itse keksinyt? Ai niin, suh­teel­lisu­u­den­ta­ju ja pari oleel­lista rin­nas­tus­ta ovat “itse keksittyä”?

  47. Osmo Soin­in­vaara:

    Suo­mi menet­ti hyvin Neu­vos­toli­itossa koulutet­tu­ja soma­le­ja paljon Lon­tooseen, kos­ka meil­lä korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneille ei tar­jot­tu koulu­tus­ta vas­taavaa työtä, mut­ta Lon­toos­sa tar­jot­ti­in. Pig­ment­tikri­it­tiset asen­teet tule­vat joskus kalliiksi. 

    Minä en oikein usko, että kyseessä olisi “pig­ment­tikri­it­tisyys”, rasis­mi tai siihen viit­taa­va. Voihan sitäkin toki esi­in­tyä, mut­ta kyl­lä nuo seli­tyk­set taita­vat pääosin olla muual­ta peräisin:
    — Suo­mi oli noi­hin aikoi­hin kokenut kaik­ista län­si­maista pahim­man talouskri­isin sit­ten toisen maail­man­so­dan ja työt­tömyys huiteli jos­sain parinkymme­nen pros­entin hujakoilla,
    — Suomes­sa oli käsit­tääk­seni noi­hin aikoi­hin (ja on edelleen, joskaan ei samas­sa määrin) varsin vähän työtä korkeasti koulute­tu­ille, joit­ka eivät osaa (suomen) kieltä hyvin. Briteis­sä tilanne on helpom­pi, kos­ka englan­ti yleen­sä on parem­min hal­lus­sa jo lähtöko­htais­es­ti, eikä sitä englan­tia nykyään kuulem­ma kukaan osaa muutenkaan (brit­tiläisen kol­le­gan kom­ment­ti, ei omani),
    — Bri­ta­ni­as­sa korkeasti koulutet­tu­jen tulota­so (ostvoimal­la mitat­en) on merkit­tävästi korkeampi kuin Suomessa,
    — Suo­mi on pieni maa, jos­sa ihmiset tun­te­vat toisen­sa ja asi­at hoide­taan verkos­toil­la ja suhteil­la, joi­ta ulko­maalaisil­la ei ole — “isos­sa maail­mas­sa” on vähän toiset pelisäännöt.

    Näitäkin asioi­ta kan­nat­taisi maa­han­muu­tos­ta puhut­taes­sa pohtia. Stan­dar­d­i­vas­taus, “meil­lä on huonot säät ja vaikea kieli”, ei oikein kestä kri­it­tistä tarkastelua selit­tävänä tek­i­jänä sille, mik­si Suomeen ei korkeasti koulutet­tu­ja hakeudu samas­sa määrin kuin vaikka­pa Brit­tei­hin tai Yhdysvaltoihin.

    Kari

  48. “Eli hie­man vieras­tan noi­ta hin­ta­lap­pu­ja, vaik­ka jouduin sel­l­ais­ten väärien lap­pu­jen lätkimisen estämisek­si esit­tämään yhden laskelman.”

    Joka muten oli todel­la syvältä use­am­mas­takin syys­tä, esim olet­ta­mat oli­vat aika raskaat. 

    Sinän­sä mie­lenki­in­toinen on olet­ta­ma siitä, että yksit­täisen lapsen elämis­es­tä ker­tyneeet kulut ennen työikää ja työvoimaan siir­tymistä kohdis­tu­vat kokon­aisu­udessaan yhteiskun­taan, vaik­ka lei­jo­nan osan mak­sa­vat lapsen van­hem­mat raskaasti verote­tus­ta työ­tu­losta. Jos raho­ja ei sijotet­taisi lapseen ne sijotet­taisi­in johonkin muuhun, jos­ta suurel­la toden­näköisyy­del­lä jäisi vähem­män takaisin kiertoon. 

    Apropo jos 14000 Suomes­ta pois muut­ta­neesta 5000 on korkeasti koulutet­tu­ja on luku aika iso kun huomioidaan maas­ta van­hempi­en­sa mukana pois muut­ta­vat alaikäiset.

  49. “Eli hie­man vieras­tan noi­ta hin­ta­lap­pu­ja, vaik­ka jouduin sel­l­ais­ten väärien lap­pu­jen lätkimisen estämisek­si esit­tämään yhden laskelman.”

    Edelleen oletet­tu hyö­ty jää kaikissa tapauk­sis­sa saavut­ta­mat­ta, jos maa­han ei syn­ny uut­ta työti­laisu­ut­ta muut­ta­jalle vaan hän kil­pailee jo maas­sa pysvästi oleskel­e­van kanssa samoista työ­paikoista. Sai duunin tai ei, toinen jää ilman.

  50. Kari:

    Minä en oikein usko, että kyseessä olisi “pig­ment­tikri­it­tisyys”, rasis­mi tai siihen viittaava.

    Ei nyt heit­täy­dytä has­suk­si. Ihan yleisen (työ)elämänkokemuksen perus­teel­la ihmisiä jätetään palkkaa­mat­ta mm. sik­si että he ovat väärää sukupuol­ta, väärässä iässä, väärästä oppi­laitok­ses­ta valmis­tunei­ta, heil­lä on väärä huumor­in­ta­ju, väärät kaver­it, jne. Mik­sei sit­ten väärän värin vuoksi?

    Kysymys on 90-luvun lamas­ta alka­neesta työvoiman yli­tar­jon­nas­ta, tilanne on tosin hil­jak­seen kor­jau­tunut ja ikärakenne aut­taa­nee kor­jaaa­man sitä lisää. Kun paikkaan on kymme­nen sinän­sä sopi­vaa hak­i­jaa, niin val­in­ta tehdään sit­ten joidenkin epäolen­naisuuksin perus­teel­la kun se jotenkin täy­tyy tehdä. Ja kun tämä ei valitet­tavasti ole arvon­taa, niin se johtaa iso­jen ryh­mien syr­jäyt­mis­riski­in työ­markki­noil­la, mamut mukaanlukien.

    Yhteiskun­nalle tämä tulee erit­täin kalli­ik­si, inhimil­lis­es­ti se on vielä kalli­im­paa. Se että johonkin hant­ti­hom­maan on 50 hak­i­jaa ei ole nor­maali työ­markki­naa. Ajan kanssa tilanne kor­jau­tunee itses­tään, mut­ta siinä vaan kestää kovin kauan.

    Bri­ta­ni­as­sa korkeasti koulutet­tu­jen tulota­so (ostvoimal­la mitat­en) on merkit­tävästi korkeampi kuin Suomessa

    Kat­soin joskus yhtä työ­paikkaa Lon­toos­ta, vero­jen jäl­keen palk­ka oli hie­man parem­pi, mut­ta asumiskus­tan­nuk­set kyl­lä söi tuon eron. Eli ainakaan min­un tapauk­ses­sani tuo ei pitänyt paikkaansa.

  51. Tuos­ta luku­taidot­to­muud­es­ta tulee mieleen , että olisi aika oletet­tavaa suuren osan human­i­taari­sista maa­han­muut­ta­jista esi­in­tyvän luku­taidot­tom­i­na? Jos itse olisin sor­ret­tuun ryh­mään kuu­lu­va “paperi­ton” tur­va­paikan­hak­i­ja, pelaisin sää­liko­rt­tia ja esi­in­ty­isin avut­tomana ressukkana kaavakkei­den ja pumasko­jen suh­teen. Muuten en halua maa­han­muut­tokeskustelu­un osal­lis­tua, ja kan­tani on varovaisen myönteinen.

  52. Markus, väitätkö ihan vakavis­sasi että työ­paikko­jen määrä ei ole riip­pu­väi­nen väestön koosta?

    Henk. koht. näke­myk­seni on että työt­tömyysaste on rak­en­teista (tuotan­non rakenne, sosi­aal­i­tur­va, vero­tus, kaupungis­tu­misas­te…) johtu­va vakio eikä olen­nais­es­ti riipu työt­tömien omi­naisuuk­sista sinän­sä. Tämän takia työt­tömyy­den hoit­a­mi­nen paran­ta­mal­la työt­tömien taito­ja esimerkik­si koulut­ta­mal­la ei oikein tuo­ta tulosta, vaik­ka se toki jonkun ver­ran kas­vat­taa kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta. Se on kuin purkaisi jonoa siirtämäl­lä ihmisiä siinä paikas­ta toiseen.

  53. Migri­inille vain pieni kyse­ly, kun on tiedot han­skas­sa: paljonko noi ei työperäiset mak­saa valtiolle/kunnille vuosittain?
    Kos­ka keskimäärin he alka­vat tuot­taa yhteiskun­nalle jotain?

    Työmin­is­ter­iön v. 2005 julka­istun tutkimuk­sen mukaan:

    Pää­tu­los on, että maa­han­muut­ta­jien työl­lisyy­den toden­näköisyys kas­vaa voimakkaasti Suomes­sa asu­tun ajan kulues­sa. Tämän joh­dos­ta, human­i­taari­sista syistä Suomeen tule­via maa­han­muut­ta­jia luku­un otta­mat­ta, maa­han­muut­ta­jat mak­sa­vat välit­tömiä vero­ja enem­män kuin mitä saa­vat suo­ria tulon­si­ir­to­ja jo kuu­den­nen maas­saolovuo­den jäl­keen. Human­i­taari­nen muut­to mukaan luet­tuna maa­han­muu­ton suo­ra vaiku­tus julkisen sek­torin rahoituk­seen kuitenkin säi­lyy negati­ivise­na koko tarkastelu­a­jan­jak­son, joskin neljän­nen vuo­den jäl­keen negati­ivi­nen tase alkaa nopeasti pienetä. Laskel­mat koske­vat aineis­tosy­istä pelkästään pysyväis­lu­on­teisia muut­ta­jia, jot­ka ovat Suomes­sa vähin­tään vuo­den. Tarkastelun ulkop­uolelle jäävät maa­han­muut­ta­jien käyt­tämät julkiset palve­lut sekä maa­han­muut­ta­jien vaiku­tus kulutusmarkkinoilla. 

    Vaiku­tuk­sia kansan­talouteen kokon­aisuute­na ei ole tutkit­tu, eli mak­set­tu­jen vero­jen lisäk­si saama­puolel­la pitäisi huomioi­da posi­ti­iviset vaiku­tuk­set työvoiman saatavu­u­teen jne. sekä maa­han­muut­ta­jien kulu­tuk­sen talouskasvua kiihdyt­tävä vaiku­tus, menop­uolel­la sit­ten julk­isten palvelu­iden käyt­tö (plus­sa­puolelle voisi myös laskea lisään­tyneen käytön aiheut­ta­mat pienem­mät yksikkökustannukset).

    Vielä tarkem­pia havain­to­ja ko. tutkimuksesta:

    Keskimääräi­nen maa­han­muut­ta­ja mak­saa välit­tömiä vero­ja ensim­mäisenä maas­saolovuote­na noin 700 euroa vähem­män kuin saa suo­ria tulon­si­ir­to­ja (kuvio 16). Tilanne heikke­nee hie­man ensim­mäisen neljän vuo­den aikana lähin­nä hyvin ansait­se­vien OECD-maista tullei­den henkilöi­den pois­muu­ton vuok­si. Neljän­nen vuo­den jäl­keen tase alkaa uudelleen kohen­tua ja 7–10 vuot­ta maas­sa olleet mak­sa­vat noin 400 euroa vähem­män vero­ja kuin saa­vat tulon­si­ir­to­ja. Tämä laskel­ma pitää sisäl­lään kaik­ki maa­han­muut­ta­jat. Jos tarkastelemme maa­han­muut­ta­jia, joil­la ei ole suo­ma­laista puolisoa, tase on jonkin ver­ran negati­ivisem­pi kunakin tarkasteluvuonna.

    Jos pois­tamme laskel­mas­ta JIIS-maat (enti­nen Jugoslavia, Iran, Irak ja Soma­lia), keskimääräi­nen maa­han­muut­ta­ja maksaa
    ensim­mäisenä Suomes­sa asumanaan vuon­na vain 100 euroa vähem­män vero­ja kuin saa tulon­si­ir­to­ja (kuvio 16). Tase saavut­taa tas­apain­on kuu­den­nen vuo­den kohdal­la ja kään­tyy posi­ti­ivisek­si tämän jäl­keen. Vähin­tään 7 vuot­ta maas­sa ole­vat mak­sa­vat keskimäärin reilut 200 euroa enem­män vero­ja kuin saa­vat tulonsiirtoja.

    OECD-mais­sa syn­tyneet mak­sa­vat välit­tömiä vero­ja enem­män kuin saa­vat tulon­si­ir­to­ja jo maa­han­tulovuon­na. Keskimääräi­nen hyö­ty julkisen sek­torin kannal­ta piene­nee ensim­mäisen vuo­den läh­es 3 000 eurosta kuu­den­nen vuo­den jäl­keen puoleen, sil­lä merkit­tävä osa ryh­män parhait­en men­estyneistä henkilöistä asuu Suomes­sa vain muu­tamia vuosia. Lähialueil­la syn­tyneet näyt­tävät kotoutu­van nopeim­min. Heil­lä tase on noin 2 000 euroa negati­ivi­nen ensim­mäisenä vuon­na, mut­ta läh­es­tulkoon tas­apain­os­sa kuu­den vuo­den jäl­keen. ”Muista” maista muut­tavil­la tase on melko lail­la tas­apain­os­sa alus­ta alka­en. JIIS-mais­sa syn­tyneil­lä tase on koko ajan negati­ivi­nen ja para­nee vain vähän ensim­mäisen kymme­nen Suomes­sa asu­tun vuo­den aikana.

    Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat yhteen las­ket­tuna 1990-luvun maa­han­muu­ton vero-tulon­si­ir­to­tase on Suomelle keskimäärin noin 40–50 miljoon­aa euroa negati­ivi­nen ensim­mäisen kymme­nen vuo­den aikana. Human­i­taari­nen maa­han­muut­to pois­luet­tuna tase oli keskimäärin noin 5–10 miljoon­aa euroa negati­ivi­nen. Arvio­ta voi suh­teut­taa esimerkik­si julkisen kehi­tysavun määrära­haan, joka oli vuon­na 2003 noin 500 miljoon­aa euroa. Lisäk­si kus­tan­nus­ta on syytä ver­ra­ta tilapäisen maa­han­muu­ton tuot­ta­maan vuosit­taiseen vero­ker­tymään, joka vuo­den 2002 osalta arvioiti­in noin 7 miljoon­aksi euroksi. 

    Tämä kotou­tu­mis­pros­essin huomioon otta­va laskel­ma antaa maa­han­muu­tos­ta posi­ti­ivisem­man kuvan kuin mitä saadaan suo­raan tilas­toista vähen­tämäl­lä maa­han­muut­ta­jien vero­tu­lo­jen vir­ta tulon­si­ir­roista vuosit­tain. ”Kassavirta”-laskelma kuvaa maa­han­muu­ton vero­jen ja tulon­si­ir­to­jen vir­taa riip­pumat­ta siitä, minkä aikaa kukin maa­han­muut­ta­ja on maas­sa asunut.

