Nuorten syrjäytyminen Oulussa (3) keppiä vai porkkanaa?

28 vastausta artikkeliin “Nuorten syrjäytyminen Oulussa (3) keppiä vai porkkanaa?”

1. Syr­jäy­tymiseen on ymmär­ret­täviä syitä, mut­ta syr­jään vetäy­tyvän liika ymmärtämi­nen ei ole tälle itselleen hyväk­si, yleensä. 

   Eikös tässä juuri puhut­tu, että ymmärtämi­nen on aina hyvästä? Ei ymmärtämi­nen sitä meinaa, että pitäisi nos­taa kädet pystyyn, vaan sitä, että löy­de­tään parhaat kon­stit kor­ja­ta kurssia.

   Minus­ta laki pitäisi muut­taa sel­l­aisek­si, että toimeen­tu­lotuen avul­la pois kotoa muut­ta­mi­nen voidaan evätä. Automaat­tis­es­ti sitä ei tule evätä, sil­lä on kote­ja, joista onkin hyvä muut­taa pois. 

   Minä pahoin pelkään, että automaat­ti tuos­ta lain­muu­tok­sen jäl­keen tulisi. Huonoa kotia on han­kala määritel­lä ja kun­nat ovat ikuises­sa rahapulassa.

   Vastaa

2. Tei­dän lapsenne eivät ole tei­dän lap­sianne, tutulle tyrkytet­ti­in toimeen­tu­lo­tukea kesäk­si, kun sitä työtä ei var­maan löy­dy vaik­ka kotona olisi kyl­lä ollut työtä ja ela­tus­ta kesäk­si tar­jol­la. Jäi hen­gaile­maan kaupungille. Samoin asun­toa läh­es tyrkytetään sos­sus­sa 16 vuo­ti­aalle, ” kotona kun on var­maan niin hirveätä asua” varsinkin kun on pil­ven­poltos­ta tul­lut riitaakin. Yhteiskun­ta vie van­hem­mil­ta kaik­ki aseet kas­vatuk­ses­sa ymmärtämäl­lä nuoret pilalle. Ja nuorisosäätiö ja muut poli­it­tiset säätiöt kiit­tävät, onhan taas jaet­tu rahaa hyvään tarkoitukseen!

   Vastaa

3. Nykyiset työvoima­hallinnon akti­iv­i­toimet ovat esimerkik­si sel­l­ais­ten nuorten, ja van­hempi­enkin, kannal­ta melko kan­nus­ta­mat­to­mia, jot­ka saa­vat vaikka­pa toimeen­tu­lo­tukea. Kan­nustin on lähin­nä kun­nan ja val­tion työn­tek­i­jöil­lä, kumpi saa enem­män ihmisiä toisen sek­torin rahoituk­sen piiri­in. Itse työl­lis­tetylle tämän tuen mak­sa­jata­hon vai­h­t­a­mi­nen ja edestakainen siirtämi­nen, aiheut­taa mon­en­laisia ongelmia. Tuet pysyvät kutakuinkin samana mut­ta eri­laiset katkok­set mak­satuk­seen lisään­tyvät. Hyö­tyjiä ei ole kukaan, hait­taa sen sijaan on, yleen­sä juuri sille, jon­ka asi­aa piti ajaa.

   Esimerkik­si, vuo­den alus­ta tuli muu­tamille työ­val­men­nuk­ses­sa oleville (oliko se n. 11% koko maas­sa?), lisää kan­nustin­ra­haa, pyytämät­tä ja yllä­tyk­senä. Henkilömme (tun­nen näitä ihmisiä) riemuit­si ja lisäsi vas­taa­van määrän kulu­tus­taan. Sosi­aal­i­toi­mi vähen­si sen kuitenkin seu­raavas­sa kuus­sa omista tuis­taan. Nyt kärvis­tel­lään. Eli se aktivoin­ti­ra­ha meni kun­nalle. Has­su jär­jestelmä. Val­tio jakaa tukia kun­nalle tukia saavien ihmis­ten kaut­ta. Muuten hyvä, mut­ta tämä välit­täjä vain kär­sii tästä oper­aa­tios­ta matkalla. Val­tio voisi jakaa nämä rahat suo­raan kun­taan ja jät­tää ‘asi­akkaat’ rauhaan, jos täl­laisia raho­ja on ylimääräisiä.

   Ns. ‘pudokkaisi­in nuori­in’ ja perusk­oulun lopet­taneisi­in nuori­in pitäisi heti tart­tua. Osaan voitaisi­in vaikut­taa (pro­jek­te­ja täl­lä suun­nal­la toki on). Osal­la on jo niin rank­ka päi­hde- ym. syr­jäy­tymis­taus­ta, että tämä on vaikeam­paa. Näille kaiken­laiset kan­nus­tamiset ovat hep­reaa. Ei auta kan­nustin — tarvi­taan ihmis­ten kohtaamista ja apua ‘kädestä pitäen’.

