Nuorten syrjäytyminen Oulussa (1): rakennemuutos

27.3.2010 · Aihe: _ 

Kun nyt Ouluun asti keskiviikkona raahauduin, kävin puhumassa myös hyvinvointifoorumissa nuorten poikien syrjäytymisestä.Laitan lyhennelmän puheestani pariin osaan pätkittynä tänne blogille.

Se, että osalla nuorista – yleisen käsityksen mukaan korostetusti pojilla – on vaikeuksia kiinnittyä yhteiskuntaan, on huolestuttanut maanlaajuisesti. Järjestäjien mukaan ongelma on lapsirikkaalla Pohjoispohjanmaalla erityisen hankala.

Käytössäni on tilastoja vain koko maasta ja ilman jakoa tyttöihin ja poikiin, vaikka juuri tässä asiassa jaottelu saattaisi olla paikallaan. Mutta uskotaan järjestäjiä.

Koko maassa niistä 20-24 –vuotiaista, jotka ovat suorittaneet pelkän peruskoulun ja jotka eivät opiskele eivät suorita asevelvollisuuttaan, töissä oli hieman yli 60 prosenttia ja työttöminä noin 15 prosenttia. Noita työttömiäkin ongelmallisempi oli se runsas viidennes, joka ei ollut edes työttöminä, vaan teki jotain muuta.

Koulutusaste selitti asiaa paljolti. Lukion suorittaneiden keskuudessa työllisiä oli on liki 90%, ammatillisen tutkinnon suorittaneista runsas 80 % ja korkea-asteen suorittaneista runsas 90%.

Oulu kuuluu niihin vanhoihin savupiippupaikkakuntiin, jotka paikkakuntina selvisivät kiitettävästi 1990-luvun romahduksesta. Teolliset työpaikat menivät, mutta ne korvautuivat osaamisammateilla, jotka taas keskittyivät erittäin voimakkaasti kasvukeskuksiin. Akateemisen loppututkinnon suorittaneista nuorista aikuisista (25-34 vuotta) peräti 72 prosenttia asuu viidellä kaupunkiseudulla (Helsinki, Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä).  Kaupungit selvisivät hyvin, mutta ihmiset eivät yhtä hyvin, sillä teollisuusduunarista ei tullut Nokian insinööriä. Rinnan taloudellisen menestyksen kanssa kaikilla yliopistopaikkakunnilla Helsinkiä lukuun ottamatta rakenteellinen työttömyys jämähti korkeaksi.

Rakenteellisen työttömyyden piti väistyä ajan mittaan eläköitymisen myötä. Näin ei ole käynyt, vaan se on siirtynyt nuoriin ikäluokkiin. Näin ei pitänyt käydä.

Dikotomiset jaot ovat aina ongelmallisia, mutta toisaalta ne helpottavat ilmiöiden hahmottamista.  Jaetaan Oulu osaajien kaupungiksi ja tavisten kaupungiksi. Kun katsomme koko Oulun tunnuslukuja, kaupungilla menee erinomaisesti, koska osaajien Oululla menee (toistaiseksi)erinomaisesti. Tavisten Oulu on ihan yhtä huonossa hapessa kuin Kotka tai Pori. Tavisnuorilla menee kuitenkin Oulussa vielä huonommin kuin oikeilla tavispaikkakunnilla, koska

1)      Valtakunnallinen aluepolitiikka ei auta tavis-Oulua, koska kokonais-Oululla menee niin hyvin.

2)      Oulu ei elinkeinopolitiikassaa ehdi keskittyä tavis-Oulun ongelmiin, koska sen menest4ys riippuu osaaja-Oulun kehityksestä

3)      Opiskelijat vievät kaikki hanttihommat mäkkäreistä alkaen, joten tavisnuoren on vaikeampi päästä töihin kuin Kotkassa.

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Nuorten syrjäytyminen Oulussa (1): rakennemuutos”

  1. Juha kirjoitti 27.3.2010 kello 11:03

    En tiedä onko tämä nuorten miesten työttömyys seurausta julkisen sektorin ongelmista. Mutta näin on helppo ounastella.