    Tehty laskel­ma on epä­var­ma ja pelkästään suun­taa-anta­va useista syistä. Ensin­näkin maa­han­muut­ta­jien kokon­ais­määrän arvioimi­nen on vaikeaa per­hei­den lukumäärän arvioin­nin vaikeu­den vuok­si. Toisaal­ta luku­jen yleis­tet­tävyys ei ole
    kovin suuri, sil­lä maa­han­muut­ta­jako­hortin koos­t­u­mus ja suh­dan­neti­lan­neti­lanne maa­han­tulovuon­na vaikut­ta­vat suuresti taseeseen, vaik­ka itse kotou­tu­mis­pros­es­si oletet­taisi­inkin kaikille kohort­eille samanlaiseksi.

  54. “Edelleen oletet­tu hyö­ty jää kaikissa tapauk­sis­sa saavut­ta­mat­ta, jos maa­han ei syn­ny uut­ta työti­laisu­ut­ta muut­ta­jalle vaan hän kil­pailee jo maas­sa pysvästi oleskel­e­van kanssa samoista työ­paikoista. Sai duunin tai ei, toinen jää ilman.”

    Näin on , meil­lä on jo nyt 300000 työtön­tä ja eläkeiän nos­to tuo n 300–400000 työn­tar­joa­jaa lisää eli työt­tömyys noussee jopa 700000 , jos kasvu pysyy nois­sa ennuste­tuis­sa luvuissa

  55. Tpyy­lu­o­ma:
    En minä sinän­sä ole eri mieltä siitä, etteikö tuo­ta syr­jimistä omi­naisuuk­sien X, Y tai Z perus­teel­la tapah­tu­isi (kuten itsekin totesin).

    Esitin vain epäi­lyni siitä, että se olisi ollut _keskeisin_ syy juuri tuos­sa tapauk­ses­sa, johon Osmo viit­tasi. Nähdäk­seni syr­jimisongel­ma on pienem­pi juuri korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivis­sa työte­htävist­tä, koska
    a) korkeaa koulu­tus­ta vaa­ti­vat työy­hteisöt ovat luon­teeltaan muutenkin kansainvälisempiä,
    b) korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivi­in tehtävi­in ei yleen­sä voi­da vali­ta “ketä vain”, vaan val­in­ta on tehtävä siitä joukos­ta, joka on saatavil­la, jol­loin syr­jimisen edel­ly­tyk­set ovat heikommat,
    c) korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivis­sa tehtävis­sä syr­jimi­nen irra­tionaalisen seikan perus­teel­la (joka mm. sukupuoli ei ole) tulee paljon kalli­im­mak­si kuin vähem­män vaa­tivis­sa hommissa.

    Mitä Brit­tien palkkoi­hin tulee, niin oma näke­myk­seni perus­tuu lähin­nä keskustelui­hi­ni siel­lä työsken­tele­vien kanssa (sekä ulkkare­it­ten että suo­ma­lais­ten). On kai noista joitakin ver­tailu­jakin ole­mas­sa, mut­ta taita­vat olla aika ongel­mallisia (mm. sik­si, että meil­lä yhteiskun­ta hoitaa mon­et sel­l­aiset asi­at, jot­ka saarel­la menevät omaan piikkiin).

    Kari

    1. Tuona aikana oli kova pula lääkäreistä, joi­ta tänne tullei­den soma­lien joukos­sa oli runsaasti.
      Itsekin muuten olin soma­lilääkärin poti­laana muu­ta­ma viikko sit­ten, joten eivät ne kaik­ki Lon­tooseen muuttaneet

  56. “Markus, väitätkö ihan vakavis­sasi että työ­paikko­jen määrä ei ole riip­pu­väi­nen väestön koosta?”

    En mä kyl­lä väit­tänyt sel­l­as­ta ollenkaan, mut­ta lepo vaan. 

    Sinän­sä aika puh­taal­ta “Hail Mary” ajatel­mal­ta vaikut­taa tuokin olet­ta­ma, jon­ka mukaan etenkin tuotan­nol­lisia työ­paikko­ja, jois­sa tän kansan­talouden kakku kuitenkin leiv­otaan, syn­ty­isi ikään kuin tyhjästä lisää pelkästään työvoiman tar­jon­taa kasvattamalla.

  57. Migreeni sanoo:

    No voi voi. Eiväthän he laskemia tee. Väit­teitä kyl­lä niput­ta­mal­la puheessaan huo­maa­mat­tomasti käyneet ja läht­e­neet. Ai niin, et ole näh­nyt sit­ten sellaisiakaan…

    Yrität nyt alen­tu­val­la tyylil­lä saa­da min­ut hil­jaisek­si. Ei onnistu!

    Jos muuten olen sin­ulle “Eli­na (se taas asial­la)”, niin halu­an korostaa, ettei min­un kanssani ole mikään pakko keskustel­la. Mut­ta turha luu­lo, että minä täältä mihinkään häipy­isin. Ohi­tat vain kom­ment­ti­ni vas­taisu­udessa hiiren näp­päräl­lä toiminnolla. 

    Asi­aan:

    Laita­pa nyt sit­ten jotain linkke­jä näi­hin “laskemisi­in”, joi­ta ei saa laskelmik­si kut­sua, jot­ta minäkin voin vaku­ut­tua, että mamu-kri­itikot USEIN niput­ta­vat tur­va­paikan­hak­i­jat maa­han pysyvästi jäävien kanssa yhteen. 

    Sit­ten voidaan lopet­taa voivottelu.

  58. Nyt kuin te kaik­ki heitätte nyt numerot ympäril­länne ja yritätte laskea että onko hyödyk­si vai ei (itse epäillen että jo taludel­lis­es­ti olisi jos maa­han­muut­ta­jal­la ei ole koulu­tus­ta — suosit­te­len tämän artikke­lin Hol­lan­nin maa­han­muu­tos­ta: http://www.nrc.nl/international/Features/article2514448.ece/Immigration_comes_at_hefty_price) mut­ta olet­teko lainkaan seu­ran­neet maa­han­muu­ton seu­rauk­sia muual­la Euroopas­sa? Ei ole mitenkään tulleet hyviä kuvia ja mon­et maat ovat selvästi kiristäneet maa­han­muut­topoli­ti­ikkansa ja keskustelu on kauan ollut samankaltainen kuin se on Suomes­sa nyt.
    Luulet­teko että pieni ja “psyykkises­ti sul­jet­tu” Suo­mi, jostain syys­tä pär­jäisi paremmin?
    Arvellen että olemme täl­lä het­kel­lä tekemässä aivan samat virheet kuin mon­et muut Euroopan maat ovat tehneet.

  59. “Ikään kuin työ­paikko­jen määrä olisi jokin ulkoa annet­tu suure?”

    Sinä sit­ten var­maan tiedät mis­tä ne työ­paikat syn­tyvät 600–700000 ihmiselle ?
    Ker­ropa salaisu­us, kukaan poli­itikko eikä talousasiantun­ti­ja ei ole kyen­nyt vast­maan minulle.

    Paras vas­taus oli vain , että ne syn­tyvät jostain

  60. Liian van­ha:

    Sinä sit­ten var­maan tiedät mis­tä ne työ­paikat syn­tyvät 600–700000 ihmiselle ? 

    Ne syn­tyvät ihmis­ten tarpeista.

    Kari

  61. OS:“Tuona aikana oli kova pula lääkäreistä, joi­ta tänne tullei­den soma­lien joukos­sa oli runsaasti.”

    Niin. Kun eteen lyödään tämä, ja vai­h­toe­htona on lähteä Lon­tooseen, jos­sa ammat­in­har­joit­tamisen edel­ly­tyk­senä ovat saman­laiset ten­tit mut­ta kieli on tut­tu, tun­tuu suo­ma­lais­ten pig­ment­tikri­it­tisyys muut­to­halukku­u­den selit­tävänä tek­i­jänä vähän kaukaa haetulta.

    Itse en tiedä muu­ta toimi­vaa tapaa saa­da koulutet­tu­ja ulko­maalaisia Suomeen kuin suo­ma­lainen puoliso.

  62. “Tuona aikana oli kova pula lääkäreistä, joi­ta tänne tullei­den soma­lien joukos­sa oli runsaasti.
    Itsekin muuten olin soma­lilääkärin poti­laana muu­ta­ma viikko sit­ten, joten eivät ne kaik­ki Lon­tooseen muuttaneet”

    Sepä kiva. Mielestäni on kyl­lä hiukan kyseenalaista riistää köy­hältä maal­ta sen viimeisetkin lääkärit. Vähin­tään saman­laista hyväk­sikäyt­töä ja riis­toa kuin valkoisen miehen aikoinaan har­ras­ta­ma siirtomaapolitiikka.

  63. Micke linkit­ti artikke­lin Hol­lan­nin maa­han­muu­tos­ta. Artikke­li oli erit­täin mie­lenki­in­toinen, varsinkin kun itse asun Hol­lan­nis­sa (hol­lan­ti­laisen avom­ieheni takia). Olen seu­ran­nut täkäläistä menoa ja Suomen maa­han­muut­tokeskustelua ja ver­tail­lut niitä keskenään. Vaik­ka asi­as­ta ei artikke­lis­sa puhut­tu sanaakaan, artikke­li sai min­ut tajua­maan, että hol­lan­ti­laiset naiset oli oikeas­t­aan kor­vat­tu työelämässä vierastyöläismiehillä. 

    Olen itse kolmekymp­pinen ja muis­tan omas­ta lap­su­ud­estani sen, että luokka­toverei­deni äideistä vain muu­ta­ma oli kotona ja heistäkin osa toi­mi per­hep­äivähoita­ji­na. Taval­lises­sa suo­ma­laiskylässä oli siis normi­na se, että per­heessä oli 2 työssäkäyvää van­hempaa. Ikäpol­veni hol­lan­ti­lais­ten äid­it taas oli­vat kotona tai korkein­taan osa-aikatöis­sä las­ten men­tyä koulu­un. Vielä 60-luvul­la naisopet­ta­jat erotet­ti­in viras­taan hei­dän men­nessään naimisi­in. Ei edes odotet­tu, että he tuli­si­vat raskaak­si, ennen kuin hei­dät siiv­ot­ti­in työpaikoilta. 

    Jos 60-luvul­la oli pulaa työn­tek­i­jöistä ja nais­ten oletet­ti­in jäävän las­ten kanssa koti­in, niin se selit­tää vierastyövoiman houkut­tele­vu­u­den sil­loises­sa Hol­lan­nis­sa. Suomes­sa asia ratkaisti­in toisin. Päivähoit­o­m­ah­dol­lisuuk­sia paran­net­ti­in, äitiys­lo­mia piden­net­ti­in käsit­tämään koko varsi­naisen vau­va-ajan ja siten työvoimaa olikin käytet­tävis­sä koko ikälu­ok­ka sen sijaan, että olisi puolen ikälu­okan täy­den­nyk­sek­si haet­tu työvoimaa ulko­mail­ta. Hol­lan­nis­sa on tämän poli­it­tismoral­is­tisen valin­nan seu­rauk­se­na vieläkin heikosti päivähoitopaikko­ja, lyhyet äitiys­lo­mat ja jopa lapset­tomat naiset pitävät osa-aikatyötä av(i)omiehen palkkata­son sal­lies­sa normaalina/haluttuna. Yliopis­tok­oulu­tuk­sen saanut nainen, joka tekee 3 päivää viikos­sa töitä ja ehkä jopa miet­tii työaikansa lyhen­tämistä entis­es­tään, ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti ideaa­li­nen, varsinkin kun korkeastik­oulute­tut osaa­jat ovat juuri sitä työvoimaa, jos­ta on pulaa.

  64. Migri­inille: siis Suomeen lisää maa­han­muut­ta­jia, niin rikas­tumme. Voi itkevä —kele. Näin­pä tätä jut­tua hoide­taan. Mihin ne 500000 rahaa oikein on men­neet, kun lop­putu­lok­set on, no ainakin ei kovin hyvät. Ei voi olla niin, että mei­dän pitää laskea kansan­talouteen lisä tom­mo­nen sum­ma jokaista maa­han­muut­ta­jaa kohden, vaik­ka joudumme ne kaik­ki käytän­nössä koulut­ta­maan. Voit mielestäni pistää noi jutut mihin halu­at. En kysel­lyt länsimaista/Venäjältä/yms maista tulleista, vaan niistä, joi­ta meille nyt tup­paa (Soma­lia, Irak, Afgan­istan jne).
    Sin­un logi­ikkasi mukaan Suomen kan­nat­taa ottaa vas­taan esim. Soma­lias­ta mah­dol­lisim­man paljon kouluikäisiä lap­sia. Voi hyvä tava­ton! Tässä näkee, kuin­ka yksinker­tainen ihmi­nen minä olen.

  65. Helsin­gin Sanomis­sa itket­ti­in yht­enä aamu­na, etteivät “aiv­ot” tiedä Suomes­ta mitään. Luku­taidot­tomat soma­lit sen­si­jaan ovat pystyneet tarkasti analysoimaan eri maid­en sosi­aal­i­tur­van tason ja suun­taa­vat joukot­tain Suomeen. Noinko?

    Soma­lian luko­taito­pros­ent­ti oli joidenkin arvioiden mukaan hiukan alle 40. Mitkä oli­si­vat ne tek­i­jät, jot­ka saisi­vat juuri luku­taidot­tomat valikoi­tu­maan tur­va­paikan­hak­i­joik­si tuhan­sien kilo­me­trien päähän?

  66. “Ne syn­tyvät ihmis­ten tarpeista.”

    Heh, pitää olla rahaa ostaakin unel­mansa. Nykyi­nen ostovoima on yksi anne­tu­ista reunaehdoista.
    Uut­ta ostovoimaa syn­tyy vain jos reaalian­sioit nousevat.
    Toinen annet­tu reunae­hto ovat nykyiset työ­paikat eli n 2,3 miljoon­aa. Myös 300000 työtön­tä on myös yksi alkuehto.
    Kol­mas reunae­hto on heikko kasvu tulev­ina vuosi­na eli n 2–3 % .(Katainen, Het­emä­ki, Sailas, 2xPekkarinen, Liika­nen etc)

    Neljäs reunae­hto on tuot­tavu­u­den nousu, hal­li­tus on sitoutunut tehosta­maan julk­ista sek­to­ria 20 % eli vähen­tämään väkeä 20 % seu­raa­van 10 vuo­den kuluessa.Sama kos­kee yksi­ty­istä koti­markki­naakin Globaali kil­pailu pakot­taa vien­nin tehosta­maan toim­intaansa 5 % per vuosi.(Katainen, Sailas, Het­emä­ki, Fagernäs etc )

    Viides on työikäisen väestön muu­tos, joka onkin Tilas­tokeskuk­sen mukaan paljon pienem­pi kuin on annet­tu ymmärtää: Vuo­teen 2030 vähen­emä on vain 167000.

    Kuudes reunae­hto on työikäisyy­den piten­e­m­i­nen 5–6 vuot­ta riip­puen vähän tavoit­teen ker­to­jas­ta ( Van­hanen, Katainen, Het­emä­ki, Fagernäs)Se merk­it­see n 350–400000 työn­tar­joa­jaa lisää työmarkkinoille

    Johtopäätök­set
    Jos tuot­tavu­u­den nousu on 3–4 % luokkaa vuodessa niin kasvun pitää olla suurem­pi, jot­ta syn­ty­isi uusia työ­paikko­ja. Esim 93–2007 kasvu oli 4–5 % luokkaa ja tuot­tavu­u­den nousu vain 2 % luokaa eli syn­tyi työ­paikko­ja, tosin työ­tun­tien määrä väheni 1989 ja 2007 välil­lä eli vuos­i­työai­ka pieneni, mut­ta työt­tömyy­den kaut­ta hallitsemattomasti.