   Osa nuorista viis veisaa kaik­ista porkkanoista ja kepeistä. Viekää vaik­ka kaik­ki. Sit­ten ollaan asun­not­to­mia, tehdään keskimäärin seit­semän varkaut­ta (/näpistystä) päivässä, eikä sit­ten mil­lään jäädä kiin­ni, haku pääl­lä, mut­ta ei hait­taa. Ääri­ta­paus toki. Mut­ta tänäänkin koh­dat­tu tapaus.

   Palkkatu­ki pitäisi saa­da kohdis­tet­tua pieni­in ja keskisu­uri­in yri­tyk­si­in, kil­pailua vääristämät­tä. Eikä se vääristy, jos työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­us on myös jol­lakin taval­la todis­te­tusti alhaisem­pi — vaikka­pa päi­hdeon­gel­man — mielestäni todis­tus­taakan tässä pitäisi olla alhaisem­pi kuin lääkärin lausunto.
   Siel­lä pien- ja keskisu­uris­sa yri­tyk­sis­sä on palkkat­uen oikea kohde on, jos tehoa ja vaikut­tavu­ut­ta haetaan, ei niinkään eri­lais­ten yhdis­tys­ten pyöritämisessä, johon toki myös jotkut sovel­tu­vat ja hyö­ty on molem­min puolinen.

   Vastaa

4. Help­po jut­tu. Tsekatkaa lähin raken­nustyö­maa. KAIKKI nuoret on viros­ta tai puo­las­ta tai latvi­as­ta. Eivätkä ne ole istuneet vuosikau­sia ammat­tiko­rkeak­oulun betoniraudoittajalinjalla.

   Joku tajuis­saan ole­va miesh­enkilö pitäisi saa­da työmin­is­terik­si ja aika äkkiä.

   Vastaa

5. Teat­teriko­rkeak­oulun ohjaa­jal­in­jalle ote­taan noin kak­si oppi­las­ta vuodessa, mut­ta hak­i­joi­ta on yli tuhat. Moni toki ihan oikeasti haaveilee eloku­vao­h­jaa­jan koulutuksesta.

   Ensin­näkin eloku­vao­h­jaa­jak­oulu­tus on Taide­te­ol­lises­sa korkeak­oulus­sa. Vuon­na 2009 yhtä aloi­tu­s­paikkaa kohden oli 46,5 hak­i­jaa. Teat­teriko­rkeak­oulun ohjaa­jal­in­jalle oli vuon­na 30,5 hak­i­jaa aloi­tu­s­paikkaa kohden. 

   Vähän voisi tark­istel­la asioi­ta, ennen kuin heit­telee eet­teri­in aivan mitä hatus­ta sat­tuu löy­tymään. Joku saat­taa lukea blo­giasi jonkin­laise­na tietoläh­teenä, mikä tietysti on tyhmää.

   Vastaa

6. Osmo,

   Tarkoi­tatko, että van­hempi­en pitää asut­taa ja elät­tää täysi-ikäiset lapsen­sa? Vai mitä tuo tarkoit­taa, ettei 18 täyt­tänyt saisi aikuiselle kuu­lu­vaa sosi­aal­i­tur­vaa? Sitä ennen­hän nyt harvem­min muute­taan pois kotoa. 

   Ja miten kodin huo­nous mitat­taisi­in? Tulisiko jokin sos­sun iskuryh­mä oves­ta sisään arvioimaan tilanteen vai riit­täisikö nuoren sana siitä, että halu­aa pois kotoa? 

   Entäpä jos van­hem­mat halu­a­vat täysi-ikäisen lapsen­sa pois kotoa? En minä ainakaan halua elät­tää aikuisia ihmisiä eikä min­ua siihen voi velvoittaa.

   Vastaa

7. Osmo:

   Köy­hyys on sitä, ettei tulo­jen vähäisyy­den vuok­si pysty osal­lis­tu­maan nor­maali­in elämänmuotoon.

   uuu­u­uh… Taas tätä nor­maal­i­u­den ihan­noin­tia. Yhteiskun­taan mah­tuu usei­ta elämän­muo­to­ja. Mei­dän ei tartte määritel­lä mikä on normaalia.

   Eikö köy­hyys ole sitä, että tulot on alle dol­lar­in (vai onko se nykyään kak­si?) päivässä?

   Riit­ta:

   Minä pahoin pelkään, että automaat­ti tuos­ta lain­muu­tok­sen jäl­keen tulisi. Huonoa kotia on han­kala määritel­lä ja kun­nat ovat ikuises­sa rahapulassa.

   Ihan aiheelli­nen pelko. Saat­taa kuitenkin olla, että täl­lainen tukien epäysautomaat­ti on parem­pi kuin tukien maksuautomaatti.