    Ja jos näin on niin helpotusta ei ole näköpiirissä. Teollisuus ei investoi suomeen. Tuotantomäärät eivät kasva eikä lisää väkeä tarvita.

    Mutta: voisiko tässä nyt tulla apuun tämä vihreiden markkinoima hake/pelletti ja puun käyttö energiana. Voisiko tämä työllistää merkittävästi? Ja olisiko se kansantaloudelle kannattavaa, koska erilaisia tukia varmaan tarvittaisiin runsaasti.

    Pointti siis on, että teollisuus ja työllisyys näivettyvät, eikä oikeaa parannusta ole näkyvissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sylvesteri kirjoitti 27.3.2010 kello 13:14

    Juha
    “En tiedä onko tämä nuorten miesten työttömyys seurausta julkisen sektorin ongelmista. Mutta näin on helppo ounastella.
    Ja jos näin on niin helpotusta ei ole näköpiirissä. Teollisuus ei investoi suomeen. Tuotantomäärät eivät kasva eikä lisää väkeä tarvita.”

    Häh? Koska teollisuus ei investoin Suomeen, eikä lisää väkeä tarvita, niin siitä päättelet että nuorten mieten työttömyys johtuukin julkisen sektorin ongelmista?

    Kyllä minusta nuorten miesten työttömyys johtuu valmistavan teollisuuden ongelmista. Vaikka tulevaisuus on palveluiden, eivät ne meitä 2-3 vuoden säteellä auta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. AM kirjoitti 27.3.2010 kello 13:21

    Oulussa on panostettu pelkästään teknologiaan, joten minkään muun alan osaajille ei ole töitä. Jos et satu olemaan diplomi-insinööri, ainoa tapa työllistyä on muuttaa pois. Tosin myös insinöörit joutuvat lähtemään, jos puoliso ei ole samalta alalta. Jos koulutetut mutta ei-insinöörit eivät ymmärtäisi muuttaa muualle, työttömyysluvut olisivat vieläkin synkeämmät.

    Insinöörien Oulu-propandaa ei kannata uskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Seppo S kirjoitti 27.3.2010 kello 14:49

    Stakesin erään arvion mukaan Suomessa on syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria ainakin 65.000. Vuonna 2006 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi liki 1.700 alle 24-vuotiasta, näistä melkoinen osa masennuksen takia.

    Tanskassa uuden hallitusohjelman mukaan hallitus pyrkii ehkäisemään etenkin nuorten joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle sellaisten psyykkisten sairauksien vuoksi, joita pystytään hoitamaan yhä tehokkaammin.

    Tanskassa ollaan ottamassa käyttöön uudistusta, jonka mukaan ensimmäisten aktivointitoimenpiteiden jälkeen työtön on kutsuttava aktivointikeskusteluun kerran kuukaudessa eikä joka kolmas kuukausi kuten aiemmin.

    Suomessa työtön saa olla rauhassa usein puolikin vuotta ennen kuin hänet kutsutaan käynnille. Eikä käynnillä useinkaan tapahdu yhtään mitään järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Enkidu kirjoitti 27.3.2010 kello 17:45

    Juu, eräät tahot ovat uskaltaneet epäillä, että syrjäytyminen koskisi erityisesti nuoria miehiä … keski-ikäisten miesten lisäksi tietysti … ja vanhojen.

    Työttömyys oli nuorilla miehillä (15-24v) 29% ja nuorilla naisilla 14%. “Nuoret miehet työelämään” -raportin mukaan nuorten miesten työttömyyden lisääntyminen on trendi, joka on jatkunut vähintään viimeiset kymmenen vuotta.

    Samaa trendiä kuvastanee nuorten miesten koulutustason romahtaminen suhteessa naisiin. Esimerkiksi uusissa korkeakoulututkinnoissa suorittajana on nykyään mies 36:ssa prosentissa.

    Kun tarkastellaan niitä nuoria, jotka eivät ole sen paremmin työssä kuin koulussakaan — tai armeijassa — miesten ja naisten ero ei ole aivan niin suuri kuin ehkä saattaisi arvella. Näistä oletettavasti jo syrjäytyneistä tai selvistä riskitapaukista vain 60% on miehiä. Tosin olisi mielenkiintoista tietää, missä määrin monen tytön tapa pitää lukion jälkeen laiskottelu- tai pääsykoepänttäysvuosi vääristää kuvaa varsinkin, kun samaan aikaan pojat ovat armeijassa.