    Tuol­la 2–3 % kasvu ei riitä luo­maan tarpeek­si ostovoimaa, jot­ta uusia työ­paikko­ja syntyisi.
    Kasvun pitäsi olla 6–7 % luokkaa, jot­ta tuol­laiselle joukolle löy­ty­isi töitä .

    Osmon ja mon­en päät­täjän usko Joulupukki­in ei riitä

    1. Liian van­ha ei tun­nu ymmärtävän, että työ­paik­ka on läh­es syn­onyy­mi ter­mille palvelu­alan työ­paik­ka. Palvelu­alo­jen työ­paikkamäärä taas kas­vaa jok­seenkin suo­raan ver­ran­nol­lis­es­ti väkimäärään nähden.

  67. Minä työ­paikko­jen synnystä:

    Ne syn­tyvät ihmis­ten tarpeista. 

    Liian van­ha:

    Heh, pitää olla rahaa ostaakin unelmansa. 

    Rahaa paine­taan pankissa.

    Osmo Soininvaara:

    Liian van­ha ei tun­nu ymmärtävän, että työ­paik­ka on läh­es syn­onyy­mi ter­mille palvelu­alan työ­paik­ka. Palvelu­alo­jen työ­paikkamäärä taas kas­vaa jok­seenkin suo­raan ver­ran­nol­lis­es­ti väkimäärään nähden. 

    Tämä var­maankin pitää paikkansa, mut­ta se on lop­ul­ta epäolennaista.

    Työn tekemiselle on tarvet­ta täs­mälleen niin kauan, kun ihmisil­lä on tyy­dyt­tämät­tömiä tarpei­ta. Nähdäk­seni tälle tarpeelle ei ole lop­pua näkyvissä.

    On sit­ten lähin­nä jär­jeste­lykysymys, miten nämä tekemät­tömät työt keskenämme jaamme.

    Nämä työt­tömyy­det, kasvupros­en­tit, BKT:t ja vas­taa­vat ovat ain­oas­taan mittare­i­ta sille, kuin­ka hyvin olemme onnis­tuneet tuon työn­jaon tekemään ja kuin­ka paljon olemme onnis­tuneet tehdys­tä työstä (ja muista resurs­seista) hyötymään.

    Ei pidä antaa hän­nän heilut­taa koiraa!

    Kari

  68. Palvelu­alo­jen työ­paikko­jen suuri “luomi­nen” ei ole kovinkaan tarpeel­lista suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­nin edis­tämisek­si eikä kovinkaan tarpeel­lista ympäristön kestävyy­den kannal­ta. Malthus oli oikeassa.

  69. “Liian van­ha ei tun­nu ymmärtävän, että työ­paik­ka on läh­es syn­onyy­mi ter­mille palvelu­alan työ­paik­ka. Palvelu­alo­jen työ­paikkamäärä taas kas­vaa jok­seenkin suo­raan ver­ran­nol­lis­es­ti väkimäärään nähden.”

    Eipä tuol­laista jut­tua ole näkynyt julk­isu­udessa kenel­läkään mainit­semis­tani polit­tikoista tai talousasiantun­ti­joista eikä tuo­ta ole näkynyt saamis­sa vastauksissanikaan

    Palvelu­alan työ­paikkakin vaatii asi­akkail­ta ostovoimaa.
    Jos bkt ei juuri kas­va ei ole niin sil­loin työtä jae­taan vain toisin, eli alen­ta­mal­la palvelu­alan palkko­ja tai työaikaa lyhen­tämäl­lä työt­tömyy­den kautta .

    Mut­ta ei tämä val­tion talout­ta paran­na, kos­ka jaet­tavaa ei ole enempää.

    Tietysti yksi vai­h­toe­hto on, että lisäämme palkat­to­mia työ­paikko­ja, niitähän on jo 80000 htv:n verran .
    Naa­purin vävykin pakotet­ti­in ilmaisek­si työn­tek­i­jäk­si fir­maan, palvelu­alan tosin.
    Näin syn­tyi yksi palvelu­alan paik­ka, mut­ta ei val­ti­olle niitä ratkai­se­via verotuloja

  70. “Sin­un logi­ikkasi mukaan Suomen kan­nat­taa ottaa vas­taan esim. Soma­lias­ta mah­dol­lisim­man paljon kouluikäisiä lap­sia. Voi hyvä tava­ton! Tässä näkee, kuin­ka yksinker­tainen ihmi­nen minä olen.”

    Eikö olekin ihmeel­listä mut­ta noin­han se on. Nuo kouluikäiset lapset ovat läh­es paras­ta mitä voisi saa­da, jos uno­htaa asian inhimil­liset puolet. 

    Kaikkein paras olisi tietenkin suomen kieltä puhu­va ja EU:ssa koulu­tuk­sen­sa ja kelpoisuuten­sa han­kkin­ut koulutet­tu henkilö.

    Heitä ei ole, joten lapset ja nuoret ovat paras­ta: oppi­vat kie­len pian läh­es erik­seen opet­ta­mat­ta ja kor­vaa­vat kehnon syn­tyvyytemme. Osa kuluis­takin on mak­set­tu siel­lä lähtömaassa. 

    Voisi laskeskel­la, että 7‑vuotiaana maa­han tulleen lapsen kohdal­la menot ylit­tävät muokanaan tuo­mat säästöt siinä yläas­teen kynnyksellä.

    Jos van­hem­matkin ovat vielä nuo­ria tai nuorehko­ja, pianhan hei­dät löytää jostain lin­jurin ratista ja mar­ketin lat­ti­aa mop­paa­mas­ta. Ja taas tuli tulo­ja maahanmuutosta. 

    Hyvä hom­ma. Pait­si niille suo­ma­laisille, joiden kyky ja taito ei riitä mopin­var­teen. Noil­lä älypäil­lä on syytä pelätä maa­han­muu­ton työ­paikkak­il­pailua. Ja juuri nämähän ne ovat äänessäkin nykyään. Mop­pi onkin heille yhtäkkiä kovin rakas ja vaik­ka hei­dän kan­nat­taisi koulut­tau­tua esimerkik­si mopin­heilut­ta­jien esimiehik­si tai asiantun­ti­joik­si mamu­jen vapaut­taes­sa hei­dät ikävim­mistä töistä.

    Näin­hän svenssonit tekivät: suo­ma­laiset koko­si­vat Saabit ja Volvot ja tekivät muutkin likaiset työt. Ruot­salaiset siir­tyivät johta­maan ja fundeeraamaan. 

    Miten meil­lä? Suomen mamukri­itikot etenkin aiko­vat har­joit­taa sitä “sosi­aal­ista kier­toa” alaspäin; työt­tömik­si ja pykälän-pari soma­li-siivo­jan ala­puolelle. Ilmeis­es­ti ymmär­ryk­sen­sä ei riitä kil­paile­maan työ­paikoista edes kieli­taidot­toman ja kult­tuuri­amme tun­tem­at­toman soma­lin kanssa. Kovin paljoa sitä lah­jakku­ut­ta ei siis voi olla.

    Aika noloa noille pig­met­tial­lergikoille, kun asian huo­maa. Vai mitä? Olla siis halvek­sumaansa soma­lia lah­jatomampi ja vätys siihen lisäk­si. Sekä vielä tun­nus­taa se — pöljyyten­sä vuok­si tun­nus­tus­taan huo­maa­mat­taan — eri­laisil­la mamu-kri­it­tisil­lä foorumeilla.

    Sil­lä huu­to­han on laat­u­aan “Miten mei­dän tyh­mien ja pata­laisko­jen nyt käy? Jääkö edes fat­tan raho­ja vai vievätkö som­put nekin? Tämähän uhkaa tul­la meille kalli­ik­si. Maa­han­muut­to on siis hyvin kallista MEILLE!”

    1. Migri­i­ni:
      ”Miten mei­dän tyh­mien ja pata­laisko­jen nyt käy? Jääkö edes fat­tan raho­ja vai vievätkö som­put nekin? Tämähän uhkaa tul­la meille kalli­ik­si. Maa­han­muut­to on siis hyvin kallista MEILLE!” 

      Ai että pata­laisko­ja?? Sin­ul­la ei tai­da olla käsi­tys­tä työelämän nyky­vaa­timuk­sista. Per­in­teiset duu­nar­i­ammatit on kilpailtu/kilpailutettu ainakin nais­val­taisil­la aloil­la sel­l­aisik­si, ettei ahk­erinkaan kykene täyt­tämään hal­patyön­tek­i­jöille asetet­tu­ja jär­jet­tömiä suori­tus­vaa­timuk­sia. Suosit­te­len esimerkik­si kat­so­maan doku­ment­tieloku­van nimeltä Siivous­päivä. #Ver­i­nen kil­pailu vähistä työ­paikoista johtaa kohtu­ut­to­muuk­si­in ja sairas­tut­taa työntekijät.

  71. Palvelu­alan työ­paikkakin vaatii asi­akkail­ta ostovoimaa.
    Jos bkt ei juuri kas­va ei ole niin sil­loin työtä jae­taan vain toisin, eli alen­ta­mal­la palvelu­alan palkko­ja tai työaikaa lyhen­tämäl­lä työt­tömyy­den kautta . 

    Sin­ul­la on nyt syyt ja seu­rauk­set pahan ker­ran väärin päin. BKT mit­taa taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, ei luo sitä.

    Ker­ronpa vitsin:
    Kak­si ekon­o­mis­tia kul­ki keväisel­lä kadul­la. Toinen näki kadun var­rel­la koirankakan ja sanoi kaver­illeen: “Saat 2000 euroa, jos syöt tuon koirankakan”.

    Kaveri miet­ti het­ken ja söi sit­ten kakan. Mat­ka jatkui. Kaveri päät­ti olla reilu toista kohtaan ja sanoi: “Voit saa­da rahasi takaisin jos syöt itsekin koirankakkaa”.

    Toinen otti tar­jouk­sen vas­taan ja söi irvis­tellen koirankakkaa.

    Mat­ka jatkui. Toinen heistä miet­ti, mitä oli juuri tul­lut tehtyä ja sanoi: “Söimme äsken molem­mat vapaae­htois­es­ti koirankakkaa, emmekä kumpikaan edes ansain­neet mitään. Eikö se ole järjetöntä”?

    Kaveri vas­tasi hymy­illen, nokare suupielessään: “Senkin amatööri! Päivän liike­vai­h­tomme ja kansan­tu­lo kasvoivat juuri 4000 euroa”!

    Muutenkin voisit miet­tiä tuo­ta työl­lisyyskysymys­tä vähän laa­jem­mas­sa per­spek­ti­ivistä. Suomen väk­iluku oli 1950-luvul­la noin neljä miljoon­aa ja nyky­isin yli viisi. Onko meil­lä nyt siis miljoona työtön­tä enem­män kuin sotien jälkeen? 

    Samaan aikaan työn tuot­tavu­us on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti, joten työt­tömiä pitäisi olla vielä tuo­ta miljoon­aakin suurem­pi armei­ja. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Olisiko ajat­te­lu­tavas­sasi ehkä him­pun kor­jaamisen varaa?

    Kari

  72. Mitkä oli­si­vat ne tek­i­jät, jot­ka saisi­vat juuri luku­taidot­tomat valikoi­tu­maan tur­va­paikan­hak­i­joik­si tuhan­sien kilo­me­trien päähän?

    Alaikäiset tur­va­paikan­hak­i­jat ja per­heen yhdis­tämisen perus­teel­la tule­vat alaikäiset nos­ta­vat pros­entin noin korkeak­si. Koulu­olot ovat olleet Soma­lias­sa pitkään kaoot­tiset. Jos aikui­sis­takin vain alle 40 pros­ent­tia osaa lukea, niin äkkiäkös tuo­hon 85–90 pros­ent­ti­in päästään luku­taidot­tomien osalta. 

    Mikäli Maa­han­mut­tovi­ras­ton yli­jo­hta­ja Vuo­rio esit­täisi täysin met­sään meneviä luku­ja, niin eiköhän ne olisi jo julk­isu­udessa kor­jat­tu. Kaik­ki val­ta­me­di­at ovat julkaisseet tämän tiedon jo kuukau­sia sitten. 

    Luku­taidot­tomat ovat todel­li­nen ongel­ma, kos­ka koko yhteiskun­nasamme toim­imi­nen rak­en­tuu luku­taidon varaan. Luku­taido­ton (ellei ole pikku­lap­si) syr­jäy­tyy jo lähtöko­htais­es­ti kaiken ulkopuolelle. 

    Aikuisen on myös hyvin vaikea opetel­la luke­maan. Tulok­set ovat tieto­jeni perus­teel­la lai­ho­ja. Vaik­ka jonkin­lainen mekaa­ni­nen luku­taito saavutet­taisi­inkin koval­la työl­lä, niin se on kaukana sel­l­ais­es­ta tai­dos­ta, että olisi mah­dol­lisu­us esim. opiskel­la suo­ma­lai­sis­sa oppilaitoksissa. 

    Eli nämä ihmiset on vain hyväksyt­tävä puh­taana kulueränä eikä kuvitel­la, että he jokin päivä antaisi­vat jonkin panok­sen­sa suo­ma­laiselle yhteiskunnalle. 

    Tässä Vuo­ri­on arvioi­ta maahanmuutosta:

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3814&search=true

  73. Liian van­ha, ter­ve aikuinen ihmi­nen tuot­taa läh­es aina jotain. Esimerkik­si las­ten­hoitoa ja siivous­ta. Ja kyl­lä se pimeä piz­zan­pyöri­tyskin lisää kokon­ais­tuotan­toa, vaik­ka toki sinän­sä olisi parem­pi että piz­zaa pyöritet­täisi­in veroko­rtin kanssa.

  74. Eikä siihen mitään luku­taitoa tarvi­ta, että suun­taa Suomeen. Riit­tää kun toimi­va käyn­nykkä ja suku­laisia tääl­lä. Kyl­lähän sana lev­iää siitä ihan suullis­es­tikin, että tääl­lä saa vastik­keet­ta asun­non ja sääl­lisen toimeentulon. 

    Var­masti useil­la tääl­lä asuvil­la soma­leil­la on myös tietoa muiden maid­en sosi­aal­i­tur­vas­ta ja he osaa­vat taso­ja ver­tail­la. Mut­ta en nyt usko, että muu­tamien satas­ten erot ovat ratkai­se­via kohde­maan valin­nas­sa, vaan pikem­minkin tut­tu­jen Suomes­sa asum­i­nen ja viihtyminen.

  75. Jos aikui­sis­takin vain alle 40 pros­ent­tia osaa lukea, niin äkkiäkös tuo­hon 85–90 pros­ent­ti­in päästään luku­taidot­tomien osalta.

    No jos lapset ovat mukana luvuis­sa niin sil­loin kyse on harhaan­jo­htavas­ta tilas­to­jen käytöstä. Noin laske­mal­la saadaan äkkiä mon­en suo­ma­laisen kaupun­gin luku­taidot­to­muus­pros­en­tik­si 10 % ja huo­mataan että alle puolel­la suo­ma­lai­sista on yliop­pi­las­tutk­in­to. Luku­taidot­tomat lapset eivät ole suurikaan uhka kansantaloudelle.