   Epäysautomaatis­sa ei pääse muut­ta­maan huonos­ta kodista pois veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la. Samal­la siedet­tävästi kodista ei pysty muut­ta­maan pois veron­mak­sajien rahoilla.

   Vastaa

8. Poikien rom­ah­dus ei ole pelkästään suo­ma­lainen ilmiö vaan ilmeis­es­ti kaikkia län­si­mai­ta vaivaa vit­saus. Tässä kolum­ni NYT:stä:
   http://www.nytimes.com/2010/03/28/opinion/28kristof.html?ref=opinion

   Pari point­tia kiin­nit­tää huomion.
   ‑USA:ssa muu­ta­mat yliopis­tot ovat alka­neet soveltaa affir­ma­tive actio­nia eli posi­ti­ivsi­ta syr­jin­tää valkoisi­in poikiin!
   ‑huono koulumen­estys ja syr­jäy­tymi­nen kasautuu pojis­sakin eri­tyis­es­ti etnisi­in ryh­mi­in, kehi­tys joka tulee Suomes­sakin maa­han­muu­ton kiihtyessä vielä kär­jistämään poikien romahdusta
   ‑asiantun­ti­jamielip­i­teen mukaan yksi syy poikien rom­ah­duk­seen voisi olla maail­man muut­tumi­nen niin, että kie­len merk­i­tys koros­tuu ja pojil­la­han kielel­liset valmi­udet eivät ole yhtä hyviä kuin tytöillä
   ‑pojat myös kehit­tyvät tyt­töjä hitaammin

   Minkälaisia uud­is­tuk­sia Suomes­sa sit­ten puuhail­laan katas­trofin edessä? Kak­si asi­aa on osunut silmi­in viime päivien lehdis­tä: pääsykokei­den pois­t­a­mi­nen sekä pakko­ruotsin säi­lyt­tämi­nen ja aikaist­a­mi­nen. Ekalla toimen­piteel­lä pyritään ilmeis­es­ti siivoa­maan lop­utkin pojat yliopis­toista ja toisel­la tap­pa­maan huonok­ielipäis­ten poikien kiin­nos­tus koulu­un mah­dol­lisim­man aikaisin.

   No, ehkä ei sen­tään. Tosi­a­sia kuitenkin on, että hallintoa ohjaa viral­lis­es­ti sel­l­aiset “tasa-arvopy­rkimyk­set”, jot­ka huomioi­vat vain tyt­tö­jen ase­man. Suomes­sa ei myöskään ole mitään tahoa, joka valvoisi sukupuolten välisen tasa-arvon toteu­tu­mista, kos­ka sitä varten luo­dut rak­en­teet ovat kiin­nos­tunei­ta läh­es pelkästään nais­ten ja tyt­tö­jen ase­mas­ta ja sen parantamisesta.

   Jos joku kek­sii parem­man teo­ri­an sille, mik­si poikien rom­ah­tanut­ta koulumen­estys­tä ei ote­ta poli­ti­ikan ja hallinnon keskiöön, olen kiin­nos­tunut kuulemaan.

   Sil­lä välin täy­tyy ryhtyä selvit­tämään, olisiko yksi­tyisk­ouluis­sa mitään järkeä tässä asi­as­sa, jos ker­ran julki­nen jär­jestelmä ei kykene vas­taa­maan haasteeseen.

   Vastaa

9. Mik­si poikien koulumen­estyk­sen rom­ah­dus ja syr­jäy­tymisen jatku­va kasvu ei herätä kiin­nos­tus­ta, häly­tyskel­lo­jen soimis­es­ta puhu­mat­takaan? Kyseessä on mys­teeri, enkä väitä tietäväni lop­ullisia vastauksia.

   Pari arvaus­ta:

   On totut­tu syr­jäy­tyneisi­in miehi­in ja hei­dän määrän­sä kasvu tun­tuu taval­laan luon­nol­liselta. Kun ker­ran tääl­lä aika usein viitataan enem­män tai vähem­män biol­o­gisi­in seikkoi­hin, uskallan minäkin väit­tää, että ihmiskun­nan on täy­tynyt noin parin viimeisen vuosim­iljoo­nan aikana tot­tua siihen, että miehet kohtaa­vat kär­simys­tä paljon naisia enem­män johtuen sukupuolten työn­jaos­ta. Miesten kil­pailua pide­tään myös luon­nol­lise­na ja siitä sit­ten väk­isin johtuu, että osa häviää.