    Selvää kuitenkin on, että jos nuoret naiset olisivat samalla tavalla heikommassa asemassa, maassa olisi julistettu hätätila. Nyt niin ei tapahdu mm. siitä syystä, että maassa ei ole tasa-arvon toteutumista valvovaa järjestelmää. Tärkeämpi syy lienee kuitenkin kulttuurimme ikiaikainen taipumus vähätellä miesten surkeutta … mutta ei siitä sen enempää, koska en, perkele sentään, ole mikään ruikuttaja. 😛

    Voi olla, että Suomi kestää yhä useamman nuoren miehen syrjäytymiskierteen. Itse en kyllä löisi vetoa sen puolesta, että täällä ei kohta asuttaisi muurien takana ja varottaisi liikkumasta ulkona pimeän jälkeen.

    Varmana pidän joka tapauksessa sitä, että köyhissä maissa ja etenkin arabi-maissa ja Kiinassa nuorten miesten syrjäytyvät massat tulevat aiheuttamaan valtavia ongelmia. Martti Ahtisaari sentään on samaa mieltä kanssani.

    En kerta kaikkiaan keksi suurempaa sisäistä uhkaa Suomellekaan. Tykkäisin jos keksisin, koska tämä kuulostaa liioittelulta, mutta kun ei. Vuodesta toiseen siis hämmästelen sitä, kuinka vähän esimerkiksi poikien huonosta koulumenestyksestä puhutaan.

    Hienoa että Soininvaara sentään … tosin hän edustaa puoluetta, joka on erityisesti kunnostautunut poikien tasa-arvon sabotoinnissa. No, eipä ole paljon kehumista muillakaan puolueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Juha kirjoitti 27.3.2010 kello 19:00

    Sylvesteri: kijoitin aamulla hätäsesti ja tuli julkinen kun piti lukea yksityinen… omg omg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 27.3.2010 kello 19:12

    Eikö voitaisi hyväksyä tosiasiaksi se, ettei järkevää työtä kertakaikkiaan riitä nykyiselle koneellituneelle työtavalla kaikille Suomen ihmisille. On varmaa, että jossain tulee raja vastaan maailman kannattavan työnteon tarpeelle. Ehkä olemme nyt saavuttaneet rajan. Syynä saattaa olla se, että työtä tekevien ihmisten lukumäärä on lisääntynyt räjähdysmäisesti johtuen kehitysmaitten väestön lisääntyneestä koulutuksesta ja siitä, että nämä ovat muuttuneet työkykyisiksi myös kaikkeen työhön.

    Olisiko syytä hyväksyä tämä asia ja keskittyä olemassa olevan työn jakamiseen oikeudenmukaisella tavalla. Esimerkiksi lyhentämällä työpäivä 6-tuntiseksi ja työviikko 4-päiväiseksi. Tietysti tämä laskisi yksilön tuloja, mutta samalla antaisi monille nyt työttömänä oleville mahdollisuuden ansaita leipänsä omalla työllään. Nyt liian monet elävät työtä etsien ja tilannettaan surren erilaisten avustusten tai tukien varassa. Olisiko aika pyrkiä muuttamaan yhteiskuntaa siten, että ihmiset olisivat onnellisimpia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Harri Turunen kirjoitti 27.3.2010 kello 20:19

    Soininvaara: “3) Opiskelijat vievät kaikki hanttihommat mäkkäreistä alkaen, joten tavisnuoren on vaikeampi päästä töihin kuin Kotkassa.”