  76. [quote]Tuona aikana maa­han tulleil­la soma­leil­la on varsin hyvä koulu­tus. Tuli­vathan he Neu­vos­toli­iton yliopis­toista. Täl­lä het­kel­lä muut­ta­va väestö on perin eri­laista. Maa­han­muut­tovi­ras­ton mukaan 80–90 ‑pros­ent­tis­es­ti lukutaidotonta.[/quote]

    Ihme­hän se olisikin, jos sieltä täl­lä het­kel­lä tulisi koulutet­tu­ja lääkäre­itä, insinööre­jä ja fyysikoi­ta. Maa kun käsit­tääk­seni on viime ajat ollut suh­teel­lisen sekasortoinen.

  77. Migri­i­ni, las­ket innokkaasti että “kyl­lä kan­nat­taa” jos ottaa 7‑vuotiaisia lap­sia. Arvellen itse että kan­nat­taa niin kauan kuin niil­lä lap­sil­la on (koulutet­tu­ja) van­hempia jot­ka assim­iloitu­vat yhteiskun­taamme hel­posti — ja valitet­tavasti hyvin usein ei ole lainkaan sil­lä tavalla.

    Ei ole käynyt hyvin muual­lakaan Euroopas­sa ja sik­si halu­aisin tietää että miten luulet että me tulemme pär­jäämään parem­min, tässä asi­as­sa, kuin muut Euroopan maat?

  78. Hol­lan­ti (Van de Beek) las­ki että maa­han­muut­ta­jien kus­tan­nuk­set Hol­lan­nin val­ti­olle on 5,9 mil­jar­dia euroa vuosittain.

    Hol­lan­nin val­tio ilmoit­ti omas­sa selvi­tyk­sessään 2003 että maa­han­muut­ta­ja joka saa­puu 25-vuo­ti­aana aiheut­taa Hol­lan­nin yhteiskun­nalle tap­pi­o­ta keskimäärin 43 000 euroa elinaikanaan.
    Kokon­ais­sum­mana tämä on yli 50 mil­jar­dia euroa tähän men­nessä tapah­tuneen muu­ton kustannuksina.

    Viime vuon­na, pop­ulisti­nen poli­itikko Geert Wilders pyysi Hol­lan­nin hal­li­tus­ta laske­maan uudelleen kus­tan­nuk­set tai hyödyt yhteiskun­nalle maa­han­muut­ta­jista. Hal­li­tus kieltäy­tyi selvit­tämästä asiaa. 

    Luuleeko Suo­mi osaa­vansa tämän parem­min ja halvemmalla ? 

    Eihän meil­lä ole MITÄÄN fak­to­ja käytössämme — eikä niitä halu­ta selvit­tääkään koska … ? 😉

  79. 2.4.2010 19:00 Helsin­gin Sanomat uuti­soi tämän saman asian, mut­ta ilmeis­es­ti toimit­ta­ja ei ollut lukenut tätä blo­gia, kos­ka tulok­set esitet­ti­in kri­ti­ikit­tömästi ja harhaan­jo­htavam­min kuin Osmon postauk­sess. HS:“Esimerkiksi soma­lialai­sista jo 36 pros­ent­tia omisti asun­non vuon­na 2007” Osmo:“Noina vuosi­na Suomeen tulleista soma­leista nyt esimerkik­si 36 pros­ent­tia asui vuon­na 2007 omis­tusasun­nos­sa” — tässä on vis­si ero.

  80. Ville, toimit­ta­jat ja pros­en­tit on surullisen kuu­luisa yhdis­telmä. Ne on melkein aina uuti­siss­sa jol­lain taval­la pielessä, ihan aiheesta riip­pumat­ta. Parem­mas­sa maail­mas­sa lehdessä olisi sekä kieli­tarkas­ta­ja että luku­jen tarkastaja.

  81. OS:

    Mis­sähän meil­lä on virkamiehiä, jot­ka han­kki­vat Suomeen maahanmuuttajia? 

    Maa­han­muut­ta­jia ‘han­ki­taan’ siel­lä mis­sä maa­han­muut­tokan­nustin­jär­jestelmät sääde­tään. OS jos kuka tietää että ketkä, mis­sä ja mil­lä perusteil­la asioi­ta arvo-ohjaavat.

    Jostain syys­tä juuri human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien ‘han­kkimi­nen’ on onnis­tunut parhait­en. Edelleen, jostain syys­tä se yhteiskun­nan sek­tori joka näitä hyväntekeväisyys
    päätök­siä tekee, on se sama sek­tori joka eri­lais­ten työti­laisuuk­sien, määrära­ho­jen yms. rahoituk­sien kaut­ta hyö­tyy niistä eniten.

    Pk-seudun kaupunkien asun­to­jonois­sa on huonosti/kalliisti asu­via osa­puilleen sama määrä (kym­menisen tuhat­ta) kuin alueel­la asuu soma­likieltä äidinkie­lenään puhu­via. Iso osa alueen soma­leista on hyv­in­voin­ti­val­tios­samme syn­tyneitä maamme kansalaisia jon­ka kotiy­htyeisössä har­va jos kukaan on ikinä saanut muu­ta kuin vasti­kee­ton­ta tuloa. 

    Kaik­ki merk­it (tilas­tot täältä ja muual­ta, kiin­nos­tuneet googlatkaa) viit­taa­vat siihen että tämä kas­va­va (lisään­tymi­nen 4–5 ker­taista kan­taväestöön ver­rat­tuna) yhteisö jää tänne ikuisik­si ajoik­si murenta­maan val­lit­se­van yhteiskun­ta­jär­jestelmän peruspilareita. 

    Toisaal­ta, maail­ma muut­tuu, ehkäpä pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion onkin jo aika kadota.

  82. Nyt val­ta­me­di­akin on uuti­soin­ut nämä luvut. Olen mielestäni ylem­pänä osoit­tanut use­ampi­in mui­hin keskenään saman suun­taisi­in tilas­toi­hin sekä 1991–1993 tullei­den työt­tömyysas­teeseen vuosil­ta 1993–2004 ver­taa­mal­la, että Lin­nan­mä­ki-Koske­lan luvut eivät yksinker­tais­es­ti voi olla niiden kanssa lähellekään yhteensovitettavissa.

    Pidän toki mah­dol­lise­na, että olen ymmärtänyt jotain väärin, mut­ta halu­aisin kyl­lä nähdä vas­ta-argu­ment­te­ja siihen suuntaan.

  83. Ville, oli­si­vatko sit­ten kuitenkin luke­neet? Täl­lä het­kel­lä verkko-Hesaris­sa on jut­tu Yhä use­ampi maa­han­muut­ta­jista omis­taa asun­non, jos­sa sanotaan:

    Suomeen 1990-luvun alus­sa tulleista maa­han­muut­ta­jista yhä use­ampi on vuosien aikana kyen­nyt han­kki­maan omis­tusasun­non. […] Tiedot sisäl­tyvät Helsin­gin tietokeskuk­sen tutk­i­jan Suvi Lin­nan­mä­ki-Koske­lan tekemään selvi­tyk­seen siitä, miten vuosi­na 1989–93 Suomeen muut­tanei­den asum­isolot ovat kehittyneet.

  84. L‑K:n Osmon linkit­tämässä esi­tyk­sessä san­o­taan “asun­non omis­taa 36 pros­ent­tia”. Kuitenkin hänen min­ulle linkit­tämässä slidessa maini­taan vain “asun­non hallinta­pe­ruste”, mikä viit­taisi siihen, että asuu omistusasunnossa. 

    Eli miten tämäkin nyt lie­nee? Ainakin ilmaisu on nyt tutk­i­jal­ta epätarkkaa.

    =======

    Viimeinen luku­taidon arvio, jon­ka minä löysin on, että vuon­na 2001 Soma­lias­sa n. 37 pros­ent­tia aikuisväestöstä osasi lukea. On selvä, että se on sotati­lan takia pudon­nut, kos­ka lapset eivät ole päässeet kouluun. 

    Vuo­ri­on tiedo­nan­nos­ta ei selviä, onko luku­taidot­tomik­si las­ket­tu kaik­ki tänne saa­pu­vat lapset vai esim. 10–15 ‑vuo­ti­aat. Vas­taan­ot­ta­ja­maan kannal­ta tietysti tämä ryh­mäkin on rel­e­vant­ti, kos­ka he tarvit­se­vat erityistoimenpiteitä. 

    On myös huo­mat­ta­va, että luku­taitoisik­si las­ke­tuis­sa suuri osu­us on var­masti sel­l­aisia, jot­ka eivät yllä suo­ma­laisen keskiver­toluk­i­jan taito­ta­solle lue­tun ymmärtämisen suhteen. 

    Hyvä luku­taito tarkoit­taa paljon muu­takin kuin osaamista yhdis­tel­lä kir­jaimia sanoik­si; se on tek­stin tulk­in­taa, eri tyylila­jien tun­nistamista ja päät­telmien tekemistä tek­stin poh­jal­ta. Tämähän on Suomes­sa eri tutkimusten mukaan (mm. PISA) huip­pu­lu­okkaa länsimaisittainkin. 

    Yhtä kaik­ki: vaik­ka Vuo­ri­on anta­mas­sa arviois­sa olisikin epä­tarkku­ut­ta, on tänne tulos­sa mas­soit­tain luku­taidot­to­mia nuo­ria ja aikuisia, mikä on kotou­tu­miselle val­ta­va haaste.

  85. Onko tuo­ta tutkimus­ta mis­sään luet­tavis­sa kokon­aisu­udessaan? Nyt on syn­tynyt sel­l­ainen vaikutel­ma, että ei ole ole­mas­sa mitään muu­ta kuin nuo kuusi kalvoa? Vähän lihaa luiden ympärille, kuin­ka tutkimus on tehty, mil­laisin menetelmin jne?

  86. “Samaan aikaan työn tuot­tavu­us on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti, joten työt­tömiä pitäisi olla vielä tuo­ta miljoon­aakin suurem­pi armei­ja. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Olisiko ajat­te­lu­tavas­sasi ehkä him­pun kor­jaamisen varaa?

    Ei työn tuot­tavu­u­den kasvu mitenkään räjähdyseno­maista ole, n 2–3 % vuodessa.
    BKT:n kasvu on taas ollut esim 1995–2007 4–7 % luokkaa

    Näil­lä edel­ly­tyk­sil­lä syn­tyi uusia työ­paikko­ja, mut­ta kun nyt ennuste­taan kasvuk­si 2 % tuot­tavu­u­den nousun on olta­va vähin­tään samaa luokkaa niin uusia työapi­iko­ja ei juuri synnyt.’

    Työ­paikko­jen syn­tyy on myös vaikut­tanut työa­jan lyheneminen,vuonna 1960 teimme n 2060 tun­tua per työn­tek­i­jä, 90-luvul­la enää 1753 tun­ti kokopäiväisessä työssä.’
    Työai­ka lyhe­nee myös työt­tömyy­den ja sa-aikaisu­u­den kautta
    Viime vuosi­na työt­tömyys­jak­so­ja on ollut 600–800000 vuodessa, kun vielä 50-luvul­la se oli olen­nais­es­ti pienempää .
    Samoin osa-aikaisu­us on kasvussa

  87. Maa­han­muu­ton oikeut­ta­mi­nen tuot­tavu­u­den nousul­la on ont­toa filosofi­aa, kos­ka usein vaikut­taa siltä, että nämä human­is­tit ja “tuot­ta­vat” ihmiset eivät ole kovin halukkai­ta jaka­maan tuot­tavu­u­den nousun hedelmiä. Ekon­o­mistien tieteel­lis­es­ti vahven­ta­mat kyl­tymät­tömät eivät kovin kyl­tymät­tömiä tai­da olla — ulko­maan matkat pois lukien.

  88. #

    # Mika Lako kir­joit­ti 31.3.2010 kel­lo 11:43

    “Ihan kivo­ja kalvo­ja, niistä voisi olla jopa hyö­tyä, jos kalvos­sa kalvos­sa viisi olisi ilmoitet­tu otoskoot.

    Erit­täin loogiselta vaikut­taa niput­ta­mi­nen tyyli­in. (sarkas­mia)
    Irak&Vietnam
    Iran&Afganistan
    Sahara&Jugoslavia

    Tuol­laiset tem­put ovat tyyp­il­lisiä tilastovilpille.”

    Etteivät tutkimusjoukot muuten jäisi kovin pieniksi?

  89. Tuskin nyt mis­tään vilpistä on kyse? Mik­si olisi?

    Var­masti näin on käynyt, että tutkimusjoukot ovat olleet liian pieniä luotet­tavu­u­den kannal­ta. Se ei kuitenkaan oikeu­ta yhdis­telemään ryh­miä täysin mielivaltaisesti. 

    Liian pienet ryh­mät täy­tyy vain jät­tää pois tai jos tulok­set niiden osalta raprtoi, niin pitää korostaa, että ne ovat liian pieniä luotet­tavu­u­den kannal­ta. Voivathan ne silti olla epävi­ral­lis­es­ti suuntaa-antavia. 

    Voihan olla, että itse rapor­tis­sa näin on tehtykin. Kyseessähän on vain esi­tyk­seen tehty slide. Tämä on nyt täl­laista turhaut­tavaa arvailua ja pähkäi­lyä, kun itse tutkimus­ta ei ole käsillä.

  90. Liian van­ha:

    Ei työn tuot­tavu­u­den kasvu mitenkään räjähdyseno­maista ole, n 2–3 % vuodessa. 

    On se aika räjähdyk­seno­maista, jos tuol­laiset luvut jatku­vat enem­män ja vähem­män vakaina puolen vuo­sisa­taa. Ja jos nyt ei pelkkiä luku­ja tui­jote­ta, niin emme kai me siitä ole eri mieltä, että myös ihmis­ten hyv­in­voin­ti on kas­vanut Suomes­sa varsin huimasti sit­ten 50-luvun?

    Mut­ta tämä ei oikeas­t­aan ollut min­un point­ti­ni. Kyse on siitä, että ei “työ­paikko­jen luomiseen” sinäl­lään tarvi­ta talouskasvua tai työn tuot­tavu­u­den kasvua. Työn tuot­tavu­u­den kasvu näkyy ihmis­ten elin­ta­son nousuna (joka mah­dol­lis­taa esimerkik­si lyhyem­mät työa­jat), mikä toki on sinäl­lään hyvä asia.

    Kari

  91. “Työn tuot­tavu­u­den kasvu näkyy ihmis­ten elin­ta­son nousuna (joka mah­dol­lis­taa esimerkik­si lyhyem­mät työa­jat), mikä toki on sinäl­lään hyvä asia.”

    Työn tuot­tavu­u­den nousu juuri vähen­tää työtä, kyseessähän on työn tehos­tu­mi­nen eli tuot­tei­ta saadaan aikaisek­si samal­la työl­lä enem­män tai vai­h­toe­htois­es­ti teemme vähem­män töitä tai näi­den yhdistelmä.