   Fem­i­nistien vaiku­tus hallinnos­sa ja poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa ei ainakaan edis­tä poikien ongelmien nousemista asial­istalle. Scan­di­na­vian Jour­nal of Edu­ca­tion Research oli artikke­li, joka kuvas­ta heikäläis­ten näkökul­maa. Myön­netään, että pojil­la on koulus­sa ongelmia. Niistä ei kuitenkaan kuu­lu puhua. Mik­si? Onhan väärin, että jo valmi­ik­si kaikkein etuoikeute­tu­im­man ihmis­ryh­män muka­mas ongelmia nos­te­taan esille. Sik­si toisek­si, niin vain vahvis­te­taan miehey­den kaikkein vas­ten­mielisem­pi piirteitä jo koulupo­jis­sa (väki­val­taisu­ut­ta, homo­fo­bi­aa). Sit­ten seu­raa ylevä osa: näin pojat eivät opi globaaleik­si kansalaisik­si. Eli poikien ongelmien sivu­ut­ta­mi­nen on poikien etu­jen mukaista.

   Vastaa

10. Eli­na:

    En minä ainakaan halua elät­tää aikuisia ihmisiä eikä min­ua siihen voi velvoittaa.

    hmmm… mitä tarkoi­tat? Val­tio­han ottaaa sin­ul­ta väki­val­lan uhal­la vero­ja, joil­la mak­se­taan aikuis­ten ihmis­ten ela­tus. Vas­tus­tatko siis tätäkin?

    Minus­ta van­hem­mil­la on kyl­lä suurem­pi velvol­lisu­us elät­tää aikuiset lapsen­sa kuin täysin tun­tem­at­tomil­la veron­mak­sajil­la. Eli siis jos sin­ua ei voi velvoit­taa elät­tämään jälkikasvusi sen jäl­keen, kun he ovat täyt­täneet 18, niin minus­ta siitä seu­raa, että veron­mak­sajia nyt ei ainakaan voi moi­seen velvoittaa.

    Vastaa

11. Mainit­se­mani fem­i­nis­tisen näke­myk­sen mukaan siis yhteiskun­nalli­nen keskustelu län­si­maid­en poikien huonos­ta koulumen­estyk­ses­tä ei ole pelkästään turhaa. Se on myös vahin­gol­lista. Eikä edes vahin­gol­lista vain jollekin tietylle ryh­mälle vaan koko ihmiskun­nalle. Ja siinä ohes­sa pojille itselleen.

    Itse olen koko­lail­la täs­mälleen päin­vas­taista mieltä, joten ei ole ihme, jos en ymmär­rä nyky­istä keskustelua tai pikem­min keskustelemattomuutta. 

    Min­un mielestäni poikien iden­ti­teet­tiä pitäisi vahvis­taa, ei yrit­tää purkaa ja sit­ten rak­en­taa uusik­si. Pojat häpeävät itseään ja luule­vat esimerkik­si sek­si­in liit­tyvien aja­tusten­sa ole­van likaisia. He luule­vat väki­valtafan­ta­sioiden­sa ole­van pelkästään destruk­ti­ivisia. He eivät ymmär­rä, kun kukaan ei ker­ro, mis­tä iki­aikai­sista rooleista poikien homot­telu — ja tyt­tö­jen huorit­telu — johtuu.

    Ihmi­nen elää ker­to­musten kaut­ta. Minkälaisia ker­to­muk­sia kult­tuurimme tar­joaa pojille? Ei miehistä iden­ti­teet­tiä voi rak­en­taa, jos miehisyys on likaista tai muuten hävet­tävää, jos miehi­nen sankaru­us alkaa olla yhä use­am­min vitsi.

    Tämä ongel­ma taitaa koskea kaikkia poikia, mut­ta akuu­tik­si ongel­mak­si se kas­vaa vain joil­lakin, ehkä niil­lä noin par­il­lakymmenel­lä pros­en­til­la, jot­ka syr­jäy­tyvät jo perusk­oulus­sa tai heti sen jälkeen.

    Vastaa

12. Jos joku kävisi virkami­esten jori­noiden ase­mes­ta kysymässä nuo­ril­ta itseltään, mik­sei huvi­ta pon­nis­tel­la yhteiskun­nan eteen, vas­tauk­set voisi­vat olla valai­se­via. Yksi syy on, että nuoret ovat tarpeek­si fik­su­ja ymmärtääk­seen, miten yhteiskun­ta toimii.

    Vastaa

13. hmmm… mitä tarkoitat? 

    Tarkoi­tan, että nykyisen lain­säädän­nön puit­teis­sa min­ua ei voi velvoit­taa elät­tämään aikuisia lapsiani. 

    Mis­sä sin­un mielestäsi ikära­ja menisi? Vai eikö mis­sään? Leskiäi­ti 80 v. on velvolli­nen elät­tämään 60-vuo­ti­aan poikansa? Näinkö?

    Aikuiset elät­täköön itse itsen­sä. Miten tämä tapah­tuu — sos­sun luukul­la vai töis­sä käymäl­lä onkin sit­ten eri jut­tu. Mielu­um­min töis­sä käymällä.