    Olisikohan tuohon pääsyynä se, että osa-aikatyön yhdistäminen sosiaaliturvaan toimii paremmin opiskelijoilla kuin työttömyyskorvauksella tai sosiaalitoimiston korvauksilla elävillä? Vaikka opiskelijan tuissa on omat hankaluutensa, on systeemi kuitenkin aika selkeä ja joustava. Jos samaa joustavuutta saataisiin myös ei-opiskelijoille, niin ehkä nuorten ei-opiskelijoiden työllisyystilanne paranisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Erittäin antikepulainen kirjoitti 27.3.2010 kello 23:02

    “Se, että osalla nuorista – yleisen käsityksen mukaan korostetusti pojilla – on vaikeuksia kiinnittyä yhteiskuntaan, on huolestuttanut maanlaajuisesti. Järjestäjien mukaan ongelma on lapsirikkaalla Pohjoispohjanmaalla erityisen hankala.”

    Molemmilla sukupuolilla on Pohjanmaalla hankalaa:

    Kaavio:

    http://3.bp.blogspot.com/_X9oDoa__w9g/SkH7MPETG0I/AAAAAAAAAMc/KxEMUeBMFPU/s1600-h/nuoret.jpg

    Lähde ja lisää asiasta:

    http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/A772C405-5DF4-4819-871B-C8B74F9F680C/0/ahlstrom.pdf

    Oulusta täytyy puhua erityistapauksena: se ei ole kaupunki sikäli, että siellä olisi kaupunkikulttuuria, niin sanoo moni Oulussa asunut. Se on maalaisten taajaan asuttama alue maalaisine arvoineen, joissa ei ole useinkaan kehumista: lahkolaisuutta ja poliittista eriseuraisuutta ja valtavaa kyräilyä em. syistä.

    Sillä eipä uskoisi, Oulussa kaikki tietyllä tavalla tuntevat toisensa ja osaavat ainakin jaotella porukan vanhojen kaunojen kannalta hedelmällisesti vuohiin ja lampaisiin.

    Ja kun menet ulkopuolisena Ouluun, sinun tulee tai ainakin halutaan liittyvän johonkin jengiin kuten USA:n vankiloissa on käytäntönä. Eli latinoihin, arjalaisiin tai rasvanahkana sitten värillisiin? Joku leima halutaan lyödä, ettei kylän sosiaalinen elämä ihan sekaisin mene ja synny kenties pahojakin “vankilatappeluja”.

    Oulussa et pääse Kiimingissä tekemistäsi perisynneistä ja poliittisista rikoksista, sillä toisella puolella Kaijonharjun kylmää katua asuu toinen kiiminkiläinen, joka kertoo ex-iiläiselle eukolleen, että tuo on “niitä”. Kommari, lestaatti, kepulainen, köyhästä kodista, jonka isä oli tunnettu juoppo ja joka syntyi salavuoteudesta sotien aikana saksalaissotilaan alta.

    Joten Oulussa ei voi tehdä virheitä, koska ne muistetaan seuraavaan polveen. Se on ahdistavaa ja tukahduttaa luovuutta. Sopii tietenkin insinöörien miehittämälle kylälle. Oulussa ei ole myöskään sosiaalista kiertoa. On vain insinööri-perillisen paremmat tulot kuin isäpappalla, joka ajoi ratin hevosellaan silloin -63 ja kävi siitä lentokenttää tekemässä, kuten kaikki muistavat nyt. Juopon poika ja pysyy. “Muka joku insinööri. Pah! Paljonko on insinöörillä hehtaareja heilumassa? Ei rungon runkoa.”

    Semmoinen on Oulu. Kaikella kunnioituksella Oulua kohtaan, pitäkää tunkkinne…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. MIVa kirjoitti 27.3.2010 kello 23:40

    Kun en tiedä, kyselen? Oma käsitykseni on, että pian erilaisista osaajista on tosi pula (kirvesmiehet, putkimiehet, sähkömiehet, rakentajat, laattoittajat, muurarit jne). Kun heistä on alkaa olla pula, heidän ansionsa alkavat olla ihan kunnollisia. Miksi nykyiset kaverit mieluummin ovat vanhempiensa siivellä, kuin menisivät esim. ammattikouluun? Alkaako jotenkin laiskuus vai totaalinen älyttömyys vaivata? Ymmärrän kovin hyvin, että on mukavampaa istua kotona ja käyttää nettiä, kuin askarrella jossain koulussa. Työntekohan ei yleensä niin ihmeen kivaa ole (ei nyt F!-kuskeja yms ajatella)? Ollaanko menty jotenkin liian pitkälle tässä yhteiskunnan holhouksessa? Mähän voin vain olla, kyllä yhteiskunta hoitaa? Jos fossiilit nakkaa sut pihalle, sähän saat jonkun luukun ja sossusta vähän hynää. Eihän sillä leveästi tietty elä, mutta kuitenkin. Ei kai tää ole totuus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 28.3.2010 kello 0:27