    Kasvu taas lisää ostovoimaa ja kysyn­nän lisään­tymisen kaut­ta työpaikkoja.
    Jos tuot­tavu­u­den nousu on suurem­pi kuin ostovoiman lisäys niin työ­paikat vähenevät ja jos tulo­jen kasvu on suurem­paa kuin tuot­tavu­u­den kasvu niin työ­paikat lisääntyvät.
    Tulo­jen kasvu kuvaa taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den lisään­tymistä eli uusia työpaikkoja 

    Ongel­ma on, että mitä vau­raampi maa on niin sitä vaikeampi on saavut­taa tuot­tavu­u­den ylit­tävää kasvua ja nythän keskustelti­inkin, miten mei­dän käy tulevaisuudessa,löytyykö lisään­tyvälle työvoimalle kysyn­tää, his­to­ri­an toki tiedämme.

  92. Liian van­ha:

    Työn tuot­tavu­u­den nousu juuri vähen­tää työtä, kyseessähän on työn tehos­tu­mi­nen eli tuot­tei­ta saadaan aikaisek­si samal­la työl­lä enem­män tai vai­h­toe­htois­es­ti teemme vähem­män töitä tai näi­den yhdistelmä. 

    Ei vähen­nä. Työn tarpeen määrä kun ei vähene, ellei työn kysyn­nälle (=ihmis­ten tarpeille) tule lop­pu eteen. Ei ole vielä tois­taisek­si tul­lut. Ja jos tulisi, niin sehän olisi pelkästään hyvä asia; eipä tarvit­sisi enää raataa, kos­ka kaikil­la olisi kaikkea jo ihan riittämiin.

    Jos tuot­tavu­u­den nousu on suurem­pi kuin ostovoiman lisäys niin työ­paikat vähenevät ja jos tulo­jen kasvu on suurem­paa kuin tuot­tavu­u­den kasvu niin työ­paikat lisääntyvät.
    Tulo­jen kasvu kuvaa taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den lisään­tymistä eli uusia työpaikkoja 

    Eihän tuot­tavu­u­den nousu voi olla suurem­pi kuin ostovoiman lisäys. Mihin se tehos­tunut tuotan­to voisi men­nä muualle kuin kas­va­neeseen ostovoimaan?

    Ongel­ma on, että mitä vau­raampi maa on niin sitä vaikeampi on saavut­taa tuot­tavu­u­den ylit­tävää kasvua ja nythän keskustelti­inkin, miten mei­dän käy tulevaisuudessa,löytyykö lisään­tyvälle työvoimalle kysyn­tää, his­to­ri­an toki tiedämme. 

    His­to­ri­an todel­lakin tiedämme, jos 50-luku on liian lähel­lä, niin ota sit­ten vaik­ka 1750-luku — kum­masti on yli kym­menker­taiselle väestölle jotain puuhaa löytynyt.

    Kari

  93. “Eihän tuot­tavu­u­den nousu voi olla suurem­pi kuin ostovoiman lisäys. Mihin se tehos­tunut tuotan­to voisi men­nä muualle kuin kas­va­neeseen ostovoimaan?”

    Jos viit­sit kaivaa kasvu-ja tuot­tavu­us­lu­vut esi­in niin näet ris­tiri­idan , kasvu on ollut 1990–2000 luvul­la 4–5 % ja tuot­tavu­u­den nousu 2–3 %.

    Tuos­ta 1750-luvun työl­lis­ten määrästä on vaikea sanoa mitään, kos­ka suurin osa väestötä eli rahat­alouden ulkopuolella

  94. Eikä työn­teko 100 vuodessa ole juuri lisääntynyt.
    Vuon­na 1900 teimme n 2500 työ­tun­tia per henkilö ja töis­sä oli jotain 1,5 miljoon­aa eli työ­tun­te­ja tehti­in 3,7 mil­jar­dia. Vuon­na 2007 teimme vain 4 mil­jar­dia eli 10 % enemmän .

    Läh­es kaik­ki tuot­tavu­u­den ja bkt:n kasvu on men­nyt elin­ta­son nousu­un ja vapaa-ajan lisäämiseen eli olemme vain jaka­neet työtä uudel­la tavalla.

    Tule­vaisu­us näyt­tää siltä, että jaamme työn työt­tömyy­den kautta

    1. Vuon­na 1900 teimme n 2500 työ­tun­tia per henkilö ja töis­sä oli jotain 1,5 miljoon­aa eli työ­tun­te­ja tehti­in 3,7 mil­jar­dia. Vuon­na 2007 teimme vain 4 mil­jar­dia eli 10 % enemmän 

      Tuo nyt vaatisi jo lähde­vi­it­teen. Mat­ti Pohjolan viral­lisek­si totu­udek­si nos­te­tu tutkimuk­sen mukaan vuos­i­työai­ka on nyt suun­nilleen sama kuin sata vuot­ta sit­ten. Pien­tiloil­la ei sydän­talvel­la paljon pel­toa äestetty.

  95. Liian van­ha:

    Jos viit­sit kaivaa kasvu-ja tuot­tavu­us­lu­vut esi­in niin näet ris­tiri­idan , kasvu on ollut 1990–2000 luvul­la 4–5 % ja tuot­tavu­u­den nousu 2–3 %.

    Ei siinä mitään ris­tiri­itaa ole, voihan talous aivan hyvin kas­vaa vaik­ka kuin­ka ilman että työn tuot­tavu­us kas­vaa ensinkään. Talous on kuitenkin muu­takin kuin työntekoa.

    Vielä pahem­min menee met­sään, jos talouden kasvua ajatel­laan ain­oas­taan BKT:n näkökul­mas­ta. Yhteiskun­nas­sa kun on paljon toim­intaa, joka ei BKT:ssä näy yhtään mitenkään.

    Jos vaikka­pa työt­tömät alka­isi­vat vapaae­htois­es­ti avit­taa naa­puris­tossa asu­via van­huk­sia, jot­ka vas­tavuorois­es­ti tar­joaisi­vat mukavaa jut­tuseu­raa, BKT ei kas­vaisi (ainakaan suo­raan) sen­til­läkään, mut­ta talous (=ihmis­ten väli­nen vai­h­tokaup­pa) ja hyv­in­voin­ti kyl­läkin lisääntyisivät.

    Tuos­ta 1750-luvun työl­lis­ten määrästä on vaikea sanoa mitään, kos­ka suurin osa väestötä eli rahat­alouden ulkopuolella 

    Help­po­han siitä on sanoa vaik­ka mitä. Esimerkik­si, että sil­loin on pääosa väestöstä on kohtu­ullisen paljon saanut töitä tehdä, että on ylipäätään pysynyt hengis­sä. Luulen, että työl­lisyys on ollut varsin lähel­lä sataa prosenttia.

    Tule­vaisu­us näyt­tää siltä, että jaamme työn työt­tömyy­den kautta 

    Tule­vaisu­ud­es­ta en tiedä, mut­ta minus­ta näyt­tää siltä, että nykyi­nenkin työn­jakomme on sel­l­ainen, että työt­tömyys pysyy kohtu­ullisen korkeana.

    Kari

  96. Liian van­ha:

    Jos viit­sit kaivaa kasvu-ja tuot­tavu­us­lu­vut esi­in niin näet ris­tiri­idan , kasvu on ollut 1990–2000 luvul­la 4–5 % ja tuot­tavu­u­den nousu 2–3 %.

    No ei tämä vaiku­ta tip­paakaan siihen, että ihmiset omis­ta­vat kaiken tuotan­non. Meil­lä on aina ostovoimaa kaik­keen siihen tuotan­toon, minkä puskemme ulos.

    Läh­es kaik­ki tuot­tavu­u­den ja bkt:n kasvu on men­nyt elin­ta­son nousu­un ja vapaa-ajan lisäämiseen

    häh? No mihin muuhun se voisi mennä?

  97. 80–90-luvun alus­sa Suomeen muut­ta­neet soma­lit oli­vat luku­taitoisem­pi ja korkeam­min koulutet­tu­ja kuin viime vuosi­na tul­let. Vuosi­na 1989–1993 Suomeen tullei­den (sil­loin vielä) Soma­lian kansalais­ten työl­listymi­nen ja hei­dän sosioekonomisen ase­mansa nousu selit­tää omis­tusasun­non yleistymistä. Vuon­na 1997 vain 8 % soma­lais­taus­tai­sista omisti asun­ton­sa, vuon­na 2004 jo 28 % ja vuon­na 2007 peräti 36 %. He oli­vat asuneet Suomes­sa sil­loin viitisen­toista vuot­ta. Enem­mistö (74 %) heistä asui edelleen vuokra-asunnossa. 

    Suomes­sa nyky­isin asu­va soma­liy­hteisö ei siis ole homogeeni­nen, 90-pros­ent­tis­es­ti luku­taido­ton joukko eikä sitä tulisi sel­l­aisek­si leima­ta viimek­si muut­tanei­den perusteella. 

    Soma­liy­hteisö jakau­tuu 1) pitem­pään asuneisi­in, jo maa­han tul­lessaan hyvin koulutet­tui­hin ja sit­tem­min työl­listyneisi­in soma­lei­hin ja 2) viime vuosi­na tulleisi­in vähän tai ei lainkaan koulu­tus­ta saaneisi­in, joista osa on lukutaidottomia.

  98. Viimeinen luku­taidon arvio, jon­ka minä löysin on, että vuon­na 2001 Soma­lias­sa n. 37 pros­ent­tia aikuisväestöstä osasi lukea. On selvä, että se on sotati­lan takia pudon­nut, kos­ka lapset eivät ole päässeet kouluun.

    Soma­lias­sa oli sodit­tu vuon­na 2001 jo 10 vuot­ta, joten eiköhän koulu­tus­ta­son heiken­tymisen dra­maat­tisim­mat vaiku­tuk­set olleet jo sil­loin näkyvissä. 

    Afgan­istani­lais­ten luku­taito­pros­ent­ti muuten on nyky­isin (CIA:n sta­tis­ti­ikko­jen mukaan) melko tarkkaan sama kuin v. 2000, joten ainakaan siel­lä sotimi­nen ei ole tuol­la aikavälil­lä enää heiken­tänyt tilan­net­ta. Tästä voisi yrit­tää jotain analo­giaa vetää Somaliaankin.

    On selvä, että huonos­ti koulute­tut maa­han­muut­ta­jat ovat kau­ni­isti san­ot­tuna haaste eikä sitä pidä eikä voi ohit­taa olanko­hau­tuk­sel­la. Väite “soma­l­i­maa­han­muut­ta­jista 80–90 % on luku­taidot­to­mia” antaa kuitenkin asi­as­ta toden­näköis­es­ti liiankin synkän kuvan, joka ei ole omi­aan edis­tämään ongel­man rak­en­tavaa ratkaisemista.

  99. Kysyn nyt sit­ten asi­aa itse Juk­ka Vuo­ri­ol­ta, kun asia ei oikein muuten selkene. Eli miten tähän julk­isu­u­teen tulleeseen osu­u­teen on päädytty. 

    Mut­ta: Oli Soma­lias­ta tuli­joiden luku­taidot­to­muus­pros­ent­ti sit­ten 85, 60 tai 40, niin joka tapauk­ses­sa meil­lä on paljon tekemistä tämän ilmiön kanssa. Soma­liväestö tulee moninker­tais­tu­maan näil­lä per­heeny­hdis­tämispykälil­lä hyvin lyhyen ajan sisään. 

    Ne, jot­ka kan­nat­ta­vat soma­lien muut­toa tänne, voisi­vat myös kek­siä ratkaisu­ja tähän tilanteeseen. Minus­ta se olisi reilua. 

    Pähkäi­ly jostain pros­ent­tio­suuk­sista Osmon blogilla ei oikein auta. Luku­taido­ton ihmi­nen tässä yhteiskun­nas­sa on ver­rat­tavis­sa pahoin inva­lidis­oituneeseen, täysin työkyvyt­tömään kansalaiseen — tarvit­see tukea jopa ympärivuorokautisesti. 

    Että heitäpä Kopo­nen vaik­ka jotain ehdotuksia!

  100. Os komem­n­toi keommenttia: 

    “” Vuon­na 1900 teimme n 2500 työ­tun­tia per henkilö ja töis­sä oli jotain 1,5 miljoon­aa eli työ­tun­te­ja tehti­in 3,7 mil­jar­dia. Vuon­na 2007 teimme vain 4 mil­jar­dia eli 10 % enemmän ”

    Tuo nyt vaatisi jo lähde­vi­it­teen. Mat­ti Pohjolan viral­lisek­si totu­udek­si nos­te­tu tutkimuk­sen mukaan vuos­i­työai­ka on nyt suun­nilleen sama kuin sata vuot­ta sit­ten. Pien­tiloil­la ei sydän­talvel­la paljon pel­toa äestetty.”

    Ei äestet­ty kuten ei sydänkesäl­läkään. Mut­ta riit­ti met­sätöitä , eläin­ten hoitoa (jos oli niin rikas että omisti hevosen ja lehmän). Met­sästäjä kävi virkati­etä myöten ansoil­laan eli ansioil­laan… näitä aiko­ja on hvyin vaikea ver­ra­ta. kalle Pää­talon muis­teloista kävi ilmi, että hänen isän­sä oli koko syksyn savotal­la ja tuli vain jouluk­si kotiin.

    1. Työ­tun­tien määrä kasvoi tasais­es­ti vuo­sisadan alius­ta vuo­teen 1950 ja on sen jäl­keen palan­nut ennalleen ja men­nyt jopa vuo­sisadan (1900) alun tason. Mut­ta ei siinä olen­naista eroa ole. Teol­lisu­udessa työai­ka on lyhen­tynyt, maaseudun vajaatyöl­lisyys opn helpot­tanut ja virkami­esten työai­ka piden­tynyt dra­maat­tis­es­ti. Sadas­sa vuodessa työn tuot­tavu­us on 14-ker­tais­tunut ja BKT asukas­ta kohden 12-ker­tais­tunut. Tästä voi laskea, paljonko työ­panos on vähen­tynyt. Päässä lask­ien noin 14 prosenttia.

  101. Tuskim­pa mikään maa tarvit­see tosi­asi­as­sa lisää ihmisiä, jos se on nyt ollut ylipäätään tässä keskustelun aiheena. Kun kat­soo ympärilleen voi tul­la siihen lop­putu­lok­seen, että ihmis­ten työt­tömyys on suurem­pi ongel­ma kuin työvoiman niukku­us. Eikä tämä ole kiin­ni mis­tään sopeu­tu­misa­jas­ta. Työt­tömiä ei lohdu­ta se, että tule­vatkin sukupol­vet kär­sivät mit­tavas­ta työttömyydestä.

  102. EK:n tekemä tilas­to löy­tyi noin äkkiseltään.
    Pojat oli­vat ronkki­neet muis­tista sivu­osoit­teet taivaan tuuli­in, joten en löytänyt entistä, jos­sa aika alkaa 1900:sta ja jokaisen työa­jan lyhen­nyk­sen syy on merkitty .
    Tämä alkaa vuodes­ta 1920

    Mut­ta kyl­lä ennen tehti­in töitä talvel­lakin, pap­pani aloit­ti 1800-luvun lop­ul­la met­sä­työt 12-vuo­ti­aana. Puut kaadet­ti­in syksyl­lä tai talvel­la ja kul­jetet­ti­in met­sästä hevosel­la kun oli lun­ta ja jäät kantoivat.

    1900 luvun alun tilas­to ei ole tark­ka työvoiman suh­teen, sil­lä työt aloitet­ti­in jo 10–14-vuoden iässä eikä niitä lopetet­tu enne kuin kuole­ma kor­jasi, se tosin vei jo 45–55-vuotiaana suurim­man osan.
    Myöskin torp­parei­den tapa mak­saa tor­pan vuokra työl­lä ei ollut varsi­naista palkkatyötä.