    Vastaa

    1. Nykyisen lain puit­teis­sa sin­ut voidaan velvoit­taa elät­tämään täysi-ikäistä las­ta, jos tämä opiskelee.

       Vastaa

14. ‘Val­tio­han ottaaa sin­ul­ta väki­val­lan uhal­la vero­ja’ (Art­turi)
    Jos ei halua mak­saa val­ti­olle vero­ja, muut­taa pois val­tion alueelta. Ajat­tele sitä vuokrana, niin sor­ron tunne helpottaa.

    Vastaa

15. Nykyisen lain puit­teis­sa sin­ut voidaan velvoit­taa elät­tämään täysi-ikäistä las­ta, jos tämä opiskelee.

    Se on ihan oikeudessa sit­ten puita­va, jos kieltäydyn. 

    Eli näin menee: 

    Van­hem­man ensisi­jainen ela­tus­vas­tuu päät­tyy lapsen täyt­täessä 18 vuot­ta. Lain mukaan lapsel­la on kuitenkin 18 vuot­ta täytet­tyään oikeus saa­da koulunkäyn­nin (esim. lukion tai ammatil­lisen koulu­tuk­sen) perus­teel­la koulu­tusavus­tus­ta van­hem­mal­ta, mikäli se kat­so­taan kohtu­ullisek­si van­hem­man taloudel­lisen tilanteen perusteella. 

    Nähdäk­seni tämä kos­kee vain etä­van­hem­muustapauk­sia. Äiti elät­tää käytän­nössä, mut­ta isältä on lop­punut ela­tusvelvol­lisu­us virallisesti.

    Vastaa

    1. Lais­sa ei ole ylära­jaa van­hempi­en ela­tusvelvol­lisu­udelle, mut­ta tuomiois­tuimet ovat vetäneet rajan 24 vuoteen.

       Vastaa

16. Eli­na:

    Mis­sä sin­un mielestäsi ikära­ja menisi? Vai eikö mis­sään? Leskiäi­ti 80 v. on velvolli­nen elät­tämään 60-vuo­ti­aan poikansa? Näinkö?

    heh… ei tuu sulle var­maan yllä­tyk­senä, mut­ta mun mielestä se ikära­ja menee veron­mak­sajil­la siit­tämisessä ja van­hem­mil­la täysikäisyy­dessä. Mun mielestä van­hem­mat on kuitenkin enem­män vas­tu­us­sa aikui­sista ihmi­sistä kuin ven­tovier­aat. (Tai haluisin aika hyvät perustelut
    sille miks ven­tovier­aat olis yhtä paljon tai enem­män vastuussa…)

    Miten tämä tapah­tuu — sos­sun luukul­la vai töis­sä käymäl­lä onkin sit­ten eri juttu. 

    Sos­sun luukul­la voi kyl­lä elät­tää itsen­sä, mut­ta ei niitä virkail­i­jan paikko­ja oo niin paljoo avoin­na, että kaik­ki asi­akkaat vois olla siel­lä töis­sä. Sen lisäks ketä ne sit­ten palvelis, jos kaik­ki elät­täs itten­sä virkailijoina.

    lurk­ki:

    Ajat­tele sitä vuokrana, niin sor­ron tunne helpottaa.

    Joo ja jos tulee ros­vo kadul­la vas­taan ja sanoo rahat vai hen­ki, niin älä ajat­tele tätä sor­tona. Ajat­tele sitä vaan vapaae­htoise­na mak­suna henke­si säästämis­es­tä. (Onhan sin­ul­la vapaus vali­ta kuole­man ja mak­samisen välil­lä! Vähän niinku val­tios­sa voi vali­ta menevän­sä vanki­laan tai maksavansa.)

    Julkisen val­lan markki­nat ei toi­mi kun­nol­la, kos­ka maas­ta­muu­tos­ta on niin paljon kus­tan­nuk­sia. Jos kun­nat olis itsenäisem­piä ja palvelis eri­laisia julk­isten palvelu­iden kulut­ta­jia, niin sit toi sun ehdo­tus muut­tamis­es­ta toimis.

    Vastaa

17. “Tarkoi­tatko, että van­hempi­en pitää asut­taa ja elät­tää täysi-ikäiset lapsen­sa? Vai mitä tuo tarkoit­taa, ettei 18 täyt­tänyt saisi aikuiselle kuu­lu­vaa sosi­aal­i­tur­vaa? Sitä ennen­hän nyt harvem­min muute­taan pois kotoa. ”

    Kyl­lä tämä sys­tee­mi, jos­sa van­hem­mat elät­tävät lapsen­sa ja lapset vuorostaan van­hem­n­pansa on se yleisin sosi­aal­i­tur­van muo­to maailmassa.
    Valitet­tavasti se johtaa siihen, että van­hem­mat varmis­ta­vat van­hu­u­den­tur­vansa siten, että siit­tävät tarpeek­si lapsia.
    Se on yksi syy mik­si, köy­hissä mais­sa väestönkasvu on suurta.

    Vastaa

18. Ei ollakaan pitkään aikaan Eli­nan kanssa vään­net­ty siitä, kuka on aikuinen. 😉

    Lais­sa ei ole ylära­jaa van­hempi­en ela­tusvelvol­lisu­udelle, mut­ta tuomiois­tuimet ovat vetäneet rajan 24 vuoteen. 

    Van­han lain (ennen vuot­ta 1992 voimas­sa olleen) mukaan van­hempi­en tulot lakka­si­vat vaikut­ta­mas­ta omien van­hempi­en­sa kanssa asu­van opin­to­tu­keen vas­ta tuos­sa iässä.

    Tämä on aika lähel­lä myös sitä, mihin ikään asti ollaan nuorten (eikä aikuis­ten) mie­len­ter­veyspalvelu­jen piiris­sä tai miten esimerkik­si par­ti­o­laiset määrit­televät aikuisu­u­den (varsi­nainen par­tio-ohjel­ma on tarkoitet­tu 7–22 ‑vuo­ti­aille, aikuis­ten rooli on toimia “mah­dol­lis­ta­ji­na”).

    Vastaa

19. Löy­tyy tästäkin aiheesta tutkimustietoa

    “Nuorten aikuis­ten työelämästä syr­jäy­tymi­nen ja sosi­aal­i­tur­van käyttö.

    Tek­i­jät: Ek, E; Saari, E; Viinamä­ki, L; Sovio, U; Järvelin, M‑R

    ISBN 951–669-637–6 ”

    Sen mukaan työt­tömyys­rik­si on riip­pu­vainen äidin asenteista.

    “Tutkimuk­sen mukaan lapsen ris­ki jäädä aikuise­na työt­tömäk­si kas­vaa, jos äidin mielestä on paras­ta tyy­tyä per­heen eli­noloi­hin, eikä yrit­tää muut­taa niitä itse. Miehillä työt­tömyys­riskiä kas­vat­taa lisäk­si äidin asenne, joka korostaa yhteiskun­nan vas­tu­u­ta per­heen eli­noloista. Työt­tömyys­ris­ki kas­vaa äidin koulu­tus­ta­sos­ta ja per­heen mate­ri­aal­i­sista resurs­seista riippumatta”

    Vastaa

20. Oikeustapauk­sista linkke­jä nyt toivoisin. 

    Uskoisin, että täl­laiset 24 v. ‑lin­jauk­set ovat äärim­mäisen poikkeuk­sel­lisia oikeu­sis­tu­imis­sa. Kyseessä lie­nee lapsen jokin vam­ma ja varakkaan etä­van­hem­man ela­tusvelvol­lisu­u­den jatkami­nen eri­ty­i­sistä syistä. Ei nor­maaleis­sa olo­suhteis­sa voi­da velvoit­taa van­hempia elät­tämään aikuista. Eli kyseessä on kus­tan­nusten tasaami­nen van­hempi­en kesken. 

    Mut­ta toivon kuule­vani lisää. 

    Art­turille,

    Koemme yhteiskun­nan kovin eri tavoin. En pidä verovaroin jaet­tu­ja tukia “ven­tovieraiden” aut­tamise­na. Olemme yhtä per­het­tä kaik­ki: me suo­ma­laiset ja myös tänne eksyneet ulko­maalaiset ja jopa ulko­mail­la ole­vat ulko­maalaiset. (Jopas heit­täy­dyin hellämieliseksi)

    Tietysti minäkin mielu­um­min annan kympin oma­lle pojal­leni kuin “ven­tovier­aalle”, jos valin­nan paik­ka konkreet­tis­es­ti tulee, mut­ta kokon­aisu­u­den toimivu­u­den kannal­ta olen tämän pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion puolel­la. Yhteis­pelil­lä mennään!

    Vastaa

21. Oppisopimusk­oulu­tus­ta tar­jo­taan usein ratkaisuna. Per­in­teis­es­tä kisäl­li-mallista on valitet­tavasti kehi­tys ajanut ohi. Ennen­van­haan sep­pä karkaisi rau­dan itse, ja sen laat­uero­jen tun­nistamiseen tarvit­si vuosien har­jaan­tu­mista. Nykyään teräste­hdas tekee huip­putavaraa kaikille , tarvit­see vain osa­ta liit­tää kap­palei­ta yhteen ymmärtämät­tä sen syvem­min tekemistään. Samoin maail­ma on täyt­tynyt CE-merkin­nöistä , laa­tu­s­tan­dard­eista, kemikaaliase­tuk­sista, kulut­ta­jan­suo­jas­ta ym. Lop­ul­ta niis­sä on kyse vain siitä, että yhteiskun­ta arvot­taa työn valmi­ik­si kulut­ta­jan puoles­ta. Työn osta­jan ei tarvitse tietää mitään luju­us­laskelmista tai kemikaaleista, riit­tää kun vain ver­tailee hin­to­ja eikä mak­sa liikaa. Samoin on hämär­tynyt työn arvon mit­taus­mekanis­mi: hal­pa on kau­nista, eri­lainen on kallista. Työn luonne on muut­tunut täysin. Osaamis­es­ta on tul­lut suorit­tamisen nöyryyt­tä, ammat­ti­tai­dos­ta sään­nösten ulkoa­muis­tamista. Poikien valt­ti on maail­man­his­to­ri­as­sa on ollut rohkeus erot­tua lau­mas­ta ja riskinot­to, sille ei ole tilaa jälki­te­ol­lises­sa kon­trol­liy­hteiskun­nas­sa. Tytöille lau­maan sopeu­tu­mi­nen käy luonnostaan.

    Tehokku­u­den näkökul­mas­ta olisi pelkästään järkevää pelkästään järkevää siirtää ammatik­oulu­tuk­ses­ta osa yri­tyk­sille. Siis julki­nen taho opet­taisi yleis­sivistävät teo­ria-aineet (jot­ka ovat hyödyl­lisiä) ja yri­tys opet­taisi käytän­nön kor­vaus­ta vas­taan. Tästä seu­raa kuitenkin ongelmia: Yleen­sä kaiken­lainen rahan anta­mi­nen yri­tyk­sille muuten kuin tuot­teen osta­mal­la on niille haitallista. Työ­paikan syn­tymi­nen yri­tyk­sessä on pros­es­si jos­sa täy­tyy tapah­tua tiet­tyä toim­into­jen tehostamista, kas­saan ker­tyä rahaa ja toim­inta tapo­jen jalostua , jot­ta ylitetään rajahin­ta työ­paikan syntymiselle.Työpaikan tuo­ton täy­tyy ylit­tää sen kulut. Jos tässä kohtaa työn­netään yri­tyk­seen löysää rahaa, pros­es­si vain viivästyy , jopa keskey­tyy , eikä oikeaa työ­paikkaa syn­ny. Tai se syn­tyy tukea ottavaan yri­tyk­seen, ei pros­essin läpikäyvään. Tästä syys­tä työl­listävät yri­tystuet pitäisi antaa vain pros­essin läpikäyneille yri­tyk­sille, ts. yhteisöveron hyvi­tyksinä, ei mis­sään tapauk­ses­sa ilmaisi­na har­joit­telijoina , työl­listämis­seteleinä tai oppisopimusko­r­vauksi­na. Lisäk­si suo­ma­lainen vero­jär­jestelmä verot­taa juuri yhteisöverona ja alv­ina työn kat­teen osalta, jol­loin liki puo­let yri­tys­ten työl­listämis­ra­hoista kerätään pois , joi­ta sit­ten jae­taan tuk­i­na keinotekoisille työ­paikoille. Ammat­tik­oulu­tuk­sen järkevöit­tämi­nen lisäk­si tuhoaisi kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja koulutussektorilta.

    Vastaa

22. Täl­lainen link­ki löy­tyi ja KKO:n päätöskin vuodelta 1996 . Paljonko näitä tapauk­sia on on vaikea sanoa, kos­ka mon­et tekevät sop­parin vapaae­htois­es­ti eikä niitä kir­jat vält­tämät­tä mihinkään.

    http://www.lakineuvo.fi/lakineuvo/246/lapsen-elatus-koulutusavustus-elatusavun-jatkeeksi

    “LAPSEN ELATUS: Koulu­tusavus­tus ela­tusavun jatkeeksi?

    05.01.2010

    Van­hem­mat voidaan harkin­nan­varais­es­ti velvoit­taa vas­taa­maan lapsen koulu­tuk­ses­ta aiheutu­vista kus­tan­nuk­sista sen jäl­keen, kun lap­si on täyt­tänyt 18 vuotta.

    Kyse on koulutusavustuksesta.

    Koulu­tusavus­tus ei saa olla kohtu­u­ton. Kohtu­ullisu­ut­ta arvioitaes­sa ote­taan huomioon eri­tyis­es­ti koulu­tuk­sen kestoai­ka, siitä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set sekä lapsen mah­dol­lisu­udet vas­ta­ta itse koulu­tuk­sen aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista koulu­tuk­sen päät­tymisen jälkeen.”

    Vastaa

23. Eli­na:

    Yhteis­pelil­lä mennään!

    No tästä mä oon samaa mieltä, mut­ta mun mielestä tämän ei tartte johtaa siihen, että kaik­ki Suomen kansalaiset ovat yhtä paljon vas­tu­us­sa kaik­ista muista Suomen kansalaisista.

    Mun mielestä on ihan ok, että esim. jokaisen on autet­ta­va toista hädässä, eli kun kul­kee ohi ja ven­tovieras on jäis­sä, niin ei voi olla silleen, että joo ei oo mun per­het­tä, ihan sama.

    Mun mielestä tässä on kuitenkin enem­män har­maan sävyjä. Van­hem­mat ovat enem­män vas­tu­us­sa lap­sis­taan kuin muut, suku enem­män jäsenistään, lähipi­iri tutu­is­taan, työ­tover­it toi­sis­taan jne.

    Mun puoles­ta näitä ei tartte kir­joit­taa mihinkään laki­in, kos­ka kaik­ki tapauk­set on yksilöl­lisiä ja tulee suht hyvin hoidet­tua ihan vapaae­htoisil­la käyttäytymisnormeilla.

    Mun mielestä val­ti­ol­la vaan ei pitäs olla sen enem­pää val­taa pakot­taa kansalaisia kuin sil­lä on val­taa pakot­taa näitä muitakaan ryh­miä huole­hti­maan “omis­taan”. Sil­lon jokainen vois vali­ta sen osal­lis­tu­misen­sa tason omien miel­tymys­ten­sä perusteella.

    Vastaa

24. Usein kuulee puhut­ta­van ”pysyvästä syr­jä­tymis­es­tä”. Mitä se tarkalleen ottaen tarkoit­taa? Mik­si henkilö syr­jäy­tyy pysyvästi? Mitkä ovat pysyvän syr­jäy­tymisen mekanis­mit “nor­maalien” ja lainku­u­li­ais­ten ihmis­ten kohdalla?

    Vastaa

25. Pysyvä syr­jäy­tymisen kierre voi alkaa jo peruskouluaikana. 

    Nuori (yleen­sä poi­ka) alkaa lintsa­ta koulus­ta, päi­h­teet astu­vat kuvioi­hin, koulu keskey­tyy tai päät­tör­vosanat ovat niin huonot, ettei oikein edes ammatil­liseen oppi­laitok­seen ole asiaa. 

    Taustal­la voi olla mon­en­laista: oppimishäir­iö, asosi­aa­li­nen per­soon­al­lisu­us, epä­vakaat koti­olot tai nämä kaik­ki yhdessä. 

    Myöhem­min syr­jäy­tymistä voi aiheut­taa sairas­tu­mi­nen esim. masen­nuk­seen. Laskut jäävät mak­samat­ta, luot­totiedot menevät, asun­to läh­tee alta. Ihmi­nen joutuu tilanteeseen, jos­ta on hyvin vaikea nous­ta. Uut­ta asun­toa on hyvin vaikea saa­da ilman kun­nos­sa ole­via luot­toti­eto­ja, repaleinen työhis­to­ria ei innos­ta työ­nan­ta­jia jne. 

    Yrit­täjyyskin voi ajaa ihmisen sosi­aal­i­tur­van ulkop­uolelle ja nor­maalielämän. Käteen jää vain epäon­nis­tuneen yrit­tämisen jäl­keen jättivelat. 

    Rikok­si­in ajau­tu­mi­nen on tietysti se varmin tapa syr­jäyt­tää itsen­sä yhteiskun­nan ulkop­uolelle. Taparikol­lisen taustal­la on han­kala paran­nuk­sen tehtyäänkin luot­sa­ta itsen­sä sosi­aaliseen nousuun. 

    Miehillä myös parisuh­teen lop­pumi­nen on yksi vah­va riskitek­i­jä, jos elämä on muutenkin vähän kalte­val­la pohjalla. 

    Kaipa jokaisen syr­jäy­tymisen taustal­la on vyy­hti yksilöl­lisiä syitä, perus­mekanis­mit ovat kuitenkin edel­lä mainitut.

    Vastaa

26. Syr­jäy­tymi­nen ei ole pelkästään keppi/porkkana kysymys. Tan­skas­sa hal­li­tus halu­aa lisää kon­tak­te­ja syr­jäy­tymisuhan alla ole­vien kanssa. Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan syr­jäy­tymisuhan alaiset kut­su­taan entistä use­am­min keskustele­maan tilanteesta.

    Jos olen ymmärtänyt oikein, Tan­skas­sa usko­taan enem­män ihmiseen ja kat­so­taan, että jokainen ihmi­nen, myös syr­jäy­tynyt, on arvokas. Suomes­sa men­nään enem­män poik­ki-pinoon aja­tus­taval­la. Tämä näkyy Osmon keppi/porkkana ajat­telus­sa ja laa­jem­min myös myös suo­ma­lais­ten yri­tysjo­hta­jien johtamiskult­tuuris­sa, jon­ka mukaan ruot­salaiset ja tan­skalaiset ovat nössöjä diskuteeraajia.

    Vaik­ka en tykkää ruot­salais­es­ta disku­teer­aamis­es­ta, niin luulen, että kan­nat­taisi tutus­tua tan­skalais­ten ajat­te­lu­ta­paan ja toimintamalliin.

    Vastaa