    “Eikö voitaisi hyväksyä tosiasiaksi se, ettei järkevää työtä kertakaikkiaan riitä nykyiselle koneellituneelle työtavalla kaikille Suomen ihmisille. On varmaa, että jossain tulee raja vastaan maailman kannattavan työnteon tarpeelle. Ehkä olemme nyt saavuttaneet rajan. ”

    Näin se on , työ per henkilö on laskenut vuosiasdan alusta lähtien ja teemme aina vain vähemmän työtä.

    Siksi hallituksen väkisin ajama hanke nostaa eläkeikää on hullu, koska se lisää työn tarjontaa 500000-700000 htv .

    Hallitus on vain unohtanut mainita, miten luodaan nuo uudet 5-700000 työpaikkaa ?

    Ainoa syy eläkeiän nostoon on eläkerahastojen ryöstö, kun vastuu pienenee niin vapautuu 20 miljardia euroa rahaa, jonka työnantajat ja vakuutusyhtiöt voivat jakaa keskenään-
    Tästähän on jo kokemusta kun vakavaraisuusehtoja löysennettiin, rahaa lapioitiin eläkerahastoista oitis satoja miljoonia yritysten kassoihin.

    Suomalaiset oligarkit ovat ottaneet oppia Venäjältä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. nos kirjoitti 28.3.2010 kello 7:50

    Ihanaa tämä maailman väkimäärän kasvu ja vapaa markkinatalous.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Juha kirjoitti 28.3.2010 kello 10:53

    No joo siis mun aiempi sählätty pointti oli, että mihin nuoret ei-korkeakoulutetut miehet työllistyvät, jos oletetaan että perinteinen yksityinen teollisuus ja yritystoiminta
    ei työllistä.

    Mistä siis tekijälle töitä, jos intialainen, eestiläinen, tai venäläinen tekijä tekee yli 50% halvemmalla. Eipä tähän tietyst minullakaan ole vastausta. Silti tämä on kiinnostava alue, joten vielä jankkausta

    1) ammattikoulujen elektronikka jne linjat voidaan lopettaa, koska valmistava teollisuus siirtyy (on jo siirtynyt) pois suomesta. Nuoria johdetaan harhaan

    2) voidaan yrittää tätä vihreiden pelletti/hake-energia -juttua, mutta jos se ei sinänsä tuota ilman tukia, niin se ei kustanna itseään eikä siten kannattale muita eikä luultavasti ole pitkäikäinen ratkaisu

    3) voidaan tehdä kuten eestissä, eli jos eestiläinen tekee halvemmalla niin alennetaan täällä tekijöiden palkkoja, jotta päästää samalle tasolle

    4) etsitään hyvin kannattavia aloja yksityiselle puolelle, jossa kova myyntihinta kattaa kovat tekijöiden palkat. Esimerkkinä tulee mieleen tanskalaiset puusepät, jotka tekevät puisia erittäin korkealuokkaisia alttareita japaniin. Tämä vaatii kovempaa markkinoiden ymmärrystä, jota Suomessa näyttää olevan heikosti

    Vaihtoehto 4) olisi siis paras. Valitettavasti pitää todeta, että merkit ovat huonot, koska kotimainen huonekaluteollisuus riutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ilpo Pernaa kirjoitti 28.3.2010 kello 11:22

    Soinivaara huomioi ansiokkaasti poikien syrjäytymisvaaaraa. Ongelma ei ole puolue- eikä aluepoliitttinen.

    Suurin vaikuttaja on koulutusjärjestelmä , varsinkin peruskoulu. Siellä alkavat ongelmat ovat pääosin lopullisia. Ilkan päätoimittaja , Kalliokoski , viittasi kolumnissaan kouluneuvos Alfred Salmelan ajatuksiin.