    Mut­ta kyl­lä tuo ker­too sen oleel­lisim­man eli teemme edalleen saman ver­ran työ­tun­te­ja kuin 1900, ainakin näin lama-aikana 

    http://www.sosiaaliala.fi/www/fi/tilastokuvat/tyoelama/kuvat/Saannollinen_vuosityoaika_teollisuuden_tyontekijat.pdf

    1. Liian van­ha puhuu nyt aivan eri asi­as­ta, sään­nöl­lisen PALKKATYÖN pitu­ud­es­ta ja siinäkin vain teol­lisu­udessa. 1900-luvun alus­sa hyvin pieni osa ihmi­sistä teki palkkatyötä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Val­taosa oli pienvil­jeli­jöitä, joiden kohdal­la suo­ranainen ali­työl­lisyys oli ongel­ma. Senaatin virkamiehet tuli­vat töi­hin kymmenek­si ja läh­tivät koti­in kahdelta, mut­ta onnek­si välis­sä oli tun­nin ruokatunti.
      Varsi­nainen työväestö, jota siis oli vähän, uurasti kuin orjat, mut­ta sen vaiku­tus kokon­aisu­u­teen ei ollut järin suuri. Keskusteluhan lähti kysymyk­ses­tä, jos­sa Liian van­ha yrit­ti väit­tää, että tuot­tavu­u­den nousu on radikaal­isti vähen­tänyt tehty­jen työ­tun­tien määrää kansan­talouden tasolla.

  103. Olenko ihan hakoteil­lä arvel­lessani, että työn määrää per capi­ta on lisän­nyt nais­ten siir­tymi­nen työelämään, ja vähen­tänyt työpäivän lyhen­e­m­i­nen, ja että näi­den yhteis­vaiku­tus sadas­sa vuodessa on n. sen ver­ran, mitä Osmo laski?

    Ja ehkä se keskeisin kysymys, ovatko yllä käsitel­lyt työ­tun­timäärät työn­tek­i­jää vai asukas­ta kohti laskettuja?

  104. Työ­tun­tien määrä kas­vaa aina siihen asti, kun viimeisim­mänkin äitiys­lo­ma­l­la ole­van äidin työt on ulkois­tet­tu toiselle äitiys­lo­ma­l­la ole­valle äidille ja päin vas­toin. Verokan­nus­ti­me­na voisi käyt­tää lasken­nal­lista las­ten hoito­tu­loa. Lop­putu­los olisi kaikkia hyödyt­tävä: ulkois­tuk­sen myötä bkt kas­vaa, ulkois­tuk­sen myötä tehokku­us nousee, las­ten hoidon rön­syt pois­tu­vat, kos­ka äid­it voivat keskit­tyä ydin­toim­intoi­hin, vero­tu­lot kas­va­vat, vero­tuk­sen neu­traal­isu­us para­nee jne. Per­hana, taisin juuri antaa kokoomuk­selle idean seu­raavaan hallitusohjelmaan.

  105. Alku­tuotan­nos­sa oli tosi­aan 70 % työväestöstä , teol­lisu­udessa n 20 % ja hallinnos­sa 5 %.
    Alku­tuotan­nosskin tehti­in töitä , pienvil­jeli­jöille navet­ta jär­jesti 24/7 työ­maan ja yhteiskun­ta jär­jesti lisä­työk­si työllisyystöitä.

    Suuri osa oli torp­pare­i­ta, joil­la oli kaksinker­tainen työvelvoite, ensin omas­sa tor­pas­sa ja toinen kartanossa.
    Sama koske maatyöläisiä, kyl­lä hekin raa­toi­vat pitkää päivää, 12–17 tuntista.
    Eikä met­sätöis­säkään tun­net­tu 8‑tunnin työpäivää, pap­panikin raa­toi jo 12-vuo­ti­aana 12-tun­tisia päiviä .

    Työn käsite ei ollut aivan sam kuin tänään, kos­ka yhteiskun­ta oli toinen

  106. Ne, jot­ka kan­nat­ta­vat soma­lien muut­toa tänne, voisi­vat myös kek­siä ratkaisu­ja tähän tilanteeseen. Minus­ta se olisi reilua.
    Pähkäi­ly jostain pros­ent­tio­suuk­sista Osmon blogilla ei oikein auta. Luku­taido­ton ihmi­nen tässä yhteiskun­nas­sa on ver­rat­tavis­sa pahoin inva­lidis­oituneeseen, täysin työkyvyt­tömään kansalaiseen — tarvit­see tukea jopa ympärivuorokautisesti.
    Että heitäpä Kopo­nen vaik­ka jotain ehdotuksia!

    No tässä yksi: Asete­taan rahal­lis­ten sosi­aalietuuk­sien saan­nin ehdok­si (kaikille, ei vain mamuille) suoritet­tu oppivelvol­lisu­us tai vas­taavien taito­jen (perus luku- ja lasku­taito sekä hip­punen yleisti­etoa) osoit­ta­mi­nen näyt­töko­keel­la. Perus­tarpeet kuten kat­to pään päälle ja ruo­ka hen­gen­pitimik­si jär­jestetään toki hyv­in­voin­ti­val­tios­sa kenelle hyvän­sä, mut­ta vain tavarana ja palveluina, ei rahana. Myös ansiosi­don­naisen päivära­han työssäoloe­hdon täyt­tymi­nen kel­van­nee osoituk­sek­si riit­tävästä osaamis­ta­sos­ta ja tietysti hol­houk­sen alaiset yms. poikkeustapauk­set pitää huomioi­da. Mut­ta perusa­jatuk­se­na, että kan­nuste­taan vah­vasti opiskele­maan suo­ma­laises­sa arjes­sa tarvit­ta­vat perus­taidot — ja tar­jo­taan siihen myös mah­dol­lisu­us. Voi olla, että pelkästään tämän viime seikan kor­jaami­nen aut­taisi asi­aa jo paljon. Esimerkik­si suomen kie­len ope­tus on käsi­tyk­seni mukaan täl­lä het­kel­lä törkeästi alim­i­toitet­tu tarpeeseen nähden.

  107. Kopo­nen
    “Afgan­istani­lais­ten luku­taito­pros­ent­ti muuten on nyky­isin (CIA:n sta­tis­ti­ikko­jen mukaan) melko tarkkaan sama kuin v. 2000, joten ainakaan siel­lä sotimi­nen ei ole tuol­la aikavälil­lä enää heiken­tänyt tilannetta. ”

    Toisin kuin Soma­lia, Afgan­istan on miehitet­ty ja siel­lä on jonkin­lainen yhteiskun­ta­järjestys ja esi­val­ta ole­mas­sa, jos ei nyt kaikissa kylis­sä, niin ainakin suurim­mis­sa kaupungeissa.

  108. Kat­selin aineis­to­ja näistä työ­tun­neista. Kyl­lä sel­l­ainen 30 pros­ent­tia vuos­i­työai­ka on lyhen­tynyt 1900-luvun alkupuolelta. 

    On se nyt aika radikaalia? Tai tässä on nyt se ongel­ma, että mihin ver­taa… Se on radikaalimpaa kuin 10 pros­ent­tia ja vähem­män radikaalia kuin 50 pros­ent­tia. Öh?

    Oma kysymyk­sen­sä on tietenkin, että miten näitäkin on oikein mitat­tu vuo­sisadan alus­sa. Nyt lie­nee parem­mat mah­dol­lisu­udet luotet­tavaan tilastointiin.

    1. Olet toden­näköis­es­ti katysonut viral­lista kokoaikaisen palkkatyön luku­ja etkä sitä, kuin­ka paljon ihmiset oikeasti tekivät töitä, kos­ka vähem­mistö teki palkkatyötä.

  109. Kyl­lä se torp­parin kar­tanoon tekemä työkin oli palkkatyötä vaik­ka se tulikin torp­par­ille etuutena.
    Las­ke­taan­han nykyään työ­suhdeau­tokin palkaksi

  110. Väestöstä näitä nyky­muo­toisia vil­jeli­jöitä eli vil­jeli­jöitä, jot­ka omis­ta­vat maansa oli vain n n 17 %.
    Tuo­ta virkaeli­it­tiä oli n 5 % , teol­lisu­us-ja muu­ta työväestöä n 25 % ja alku­tuotan­nos­sa elan­ton­sa saavia n 70 % , 

    Ei se ain­oas­taan tehtaas­sa työtä orjana pak­er­ta­va ollut palkkatyöläi­nen, suurin osa alku­tuotan­nos­sa olleis­takin oli palkkatyöläisiä vähin­tään yhtä huonoine ehtoi­neen ja pitkine työaikoineen

    Vaik­ka helsinkiläisen eli­itin onkin vaikea tätä ymmärtää niin kyl­lä se piikakin (ja renkikin) on ihmi­nen ja lue­taan palkansaajaksi.
    Torp­pari oli siltä väliltä ja relik­ti feo­daaliy­hteiskun­nas­ta, mut­ta hän jou­tui tekemään kaksinker­taisen työn.

    Ei siihen aikaan maaseudul­la maat­tu sohval­la ja sylet­ty kat­toon, kun kun­ta kan­toi taloon puut ja ruuan kuten tänään.

    Makaa­ja myyti­in orjak­si eli huutolaiseksi

  111. Mis­sä ihmiset viet­tivät 1900-luvun alus­sa viisi viikkoisen kesälomansa?

  112. “Eivät kesäl­lä. Pelkästään joulua vietet­ti­in kolme viikkoa.”

    Joulu kesti Tuo­maas­ta Nuutin­päivään eli kolme viikkoa. mut­ta eläimet oli hoidet­ta­va, talo läm­mitet­tävä jne. Pimeim­pänä aikana ulkotöistä ei oikein tulisikaan tul­lut mitään.

    Jyväskylässä muuten 21.12. aurinko nousee klo 9.47 ja laske 14.47 eikä juuri nouse kämme­nen­leveyt­tä korkeammalle.

    Tosin van­haa lukua Tuo­maan­päivä oli itse asi­as­sa jo tam­miku­un puolella.

  113. Tämä väit­te­ly työa­jan kasvamisesta/vähenemisestä ei vaiku­ta siihen, että Liian van­hal­la on vähän omi­tu­inen käsi­tys taloudesta.

    Ihmiset omis­ta­vat kaiken tuotan­non. Ostovoima riit­tää aina kaiken tuotan­non ostamiseen. Mitä enem­män tuotan­toa, sitä enem­män ostovoimaa. Ostovoiman puute ei siis voi olla se ongel­ma, joka estää tuotan­toa kasvamasta.

  114. “Ihmiset omis­ta­vat kaiken tuotan­non. Ostovoima riit­tää aina kaiken tuotan­non ostamiseen. Mitä enem­män tuotan­toa, sitä enem­män ostovoimaa”

    Sul­je­tuss­sa taloudessa on näin, avoimes­sa kaik­ki ei enää mene tasan kuin maail­man tasolla

  115. “Jyväskylässä muuten 21.12. aurinko nousee klo 9.47 ja laske 14.47 eikä juuri nouse kämme­nen­leveyt­tä korkeammalle.”

    Lapis­sa talvi­nen yö kestää pari kuukaut­ta, mut­ta ei se ole met­sätöitä estänyt

  116. Toisin kuin Soma­lia, Afgan­istan on miehitet­ty ja siel­lä on jonkin­lainen yhteiskun­ta­järjestys ja esi­val­ta ole­mas­sa, jos ei nyt kaikissa kylis­sä, niin ainakin suurim­mis­sa kaupungeissa.

    Miehi­tyk­sen alun jäl­keen käänne Afgan­istanis­sa parem­paan on var­masti tapah­tunut koulu­tuk­ses­sa, mut­ta se tuskin näkyy kovin merkit­tävästi vielä aikuis­ten luku­taito­pros­en­tis­sa. The Econ­o­mist Pock­et World in Fig­ures ‑tilas­tokir­jan mukaan afgan­istani­lais­lap­sista 87 % käy koulua, mut­ta aikuis­ten luku­taito­pros­ent­ti on silti vain 28,1 %. Luul­tavasti tämä pros­ent­ti läh­tee voimakkaaseen nousu­un kun miehi­tyk­sen alun jäl­keen koulu­un päässeet lapset aikuis­tu­vat, mut­ta nyky­i­sis­sä luvuis­sa se ei vielä juuri näkyne.

  117. “Jyväskylässä muuten 21.12. aurinko nousee klo 9.47 ja laske 14.47 eikä juuri nouse kämme­nen­leveyt­tä korkeammalle.”

    Liian van­ha:
    Lapis­sa talvi­nen yö kestää pari kuukaut­ta, mut­ta ei se ole met­sätöitä estänyt

    Kuten Lapis­sa kamaoaikan käynyt tietää, kaamoasikaan on 4–5 tun­tia Enon­tek­iön korkeudel­la sin­ertävä valo ja sen jäl­keen vielä hämärää. Lumi hei­jas­taa val­oa ja tekee päivån kirkkaam­mak­si. Voi tosin olla niin kylmä, että met­sätöitä on vaikea tehdä. Vaikea sanoa, kun ole siihen aikaan met­säkämpil­lä ollut.

    Valais­tuk­seen vaikut­taa myös pil­visyys. Kos­ka aurinko on niin mata­lalal ja valo joutuu kul­me­nana pak­sun ilak­er­ro­ken läpi, pil­visenä päiv­inä voi todel­la mlekin pimeää. Eteläran­nikko taitaa olla maan pimein­tä seu­tua jouluku­un lopulla.

  118. “Mis­sä ihmiset viet­tivät 1900-luvun alus­sa viisi viikkoisen kesälomansa?”

    Ihmiset, so varakkaat säätyläiset viet­tivät sen huviloil­laan tai kylpylöis­sä. Taval­lis­es­ta kansas­ta en tiedä, eikä kai tarvit­sekaan tietää.

  119. 3289 myön­teistä oleskelulu­paa soma­leille vuosi­na 2006–2009. Mihin Osmo nämä soma­lit oikein menee asumaan ja lisää tulee tuhan­sia, ei helsinkiläiset niitä halua ja val­taosa suomen väestöstä ei halua lisää maa­han­muut­ta­jia, mik­si sit­ten Vihreät halu­aa lisää soma­lei­ta Suomeen kun kukaan ei niitä halua, ei kun­natkaan halua ottaa niitä vas­taan, ollaanko tässä menos­sa perse edel­lä puuhun tyh­myyk­sis­sään vai onko tässä vaan jonkun pienen ryh­män mieli­hakut ja tah­to kysymyk­sessä joka ei ollenkaan vas­taa koko kansan mielipidettä?

    1. ile hki:
      Anteek­si nyt, mut­ta kir­joituk­sesi oli kovin tyyp­illi­nen mus­tavalkoiselle ajat­telulle. Kun kir­joi­tan, että soma­lien joukos­sa on myös men­estys­tari­noi­ta, ei siitä voi mitenkään päätel­lä muu­ta kuin että soma­lien kesku­udessa on men­estys­tari­noi­ta. Tuo aja­tus, että joko kan­nat­taa jotain väestöryh­mää kokon­aisuute­na ja yksilöi­hin kat­so­mat­ta tai vihaa heitä kaikkia yksilöitä erit­telemät­tä, on siis tätä “kri­it­tisyyt­tä”?

  120. Puhuin eilen puhe­limes­sa Maa­han­muut­tovi­ras­ton yli­jo­hta­ja Jor­ma Vuo­ri­on kanssa. 

    Luku­taidot­to­muu­den (85–90%) arvio perus­tuu Afrikan päässä, lähin­na Addis Abebas­sa tehty­i­hin haas­tat­telui­hin. Lapset eivät ole tässä osu­udessa, kos­ka lap­sia ei haastatella. 

    Tuli­joiden profi­ili on viime vuosi­na kuulem­ma muut­tunut radikaal­isti. Nämä ihmiset ovat Soma­lian maaseudul­ta ja eivät ole käyneet suuri­mak­si osak­si päivääkään koulua. 

    Per­heeny­hdis­tämishake­muk­sia on täl­lä het­kel­lä sisäl­lä 4000 ja Vuo­ri­on arvio oli, että vuo­den lop­pu­un men­nessä tulee toiset 4000. Hän sanoi, että Suo­mi ei ole mitenkään varautunut täl­laisi­in ihmisvir­toi­hin eivätkä mitkään käsil­lä ole­vat resurssit riitä luku­taidot­tomien ihmis­ten järkevään kotout­tamiseen ja povasi mit­tavaa yhteiskun­nal­lista ongel­maa lähitulevaisuudessa. 

    Suomes­sa on sel­l­ainen muista vas­taan­ot­tavista maista poikkea­va käytän­tö, että jo vas­taan­ot­tokeskuk­sista käsin voi aloit­taa per­heeny­hdis­tämis­pros­essin. Myös se on erikoisu­us, että matkat mak­se­taan. Muual­la yhdis­täjäl­lä tulee olla asun­to ennenkuin voi ryhtyä jär­jestämään suku­laisiansa tänne ja matkat pitää itse kus­tan­taa. Per­heen yhdis­tämisen piiris­sä on yhtä yhdis­täjää kohden tavanomais­es­ti 15 henkeä, usein peräti 20 henkeä. 

    Näistä tiedoista voi päätel­lä kuka vääris­telee ja kuka puhuu tot­ta tässäkin ketjus­sa. En ker­ro, vaan miet­tikää itse.

    1. Eli­nan ker­tomat tiedot nyky­i­sistä maa­han­muut­ta­jista ovat tärkeitä. Kuten aiem­min olen kir­joit­tanut, teol­lisu­us­mai­hin tulisi ottaa lähin­nä niitä pako­laisia, joil­la on edel­ly­tyk­set toimia teol­lisu­us­maid­en ympäristöis­sä men­estyk­sel­lis­es­tio ja paikallisil­la leireil­lä tulisi hoitaa niitä, joiden osaamiselle ei ole teol­lisu­us­mais­sa käyttöä.
      Tuo­ta viimeistä huo­mau­tus­ta en ymmär­rä ollenkaan. Ketjus­sa puhutaan 1990-luvun alun maa­han­muut­ta­jako­hortista, eikä siinä ole väitet­ty mitään tämän­hetk­i­sistä maa­han­muut­ta­jista. Väit­tääkö Eli­na, että nuo tiedot 90-luvun maa­han­muut­ta­jista oli­si­vat epätosia?

  121. Osmo, en tarkoit­tanut ollenkaan sinua. 

    Tääl­lä oli muis­taak­seni väit­teitä, että tuo luku­taidot­to­muu­den pros­ent­ti olisi väärä ja että tuli­jat ovat kaupunki­laisia ja parem­min koulutet­tua väkeä jne. 

    Mut­ta:

    Uno­htakaa tuo viimeinen lause, toki asioi­ta saa pohdiskel­la, kyseenalais­taa ja ihme­tel­lä ilman että se on vääristelyä.

  122. En nyt oikein tätä hehkut­tamista “men­estys­tari­noil­la” ymmärrä. 

    Jos on oma­l­la työl­lään elänyt ja asuu velkaises­sa yksiössä Espoon Suve­las­sa, niin en minä nyt sitä varsi­naisek­si men­estys­tari­naksi kut­su­isi, vaan nor­maa­lik­si elämäksi. 

    Vai onko niin, että itsen­sä elät­tävä, yhteiskun­taan inte­groitunut soma­li on automaat­tis­es­ti men­estys­ta­ri­na? Vähän rasis­mi­in viit­tavaa kie­lenkäyt­töä minus­ta. Ikään kuin heiltä ei vaa­dit­taisi samo­ja asioi­ta kuin suo­ma­laisil­ta ja tavanomainen elämänkulku on jotain suur­ta menestymistä. 

    En mil­lään muo­toa halua väheksyä ihmisiä, jot­ka ovat onnis­tuneet han­kki­maan oman asun­non, mut­ta täl­lainen yhden kansan­ryh­män muiden yläpuolelle nos­t­a­mi­nen retorisin keinoin on minus­ta outoa.

  123. Eli­na, paljon kiitok­sia tiedos­ta. Tähän astiset läh­teet on ollut hyvin epämääräisiä ja 80–90% luku­taidot­to­muus ihan mis­sä tahansa aikuis­pop­u­laa­tios­sa on maail­ma­nen­nä­tys­lu­okkaa, joten siitä perusskep­tisyys. Mut­ta usko­taan kun ker­ran asi­aa on tutkit­tu, eli kyse on siis per­heeny­hdis­tämisen kaut­ta tule­vista. Olisiko­han naisia ja van­huk­sia suuri osa?

    Vuo­rio tuo minus­ta ihan asial­lis­es­ti esille resurssip­u­lan, en vaan ihan ymmär­rä läh­estymistapaa. Resurssien kannal­ta on yhden­tekää esimerkik­si mak­se­taanko lennot vai ei. Toki vähem­män höveli läh­estymistapa vähen­täisi hake­musten määrää, mut­ta tämä on mieli­v­al­tainen tapa kar­sia niitä. Ei kai resurs­sion­gel­ma ole hake­musten määrä, eihän niitä ole pakko hyväksyä, vaan hyväksyt­ty­jen hake­musten määrä. Kai tämän voi kiintiöidä.

    Mie­lenki­in­toinen kysymys on että voiko kotou­tu­mis­su­un­nitel­ma eli ennuste olla val­in­takri­teeri. Äkkiseltään aja­tus on houkut­tel­e­va ja inhimilli­nenkin, olen vaan äärim­mäisen skepti­nen sen suh­teen että tämä toimii käytän­nössä, inten­si­iv­it hui­ja­ta vaikka­pa tekaise­mal­la työ­suhde on vaan niin suuret.

  124. Jos pako­laisleir­iltä Etiopi­as­ta löy­tyy yksi koulutet­tu soma­li Suomeen, niin eipä se juuri kokon­aisu­ut­ta kohen­na, jos perässä tulee 20 lukutaidotonta. 

    Niin kauan kuin lain­säädän­tö per­heeny­hdis­tämisen osalta on mitä on, niin tilanne on tämä. 

    Ratkaisu­ja pitäisi mielestäni tul­la niiltä poli­it­tisil­ta tahoil­ta, jot­ka eivät kan­na­ta human­i­taarisen maa­han­muu­ton kiristämistä eli mm. vihreiltä.

    Luku­taito on meille niin itses­tään­selvyys, että joskus tun­tuu, etteivät kaik­ki ole aivan sisäistäneet, mitä sen puut­tumi­nen merk­it­see. Ei luku­taido­ton voi toimia siivoo­jana, mitä sil­loin täl­löin kuulee. Siivoo­jan pitää men­nä kohteeseen­sa itsenäis­es­ti. Miten tämä onnis­tuu, jos ei osaa lukea kadun­nim­iä ja käyt­tää julk­isia kulkuneu­vo­ja, kun ei tunne numeroi­ta? Miten onnis­tuu olla paikalla oikeaan aikaan, kun ei tunne kel­loa? Miten tutus­tuu eri työko­htei­den tur­val­lisu­u­so­hjeisi­in? Miten kir­jaa ylös tehdyt työtunnit? 

    Ehei… kyl­lä siivo­jan tarvit­see osa­ta lukea Suomes­sa. Ei tääl­lä ole mitään “ota luu­ta käteen ja ala lakaista” ‑hom­mia.

    Ain­oat työt, joi­ta voi luku­taidot­toman ajatel­la tekevän ovat täl­laiset kehi­tys­vam­maisille räätälöidyt pakkaamis- ja kokoamis­te­htävät aina samas­sa paikas­sa. Ja niitä ei kuulem­ma riitä kehi­tys­vam­maisillekaan, niin miten tuhan­sille soma­leille? Eivätkä nämä työt yleen­sä itse asi­as­sa tuo­ta mitään, vaan ne ovat kuntout­tavaa toim­intaa kehitysvammaisille.

  125. Nämä keskustelu ihmis­ten työäa­jas­ta sata vuo­ta sitet­nm ovat kyl­lä valai­se­vai, muta alka­vat olla jo hyödyt­tömiä. Me tiedämme asioiden taus­tas­ta aivan liian vähän.

    Totesin juuri, että 40 v. sitetn luki­o­laisean luin Haa­tisen väitöskir­jan Suo­ma­lainen maalaisköy­hälistä tutkimuk­sen ja kaunokir­jal­lisuduen val­os­sa. Mut­ta siihen tietoni taita­vatkin rajoittua.

    Yksi asia on min­ulle jäänyt epä­selväk­si. Meil­lä on jokin­in­tu­iti­ivi­nen käsi­tys tuott­tavu­ud­es­ta. Mut­ta miten posi­ti­ivises­sa kansan­talousti­eteessä tuot­tavu­us tarkkaan ottaen määritel­lään? Miten voimme sano, että sadan vuo­den aikana tuot­tavu­us on (muistinko oikein) lisääntynyty14-kertaiseksi.

    1. Tuot­tavu­us kansan­talouden tasol­la on aika tarkkaan BKT/työtunnit.
      Kun tuot­tavu­us on 14-ker­tais­tunut ja BKT/nenä 12-ker­tais­tunut, saamme arvion myös työa­jan kehityksestä.

  126. ‘inten­si­iv­it hui­ja­ta vaikka­pa tekaise­mal­la työ­suhde on vaan niin suuret’ (tpyy­lu­o­ma)
    Epäilemät­tä, eri­tyis­es­ti, jos hui­jauk­ses­ta ei ole mitään seu­raa­muk­sia. Amerikkalai­sista voisi jälleen ottaa mallia: google­ta ‘revo­ca­tion of U.S. citizenship’.

  127. Hel­posti muis­tet­ta­va kaava:

    tuotan­to / henkilö
    = (tuotan­to / työ­tun­nit) * (työ­tun­nit / henkilö)
    = työn tuot­tavu­us * työn määrä.

    Kos­ka on fysikaalis­es­ti mah­do­ton­ta, että jälkim­mäi­nen ter­mi ylit­täisi 24 tun­tia vuorokaudessa, pitkäl­lä aikavälil­lä talouskasvu per capi­ta on työn tuot­tavu­u­den kasvua.

  128. Jaakko Hir­vo­nen:

    Hel­posti muis­tet­ta­va kaava:

    tuotan­to / henkilö
    = (tuotan­to / työ­tun­nit) * (työ­tun­nit / henkilö)
    = työn tuot­tavu­us * työn määrä.

    Kos­ka on fysikaalis­es­ti mah­do­ton­ta, että jälkim­mäi­nen ter­mi ylit­täisi 24 tun­tia vuorokaudessa, pitkäl­lä aikavälil­lä talouskasvu per capi­ta on työn tuot­tavu­u­den kasvua. 

    Mie­lenki­in­toinen johtopäätös. Mil­läs sit­ten selität esimerkik­si sen, että met­sä kas­vaa ja tuot­taa hyv­in­voin­tia ja talouskasvua, vaik­ka sen eteen ei tehtäisi sekun­ti­akaan töitä?

    Kari

  129. lurk­ki, se pitäisi sit­ten osoit­taa toteen. Tutun pizze­ri­as­sa oli työ­paik­ka muutet­taes­sa, mut­ta omis­ta­jan mukaan lät­ty ei myynyt joten työ­paikkaa ei enää ole. Siitä vaan näyt­töä rakentamaan.

  130. Vään­netään­pä nyt vielä var­muu­den vuok­si rautalangasta.

    Osmo ostaa 10 000 eurol­la maatilkun, jos­sa on taimia. 20 vuot­ta myöhem­min rosvopa­roni halu­aa ostaa samaisen tilkun 50 000 eurol­la, kos­ka tarvit­see puu­ta. Osmo myy, ja rosvopa­roni kaa­dat­taa puut, ja myy ne 45 000 eurol­la ja hänelle jää vielä 10 000 euron arvoinen taimikko. Met­suri saa 3000 euroa hom­mas­ta, rosvopa­roni 2000 euroa ja Osmo 2000 euroa/vuosi.

    Kenen työn tuot­tavu­udessa nuo Osmon rahat näkyvät?

    Kari

    1. Tuot­tavu­us las­ke­taan kansan­talouden tasol­la. Rosvopa­roni jou­tui var­maankin teet­tämään tuon kaa­to­työn jollakin.
      Sor­ry Kari, tämä on kansan­talousti­eteen peruskauraa.

  131. Soin­in­vaara: “Ketjus­sa puhutaan 1990-luvun alun maa­han­muut­ta­jako­hortista, eikä siinä ole väitet­ty mitään tämän­hetk­i­sistä maahanmuuttajista.”

    Ketjun aloit­ta­ja väit­tää tähän kohort­ti­in viitat­en, että mieliku­va tämän het­ken soma­leista on kovin vääristynyt. Eikö se ole “mitään”?

    Miten fik­suna Soin­in­vaara pitäisi sitä, että esimerkik­si aka­teemis­ten alo­jen työllisyydestä/työttömyydestä esitet­täisi­in arvioi­ta 90-luvun alus­sa valmis­tunei­den työl­lisyy­den perusteella?

    1. Tämä blo­gi on tarkoitet­tu keskimääräistä luku­taitoisem­mille ihmisille. Aloituk­ses­sa san­ot­ti­in selvästi, että kyse on kohortista. Sen jäl­keen tulleessa keskustelus­sa san­ot­ti­in yhtä selvästi, että seu­raa­vat kohor­tit ovat eri­laisia. Minä olen sanonut selvästi, että Afrikas­ta teol­lisu­us­mai­hin valit­ta­vat pitäisi vali­ta niin, että heil­lä on men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia teol­lisu­us­mais­sa. Mis­tä tässä oikein valite­taan. Siitäkö, että viestin pitäisi olla joko
      SOMALI HYVÄ
      tai
      SOMALI PAHA
      eikä mitään nyansse­ja siihen väliin.
      Jos tätä halu­aa suosit­te­len mui­ta keskustelupalstoja

  132. Soin­in­vaara: “Minä olen sanonut selvästi, että Afrikas­ta teol­lisu­us­mai­hin valit­ta­vat pitäisi vali­ta niin, että heil­lä on men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia teollisuusmaissa.”

    Tarkoi­tatko esimerkik­si, että soma­lien per­hei­den yhdis­tämisessä per­heen­jäse­nille pitäisi aset­taa min­imik­oulu­tus­vaa­timus? Vai mis­tä “valin­nas­ta” oikein puhut? Tietääk­seni kaik­ki tur­va­paikkaa itse Suomes­ta hake­vat ovat ilmestyneet Suomeen ihan spon­taanisti, ilman mitään viral­lista val­in­tapros­es­sia. Eikä hei­dänkään oleskelulu­paa ratkaise ennakoitu men­estymi­nen (tai edes sopeu­tu­mi­nen) vaan tilanne hei­dän kotiseudul­laan. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

  133. Osmo: ehkä tosi­aan olen mis­san­nut jotain, mut­ta nähdäk­seni esimerkissäni oli tuon met­surin osu­us (3000 e) huomioitu.

    Kari

  134. Kari, ei kai se met­sä mitään talous_kasvua_ tuo­ta. Sehän kas­vaa joka vuosi jonkin ver­ran puu­ta, jol­la on jonkin­lainen arvo, mut­ta tämä arvo ei kyl­lä muu­tu ajan myötä mihinkään, ellei sen eteen tehdä jotain työtä (har­ven­neta pui­ta, lan­noite­ta, tai mitä niiden met­sien hyväk­si nyt sit­ten voikaan tehdä). 

    Ja tietenkään se met­sien kasvu ei muu­tu hyv­in­voin­niksi ilman, että puut kaade­taan. Kyse ei siis ole “ei sekun­ninkaan työstä”, vaan kyl­lä siihen jotain aikaa menee. Toki kyseinen työ voi olla hyvinkin tuot­tavaa (tuotanto/aika).

    Vähän samas­ta on kai kyse, kun Ara­bi­an niemi­maal­la löy­det­ti­in pai­men­to­laiskansan asuinalueil­ta hirvit­tävät määrät öljyä. Kun he ryhtyivät vuo­hien pai­men­tamisen sijaan pump­paa­maan öljyä, niin tietenkin työn tuot­tavu­us kasvoi kohis­ten ja tämä näkyi tietenkin sit­ten siinä, että bkt nousi rajusti. Yleen­sä vain maat eivät voi laskea sen varaan, että tuos­ta vaan löytävät öljylähteitä tai koske­mat­to­mia met­siä, vaan työn tuot­tavu­u­den nos­to pitää tehdä vaival­loisim­mil­la keinoin.

  135. Soin­in­vaara: “Mis­tä tässä oikein valite­taan. Siitäkö, että viestin pitäisi olla joko
    SOMALI HYVÄ
    tai
    SOMALI PAHA
    eikä mitään nyansse­ja siihen väliin.”

    Mielestäni tääl­lä ei kukaan ole argu­men­toin­ut hyvästä ja pahas­ta, vaan on keskustel­tu siitä, kuin­ka hyvin yleinen ima­go soma­lien heikos­ta taloudel­lis­es­ta ja sosi­aalis­es­ta tilanteesta vas­taa todellisuutta. 

    Minus­ta on ihan hyvä pyrk­iä kaata­maan pint­tyneitä väärinkäsi­tyk­siä levit­tämäl­lä asial­lista tietoa. Tilas­toti­eteil­i­jä osaa kuitenkin var­masti ihan itse kaivaa koko maa­han­muut­ta­japop­u­laa­tio­ta koske­vaa tietoa, eikä hänen siten tarvitse tyy­tyä yksit­täiseen julka­isu­un pio­neer­i­maa­han­muut­ta­jista, vaik­ka sieltä jotain omia ennakkokäsi­tyk­siä tyy­dyt­täviä yksi­tyisko­htia löytyisikin. 

    Ja vaik­ka aikaa ei riit­täisikään hake­maan laa­jem­malti tietoa, asiansa osaa­va tilas­toti­eteil­i­jä tun­tee var­masti edus­tavu­u­den sudenkuopat, eikä tee liian pitkälle meneviä johtopäätök­siä vajavaisen datan perus­teel­la. Eikö niin?

  136. Viimeaikoina on ollut paljon puhet­ta siitä että
    maa­han­muut­ta­jien suomen kie­len oppimiseen ei ole panos­tet­tu tarpeeksi. 

    Tiedä sit­ten, mut­ta helsin­gin kaupun­gin rekry­toin­ti­sivu ker­too (www.erekryhelsinki.fi) mihin helsingis­sä ainakin panos­te­taan: maa­han­muut­ta­jille hei­dän OMAN äidinkie­len­sä opetuk­seen. Täl­lä het­kel­lä siel­lä on noin 20 ilmoi­tus­ta määräaikai­sista maa­han­muut­ta­jien kotikie­len ope­tusvi­roista. Näistä vajaa kol­mannes on somalikielen
    ja/tai islami­nuskon opetusvirkoja.

    Ilmoi­tusten mukaan viral­li­sista kelpoisu­us­vaa­timuk­sista ollaan valmi­it tin­kimään. Suomen kie­len osaamis­vaa­timuk­ses­ta ei ole main­in­taa, mut­ta kos­ka hom­mas­sa ei suomea tarvi­ta niin voisi sen jät­tää vaa­ti­mat­ta. Eihän suomenkie­len opet­ta­jil­takaan vaa­di­ta soma­likie­len osaamista. Ainakaan vielä.

  137. Luin keskusteluketjun hyvin tarkkaan läpi.

    Ylitse kaikkien lausun­to­jen nousikin esi­in nim­imerk­ki “Liian vanha”.

    Voi vihne, että “van­hal­la” on hal­lus­saan tilastot.
    Eihän meitiä jyrätäkään tuos­ta vaan.

  138. keno: tuo, että on paljon virko­ja avoin­na ja pätevyys­vaa­timuk­sista ollaan valmi­ita jous­ta­maan, nyt ei ker­ro muus­ta kuin siitä, että päte­vistä oman kie­len opet­ta­jista on pulaa.

  139. Samulin ja Osmon kom­menteista päätellen olen nyt ymmärtänyt kansan­talousti­teessä jonkin asian päin män­tyä. Mut­ta en edelleenkään näe, vaik­ka halu­aisin, sik­si jatkan vielä tästä.…

    Samuli Saarel­ma:

    Kari, ei kai se met­sä mitään talous_kasvua_ tuo­ta. Sehän kas­vaa joka vuosi jonkin ver­ran puu­ta, jol­la on jonkin­lainen arvo, mut­ta tämä arvo ei kyl­lä muu­tu ajan myötä mihinkään, ellei sen eteen tehdä jotain työtä (har­ven­neta pui­ta, lan­noite­ta, tai mitä niiden met­sien hyväk­si nyt sit­ten voikaan tehdä). 

    No eikö se tuo­ta nimeno­maan talouskasvua sil­lä het­kel­lä, kun Osmo myy sen met­sän? Tietenkin tuon myyn­ti­ta­pah­tu­man ajat­telu “työnä” saisi aikaan sen, että tuo talouskasvu näky­isi suo­raan (Osmon) “työn tuot­tavuute­na”, mut­ta onko tämä mielekäs ajattelutapa?

    Ja minä siis tässä tapauk­ses­sa oletin, että se met­sä kas­vaa (ja tuot­taa raha­nar­voista puu­tavaraa) ihan “itses­tään” ilman työ­panos­ta. Tietenkin lan­noit­ta­mal­la, hoidol­la tms. se voi tuot­taa enem­män, mut­ta minä nyt ohitin sen näkökul­man tarkoituksellisesti.

    Vähän samas­ta on kai kyse, kun Ara­bi­an niemi­maal­la löy­det­ti­in pai­men­to­laiskansan asuinalueil­ta hirvit­tävät määrät öljyä. Kun he ryhtyivät vuo­hien pai­men­tamisen sijaan pump­paa­maan öljyä, niin tietenkin työn tuot­tavu­us kasvoi kohis­ten ja tämä näkyi tietenkin sit­ten siinä, että bkt nousi rajusti. Yleen­sä vain maat eivät voi laskea sen varaan, että tuos­ta vaan löytävät öljylähteitä tai koske­mat­to­mia met­siä, vaan työn tuot­tavu­u­den nos­to pitää tehdä vaival­loisim­mil­la keinoin. 

    Aivan vamasti siel­lä työn tuot­tavu­us nousi rajusti samoin kuin BKT. Mut­ta minä olenkin tässä väit­tänyt jotain sen suun­taista kuin, että se BKT (ja talous ja hyv­in­voin­ti) kasvoi tuos­sa tapauk­ses­sa merkit­tävästi enem­män kuin _työn tuottavuus_, kos­ka eihän niistä öljy­tu­loista mak­se­ta kuin mur­to-osa palkkoina.

    Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain täysin väärin?

    Kari

  140. Riit­ta,
    point­ti oli että ope­tus­määrära­ho­ja näyttää
    riit­tävän siihen että maa­han­tulleet voivat keskenään hioa omaa kieltään kun niitä kuulem­ma ei riitä sen kie­len opetuk­seen jota tarvi­taan maas­sa pärjäämiseen. 

    Ei silti, kun kaupun­gin ope­tusvi­ras­ton vuosi­menot ovat viitisen sataa miljoon­aa, niin kaipa siitä millin pari voi tähän var­maankin ihan hyvään tarkoituk­seen irroittaa.

  141. Ratkaisu­ja pitäisi mielestäni tul­la niiltä poli­it­tisil­ta tahoil­ta, jot­ka eivät kan­na­ta human­i­taarisen maa­han­muu­ton kiristämistä eli mm. vihreiltä.

    Eikös esimerkik­si tun­net­tu vihreä Osmo Soin­in­vaara ole tässä blo­gis­sa esit­tänyt erinäisiä muu­tok­sia maa­han­muut­to­jär­jestelmi­in jot­ka merk­it­si­sivät toteutet­tuina kiristys­tä nykyti­lanteeseen? Var­masti sel­l­aisi­akin vihre­itä (ja mui­ta) löy­tyy jot­ka eivät näe nykysys­tee­mis­sä iso­ja ongelmia, mut­ta mis­sään nimessä kaik­ki eivät ajat­tele niin.

    Olet oike­as­sa siinä, että luku­taidot­to­muus on iso ongel­ma ja sinän­sä on tois­si­jaista onko luku­taidot­to­mia 70 vai 90 pros­ent­tia, kos­ka joka tapauk­ses­sa kyse on huikean isoista pros­en­teista ja ongel­mat ovat väistämät­tömiä jos asialle ei tehdä jotain. Jos vielä tästä lil­lukan­var­res­ta vään­netään, itse en kyl­lä edelleenkään usko, että soma­lialai­sista yleis­es­ti noin iso pros­ent­ti olisi luku­taidot­to­mia, mut­ta sinän­sä ei liene syytä epäil­lä maa­han­muut­tovi­ras­ton tieto­ja nyt kun on tark­istet­tu mihin ne tarkem­min ottaen perus­tu­vat. Ehkä Suomes­ta tur­va­paikkaa tai per­heeny­hdis­tämistä hakee jostain syys­tä johdon­mukaises­ti huonom­min koulutet­tu väki. Ellei sit­ten ole jotain syytä mik­si luku­taitois­t­en ihmis­ten kan­nat­taisi vale­hdel­la ole­vansa lukutaidottomia? 

    No, kuten san­ot­tu, tuo on tois­si­jaista. Kyseessä on joka tapauk­ses­sa iso ongel­ma, jolle pitää tehdä jotain. Se jotain ei silti vält­tämät­tä ole maa­han­muu­ton määrälli­nen rajoit­ta­mi­nen, vaik­ka kyl­lä sitäkin vai­h­toe­htoa ehdot­tomasti pitää harki­ta siinä mis­sä muitakin. Ei ole maa­han­muut­ta­jienkaan etu että Suo­mi ottaa heitä vas­taan enem­män kuin mihin resurssit riit­tävät, kos­ka se johtaa viime kädessä myös tänne pääs­sei­den ase­man huonone­miseen. Mut­ta kyl­lä var­masti olisi miet­timistä siinäkin, mihin suo­ma­lainen jär­jestelmä tuli­joi­ta kan­nus­taa ja mihin ei ja mihin se tar­joaa mah­dol­lisuuk­sia. Jos toimisimme järkeväm­min, nykyisenkään laa­juinen maa­han­muut­to tuskin rasit­taisi kohtu­ut­tomasti yhteiskuntarakenteita.

  142. Jaa‑a. Koko ajan “syytetään” soma­le­ja luku­taidot­to­muud­es­ta jne. (“ainakin ne, jot­ka nyt tulee…tai ovat tulos­sa”). Lässy­tys­tä. Kovin nopeasti he oppi­vat suomen kie­lenkin, ja muitakin kieliä. Ja jostain kum­man syys­tä, kaik­ki soma­lit jot­ka minäkin sat­un tun­temaan, ovat kun­non ihmisiä, älykkäitä ja pohdiskele­via. Mikä ihme tei­dät panee haukku­maan juuri heitä? Se on säälit­tävää suo­ras­taan, kun se perus­tuu tietämät­tömyy­teen. Ei siitä kovin pitkä aika ole, kun ital­ialaisi­akin haukut­ti­in paljon. Yrit­täkää lisätä ihmiset OMAA ymmär­rystänne älkääkä aina syyt­täkö toisia.

    Kiitos Osmo viisaud­estasi ja hyvistä kirjoituksista.

  143. Mikä on tämä pakono­mainen tarve miet­tiä asuuko joku omis­tus- vai vuokra-asunnossa ?
    Onko se jokin äärim­mäi­nen näyt­tö sopeu­tu­mis­es­ta suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, että pystyy ja halu­aa hom­maa­maan omistusasunnon ?

    Vaikut­taa erään­laiselta rasis­mil­ta tuokin.
    Tuskin on edes täysin sat­tumaa. Ker­too kansas­ta ja sen politiikasta.

    Suomes­sa­han käsit­tääk­seni omis­tusasun­nois­sa (yleen­sä velkaises­sa) asu­vien määrä on poikkeuk­sel­lisen korkea ihan vaik­ka Ruot­si­in verrattaessa.

    1. Osmo Soin­in­vaara: Tuo nyt vaatisi jo lähde­vi­it­teen. Mat­ti Pohjolan viral­lisek­si totu­udek­si nos­te­tu tutkimuk­sen mukaan vuos­i­työai­ka on nyt suun­nilleen sama kuin sata vuot­ta sit­ten. Pien­tiloil­la ei sydän­talvel­la paljon pel­toa äestetty. 

      Pienet lapsetkin osal­lis­tu­i­v­at työn­tekoon 1900-luvun alus­sa. Siis siihen kaik­keen työhön, jota piti tehdä 14/24, jot­ta mök­ki pysyi lämpimänä ja elukat ynnä per­heen­jäsenet hengis­sä, jot­ta päre­itä riit­ti valaise­maan puhde­töi­den tek­i­jöitä ja jot­ta per­heen­jäse­nil­lä oli käytet­tävis­sään ne kaik­ki met­sästä ja soil­ta ym. kerä­tyt raa­ka-aineet, joi­ta he tarvit­si­vat arjes­sa tarvit­semien­sa hyödykkei­den valmis­tamiseen. (Vaat­teetkin piti valmis­taa itse aina lan­gan kehräämis­es­tä alka­en.) Ei sil­loin ehdit­ty has­sa­ta aikaa esim. lukemiseen. Kus­taa Vilku­nan kir­joit­ta­mas­ta Vuo­tuis­es­ta ajantiedos­ta saa lisää tietoa siitä, mil­laisi­in töi­hin aika käytet­ti­in ennen muinoin vil­je­lykau­den ulkopuolella.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.