    Kouluhallituksessa työskennellyt Salmela ajautui vanhoilla päivillään riitoihin peruskoulun suunnittelijoiden kanssa. Salmela kannatti yhtenäiskoulua, jossa olisi sekä teoreettisempi että käytännöllisempi linja. Molemmat olisivat antaneet oikeudet jatko-opintoihin.

    Peruskoulun ideologit ajoivat läpi mallin , jossa oletetaan , että kaikki oppivat kaiken. Tämä on johtanut siihen, että peruskoulusta on tullut epätasa-arvoinen. Yksilön lahjakkuuden piirteitä ei oteta riittävästi huomioon. Tämän kärki kohdistuu etenkin poikiin.

    Peruskoulu ei huomioi riittävästi useiden , varsinkin poikien, käytännöllistä lahjakkuutta riittävästi. Lisäksi tyttöjen kehitys on edellä saman ikäluokan poikiin nähden. Peruskoulunkin opettajat ovat pääosin naisia joten oppimisen tapa on pojille vieraampi.

    Kun murrosikäinen poika joutuu tunnista toiseen havaitsemaan suoritustensa heikkouden teoria-aineissa, niin alkaahan se kypsyttää. Onnistumisen elämyksiä omien vahvuuksien kautta tulee liian harvoin.

    Edelleen ammattikoulussa ja muualla keskiasteella tarvitaan vahvaa tukea kodista ja järjestelmästä. Suomalainen nuori jää liian varhain vaille jämäkkää tukea. Ylenmääräinen vapaus ja omien rajojen etsittäminen ovat nuoren hylkäämistä, suorastaan heitteille jättöä.

    Samaa tukevaa ohjausta tarvitaan vielä keskiasteenkin jälkeen. Sitä ovat nyt kaavaillut yliopisto-opiskelun jäntevöittämistoimet . Samoin kaikille pojille pakollinen armeija- tai siviilipalvelus on edullinen yksilön kehitykselle, mikä aikanaan koituu yhteiskunnan eduksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Liian vanha kirjoitti 28.3.2010 kello 11:38

    “Mistä siis tekijälle töitä, jos intialainen, eestiläinen, tai venäläinen tekijä tekee yli 50% halvemmalla. Eipä tähän tietyst minullakaan ole vastausta. ”

    Käisty palkkakulujen mrkityksetsä ovat ajalta hevonen ja rattaat ja kun työt tehtiin lapiolla ja kuokalla

    Valmistavassa teollisuudessa palkkojen osuus on enää n 10-20 % ja duunarin osuus on vain n puolet.
    Harva puhuu johtajien palkkojen osuudesta palkkakustnnukista , mutta nekin ovay jo nykyään merkittäviä ja ne ovat jo 10-20 % palkkakuluista.
    Tietyistä syistä näitä ei erotella muista palkkakuluista.
    Virolainen tai intialainen johtajakin saa vain murto-osan suomalaisesta palkasta.
    Ei meilläkään suuressa firmassa Virossa ja Latviassa paikallinen johto palkoilla rikastunut, vain muutama firmassa ansaitsi yli 2000 euroa ja kukaan eli yli 4000 euroa

    Eroja on tuottavuudessakin ja niinpä ei ole selvää , että kustannussäästöjä syntyy kun tuotanto siirtyy muualle.

    Kiinaa suosi myös keinotekoisen alhainen juanin ja korkea euron arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jaakko kirjoitti 30.3.2010 kello 19:34

    Ilpolle: en oikein usko, että poikien kouluvaikeudet juurikaan alkaisivat murrosiässä tai jopa myöhemmin. Ennemmin katselisin jo ala-asteelle ja koteihinkin.

    Sinänsä on omituista, että peruskoulu vielä niin paljon luottaa tiedon ja opin kaatamiseen oppilaiden päähän, kun esim asiantuntijuustutkimuksissa on jo pitkään havaittu, että tekemällä oppii paremmin. Onhan nykykoulu tietysti edullinen, mutta kyllä siitä varmaan maksetaan myöhemmin esim. juuri syrjäytymisen kuluina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus