Maan tapa, Urpilainen ja demarien dilemma

Jut­ta Urpi­lainen lin­jasi demarien ulko­maalais­poli­ti­ikkaa sanon­nal­la ”Maas­sa maan taval­la”. Kun joku tivasi, mitähän tämä nyt oikein tarkoit­taa, hän vetosi ympärileikkauskiel­toon ja kun­ni­a­murhi­in. Ihan kuin olisin kuul­lut tämän ennenkin:

http://www.soininvaara.fi/2007/09/08/maassa-maan-tavalla/

Sen ver­ran nar­sisti olen, että en osaa uskoa yhden­näköisyy­den ole­van sattumaa.

Sain tuos­ta kir­joituk­ses­ta vähän moit­tei­ta vihreiltä. En sen sisäl­löstä, kos­ka esimerkik­si ympärileikkausten vas­tus­t­a­mi­nen on ollut vihrei­den poli­ti­ikan peruskau­raa jo kauan ennen kuin perus­suo­ma­laiset tekivät siitä kep­pi­hevosen­sa. Otsikon retori­ikkaa pidet­ti­in huonos­ti harkit­tuna, kos­ka lain nou­dat­tamises­sa eri­tyis­es­ti ja ihmisoikeuk­sien kun­nioit­tamises­sa eri­tyis­es­ti ei ole kyse tavas­ta eikä vaa­timus perus­tavaa laat­ua ole­vien ihmisoikeuk­sien kun­nioit­tamis­es­ta rajoitu Suomeen. Tuon kir­joituk­sen jäl­keen maan tapa on lisäk­si alka­nut tarkoit­taa aivan muu­ta: sitä, ettei puoluei­den tarvitse rahan­hank­in­nas­saan nou­dat­taa lakia.

Jos otsikkoni olikin vähän huonos­ti harkit­tu, puolueo­hjel­man retori­ik­ka on aina tarkkaan harkit­tua. On vaikea kuvitel­la, että demarien ulko­maalaiso­hjel­ma rajoit­tuisi ympärileikkauk­si­in, kun­ni­a­murhi­in ja pakkoavi­o­li­it­toi­hin. Retori­ik­ka saa aivan toisen merk­i­tyk­sen, kun ”maas­sa maan taval­la” ote­taan koko ohjel­man teemak­si. Sil­loin on kyse cur­ryn hajus­ta ja vieraiden tapo­jen vastustamisesta.

Urpi­lainen yrit­tää ajaa kak­sil­la vankkureil­la. Toisaal­ta hän antaa slo­ganilleen poli­it­tis­es­ti kor­rek­tin sisäl­lön. Kuka­pa nyt voisi sitä vas­tus­taa, että maa­han muut­ta­jien olisi hyvä oppia kieltä ja Suomes­sa pitää nou­dat­taa Suomen lakia. Samal­la hän kuitenkin liehakoi niitä demarien karsi­nas­ta perus­suo­ma­lais­ten puolelle kurkkivia, joi­ta ulko­maalais­ten vier­aat tavat riso­vat. En oikein usko, että jos kon­tu­lalainen vuokrat­aloa­sukas kään­tyy perus­suo­ma­laisek­si, kun viereiseen huoneis­toon muut­taa soma­li, hänen perus­moti­ivin­sa olisi sääli per­heen tyt­töjä kohtaan.

Minus­ta on ollut pitkään päivän selvää, että demar­it alka­vat jos­sakin vai­heessa kalastel­la ulko­maalais­vas­taisia ääniä. Eräs johta­va demari itse asi­as­sa sanoi tämän min­ulle vuosia sit­ten tarkastel­tuaan demarien men­estys­tä Euroopas­sa. Oikeistopop­ulis­tis­ten muukalais­vas­tais­ten puoluei­den äänet tule­vat työväenpuolueilta.

Eivät demar­it ole ensim­mäistä ker­taa aja­mas­sa kak­sil­la vankkureil­la suh­teessa maa­han­muut­ta­ji­in. Ei Kari Rajamäen val­in­ta poli­isi­min­is­terik­si mikään tap­atur­ma ollut. Rajamä­ki kalasti puolueelle ääniä ken­tän toiselta laidal­ta ja Fila­tov toiselta.

Kat­so myös tätä:

Sain pos­tia Jut­ta Urpilaiselta

152 vastausta artikkeliin “Maan tapa, Urpilainen ja demarien dilemma”

  1. Näin maal­likon näkökul­mas­ta poli­itikko­jen kiis­te­ly siitä, mitä tarkoite­taan “maan taval­la” näyt­tää turhal­ta ja nau­ret­taval­ta hiusten halkomiselta, joka ei vie mitenkään mei­dän yhteisiä asioi­ta eteenpäin. 

    Käsite on niin ympäripyöreä, että jokaisen, myös poli­itikon, tulisi ymmärtää, että se kaipaa perään­sä laa­jem­man seli­tyk­sen. Onhan niitä maan tapo­jakin niin eri­laisia. Ei nyky­isin ole sel­l­aista yht­enäisyyskult­tuuria kuin ehkä aiem­min eikä sitä edes haluta.

  2. “En oikein usko, että jos kon­tu­lalainen vuokrat­aloa­sukas kään­tyy perus­suo­ma­laisek­si, kun viereiseen huoneis­toon muut­taa soma­li, hänen perus­moti­ivin­sa olisi sääli per­heen tyt­töjä kohtaan.”

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mikä se sel­l­ainen perus­moti­ivi sit­ten olisi? Rasis­mi? V***tus kun kohtu­ut­tomas­ta melus­ta tms. asial­lis­es­ti huo­maut­taes­sa saa vain kuul­la ole­vansa rasisti?

  3. Olen var­maankin aivan käsit­tämätön rasisti ja ihmishylk­iö, kun kir­joi­tan seu­raa­van, mut­ta menköön.

    Entäpä, jos nämä “ääri­oikeis­to­laiset” kseno­foobikot ovat oikeassa?

    Maail­mas­sa on eri­laisia kult­tuure­ja, maail­manku­via ja käsi­tyk­siä siitä, mikä on “oikein”. Mei­dän län­si­maalais­ten käsi­tys ei ole edes enem­mistössä, eikä ole mitään luon­non­lain kaltaista ilmiötä, joka johtaisi siihen, että tänne tule­vat omak­su­isi­vat mei­dän käsityksemme.

    Euroop­pa ei kestä sitä, että tääl­lä on _suuressa määrin_ ihmisiä, jot­ka eivät jaa mei­dän käsi­tys­tämme ihmisyy­destä, ihmisoikeuk­sista, tasa-arvos­ta ja oikeusval­tios­ta. Kasa bar­baare­ja on ennenkin onnis­tunut tuhoa­maan yhteiskun­tia, ja se voi tapah­tua myös Euroopas­sa. Jos nykyi­nen lin­ja jatkuu, se on läh­es pom­min­var­maa. Tai ei vält­tämät­tä, olemme me ennenkin tehneet “etnisiä puhdis­tuk­sia”, mut­ta se on tie, jota en halu­aisi nähdä.

    Kari

  4. Minus­ta puhumi­nen “maan tavas­ta” on ongel­mallista sik­si, että se ei mil­lään taval­la auta meitä ratko­maan ain­ut­takaan maa­han­muut­topoli­ti­ikkaan liit­tyvää ongelmaa.

    Se, että lake­ja ja ihmisoikeuk­sia pitää nou­dat­taa on selvää. Näistä asioista on hyvä tehdä selkoa tänne tuleville.

    Maa­han­muut­topoli­ti­ikan ja kotou­tu­misen todel­liset kysymyk­set ovat paljon arkisem­pia. Ei opet­ta­jaa, jon­ka luokalla on seit­semää eri kieltä puhu­via oppi­lai­ta, auta puhe “maan tavas­ta” yhtää mitenkään. Puhe “maan tavas­ta” ei auta meitä selvit­tämään yhtäkään asumises­sa syn­tyvää konfliktia.

    Olisi aika lopet­taa niin abstrak­ti puhe suvait­se­vaisu­ud­es­ta kuin monikult­tuurisu­ud­estakin ja tämä ihmeelli­nen maaa­han­muut­to­hys­te­ria, joka pelkää koko Euroopan hukku­van tänne vyöryvän mus­lim­i­aal­lon alle. Sen sijaan pitäisi keskit­tyä konkre­ti­aa, ratkaisui­hin, pragmatiaan.

  5. Sep­po S.

    Näin maal­likon näkökul­mas­ta poli­itikko­jen kiis­te­ly siitä, mitä tarkoite­taan “maan taval­la” näyt­tää turhal­ta ja nau­ret­taval­ta hiusten halkomiselta, joka ei vie mitenkään mei­dän yhteisiä asioi­ta eteenpäin. 

    Se on kaikkea muu­ta kuin nau­ret­tavaa hiusten halkomista. Tuon slo­ganin ongel­ma on se että se tarkoit­taa aivan liian paljon ja aivan liian eksak­tisti. Ja näp­pärim­mät var­masti tietävät ko. kansan­vi­isaus päät­tyy myös tai maas­ta pois, jon­ka Urpi­lainen häveliäästi unohti. 

    Jos demar­it halu­a­vat men­nä poli­ti­ikan tekoon one-linereil­la, niin sil­loin pitäisi pyytää main­os­toimis­ton apua. Vas­takkainaset­telu­jen aika on ohi oli Suomen poli­it­tisen his­to­ri­an kaunein main­oslause kos­ka se kuu­lostaa todel­la upeal­ta mut­ta ei tarkoi­ta yhtään mitään.

  6. @Reiska: “Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mikä se sel­l­ainen perus­moti­ivi sit­ten olisi? Rasis­mi? V***tus kun kohtu­ut­tomas­ta melus­ta tms. asial­lis­es­ti huo­maut­taes­sa saa vain kuul­la ole­vansa rasisti?”

    Jos on kohtu­u­ton­ta melua tai tuol­laista käytöstä. Siihen on puu­tut­ta­va ja se on sanal­la sanoen kusipäistä.

    Aika usein kuitenkin nämä asumiseen liit­tyvät kon­flik­tit ovat sel­l­aisia, joi­hin on löy­det­tävis­sä ratkaisu. Tähän on jois­sain kun­nis­sa panos­tet­tu todel­la paljon ja hyvil­lä tulok­sil­la. Ja myös maa­han­muut­ta­jat ovat olleet kiitol­lisia, kun ongelmista on selvitty.

  7. @Kari: “Maail­mas­sa on eri­laisia kult­tuure­ja, maail­manku­via ja käsi­tyk­siä siitä, mikä on “oikein”. Mei­dän län­si­maalais­ten käsi­tys ei ole edes enem­mistössä, eikä ole mitään luon­non­lain kaltaista ilmiötä, joka johtaisi siihen, että tänne tule­vat omak­su­isi­vat mei­dän käsityksemme.”

    No ainakin min­un luke­mani tutkimuk­set mus­lim­ien (heitä kai tarkoi­tat?) inte­graa­tios­ta kuitenkin tuke­vat käsi­tys­tä, että näin kuitenkin ainakin jos­sain määrin tapah­tuu. Euroopas­sa asu­vat mus­lim­it ovat lähempänä sen maan arvo­ja, jos­sa asu­vat kuin lähtömaan.

    Sit­ten kan­nat­taa huo­ma­ta myös se, että tuli­jat eivät ole mikään yksi yht­enäi­nen ryh­mä. Hei­dän taus­tansa on kym­menis­sä ja kym­menis­sä val­tiois­sa ja kult­tuureis­sa. Usein kyseisen lähtö­MAAN kult­tuuri on tärkeämpi kuin USKONTO. 

    Ja sit­ten tietysti tuli­jois­sa on paljon niitä, jot­ka pak­enevat koti­maansa poli­it­tista vain­oa. Esimerkik­si tänään Hesaris­sa on jut­tu Irak­ista paen­neesta ateisti-kir­jail­i­ja-eloku­vao­h­jaa­jas­ta. Jotenkin hän ei vaiku­ta sel­l­aiselta kuvaa­mal­tasi uhalta.

  8. @Kari: “Mei­dän län­si­maalais­ten käsi­tys ei ole edes enem­mistössä, eikä ole mitään luon­non­lain kaltaista ilmiötä, joka johtaisi siihen, että tänne tule­vat omak­su­isi­vat mei­dän käsityksemme.”

    Jatkan vielä tästä. Tänne tul­laan, kos­ka mediän yhteiskun­tamme ovat vau­raampia ja vapaampia. Ne tar­joa­vat mah­dol­lisuuk­sia, rauhaa, työtä, toimeen­tu­loa jne.

    Väitän, että mei­dän arvomme, jot­ka ovat myös monien ihmis­ten kaikkial­la maail­mas­sa jakamia ihmisoikeuk­sien, demokra­t­ian ja vapau­den arvo­ja, ovat vahvo­ja. Ne vetoa­vat ihmisi­in kaikkial­la maail­mas­sa. Mut­ta ne vetoa­vat vain, jos olemme valmi­ita elämään ja toim­i­maan niiden mukaises­ti, emmekä esimerkik­si sor­ra jotain ihmis­ryh­miä vain hei­dän uskon­ton­sa tai ihon­värin­sä vuoksi.

  9. Kyl­lä “maas­sa maan taval­la” on ihan hyvä slo­gan. Sen ver­ran olen, mm.työssäni kir­jas­ton tiskin takaa maa­han­muut­ta­jia näh­nyt, että uskallan väit­tää sen myös kuvaa­van useimpi­en mieli­halu­ja. Siis sitä, että jokaisen tavoit­teena olisi, ettei tulisi ainakaan sen takia erikoishuomioiduk­si (negati­ivis­es­ti), ettei satu ole­maan syn­type­r­äi­nen suomalainen.
    Vain oikeasti todel­la tyh­mät ihmiset eivät HALUA inte­groitua jär­jestelmään, joka antaa heille samat velvol­lisu­udet ja oikeudet, kuin val­taväestölle. Ja sille sit­ten taas kukaan ei mitään mah­da, eivät sen parem­min vihreät, per­sut kuin ketkään muutkaan.

    Mie­lenki­in­toinen freudi­lainen lip­sah­dus tuos­sa tek­stis­sä oli tuo “ympäristöleikkaus”. Eikö nyt olisi jo aika kor­ja­ta kie­lenkäyt­töä siten, että suomenkielisessä yhtey­dessä väärinkäyte­tys­tä ja asian karmeut­ta tarpeet­tomasti keven­tävästä ter­mistä “tyt­tö­jen ympärileikkaus” siir­ryt­täisi­in siihen, mis­tä kysymys todel­la on, eli nais­ten sukuelin­ten silpomiseen? [OS: Kiitos huomios­ta, kor­jaan kuitenkin tuon kirjoitusvirheen]

  10. Tapio Laak­so:

    Aika usein kuitenkin nämä asumiseen liit­tyvät kon­flik­tit ovat sel­l­aisia, joi­hin on löy­det­tävis­sä ratkaisu. Tähän on jois­sain kun­nis­sa panos­tet­tu todel­la paljon ja hyvil­lä tulok­sil­la. Ja myös maa­han­muut­ta­jat ovat olleet kiitol­lisia, kun ongelmista on selvitty.

    Täl­läisenä savolaise­na jäpäkyöränä en mal­ta olla huo­maa­mat­ta samankaltaisu­ut­ta taan­noisen Radio Jere­vanin lausun­to­jen kanssa. Maa­han­muut­topoli­ti­ikkakin näyt­tää ole­van sel­l­ais­ten jatku­vien vaikeuk­sien luomista, jot­ka on äärim­mäisen help­po voittaa.

    Ihan oikeasti kysyn kun olen tyh­mä enkä tiedä: onko meil­lä mitään mui­ta jär­jel­lisiä ratkaisu­ja kuin 1) selvit­tää, miten paljon meil­lä todel­lisu­udessa on poli­it­tista tah­toa ja varaa käyt­tää rahaa eri­lais­ten kult­tuurien yhteen­tör­mäyk­sistä johtu­vien ongelmien ratkaisemisek­si, ja sit­ten 2) mitoit­taa maa­han­muut­topoli­ti­ikkamme sel­l­aisek­si, että tosi­asial­lis­es­ti kyken­emme nämä ongel­mat ratkaise­maan ja tekemään Suomes­ta muka­van paikan tääl­lä asuville?

    Sekä 3) samal­la estämään noiden kult­tuurien yhteen­tör­mäyk­sistä suiv­aan­tunei­den lukumäärän merkit­tävä lisään­tymi­nen, ja hei­dän luisun­sa ääripoli­ti­ikan kannattajiksi?

  11. Mis­tä Osmo päät­telet, että SDP on ottanut tämän “maas­sa maan tavalla”-retoriikan koko puolueo­hjel­mansa teemak­si? Tämähän on täysin medi­an keksin­töä. Urpi­lainen mainit­si lauseen täysin ohi­men­nen, eikä tämä litur­gia muil­ta osin eroa mil­lään lail­la Kokoomuk­sen, Keskus­tan tai Vihrei­denkään viime aikai­sista lausun­noista. Koko puheen­vuoro kuu­lui näin:


    “Tuomit­sen jyrkäsi rasis­min ja kaiken­laisen uhkailun, henkisen väki­val­lan, ja myös sen toimin­nan, joka maa­han­muut­to­min­is­teri Astrid Thor­sia kohtaan on osoitettu.

    Minus­ta, ja olen aidosti sitä mieltä, että minus­ta maa­han­muut­topoli­iti­ikas­ta pitää käy­dä avoin­ta ja pitää käy­dä kri­it­tistä keskustelua. Mei­dän täy­tyy käy­dä keskustelua siitä, mitä on maa­han­muu­ton kannal­ta mah­dol­lisu­udet, mut­ta mitkä ovat sen haas­teet, mut­ta nimit­te­ly, mol­laami­nen, uhkailu se ei ole kri­it­tistä keskustelua, ja sitä ei pidä hyväksyä.

    Suo­ma­laisi­in ja suo­ma­laiset saa­vat jatkos­sakin rakas­tua. Suomeen saa jatkos­sakin tul­la tekemään töitä suo­ma­laisil­la työe­hdoil­la ja Suomes­sa suo­ma­laiset saa jatkos­sakin pyytää apua sil­loin kun on hätä. Mut­ta maas­sa pitää elää maan taval­la ja se on tärkeä periaate.

    Minus­ta tämä perus­suo­ma­lais­ten hot­ten­tot­tipoli­ti­ik­ka näyt­tää kyl­lä välil­lä rasis­min­flirt­tailul­ta, ja sen takia minus­ta olisi reilua ja rehtiä, että perus­suo­ma­lais­ten puheen­jo­hta­ja Timo Soi­ni myös toteaisi julkises­ti, mikä tässä keskustelus­sa on hyväksyt­tävää ja mikä ei.”

    Media tietysti poi­mi tuos­ta pätkästä juuri sen, minkä se halusi poimia, mut­ta en kyl­lä yo. sitaatista kykene itse mil­lään saa­maan käsi­tys­tä, että SDP:n maa­han­muut­to-ohjel­man keskeinen ohjen­uo­ra olisi “Maas­sa maan tavalla”.

  12. Asumiseen, asuinympäristöön, asuinympäristön tur­val­lisu­u­teen, lähik­oulun opetuk­sen edel­ly­tyk­si­in (jne.) liit­tyvät kon­flik­tit mitä ilmeisem­min eivät ole sel­l­aisia, joi­hin olisi löy­det­tävis­sä ratkaisu. Sin­nemä­ki ja Niin­istö voivat näin höpistä omil­ta asuinalueil­taan, mut­ta Euroopas­ta tiedämme, että white flight vie mukanaan myös vihreät ja suvait­se­vais­ton, hekään eivät jää näille alueille asumaan kun mus­lim­ien ja afrikkalais­ten (sekä paikoin romanien) osu­us väestöstä lisään­tyy riit­tävästi. Hekin siirtävät lapsen­sa kouluista, jois­sa monikult­tuurisu­us vie val­tavasti resursse­ja tasokkaas­ta perusopetuksesta.

    Eikä kyse ole hal­lit­sev­asti siitä, että näitä ihmis­ryh­miä jotenkin poikkeuk­sel­lis­es­ti lähtöko­htais­es­ti vihat­taisi­in, vaan juuri siitä konkreet­tis­es­ta arjes­ta, johon nämä ryh­mät mui­ta maa­han­muut­ta­jaryh­miä selkeästi use­am­min luo­vat niitä kon­flik­te­ja ja uhkia. Se on tilas­tol­lis­es­ti ver­i­fioitavaa todel­lisu­ut­ta. Ei todel­lisu­us voi olla rasis­mia. Asuinalueen alku­jaan maail­maa syleilevän suvait­se­vaisetkin toden­ta­vat sen pois muut­tamisel­laan, kun koulus­ta on riit­tämi­in kuul­tuu uhkailuista, kun nuoriso­jen­gi on ahdis­tel­lut tytärtä kadul­la, kun metropy­säkil­lä tun­tee tur­vat­to­muut­ta työmatkallaan.

    Alle­vi­ivat­takoon: Val­ta­va enem­mistö euroop­palai­sista, mukaan luet­tuna vihreät ja suvait­se­vaiset laa­jem­min, eivät halua asua afrikkalais­ten ja/tai mus­lim­i­maa­han­muut­ta­jien naa­puris­sa tai edes samas­sa kaupungi­nosas­sa. Tämä on sitä konkre­ti­aa, kun se koh­dataan oman arjen, eikä suureel­lis­ten puhei­den ja unel­moin­tien tasolla.
    Miten, mik­si, keille me siis afrikkalaista ja islami­laista monikult­tuuria Euroop­paan raken­namme? Human­i­taari­nenkin vaiku­tus on kyseenalainen, kos­ka kaik­ki mak­saa, ja samoil­la rahoil­la voitaisi­in aut­taa parem­min paikan pääl­lä, eivätkä tuli­jat, ne pääosin nuoret miehet jot­ka kykenevät lähtemään, ole yhteiskun­tien­sa heikko-osaisimpia.

    Taasen se imag­i­naari­nen monikult­tuurisu­us, jota suvait­se­vainen halu­aa, on riit­tävältä etäisyy­deltä ihail­ta­va hei­jas­tu­ma, hänen omien tun­tei­den­sa ja mieliku­vien­sa pro­jek­tio. Utopia rajat­tomas­ta maail­mas­ta, joka ei ymmär­rä, etteivät maid­en rajat ole sen unel­man suurimpia esteitä.
    Tuos­sa ihantei­den rak­en­ta­mas­sa utopis­tises­sa kuva­maail­mas­sa maa­han­muut­ta­jalle on varat­tu pas­si­ivisen, sielut­toman objek­tin rooli. Hän­tä kotoute­taan, hän­tä suvaitaan, hän­tä inte­groidaan, hän­tä mys­ti­fioidaan, hän­tä romantisoidaan.
    Maa­han­muut­ta­ja ei ole näis­sä sin­nemäk­iläi­sis­sä jori­nois­sa akti­ivi­nen sub­jek­ti, jol­la on val­ta­va oma tah­to, val­ta­va var­muus sen oikeu­tuk­ses­ta ja oikeel­lisu­ud­es­ta ja täysin lan­nis­tu­ma­ton ja vakaa päät­täväisyys sen ehdot­tomas­ta välit­tämis­es­tä jälkikasvulleen ja elinympäristölleen laajemmin. 

    Jos me oikeasti, siis konkreet­tis­es­ti, halu­amme ava­ta suvait­se­vaisu­u­den käsit­teen, niin on ruvet­ta­va puhu­maan myös niiden epä­mukavien asioiden suvait­semis­es­ta, ja ne on sil­loin kir­joitet­ta­va ja puhut­ta­va esille.

    Ja kuten aiem­min: Meil­lä, varsinkin laa­jem­min Euroopas­sa, on jo kiire, että fik­sut ja suvait­se­vaiset (en väitä, että olisin itse sitä) ihmiset kir­joit­ta­vat nämä asi­at esille, kos­ka esille ne ovat tulos­sa joka tapauk­ses­sa. Fik­sut ihmiset otta­vat tämän keskustelun hallintaansa, ettei sitä luovute­ta BNP-tyyliselle vihare­tori­ikalle, kuten esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa uhkaa käydä.

  13. TL/muut: Kotout­tamis­es­ta, käytän­nöl­li­sistä asioista ja ark­i­sista ongelmista voidaan tietysti puhua vaik­ka kuin­ka, mut­tei se auta mitään. 

    Olen itse maa­han­muut­ta­ja, olen muut­tanut kak­sikin ker­taa maas­ta toiseen. Kum­mal­lakaan ker­ral­la min­ua ei “kotoutet­tu” mitenkään. Mik­siköhän? Ei ole kotoutet­tu jamaikalaista vuokraisän­tääni taik­ka naa­pu­ri­toimis­ton intialais­takaan. Ei tun­nu myöskään ole­van mitään ark­isia ja käytän­nöl­lisiä ongelmia, joi­ta kuu­luu ratkaista koulut­ta­mal­la näitä ihmisiä tai brit­te­jä, sil­lä mitään ongelmia ei vaikut­taisi olevan. 

    Lon­toon suo­ma­laisi­akin kat­soes­sa huo­maa, että jotkut pär­jäävät ja jotkut eivät. Olen nyt itse har­joitel­lut kahdessa maas­sa ja pär­jän­nyt aivan mukavasti ja kat­son itseni varsinkin tähän maa­han san­gen hyvin inte­groituneek­si. Kaik­il­ta euroop­palaisil­takaan se ei sen sijaan onnistu. 

    Tun­nen ihmisiä, jot­ka tuskin tun­te­vat yhtäkään brit­tiä. Ei kukaan jak­sa heitä, sil­lä he ovat asen­noituneet väärin. Kun on tulokkaana uudessa paikas­sa, täy­tyy pitää hie­man tun­tosarvia ulkona ja kat­soa, mitä muut tekevät tai eivät tee, ja yrit­tää sopi­vas­sa määrin tehdä tai olla tekemät­tä samoin. 

    Ei kukaan pako­ta elämään täs­mälleen samal­la taval­la kuin joku toinen, mut­ta en olisi päässyt tääl­lä oikeas­t­aan mihinkään, jos en tek­isi asioi­ta hei­dän taval­laan vaan vaatisin, että ne on tehtävä min­un tavallani. 

    Jos Urpi­laisen näke­mys­tä läh­estyy tästä vinkke­listä, siihen tulee ainakin min­un mielestäni enem­män järkeä. Urpi­laisen yhtä vir­ket­tä tun­nu­taan tulk­it­se­van jatku­vasti siten, että “maan tapa” olisi joku tiet­ty, yksi kood­is­to, jota jokainen nou­dat­taa uskol­lis­es­ti. Eihän se niin mene, vaan yksi osa “maan tapaa” on san­gen suuri valin­nan­vara siinä, miten elämän­sä elää. 

    Omien koke­musteni mukaan tuo valin­nan­vara on kuitenkin men­estys­tä halu­avalle maa­han­muut­ta­jalle kapeampi kuin val­taväestön edus­ta­jalle. Minä “joudun” yrit­tämään olla enem­män brit­ti kuin britit itse, ja sama kohta­lo on jokaisel­la maa­han­muut­ta­jal­la. Jos val­taväestön edus­ta­ja tekee asioi­ta eri taval­la, se on ihan ok, mut­ta jos minä teen, se on outoa ulko­maalaisu­ut­ta, joka ei ole ihan ok. 

    Tämä ei ehkä ole ide­ol­o­gis­es­ti kovin muka­va asetel­ma, mut­ta maa­han­muut­ta­jan pär­jäämistä, sopeu­tu­mista ja men­estymistä se omien vähäis­ten koke­musteni mukaan edistää. 

    Paljon enem­män kuin yksikään kotouttamisprosessi.

  14. Guzen­i­na- Richard­sonin kir­joi­tus oli yhtä ympäripyöreä kuin Jutankin.
    Kiitos Tapio Laak­solle linkistä, mut­ta kak­sisu­un­tainen kotout­ta­mi­nen oli jo Tar­ja Fila­tovin työmin­is­terin ajois­sa se malli, joil­la asi­aa katsottiin.
    Sil­loin ‚kun Tar­ja Fila­tov oli työmin­is­ter­inä, työmin­is­ter­iö vas­tasi kotout­tamis­es­ta. Eli voidaan hyvin kysyä, että jos kotout­ta­mi­nen on epäon­nis­tunut, se ei ole johtunut vain siitä, että jotkut maa­han­muut­ta­jat eivät ole halun­neet kotoutua, vaan myös siitä, etteivät suo­ma­laiset ole tehneet kaikkeaan kotout­tamisen eteen. 

    Ei voi kotoutua siihen, mihin ei ole mah­dol­lista kotout­taa. Ei voi saa­da työtä, jos työ­nan­ta­jat eivät ota eikä voi oppia kieltä, jos siihen ei ole mahdollisuuksia. 

    Onhan se myös tot­ta, että sil­loin Kari Rajamä­ki veti päin­vas­taista lin­jaa ja maa­han­muu­tos­ta tehti­in poli­isi­a­sia. Nykyisessä demaris­sa on edelleen saman­lainen jako ja väli­maas­toakin. Nyt harmil­lis­es­ti puolueen johto otti askeleen oikeistopop­ulis­min suun­taan. En näe sitä hyväl­lä, eikä moni muukaan demari. Samal­la kun puolue voit­taa maa­han­muut­to­vas­tais­ten äänet, joku muu puolue voit­taa neu­traal­isti ja myön­teis­es­ti maa­han­muut­toon suh­tau­tu­vien äänet. Se puolue voi hyvinkin olla Vihreät tai RKP.

  15. Tapio Laak­so:

    No ainakin min­un luke­mani tutkimuk­set mus­lim­ien (heitä kai tarkoi­tat?) inte­graa­tios­ta kuitenkin tuke­vat käsi­tys­tä, että näin kuitenkin ainakin jos­sain määrin tapah­tuu. Euroopas­sa asu­vat mus­lim­it ovat lähempänä sen maan arvo­ja, jos­sa asu­vat kuin lähtömaan. 

    Ei, en tarkoi­ta muslimeja.

    Tarkoi­tan sitä, että vapaus ajatel­la ja tehdä kuten halu­aa antaa kom­mu­nis­teille, jehoville ja kaikille muille sel­l­aisille mah­dol­lisu­den toimia, emmekä voi puut­tua siihen mitenkään, kos­ka muuten meistä tulee yhtäläisiä kusipäitä orju­ut­ta­jia. Se on ongelma.

    Kari

  16. Minus­ta on masen­tavaa, että kovan luokan yhteiskun­nal­liset keskusteli­jat kuten Soin­in­vaara lankea­vat täl­laiseen hal­paan pop­ulis­mi­in ja loan­heit­toon. Se, että “maas­sa maan taval­la” olisi SDP:n ohjel­man johtoa­ja­tus on pelkkä medi­an nos­to. Jut­ta, tai kukaan muukaan ei ole moista sanonut. Vihreät myös tietävät tämän hyvin. He kuitenkin halu­a­vat liet­soa vas­takkainaset­telua kos­ka usko­vat sen hyödyt­tävän itseään. Se, onko tämän vas­takkainaset­telun, jos­sa prob­lema­ti­soi­vat puheen­vuorot leimataan “neu­vos­to­vas­taisik­si”, liet­son­ta mil­lään taval­la yhteiskun­nan kokon­aise­dun mukaista, ei vihreis­sä kiin­nitetä huomio­ta. Oma val­ta ensin.

    1. Anteek­si, mut­ta minä olen luot­tanut tässä asi­as­sa Helsin­gin Sanomien uutiseen. Jos tuo uuti­nen on väärä, kir­joituk­seni on toki aiheeton.
      HS:n uutises­sa san­ot­ti­in näin: 

      Sdp:n puheen­jo­hta­jan Jut­ta Urpi­laisen mielestä suo­ma­laises­sa maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa on epäon­nis­tut­tu, kun maas­sa on tois­takym­men­tä vuot­ta sit­ten maa­han saa­punei­ta, jot­ka eivät osaa kieltä edes aut­tavasti. Sdp:ssä valmis­tel­laan maa­han­muut­topoli­it­tista ohjel­maa, jon­ka johtoa­ja­tus on “maas­sa maan tavalla”.

      Urpi­lainen lin­jasi puolueen­sa maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa lauan­taina Van­taal­la Sdp:n puolueosas­to­jen puheen­jo­hta­japäivil­lä. Lausah­dus “maas­sa maan taval­la” särähti ainakin jyväskyläläisen Aila Kru­usin kor­vaan, sil­lä tämä pyysi asi­aan täs­men­nys­tä. Urpi­laisen mukaan se tarkoit­taa, että esimerkik­si tyt­tö­jen ympärileikkauk­set ja kun­ni­a­murhat eivät ole hyväksyt­täviä, vaan on nou­datet­ta­va suo­ma­laisia lakeja. 

  17. Kari:

    Maail­mas­sa on eri­laisia kult­tuure­ja, maail­manku­via ja käsi­tyk­siä siitä, mikä on “oikein”. Mei­dän län­si­maalais­ten käsi­tys ei ole edes enem­mistössä, eikä ole mitään luon­non­lain kaltaista ilmiötä, joka johtaisi siihen, että tänne tule­vat omak­su­isi­vat mei­dän käsityksemme.

    Tapio Laak­sol­la olikin tähän jo hyviä kom­ment­te­ja. Lisähuomio: tun­nut hah­mot­ta­van maail­man eri­laisia kult­tuure­ja aika kak­si­jakois­es­ti, joko hyv­inä tai pahoina. Totu­us on toki toisen­lainen. Mei­dänkin kult­tuuris­samme muu­ta­mat piir­teet ovat ikävämpiä ja huonom­pia kuin vaikka­pa Afrikas­sa. Tämä ei merk­itse, että afrikkalainen kult­tuuri olisi suo­ma­laista parem­pi, mut­ta yhtä väärin on ajatel­la Afrikan ole­van silk­ka hel­vetin esikar­tano, jon­ka vaiku­tus mei­hin tulee pyrk­iä täy­del­lis­es­ti estämään.

    Jos maa­hamme joskus tulee niin paljon afrikkalaisia, että heil­lä alkaa olla jonkin­laista merk­it­sevää vaiku­tus­ta kult­tuuri­imme, niin se vaiku­tus on aika var­masti jokin muu kuin suo­ma­laisu­u­den täy­delli­nen kor­vau­tu­mi­nen afrikkalaisuudella.

    Mekanis­mia voisi ver­ra­ta tieteel­lis­ten totuuk­sien muotou­tu­miseen: teesi -> anti­teesi -> syn­teesi. Syn­teesi ei useim­miten ole yhtä kuin anti­teesi. Alku­peräisen teesin esit­täjän ei myöskään kan­na­ta olla pahoil­laan syn­teesistä, vaik­ka anti­teesil­lä olikin vaiku­tus­ta siihen — se kun on alku­peräisiä vai­h­toe­hto­ja kehit­tyneem­pi ja käytän­nöl­lis­es­tä näkökul­mas­ta siis myös parem­pi ratkaisu. Samoin suo­ma­lais­es­ta kult­tuurista tulee sitä parem­pi, mitä enem­män hyvää onnis­tumme omak­sumaan muista kulttuureista.

    Sen, joka pitää suo­ma­laista tai län­si­maista kult­tuuria suures­sa arvos­sa, kan­nat­taisi olla iloinen siitä että län­si­mai­hin pyrkii muual­ta enem­män ihmisiä kuin län­si­maista muualle. Jos meiltä muut­taisi porukkaa Zim­bab­ween, ja yrit­täisimme sieltä käsin saa­da kult­tuuria muokat­tua enem­män omamme kaltaisek­si, onnis­tu­misen toden­näköisyys olisi var­maankin aika heikko. Suomeen muut­tavil­la zim­bab­we­laisil­la sen sijaan on mah­dol­lisu­us käytän­nössä kokeil­la, miten kult­tuurimme toimii ja mitkä sen edut ovat hei­dän omaansa ver­rat­tuna. Mitä parem­min saamme hei­dät viihtymään (pyrkimäl­lä ennal­taehkäisemään kon­flik­te­ja mm. rak­en­ta­van vuorovaiku­tuk­sen ja järke­vien kotout­tamis­toimien kaut­ta), sitä parem­pana he toden­näköis­es­ti kult­tuuri­amme pitävät. Hei­dän omas­ta kult­tuuris­taan säi­lyvät toden­näköisim­min ne puo­let, jot­ka ovat myön­teisiä sekä hei­dän itsen­sä että mei­dän suo­ma­lais­ten mielestä.

  18. Kult­tuurien tör­mäyk­sessä on ongel­mansa. Min­ua mieti­tyt­tää esimerkik­si burkhan käyt­tö ja sen sal­lim­i­nen tai kieltäminen. 

    Peri­aat­teessa pukeu­tu­misen pitäisi olla jokaisen itse päätet­tävis­sä (esim. Suomen lais­sa ei liene asi­as­ta määrät­ty paljon muu­ta, kuin että mie­lenosoituk­sis­sa ei saa naamioitua; jokin pykälä alas­to­muu­den diskriminointiin).

    Ongel­ma on ehkä se, että burkhaan pukeu­tuneet naiset voivat olla omak­suneet oman kult­tuurin­sa arvot jopa miehiä fanaat­tisem­min — ja pitävät yhtä lail­la oikeutenaan kuin velvol­lisuute­naan men­nä tei­ni-ikäisenä naimisi­in ja elää elämän­sä burkhan alla, voimat­ta puhua vieraiden miesten kanssa tai liikkua kodin ulkop­uolel­la ilman suku­lais­mi­estä seu­ranaan — samaan aikaan kun saman kult­tuurin mus­lim­imiehet voivat ottaa halu­a­mansa vaikut­teet län­si­mais­es­ta kult­tuurista. Miehet voivat pukeu­tua län­si­maisit­tain ja ostaa miljoo­nan euron pikave­neen, jon­ka tärkein ostokri­teeri on että jääkaap­pi ja baarikaap­pi on täy­teen las­tat­tu — kun veneen ajaa aluevesir­a­jan ulkop­uolelle, voi uno­htaa man­tereel­la voimas­sa ole­vat kiel­lot. Lentomatkalla burkhaan pukeu­tuneen naisen pass­in­tarkas­tus­ta varten pitää lento­ken­täl­lä olla nais­puo­li­nen mus­lim­ivirkail­i­ja, joka takahuoneessa voi aviomiehen läs­näol­lessa varmis­taa henkilöy­den. Lomako­hteen hotel­lis­sa naiset sit­ten syövät aami­aisel­la, minkä pystyvät burkhan alitse suuhun­sa lait­ta­maan, kun mi voivat syödä — kuten ihmiset nor­maal­isti syövät.

    Ran­skas­sa opet­ta­jat kri­ti­soi­vat burkhan käyt­töä käytän­nön syistä: on mah­do­ton­ta tietää, istuuko pulpetis­sa oikea oppi­las — esimerkik­si kun­ni­a­murhan uhrin tilal­la on voin­ut koulua käynyt jos­sain tapauk­ses­sa toinen henkilö.

    Toivoisin, että osaisin nähdä oman kult­tuurimme ulkop­uolise­na, jol­loin voisin sitä kri­ti­soi­da yhtä lail­la. Islam uskon­tona on yksi muiden joukos­sa, mut­ta joidenkin mus­lim­ien kult­tuuri­in kuu­luu asioi­ta, joi­ta län­si­maalaisit­tain on mah­do­ton­ta hyväksyä. Toisen kult­tuuria pitää kun­nioit­taa tiet­tyyn rajaan, on esimerkik­si tyh­mää julka­ista loukkaavia kuvia pro­fee­tas­ta, jos­ta toisen uskon­non mukaan ei saisi tehdä minkään­laista kuvaa, mut­ta toisaal­ta johonkin raja on vedet­tävä. Käytän­nössä esimerkik­si lento­ken­til­lä mus­lim­i­nais­ten alis­t­a­mi­nen hyväksytään ja sitä varten on kehitet­ty eri­tyiset käytännöt.

  19. Tämä maas­sa-maan-taval­la ja muukin ohikeskustelu saat­taisi pikkuisen vähen­tyä, jos joku (vaik­ka julkisen palvelun YLE) tek­isi maa­han­muut­tokoneen (vaa­likoneen tapaan), jos­sa 200 kysymyk­sen pat­ter­is­tol­la selvitet­täisi­in vas­taa­jien kan­ta koko maa­han­muut­to­pros­es­si­in. Alka­en maa­han saa­pumis­es­ta ja pää­tyen sosi­aal­i­tur­van käyttöön.

  20. @az: “Asumiseen, asuinympäristöön, asuinympäristön tur­val­lisu­u­teen, lähik­oulun opetuk­sen edel­ly­tyk­si­in (jne.) liit­tyvät kon­flik­tit mitä ilmeisem­min eivät ole sel­l­aisia, joi­hin olisi löy­det­tävis­sä ratkaisu.”

    No kyl­lä on. Se, että maa­han­muut­ta­jien, edes mus­lim­ien määrän lisään­tymi­nen johtaa johonkin automaat­tiseen ghet­tou­tu­miseen on vain epä­tosi väite. Euroopas­sa on niitä paikko­ja, jois­sa on paljon ongelmia ja hyvin monia asuinaluei­ta, joil­la eletään ihan nor­maalia arkipäivää myös mus­lim­ien kanssa.

    Suosit­te­len kaikille tätä main­io­ta Finan­cial Timesin artikke­lia lokakuulta:

    Immi­grant Mus­lims in Belleville
    http://www.ft.com/cms/s/2/1f4cf7c4-ad5e-11de-9caf-00144feabdc0.html?catid=105&SID=google

  21. Impi Umpil­ampi,

    Mik­si sit­ten Jut­ta Urpi­lainen ei ole oikaissut täysin väärää tietoa? Asia on uuti­soitu jo 20. kulu­vaa kuuta.

  22. @Hannu Visti: Kuitenkin Briteis­sä on varsin vah­va malli sille, miten tämä “kotout­ta­mi­nen” on ajatel­tu tapah­tu­van. Brit­tien malli perus­tuu monikult­tuurisu­udelle tarkoit­taen, että eri etnisille ja uskon­nol­lisille yhteisöille on annet­tu erit­täin vah­va rooli. Eli ei se nyt ihan niin mene, että mitään ei tehdä val­tion puolesta.

  23. TL: minus­ta tuo mus­limei­hin ja islami­in keskit­tymi­nen on turhan­päiväistä miinanpolkemista. 

    Län­si­mais­sa on uskon­va­paus, ja tämä mielestäni sisältää implisi­it­tis­es­ti sen ajatuk­sen, että jonkun uskon­non lev­iämistä tai näivet­tymistä ei pidä mitenkään eri­tyis­es­ti yhteiskun­nan toimin tukea tai estää. 

    Jatku­va janku­tus islamista ja mus­limeista on peräisin niiltä, jot­ka oikeasti vas­tus­ta­vat human­i­taarista maa­han­muut­toa, mut­ta argu­men­tit ovat lop­puneet, tai he eivät halua sanoa, mitä he oikeasti vas­tus­ta­vat. Euroopas­sa human­i­taari­nen maa­han­muut­to tarkoit­taa pääosin muut­toa islami­lais­es­ta maail­mal­s­ta, joten islamin lev­iämis­es­tä puhu­mal­la tulee samal­la sivu­tuot­teena vas­tus­ta­neek­si tuo­ta maa­han­muu­ton alalajia. 

    Minäkin vas­tus­tan human­i­taarista maa­han­muut­toa pait­si kiin­tiö­pako­laisjär­jestelmää, mut­ta min­ul­la ei ole mitään ongel­maa islamin kanssa. Maltill­i­nen mus­li­mi ei ole sen kum­mallisem­pi kuin tapakris­tit­ty, ja toisaal­ta yritän vält­tää aikani viet­tämistä minkään sortin fanaat­tis­ten usko­vais­ten kanssa, sil­lä min­ul­la ei ole heille mitään asiaa. 

    Ain­oas­taan pitää huole­htia siitä, että uskon­nol­li­sista yhteisöistä on todel­lis­es­ti mah­dol­lista päästä pois halutes­saan. Se tarkoit­taa ensin­näkin taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia ja toisaal­ta sitä, ettei jonkun uskon­non jät­tävän tarvitse pelätä eristämistä kum­mem­pia kostotoimia. 

    Mielestäni maa­han­muut­tokeskustelua on kuitenkin turhaa kään­tää islam-keskusteluk­si, vaik­ka joku keskustelijoiden klik­ki sitä akti­ivis­es­ti yrit­tääkin sel­l­aisek­si kam­meta. Hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa maa­han­muut­to on ennen kaikkea taloudelli­nen kysymys niin talouskasvun kuin sosi­aal­i­tur­vankin osalta, sil­lä toden­näköis­es­ti tarvit­semme koulutet­tua työvoimaa ja mah­dol­lisu­utemme elät­tää sosi­aal­i­tur­val­la keitä hyvän­sä halukkai­ta human­i­taarisin perustein ovat rajallisia. 

    Tästä asi­as­ta on kuitenkin vaikeampi keskustel­la kuin islamista, jos­ta voi “keskustel­la” lainaa­mal­la värssyjä koraanista ja väit­tämäl­lä, että tämä on kaikkien mus­lim­ien tapa elää.

  24. En mal­ta olla sanomat­ta ympärileikkauk­sista, vaik­ka se on pikku jut­tu kokonaisuudessa.

    On käsit­tämätön­tä, että Korkeim­man oikeu­den mukaan toisin kuin tyt­tö­jen uskon­nol­liset ympärileikkauk­set, niin pikkupoikien ympärileikkauk­set ovat sallittuja.

    Val­takun­nas­sa on koiran­pen­tu­jen korvien ja hän­tien typ­istämi­nen lail­la kiel­let­ty, mut­ta oikeus on erik­seen sallinut pikkupoikien ympärileikkaukset. 

    Se, että lievem­pi silpomi­nen on sal­lit­tua, ei ole län­si­maisen, pos­i­tivis­tisen oikeu­sopin ja lain­säädän­nön mukaista.

  25. Saara:

    Lisähuomio: tun­nut hah­mot­ta­van maail­man eri­laisia kult­tuure­ja aika kak­si­jakois­es­ti, joko hyv­inä tai pahoina. Totu­us on toki toisenlainen. 

    Aivan täs­mälleen juuri näin. Toiset kult­tuu­rit parem­pia ovat kuin toiset. Suo­ma­lainen (tai län­si­mainen) kult­tuuri on paljon, paljon parem­pi kuin muut. Mik­si? Sik­si, että muual­la min­un­lais­tani tyyp­piä ei siedet­täisi pätkän vertaa.

    Minä en tiedä sin­un “toisen­lais­es­ta totu­ud­estasi”, mut­ta väitän, että min­ul­la on enem­män koke­muk­sia näistä muista kult­tuureista kuin noin 99 %:lla suomalaisista.

    Mon­enko eri rotuisen kanssa sinä olet seu­rustel­lut? Mon­es­sako maas­sa olet asunut? Monikoo suuresti arvos­sa pitämäsi henkilö on jostain muual­ta kotoisin kuin Suomes­ta tai EU-maista?

    Mekanis­mia voisi ver­ra­ta tieteel­lis­ten totuuk­sien muotou­tu­miseen: teesi -> anti­teesi -> synteesi. 

    Olet ilmeis­es­ti ymmärtänyt myös tieteen päin seiniä. Ei tieteessä mitään syn­teesiä muo­dos­tu, eikä ole tarpeenkaan.

    Kari

  26. Kään­tää maa­han­muut­toasi­aa mihin suun­taan tahansa, niin vas­taan tulee aina sana islam. Ymmär­rän. Suomes­sa raa­mat­tu ja laki ovat eri asia. Islami­lai­sis­sa mais­sa koraani on laki. Se ei var­maan arjes­sa paljon tun­nu, mut­ta vel­loo syväl­lä kult­tuuris­sa. Uskon­noil­la on kult­tuureis­sa erit­täin vah­va rooli.

    En tiedä liit­tyykö paljon tai mitenkään tähän islamis­mi­in, mut­ta Osmon blogikir­joi­tus aikanaan maas­sa maan taval­la oli erit­täin selkeä ja riisu­va näke­mys asiasta.

  27. Ville:

    Ran­skas­sa opet­ta­jat kri­ti­soi­vat burkhan käyt­töä käytän­nön syistä: on mah­do­ton­ta tietää, istuuko pulpetis­sa oikea oppi­las – esimerkik­si kun­ni­a­murhan uhrin tilal­la on voin­ut koulua käynyt jos­sain tapauk­ses­sa toinen henkilö. 

    Tästä nyt olisi mie­lenki­in­toista saa­da joku link­ki. Itse asun Ran­skas­sa ja olen seu­ran­nut tätä keskustelua burqan käytöstä, ja tuo argu­ment­ti ei ole kyl­lä tul­lut vas­taan. Ehkäpä sik­si että ran­skan 7 miljoonas­ta mus­lim­ista 1900 käyt­tää burqaa. Lähin­nä tääl­lä on ihme­tel­ty siitä miten kansal­liskok­ous käyt­tää aikaa täl­laiseen näperte­lyyn- ne 1900 ihmistä jot­ka pukeu­tu­vat burqaan eivät tasavar­maan ole koul­u­laitok­sen piirissä. 

    Tässä on juuri esil­lä näitä maa­han­muut­tokeskustelun ongelmia- argu­ment­teina käytetään jotain ihan kum­mallisia puskara­dion uutisia.

  28. Tapio Laak­so,

    Belleville, jos­sa on jatkunut juu­ta­lais­ten ja mus­lim­ien vuo­sisa­tainen pohjois-afrikkalainen yhteise­lo, ja jon­ka asuinalueen mus­lim­it ovat keskimääräistä huo­mat­tavasti maal­lis­tuneem­pia sekä keskilu­okkaisem­pia, ei ole euroop­palaista kokon­aisu­ut­ta kuvaa­va esimerk­ki. Sitä ei voi­da siirtää mallik­si vaikka­pa Bri­tann­ian pak­istani­lais­ten “kotou­tu­miselle”.

    Artikke­lis­sa mainit­tu Cald­well, jon­ka Reflec­tions… on lukemis­tani aihealueen teok­sista perustel­luin euroop­palaista islamia käsit­televä, on vah­va nimeno­maan juuri sik­si, että se poh­jaa tilas­toi­hin ja tren­dei­hin. Ei miljoonien tai pian kym­me­nien miljoonien suu­ruis­ten tren­di­en vaiku­tus­ta voi­da yleistää yksit­täis­ten esimerkkien val­os­sa sen enem­pää hyvässä kuin pahas­sakaan. Vaik­ka ihmi­nen ei olekaan tilas­to, ihmisyys hei­jas­tuu tilastoissa.
    Tämä suurem­pi kokon­aisu­us on se taso, jol­la euroop­palais­ten asen­teis­sa ja äänestyskäyt­täy­tymisessä näkyvä suh­tau­tu­mi­nen islami­in pääosin rak­en­tuu, ja mikä kuvaa sitä yleistä konkre­ti­aa, jon­ka etenevä kehi­tys tulee syn­nyt­tämään. Samaan aikaan kun tätä kehi­tys­tä on turha itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti demon­isoi­da, on samal­la myös selvää, että siihen liit­tyy paljon suurem­pia ongelmia, kuin mitä ns. suvait­se­vaiset ovat tähän men­nessä olleet valmi­ita myöntämään.

    Yksi näistä kos­kee demograafisia tren­de­jä. FT:n artikke­lis­sakin maini­taan, että Ran­skan alge­ri­alais­ten syn­tyvyys on 2.6 las­ta äitiä kohden. Alge­ri­as­sa se on 1.8. Olet nyt jonkun ker­ran tois­tanut väit­teen, että Euroopas­sa mus­lim­it euroop­palais­tu­isi­vat. Se on jälleen osa totu­us, mut­ta suurem­mat tilas­tol­liset tren­dit Euroopas­ta ker­to­vat päin­vas­taista. Myös Ran­skas­ta edel­lis­ten 15 vuo­den ajal­ta. Nuorem­mat pol­vet ovat huonom­min inte­groitunei­ta, huonom­min työelämässä kiin­ni, huonom­min koulutet­tu­ja sekä uskon­noltaan helpom­min radikaal­isu­u­teen taipu­via kuin vanhempansa.

    Eikä tämä ole vain kysymys islamista. Vaan myös muista kult­tuurin syvä­ta­son ongelmista. “Maal­lis­tunut” mus­li­mi on usein edelleen kun­ni­akult­tuuriseen naiskäsi­tyk­seen nojau­tu­va, eikä sal­lisi esim. siskon­sa seu­rustel­la vapaasti.

    Esimerk­ki kysymys tästä euroop­palais­tu­mis­es­ta (löy­tyykö tätä tietoa jostakin tilas­toista?): Kuin­ka mon­ta kan­ta­suo­ma­laisen miehen ja soma­lialaisen naisen avi­o­li­it­toa on Suomes­sa rekisteröity?

    Eli toisin sanoen: Yritä kään­tää se monikult­tuurisu­u­den kotoutet­ta­va ihmis­ar­vo­ton objek­ti ihmis­ar­voisek­si oman vah­van tah­don hal­lit­se­vak­si sub­jek­tik­si, ja poh­di esimerkik­si ylläol­e­van soma­lialais­ten nais­ten vapaut­ta koske­van kysymyk­sen mah­dol­lisen vas­tauk­sen kaut­ta näi­den toiseu­den sub­jek­tien omaa vas­tu­u­ta kotoutumisesta.

  29. Han­nu Visti
    “Maltill­i­nen mus­li­mi ei ole sen kum­mallisem­pi kuin tapakris­tit­ty, ja toisaal­ta yritän vält­tää aikani viet­tämistä minkään sortin fanaat­tis­ten usko­vais­ten kanssa, sil­lä min­ul­la ei ole heille mitään asiaa.”

    Kyl­lä ikävä tosi­a­sia on, että maltill­i­nen mus­li­mi on keskimäärin huo­mat­tavasti kon­ser­vati­ivisem­pi kuin maltill­i­nen kris­tit­ty. Lisäk­si mus­limeil­la, ihan niil­lä hyvin suomea puhuvil­la ja pitkälle koulute­tu­il­la, on joitakin todel­la erikoisia käsi­tyk­siä maailmanmenosta.

    Lisäk­si, vaik­ka asian miten päin ajat­telisi, keskimäärin usko­vaiset eivät pidä tois­t­en uskon­tokun­nan edus­ta­jista niin paljoa kuin oman uskon­tokun­nan edus­ta­jista. Kris­ti­tyt eivät pidä mus­limeista, mus­lim­it ei pidä kris­ti­ty­istä ja kaik­ki inhoaa meitä ateis­te­ja. Siis­pä sekame­telisopan luomi­nen ei tuo­ta mitään kivaa “kaikille jotain”-yhteiskuntaa vaan toisi­aan kyräile­viä blokke­ja, etenkin kun tääl­lä ei tupute­ta mitään nation­al­is­mia yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­net­ta luomaan.

  30. Ville:

    Ongel­ma on ehkä se, että burkhaan pukeu­tuneet naiset voivat olla omak­suneet oman kult­tuurin­sa arvot jopa miehiä fanaat­tisem­min – ja pitävät yhtä lail­la oikeutenaan kuin velvol­lisuute­naan men­nä tei­ni-ikäisenä naimisi­in ja elää elämän­sä burkhan alla, voimat­ta puhua vieraiden miesten kanssa tai liikkua kodin ulkop­uolel­la ilman suku­lais­mi­estä seu­ranaan – samaan aikaan kun saman kult­tuurin mus­lim­imiehet voivat ottaa halu­a­mansa vaikut­teet län­si­mais­es­ta kulttuurista. 

    Mik­si tämä tarkalleen on ongel­ma? (En väitä, ettei asi­as­sa voi olla mitään ongel­mallista; pitäisin vain hyvänä että ongel­maa yritet­täisi­in eritel­lä — se ei nimit­täin ole niin yksiselit­teinen kuin aluk­si vaikuttaa.)

    Vapais­sa kult­tuureis­sa itsen­sä vahin­goit­ta­mi­nen ja oman elämän­sä han­kaloit­ta­mi­nen on yleen­sä halut­tu sal­lia. Minä esimerkik­si käytän toisi­naan korkei­ta korko­ja, jot­ka rajoit­ta­vat mah­dol­lisuuk­siani liikkua ja aiheut­ta­vat kipua (on ihmisiä, jot­ka sanovat korkei­den korko­kenkien ole­van täysin muka­vat tai mukavu­u­den riip­pu­van lestistä; min­un kohdal­lani kipua aiheutuu kaikissa tapauk­sis­sa). Tämä johtuu tietenkin siitä, että olen “fanaat­tis­es­ti omak­sunut oman kult­tuuri­ni arvot”.

    Kaik­ki ihmiset ovat aina jos­sakin määrin kult­tuurin­sa vanke­ja. Jos pidämme sitä ongel­mana, elämä muut­tuu kaiken kaikki­aan kovin ongel­mallisek­si. Minus­ta riit­tää, että yhteiskun­ta pyrkii mah­dol­lis­ta­maan ja tuke­maan vahin­gol­lisi­na pide­ty­istä käytän­nöistä irtautumista.

    Pystyn muuten ihan hel­posti ymmärtämään, mik­si jotkut naiset val­it­se­vat burkhan vaik­ka heil­lä olisi vapaus vali­ta toisinkin. Saat­taisin itsekin halu­ta toisi­naan vält­tyä kaiken­laisil­ta miesten kat­seil­ta kaupungilla käy­dessäni. Ymmär­rän, että miesten mielestä ei ehkä olisi mukavaa jos kaik­ki naiset pukeu­tu­isi­vat burkhaan, mut­ta toisaal­ta: i) ihmisel­lä tulisi olla oikeus näyt­tää tai olla näyt­tämät­tä itsen­sä muiden mielip­iteistä riip­pumat­ta ja ii) moni nainen esit­telee itseään vas­takkaiselle sukupuolelle mielel­lään, joten kokon­aisuute­na kat­seluhaluis­ten koke­ma hait­ta var­maankin jäisi pieneksi.

    Jos kaikille maa­han­muut­ta­jille, myös naisille, mah­dol­lis­te­taan olen­naiset tavat tul­la osak­si yhteiskun­taa (työssäkäyn­ti, vapaa seu­rustelu­oikeus maan kansalais­ten kanssa, kielik­oulu­tus jne.), kult­tuurien eri­ty­ispi­ir­teet joutu­vat väk­isinkin ver­tailun alaisik­si. Burkhaa käyt­tävä miet­tii, mil­laista olisi olla ilman, ja saa siitä konkreet­tisia esimerkke­jä päivit­täin toimies­saan län­si­mais­es­ti pukeu­tu­vien nais­ten kanssa. Ja päin vas­toin: burkhan edut tule­vat meille muille tutum­mik­si. Ajan myötä jom­pi kumpi pukeu­tu­misen tapa kui­h­tuu tai sit­ten ne jäävät elämään rin­nakkain, kos­ka molem­mis­sa koetaan ole­van hyviä puo­lia. Olen­naista on vapaus vali­ta ja ymmär­rys siitä, että vai­h­toe­hto­ja on (ja mil­laisia ne ovat).

    Suuria muu­tok­sia ei vält­tämät­tä tapah­du heti ensim­mäisessä sukupolves­sa, mut­ta maa­han­muut­ta­jien lapset, jot­ka käyvät meil­lä perusk­oulun­sa, saa­vat jo paljon parem­mat edel­ly­tyk­set tehdä itsenäisiä valintoja.

  31. “Oikeistopop­ulis­tis­ten muukalais­vas­tais­ten puoluei­den äänet tule­vat työväenpuolueilta.”

    Suomes­sa Keskustal­ta ja juuri puolue­poli­it­ti­sista syistä:

    MC-ana­lyysi osoit­ti, että poli­it­tisel­la ide­olo­gial­la oli myös itsenäi­nen, koulu­tuk­ses­ta, amma­tista, asuin­paikkakun­nan koos­ta ja muista taus­tatek­i­jöistä riip­puma­ton yhteys ulko­maalaisia työn­hak­i­joi­ta koske­vi­in asen­teisi­in. Kokoomuksen
    ja vihrei­den kan­nat­ta­jat suh­tau­tu­i­v­at mui­ta myön­teisem­min ja keskus­tan kan­nat­ta­jat mui­ta kiel­teisem­min ulko­maalaisi­in työn­hak­i­joi­hin myös
    sil­loin, kun muiden taus­tatek­i­jöi­den vaiku­tus tulok­si­in oli vakioitu.”

    Lähde: Mag­daleena Jaakko­la, Suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­nen maa­han­muut­ta­ji­in vuosi­na 1987 — 2003, ss. 28–29.

  32. Otta­mat­ta nyt kan­taa uutisen toden­peräisyy­teen, mikä slo­gan­is­sa “maas­sa maan taval­la” maa­han­muut­topoli­it­tisen ohjel­man johtoa­jatuk­se­na olisi niin huonoa ? Se tiivistää aika hyvin mis­tä hiertää, ja on valmi­ik­si niin neu­traali ilmaisu että sopii niin vihreän kuin perus­suo­ma­laisenkin sanavaras­toon, ja nyt siis myös demarei­den. Tulee ihan Kekkosen ajan kon­sen­sus mieleen.

    Sitä­pait­si, edelli­nen jut­tu otsikoi­neen ei ollut lainkaan huonos­ti harkit­tu, lain ja ihmisoikeuk­sien nou­dat­tamises­sa on nimeno­maan kyse hyvistä tavoista (hyvä­ta­paiselle ihmiselle moraal­isia prin­si­ippe­jä on ole­mas­sa), ja keskiver­toluk­i­ja osaa kyl­lä aset­taa otsikon sisäl­lön mukaiseen kontekstiin.

  33. Toinen esimerk­ki main­os­te­tus­ta euroop­palais­tu­mis­es­ta. Ikävää, että tämä on taas kotoi­sista soma­leis­tamme. Taan­noin kak­si helsinkiläistä sairaan­hoita­jaa tuli julk­isu­u­teen totea­mal­la, että kaik­ki hei­dän syn­ny­tysosas­tol­laan syn­nyt­täneet soma­lialaiset naiset ovat olleet ympärileikat­tu­ja. Tämä on äärim­mäisin esimerk­ki tuon euroop­palais­tu­misen vas­tus­tamis­es­ta. Voidaan olet­taa, että suuri osa näistä tytöistä on leikat­tu kun he ovat olleet Suomen kansalaisia tai asuneet Suomessa.

    Tämä nyt kul­kee mon­een ker­taan pol­jet­tu­ja latu­ja, mut­ta mik­si tuo uuti­nen ei herät­tänyt kan­nan­ot­to­ja esimerkik­si vihreiltä tai naisjär­jestöiltä? Mik­si hil­jaisu­us? Mik­si näi­den nais­ten ihmisoikeuk­sia ei koeta voimakkaan ja näkyvän puo­lus­tamisen arvoisiksi?

    Nos­tan tämän tois­tos­ta huoli­mat­ta esimerkik­si sik­si, kos­ka se on niin näkyvä äärim­mäisyy­dessään. Mon­et näistä soma­liper­heistä ovat asuneet Suomes­sa jo sukupol­ven ajan. Kaik­ki leikataan. Tämä viit­taisi erit­täin vähäisen, läh­es olemat­toman euroop­palais­tu­misen suun­taan. Mik­si nämä ihmiset eivät ole kotoutuneet? Mikä siihen vaikut­taa? Onko hei­dän kult­tuurin­sa niin vah­va, että koko tavoite on ylipään­sä mah­do­ton muu­ta­man sukupol­ven aikavälillä?

  34. Alku­jaan rasis­mi tarkoit­ti rodullista hier­arki­aa. Tässä merk­i­tyk­sessä Suomes­sa ei ole rasis­tisia puoluei­ta. Sit­tem­min rasis­mi on alka­nut merk­itä jonkin­laista toiseu­den kaut­ta määrit­tyvää inhoa. 

    Mikä puolue flirt­tailee eniten täl­laisen rasis­min kanssa? Per­sut, demar­it? Fem­i­nis­tisek­si julis­tau­tuneet Vihreät?

    Sofi Oksa­nen väit­ti, että tyyp­illi­nen soma­l­im­ies ei osaa ilmaista tun­teitaan ja sik­si hakkaa vaimoaan ja lap­si­aan. Feminsitkolum­nis­teista oksen­nus osui juuri siihen mihin piti.

  35. Tuo­mas S. : “Tässä on juuri esil­lä näitä maa­han­muut­tokeskustelun ongelmia- argu­ment­teina käytetään jotain ihan kum­mallisia puskara­dion uutisia.”

    Suo­ma­lainen tietoisu­us ulko­maista on paljolti puskara­dion varas­sa — joskus tai usein tiedo­tusvä­linei­den uutisia myöten.

  36. Sylvesteri:

    Kyl­lä ikävä tosi­a­sia on, että maltill­i­nen mus­li­mi on keskimäärin huo­mat­tavasti kon­ser­vati­ivisem­pi kuin maltill­i­nen kris­tit­ty. Lisäk­si mus­limeil­la, ihan niil­lä hyvin suomea puhuvil­la ja pitkälle koulute­tu­il­la, on joitakin todel­la erikoisia käsi­tyk­siä maailmanmenosta. 

    Jos se on ikävä tosi­a­sia, niin fak­taa pöytään. Itse vas­tus­tan täl­laista jyrkkää banal­isoin­tia. Miten määritel­lään maltill­i­nen kris­tit­ty? Onko Luther- säätiöläiset ev.lut- protes­tantit maltil­lisia kris­tit­tyjä? Ovatko jäl­li­vaar­alaiset maltil­lisia kris­tit­tyjä? Turkki­laiset maltil­lisia mus­limei­ta? Erikoisia käsi­tyk­siä maail­man­menos­ta löy­tyy kyl­lä meiltä kaik­il­ta, sitä ei kan­nat­tane pitää kon­ser­vatismin määreenä. 

    spot­tu:

    Otta­mat­ta nyt kan­taa uutisen toden­peräisyy­teen, mikä slo­gan­is­sa “maas­sa maan taval­la” maa­han­muut­topoli­it­tisen ohjel­man johtoa­jatuk­se­na olisi niin huonoa ?

    Se, että maan tapa tarkoit­taa pait­si keskustapuolueen kor­rup­tio­ta, myös… niin, mitä? Maan tavat vai­htel­e­vat jo maan sisäl­lä niin paljon, että maan tapa on kaiken­laisille nuiv­ille hom­mafoo­ru­mi­laisille vil­liko­rt­ti jatkaa demarei­den luval­la agen­daansa. Aja­tus maan tavas­ta läh­tee jostain kum­mallis­es­ta suo­ma­lais­es­ta iden­ti­teetistä ja suo­ma­lais­es­ta tapakood­is­tos­ta normi­na. Se tarkoit­taa one-line­r­i­na aivan liian paljon ja on aivan liian epä­selvä. Ja lisäk­si sanan­lasku päät­tyy tai maas­ta pois, jon­ka Urpi­lainen uno­hti mainita.

  37. …ja keskustelus­sa tullei­den kom­ment­tien perus­teel­la, jos ovat tot­ta, koti­maan uutisetkaan eivät aina niin luotet­tavia ole.

  38. Maas­sa maan tavalla,

    pelkästään A‑kirjaimella löy­tyy isos­ta määrästä suo­ma­laisia sanan­lasku­ja mm. seuraavat:
    — ahkeru­us kovankin onnen voittaa
    — ahneel­la on paska­nen loppu
    — aina roiskuu kun rapataan
    — arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin
    — auta miestä mäessä. älä mäen alla

    Ainakin kah­ta viimemain­ut­tua U.Kekkonen käyt­ti puheessaan.

    Ei Soi­ni eikä Soin­in­vaara voi puolueisaan omia
    kale­valaisia sanan­lasku­ja. Sanan­laskun sisällölle
    ei ole asolu­ut­tista määritelmää.

    Tulk­in­to­ja on usei­ta yhteiskun­nan muuttues­sa, sisältö määräy­tyy esit­täjän näkökulmasta ,
    kuten O.S., myös Urpi­lainen tekee ja Soini.
    tulkin­nat ovat eri­laisia. Sanan­lasku lienee
    elänyt siir­to­laisu­u­den aikaan ja varhem­min koti-
    maaas­sa tarkoit­taen sisäisiä muut­to­ja ja vierailu­ja uusis­sa kaup­pa- ja suku­laisu­us- suhteissa.

    Olen­naista on sisäl­lön määrittäminen.

    Maas­sa maan taval­la antaa kuitenkin maahan-
    muut­topoli­ti­ikalle jonkin­laisen sateenvarjon,
    jon­ka “suuri yleisökin” voi mieltää. Politiikan
    tehtävänä on antaa oival­luk­sia ja toimenpide-
    ehdotuksia-

    Ris­to Kippola

  39. Kyl­lä se sanan­lasku kuu­luu ihan vain ‘maas­sa maan taval­la. Se lop­pu­osa on paljon myöhempää perua, ja nykyiseen diskurssi­in ymmärtääk­seni lähin­nä Timo Soinin nos­ta­ma fraasi. Type­r­ää olisi, jos tämän takia ei saisi käyt­tää van­haa sanan­laskua, jos­sa eit­tämät­tä on syvälli­nen totuutensa.
    Naa­purin olo­huoneeseen ei marssi­ta kengät jalas­sa, eikä naa­purin vaimoa taputel­la taka­puolelle, vaik­ka se kuu­luisikin tapakult­tuuri­in Omam­bo­maas­sa. Jos täl­laiset yhteiset sään­nöt eivät toteudu, niin talon isän­tä jos­sain vai­heessa pyrkii toteut­ta­maan tuo­ta Soinin sanon­taan lisäävää fraa­sia, ja se on lop­ul­ta kovin ymmär­ret­tävää. White flight on samaa ilmiötä. Todel­lisu­us koh­dataan viimeistään siinä vai­heessa, kun “pak­en­e­misti­la” rupeaa vähenemään.

    Tuo­mas S. kysyi maltil­li­sista mus­limeista, ihmetteli ovatko sen kon­ser­vati­ivisem­pia kuin maltil­liset kris­ti­tyt, ja nos­ti turkki­laiset esille. Tämä palaa taas aiem­paan aiheeseen, mut­ta nämä ovat taas näitä tilas­to­ja ja tutkimuk­sia, joi­hin todel­la kan­nat­taisi tutus­tua, jos aikoo tästä monikult­tuurisu­u­den kysymyk­ses­tä yrit­tää jotain oikeasti ymmärtää.
    Sak­san turkki­lai­sista, joista mon­et ovat toista tai jo kol­mat­ta sukupolvea, n. puo­let nai­vat sukun­sa val­it­se­man puoli­son, suuri osa näistä puoli­son, jon­ka naimista ovat vas­tus­ta­neet tai jota eivät ole edes ker­taakaan tavan­neet ennen hääpäivään­sä. Use­at tytöistä 18-vuo­ti­aina, jotkut nuoremp­ina. Suku­jen sisäiset avi­o­li­itot eivät ole suinkaan harvinaisia.
    Näitä on Sak­sas­sa tilas­toitu hal­li­tuk­sen toimes­ta, ja niitä ovat pyrki­neet nos­ta­maan esille (ex)-muslimifeministien jär­jestöt, jot­ka tais­tel­e­vat näitä jär­jestet­tyjä liit­to­ja vastaan.
    Mitä tuo jär­jestet­ty avi­o­li­it­to oikeasti tarkoit­taa? Mitä se ker­too mm. suh­teesta yksilön­va­pau­teen, rakkauskäsi­tyk­seen, naiskäsi­tyk­seen? Miten se suh­tau­tuu euroop­palaiseen arvo­maail­maan? Tämäkin jo sukupol­vettunut vyy­hti, jos­sa ei ole tapah­tunut Tapio Laak­son väit­tämää euroop­palais­tu­mista. Ja, kyl­lä, turkki­laiset ovat mus­limeik­si maltillisia.

    Ongel­ma tässä kristi­nuskoon ja kris­tit­tyyn kult­tuuri­in ver­taamises­sa on se, että kristi­nusko on perustal­taan ja opinkap­paleil­taan paljon mukavampi uskon­to kuin Islam ja on ollut sitä aina. Kaik­ista kauhuteois­taan huoli­mat­ta kristi­nuskoon on aina kuu­lunut nöyr­tyvä, sisään­päin kään­tyvä, anteek­si pyytävä, syn­nit tun­nus­ta­va, polvil­laan maas­sa rukoil­e­va, uskon henkilöko­htaisu­ut­ta korostanut ele­ment­ti, johon on kuu­lunut vah­va itsekri­ti­ikin ydin. Nykyi­nen human­is­mimme on hyvin paljos­ta velkaa tälle kristi­nuskon vuo­sisato­jen mit­taiselle perinnölle.

    Islam on lähtöko­hdil­taan ollut kollek­ti­ivisem­pi ja kokon­ais­val­taisem­pi uskon­to, joka on paljon voimakkaam­min poikkileikan­nut koko elämisen alueen kent­tää, ja ollut kollek­ti­ivisem­pi, todis­tavampi ja aggressiivisempi.

    Ei ole mitään syytä, mik­si kaikkien uskon­to­jen ja niiden ohes­sa erot­ta­mat­tomasti kulke­vien kult­tuurin syvä­ta­so­jen pitäisi olla jotenkin yhtä mukavia. Bahai on paljon mukavampi näke­mys­maail­ma kuin skientologia.

  40. Sylvesteri: Tuo var­maan riip­puu sit­ten kult­tuurista. Englan­nis­sa mus­lime­ja on ollut iät ajat ja heistä ei val­taosas­ta tiedä mis­tään kohtaa, mitä uskoa he tun­nus­ta­vat vai tun­nus­ta­vatko mitään. Kuten en tiedä höröko­r­vais­es­ta kantaväestöstäkään.

    Enti­nen kol­le­ga oli irani­lainen, joka istui töi­den jäl­keen muiden kanssa pubis­sa juo­mas­sa kal­jaa. Jos en olisi jostain tien­nyt, että hän on irani­lainen mus­li­mi, ei sitä olisi mis­tään saanut selville. Hän käyt­ti pukua ja kra­vat­tia eikä pus­si­lakanaa ja has­sua hat­tua, ei puhunut uskona­siois­taan mitään kuten eivät muutkaan eikä muutenkaan herät­tänyt huomio­ta mitenkään täl­laisil­la asioilla. 

    En minä tästä osaa tämän enem­pää sanoa, mut­ta mielestäni maa­han­muut­tokri­ti­ikin kään­tämi­nen islam-kri­ti­ikik­si ja näi­den asioiden sekoit­ta­mi­nen kum­mallisek­si puuroksi ei ole järkevää. 

    Uskon­va­paus sisältää sen, että on myös oikeus uskoa johonkin. Kun uskon­not ja lain­säädän­tö ovat tör­mäyskurssil­la, lain­säädän­nön ase­man kuu­luu olla vahvem­pi ja oikeuslaitok­sen tehtävä on nap­a­ta tätä sisäistämät­tömät rötösh­er­rat kiikki­in. Tämä kuitenkin edel­lyt­tää rikol­lista tekoa ensin ja ran­gais­tus­ta jälkikä­teen eikä niin, että olete­taan jonkun väriseen kurpit­saan usko­vat lähtöko­htais­es­ti rikol­lisik­si ja tehdään ns. pre-emp­tive strike.

  41. az:

    Kyl­lä se sanan­lasku kuu­luu ihan vain ‘maas­sa maan taval­la. Se lop­pu­osa on paljon myöhempää perua, ja nykyiseen diskurssi­in ymmärtääk­seni lähin­nä Timo Soinin nos­ta­ma fraasi. 

    Höpön­pömp­pö, minä muis­tan tuon maas­sa maan taval­la tai maas­ta pois- fraasin opet­ta­jan sanoneen jo alak­oulus­sa luokan ensim­mäiselle maa­han­muut­ta­jalle. Ja tämä oli 1991 tai 1992.

    mut­ta nämä ovat taas näitä tilas­to­ja ja tutkimuk­sia, joi­hin todel­la kan­nat­taisi tutus­tua, jos aikoo tästä monikult­tuurisu­u­den kysymyk­ses­tä yrit­tää jotain oikeasti ymmärtää. 

    Niin mitkä ovat? Niitähän minä tässä juuri kärtän.

  42. Näis­sä keskusteluis­sa pitää tun­nistaa pari juttua:

    1- uhrin sta­tus. Se joka saa uhrin statuk­sen, saa puolelleen paljon puoles­ta puhu­jia, jot­ka vah­val­la tun­teel­la anta­vat tukeaan

    2- taikasau­va. Eli sana johon vetoa­mal­la saa tah­ton­sa läpi. Täl­lä sanal­la osoit­taa uhrin puolel­la oleville, että miten asen­noitua eri henkilöi­hin. Sana on tietysti “rasisti” tai “sovin­isti”, jon­ka lausumal­la muut ihmiset tietävät miten suh­tau­tua ko. henkilöön

    Peli alkaa men­nä pieleen, jos uhrin sta­tus ei ole selvä, tai jos käyt­tää taikasauvaa liian usein ja huolimattomasti.

  43. Olen täysin päin­vas­taista mieltä kuin Han­nu Visti. Jos islam-kri­ti­ikille, kun­ni­akult­tuuri-kri­ti­ikille ja ylipään­sä human­is­tisille arvoille vier­aan kult­tuurin kri­ti­ikille (ja nämä ovat usein poikkileikkaavia) ei olisi perustei­ta, niin maa­han­muut­to olisi tois­si­jainen poli­it­ti­nen kysymys.

    Eivät viet­nami­laiset venepako­laiset syn­nyt­täneet lainkaan näin kovia tun­tei­ta. Eivätkä syn­nytä fil­ip­pi­iniläiset hoita­jat tai itä-euroop­palaiset raken­nus­miehet. Kiinalaiset, japani­laiset ja intialaiset on myös otet­tu län­si­mais­sa suh­teessa hyvin vas­taan ja he ovat keskilu­okkaistuneet ja heitä arvostetaan.

    Islamin ongel­mallisu­u­den vähät­te­lyn, islam-kri­ti­ikin moral­isoin­nin ja/tai yleistämisen kseno­fo­bi­ak­si islam-kri­ti­ikin tahal­lisen sotkemisen kaiken­laisen maa­han­muu­ton ja eri­laisu­u­den vas­taisu­u­teen, kaikkien näi­den toivoisi jo ole­van jäämässä taak­sepäin asi­a­pain­ot­teis­es­ta maa­han­muut­tokeskustelus­ta. Kissa on jo peru­ut­ta­mat­tomasti pöy­däl­lä, on turha enää yrit­tää saa­da euroop­palais­ten kat­sei­ta suun­nat­tua toisaalle ja teesken­nel­lä, että ei olisi.

  44. Keski­a­jal­la mus­lim­i­mais­sa sivistys oli län­si­mai­ta edel­lä ja esim. Espan­jas­sa oli miljoon­akaupun­ki Cor­do­ba, jos­sa asui kris­tit­tyjä sulas­sa sovus­sa val­taa pitävien mus­lim­ien kanssa (samaan aikaan kuin esim. Pari­isi tai Lon­too oli aika pieni kylä­pa­ha­nen). Nyt kun län­si­maat ovat päässeet kehi­tyk­sessä edelle, mik­sei mei­dän kaupungeis­samme yhteise­lo sujuisi yhtä hyvin? Vaik­ka kristi­nuskon vielä pitäisi olla parem­pi ja suvaitsevaisempi…

  45. Maan lake­ja on nou­datet­ta­va. Ei kai siinä ole mitään epä­selvää. Tavat toimia ovat jokaisel­la eri­laiset, tämän huo­maa jo sil­loin kun mies ja nainen muut­ta­vat yhdessä asumaan. Kukin toimii taval­laa. Mikä ihme on ‘maan tapa’, jota tulisi nou­dat­taa? Se, että jääkiekon MM-kiso­jen aikaan ‘laulaa’ kän­nis­sä kan­na­tushu­u­to­ja? Jos tun­tuu, että jokin toisen kult­tuurin jut­tu on ker­ta kaikki­aan väärin, on säädet­tävä laki, että niin ei saa tehdä. Mut­ta älkäämme sotkeko lakia ja tapaa. Jos tässä maas­sa men­täisi­in min­un taval­lani, moni perustal­taan suo­ma­lainen halu­aisi ehkä muut­taa täältä pois. Ja toisin päin. Mut­ta ‘kukin taplaa tyylil­lään’, lakia nou­dat­taen, oma­l­la tavallaan.

  46. Puoluei­den järjestys “rasis­min” perusteella:

    Perus­suo­ma­laiset ovat alt­ti­ita rasis­mille, kos­ka puolue on päät­tänyt hyö­dyn­tää ns. kseno­fo­bi­aa ja mukana tulee väistämät­tä aito­ja rasistejakin

    Vihreil­lä on sama ongel­ma, kos­ka puolue on päät­tänyt hyö­dyn­tää miesvi­haan usein perus­tu­vaa feminismiä. 

    Demar­it saat­ta­vat tul­la seu­raavak­si, kos­ka maa­han­muut­to ei ole ammat­tili­it­to­jen kannal­ta hyvä jut­tu. Toisaal­ta puolueessa on vah­va rasis­min­vas­tainen perinne. Miesvi­ha osa­taan tor­pa­ta kohtu­ullisen hyvin.

    Kokoomuk­sen kan­nat­ta­jista noin puo­let arvot­taa maail­maa isänmaa–ulkomaa-akselilla. Tulok­se­na kseno­fo­bi­aa, ehkä rasis­mi­akin, joka kuitenkin on kaukana puolueen peruslinjasta.

    Keskustalle rasis­mi on yhden­tekevää. Miesvi­hakin harvinaista.

    RKP:llä on syytä ja varaa vas­tus­taa rasismia.

  47. Saara kir­joit­ti:
    “Mekanis­mia voisi ver­ra­ta tieteel­lis­ten totuuk­sien muotou­tu­miseen: teesi -> anti­teesi -> synteesi.”

    Johon Kari:
    “Olet ilmeis­es­ti ymmärtänyt myös tieteen päin seiniä.”

    Teesi — anti­teesi — syn­teesi liit­tyy kai lähin­nä Hegeli­in, ja vaik­ka monil­la tieteenaloil­la tuskin Hegeliä akti­ivis­es­ti muis­tel­laan, niin Wikipedi­an mukaan ainakin teolo­gian ja poli­ti­ikan tutkimuk­sen menetelmille Hegelil­lä oli tärkeä rooli. Ja tietysti marx­is­mille (no se ei ole tiede).

    Ehkä Saar­al­la oli mielessä lähin­nä teolo­gia tai poli­ti­ikan tutkimus tai jotkin sosiaalitieteet.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Thesis,_antithesis,_synthesis
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Hegeliläisyys

  48. az (ja Han­nu Visti): Asi­as­ta puhu­mista sot­kee että esimerkik­si juuri nuo Turk­ki ja Iran ovat suuria mai­ta (kum­mas­sakin n. 70 miljoon­aa asukas­ta) ja jois­sa tois­saal­ta kaupunkiväestön kesku­udessa pitkä taus­ta län­si­maishenkises­tä ja suh­teel­lisen lib­er­aal­ista kult­tuurista, ja sit­ten on paljon takap­er­oisem­paakin väestöä. Eihän kon­ser­vati­ivisen, uskon­nol­lisen, irani­laisen kanssa tule toimeen edes koulutet­tu, lib­er­aali irani­lainen, heitähän pak­eni Euroop­paan Iranin teokraat­tisen hallinnon alta. Tästä ker­too esim. (suomek­sikin ilmestyneet) sar­jaku­va ja eloku­va Persepolis.

    Kenen tahansa on help­po myös tun­tea koulutet­tu, sivistynyt turkki­lainen. Mut­ta siltä samaiselta turkki­laiselta tut­taval­taan voikin kysyä mitä mieltä hän on uskon­nol­lisen fun­da­men­tal­is­min uhkas­ta, vaikka­pa Turkissa täl­lä hetkellä.

  49. (Pidem­pi kir­joi­tus, yritän läh­estyä tätä kysymys­tä hie­man eri näkökulmasta.)

    Ville: “Keski­a­jal­la mus­lim­i­mais­sa sivistys oli län­si­mai­ta edellä”

    Ei ollut. Riip­puen toki siitä, mitä sivistyk­sel­lä tarkoite­taan. Islam on aina ollut sivistyk­sen vas­tus­ta­ja, kos­ka se on lähtöko­htais­es­ti vas­tus­tanut yhteiskun­nal­lista muu­tos­ta. Niin kut­su­tun islamin kul­taisen ajan (mikä on myyt­ti) mus­lim­it eivät kehit­täneet hyödyl­listä ajat­telua siitä klas­sis­es­ta filosofi­as­ta, jon­ka pääl­lä he istu­i­v­at. Euroop­palaiset kris­ti­tyt taasen rupe­si­vat välit­tömästi kään­tämään kaikkea käsi­in­sä saa­maansa. Mus­lim­it eivät kehit­täneet eteen­päin niitä muu­tamia matemaat­tisia oival­luk­sia, joi­ta he kek­sivät. Kun Euroopas­sa taasen päästi­in matem­ati­ikas­sa alku­un lop­pua ei näkynyt.
    Islamil­la oli muu­tamia merkit­täviä keski­aikaisia filosofe­ja kuten Avi­cen­na ja Aver­roes, mut­ta hei­dänkin ajatuk­sen­sa, ja ylipään­sä aja­tus siitä, että filosofi­al­la olisi ollut mitään lisää annet­tavaa islamin jo täy­del­liseen totu­u­teen, hylättiin.
    Näi­den tun­net­tu­jen islami­lais­ten filosofien vaiku­tus oli paljon kuvaavasti Euroopas­sa Ara­bi­an niemi­maa­ta merkittävämpi.
    Toki islamil­la on aina välil­lä ollut joitakin uud­is­tushalukkai­ta vaikut­ta­ji­aan, mut­ta laa­jem­mas­sa tarkastelus­sa sivistynyt islam on ollut yhtä kuin vähem­män islamia, ja kun islamin vaiku­tus on lisään­tynyt ovat sivistyk­sen edel­ly­tyk­set heiken­tyneet. Se johtuu juuri uskon kokon­ais­val­tais­es­ta luon­teesta, minkä ymmärtämi­nen on useim­mille län­si­maalaisille vieras­ta. (On ollut sitä myös historiallisesti.)

    Sivistyk­sen vas­tainen asenne islami­lai­sis­sa yhteiskun­nis­sa on jatkunut näi­hin päivi­in asti. Vieläkään kir­jal­lisu­ut­ta ei kään­netä ara­bi­ak­si juuri yhtään. Saati, että kir­jal­lisu­u­den tai taiteen väl­i­tyk­sel­lä käytävä avoin keskustelu olisi sal­lit­tua. Kult­tuuri­nen kehi­tys ja vuorovaiku­tus on kuol­lut­ta uud­is­tusvoimal­taan ja vapaudeltaan. Ilman län­si­maisia keksin­töjä ja län­si­maalais­ten tarvet­ta mus­lim­i­maid­en öljylle, nämä maat eläi­sivät edelleen keskiaikaansa.
    Todel­lisu­us näkyy mm. siinä, kuin­ka kehit­tymätön näi­den maid­en yksi­tyi­nen sek­tori edelleen on. Kuin­ka olema­ton­ta kaik­ki inno­vati­ivi­su­us, yrit­tämi­nen ja ahk­era työnteko. 

    Kristi­nuskon yleinen suhde muu­tok­seen on islami­in näh­den ollut huo­mat­tavasti posi­ti­ivisem­pi jo keski­a­jal­ta läh­tien. Kristi­nusko oli mukau­tu­vampi, jous­tavampi, vähem­män ehdo­ton. Ja mikä tärkein­tä, maalli­nen val­ta ja kirkolli­nen val­ta oli­vat alus­ta läh­tien toi­sis­taan erotet­tu­ja, mikä ei vieläkään toteudu useim­mis­sa islami­lai­sista yhteiskun­nista, eikä tietenkään toteu­tunut keskiajalla.
    Kirkko jou­tui otta­maan huomioon maal­lisen val­lan ja tekemään sen kanssa yhteistyötä ja myös usein alis­tu­maan sille. “Antakaa keis­ar­ille, mitä keis­ar­ille kuu­luu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.”
    Kirkol­la oli merkit­tävä rooli maal­lisen yhteiskun­nan omanatun­tona. Molem­mat suuret euroop­palaiset kult­tuurirom­ah­duk­set 1900-luvul­la tuli­vat mas­sali­ikkei­den parista, joil­la oli yleis­es­ti negati­ivi­nen suh­tau­tu­mi­nen kristinuskoon.

    Nykyi­nen län­si­mainen sivistys yksilönoikeuksi­neen ja mielip­i­teen­va­pauksi­neen on ain­utk­er­tainen poikkea­ma ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa. Sille ei löy­dy vastinet­ta yhdestäkään vähänkään suurem­mas­ta his­to­ri­al­lis­es­ta tai nykyis­es­tä yhteiskun­nas­ta tai kult­tuurista. Ei yhdestäkään.

    Niis­sä mys­ti­fioiduis­sa ja roman­ti­soiduis­sa muinaisen Cor­doban tee­huoneis­sa olisi kaula katken­nut nopeasti jos val­taapitäviä olisi arvostellut.

    Epäilys monikult­tuurisen yhteiselon edel­ly­tyk­sistä on vah­vaa juuri sik­si, että mei­dän kult­tuurimme on his­to­ri­alli­nen anom­alia, harv­inainen ja hauras poikkea­ma, jon­ka kehit­tymi­nen vei usei­ta sato­ja vuosia, eikä tapah­tunut helpol­la, eikä taisteluitta.

    Voi hyvin olla, että rak­en­tu­ak­seen sivistyneek­si kult­tuurin syvä­ta­so tarvit­see oman pitkän asteit­taisen kehi­tyk­sen­sä, kehi­tyk­sen johon kult­tuurin oma kuvas­to ja his­to­ria luon­nol­lis­es­ti yhtyvät, eikä se kehi­tys ole adop­toitavis­sa, ei keinotekois­es­ti välitet­tävis­sä vier­aal­la kuvas­tol­la, ei lähetet­tävis­sä vien­ti­tuot­teena sen enem­pää Iraki­in, Afgan­istani­in kuin Rot­ter­damin muslimikortteleihinkaan.

  50. spot­tu:

    Otta­mat­ta nyt kan­taa uutisen toden­peräisyy­teen, mikä slo­gan­is­sa “maas­sa maan taval­la” maa­han­muut­topoli­it­tisen ohjel­man johtoa­jatuk­se­na olisi niin huonoa ? Se tiivistää aika hyvin mis­tä hiertää, ja on valmi­ik­si niin neu­traali ilmaisu että sopii niin vihreän kuin perus­suo­ma­laisenkin sanavaras­toon, ja nyt siis myös demarei­den. Tulee ihan Kekkosen ajan kon­sen­sus mieleen.

    Se on vaan jotenkin erikoista että puolueet kamp­pail­lessaan ker­toisi­vat aja­vansa asioi­ta joista kaik­ki ovat yhtä mieltä. Täl­lä logi­ikalla vaal­is­lo­ganei­ta 2011:

    “Lap­sia tulee hoitaa. Äänestä Vihreitä.”
    “Lake­ja on nou­datet­ta­va, lainku­u­lia­nen val­in­tas on Kokoomus.”
    “Julkisen perusk­oulun puoles­ta, SDP.”
    “Perus­suo­ma­laiset — ruokaa ihmisille.”
    “Keskusta­laisia on koko maassa.”
    “Älä varas­ta — Kristillisdemokraatit.”
    “Vähem­män rän­tää — RKP”

  51. Ville: “Nyt kun län­si­maat ovat päässeet kehi­tyk­sessä edelle, mik­sei mei­dän kaupungeis­samme yhteise­lo sujuisi yhtä hyvin?”

    Rima ei ole kovin korkeal­la jos esimerkkinä rauhanomais­es­ta rin­nakkaiselosta käytetään Recon­quis­tan ajan Espanjaa.

  52. Hesaris­sa on 28.3.2010 pikku­jut­tu Sin­nemä­ki ja Urpi­lainen sotasil­la maan tavas­ta. Huomio kiin­nit­tyy seu­raavi­in siteer­auk­si­in, joista tosin on mah­do­ton­ta tietää ovatko ne toimit­ta­jan muun­nel­ma vai sanatarkasti noin lausu­tut — Urpi­laisen osalta nimeno­maan lausumat­ta jätetty:

    [Urpi­lainen sanoo:] “Kyl­lä minä olen sitä mieltä, että tyt­tö­jen ympärileikkaus­ta tai pakkoavi­o­li­it­to­ja ei pidä Suomes­sa hyväksyä.”

    Samaa mieltä on Sin­nemä­ki. […] Hänestä on selvää myös, että esimerkik­si tyt­tö­jen ympärileikkaus­ta ei pidä hyväksyä, kos­ka se on lain mukaan rikos.

    (Sit­ten Sin­nemä­ki lehden mukaan tulk­it­see kohut­tua sanan­laskua niin, että sen mukaan “me kaik­ki eläisimme täs­mälleen samal­la taval­la”. Jär­jetön tulk­in­ta! Kek­sit­ty ad hoc tätä tilan­net­ta varten Urpi­laisen mollaamiseksi.)

    Onko Sin­nemä­ki sanonut kir­jaimel­lis­es­ti niin kuin Hesari kir­joit­taa ja tarkoit­taako hän kir­jaimel­lis­es­ti sitä: tyt­tö­jen ympärileikkaus­ta ei pidä hyväksyä, kos­ka se on lain mukaan rikos?

    Urpi­laisen lausun­non viesti on, että tyt­tö­jen sukupuolielin­ten silpomista ei saa sal­lia, sanoipa Suomen laki siitä mitään tai ei. Sin­nemäen lausun­non viesti on, että tyt­tö­jen sukupuolielin­ten silpomisen kieltämi­nen riip­puu lain­säädän­nöstä: jos se on lain­vas­taista, sitä ei sal­li­ta. Entäs jos laista ei löy­ty­isi pykälää, jon­ka voidaan kat­soa kieltävän sen? Ei ollenkaan mah­do­ton lain­säädän­töti­lanne maas­sa, jos­sa sel­l­aista tapaa ei ole ollut.

    Eivät kaik­ki vihreätkään ole äärim­mäisiä kulttuurirelativisteja.

    Suomen kuvale­hden jutus­sa 3.3.2009 Oras Tynkky­nen: Vihreät ovat juut­tuneet poli­it­tiseen kor­rek­tiu­teen Tynkky­nen lausuu ihan viisaita:

    Mil­laisia lin­jauk­sia Tynkky­nen olisi valmis uudistamaan?
    ”Esimerkik­si sitä, mitä maa­han­muut­ta­jil­ta voidaan edel­lyt­tää, mitä velvol­lisuuk­sia heille voidaan asettaa.”
    Tynkky­nen ottaa esimerkin Hol­lan­nista. Siel­lä kansalaisu­ut­ta hakevil­ta edel­lytetään, että he katso­vat videon, joka esit­telee hol­lan­ti­laisia oikeusval­tio­ta ja perusarvoja.
    ”Poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti mielipi­de on, että mik­si pakote­taan ihmiset täl­laisia kat­so­maan, saa­han kan­ta­suo­ma­laisil­lakin olla eri­laisia ajatuk­sia ja arvo­ja. Mielestäni on kuitenkin kohtu­ullista, että maa­han­muut­ta­jille tehdään selväk­si ne peru­soikeudet, joi­ta kaikkien tulee Suomes­sa asues­saan kun­nioit­taa. Monikult­tuurisu­u­den nimis­sä ei voi koskaan hyväksyä ihmisoikeusloukkauk­sia. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan tun­tem­i­nen helpot­taa inte­groi­tu­mista.” […] Toivoisin, että maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa voitaisi­in vahvis­taa myös sel­l­aista viestiä, että toiv­otamme ter­ve­tulleik­si ihmiset, jot­ka ovat valmi­ita sitou­tu­maan suo­ma­laisen yhteiskun­nan perusar­voihin ja toim­i­maan yhteis­ten pelisään­tö­jen mukaan.”

  53. Muis­te­len, että Olof Palmekin yrit­ti 1970-luvul­la paran­nel­la asemi­aan val­it­si­joiden silmis­sä maa­han­muut­to­vas­taisil­la puheil­la. Eivät aut­ta­neet. Palme hävisi vaalit ja päämin­is­terik­si tuli porvari.

  54. Ric­ca­do:

    Maan lake­ja on nou­datet­ta­va. Ei kai siinä ole mitään epäselvää. 

    Suo­ma­li­nen ran­gais­tus­menet­te­ly on men­nyt niin lep­suk­si, että mon­es­sa suh­teessa voi kysyä, että mitä muka seu­raa, jos ei nou­da­ta? Ehdol­liset vankeustuomiot ovat lähin­nä häpeäran­gais­tuk­sia, jot­ka eivät paina sel­l­aisia, jot­ka eivät häpeää tunne ja sakko­jen muun­toran­gais­tuk­sen pois­ta­mal­la käytän­nössä dekrim­i­nal­isoiti­in esimerkik­si näpistyk­set tiet­ty­jen tek­i­jälu­okkien osalta.

    Nuo edel­lä­maini­tut eivät tee eroa kansalaisu­usase­man suh­teen, nimeno­maan ulko­maalaisi­in liit­tyy tämän maan erit­täin lep­su karko­tus­poli­ti­ik­ka. Sel­l­on ampu­ja oli lehdis­tön tieto­jen mukaan van­ha tut­tu ainakin neljän eri käräjäoikeu­den aluel­la ja ainakin pahoin­pite­ly­istä, ampua-aserikok­sista, ja läh­estymiskiel­loista voi kus­takin puhua nimeno­maan monikos­sa. Silti hän­tä ei ollut ilmeis­es­ti tul­lut vielä lähellekään sitä rajaa, että hänen pois­tamis­taan maas­ta olisi edes harkit­tu (asia joka mut­ten suuresti ihme­tyt­ti jokaista ulko­maalaista, joiden kanssa tuos­ta tulin tuol­loin työ­paikan kahvi­tauol­la tai muu­toin itse puhuneeksi)

    Mikä ihme on ‘maan tapa’, jota tulisi noudattaa?

    Myön­netään, että tässä asi­as­sa rapau­tu­mista on tapah­tunut val­taväestönkin kesku­udessa, mut­ta tapana on ollut esimerkik­si, että ter­ve työikäi­nen ihmi­nen pitää kun­nia-asiana, että kyke­nee elät­tämään itsen­sä ja alaikäiset per­heen­jäse­nen­sä. Han­kala tästä uut­ta laki on laa­tia muuten, mut­ta en ymmär­rä, mik­si maan kansalaisuuk­sia pitää antaa sel­l­aisille maa­han­muut­ta­jille, joi­ta tämä tapa ei kiinnosta. 

    En myöskään eri­tyisem­min pidä siitä, että kun jois­sain kult­tuureis­sa on tapana eristää vaimot ja pitää hei­dät koulut­ta­mat­tom­i­na, niin ratkaisuk­si tähän esitetään uudessa kansalaisu­us­lais­sa kieli­taito­vaa­timuk­sen romut­tamista suurper­hei­den äideiltä. Minus­ta se on käsien ylös­nos­tamista sel­l­aisen tavan suh­teen, jon­ka en toivoisi vaki­i­in­tu­van tähän maahan.

  55. Tuo­mas S
    [maltill­i­nen mus­li­mi on kon­ser­vati­ivisem­pi kuin maltill­i­nen kristitty]
    “Jos se on ikävä tosi­a­sia, niin fak­taa pöytään”

    No niin, nyt kyl­lä upot­ti­in taas tähän poli­it­tis­es­ti kor­rek­tiu­den suo­hon. Ihan kuin tämä päivän­selvä tosi­a­sia ei olisi kaikkien tiedossa.

    Täysin päte­vien tutkimustenkin mukaan maal­lis­tunein mus­lim­i­val­tio Turk­ki on kon­ser­vati­ivisem­pi kuin uskon­nol­lisin län­si­maa USA. Ja tätä on ihan turha yrit­tää selit­tää mil­lääin pienen­pienen mur­to-osan kon­ser­vati­ivi­su­udel­la, kos­ka kyl­lä Yhdys­val­loista löy­tyy myös vas­taa­van­lainen haahuilijaporukka.

    “Turkki­laiset maltil­lisia muslimeita?”

    He ovat maltil­lisia mus­limeik­si. Min­ua aina niin huvit­taa kun puhutaan näistä maltil­li­sista mus­limeista, joi­ta on kuulem­ma ihan joka­paik­ka täyn­nä. Sil­lä maltil­lisel­la mus­limil­la saat­taa kuitenkin olla maltil­lis­es­ta kris­ti­tys­tä poikkea­vat käsi­tyk­set homo- ja transsek­suaaleista, nais­pappeud­es­ta (imaami­ud­es­ta?), naisen ase­mas­ta ja tietenkin juutalaisista.

    Han­nu Visti
    “Enti­nen kol­le­ga oli irani­lainen, joka istui töi­den jäl­keen muiden kanssa pubis­sa juo­mas­sa kal­jaa. Jos en olisi jostain tien­nyt, että hän on irani­lainen mus­li­mi, ei sitä olisi mis­tään saanut selville”

    No ihan sama jut­tu tääl­lä, pait­si että vaik­ka kyseinen kol­le­ga oli korkeastik­oulutet­tu, hänel­lä oli päivän­selvästi juu­ta­laisan­tipa­tioi­ta sekä käsi­tys siitä, että 911-iskut oli­vat Mossadin tekemiä.

    “Kun uskon­not ja lain­säädän­tö ovat tör­mäyskurssil­la, lain­säädän­nön ase­man kuu­luu olla vahvem­pi ja oikeuslaitok­sen tehtävä on nap­a­ta tätä sisäistämät­tömät rötösh­er­rat kiikkiin. ”

    Suomes­sako? Älä nau­ra­ta. Ne ehdol­liset vankeustuomiot eivat tun­nu oikeasti missään.

  56. Ongel­mas­sa on use­ampi asia nipus­sa: poli­it­ti­nen todel­lisu­us on typ­istynyt silkak­si ään­ten kalasteluk­si, jos­sa sisältö on liki merk­i­tyk­setön­tä, kun­han viesti esitetään kohderyh­mään vetoaval­la taval­la samaan aikaan kuin julkea kor­rup­tio rehottaa. 

    Suvait­se­mat­to­muus ja halu läim­iä “oikei­ta” mielip­iteitä läpi ken­tän on kasvus­sa. Eri­laiset moraaliset ryhtili­ik­keet tai niiden haikailu ovat liki trendikäitä. Poli­itikot tun­tu­vat kil­pail­e­van siitä kukaa vään­tää suurim­man lat­teu­den suurimpi­en aplo­di­en toivos­sa. Tämä kos­kee myös niitä “epäpolit­tisia” taho­ja, jot­ka koke­vat haas­ta­vansa vaki­in­tuneem­mat tahot.

    Samaan aikaan on todel­lisi­akin ongelmia. Yksi todel­lisimpia saat­taisi oikeusval­tios­sa olla min­is­terin henkilöön kohdis­tu­va jatku­va panet­telu ja uhkailu. Näin ei tietenkään ole, kos­ka moraalil­taan rapau­tunut jär­jestelmä on jo sopeu­tunut pitämään salonkikelvot­to­mia metode­ja “aitona” ja “rehti­na” — maan tapana.

  57. Kotout­tamiseen liit­tyy mie­lenki­in­toinen paradok­si: samat ihmiset puhu­vat ensin suo­ma­laisen miehen ja täkäläisen yhteiskun­nan tavat­tomas­ta väki­val­taisu­ud­es­ta ja heti perään vai­h­ta­vat luon­tev­asti vaa­timuk­si­in maa­han­muut­ta­jien opet­tamiseen maan tavoille. Päät­täi­sivät nyt onko suo­ma­laisu­us per­släpi vai tavoitelta­va ihanne.

    Tutkimusten perus­teel­la tiedämme vas­tak­sen: maan tapa on väkivallattomuus. 

    Tämä ei johdu pelkästään suo­ma­laisen luon­teen kaiken­puolis­es­ta lat­teud­es­ta; edes väki­val­taan ei viit­sitä tai kehda­ta ryhtyä. Vähin­tään yhtä tärkeää on demokra­t­ian vaki­in­tuneisu­us. Väki­val­taan ei hevin ryhdytä, kun val­tio­val­ta koetaan legi­t­i­imik­si ja oman intre­gi­t­eetin kannal­ta riit­täväk­si. Luote­taan siihen, että hom­ma pelaa riit­tävän hyvin.

    Maa­han­muut­ta­jat eivät useinkaan koe samal­la taval­la. Esimerkik­si äid­it pahoin­pitelevät lap­si­aan, jot­ta nämä luk­i­si­vat läksyn­sä. Tähän­hän puut­tui se type­rä venäläi­nen, jolle nimeno­maan ker­rot­ti­in, että Suomes­sa ja jopa Turus­sa lapsen edun takia las­ten­suo­jelu­a­sioista ei puhuta. Siitä huoli­mat­ta tämä Medvedevin lähet­tiläs pal­jasti yksi­tyisko­htia lehdis­töti­laisu­udessa. Näin toimi­in ihmi­nen, joka ei luo­ta vira­nomaiseen — tai, tarkem­min san­ot­tuna, halusi vedo­ta ihmisi­in, jot­ka eivät luo­ta vira­nomaisi­in. Venäläis­ten maa­han­muut­ta­jien lojali­teet­tia masi­noiti­in Mosko­vas­sa Venäjän suuntaan,

    Niin tai näin, väki­val­lan määrä on pait­si aika hyvä elämän­laadun myös yhteiskun­nal­lisen oikeu­den­mukaisu­u­den mit­tari. “Maan tapa” on pidät­täy­tyä väki­val­las­ta. Tyt­töjä ei ympärileika­ta, demare­i­ta ei muilute­ta, lap­sia ei hakata …

  58. tpyy­lu­o­ma: “Se on vaan jotenkin erikoista että puolueet kamp­pail­lessaan ker­toisi­vat aja­vansa asioi­ta joista kaik­ki ovat yhtä mieltä.”

    Vielä erikoisem­paa on yrit­tää jälkikä­teen muut­taa ilmaisu­jen tulk­in­taa sen perus­teel­la kuka niitä on käyt­tänyt. Aina voi tietysti julis­tuk­seno­mais­es­ti tode­ta että demarin käyt­tämänä “maas­sa maan taval­la” tarkoit­taa että cur­ryn haju alkaa risoa kan­natuk­sen hiipues­sa, mut­ta vihreän arvolib­er­al­istin blo­gis­sa kyse on sopeu­tu­misen tehostamis­es­ta. Kovin uskot­tavaa tämänkaltainen retori­ik­ka ei ole.

    Äänestäjänä en pidä lainkaan ongel­mallise­na tai erikoise­na että Osmon alku­peräisen kir­joituk­sen tee­seistä voi puoluekan­nas­ta riip­pumat­ta olla samaa mieltä. Vihreiltä erikoista ei ole myöskään se että Sin­nemä­ki erik­seen pain­ot­taa tiedot­teessaan: Vihreät eivät hyväksy poikkeamista ihmisoikeuk­sista tai Suomen lain­säädän­nöstä kult­tuurisin perustein vaik­ka kyse onkin itsestäänselvyydestä.

  59. Enkidu:

    Kotout­tamiseen liit­tyy mie­lenki­in­toinen paradok­si: samat ihmiset puhu­vat ensin suo­ma­laisen miehen ja täkäläisen yhteiskun­nan tavat­tomas­ta väki­val­taisu­ud­es­ta ja heti perään vai­h­ta­vat luon­tev­asti vaa­timuk­si­in maa­han­muut­ta­jien opet­tamiseen maan tavoille.

    Kyl­lä ainakin niis­sä kolum­neis­sa tai mielipi­dekir­joituk­sis­sa mitä min­un silmi­i­ni on osunut, suo­ma­laisen yhteiskun­nan väiteteyl­lä tavat­toma­l­la väki­val­taisu­udel­la mässäi­ly on ollut omi­naista juuri niille puna-vihreille äänille, joiden mielestä suo­ma­lais­ten pitäisi olla tavat­toman kiitol­lisia, jos tänne joku halu­aa muut­taa (ihan riip­pumat­ta muut­ta­jan moti­iveista tai henkilöko­htai­sista ominaisuuksista). 

    Sin­nemäkikin ilmot­ti, että ensim­mäi­nen assosi­aa­tio hänen päässään suo­ma­lais­es­ta maan tavas­ta liit­tyy rikol­lisu­u­teen, vaikkaan ei ainakaan täl­lä ker­taa väki­val­ti­aseen sellaiseen.

  60. Tässä blogimerkin­nössä ja yhdessä sen kom­men­tis­sa on mainit­tu cur­ry “haju” ikään kuin se olisi vas­ten­mieli­nenkin ais­ti­havain­to. Cur­ry on eräs maail­man ihan­im­mista tuok­su­ista, heti valkosip­ulin ja vanil­jan jälkeen!

    Ettäs tiedätte.

    Sil­loin kun meil­lä vielä tupakoiti­in ja sisäil­ma kotona haisi pahalle, panin ennen vieraiden tuloa joskus paistin­pan­nulle cur­ry­jauhet­ta vois­sa pais­tu­maan. Tuok­sun takia. :p

  61. Tuos­sa Tynkky­sen puheen­vuorossa on aihep­i­ir­ille poikkeusel­lis­es­ti edes jotain sub­stanssia. Voihan sitä tehdä videon jos­sa selitetään lain­säädän­töä ja tapakult­tuuria. Ylipään­sä viralli­nen Suo­mi-tieto on suun­nat­tu tur­is­teille ja sijoit­ta­jille, ja tyylila­ji ei ole ainakaan arkire­al­is­mi. Siinäpä pohdit­tavaa brändityöryhmälle.

    Tapakult­tuuri ei tosin ole mikään yksinker­tainen asia, ei Suomes­sa ole minus­ta yksimielisyyt­tä siitä miten pitäisi käyt­täy­tyä. Esimerkik­si saako julkisel­la paikalla olla kän­nis­sä? Kuin­ka kän­nis­sä? Se mitä ihmiset ovat mieltä siitä miten pitäisi käyt­täy­tyä ja miten he käyt­täy­tyvät on kak­si eri asi­aa, kuten toiveet ja todel­lisu­us. Kie­lenopetuk­ses­sa on kuulem­ma vähän saman­lainen ongel­ma, opetataanko suomea niin kuin sitä pitäisi puhua vai niin kuin sitä puhutaan?

    Joskus sitä toivoisi että puhut­taisi­in ihan vakav­ista asioista, aika ajoin tätä joku jopa yrit­tää. Esimerkik­si kielipoli­ti­ik­ka, lähde­täänkö siitä että Suomes­sa puhutaan suomea? Jos kyl­lä, niin sit­ten pitää panos­taa kie­lenopetuk­seen ja hyväksyä että inte­groi­tu­mi­nen on hitaam­paa. Jos ei, niin sit­ten minus­ta pitäisi nos­taa englan­ti ja ehkä jopa venäjä viral­lisek­si kieleksi.

  62. Tämän keskustelun perus­teel­la on tul­lut selväk­si, että “maas­sa maan taval­la tai maas­ta pois” sopii oikein hyvin maa­han­muut­topoli­ti­ikan peri­aat­teek­si mille puolueelle tahansa.
    Ainakin parem­min kuin se, että mum­mot karkoite­taan, mut­ta väki­val­taisen rikol­lisen karkoit­tamista ei edes harki­ta — ja sit­ten kun ihmisiä on tapet­tu, vira­nomainen toteaa, että virhet­tä ei ole tepah­tunut — siis kaik­ki oikein.

  63. Ihmeel­lisksi hiusten­halkomisek­si väänetään aina kaik­ki asi­at, kun pitäisi ryhtyä todel­la keskustele­maan maa­han­muu­ton ongelmista (hyvistä puolista kun keskustelua saa ja voi käy­dä). Nyt hom­ma vesitet­ti­in sil­lä miten kukin itse “tulk­it­see” sanon­nan ‘maas­sa maan taval­la’. Ei se ole ongel­ma, vaan keskustelta­va asia — tai muuten emme voisi käyt­tää useimpia sano­jamme jot­ka ovat mon­imerk­i­tyk­sel­lisiä kun emme tiedä miten kukin ne mil­loinkin tulk­it­see (voi, vihreä, nuori, varsinainen..).

    Yhteiskun­nas­sa kaikkien mielip­iteitä olisi kuun­nelta­va kuitenkin, eikä ketään voi täysin sivu­ut­taa, vaik­ka omas­ta mielestä ne oli­si­vat huono­jakin (tai puolue­toverin) ja sik­si on ikävä, jos Osmo perään­nyt aiem­mas­ta blogipo­hdin­nas­ta sik­si, että joku puolueessa on näpäyt­tänyt val­tuuk­sien ylit­tämis­es­tä ja yrit­tää pistää kaik­ki muut mieleiseen­sä ojennukseen.

    Sit­ten asi­aan: Mielestäni “maas­sa maan taval­la” sisältää kyl­lä ihan aiheel­lisia käsiteltäviä asioitakin, jot­ka olisi pystyt­tävä puhu­maan, eikä kaik­ki asi­at aina vält­tämät­tä lais­sa ole. Tai kuten on alka­nut kuu­lua, niin ole­mas­sa ole­vat lait halut­taisi­in muut­taa, ettei tarvit­sisikaan kaikkien olla kuten nyt maan tavat (lait) edellyttävät.

    Puhun nyt esim pohdin­nas­ta, että maa­han­muut­ta­jia olisi suosit­ta­va työhöno­to­ssa. Se rikkoo nyky­istä maan tapaa (jol­la tarkoi­tan nyt lakia). Jos Sin­nemäen mukaan asi­at ovat ok, niin mik­si näistä tasa-arvois­tavista maan tavoista halut­taisi­in siir­tyä tilanteeseen jos­sa me alamme muut­taa lake­jamme ja sopeutumaan?
    Jos nykyiset lakimme ovat pystyneet sopeut­ta­maan sisäl­lis­so­dan keskenään soti­neet yhteen tasa-arvois­ta­mal­la aivan kaik­ki sam­lle viivalle ja jos mitä uskon­not­tomimpi­en kom­mu­nistien lapsetkin ovat suvivir­ret kestäneet, niin mikä hätä on niin suuri että ne maan tavat eivät toimisi nytkin.

    Ja ihmette­len, että kun Osmo voi esit­tää kri­ti­ikkiä ja ratkaisue­hdo­tuk­sia mihin tahansa asi­aan blo­gis­saan, niin mikä tässä asi­as­sa on niin eri­ty­istä että puolueih­miset vaivau­tu­vat heit­tämään lun­ta tupaan (Osmo ker­toi kir­joituk­ses­saan saa­neen­sa kri­ti­ikkiä ja niin ilmeisen kovaa, että olanko­hau­tus vähäisenä pohdiskelu­na ei riitä vaan heille riit­ti vas­ta sanoista perään­tymi­nen). Näin kova herkkyys ja voimakas reagoin­ti nor­maali­in keskustelu­un syn­nyt­tää aina häm­mästyk­sen, “mikäs noille nyt tuli, mikä ongel­ma tässä on takana”.

    Ilmeis­es­ti asia ihan oikeasti alkaa kai­va­ta kun­non keskustelua ja kipei­den koh­tien käsit­te­lyä ja lääkkei­den etsimistä yhdessä ja ajois­sa (nyt), ennenkuin piilos­sa niihin pääsee syn­tymään oikei­ta tule­hdusko­htia joi­ta ei paran­na kuin amputoimal­la joitakin raa­jo­ja irral­lisik­si tapauk­sik­si ja samal­la yhteiskun­ta raajarikoksi.

    1. Siitä tek­stistä, joka tuos­sa “maas­sa maan taval­la” tek­stis­sä oli, en luovu, eikä kukaan myöskään ole ilmais­sut ole­vansa sen kanssa eri mieltä. Eikä se otsikkoni mikään paha ollut sen artikke­lin otsikkona. Koko ulko­maalais­poli­ti­ikan otsikkona se olisi ihan muuta.
      Kyse oli siitä, että vihreät epäilivät — oikein tai väärin — Urpi­laisen tähtäävän slo­ganil­laan miel­lyt­tämään äänestäjiä,. joil­la on ennakkolu­u­lo­ja ulko­maalais­ten out­o­ja TAPOJA vas­taan. Ian oikein, cur­ryn hajus­ta on esimerkik­si valitet­tu. (Teemme tänään ruokaa, jon­ka perus­mauste on cur­ry). Jotkut demare­i­ta lähel­lä ole­vat keskusteli­jat ovat vaku­ut­ta­neet, ettei tämä ole demarei­den tarkoi­tus, vaan koko slo­ganin nos­to demarei­den ulko­maalais­poli­ti­ikan pää­sisäl­lök­si on Hesarin keksin­töä. Jos näin on, koko riita on ollut turha.

  64. Vas­takkainaset­telu­jen aika on ohi oli Suomen poli­it­tisen his­to­ri­an pahimpia val­hei­ta kun slo­ganin lanseer­aa­ja ajoi sit­ten täysin päin­vas­taista politiikkaa.

  65. Vähän konkre­ti­aa: On kait itses­tään selvää, että Suomen kaltaiseen maa­han kotou­tu­mi­nen on haas­tavam­paa, kuin esim. englan­ninkieliseen maa­han. Tähän kun lisätään täkäläi­nen byrokra­tia jne. ei ole ihme, jos maa­han saa­punut — olet­taen ettei hän ole ollut tästä kaikesta selvil­lä etukä­teen — on aav­is­tuk­sen eksyksissä.

    Kielion­gel­ma on toki huo­mat­ta­va. Tämän lisäk­si tieto­jenkäsit­te­ly­taidot ovat vält­tämät­tömyys nyky-yhteiskun­nas­sa selviämiselle. Esim. aikuisk­oulu­tuk­ses­sa ei päästä puus­ta pitkään, jos teknolo­gia tuot­taa tuskaa ja kieli ei luonnistu. 

    Niinki­in yksinker­tainen pros­es­si kuin maa­han­haku­ti­lanteessa sähkö­postin lähet­tämi­nen valvo­vana silmänä odot­tavalle virkail­i­jalle saat­taa pal­jas­taa paljon perus­taidoista. Tuo voi tun­tua lapsel­lisen yksinker­taiselta. Point­ti on kuitenkin se, että sähkö­pos­tia käyt­tävä henkilö osaa lukea ja kir­joit­taa ja hal­lit­see tämän lisäk­si alkeel­lisen tason tieto­jenkäsit­te­ly­taidot, joten hän on vähin­täänkin koulutuskelpoinen. 

    Olisi paljon hedelmäl­lisem­pää puhua tämän kaltai­sista konkreet­ti­sista ongelmista kuin tuskail­la ekstrem­istien ja mar­gin­aaliryh­mien nos­tat­ta­man pelon kanssa. En minä oikeasti ole huolis­sani Luther-säätiön hih­huleis­takaan, vaik­ka hekin ovat sanomaansa päässeet levit­täy­tymään ihan tele­vi­sioon asti ja lisäk­si ovat — Her­ran Jumala — verkos­tuneet ulko­mai­ta myöten.

  66. Minähän noi­hin ruoankäry­i­hin viit­tasin toisen blogimerkin­nön kom­men­tis­sani, jos­sa ker­roin mitä Ryssänä Suomes­sa ‑kir­jan kir­joit­ta­ja ja telkkar­i­toimit­ta­ja oli­vat rupatelleet aamulähetyksessä.

    Kaikkien suo­ma­laiskansal­lis­ten ruokala­jien äitien, pais­tet­tu­jen muikku­jen ja pais­tet­tu­jen silakoiden, käryt ovat kaamei­ta, tart­tuvat joka paikkaan ja hai­se­vat kauas ja kauan. Silti meil­lä syödään paistin­muikku­ja parikin ker­taa viikos­sa suure­na herkkuna.

    En usko että minkään ruok­ien tuok­sut oikeasti kelpu­utet­taisi­in häir­it­se­vien tapo­jen listalle. Tosin hapan­si­lakoi­ta en ole koskaan haistanut. 😀

  67. Sylvesteri:

    No niin, nyt kyl­lä upot­ti­in taas tähän poli­it­tis­es­ti kor­rek­tiu­den suo­hon. Ihan kuin tämä päivän­selvä tosi­a­sia ei olisi kaikkien tiedossa. 

    Siinäko­htaa kun maail­manku­vaansa rak­en­taa päivän­selville tosi­a­sioille jot­ka ovat kaikkien tiedos­sa niin… huoh. Ei ole mikään ihme että keskustelu ei etene, jos se perus­tuu päivän­selville tosi­a­sioille jot­ka ovat kaikkien tiedossa. 

    Kun nämä päivän­selvät tosi­asi­at (jot­ka ovat kaikkien tiedos­sa) vielä vai­htel­e­vat henkilön mukaan (yhdelle Astrid Thors syö päivän­selvästi lap­sia, toiselle on yleistä tietoa, että maa­han­muut­ta­jat tulee elämään työt­tömyysko­r­vauk­sil­la ja vie sen jäl­keen työ­paikat, kol­man­nelle taas ei päähän mah­du yhtään ain­ut­ta negati­ivista asi­aa maa­han­muu­tos­ta) ja kun koko tämä sotku laite­taan inter­neti­in, saadaan aikaan suo­ma­lainen metakeskustelu keskustelusta. 

    Itse opponoin tuo­ta turkki­jut­tua ain­oas­taan omasan koke­muk­seeni nojat­en- ne muu­ta­mat turkki­laiset jot­ka tun­nen, juo­vat viinaa, käyvät saunas­sa ja elävät ihan taval­lista, nor­maalia elämää. Kyl­lähän tämä nyt on päivän­selvä tosi­a­sia, ihan kuin tämä ei olisi yleisessä tiedossa?

  68. On myös kotoinen sanon­ta talos­sa talon taval­la. Ei ole ollut help­poa sopeu­tua tähän val­takun­nan sisäis­tenkään siir­to­lais­ten. Sotae­vakot. Muis­tan miten lapse­na he oli­vat kuin jotain kum­ma­jaisia. Ei sen takia, että hei­dän tiluk­sen­sa oli Län­si-Suomes­sa irrotet­tu kar­tanoiden maista vaan sen takia, että he oli­vat jotenkin yhteisöstä irral­lisia hiip­pare­i­ta ja mil­teipä erakkoja.

    Kult­tuurierot jopa Lounais-Suomen ja Helsin­gin seudun välil­lä ovat val­ta­vat. Itse Hesas­sa asues­sani kum­mas­telin mon­taa asi­aa. Hesas­sa bus­sipysäkeil­lä ja kioskeis­sa jne. men­ti­in kiltisti jonoon. Turus­sa ei koskaan jonotet­tu vaan olti­in lau­mana ja kuitenkin jokainen tiesi vuoron­sa. Saman olen huo­man­nut Pari­i­sis­sa ja Lyonis­sa. Hesalainen ystäväni oli lento­ken­täl­lä jono­tusasen­teel­la ja mei­dät ohitet­ti­in kum­mal­takin puolelta ja lop­pu­jen lopuk­si olimme viimeiset lippuluukulla.

    Suomen sisäl­lä on suuria kult­tuuriero­ja arjes­sa ja voi hyvä tava­ton, ettemme tajua, miten suuria ne voivat olla eri kansal­lisuuk­sien välil­lä. Liikemiehille kyl­lä on tar­jol­la jos jonkin­laista kurssia, mut­ta tavalli­nen suo­ma­lainen ei saa minkään­laista oppia kulttuurieroista.

  69. Luther-säätiön ihmiset ovat kyl­lä opil­lis­es­ti tiukko­ja, mut­ta siihen hei­dän “radikalis­min­sa” päät­tyykin. Radikaalein teko heiltä oli kieltää piis­pa Eero Huo­viselta ehtoolli­nen muu­ta­ma vuosi sit­ten. Piis­pa kun oli “epäraa­mat­ullisen” nais­pappeu­den kannalla.
    Islami­laiset ääriryh­mät ovat vähän toisen­laista porukkaa.

  70. Kari:

    Saara:

    Lisähuomio: tun­nut hah­mot­ta­van maail­man eri­laisia kult­tuure­ja aika kak­si­jakois­es­ti, joko hyv­inä tai pahoina. Totu­us on toki toisenlainen.

    Aivan täs­mälleen juuri näin. Toiset kult­tuu­rit parem­pia ovat kuin toiset. Suo­ma­lainen (tai län­si­mainen) kult­tuuri on paljon, paljon parem­pi kuin muut. Mik­si? Sik­si, että muual­la min­un­lais­tani tyyp­piä ei siedet­täisi pätkän vertaa.

    Min­unkin mielestäni län­si­mainen kult­tuuri on mm. afrikkalaista parem­pi (tätä en siis kiistänyt), mut­ta sinä tun­nut ole­van sitä mieltä että län­si­maises­sa ei ole mitään vikaa eikä afrikkalaises­sa mitään hyvää, eli vaiku­tat pitävän kult­tuure­ja diko­tomis­es­ti joko hyv­inä tai pahoina. Todel­lisu­udessa kult­tuu­rit koos­t­u­vat joukos­ta eri­laisia piirteitä, joista osa on val­i­tus­ta näkökul­mas­ta tarkastellen enem­män kan­natet­tavia ja toiset vähem­män. Tuskin mitään sel­l­aista kult­tuuria on ole­mas­sa, jos­sa ei olisi mitään muiden näkökul­mas­ta arvokas­ta. Esimerkke­jä saa ker­toa, jos tulee mieleen.

    Minä en tiedä sin­un “toisen­lais­es­ta totu­ud­estasi”, mut­ta väitän, että min­ul­la on enem­män koke­muk­sia näistä muista kult­tuureista kuin noin 99 %:lla suomalaisista.
    Mon­enko eri rotuisen kanssa sinä olet seu­rustel­lut? Mon­es­sako maas­sa olet asunut? Monikoo suuresti arvos­sa pitämäsi henkilö on jostain muual­ta kotoisin kuin Suomes­ta tai EU-maista?

    Se, että sin­ul­la on koke­mus­ta vieraista kult­tuureista, ei merk­itse että sin­ul­la olisi tietoa siitä, mil­laisek­si mei­dän kult­tuurimme kehit­ty­isi jos näi­den kult­tuurien edus­ta­jia muut­taisi maa­hamme määrä X ajas­sa t. Se, että kult­tuurimme yksinker­tais­es­ti kor­vau­tu­isi tulokkaiden kult­tuuril­la, on hätäi­nen ja nai­ivil­ta vaikut­ta­va usko­mus, jota sin­un kan­nat­taisi jotenkin yrit­tää perustel­la jos tosi­aan olet väit­tämässä näin.

    Jos koke­muk­sesi ovat kovin huono­ja, ymmär­rän hie­man parem­min mik­si pyrit niin ehdot­tomasti ja erit­telemät­tä elim­i­noimaan muiden kult­tuurien kaik­ki vaiku­tuk­set omaamme. Kyl­lä minäkin vas­tus­taisin maa­han­muut­toa, jos pelkäisin meistä sen myötä tule­van afrikkalaisia! 😀

    Mekanis­mia voisi ver­ra­ta tieteel­lis­ten totuuk­sien muotou­tu­miseen: teesi -> anti­teesi -> synteesi.

    Olet ilmeis­es­ti ymmärtänyt myös tieteen päin seiniä. Ei tieteessä mitään syn­teesiä muo­dos­tu, eikä ole tarpeenkaan.

    Kun tämä ver­taus ei puhutel­lut sin­ua, jätetään se sivu­un ja ver­rataan vaikka­pa tuot­tei­den evoluu­tioon markki­na­t­aloudessa: ensin Nokia tuo markki­noille sar­jan matka­puhe­lim­ia, sit­ten Apple nokit­taa iPhonel­la, joka on kulut­ta­jien mielestä osit­tain parem­pi, minkä seu­rauk­se­na Nokia lanseer­aa oman kos­ke­tus­näytöl­lisen ver­sion­sa, jos­sa on lisäk­si parem­paa tekni­ikkaa kuin Applel­la. Kult­tuurievoluu­ti­ol­la on yhteyk­siä biol­o­giseen evoluu­tioon ja tuoteke­hi­ty­sevoluu­tioon: ole­mas­saole­vista piirteistä parhaat omak­su­taan ja muokataan itselle sopiviksi.

    Jonkin kult­tuurin täy­delli­nen kor­vau­tu­mi­nen toisel­la tulisi kysymyk­seen lähin­nä sil­loin, jos val­tion kansalaiset tuhot­taisi­in ja maa-alueet otet­taisi­in toisen, eri­laista kult­tuuria edus­ta­van val­tion hal­tu­un. Vielä täl­löinkin tuo tuhot­tu kult­tuuri vaikut­taisi välil­lis­es­ti uusien asukkien käyt­täy­tymiseen jäl­jelle jääneen infran ja kult­tuurin konkreet­tis­ten ilmen­e­mis­muo­to­jen kaut­ta, mut­ta ajan myötä val­taa­jakult­tuurin tavat toden­näköis­es­ti voittaisivat.

    Se, että Suomeen muut­taa jokin real­isti­nen määrä ihmisiä, oli kysymyk­sessä sit­ten human­i­taari­nen tai työperäi­nen maa­han­muut­to, on kuitenkin hyvin kaukana tästä kuvit­teel­lis­es­ta valtausskenaariosta.

  71. az (tyt­tö­jen ympärileikkauksista):

    Nos­tan tämän tois­tos­ta huoli­mat­ta esimerkik­si sik­si, kos­ka se on niin näkyvä äärim­mäisyy­dessään. Mon­et näistä soma­liper­heistä ovat asuneet Suomes­sa jo sukupol­ven ajan. Kaik­ki leikataan. Tämä viit­taisi erit­täin vähäisen, läh­es olemat­toman euroop­palais­tu­misen suun­taan. Mik­si nämä ihmiset eivät ole kotoutuneet? Mikä siihen vaikut­taa? Onko hei­dän kult­tuurin­sa niin vah­va, että koko tavoite on ylipään­sä mah­do­ton muu­ta­man sukupol­ven aikavälillä?

    Hyvä kysymys. Minus­ta pääasialli­nen tämän kier­teen aiheut­ta­va mekanis­mi on psykologi­nen ja kos­kee kaikkia ihmisiä kult­tuurista riip­pumat­ta: väki­val­ta periytyy.

    Henkilöt, joi­ta on lapse­na kas­va­tus­mielessä kuritet­tu fyy­sis­es­ti, ovat mui­ta taipu­vaisem­pia sovelta­maan meto­dia omi­in lap­si­in­sa. Usein he myös aiheet­tomasti puo­lus­tel­e­vat van­hempi­en­sa teko­ja: “Minä olin niin vaikea lap­si; ei min­ua muuten olisi saanut kuri­in” jne. (jään odot­ta­maan, mil­loin ensim­mäi­nen ryh­män edus­ta­ja ilmoit­tau­tuu tässä ketjus­sa). Yksinker­tais­taen: mitä vaikeam­mista koke­muk­sista on kyse, sitä helpom­min ihmi­nen ajau­tuu defen­si­ivis­es­ti (ja siis perus­teet­tomasti) selit­tämään niiden hyödyl­lisyyt­tä itselleen — ilmeis­es­ti psyyke säi­lyt­tää näin toim­intakykyn­sä parem­min. Kos­ka moni ei koskaan kykene mielessään kohtaa­maan alas­ton­ta totu­ut­ta, vahin­gol­lisia käytän­töjä sovel­letaan “hyödyl­lis­inä” myös omi­in lapsiin.

    Nais­ten ympärileikkauk­set ovat ymmärtääk­seni päasi­as­sa erit­täin vahin­gol­lisia ja trau­ma­ti­soivia, joten ei ole yllät­tävää että monel­la sel­l­aisen uhrik­si joutuneel­la voi olla pakono­mainen tarve nähdä toimen­pide mielekkäänä ja tarpeel­lise­na. On vaikea sanoa kuin­ka mon­ta sukupolvea vaa­di­taan siihen, että käsi­tys alkaa mur­tua, mut­ta se lie­nee selvää että suo­ma­laises­sa kult­tuuriym­päristössä elävil­lä per­heil­lä se mur­tuu toden­näköis­es­ti paljon nopeam­min kuin ver­rokkiper­heel­lä, joka asuu jos­sakin kult­tuuri-ilmapi­ir­iltään ääri­van­hoil­lises­sa, köy­hässä ja sivistymät­tömässä maas­sa (uskon­to­ja en asi­aan sotke, kos­ka kysymys on enem­män kulttuurista).

    Nyt syn­ny­tysiässä ole­vien nais­ten kohdal­la osaseli­tyk­sek­si on tar­jot­tu sitä, että hei­dän ollessaan lap­sia ympärileikkaus­ta ei Suomes­sa tuomit­tu julkises­ti. Hei­dän van­hempansa eivät siis vält­tämät­tä ole saa­neet asi­as­sa kun­nol­lista val­is­tus­ta. Sanon silti, että en usko ongel­man välit­tömästi pois­tu­van kun­nol­lisen val­is­tuk­senkaan avul­la. Ajan kulues­sa kyllä.

  72. Ai niin, Kar­ille vielä sivuhuo­mau­tus: rotu merk­it­see jalostus­toimin­nan tulok­se­na syn­tyvää eliöi­den luokkaa. Ihmis­la­jin sisäl­lä itses­tään syn­tyneet geneet­tiset klus­ter­it poikkea­vat toi­sis­taan niin vähän ja muo­dosta­vat niin epä­selviä luokkia, että rotu-ter­min käyt­tämi­nen ihmi­sistä ei ole perusteltua.

  73. Saara:

    Min­unkin mielestäni län­si­mainen kult­tuuri on mm. afrikkalaista parem­pi (tätä en siis kiistänyt), mut­ta sinä tun­nut ole­van sitä mieltä että län­si­maises­sa ei ole mitään vikaa eikä afrikkalaises­sa mitään hyvää, eli vaiku­tat pitävän kult­tuure­ja diko­tomis­es­ti joko hyv­inä tai pahoina. Todel­lisu­udessa kult­tuu­rit koos­t­u­vat joukos­ta eri­laisia piirteitä, joista osa on val­i­tus­ta näkökul­mas­ta tarkastellen enem­män kan­natet­tavia ja toiset vähem­män. Tuskin mitään sel­l­aista kult­tuuria on ole­mas­sa, jos­sa ei olisi mitään muiden näkökul­mas­ta arvokas­ta. Esimerkke­jä saa ker­toa, jos tulee mieleen. 

    Et nyt ole kovin reilu min­ua kohtaan tässä kuvauk­ses­sasi. Kat­sop­pa vaik­ka min­un kir­joit­tami­ani mielip­iteitä tässä blo­gis­sa, niin huo­maat, että minä olen kohtu­ullisen kovasanais­es­tikin suomin­ut monia suo­ma­laisen (tai län­si­maisen) kult­tuurin piirteitä läh­tien kaavoituk­sen kor­rup­tios­ta ja päät­tyen maut­tomaan laitosruokaan. Ei min­ul­la ole mitään fun­da­ment­tia jakoa, jos­sa kult­tuu­rit ovat joko “hyviä” tai “huono­ja”.

    Siitä huoli­mat­ta pidän joitakin näke­myk­siä ja aat­tei­ta vastenmielisinä.

    Se, että sin­ul­la on koke­mus­ta vieraista kult­tuureista, ei merk­itse että sin­ul­la olisi tietoa siitä, mil­laisek­si mei­dän kult­tuurimme kehit­ty­isi jos näi­den kult­tuurien edus­ta­jia muut­taisi maa­hamme määrä X ajas­sa t. Se, että kult­tuurimme yksinker­tais­es­ti kor­vau­tu­isi tulokkaiden kult­tuuril­la, on hätäi­nen ja nai­ivil­ta vaikut­ta­va usko­mus, jota sin­un kan­nat­taisi jotenkin yrit­tää perustel­la jos tosi­aan olet väit­tämässä näin. 

    Ei kai tuo­hon kenel­läkään voi olla vas­taus­ta. Ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa ja eri­tyisen vaikeaa on tule­vaisu­u­den ennustaminen.

    Kuitenkin minus­ta näyt­tää varsin ilmeiseltä, että Euroopas­sa ovat nämä eri­laiset fun­da­men­tal­is­mit nos­ta­mas­sa päätään kohtu­ullisen voimakkaasti. Pilapi­irtäjiä vain­o­taan, lähiöis­sä mel­lakoidaan, erinäiset uus­nat­sis­mi­in liit­tyvät liik­keet saa­vat kas­vavaa kan­na­tus­ta ja niin edelleen.

    Minus­ta on kohtu­ullisen naivia olla huo­maa­mat­ta sitä, että nämä kult­tuurien yhteen­tör­mäyk­set ovat monin osin erit­täin vahin­gol­lisia ns. “län­si­maille”: isoveli-yhteiskun­taa laa­jen­netaan, newspeak­ki on lehdis­tössä pikem­minkin nor­mi kuin poikkeus, jotkin kaupungi­nosat ovat muut­tumas­sa sel­l­aisik­si, että edes minä en sinne menisi yöaikaan liikuskelemaan…

    Min­ul­la on ihan perustel­tu syy olla kehi­tyk­ses­tä huolis­sani, kos­ka lienen ensim­mäisiä, jot­ka laite­taan seinää vas­ten sinä päivänä kun val­lanku­mous alkaa.

    Jos koke­muk­sesi ovat kovin huono­ja, ymmär­rän hie­man parem­min mik­si pyrit niin ehdot­tomasti ja erit­telemät­tä elim­i­noimaan muiden kult­tuurien kaik­ki vaiku­tuk­set omaamme. Kyl­lä minäkin vas­tus­taisin maa­han­muut­toa, jos pelkäisin meistä sen myötä tule­van afrikkalaisia! 😀 

    Jos minä halu­aisin erit­telemät­tä ja ehdot­tomasti elim­i­noi­da muiden kult­tuurien vaiku­tuk­set, niin min­un psyki­a­tril­lani menisi ilmeis­es­ti varsin hyvin 🙂 Vähin­täänkin nyt voitaisi­in pitää skit­sofreenise­na sitä, että kuitenkin työsken­te­len pitk­iä aiko­ja ulko­mail­la ja merkit­tävä osa ystävistäni ja kol­le­go­is­tani on kotoisin jostain muual­ta kuin Suomes­ta tai Savosta.

    Mut­ta tot­ta se kyl­lä on, että min­ul­la on mm. afrikkalaista alku­perää ole­vista ihmi­sistä poikkeuk­sel­lisen huono­ja kokemuksia.

    Esimerkik­si soma­lei­den kanssa olen ollut kolme ker­taa tekemi­sis­sä ja kak­si ker­taa min­ulle on yritet­ty myy­dä huumei­ta ja kak­si ker­taa min­ut on yritet­ty ryöstää (kyl­lä, ker­ran min­ulle yritet­ti­in myy­dä _ensin_ huumei­ta ja sit­ten vas­ta ryöstää). Eipä ole eri­tys­tä läm­pöä syn­tynyt sitä kansanosaa kohtaan.

    Huonoa tuuria? Ehkä. Kon­trasti on kuitenkin eri­tyisen suuri, kun sitä peilaa esimerkik­si siinä val­os­sa, että Kiinas­ta, Male­si­as­ta, Mon­go­lias­ta ja Viet­namista ole­vien tyyp­pi­en kanssa olen tul­lut varsin eri­no­mais­es­tikin toimeen — euroop­palai­sista ja jenkeistä puhumattakaan.

    En tiedä, onko tämä kult­tuurisidon­nainen jut­tu vai mikä, mut­ta kyl­lä jonkin­laista vuorop­uhelua pitäisi alkaa har­ras­taa. Nyt tun­tuu lähin­nä siltä, että suo­ma­laiset keskenään märe­htivät näitä jut­tu­ja ja kuvit­tel­e­vat “ymmärtävän­sä” näi­den afrikkalais­ten ongelmia. Minä en ainakaan ymmär­rä! Itse asi­as­sa min­ul­la ei ole kovinkaan kak­sista käsi­tys­tä hei­dän maailmankuvastaan.

    Kun tämä ver­taus ei puhutel­lut sin­ua, jätetään se sivu­un ja ver­rataan vaikka­pa tuot­tei­den evoluu­tioon markki­na­t­aloudessa: ensin Nokia tuo markki­noille sar­jan matka­puhe­lim­ia, sit­ten Apple nokit­taa iPhonel­la, joka on kulut­ta­jien mielestä osit­tain parem­pi, minkä seu­rauk­se­na Nokia lanseer­aa oman kos­ke­tus­näytöl­lisen ver­sion­sa, jos­sa on lisäk­si parem­paa tekni­ikkaa kuin Applel­la. Kult­tuurievoluu­ti­ol­la on yhteyk­siä biol­o­giseen evoluu­tioon ja tuoteke­hi­ty­sevoluu­tioon: ole­mas­saole­vista piirteistä parhaat omak­su­taan ja muokataan itselle sopiviksi. 

    No eipä min­ua eri­tyis­es­ti tämäkään puhut­tele 🙂 Ei min­ul­la ole mitään kovinkaan vah­vaa uskoa kult­tuurievoluu­tioon. Kohtu­ullisen van­hat ja sivistyneetkin kansakun­nat ovat kuitenkin kaatuneet kom­mu­nis­mi­in, nat­sis­mi­in ja kasaan mui­ta vas­ten­mielisiä dik­tatu­ure­ja. Ei minus­ta ole mitenkään itses­tään­selvää, että humaani, tasa-arvoinen ja ihmis­ar­vo­ja kun­nioit­ta­va aatemaail­ma olisi jonkin evoluu­tioon liit­tyvän itses­tään­selvyy­den vuok­si se, joka voit­taa tämän kult­tuurien välisen “kamp­pailun elintilasta”.

    Jonkin kult­tuurin täy­delli­nen kor­vau­tu­mi­nen toisel­la tulisi kysymyk­seen lähin­nä sil­loin, jos val­tion kansalaiset tuhot­taisi­in ja maa-alueet otet­taisi­in toisen, eri­laista kult­tuuria edus­ta­van val­tion hal­tu­un. Vielä täl­löinkin tuo tuhot­tu kult­tuuri vaikut­taisi välil­lis­es­ti uusien asukkien käyt­täy­tymiseen jäl­jelle jääneen infran ja kult­tuurin konkreet­tis­ten ilmen­e­mis­muo­to­jen kaut­ta, mut­ta ajan myötä val­taa­jakult­tuurin tavat toden­näköis­es­ti voittaisivat.

    Se, että Suomeen muut­taa jokin real­isti­nen määrä ihmisiä, oli kysymyk­sessä sit­ten human­i­taari­nen tai työperäi­nen maa­han­muut­to, on kuitenkin hyvin kaukana tästä kuvit­teel­lis­es­ta valtausskenaariosta. 

    Ei kai se nyt siitä ole kyse, että kor­vau­tuuko kult­tuuri toisel­la vai ei. Kult­tuuri­han nyt joka tapauk­ses­sa tulee muut­tumaan johonkin suun­taan, eikä muu­tok­ses­ta sinän­sä kan­na­ta olla huolis­saan (tai ainakaan minä en ole). Kyse on enem­mänkin siitä, että nyt se näyt­tää Euroopas­sa muut­tuvan eri­tyisen huonoon suuntaan.

    Minus­ta esimerkik­si sitä seikkaa ei pitäisi ihan vähäisel­lä olanko­hau­tuk­sel­la ohit­taa, että hyv­in­voin­ti­val­tio ja demokraat­ti­nen hallinto saat­ta­vat hyvinkin vaa­tia suh­teel­lisen koher­ent­tia kult­tuuripo­h­jaa ja jonkin­laista “yhteistä” maail­manku­vaa, jota Euroopas­sa ollaan vähä vähältä murentamassa. 

    En tiedä, onko näin, mut­ta ei min­ulle yhtäkkiä tule mieleen ain­oatakaan vas­taes­imerkkiä. Jopa Yhdys­val­lat vaikut­taa minus­ta kult­tuuril­lis­es­ti kovinkin yht­enäiseltä, vaik­ka sinne muut­taakin sakkia vähän sieltä sun täältä.

    Min­ulle ongel­ma on maail­manku­val­lis­es­ti poikkeuk­sel­lisen han­kala. Pidän erit­täin vääränä sel­l­aista ajat­te­lu­ta­paa, että joitakin toisia kult­tuure­ja pitäisi muuttaa/käännyttää/“eurooppalaistaa”. Toisaal­ta olen huolis­sani siitä, että kasa bar­baare­ja tuhoaa koko systeemin.

    Ja tämä ei todel­lakaan ole pelkästään afrikkalaisi­in tai islami­in suun­tau­tu­va pelko. Keskustelka­a­pa joskus his­to­ri­as­ta venäläis­ten kanssa, niin saatat­te häm­mästyä sitä, kuin­ka eri­lail­la toiset voivat asi­at nähdä.

    Kari

  74. Ekop­uolue vihreistä on tul­lut EGOp­uolue. Suomes­sa on enää mah­do­ton­ta sanoa mitään ilman, että joku vihreä osoit­taa moral­isoivasti sormel­la ja ker­too miten “asi­at oikeasti” ovat. Anteek­si vaan, mut­ta touhu näyt­tä naurettavalta. 

    Pari vuot­ta sit­ten sinä kir­joitit tismall­een samas­ta asi­as­ta, kuin Urpi­lainen nyt puhui, käyt­täen jopa osin samo­ja fraase­ja. Nyt kiire­hdit nap­si­maan halpo­ja poli­it­tisia pis­teitä puolueelle­si hyökkäämäl­lä käytän­nössä omia aiem­pia ajatuk­si­asi vastaan..

    Minus­ta olisi anteek­sipyyn­nön paik­ka. Teil­lä on Urpi­laisen kansas käsit­tääk­seni hyvin samankaltaiset ajatuk­set (humaan­it) maa­han­muu­tos­ta. Eikö kan­nat­taisi hyökätä per­su­ja vas­taan, joiden kanssa olette aidosti eri mieltä?

  75. Luther-säätiön ihmiset ovat kyl­lä opil­lis­es­ti tiukko­ja, mut­ta siihen hei­dän “radikalis­min­sa” päät­tyykin. Radikaalein teko heiltä oli kieltää piis­pa Eero Huo­viselta ehtoolli­nen muu­ta­ma vuosi sit­ten.

    En ole kris­tit­ty, mut­ta sen ver­ran rip­pik­oulus­ta muis­tan, että ehtool­lisen eväämi­nen on ekskom­mu­nikaa­tio, siis kris­til­lis­es­tä yhtey­destä erot­ta­mi­nen. Se on erään­lainen kirkonkirous, eikä sitä pahempaa syr­jin­nän muo­toa kris­til­lisessä opis­sa ole. 

    Vaik­ka se näin yleisessä yhteiskun­nal­lises­sa kon­tek­stis­sa on mitätön ja merk­i­tyk­setön jut­tu — mitä väliä sil­lä, jaka­vatko jotkut viiniä ja leipää jonkun tyypin kanssa — niin kirkon sisäisenä tem­pauk­se­na se oli todel­la radikaali.

  76. Kari, kiitos tarken­nuk­sista. Tulin johde­tuk­si hie­man harhaan tämän muo­toilusi ansiosta:

    Kasa bar­baare­ja on ennenkin onnis­tunut tuhoa­maan yhteiskun­tia, ja se voi tapah­tua myös Euroopas­sa. Jos nykyi­nen lin­ja jatkuu, se on läh­es pomminvarmaa.

    Luin siis tuon pelkona oman kult­tuurimme häviämis­es­tä, vaik­ka taisitkin tarkoit­taa vain kult­tuurin “pilaan­tu­mista” ei-toiv­ot­tavien ainesten sekoittues­sa siihen ja saadessa yli­val­lan tjsp.

    Ei kai se nyt siitä ole kyse, että kor­vau­tuuko kult­tuuri toisel­la vai ei. Kult­tuuri­han nyt joka tapauk­ses­sa tulee muut­tumaan johonkin suun­taan, eikä muu­tok­ses­ta sinän­sä kan­na­ta olla huolis­saan (tai ainakaan minä en ole). Kyse on enem­mänkin siitä, että nyt se näyt­tää Euroopas­sa muut­tuvan eri­tyisen huonoon suuntaan.

    Jatkan itsepin­tais­es­ti val­it­se­mal­lani analo­gial­in­jal­la. Ver­rataan­pa täl­lä ker­taa parisuh­teeseen. Tyyp­illi­nen harhakäsi­tyshän on se, että parisuh­teessa tode­tut ongel­mat (ja niiden seu­rauk­se­na suh­teen muut­tumi­nen huonoon suun­taan) johtu­vat yksi­no­maan sen toisen osa­puolen idi­o­tismista, luon­nevi­as­ta tai vähin­tään ajat­telemat­to­muud­es­ta. Oman toimin­nan vaiku­tus­ta ikävän tilanteen syn­tymiseen on usein vaikea havai­ta, etenkin jos ei akti­ivis­es­ti yritä havai­ta sitä. Sosi­aal­i­sis­sa tilanteis­sa kum­mankin osa­puolen toim­inta kuitenkin vaikut­taa, havait­semme sitä tai emme.

    Samoin nyt havait­se­mamme ongel­mat kult­tuurien yhteen­tör­mäyk­sis­sä on help­po nähdä soma­lien, mus­lim­ien tai mil­loin minkäkin vastapuolen “aiheut­ta­m­i­na”, vaik­ka tosi­asi­as­sa kon­flik­ti aiheutuu myös mei­dän vaiku­tuk­ses­tamme. Esimerkik­si maa­han­muut­ta­jien heikkoon työl­listymiseen (jota me suo­ma­laiset pidämme perustel­lusti ongel­mana, työt­tömäthän elävät mei­dän sosi­aal­i­tur­vamme varas­sa) vaikut­taa se, että jotkut suo­ma­lai­sista työ­nan­ta­jista ovat ennakkolu­u­loisia eivätkä mielel­lään palkkaa maa­han­muut­ta­jia. Lisäk­si siihen var­masti vaikut­taa sekin, että osaa maa­han­muut­ta­jista ei hir­muis­es­ti kiin­nos­ta työn­teko, jos rahaa tip­puu tilille ilmankin. Hyvää ratkaisua ei voi kuitenkaan saavut­taa puut­tumal­la ain­oas­taan maa­han­muut­ta­jien laisku­u­teen — myös suo­ma­lais­ten työ­nan­ta­jien asen­tei­ta olisi kyet­tävä muut­ta­maan. Jos tässä onnis­tut­taisi­in, maamme hyö­ty­isi uusien työn­tek­i­jöi­den lisäk­si muil­lakin tavoil­la. Ennakkolu­u­lo­jen vähetessä ja eri­laisu­u­den ymmärtämisen lisään­tyessä työilmapi­iri para­nee, luo­va ajat­telu lisään­tyy, ja näil­lä taas on kiis­ta­ton yhteys yhteiskun­nan tuottavuuteen/hyvinvointiin/jne. Jos taas juu­tumme näkemään vikaa yksi­no­maan toises­sa osa­puo­lessa, käy kuten huonos­ti toimi­vas­sa parisuh­teessa: kumpikin syyt­tää vain toista, tulee riito­ja, niiden eskaloitues­sa kum­mankin näke­mys toisen kelvot­to­muud­es­ta vain syve­nee, ja lop­ul­ta palu­u­ta rak­en­tavaan yhteiseloon ei enää ole.

    Vuorop­uhelun tärkey­destä olen kanssasi aivan samaa mieltä. Mut­ta täl­laiset asi­at ovat niin han­kalia, että pelkästään ver­baalisel­la käsit­te­lyl­lä yhteistä maaperää voi olla vaikea löytää. Esimerkik­si soma­lialaiset vaikut­ta­vat niin perus­teel­lis­es­ti eri­laisil­ta, että itse en osaa edes väistää heitä kadul­la (heil­lä on niin eri­laiset liik­er­a­dat, että en osaa ennakoi­da miten yhteen­tör­mäyk­seltä voisi vält­tyä!). Uskon, että ymmär­rystä voi syn­tyä vain elämäl­lä hei­dän kanssaan rin­nakkain arjes­sa. Usko­mus perus­tuu omi­in koke­muk­si­i­ni. Olen kyl­lä mm. kuul­lut puhut­ta­van yhteisöl­lisyy­destä ja sen puut­teesta koti­maas­samme, mut­ta vaik­ka olenkin kauan tun­tenut sanan merk­i­tyk­sen pin­nal­lis­es­ti, tosi­asi­as­sa aloin ymmärtää sitä vas­ta asues­sani toises­sa maas­sa (Hol­lan­ti), jos­sa yhteisöl­lisyyt­tä oli enem­män. Koke­mus­ta on vaikea selit­tää tyh­jen­tävästi vain sano­ja käyt­täen. Yhteisöl­lisyy­den saat­toi tun­tea kaikkial­la, jopa kaupungilla vieraiden ihmis­ten keskel­lä. Vas­ta tämän koke­mus­po­h­jaisen tiedon saamisen myötä min­ulle kävi ilmeisek­si, miten kipeästi yhteisöl­lisyyt­tä tarvit­taisi­in Suomes­sa. Uskon, että vapaiden kult­tuurien edut tule­vat samal­la taval­la ajan myötä ilmeisik­si niille, jot­ka saa­vat mah­dol­lisu­u­den rauhanomais­es­ti ja kestävästi inte­groitua täl­laiseen kulttuuriin.

    Afrikkalaises­sa kult­tuuris­sa ihailen ihmis­ten elämäniloa ja erään­laista asen­net­ta elämään musiikkina/virtana/rytminä (type­rä ja epämääräi­nen kuvailu, mut­ta kun kielessämme ei ole sano­ja sille, mis­tä yritän puhua). Me suo­ma­laiset olemme niiltä osin valitet­ta­van pystyyn kuollei­ta. Afrikkalaisen bus­sikuskin spon­taanis­sa helmi­hymyssä (joka välähtää yhtä esteet­tömästi jokaiselle sisään astu­jalle) on raakaa onnel­lis­tamisen voimaa. Se tehoaa ainakin min­u­un parem­min kuin mikään, mitä rahal­la saa.

    Koen näi­den esimerkkien tapaiset asi­at niin arvokkaik­si, että olisin valmis näkemään paljon vaivaa ja käyt­tämään paljon rahaa sen varmis­tamisek­si, että mah­dol­lisim­man eri­lai­sista kult­tuureista tule­vien ihmis­ten olisi mah­dol­lista elää ja toimia yhteiskun­nas­samme aidosti ja vapau­tuneesti, omaa kult­tuuri­aan arvostaen ja mei­dän lake­jamme loukkaa­mat­ta. Tavoite on vaikea ja sen saavut­ta­mi­nen vaatii var­masti taloudel­lista panos­tus­ta, mut­ta uskon siihen ole­van sekä mah­dol­lista että kan­natet­tavaa pyrkiä.

    Yhteen­ve­t­ona: pidän hah­mot­telemi­asi riske­jä todel­lisi­na, mut­ta pidän yhtä todel­lisi­na myös tilanteen tar­joamia mah­dol­lisuuk­sia oppia ja kehit­tyä yhteiskun­tana myön­teiseen suun­taan. Sulkeu­tu­mista ja eristäy­tymistä pidän huonoim­pana vai­h­toe­htona, kos­ka siihen sisäl­tyy pelkkiä riske­jä ilman mah­dol­lisu­ut­ta kehit­tyä. Se, käykö meille hyvin, huonos­ti vai hyvin huonos­ti, on pääosin kiin­ni omista valin­nois­tamme (niin kauan kuin muut­toli­ike on mei­dän suun­taamme eikä meistä pois).

  77. Hyvä O Soin­in­vaara tämän päivän Iltasanomat kir­joit­ti sin­un sanoneen:“En oikein usko, että jos kon­tu­lalainen vuokrat­aloa­sukas kään­tyy perus­suo­ma­laisek­si, kun viereiseen huoneis­toon muut­taa soma­li, hänen perus­moti­ivin­sa olisi sääli per­heen tyt­töjä kohtaan”.

    Mikä ihme saa sin­ut otta­maan kon­tu­lalaiset esimerkkisi kohteek­si? Etköhän sinä syyl­listy nyt juuri samaan ihmis­ten halveer­aamiseen hei­dän etnisen ja taloudel­lisen tilanteen­sa perus­teel­la, mis­tä perus­suo­ma­laisia syytät. Onhan kaupun­gin vuokra-asun­to­ja muual­lakin Helsingis­sä, tosin ei siel­lä sin­un asut­ta­mal­lasi Kata­janokalla. Sinähän olet onnis­tunut, kiitos toim­intasi kaupun­gin poli­it­ti­sis­sa elimis­sä jos­sa saa ensikä­den tieto­ja kaavoituk­ses­ta ja halvoista HITAs-kohteista, han­kki­maan itselle­si HITAS asun­non. Meil­lä muil­la ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri, olemme joutuneet tyy­tymään joko hal­paan omis­tus- tai vuokra-asun­toon Kon­tu­las­sa. (Asum­is­muo­to Kon­tu­las­sa on, omis­tusasun­not 40 %, vuokra-asun­not 60 %).

    Väität, ettei kon­tu­lalainen vuokrat­aloa­sukas kykene tun­temaan empa­ti­aa soma­lialaista ympärileikat­tua tyt­töä kohtaan, vaan että hänen suurin ongel­mansa on naa­purista tul­vi­va cur­ryn haju. Voiko suurem­paa ylem­myy­den­tun­toa ja halvek­sun­taa toista suo­ma­laisia kohtaan enää osoit­taa? Voin vaku­ut­taa, että suurin osa meistä kon­tu­lalaista var­masti tun­tee soma­l­i­tyt­töä kohtaan sym­pa­ti­aa. Me emme vas­tus­ta tai halvek­si ketään rotu­un tai etniseen taus­taan kuu­lu­misen perus­teel­la, sil­lä olemma­han itsekin, sin­un ja val­takun­nan poli­it­tiselta huip­ul­ta sekä HS:n jut­tu­jen perus­teel­la Suomen halvek­si­tu­im­man lähiön asukkai­ta. Siis halvek­sit­tua vähem­mistöä edus­tamme itsekin.

    Voin ker­toa sin­ulle, kun näköjään et tiedä, että meil­lä kon­tu­lalaisil­la on var­masti paljon pitem­pi ja syväl­lisem­pi koke­mus maa­han­muut­ta­jista kuin kenel­läkään teil­lä vihrei­den edus­ta­jal­la. Me olemme asuneet rin­nakkain maa­han­muut­ta­jien kanssa jo 1900-luvun alkupuolelta läh­tien. Ja väitän että me olemme olleet TODELLA SUVAITSEVAISIA, mut­ta rajansa kaikella.

    Jokaiselle ihmiselle niin köy­hälle kuin rikkaallekin on tärkein­tä omien jälkeläis­ten tule­vaisu­u­den tur­vaami­nen, niin että hän saa paras­ta mah­dol­lista hoitoa ja mikä kaikkein tärkein­tä SITÄ PISATUTKIMUSTEN HEHKUTTAMAA KORKEATASOISTA KOULUTUSTA. Olem­meko saa­neet sitä tääl­lä Kon­tu­las­sa? Emme ole. Syy siihen on ollut hal­lit­se­ma­ton maa­han­muut­ta­jien asut­ta­mi­nen tälle seudulle. Jo 1990-luvun puo­livälis­sä Vesalan ala-asteel­la oli luokkia, joiden oppi­laista 20–25 % oli täysin ummikkoi­ta. Mitä luulet, paljonko siel­lä pystyt­ti­in keskit­tymään varsi­naiseen opetuk­seen? Min­ul­la on siitä henkilöko­htaista koke­mus­ta; siel­lä hädin tuskin opit­ti­in luke­maan. Vain van­hempi­en oma akti­ivi­su­us saat­toi pelas­taa lapsen luisumas­ta syr­jäy­tymiskier­teeseen, kos­ka kaik­ki koulun resurssit suun­nat­ti­in vain ja ain­oas­taan maahanmuuttajille.

    Te vihreät ja muutkin val­ta­puoleet puhutte maa­han­muu­tos­ta ylevin teo­reet­tisen käsit­tein, osoit­taen sil­lä meille muille parem­man sivistys- ja koulu­tus­ta­sonne. Kaik­ki, jot­ka vas­tus­ta­vat hal­lit­se­ma­ton­ta maa­han­muut­toa, te leimaat­te sivistymät­tömäk­si alem­man­lu­okan kansalaisik­si. Liki 20-vuo­den käytän­nön koke­mus rin­nakkaiselosta ei ole mitään tei­dän mielestänne. Te, parem­pio­saiset, sivistyneet humaanis­tit, tiedätte asian niin paljon meitä parem­min, että ette edes antaisi mei­dän keskustel­la koko maahanmuutosta. 

    Mut­ta Osmo hyvä, etkö voisi osoit­taa ennakkolu­u­lot­to­muut­ta ja tuo omat laps­esi tänne Kon­tu­laan koulu­un saa­maan HYVÄÄ PERUSKOULUTUSTA ja naut­ti­maan maa­han­muu­ton rikas­tut­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta. Eivät jäisi sin­unkaan laps­esi vajavaisek­si tästä rikkaudesta.

    Ja teille muille vihreille, Sin­nemäelle & kump­paneille, miten selitätte että Vuosaaren lukion sisään­pääsyn takaa­va kes­ki-arvo on 10–15 vuodessa pudon­nut 8,3:ta 7:än. Ovatko suo­ma­lais­teinit tyh­men­tyneet alueel­la VAI OLISIKO KOULUTUKSEN TASO LASKENUT? Koh­ta ollaan var­maan kehi­tys­maata­sol­la, opi­taan aut­tavasti luke­maan, kir­joit­ta­maan ja perus­lasku­toim­i­tuk­set, siinä sin­ulle sit­ten halpatyövoimaa.

    1. Ensin­näkin, asun kyl­lä Kata­janokalla, mut­ta en HITAS-asun­nos­sa, vaan 1908 raken­netus­sa omistusasunnossa.
      Otin Kon­tu­lan esimerkik­si, kos­ka siel­lä aivan oikeasti on kohtu­ut­toman paljon ulko­maalaisia. Cur­ryn haju oli huono esimerk­ki; se koulu olisi ollut jo paljon parempi.
      Cur­ryn haju tuli mieleeni, kos­ka min­ulle on joku sähkö­pos­til­la valit­tanut siitäkin vaa­tien ulko­maalais­ten määrän vähen­tämistä. En puhunut suvait­se­vai­sista asukkaista vaan niistä, jot­ka eivät ole suvait­se­vaisia lainkaan.

  78. Saara: Oli­pas hyvä kir­joi­tus. Oon samaa mieltä, että me (siis ihmiset) ollaan aika huono­ja näkemään virheitä itsessämme ja aika har­va tajuaa akti­ivis­es­ti etsiä niitä. Jos joku ongel­ma on väl­tet­tävis­sä kum­man tahansa osa­puolen käytöstä muut­ta­mal­la, niin min­un mielestä ei oo mielekästä syyt­tää sitä joka on tul­lut mei­dän kult­tuurin ulkop­uolelta. Ihan yhtä hyvin se vas­tuu on val­takult­tuuri­in kuuluvalla.

    No oli miten oli, mul­la on kuitenkin vähän san­omista tästä:

    jotkut suo­ma­lai­sista työ­nan­ta­jista ovat ennakkolu­u­loisia eivätkä mielel­lään palkkaa maahanmuuttajia.

    Tämä on tietysti kir­joitet­tu nyt niin, että on vähän vaikea alkaa kri­ti­soimaan. Eli joo aivan var­masti jostain löy­tyy joku, jol­la on perus­teet­to­mia ennakkolu­u­lo­ja maa­han­muut­ta­jista, mut­ta mil­lä perus­teel­la näitä työ­nan­ta­jia olis niin paljon, että sil­lä olis mitään väliä?

    Se, että on ennakkolu­u­lo­ja ei oo huono asia ‑perus­teet­tomat ennokkolu­u­lot on. Jos maa­han­muut­to­taus­ta on suht hyvä sig­naali huonos­ta tuot­tavu­ud­es­ta, niin sil­loin on hyvä, että työ­nan­ta­jat käyt­tävät tätä sig­naalia hyväk­si eivätkä palkkaa maahanmuuttajia.

  79. Tuu­la Pirho­sen kir­joi­tus Kon­tu­lan arjes­ta lait­toi miet­timään sitä, onko Kon­tu­la kymme­nen vuo­den päästä samas­sa tilanteessa kuin Ruotsin eräät lähiöt? Meneekö kehi­tys vääjäämät­tä siihen suuntaan?

    Itsel­läni on Malmil­ta hyviä koke­muk­sia. Vuo­den pako­lais­naisek­si 2009 val­i­tut­tu Fat­bard­he Het­emaij oli ala-asteel­la samal­la luokalla kuin mei­dän poi­ka. Kuule­mani perus­teel­la hän oli jo sil­loin erit­täin fik­su, asialli­nen ja mui­ta aut­ta­va nuori, joka epäilemät­tä rikas­tut­ti luokan oppimistyösken­te­lyä muu­ta­man muun ulko­mail­ta tulleen kanssa.

  80. Kouluista tuli mieleen, että mikä jut­tu tämä oman äidinkie­len ope­tus on? Kaupun­gin työ­paikka­sivul­ta http://www.erekryhelsinki.fi löy­tyy avoimia työ­paikko­ja nimik­keel­lä “Oman äidinkie­len tun­tiopet­ta­ja” kielille venäjä, viro, turk­ki, soma­li, islanti, alba­nia, viet­nam, dari, italia, thai ja kur­di. Onko koko maas­sa esimerkik­si yhtään pätevää darin opet­ta­jaa, ja jos ei niin kan­nat­taako sitä edes yrit­tää opettaa?

  81. Tuu­lo Pirhonen:

    Onhan kaupun­gin vuokra-asun­to­ja muual­lakin Helsingis­sä, tosin ei siel­lä sin­un asut­ta­mal­lasi Katajanokalla. 

    Siel­lä onkin HOASin asun­to­la, jos­sa asuu vielä epämääräisem­pää sakkia… 😉

    Art­turi:

    Tämä on tietysti kir­joitet­tu nyt niin, että on vähän vaikea alkaa kritisoimaan. 

    Vaikea tietysti, mut­tei mah­do­ton­ta. Kun suomes­sa nyt tilas­toidaan aivan kaik­ki, niin lienisi mah­dol­lista ver­ra­ta esimerkik­si maa­han­muut­ta­jien koulu­tus­ta yms. para­me­tre­ja ns. kan­taväestöön, ris­ti­ina­jaa nämä työll­si­tyvyy­den kanssa ja kat­soa ero­ja. Täl­lä taval­la nyt tietysti saadaan vain aukot­tomasti osoitet­tua että työl­listyvyy­dessä on ero­ja, mut­ta var­masti tämä data antaisi jo jotain suun­taa mis­tä päin etsiä.

    1. Hitas-Kata­janokalla on kaupun­gin vuokra-asun­to­ja siinä suh­teessa kuin kaikil­la uusil­la asuinalueil­la. Hin­tasään­nöstel­tyä tuotan­toa sata pros­ent­tia ja noin puo­let eri­laisin sosi­aal­isin perustein rahoitet­tua ja jaet­tua tuotan­toa. Ulko­maalais­taus­taisia on Kata­janokan ala-asteel­la run­saat kymme­nen prosenttia.

  82. Tpyy­lu­o­ma kysyy: Kouluista tuli mieleen, että mikä jut­tu tämä oman äidinkie­len ope­tus on?

    Oman äidinkie­len ope­tus on nimen­sä mukaista. On var­masti tot­ta, että (suo­ma­laisin pätevyys­vaa­timuksin) on vaikea löytää edes pätevää venäjänkie­len opet­ta­jaa. Silti uskon, että maa­han­muut­ta­jalap­sille on hyvä opet­taa hei­dän omaa äidinkieltään, jos opet­ta­ja on kutakuinkin täyspäi­nen (esim. ekono­mi, merkono­mi tai muuten reipas.)

    Luu­lak­seni tässä on rekry­toin­ti kovil­la: päte­viä ei ole tar­jol­la, eli joudu­taan epäpäte­vistä haarukoimaan parhaim­mat. Vuodek­si ker­ral­laan. Itse tun­nen venäjän, per­sian ja kur­dinkiel­ten äidinkielisiä opet­ta­jia ja ainakin min­un tun­te­mani tyyp­it tun­tu­vat ole­van tehtävien­sä tasalla. 

    Lap­sil­la on siis viikot­tain 1 — 2 tun­tia pien­ryh­mäope­tus­ta, jos­sa he pyrkivät vahvis­ta­maan äidinkie­len taito­jaan. Ne voivat olla aika retu­peräl­lä, jos omien van­hempi­en aika, taito tai into ei riitä las­ten kanssa monipuoliseen kom­mu­nikoin­ti­in. Väli­in kai tulee suomeakin opiskel­tua, vaik­ka se tehtävä on kyl­lä koulun S2-opet­ta­jal­la. (Suo­mi toise­na kielenä)

    Touko Met­ti­nen
    (edelleen nimimerkki)

  83. Ei ole edes soma­lin kie­len opet­ta­jia, jot­ka oli­si­vat käyneet suo­ma­laisen opet­ta­jak­oulu­tuk­sen. Aineopet­ta­ja­han luke­vat ensin omaa ainet­taan, sit­ten suun­tau­tu­vat opet­ta­jik­si ja auskultoivat. 

    Soma­lin kie­len opet­ta­jat ovat käyneet eri­ta­sois­es­ti kurssi­tuk­sia tai ovat pahim­mil­laan aivan pystymetsästä. 

    Islamin opetuk­sen suh­teen on sama tilanne, mikä onkin herät­tänyt keskustelua ope­tus­toimen sisäl­lä tun­tien todel­lis­es­ta sisäl­löstä. On pal­jas­tunut paljon täysin suo­ma­laiselle koul­ulle sopi­mat­to­mia puhei­ta ja käytänteitä.

  84. Ai run­saat kymme­nen pros­ent­tia? Jopas jotakin! 

    Tuskin löy­tyy Helsingistä koulua, jos­sa olisi vähem­män pait­si tietysti ruotsinkieliset koulut. 

    Tuu­la Pirho­nen puhuu tilanteesta, jos­sa koulus­sa on 30–50 pros­ent­tia maa­han­muut­ta­ja-taus­taisia lap­sia ja nuoria. 

    Näin on mon­es­sa Itä-Helsin­gin koulus­sa. On vähän eri jut­tu. Pari mamu-las­ta per luok­ka nyt on täysin hal­lit­tavis­sa ole­va määrä.

    Kyse ei myöskään ole vain määrästä, vaan laadus­ta. Luku- ja kir­joi­tus­taidot­tomista kodeista tule­vat ovat haas­teel­lisimpia tapauk­sia. Voisin kuvitel­la, että Kata­janokalla on paljon ns. hyväo­saisia ulko­maalaisia, joiden las­ten koulu­valmi­udet eivät kan­ta­suo­ma­lai­sista poikkea.

  85. Ehkä pitäisi harki­ta jonkin­laista pakol­lista koulu­tus­ta niille suo­ma­laisille, jot­ka eivät tiedä maan tavoista?
    Siis myös niille, jot­ka vielä eivät ole ran­gais­tus- tai muis­sa laitoksissa.

  86. Alueille jos­sa on ver­rat­taen halpo­ja asun­to­ja tietenkin kasaan­tuu paljon pien­i­t­u­loisia ihmisiä, ja mamuil­la on keskimäärin pienem­mät tulot. Tulot taas kor­reloi kään­teis­es­ti ongelmien kanssa, yleen­sä ihmisil­lä joil­la on ongelmia on niistä johtuen pienet tulot. Eli ei siis niin­päin että pien­i­t­u­loiset sinän­sä ovat jotenkin moniongelmaisia.

    Täl­laista kasaan­tu­mista yritetään estää Helsingis­sä kaavoit­ta­mal­la tuet­tu­ja asun­to­ja kalli­im­mille alueille, mikä on jatku­va vasta­lau­sei­den aihe. Sitä voisi peri­aat­teessa hoitaa myös niin että nos­te­taan asum­istuet niin korkeik­si että köy­hien ei ole pakko asua halvoil­la asuinalueil­la, ja voin kuvitel­la mikä meteli tuos­ta nousisi. Pako­lais­ten keskit­tymistä tiet­ty­i­hin lähiöi­hin on viimek­si yritet­ty estää avaa­mal­la vas­taan­ot­tokeskus Punavuoreen, ja tämäkin on kuulem­ma väärin. Luo­jan kiitos etten ole minkään sortin päättäjä.

    Mut­ta jos olisin, niin läh­esty­isin asi­aa sitä kaut­ta että hal­vat alueet on halpo­ja sik­si että ne ovat jos­sain suh­teessa huonom­pia kuin muut keskimäärin. Esimerkik­si epävi­ihty­istä julkiset alueet, pitkä etäisyy­det, huonot palve­lut esimerkik­si koulut, huonot liiken­ney­htey­det. Kor­jaa noi­ta, esimerkik­si resurssoi koulua, tästäkin tosin valite­taan. Rahaa voi ottaa keskus­tan kehit­tämis­es­tä johon sat­staan suh­teessa vähän liikaakin. Kun alue paran­tuu niin hin­nat läh­estyy keski­ta­soa jol­lain kur­ju­u­den kasaan­tu­mi­nen vähentyy.

  87. Met­ti­nen, kiitos seli­tyk­ses­tä. Ihan järkeenkäypää.

    Olisiko­han se huono idea perus­taa vaik­ka joku kielik­oulu­tuskeskus tuol­la paletille? Eli siis sem­moinen insti­tuu­tio mis­tä oikeas­ta löy­tyy opet­ta­jia mille tahansa kielelle. Tuol­laiselle palvelulle voisi olla kysyn­tää jo ihan kan­sain­välis­es­tikin. On sitä hul­lu­umpiki­in asioi­hin kaupun­git erikois­tuneet kuin kieltenopetukseen.

  88. Eli­na: “Islamin opetuk­sen suh­teen on sama tilanne, mikä onkin herät­tänyt keskustelua ope­tus­toimen sisäl­lä tun­tien todel­lis­es­ta sisäl­löstä. On pal­jas­tunut paljon täysin suo­ma­laiselle koul­ulle sopi­mat­to­mia puhei­ta ja käytänteitä.”

    Niin että kouluis­sakin jos­sain määrin ymmär­retään maan tapa ja että sitä olisi hyvä noudattaa.

  89. Vas­taus Saar­alle kulttuurista,

    Kult­tuuria arvioitaes­sa olisi hyvä pyrk­iä erot­ta­maan mieliku­vat todel­lisu­ud­es­ta. Tuskin toista islami­laisen kult­tuurin ilmiötä on yhtä paljoa roman­ti­soitu ja nos­tet­tu posi­ti­ivis­es­ti esille kuin Ramada­nia. Esille nou­se­vat mieliku­vat nöyryy­destä, pidät­tymis­es­tä, yhteisöl­lisyy­destä, mietiskelystä, rauhoit­tumis­es­ta. Mon­esti vih­jataan, että täl­lais­es­ta voitaisi­in län­nessäkin ottaa oppia.
    Tosi­asi­as­sa Ramadan on älyt­tömyys. Syömät­tömyys ja juo­mat­to­muus val­oisaan aikaan aiheut­taa pait­si todel­lisia ter­veysriske­jä mm. dia­beetikoille, niin yleisem­min väsymys­tä, jak­samat­to­muut­ta ja ärtyneisyyt­tä. Päivän mit­taan ker­tynyt­tä ener­giava­jet­ta kom­pen­soidaan ahmi­mal­la auringon las­ket­tua. Seu­rauk­se­na suolen tukkeu­tu­mista, peräpukamia, nukah­tamis­vaivo­ja. Ruoan­su­la­tus­lääkkei­den, ulostus­lääkkei­den ja unilääkkei­den menek­ki kas­vaa Ramadanin aikana.
    Kuukausi on ihmiske­holle luon­no­ton henk­i­nen ja fyysi­nen rääk­ki. Ramadan toki voidaan roman­ti­soi­da merk­i­tyk­sekkääk­si ja asianomaiset mus­lim­it mon­et itse var­masti koke­vat sen mielekkääk­si. Tämä johtuen siihen joko pro­jisoitu­jen (län­si­mainen ihail­i­ja) tai asso­sioitu­vien ja sosial­isoitu­vien (mus­lim­it) tun­tei­den takia.

    Vas­taavia esimerkke­jä on luke­mat­to­mia. Intialaisen uskon­nol­lisen mys­ti­ikan ihailu, joka ei niiden haju­jen, värien ja muun eksoti­ikan takaa ole jär­jel­lis­es­ti arvioitu­na koti­maiselle astrologille soit­tamista kum­mem­paa, eikä Gan­ge­sis­sa uimi­nen koti­paikkakun­nan jätevesial­taaseen hyp­päämistä henkisem­pää. Intialaiset vapaa-ajat­teli­jat nau­ra­vat hei­dän guru­jaan roman­ti­soiville län­si­maalaisille reppumatkaajille.

    Tuhat ihmistä ei ikinä kerään­ty­isi halaa­maan äiti-Annaa, suo­ma­laista joka julis­taisi ole­vansa rajat­toman rakkau­den jumalalli­nen reinkar­naa­tio, joka syn­tyikin hymy­illen, eikä koskaan itkenyt vau­vana. Äiti-Ammaa halataan, kos­ka hänel­lä on piste otsas­sa. Tämä on illuusio.

    Samoin kun on illu­u­sio pro­jisoi­da korkeakult­tuurik­si alku­peräiskan­so­jen alkeel­lisia kansan­taru­ja, veis­tok­sia tai kaiver­ruk­sia, jot­ka ovat tosi­asi­as­sa juuri sitä, alkeel­lisia. Ne ovat val­ta­van kult­tuurisen evoluu­tion mitan päässä Dos­to­jevskin Riivaa­jista, Rem­brandtin Yövar­tios­ta tai Sibeliuk­sen viulukonsertosta.

    Minä voin hyväksyä ajatuk­sen siitä, että monikult­tuurisu­us ja human­i­taari­nen maa­han­muut­to olisi jonkin­lainen maail­man­paran­nus­pro­jek­ti, jos se sel­l­aisek­si osa­taan jär­jel­lis­es­ti perustel­la, mut­ta tämä kuvitel­ma rikkaud­es­ta on läh­es puh­das­ta illuusiota.

    Län­si­maalaisel­la kult­tuuripi­ir­il­lä ei ole muil­ta kult­tuureil­ta juuri mitään opit­tavaa. Ne ovat pääosin aikaisem­pia kehi­tys­vai­hei­ta, eivät par­alleele­ja. Toisaal­ta län­ti­nen kult­tuurikin on vielä hyvin alhaisel­la tasol­la siihen näh­den, mitä kult­tuuri voisi olla. Emme siis suinkaan ole maini­tus­sa kehi­tys­vai­hei­den kulus­sa vielä lähellekään mitään kuviteltavia lakip­is­teitä. Se monikult­tuurisu­us, kult­tuurin rikkaus, mon­i­nais­tu­va kult­tuurisu­us, jota itse kaipaan tai uskon kaipaa­vani, on futu­urista, uud­is­tu­vaa. Kult­tuuria, jota ei ole vielä ole­mas­sa, joka toiv­ot­tavasti kyetään luomaan.

    Vas­tus­tan monikult­tuurisu­ut­ta sen nykyisessä merk­i­tyk­sessä kult­tuurise­na pro­jek­ti­na juuri sik­si, että se kat­soo ihaillen taak­sepäin prim­i­ti­ivisen illu­u­sioon, syn­nyt­täen todel­lisu­udessaan dekadenssia ja rappeut­tavia kon­flik­te­ja, kun toiv­o­tun kat­sesu­un­nan pitäisi olla päin­vas­taisen. Kult­tuurin edis­tyk­sen ihanteen elvyttämisen.

  90. az:

    Tosi­asi­as­sa Ramadan on älyttömyys.

    öööö… Onko sulle tul­lut mieleen, että sil­lä saat­taa olla joku funk­tio sen lisäk­si, että paas­to­taan päiväl­lä ja syödään yöllä?

    Intialaisen uskon­nol­lisen mys­ti­ikan ihailu, joka ei niiden haju­jen, värien ja muun eksoti­ikan takaa ole jär­jel­lis­es­ti arvioitu­na koti­maiselle astrologille soit­tamista kum­mem­paa, eikä Gan­ge­sis­sa uimi­nen koti­paikkakun­nan jätevesial­taaseen hyp­päämistä henkisempää. 

    No luuletko, että ne jot­ka halaa sitä Ammaa tai ui Gna­ge­sis­sa ajat­telee asi­aa “jär­jel­lä”?

    Mitä ihmeen väliä sil­lä on, mitä joku uskon­non vas­tus­ta­ja ajat­telee näistä jutu­ista? Eihän ne oo niitä har­joit­ta­mas­sakaan. Olen­naista on se, miten ne har­joit­ta­jat kokee nämä rit­u­aalit ja mikä funk­tio niil­lä on.

  91. Art­turi, sil­lä on var­masti heille merk­i­tys. Tästä ei ollut ollenkaan kysymys. Skien­tolo­gial­lakin on skien­tologille merk­i­tys. Tais­to­laisu­udel­la oli tais­to­laiselle merkitys.

    Kom­ment­ti­ni näkökul­ma ei ollut hei­dän näkökul­mansa, vaan oma näkökul­mani. Min­ulle täl­laisil­la sen enem­pää inti­amys­ti­ikalla, Ramadanil­la, kom­mu­nis­mil­la kuin skien­tolo­gial­la ei ole kult­tuuria rikas­tavaa “funk­tio­ta”.

    Kysymyk­seen “Mitä väliä on jär­jel­lä?”, on toki ole­mas­sa pohjim­mil­taan vain se sub­jek­ti­ivi­nen vas­taus, että arvostaa ratio­naalis­es­ti rak­en­tu­vaa yhteiskuntaa.

  92. Ja teille muille vihreille, Sin­nemäelle & kump­paneille, miten selitätte että Vuosaaren lukion sisään­pääsyn takaa­va kes­ki-arvo on 10–15 vuodessa pudon­nut 8,3:ta 7:än. Ovatko suo­ma­lais­teinit tyh­men­tyneet alueel­la VAI OLISIKO KOULUTUKSEN TASO LASKENUT? Koh­ta ollaan var­maan kehi­tys­maata­sol­la, opi­taan aut­tavasti luke­maan, kir­joit­ta­maan ja perus­lasku­toim­i­tuk­set, siinä sin­ulle sit­ten halpatyövoimaa. 

    Olen näh­nyt väitet­tävän että Suomen hyvät PISA-tulok­set ovat johtuneet äärim­mäisen homogeenis­es­ta oppi­la­sainek­ses­ta, joka on tek­stitet­tyjä TV-ohjelmia kat­so­ma­l­la oppin­ut luke­maan ja samal­la pas­sivis­es­ti oppin­ut vähän englan­tia ja ruot­si­akin. Siinä opet­ta­jien todeliset taidot pun­ni­taan sit­ten kun oppi­la­saines onkin yhtä kir­javaa kuin PISA-kilpailijamaissa.

    Han­kala yhtälö. Kieli- ja muut taidot­tomat tarvit­si­si­vat oman tehok­oulu­tuk­sen­sa jol­la he saa­vat pop­u­laa kiin­ni ennen kuin liit­tyvät pääjoukon mukaan inte­groi­tu­maan. Sil­lä on kus­tan­nuk­sen­sa, mut­ta se on kus­tan­nus joka tämän­tyyp­pis­es­tä maa­han­muu­tos­ta joudu­taan joka tapauk­ses­sa mak­samaan, jos ei lisäopetuk­sen muo­dos­sa niin sit­ten kus­tan­nuk­se­na tai hait­tana jos­sain muualla.

    1. Tuo Vuosaaren lukion epä­su­o­sio ei ker­ro mitään perusk­oulun oppimis­tu­lok­sista vaan siitä, että vuosaare­laisetkaan eivät hakeudu omaan lukioon­sa. Mik­si näin on, sitä voidaan kysyä. Olen kir­joit­tanut postauk­sen siitäkin, onko tämä lukioiden erikois­tu­mi­nen hyvi­in ja huonoi­hin oppi­laisi­in hyvä asia.
      Sinän­sä pidän ulko­maalais­poli­ti­ikan pahim­pana kipupis­teenä riskiä, että van­hem­mat koke­vat maa­han­muut­to­val­taisil­la alueil­la perusk­oulun tason — oikein tai väärin — laskeneeksi.

  93. az: “Vas­taus Saar­alle kulttuurista,
    Kult­tuuria arvioitaes­sa olisi hyvä pyrk­iä erot­ta­maan mieliku­vat todel­lisu­ud­es­ta. Tuskin toista islami­laisen kult­tuurin ilmiötä on yhtä paljoa roman­ti­soitu ja nos­tet­tu posi­ti­ivis­es­ti esille kuin Ramada­nia… jne.”

    No mitä siitä sit­ten? Jos joku halu­aa viet­tää Ramada­nia, pääsiäistä, hanukkaa tms. niin mitä se jollekin #¤&§$:n az:lle kuuluu?
    Suomes­sa tähän paljon par­jat­tuun maan tapaan kuu­luu uskonnonvapaus.

  94. … niin, ja nämä ns. prim­i­ti­iviset kult­tuu­rit ovat oikeasti varsin pitkälle kehit­tyneitä — se, että niitä kaik­ki eivät ymmär­rä, kuu­luu myös meikäläiseen ns. korkeakulttuuriin.

  95. az:

    Kom­ment­ti­ni näkökul­ma ei ollut hei­dän näkökul­mansa, vaan oma näkökulmani.

    No mitä sun näkökul­mal­la nyt on väliä? Et kai kukaan oo pakot­ta­mas­sa sin­ua nou­dat­ta­maan Ramada­nia tai edes ihaile­maan sitä? Kai sä nyt voit antaa ihmisille vapau­den ihail­la sitä tai har­joit­taa Ramada­nia, vaik­ka et itse siitä hyö­ty­isi mitään? Tai siis mun mielestä jos se vaivaa sua niin paljon, että joku vietää Ramada­nia, niin vika on sinus­sa, ei siinä joka viet­tää Ramadania.

    (Tää on mun mielestä vähän sama asia, kun valit­tais siitä, että ihmisil­lä on huono musi­ikki­maku ja vaatis toimia huonon musi­ikki­maun kieltämiseks, että itse kokee niin paljon mieli­pa­haa pelkästä tiedos­ta, että muut ei tajuu hyvän musi­ikin päälle.)

    arvostaa ratio­naalis­es­ti rak­en­tu­vaa yhteiskuntaa.

    No niin. Yhteiskun­nas­sa voi tapah­tua aika paljon asioi­ta, jot­ka ei olis ratio­naal­isia sin­un tekem­inä, mut­ta ne ovat silti täysin ratio­naal­isia niiden tek­i­jöille. Esim. par­turis­sakäyn­ti on täysin ratio­naal­ista niille joil­la on tukkaa ja hyvin epära­tionaal­ista täysin kaljuille. Tästä ei voi päätel­lä, että ratio­naalises­sa yhteiskun­nas­sa ei sais olla partureita.

  96. Raimo K, edelleen sin­ullekin, yritä nähdä ero seu­raavien välillä:

    a) Kult­tuurin Y oikeus har­joit­taa kulttuuriaan
    b) Vas­taan­ot­ta­van kult­tuurin X sub­jek­tien näke­mys kult­tuurin Y kult­tuuria X rikas­tavas­ta vaikutuksesta

    Eli: Kri­ti­ik­ki oli sitä väitet­tä vas­taan, että ulkop­uoliset kult­tuu­rit vaiku­tuk­sil­laan kohen­taisi­vat ja paran­taisi­vat vas­taan­ot­tavaa kult­tuuria ja tätä koske­vista illu­u­sioista, jot­ka on riisut­tavis­sa pro­jisoin­neis­taan siirtämäl­lä vas­taa­vat kult­tuu­rit toiseud­es­ta riisut­tui­hin kult­tuuriy­hteyk­si­in. Äiti-anna tekee äiti-ammas­ta pelkästään nau­ret­ta­van. Ymmärrätkö?

    Eivätkä prim­i­ti­iviset kult­tuu­rit ole ns. prim­i­ti­ivisiä kult­tuure­i­ta vaan prim­i­ti­ivisiä kult­tuure­i­ta. Tätä voi läh­estyä saman kult­tuurin riisumisen kaut­ta. Har­va roman­ti­soi 5000 vuo­den takaista patri­arkaal­ista, väki­val­taista ja tautista met­säläis­ten Suomea tai näkee siinä korkeakult­tuurisia arvo­ja. Prim­i­ti­ivisen illu­sion­aari­nen roman­ti­soin­ti ja korot­ta­mi­nen edel­lyt­tää aina “toisen” pro­jisoin­nin objektiksi.

  97. niin, ja nämä ns. prim­i­ti­iviset kult­tuu­rit ovat oikeasti varsin pitkälle kehit­tyneitä – se, että niitä kaik­ki eivät ymmär­rä, kuu­luu myös meikäläiseen ns. korkeakult­tuuri­in.

    Evoluu­ti­ol­la ei ole mitään suun­taa, ei myöskään kult­tuurievoluu­ti­ol­la. Ei ole mitään viivaa, jota pitkin jokin kult­tuuri on “pitkälle kehit­tynyt” ja jokin toinen ei. On toki mittare­i­ta, esimerkik­si teknolo­gian kehit­tyneisyyt­tä voidaan mita­ta sil­lä, mitä voidaan tehdä, kuin­ka pienel­lä ener­gial­la ja vähillä raa­ka-aineil­la jne, siinä, kuin­ka paljon vil­jelyalaa tarvi­taan, paljonko lap­sia kuolee ennen kouluikää, paljonko ihmisiä tapetaan, kär­sitään taudeista jne. 

    Näi­den mit­tarien kyky ker­toa “kehit­tyneisyy­destä” tms. on tietysti kiin­ni siitä, mitä kus­sakin kult­tuuris­sa arvoste­taan, mut­ta niis­sä on paljon sel­l­aista, mitä arvoste­taan kaikissa kult­tuureis­sa. (paljon toki sel­l­aista, mitä ei juuri jaeta)

    Valitet­tavasti näille “ymmärtäjille” ja muillekin, kaik­ki arvot tai mit­tar­it näyt­tävät, että mei­dän prim­i­ti­ivi­nen met­säläiskult­tuurimme nyt sat­tuu ole­maan juuri sil­lä nimeno­maisel­la mit­tar­il­la parempi. 

    Itse olen kult­tuurirel­a­tivisti, eli uskon, että nämä mit­tar­it ovat nyt vain mei­dän — siis näin rohke­nen puhua kaikkien län­si­maid­en asukkaiden nimis­sä(*) — mielestämme hyviä ja että niistä saa ihan vapaasti olla eri mieltä. Jostain syys­tä kuitenkin har­va lop­pu­jen lopuk­si on. 

    (*) Myön­nän toki mielu­usti, että kaik­ki eivät näitä mittare­i­ta jaa. Ped­ofi­ilipuolueen kan­nat­ta­jat — mis­sä maas­sa se nyt olikaan — eivät esimerkik­si var­maan jaa las­ten­suo­jelun kri­teere­itä, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät jaa tätä lap­sikuolleisu­u­den alhaisu­u­den arvos­tus­ta jne. Käytän kuitenkin “me”-sanaa tässä yhtey­dessä siihen asti, kun voitte osoit­taa jonkun, joka pitää nyky­istä lap­sikuolleisu­u­den tai luku­taito­pros­entin tasoa liian matalana.

  98. az: No san­o­taan nyt sit näin, että jos ihmis­ten valin­nan­mah­dol­lisu­udet kas­vaa, niin se on mun mielestä syn­onyy­mi kult­tuurin rikas­tu­miselle tässä kon­tek­stis­sa. Eli siis suo­ma­lainen kult­tuuri rikas­tuu, jos suo­ma­laiset jot­ka ei ennen voineet hala­ta Ammaa voivat niin tehdä. (Tai viet­tää Ramada­nia tai mitä ikinä.)

    Niiden jot­ka ei tykkää siitä, että suo­ma­laiset voi tehdä näitä jut­tu­ja pitää vaan kestää. Ei niil­lä oo mitään oikeut­ta monop­o­lisoi­da kult­tuuria itselleen. (Tyyli­in suo­ma­lainen kult­tuuri on ratio­naal­ista, Ramadan ei oo ratio­naal­ista, suo­ma­laiset ei saa vietää Ramada­nia.) Suo­ma­lainen kult­tuuri on sitä mitä suo­ma­laiset tekee.

  99. Tiedemies:

    Itse olen kult­tuurirel­a­tivisti, eli uskon, että nämä mit­tar­it ovat nyt vain mei­dän – siis näin rohke­nen puhua kaikkien län­si­maid­en asukkaiden nimis­sä(*) – mielestämme hyviä ja että niistä saa ihan vapaasti olla eri mieltä. Jostain syys­tä kuitenkin har­va lop­pu­jen lopuk­si on.

    En usko että oikeasti olet sil­lä kan­nal­la, että kaik­ki, esimerkik­si tyt­tölas­ten silpomi­nen, on ok siel­lä mis­sä se kuu­luu kulttuuriin.

    Väitän sin­un tarkasti ottaen tarkoit­ta­van, että ymmär­rät sen, että jos­sakin kult­tuuris­sa kas­vanut henkilö ei pahek­su kult­tuuri­in­sa kuu­lu­via asioi­ta, mut­ta silti itse pahek­sut joitakin muiden kult­tuurien omi­naisuuk­sia sil­lä tavoin, että et sal­lisi niitä omas­sa yhteisössäsi ja halu­aisit kar­sia ne sieltäkin, mis­sä niitä nou­date­taan.

    Onko näin suh­tau­tu­vaa henkilöä nimitet­tävä kult­tuuri­ra­sis­tik­si? Entä jos suh­tau­tu­misel­la ei ole mitään yhteyt­tä kult­tuur­in­har­ras­ta­jien etniseen taus­taan, ns. rotuun?

  100. ‘Suo­ma­lainen kult­tuuri on sitä mitä suo­ma­laiset tekee.’ (Art­turi)
    Suo­ma­laisil­la on kiis­ta­ton oikeus dis­sa­ta suo­ma­laista kult­tuuria. Sekin on valinta.

  101. Art­turille vielä,

    Vai­hde­taan näkökul­maa. Oma ihanteeni län­si­maisen kult­tuurin “rikas­tu­mis­es­ta” (rupean inhoa­maan tätä sanaa) seu­raavien 60–70 vuo­den aikana, jot­ka toivon vielä eläväni, sisältää visioi­ta tau­tien voit­tamis­es­ta, yhteiskun­nan tur­val­lisu­u­den lisään­tymis­es­tä, luon­toar­vo­jen suo­jelemis­es­ta, kom­mu­nikati­ivisen kult­tuurin (ks. esim. Haber­mas) vahvis­tu­mis­es­ta, vir­tu­aal­i­todel­lisuuk­sista joi­ta voimme tuskin vielä edes kuvitel­la, 3D-inter­netistä, eläin­ten oikeuk­sien paran­tu­mis­es­ta, in vit­ro lihas­ta, tur­val­lisem­mista uusia maail­mo­ja avaav­ista syn­teet­ti­sistä päi­hteistä, ensim­mäi­sistä tran­shu­man­is­ti­sista aske­lista elin­iän piden­tymistä ja “ihmisen ylit­tämistä” kohden, kun­ni­an­hi­moi­sista pro­jek­teista aurinkokun­nan tutkimisek­si, koulu­jär­jestelmästä joka pain­ot­taisi ymmär­rystä, yksilön­va­pau­den suvait­semisen lisään­tymis­es­tä, eri­lai­sista todel­lisu­us­sim­u­laa­tioista, kaupunkien puh­taas­ta hen­gi­tysil­mas­ta, keskus­to­jen lev­eistä käve­lykaduista, 30 tun­nin työvi­ikoista, automaa­tios­ta, roboti­ikas­ta, jonkin­laisen transsendenssin palu­us­ta län­si­maiseen ihmiskäsi­tyk­seen, joka ei enää hei­jas­tu­isi jumalkäsi­tyk­ses­tä, vaan mei­dän omas­ta uskostamme kehit­tyä ihmis­inä ja ylit­tää lop­ul­ta oma prim­i­ti­ivisyytemme. “Man is a rope, tied between…

    Ainakaan omas­sa visios­sani halat­ta­vat, juma­lik­si itseään väit­tävät astrolog­it tai muinaisen aavikko­rosvon opinkap­paleet eivät ase­tu kovin korkealle edis­tyk­sen asteikolla.

    Valin­nan­va­pau­den väit­tämi­nen itseis­ar­vois­es­ti rikas­tu­misek­si on mielestäni täysin mielivaltaista.

  102. “No mitä sun näkökul­mal­la nyt on väliä? Et kai kukaan oo pakot­ta­mas­sa sin­ua nou­dat­ta­maan Ramada­nia tai edes ihaile­maan sitä? Kai sä nyt voit antaa ihmisille vapau­den ihail­la sitä tai har­joit­taa Ramadania”

    Islami­laisu­us, juu­ta­laisu­us ja kristi­nusko ovat samaa juur­ta ja paas­to kuu­luu näi­hin kaikki­in uskontoihin.Ramadan on myös paas­ton aika .His­to­ri­al­li­sista syistä paas­tot ovat eri­laisia eri mais­sa ja uskonnoissa.

    Ja myöskin kalen­ter­it ja ajan­lasku ovat sidok­sis­sa uskon­toon, joten ne ajoit­tuvat eri tavalla 

    Niin­pä esim Male­si­as­sa viet­ti­in neljää uut­ta vuot­ta eikä sitä pide­tä siel­lä suure­na ihmeenä.

    Latvi­as­sa taas joulu kat­toi luter­i­lais­ten ja ortodok­sien joulun ajan joten joul­u­lo­maa oli yleen­sä liki kuukausi 

    Juu­ta­laisu­us ja islami­laisu­us ovat itse asi­as­sa hyvin lähel­lä toisi­aan ‚joten erot ovat lähin­nä saman­laista kuin lahko­lais­ten erot kristunuskossa
    Esim juu­ta­laisetkan eivät syö sian lihaa tai kosher- ja halal-ruo­ka ovat läh­es ident­tisiä etc.

    Kult­tuurien juuret ovat kuitenkin paljon yht­enäisem­piä kuin kuvittelemmekaan

  103. Län­si­maalaisel­la kult­tuuripi­ir­il­lä ei ole muil­ta kult­tuureil­ta juuri mitään opit­tavaa. Ne ovat pääosin aikaisem­pia kehi­tys­vai­hei­ta, eivät par­alleele­ja. Toisaal­ta län­ti­nen kult­tuurikin on vielä hyvin alhaisel­la tasol­la siihen näh­den, mitä kult­tuuri voisi olla. Emme siis suinkaan ole maini­tus­sa kehi­tys­vai­hei­den kulus­sa vielä lähellekään mitään kuviteltavia lakip­is­teitä. Se monikult­tuurisu­us, kult­tuurin rikkaus, mon­i­nais­tu­va kult­tuurisu­us, jota itse kaipaan tai uskon kaipaa­vani, on futu­urista, uud­is­tu­vaa. Kult­tuuria, jota ei ole vielä ole­mas­sa, joka toiv­ot­tavasti kyetään luomaan.

    Hyvä, että otit asian puheek­si. Saa­toin ilmaista itseäni epäselvästi.

    En ole sitä mieltä, että mei­dän tulisi opetel­la halaa­maan äiti Ammaa tai uimaan Gan­ge­sis­sa. Tai viet­tää Ramada­nia tai omia mitään muu­takaan yksit­täistä vier­aan kult­tuurin piir­ret­tä. Se, että automaat­tis­es­ti tulk­it­sit sanomani noin, on kuitenkin minus­ta merk­ki siitä, että kult­tuuris­tamme puut­tuu sel­l­aista ymmär­rystä ja osaamista, mis­tä tosi­asi­as­sa puhuin.

    Yritän sel­ven­tää. Olemme samaa mieltä siitä, että län­si­mainen kult­tuurimme ei ole kehi­tyk­sen­sä lakip­is­teessä, vaan paran­net­tavaa on. Niinikään jaamme käsi­tyk­sen, jon­ka mukaan paran­tamiseen ei riitä muiden, jo ole­mas­saole­vien piirtei­den kopi­oimi­nen, vaan se vaatii kokon­aan uuden tiedon/sisällön syn­tymistä. Uuden aikaansaami­nen siinä kehi­tyk­sen vai­heessa, mis­sä län­si­maat täl­lä het­kel­lä ovat (jälki­te­ol­lis­tu­mi­nen, infor­maa­tioy­hteiskun­ta), edel­lyt­tää luo­van ajat­telun ja luovien pros­essien kehit­tymistä. Tätä meil­lä ei vielä ole kovin hyvin omak­sut­tu. Kult­tuuris­samme on paljon piirteitä, jot­ka estävät tai ainakaan eivät edis­tä näi­den pros­essien syn­tymistä ja toimintaa.

    Luovu­us ei ole pelkästään syn­nyin­lah­ja, vaan luovia pros­esse­ja voi myös oppia käyn­nistämään, ylläpitämään ja hal­lit­se­maan. Luo­va pros­es­si on erään­laista tutkimus­matkailua: siinä matkuste­taan vier­aalle, aiem­min tutki­mat­toma­lle maaperälle ja kat­so­taan löy­ty­isikö sieltä jotakin arvokas­ta. Uuden ja vier­aan jär­jestelmälli­nen ja pitkään jatku­va kohtaami­nen on kuitenkin ihmiselle luon­tais­es­ti pelot­ta­va ja ahdis­ta­va tila (tämä ilme­nee niin luo­van pros­essin ahdis­tavuute­na kuin myös vaikka­pa soma­lialaisen henkilön kohtaamisen ahdis­tavuute­na). Tämä pelko tulisi oppia voit­ta­maan, jot­ta perusedel­ly­tyk­set pros­essin syn­tymiselle ja jatku­miselle oli­si­vat olemassa.

    Tuol­laista prim­i­ti­ivisen tason pelkoa on vaikea oppia voit­ta­maan, ellei joudu sään­nöl­lis­es­ti tilanteisi­in, jois­sa niin on pakko tehdä. Se on taito, joka vaatii kehit­tämistä; pelkkä infor­maa­tio asi­aa koskien ei riitä. Mm. tästä syys­tä yhteiskun­ta, jos­sa on suuri diver­si­teet­ti, eli paljon toi­sis­taan poikkeav­ia ele­ment­te­jä ja “vier­aut­ta”, tuot­taa tehokkaam­min luo­vaa osaamista. Diver­si­teet­ti on oppimisen kannal­ta tärkeää, ja lisäk­si se on tärkeää lähde­ma­te­ri­aali­na. Mitä enem­män ja mitä vai­htel­e­vam­paa mate­ri­aalia ihmisel­lä on ali­ta­jun­nas­saan (ja mitä moni­ais­timel­lisem­min tämä mate­ri­aali on han­kit­tu), sitä laa­jem­paa infor­maa­tion kokon­aisu­ut­ta hänen aivon­sa hyö­dyn­tävät luo­vas­sa pros­es­sis­sa, ja sitä parem­mat mah­dol­lisu­udet hänel­lä on löytää “tutkimus­matkallaan” jotakin todel­la uut­ta ja samal­la todel­la arvokasta.

    Tästä syys­tä mei­dän ei tule sulkea rajo­jamme vierail­ta kult­tuureil­ta (niiltä osin kuin ne eivät loukkaa lake­jamme). Väitän, että sulkeu­tu­mis­es­ta seu­raa vääjäämät­tä kult­tuurimme (hidas) taan­tu­mi­nen tai vähin­täänkin se, että seu­raa­va kehi­tyk­sen aste jää meiltä saavuttamatta.

    Yhteen­ve­t­ona: en tarkoi­ta että kult­tuurimme pitäisi kopi­oi­da muil­ta kult­tuureil­ta, vaan että tarvit­semme mui­ta oman kasvumme polttoaineeksi.

  104. Oho, viit­taus kir­joit­ta­jaan uno­h­tui. Äskeisessä lainasin nim­imerk­ki az:n tekstiä.

  105. Saara,

    Saa­nen vas­tauk­sek­si laina­ta otteen Ryszard Kapus­cin­skil­ta, edes­men­neeltä puo­lalaiselta jour­nal­is­til­ta, runoil­i­jal­ta ja val­oku­vaa­jal­ta, jota esimerkik­si Salman Rushdie on kehunut tuhan­nen tavanomaisen raa­pusteli­jan arvoisek­si Kapus­cin­skin tiedon ja taiteen yhdis­tävässä tavas­sa kuva­ta maail­maa. Kapus­cin­skia kiin­nos­ti eksoot­ti­nen, eri­lainen, luo­va, hän matkusti läh­es puolen vuo­sisadan aikana val­tavasti maail­mal­la, eri­tyis­es­ti Afrikas­sa. Kapus­cin­s­ki kuvasi itseään totea­muk­sel­la, että hän­tä innos­ti kom­mu­nikoi­da ihmisille, jot­ka ovat vielä tarpeek­si nuo­ria ole­maan uteliaita. 

    Näin hän kär­jistäen tiivisti pitkän taiteel­lisen, jour­nal­is­tisen ja filosofisen matkansa tun­to­ja teok­ses­saan The Shad­ow of the Sun, jon­ka hän kir­joit­ti 70-vuo­den iässä:

    The strength of Europe and it’s cul­ture, in con­trast to oth­er cul­tures, lies in its bent for crit­i­cism, above all, self crit­i­cism- in its art of analy­sis and enquiry, in its end­less seek­ing, in its rest­less­ness. The Euro­pean mind recog­nis­es that it has lim­i­ta­tions, accepts its imper­fec­tion, and is scep­ti­cal, doubt­ful, ques­tion­ing. Oth­er cul­tures do not have this crit­i­cal spir­it. More- they are inclined to pride, to think­ing that all that belongs to them is per­fect; they are, in short, uncrit­i­cal in rela­tion to themselves.

    They lay the blame for all that is evil on oth­ers, on oth­er forces (con­spir­a­cies, agents, for­eign dom­i­na­tion of one sort or anoth­er). They con­sid­er all crit­i­cism to be a malev­o­lent attack, a sign of dis­crim­i­na­tion, racism etc. Rep­re­sen­ta­tives of these cul­tures treat crit­i­cism as a per­son­al insult, as a delib­er­ate attempt to humil­i­ate them, as a form of sadism even. If you tell them that the city is dirty, they treat it as if you said they were dirty them­selves, had dirty ears, or dirty nails. Instead of being self crit­i­cal, they are full of count­less grudges, com­plex­es, envies, peeves, manias.

    The effect of all this is that they are cul­tur­al­ly, per­ma­nent­ly, struc­tural­ly inca­pable of progress, inca­pable of engen­der­ing with­in them­selves the will to trans­form and evolve. 

    En usko, että me itseis­ar­vois­es­ti tarvit­semme täl­laista toiseu­den kos­ke­tus­pin­taa oman yhteiskun­tamme luovu­u­den herät­telemiselle. Sen sijaan me tarvit­semme kyl­lä yhteiskun­nal­lisia kehysker­to­muk­sia inspiroimaan luovu­ut­tamme. Suomelle edelli­nen suuri täl­lainen suurten tun­tei­den kehys oli itsenäisyytemme syn­tyvuodet, kansal­lis­es­ta heräämis­es­tä 1900-luvun suuri­in koet­tele­muk­si­in. Tuo­hon aikakau­teen mah­tu­vat useim­mat merkit­tävät suo­ma­laiset taiteil­i­jat. Nykyisessä aikakaudessamme ei ole suur­ta ker­to­mus­ta inspiroimas­sa meitä, lähin­nä eri­laisia halpo­ja korvikkei­ta, joten elämme yhä enenevästi big broth­er kult­tuuria ja toisaal­ta rappeu­tu­vaa mod­er­nia, joka ei välinei­den­sä (mm. inter­net) kehit­tymis­es­tä huoli­mat­ta enää tun­nu löytävän juuri muu­ta kuin oman itsetarkoituksensa.

    Tähän viit­tasin ylem­pänä toiveel­la transsendenssin, yksilöä suurem­man palu­us­ta yhteiskun­nal­liseen kehyk­seemme. On vaikea sanoa, mikä täl­lainen ihmis­ten kiin­nos­tus­ta ja merk­i­tyk­sen kokemista foku­soi­va nimit­täjä voisi olla. Uskon, että ihmisil­lä on yleis­es­ti täl­laiseen kaipu­u­ta, ja taipumus­ta etsiä kohtei­ta tälle kaipu­ulleen, itseämme suurem­man merk­i­tyk­sen kokemiselle. Var­masti se myös selit­tää joukkoli­ikkeitä niin hyvässä kuin pahas­sakin. Mut­ta en usko, että se on juurikaan löy­tymässä meille näistä Kapus­cin­skin kyynis­es­ti kuvaamista kult­tuuripi­ireistä, tai merkit­tävästi edes niiden avul­la. Korkein­taan yhteenso­vit­ta­mat­to­muu­den syn­nyt­tämästä syvenevästä kri­i­sistä ja kon­flik­tista, mut­ta en usko, että kovin moni sitä toivoo.

  106. En usko että oikeasti olet sil­lä kan­nal­la, että kaik­ki, esimerkik­si tyt­tölas­ten silpomi­nen, on ok siel­lä mis­sä se kuu­luu kulttuuriin.

    En minä sel­l­aista väit­tänytkään. Se, että tyt­tölas­ten silpomi­nen ei ole ok, on mei­dän kult­tuuris­samme hyvin tärkeää. On aivan täysin ilmeistä, ettei näin ole kaikissa muis­sa kulttuuripiireissä.

    Ei se tarkoi­ta että se on minus­ta “OK”. Mik­si tarkoit­taisi? Se, että min­un näke­myk­seni ja arvoni ovat min­un kult­tuuri­ni tuot­tei­ta, eivätkä kaik­ki niitä jaa, ei tee niistä yhtään vähem­män arvokkai­ta min­ulle.

    Myös prim­i­ti­ivisyy­den mit­tar­it ovat mei­dän kult­turimme tuot­tei­ta. Kuten sanoin, kult­tuurien kehi­tyk­sel­lä ei ole mitään “suun­taa”, so. yksi kult­tuuri ei ole “kehit­tyneem­pi” kuin toinen mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la. Aivan kuten ihmi­nen ei ole “kehit­tyneem­pi” eläin kuin vaik­ka hiiri tai rapu, mil­lään objek­ti­ivisel­la mittarilla. 

    Tämän sanomi­nen ääneen jostain syys­tä ahdis­taa kovin monia ihmisiä. Ehkä se johtuu siitä, että joku virheel­lis­es­ti käyt­tää tätä argu­ment­ti­na väit­täessään, ettei jotain saisi paheksua. 

    Tot­takai asioi­ta saa pahek­sua. Ihmiset pahek­su­vat kaiken­laisia asioi­ta, jot­ka ovat hei­dän kult­tuuris­saan pahek­sut­tavia. Me pahek­summe patri­arkaal­isia käytän­töjä, tyt­tö­jen silpomista, homosek­suaalien hirt­tämistä jne. Ainakin minä pahek­sun. Pahek­sun­ta kumpuaa mei­dän kult­tuurimme arvoista, ja siitä, että me olemme kas­va­neet niihin. Ei se tarkoi­ta, ettei meil­lä olisi “oikeut­ta” pahek­sua. Oikeus ei syn­ny mis­tään muus­ta kuin siitä, että sen ottaa.

    Min­ua eivät toiset kult­tuu­rit edes ihan kauheasti kiin­nos­ta. Useim­mat niistä ovat kokon­aisuute­na ajatellen suo­raan sanoen vas­ten­mielisiä, ihan tässäkin keskustelus­sa tulleista ilmiöistä johtuen. Mielestäni “az” on siis pääsään­töis­es­ti oikeassa. 

    Tämä asenne — san­o­taan vaik­ka raflaavasti “halvek­sun­ta” — kuitenkin hei­jas­tuu aivan päin­vas­taisel­la taval­la maa­han­muut­toasen­teisi­i­ni kuin mitä esimerkik­si ns. maa­han­muut­tokri­itikot ajat­tel­e­vat. Kos­ka pääsään­töis­es­ti ihmiset halu­a­vat muut­taa sel­l­aiseen kult­tuuripi­iri­in, jota he ainakin jos­sain määrin ihail­e­vat, on maa­han­muut­ta­jan (pois­lukien ns. oikeat pako­laiset) maa­han­tu­lo — tai ainakin sen pitäisi olla — indikaat­tori siitä, että maa­han­muut­ta­ja ihailee mei­dän kult­tuuri­amme. Siis että hän uskoo tääl­lä val­lit­se­van arvo­maail­man sopi­van omaansa parem­min kuin lähtömaan.

    Näin ei kuitenkaan usein ole, kuten voimme havai­ta eri­lai­sista ongelmista, joi­ta Euroopas­sa on esi­in­tynyt. Se tarkoit­taa, että maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on niiltä osin epäon­nis­tunut­ta. Osa kri­itikoista uskoo, että vika on geneeris­es­ti siinä, että jonkin kult­tuuripi­irin ihmiset eivät vain geneet­ti­sistä, uskon­nol­li­sista tms. syistä sovel­lu tänne. Itse en ajat­tele näin. 

    Pin­nal­lisel­la tasol­la — ruokakult­tuuri, pukeu­tu­mi­nen, juh­lat, sis­us­tus, jne. — kult­tuurien vuorovaiku­tus on mah­dol­lista ja aidosti rikas­tut­tavaa, kos­ka valin­nan­vara lisään­tyy. Itse esimerkik­si pidän useim­mista intialai­sista ruoista huo­mat­tavasti enem­män kuin läskisoosista tai Janssonin kiusauk­ses­ta. Edes radikaaleim­mat monikult­tur­is­tit eivät kuitenkaan usko, että lesken­polt­ta­mi­nen tai tyt­tösik­iöi­den abor­toin­ti on samal­la taval­la posi­ti­ivista kulttuurivaihtoa.

  107. az: “Eivätkä prim­i­ti­iviset kult­tuu­rit ole ns. prim­i­ti­ivisiä kult­tuure­i­ta vaan prim­i­ti­ivisiä kulttuureita.”

    No tämähän ei pidä paikkaansa. Kult­tuuri­antropolo­gian tun­te­muk­seni on aika pin­nal­lista, kun olen vain tavalli­nen sosi­olo­gi, mut­ta kult­tuurien tarkastelu kehit­tyneisyys-kehit­tymät­tömyys ‑ulot­tuvu­udel­la on aika perusteetonta.
    Vai onko todel­la niin, että Stock­hausen on kehit­tyneem­pi kuin Sibelius ja Jack­son Pol­lock kehit­tyneem­pi kuin prim­i­ti­ivi­nen Rembrandt?
    Roman­ti­soin­nil­la tai ihan­noin­nil­la ei ole tässä yhtey­dessä mitään tekemistä.

  108. Mielestäni Tiedemiehen mallis­sa tulee eteen sovit­tam­a­ton ristiriita. 

    Jos pitää arvokkaina asioina sanan­va­paut­ta, ihmis­ten välistä tasa-arvoa ja vaikka­pa oikeuslaitok­sen riip­pumat­to­muut­ta, niin tästä seu­raa vääjäämät­tä, että pitää niitä kult­ture­ja PAREMPINA, jois­sa nämä ovat toteu­tuneet pidem­mälle kuin niitä, jois­sa nämä eivät toteudu. 

    Arvothan ovat juuri asioiden aset­tamista hyvä-paha ‑akselille. Ei voi sanoa, että min­ul­la on nämä ja nämä arvot, mut­ta itse asi­as­sa kaik­ki on yhtä hyvää ja arvokasta.

  109. Jos pitää arvokkaina asioina sanan­va­paut­ta, ihmis­ten välistä tasa-arvoa ja vaikka­pa oikeuslaitok­sen riip­pumat­to­muut­ta, niin tästä seu­raa vääjäämät­tä, että pitää niitä kult­ture­ja PAREMPINA, jois­sa nämä ovat toteu­tuneet pidem­mälle kuin niitä, jois­sa nämä eivät toteudu.

    Tietenkin. En kai väit­tänyt mitään muu­ta? Kult­tuurien “parem­muus” on kuitenkin määriteltävis­sä vain niiden sisältä käsin, so. parem­muu­den kri­teeri on osa sitä kult­tuuria, jos­sa se parem­muus koetaan. Minä arvostan sanan­va­paut­ta, kos­ka se on osa kulttuuriamme. 

    Tietysti arvostan sitä nyt riip­pumat­ta siitä, olenko Suomes­sa, Venäjäl­lä, Kiinas­sa, vai Pohjois-Kore­as­sa. Mut­ta jos olisin syn­tynyt ja kas­vanut muual­la — esimerkik­si Kiinas­sa — saat­taisin ajatel­la toisin. 

    Ei ole mielekästä myöskään sanoa, että “kaik­ki on yhtä hyvää ja arvokas­ta”, kos­ka mitään hyvää ja arvokas­ta ei ole ole­mas­sa sen ulkop­uolel­la, mitä joku hyvänä ja arvokkaana pitää. Hyvä ja arvokas on sitä, mitä hyvyy­den ja arvokku­u­den arvioi­ja hyvänä ja arvokkaana pitää. 

    En minä sen vuok­si ylläol­e­vaa kir­joit­tanut, että olisin yrit­tänyt väit­tää, etten pitäisi — vielä vähem­män, ettei kenenkään tulisi pitää — jotain arvokkaam­pana kuin toista. Kir­joitin sen sik­si, että jos ver­tail­laan kult­tuure­i­ta toisi­in­sa, niin on hyvä tiedostaa ne lähtöko­h­dat, joista ver­tailu tehdään. Ei esimerkik­si ole mitään yleistä ja objek­ti­ivista “kehit­tyneisyy­den” mit­taria, joka olisi jotenkin ilmeinen kenelle tahansa. 

    On ole­mas­sa eri­laisia mittare­i­ta jois­sa on mieltä ja jot­ka ker­to­vat jotain infor­mati­ivista — lap­sikuolleisu­us, kuole­man­ran­gais­tuk­set, brut­tokansan­tuote, mielipi­de­van­git jne. — mut­ta se, minkä rel­e­vanssin tai “hyvyy­den” näille kukin aset­taa, on sopimuskysymys. Ei suurim­malle osalle “meistä”, kos­ka tämän blo­gin kom­men­toi­jat ovat melkein kaik­ki suo­ma­laisia. Meil­lä on väistämät­tä paljon jaet­tu­ja arvo­ja ja näkemyksiä. 

    Koet­takaa aset­tua sel­l­aisen ihmisen ase­maan, joka ei jaa niitä arvostelmia. Kuvitelkaa, että muu­tat­te maa­han, jos­sa teille annet­taisi­in käyt­töön huvi­la, oma suihkukone, jne. aivan ilmaisek­si. Ympäröivässä yhteiskun­nas­sa ihmiset kuitenkin kävi­sivät käsik­si vas­taan­tuli­joi­hin täysin estoit­ta, tai jotain muu­ta meille todel­la vieras­ta. Jokin aivan arki­nen asia olisi täysin kiel­let­tyä. Paikalliset kiis­telisivät siitä, pitäisikö teiltä kieltää alus­vaat­tei­den käyt­tämi­nen. Osa porukas­ta suh­tau­tu­isi vihamielis­es­ti — tulette sinne vain saadak­senne ajel­la suihkukoneel­la ja pelatak­senne bil­jar­dia — ja toiset kohot­taisi­vat tei­dät jonkin­laisek­si puoli­ju­malaisek­si toiseudek­si ja ihastelisi­vat tei­dän erilaisuuttanne.

    Mon­et maa­han­muut­ta­jat ovat jos­sain määrin (tietysti se on liioitel­tua) täl­laises­sa tilanteessa.

  110. Raimo K,

    En arvos­ta kovin paljoa län­si­maista aka­teemista sosi­olo­giaa, sen poli­ti­soituneisu­ut­ta ja tapaa sivu­ut­taa syn­nyn­näi­nen ihmis­lu­on­to. Allekir­joi­tan aika pitkälle Pinkerin kri­ti­ikin Blank Slates­sa, jos joku viite pitäisi maini­ta. E.O. Wilsonin tavoit­teen konsilienssista.

    Kult­tuuri­antropolo­gias­sa allekir­joit­taudun koulukun­taan, joka pitää 1900-luvun alku­peräiskan­so­jen tutkimus­ta Franz Boa­sista ja Mar­garet Meadista alka­en merkit­tävältä osin sepit­teenä. Sen sijaan arvostan kult­tuuri­antropolo­giaa, joka ei ole läht­enyt roussealai­sista tai muista ennal­ta esil­lä olleista myyteistä liik­keelle. Myyteistä riisu­tut tutkimuk­set alku­peräiskan­so­jen parista tuke­vat pes­simististä hobbe­si­laista käsi­tys­tä luon­non­ti­las­ta, käsi­tys­tä patri­arkaal­isu­u­den uni­ver­saal­i­ud­es­ta ja ihmisen luon­tais­es­ta taipumuk­ses­ta väki­val­taisu­u­teen, murhaavaan trib­al­is­mi­in ja jär­jet­tömään taikauskoisu­u­teen. Nämä antropolo­gien havain­not saa­vat tukea muinaisia luon­nonkan­so­ja koskev­as­ta arke­ol­o­gis­es­ta tutkimuk­ses­ta, sekä mm. evoluu­tiop­sykolo­gias­ta. Evoluu­tiop­sykolo­gia saa vuorostaan hyvin vah­vaa tukea geneet­ti­sistä käyt­täy­tymisti­eteistä, ja nämä nivoutu­vat vah­vak­si poikki­te­o­reet­tisek­si kokon­aisu­udek­si ihmisluonnosta.
    Näistä lähtöko­hdista, paljon vahvem­min perustel­lun empiri­an tukem­i­na, näkymä ihmiskun­nan kehi­tyk­ses­tä kään­tyy pitkälti päin­vas­taisek­si roussealaiseen näh­den. Syn­nyn­näi­nen ihmis­lu­on­to on täyn­nä bru­taal­i­ut­ta. Yksilön­va­paud­es­ta ja yksilön koske­mat­to­muud­es­ta lähtevä sivistys on näi­den bru­taalien taipumusten voittamista. 

    His­to­ri­an lukem­i­nen osoit­taa kuin­ka vaikea, tavat­toman pitkä ja tuskainen tämä taival on, ja kuin­ka poikkeuk­selli­nen nykyi­nen län­si­mainen kult­tuuri on. Ain­oa kult­tuuripi­iri, jos­sa yksilön­va­paudet ja yksilön koske­mat­to­muus ovat lähellekään tässä mitas­sa toteu­tuneet. Ain­oa. Comprende?

  111. Az, yritän tiivistää sanomasi: Se, että vieraiden kult­tuurien edus­ta­jien voidaan olet­taa ole­van meitä vähem­män kykeneviä itsekri­ti­ikki­in, perustelee sen että me emme tule hyö­tymään kos­ke­tuk­sista hei­dän kult­tuurei­hin­sa. Ymmärsinkö oikein? Vai tarkoititko ennem­min: Vaik­ka hyö­ty­isimme kos­ke­tuk­sista vieraisi­in kult­tuurei­hin, hyö­ty ei toden­näköis­es­ti ylitä niitä hait­to­ja, joi­ta hei­dän olete­tus­ta itsekri­ti­ikit­tömyy­destään seu­raa?

    Niin tai näin, puhumme tois­temme ohi. Sinä tun­nut pohti­van, onko muis­sa kult­tuureis­sa mitään, mitä mei­dän kan­nat­taisi kopi­oi­da omaamme. Minä en puhu kopi­oin­nista vaan luovu­ud­es­ta, joka on kopi­oin­nin erään­lainen vas­tako­h­ta. Olen käyt­tänyt usei­ta vuosia elämästäni luo­van ajat­telun pää­toimiseen opet­telemiseen. Kos­ka Suomes­sa ei vielä ymmär­retä sen ole­van asia jon­ka voi oppia (ja siis myös opet­taa), ja kos­ka en itse ole lähtöko­htais­es­ti osan­nut sitä, oppimiseni on tapah­tunut yri­tyk­sen ja ere­hdyk­sen kaut­ta ja muiden kanssa keskustele­mal­la, joten tiedän koke­muk­ses­ta mikä siinä aut­taa ja mikä sitä hait­taa. Vai­htel­e­va ympäristö ja koke­muk­set out­oud­es­ta ovat olen­naisia tässä oppimis­pros­es­sis­sa, ja jos ympäristössä esi­in­tyvän (itse)kritiikin määrä jotenkin kor­reloi sen onnis­tu­miseen, niin kään­teis­es­ti. Liika kri­it­tisyys ram­paut­taa ja ehkäisee luo­vaa ajat­telua. Hyö­tyä siitä on vas­ta luo­van inno­vaa­tion jalostamisvaiheessa.

    Tähän asti maamme har­vat luovien alo­jen ammat­ti­laiset ovat han­kki­neet polt­toaineen pros­es­si­in­sa matkus­ta­mal­la paljon (mon­et parhaista myös jäävät sille tielleen, kos­ka Suo­mi koetaan ahdis­ta­vana ja luovu­ut­ta tap­pa­vana ympäristönä). Lähi­t­ule­vaisu­udessa, kun suorit­ta­van työn siir­tymi­nen hal­van kus­tan­nus­ta­son mai­hin kiihtyy, luo­van ajat­telun oppimis­es­ta tulee meille olen­nainen selviy­tymiskeino yhteiskun­nal­lises­sa mit­takaavas­sa. Mut­ta kokon­aista yhteiskun­taa ei voi saa­da oppi­maan asi­aa niin, että kaik­ki käyvät koko ajan ulko­mail­la. Tarvi­taan kollek­ti­ivista kehit­tymistä sii­inä ympäristössä, mis­sä ihmiset asu­vat ja työskentelevät.

  112. az:

    Syn­nyn­näi­nen ihmis­lu­on­to on täyn­nä bru­taal­i­ut­ta. Yksilön­va­paud­es­ta ja yksilön koske­mat­to­muud­es­ta lähtevä sivistys on näi­den bru­taalien taipumusten voittamista.

    Allekir­joi­tan, ja lisään että mei­dän osaltamme seu­raa­va kehi­tys­vai­he täl­lä tiel­lä olisi kyky elää rauhanomais­es­ti yhdessä myös bru­taal­im­mil­la asteil­la ole­vien kult­tuurien edus­ta­jien kanssa. Kyken­emme tähän lastemme kohdal­la, kos­ka rakas­tamme heitä. Voisimme kyetä siihen myös zim­bab­ve­lais­ten äärimus­lim­ien kohdal­la (tiet­tyyn määrään asti), jos onnis­tu­isimme ylit­tämään sen prim­i­ti­ivisen ja bru­taalin vas­tus­tus­reak­tion, jon­ka he meis­sä herät­tävät. (Dis­claimer var­muu­den vuok­si: tämä ei sit­ten tarkoi­ta, että tyt­tö­jen ympärileikkauk­set tulisi sallia.)

    Siinä on min­un mielestäni yksi kult­tuurimme tärkeim­mistä kehi­tys­te­htävistä lähi­t­ule­vaisu­udessa. Help­poa­han se ei ole, kuten ei vanhemmuuskaan.

  113. az:

    Ainakaan omas­sa visios­sani halat­ta­vat, juma­lik­si itseään väit­tävät astrolog­it tai muinaisen aavikko­rosvon opinkap­paleet eivät ase­tu kovin korkealle edis­tyk­sen asteikolla.

    Joo se tuli jo selväk­si, mut­ta mil­lä ihmeen oikeudel­la sun pitäs saa­da määrätä tämä visio myös muiden puoles­ta? (Tai miten tämän vision toteu­tu­mista edis­tää se, että pide­tään Ramadanin viet­täjät Afrikassa?)

    Minus­ta tää muis­tut­taa vähän jotain Japanin teol­lis­tu­mis­poli­ti­ikkaa, että hei kato meil­lä on nyt täl­la­nen visio, että on yks iso auto­valmis­ta­ja. Joo, kyl­lä sä Mr. Hon­da var­maan haluisit valmis­taa auto­ja, mut­ta se ei nyt vaan sovi tähän mei­dän visioon. Me ei kai­va­ta täl­las­ta valin­nan­va­pau­den tuo­maa “rikkaut­ta” tähän kulttuuriin.

    Tiedemies:

    Edes radikaaleim­mat monikult­tur­is­tit eivät kuitenkaan usko, että lesken­polt­ta­mi­nen tai tyt­tösik­iöi­den abor­toin­ti on samal­la taval­la posi­ti­ivista kulttuurivaihtoa.

    Tää on nyt vähän veren kaivamista nenästä, mut­ta jos nyt uskoo, että sik­iöil­lä ei oo mitään oikeuk­sia, niin ei kai tyt­tösik­iöi­den abor­toin­ti nyt oo niin paha jut­tu? Tai siis eiks sitä voi ihan hyvin pitää posi­ti­ivise­na kulttuurivaihtona?

  114. az: “His­to­ri­an lukem­i­nen osoit­taa kuin­ka vaikea, tavat­toman pitkä ja tuskainen tämä taival on, ja kuin­ka poikkeuk­selli­nen nykyi­nen län­si­mainen kult­tuuri on. Ain­oa kult­tuuripi­iri, jos­sa yksilön­va­paudet ja yksilön koske­mat­to­muus ovat lähellekään tässä mitas­sa toteu­tuneet. Ain­oa. Comprende?”

    Si, capis­co, io cre­do. Mut­ta palatak­seni aiem­min esit­tämääsi: onko Jack­son Pol­lock siis kehit­tyneem­pi kuin Rembrandt?
    Ja län­si­mais­es­ta kult­tuuripi­iristäkin voidaan tode­ta, että siinä on piirteitä, joista voidaan havai­ta “kehi­tyk­sen” kulke­van taak­sepäin juuri yksilön­va­pauk­sien suhteen.

  115. Mä en muuten myöskään ymmär­rä, että mil­lä perus­teel­la kult­tuurien sekoit­tumis­es­ta ei vois seu­ra­ta jotain uut­ta, ennen koke­ma­ton­ta ja ennen kaikkea sel­l­aistä mikä kiin­nos­taa ihmisiä.

    Tai siis, että miten se nyt on vaan men­neisyy­den roman­ti­soin­tia yht’ äkkiä, että ollaan innois­saan jostain mys­ti­ikas­ta tai mis­tä ikinä mikä ei ole oman kult­tuurin osa.

    Min­un elämässä esim. mustien orjien ja valkoisen amerikan kult­tuurin sekoit­tumis­es­ta seu­ran­neet tuot­teet tuot­taa ehkä eniten iloa ja merk­i­tys­tä elämään. Ei yhtään nau­ra­ta, että joku paikalli­nen az, olis halun­nu kieltää tämän sekoit­tumisen sil­lä perus­teel­la, että nää orjat on jotenkin alem­mas­ta kult­tuurista, eivätkä pysty itsekri­ti­ikkin yms.

    Saara: Mä oon tosi iloinen, että oot alka­nu kom­men­toimaan täl­lä blogilla. Toiv­ot­tavasti viihdyt.

  116. Saara,

    En ole puhunut kopi­oimis­es­ta, enkä tarkoit­tanut kopi­oimista. Puhuin nimeno­maan vuorovaiku­tuk­ses­ta ja vaikutteista.

    “Luovu­us” on käsit­teenä hyvin ongel­malli­nen. Sekä kval­i­tati­ivis­es­ti että kvantitatiivisesti.

    Usein sitä käytetään miel­ley­hteyk­sien luomiseen, kuten vaikka­pa sarasvuo­laises­sa jar­gonis­sa. “Aidosti luo­va työyhteisö”.

  117. Ei ole ole­mas­sa mitään vankkaa poikki­ti­eteel­listä näyt­töä “patri­arkaal­isu­u­den uni­ver­saal­i­ud­es­ta ja ihmisen luon­tais­es­ta taipumuk­ses­ta väki­val­taisu­u­teen, murhaavaan trib­al­is­mi­in ja jär­jet­tömään taikauskoisuuteen”.

    Ote­taan vaik­ka toi väki­val­taisu­us. merkke­jä jär­jestäy­tyneestä väki­val­las­ta arke­olo­gia ei oikeas­t­aan tunne lainkaan ennen Jerikon muure­ja (ei pidä sekoit­taa Raa­matun ker­to­muk­seen). Niidenkään jäl­keen asu­tusten ympäril­lä ei ollut vuosi­tuhan­si­in merkit­täviä puolustusjärjestelmiä.

    Antropolo­gia tun­tee joitakin syr­jäisiä heimo­ja, jot­ka yrittävät/yrittivät väl­tel­lä sotia. Val­taosa on kuitenkin joutunut sotaa käymään ja siihen valmis­tau­tu­maan. Tämä ei kuitenkaan vält­tämät­tä ker­ro väki­val­lan ihan­noimis­es­ta vaan eloon­jäämisvi­etistä yhdis­tet­tynä rajal­lisi­in resursseihin.

    Evoluu­tiop­sykolo­gia nyt arvailee vaik­ka mitä eikä huomioi sitä, että jopa geen­imme ovat ehti­neet muut­tua savan­ni­a­joista kult­tuurista nyt puhu­mat­takaan. Esimerkik­si ihmisen ruumi­in­rakenne on muut­tunut hen­no­mak­si ja muutenkin lapseno­maisem­mak­si eli ilmeis­es­ti huonom­min väki­val­taan kykeneväk­si viimeisen jääkau­den jälkeen.

    Sota ja väki­val­ta eivät suinkaan ole vähen­tyneet his­to­ri­al­lise­na aikana vain län­si­mais­sa vaan kaikkialla.

    En tiedä, miten patri­arkaat­ti liit­tyy asi­aan mielestäsi, mut­ta senkään uni­ver­saal­i­ud­es­ta ei voi olla var­ma. Esimerkik­si nykypäivän Suomes­ta se on pitkälti kadon­nut luku­un otta­mat­ta ehkä korkeim­man eli­itin kamp­pailua. Men­neisyy­dessä, ennen jatku­vaa sodan uhkaa, on myös saat­tanut olla aika, jol­loin miehisil­lä omi­naisuuk­sil­la ei val­taa anastettu.

    His­to­ri­an lukem­i­nen antaa mah­dol­lisu­u­den sel­l­aiseen ajatuk­seen, että ihmiskun­nan his­to­ria alkoi synkro­nisoitua noin 3000 vuot­ta sit­ten. Ensim­mäi­nen suuri merk­ki tästä oli Jaspersin akseli­ai­ka. Kaiken­laista epä­tahtisu­ut­ta on tietysti ollut nykyi­nen glob­al­isaa­tion aika taitaa vih­doin ne pois­taa. Sitä voi sit­ten arvail­la, kuin­ka mon­ta vuosikym­men­tä siihen menee, että maail­ma yleis­es­ti muis­tut­taa Turkkia, Tai­wa­nia, Japa­nia, Brasil­i­aa, Inti­aa, Namib­i­aa … (oho, siinähän ei tul­lut yhtään maa­ta niistä, jot­ka ain­oina ovat muka vapaita).

  118. Art­turi,

    Mis­sä väitin määrääväni jonkin vision muiden puoles­ta? Mut­ta kai min­ul­la on kuitenkin oikeus omaan visiooni vaik­ka se ilmi­selvästi sin­ua risookin?

    Jos selkeän enem­mistön euroop­palai­sista visio tule­vaisu­u­den hyvästä yhteiskun­nas­ta on sel­l­ainen, että siinä ei ole merkit­täviä naista alis­tavia, taikauskoisia, trib­al­is­tisia tai mielip­i­teen­va­pau­teen vihamielis­es­ti suh­tau­tu­via ele­ment­te­jä, niin mik­si sin­un ja joidenkin muiden vähem­mistömielip­i­teen pitäisi saa­da päät­tää enem­mistön puoles­ta, että em. yksilönoikeuk­sille vihamieli­sistä kult­tuuripi­ireistä tule­vien pitäisi vas­taisu­udessakin saa­da muut­taa Euroop­paan niin suuris­sa määrin, että nuo fun­da­men­taalit ihmisoikeudet aikaa myöten vaarantuvat?

  119. Saara:

    Allekir­joi­tan, ja lisään että mei­dän osaltamme seu­raa­va kehi­tys­vai­he täl­lä tiel­lä olisi kyky elää rauhanomais­es­ti yhdessä myös bru­taal­im­mil­la asteil­la ole­vien kult­tuurien edus­ta­jien kanssa. Kyken­emme tähän lastemme kohdal­la, kos­ka rakas­tamme heitä. 

    Ilkeämieli­nen voisi tähän tode­ta, että eikö ole melko rasis­tista ver­ra­ta muista kul­tu­ureista tule­via lap­si­in? Mut­ta olkoon, arve­len, ettet sinä sitä tarkoittanut 🙂

    Mut­ta itse asi­aan: käsit­tääk­seni suh­teessa lap­si­in me nimeno­maan _emme_ siedä bru­taalil­la asteel­la toim­imista; esimerkik­si vale­htelu­un, tois­t­en lyömiseen ja yleen­säkin “huonoon käytök­seen” puu­tu­taan varsin tiukasti. Kuitenkin min­un on vaikeaa nähdä (tai ainakin hyväksyä) vas­taavaa “opet­tamista” suh­teessa aikuisi­in ihmisi­in, vaik­ka onhan sitäkin harrastettu *).

    Olen aiem­minkin toden­nut, että min­ul­la (ja näköjään koko län­si­maail­mal­la) on varsin suuria ongelmia suh­tau­tu­mises­sa tiet­ty­i­hin kul­tu­urei­hin. En tiedä, mitä tulisi tehdä. His­to­ri­an val­os­sa ainakin näyt­täisi siltä, että ongelmia tulee: ris­tiretk­iä, siir­tomaa-aikaa, etnisiä puhdis­tuk­sia ja vas­taavia tuskin voi pitää eri­tyisen kau­ni­ina tari­noina. Siis­teim­min hom­ma taisi hoitua Amerikois­sa, jos­sa euroop­palais­ten hau­tomat tau­dit pääosin hoisi­vat homman.

    Pain­ot­taisin vielä, että minus­ta tämä kysymys ei ole juuri ollenkaan maa­han­muut­tokysymys, vaan paljon laa­jem­pi ongel­ma. Maa­han­muu­ton suh­teen ongel­mat ovat ratkaistavis­sa esimerkik­si siten kuin Hal­la-aho ja kump­pan­it esit­tävät, eli pistämäl­lä “rajat kiin­ni” län­si­maid­en (tai jonkun muun vapaasti valit­tien aluei­den) ulkopuolisille.

    Mut­ta varsi­naista ongel­maa — kol­man­nen maail­man ongelmia ja kult­tuurien yhteen­tör­mäys­tä — se ei poista.

    Kari

    *) http://www.lausti.com/articles/ajantasa/taakka.html

  120. Tieteen amerikkalais­tu­mis­es­ta on ollut sel­l­ainen ikävä seu­raus, että jenkkien sisä- ja ulkopoli­it­tiset kii­s­tat hei­jas­tu­vat tieteeseen kaut­ta maail­man. Eri­tyis­es­ti lay­man­it, jot­ka lukee amerikankielisiä best­sellere­itä (minä mukaan lukien) luule­vat hel­posti esimerkik­si, että tiede on nyt todis­tanut kaukaiset esi-isämme todel­la väkivaltaisiksi.

    Usein kuitenkin näi­den kir­jo­jen men­estys johtuu siitä, että ne sopi­vat hyvin paikalliseen poli­it­tiseen keskusteluun. 

    Nine eleven esimerkik­si kiihdyt­ti sel­l­aista keskustelua, jos­sa pohdit­ti­in amerikkalaisen sivistyk­sen mah­dol­lisia vahvuuk­sia ja oikeutetus­ta käy­dä sotaa bar­baare­ja vas­taan. Nyt kaik­ki jo tiedäm­mekin jenkki­ti­eteil­i­jöi­den kir­joista, että ihmi­nen on pohjim­mil­taan peto ja vain län­si­maid­en tai peräti jenkkien luo­ma sivistys erot­taa mei­dät kaaoksesta.

    Siten lukee jonkin skan­d­i­naavin tai sak­salaisen tieteel­lisen opuk­sen ja ihmettelee, että eikö ne ollenkaan seu­raa aikaansa. Kyl­lä ne seu­raa. Ja toki ne seu­raa USA:ssakin. Tyl­sä tieteelli­nen pohdiskelu ei vai vas­taa päivän­polt­tavi­in kysymyk­si­in tarpeek­si myyväl­lä tavalla.

  121. Tiedemies kir­joit­ti 31.3.2010 kel­lo 10:48:

    Itse olen kult­tuurirel­a­tivisti, eli uskon, että nämä mit­tar­it ovat nyt vain mei­dän – siis näin rohke­nen puhua kaikkien län­si­maid­en asukkaiden nimis­sä(*) – mielestämme hyviä ja että niistä saa ihan vapaasti olla eri mieltä.

    Tähän vas­tasin 31.3.2010 kel­lo 11:15:

    En usko että oikeasti olet sil­lä kan­nal­la, että kaik­ki, esimerkik­si tyt­tölas­ten silpomi­nen, on ok siel­lä mis­sä se kuu­luu kulttuuriin.

    Väitän sin­un tarkasti ottaen tarkoit­ta­van, että ymmär­rät sen, että jos­sakin kult­tuuris­sa kas­vanut henkilö ei pahek­su kult­tuuri­in­sa kuu­lu­via asioi­ta, mut­ta silti itse pahek­sut joitakin muiden kult­tuurien omi­naisuuk­sia sil­lä tavoin, että et sal­lisi niitä omas­sa yhteisössäsi ja halu­aisit kar­sia ne sieltäkin, mis­sä niitä noudatetaan.

    Tähän Tiedemies vas­tasi 1.4.2010 kel­lo 6:33:

    En minä sel­l­aista väit­tänytkään. Se, että tyt­tölas­ten silpomi­nen ei ole ok, on mei­dän kult­tuuris­samme hyvin tärkeää. On aivan täysin ilmeistä, ettei näin ole kaikissa muis­sa kulttuuripiireissä.

    Ei se tarkoi­ta että se on minus­ta “OK”. Mik­si tarkoit­taisi? Se, että min­un näke­myk­seni ja arvoni ovat min­un kult­tuuri­ni tuot­tei­ta, eivätkä kaik­ki niitä jaa, ei tee niistä yhtään vähem­män arvokkai­ta minulle.

    No hyvä. Olemme ilmeis­es­ti samaa mieltä lop­pu­jen lopuk­si ja “väitän sin­un tarkoittavan”-kappaleessani olen ymmärtänyt sin­ut oikein.

    Min­un on nähtävästi ryhdyt­tävä tutki­maan mitä kult­tuurirel­a­tivis­mi on. Per­stun­tu­mal­ta olen luul­lut sen tarkoit­ta­van että mitään yhden kult­tuurin piir­ret­tä ei voi aset­taa arvokkaam­mak­si kuin jonkun toisen kult­tuurin piirre eikä vas­taavasti myöskään huonommaksi. 

    Mut­ta siitä ei ilmeis­es­tikään ole kyse, vaan vain sen tajuamis­es­ta että toisen kult­tuurin kun­ni­asään­tö­jen paineessa tehty murha ei tee murhaa­jas­ta samal­la taval­la pahantek­i­jää kuin muuten vain tap­po — eikä tästä silti seu­raa, että se “kun­ni­al­lisem­pikaan” murha pitäisi sallia.

  122. Raimo K,

    Olen pääosin viitan­nut kult­tuurin niin san­ot­tuun syvä­ta­soon, ja eri­tyis­es­ti sen eet­tisi­in rakenteisiin.
    Tois­si­jais­es­ti korkeakulttuuriin.

    Kun­han jälkim­mäi­nen elää ja vai­htelee ensin maini­tun laa­jem­man kehyk­sen sisäl­lä, eikä ole sille vas­tainen, niin tämä ei ole fun­da­men­taali ongelma.

    Sikäli sen ei ole väliä, vaik­ka pitäisit Bar­nett New­ma­nia Rem­brand­tia kovem­pana kuvataiteil­i­jana tai Sofi Oksas­ta Dos­to­jevskia suurem­pana kir­jail­i­jana. Tämä ei kos­ke­ta kult­tuurin syvä­ta­soa. Sama kos­kee Art­turin viit­taus­ta jazz­i­in, blue­si­in ja rock-musiikkiin.

    Uhkana on kult­tuurin syvä­ta­son järkkymi­nen pidem­män aikavälin demografi­sis­sa muu­tok­sis­sa. Syvä­ta­so on se vakaa perus­ta, jolle me rauhanomaises­sa yhteiskun­nas­sa raken­namme pin­nal­la näyt­täy­tyvän “luo­van” kulttuurimme.

  123. az:

    Saara,
    En ole puhunut kopi­oimis­es­ta, enkä tarkoit­tanut kopi­oimista. Puhuin nimeno­maan vuorovaiku­tuk­ses­ta ja vaikutteista.

    “Luovu­us” on käsit­teenä hyvin ongel­malli­nen. Sekä kval­i­tati­ivis­es­ti että kvantitatiivisesti.

    Usein sitä käytetään miel­ley­hteyk­sien luomiseen, kuten vaikka­pa sarasvuo­laises­sa jar­gonis­sa. “Aidosti luo­va työyhteisö”.

    Luovu­us on ongel­malli­nen käsite juuri sik­si, että meil­lä ei vielä kollek­ti­ivis­es­ti ymmär­retä sen merk­i­tys­tä. Tätä ei kuitenkaan tule nähdä esteenä käsit­teen käyt­tämiselle tai siitä puhu­miselle. Aika monia muitakin käsit­teitä voidaan käyt­tää ja käytetään väärin.

    Mut­ta voim­me­han me väli­aikaises­ti ja selvyy­den saamisek­si vaik­ka luop­uakin luovu­u­den käsit­teestä. Sanon siis, että siinä mis­sä sinä puhut vaikut­tei­den saamisesta/ottamisesta, minä puhun ole­tuk­sen rikkomis­es­ta. Tätä ei edesauta se, että sulkeudu­taan tut­tuun ja tur­val­liseen omaan kult­tuuripi­iri­in. Jot­ta ole­tuk­sen voisi oppia rikko­maan hedelmäl­lis­es­ti, tarvi­taan taitoa sietää vier­au­den aiheut­ta­maa pelkoa (jota ole­tuk­sen rikkomi­nen myös aiheut­taa, minkä vuok­si sitä tekee prim­i­ti­ivis­es­ti mieli vält­tää). Kun pelkoa on opit­tu sietämään, tarvi­taan vielä taitoa havai­ta nyky­isiä, ole­mas­saole­via ole­tuk­sia. Tämä onnis­tuu usein helpoim­min ris­tiri­ito­jen kokemisen kaut­ta (vaik­ka ei se sil­loinkaan varsi­nais­es­ti help­poa ole), minkä vuok­si diver­si­teet­ti tar­joaa suuren edun. Ole­tuk­sen voi rikkoa vas­ta näi­den onnistuttua.

    Vaikut­tei­den ottamisen (jon­ka edelleen väitän ole­van sukua kopi­oin­nille) määrit­telem­i­nen luovu­udek­si on juuri sitä kri­ti­soimaasi löperöä kie­lenkäyt­töä. Se on olen­nais­es­ti eri asia, siitä huoli­mat­ta että sitä usein esi­in­tyykin luovien pros­essien yhtey­dessä. Se ei ole se asian ydin, jon­ka oppimista me kipeim­min tarvitsemme.

  124. Enkidu,

    Me tiedämme jo pekingin ihmis­es­tä, tiedet­tävästi ensim­mäis­es­tä tulen käyt­töön otta­neesta (esi-)ihmisestä sato­jen tuhan­sien vuosien takaa, että tuo Sinan­thro­pus pekinen­sis käyt­ti keksin­töään tove­r­ien­sa käristämiseen ruoaksi.

    Ihmisen kehi­tyk­sen his­to­ria ei ole aina kovin kau­nista luet­tavaa. Eikä ole nyky­is­ten alku­peräiskan­so­jen todel­lisu­us. Näi­den yhteisö­jen väki­val­taisu­ut­ta on tutkit­tu tilas­tol­lis­es­ti. Kaikissa näistä tutk­i­tu­ista alku­peräiskan­soista toden­näköisyys päät­tää elämän­sä henkirikok­sen uhri­na on monikym­men- tai mon­isa­tak­er­tainen omaan yhteiskun­taamme nähden.

  125. az:

    Mut­ta kai min­ul­la on kuitenkin oikeus omaan visiooni vaik­ka se ilmi­selvästi sin­ua risookin?

    Sin­ul­la on todel­lakin oikeus siihen ja se ei riso min­ua pätkän ver­taa. Minä vain käsitin, että sinä halu­at estää suo­ma­laista kult­tuuria muut­tumas­ta visiosi vas­taiseen suuntaan.

    niin mik­si sin­un ja joidenkin muiden vähem­mistömielip­i­teen pitäisi saa­da päät­tää enem­mistön puolesta

    heh… No mun mielestä nää asi­at ei oo mitään kollek­ti­ivis­es­ti päätet­täviä asioi­ta. Eli tästä oikeas­ta visioista vähem­mistö saa päät­tää tasan yhtä paljon kuin enemmistö.

    Minus­ta sin­ul­la ei oo oikeut­ta vaa­tia val­tio­val­taa estämään ihmisä har­joit­ta­mas­ta mys­ti­ikkaa tai mitä ikinä “epära­tionaal­isu­ut­ta” mikä sin­ua sat­tuu ärsyt­tämään yhtään sen enem­pää kuin sil­lä on val­taa estää jonkun musiikkimakuakaan.

  126. Kari:

    Ilkeämieli­nen voisi tähän tode­ta, että eikö ole melko rasis­tista ver­ra­ta muista kul­tu­ureista tule­via lap­si­in? Mut­ta olkoon, arve­len, ettet sinä sitä tarkoittanut 🙂

    Mut­ta itse asi­aan: käsit­tääk­seni suh­teessa lap­si­in me nimeno­maan _emme_ siedä bru­taalil­la asteel­la toim­imista; esimerkik­si vale­htelu­un, tois­t­en lyömiseen ja yleen­säkin “huonoon käytök­seen” puu­tu­taan varsin tiukasti. Kuitenkin min­un on vaikeaa nähdä (tai ainakin hyväksyä) vas­taavaa “opet­tamista” suh­teessa aikuisi­in ihmisi­in, vaik­ka onhan sitäkin harrastettu.

    Kyl­lä minä tarkoitin ver­ra­ta muista kult­tuureista tule­via lap­si­in. Rasis­tista se ei ole, kos­ka minus­ta lapset ovat yhtä tärkeitä ja arvokkai­ta ihmisiä kuin aikuisetkin. He eivät vain vielä osaa kaikkia kult­tuurimme käyt­täy­tymis­sään­töjä, eivätkä myöskään vält­tämät­tä ymmär­rä mitä etu­ja niistä on. Samoin on vieraista kult­tuureista tule­vien kohdal­la, yksinker­tais­es­ti sik­si että he eivät ole vart­tuneet tääl­lä. Geneti­ikkaan asia ei liity mil­lään olen­naisel­la tavalla.

    Ja aivan: me emme siedä las­ten bru­taal­i­ut­ta, eikä mei­dän minus­ta tule sietää myöskään kult­tuurista bru­taal­i­ut­ta (ääries­imerkkinä nais­ten ympärileikkaus). Mut­ta me emme myöskään toimi­ta lap­sia pois kult­tuuripi­iristämme sil­lä perus­teel­la, että he eivät osaa eivätkä ymmär­rä. Me annamme hei­dän kas­vaa keskel­lämme ja oppia, mik­si kult­tuuris­samme toim­i­taan kuten toim­i­taan. Jotkut menevät tässä liian pitkälle, eivätkä hyväksy lap­sil­ta tuor­e­i­ta näke­myk­siä sil­loinkaan kun niistä ei olisi mitään tosi­asial­lista hait­taa muille — ja sel­l­aista minä pahek­sun niin las­ten kuin vieraiden kult­tuurienkin suhteen.

    Onko sin­un tosi­aankin vaikea hyväksyä mm. sitä, että Afrikas­ta tuleville annet­taisi­in monipuolista tietoa nais­ten ympärileikkauk­sien haitoista ja juri­di­s­ista seu­raa­muk­sista yhteiskun­nas­samme? Tai sitä, että aikuinen ihmi­nen saa ran­gais­tuk­sen väki­val­tais­es­ta käyt­täy­tymis­es­tä vaikka­pa nakkikioskin jonos­sa? Vai mil­laiseen “opet­tamiseen” viittaat?

  127. Allekir­joi­tan, ja lisään että mei­dän osaltamme seu­raa­va kehi­tys­vai­he täl­lä tiel­lä olisi kyky elää rauhanomais­es­ti yhdessä myös bru­taal­im­mil­la asteil­la ole­vien kult­tuurien edus­ta­jien kanssa. Kyken­emme tähän lastemme kohdal­la, kos­ka rakas­tamme heitä.

    Jöss­es!

    Tätä voisin kut­sua rasis­mik­si, vaik­ka hyvin nihkeästi käytän tätä sanaa ja rajoi­tan sen käytön vain ääritilanteisiin. 

    En rakas­ta jokaista kohdal­leni sat­tuvaa muun kult­tuurin edus­ta­jaa. Eli siinä mielessä pystyvyys samaan suvait­se­vaisu­u­teen kuin las­teni kohdal­lani on ainakin min­un kohdal­lani hyvin suppeaa. 

    Ja en pidä muiden kult­turien edus­ta­jia lapsi­na, jot­ka tarvit­se­vat rakkaut­tani ja huolenpitoani.

  128. Kyl­lä minä tarkoitin ver­ra­ta muista kult­tuureista tule­via lap­si­in. Rasis­tista se ei ole, kos­ka minus­ta lapset ovat yhtä tärkeitä ja arvokkai­ta ihmisiä kuin aikuisetkin.

    En tiedä onko sin­ul­la Saara lap­sia, mut­ta jos on niin tiedät, että omat lapset ovat PALJON TÄRKEÄMPIÄ ihmisiä kuin jotkut ven­tovier­aat aikuiset tai edes hyvin läheiset aikuiset.

    Ja lapset ovat ylipään­sä tärkeämpiä kuin aikuiset. Jos min­ul­la on mah­dol­lisu­us pelas­taa uppoavas­ta laivas­ta min­ulle ven­tovieras lap­si tai ven­tovieras aikuinen, niin pelas­tan lapsen. Uskon, että useim­mat tek­i­sivät täysin vais­ton­va­rais­es­ti näin. 

    Näen­näis­es­ti suvait­se­vainen Saara pal­jas­taa minus­ta nyt rasis­tisen puolen­sa ver­taa­mal­la muiden kult­tuurin edus­ta­jia hol­houk­se­nalaisi­in ja kyvy­iltään kehit­tymät­tömi­in lapsiin.

  129. Saara:

    Kyl­lä minä tarkoitin ver­ra­ta muista kult­tuureista tule­via lap­si­in. Rasis­tista se ei ole, kos­ka minus­ta lapset ovat yhtä tärkeitä ja arvokkai­ta ihmisiä kuin aikuisetkin. 

    Kyl­lä se on rasis­mia. Lainaan Wikipediaa:
    “Rasis­mi eli rotusyr­jin­tä tai rotu­sor­to on aate tai toim­inta, jos­sa ihmis­ten väite­tyn rotu­lu­on­teen ja siihen liit­tyvien fyy­sis­ten piirtei­den eri­laisu­udel­la perustel­laan eri­ar­voista kohtelua eli syrjintää.”

    Tässä voi tietenkin lähteä saivartele­maan, onko kyse nyt rodus­ta tai kul­tu­urista — yksinker­taisu­u­den vuok­si samas­tan ne tässä ja toivon, etten siinä tee kovin suur­ta väki­val­taa käsittelille *)

    Lapset eivät ole tasa-arvoises­sa ase­mas­sa aikuisi­in näh­den mis­sään mielekkäässä kon­tek­stis­sa. Heil­lä ei ole saman­laisia kul­tu­urisia tai juri­disia oikeuk­sia ja velvot­tei­ta kuin aikuisil­la. Myöskään hei­dän kog­ni­ti­iviset kykyn­sä eivät ole ver­ran­nol­liset aikuis­ten kog­ni­ti­ivisi­in kyky­i­hin. He ovat lapsia.

    Kuitenkin toista kult­tuuria tai rotua ole­vat ovat aivan saman­laisia ihmisiä kuin kaik­ki muutkin ja heil­lä on siten myös samat oikeudet ja velvoit­teet kuin muillakin.

    Onko sin­un tosi­aankin vaikea hyväksyä mm. sitä, että Afrikas­ta tuleville annet­taisi­in monipuolista tietoa nais­ten ympärileikkauk­sien haitoista ja juri­di­s­ista seu­raa­muk­sista yhteiskunnassamme? 

    Ei tietenkään. Ei min­ul­la ole mitään sitäkään vas­taan, että Afrikas­sa min­ulle annet­taisi­in monipuolista tietoa nais­ten ympärileikkauk­sista ja niiden eduista sekä juridis­es­ta ase­mas­ta ko. yhteiskunnassa.

    Mut­ta sitä vas­taan min­ul­la olisi, että min­ut vaa­dit­taisi­in hyväksymään ko. käytän­tö. Aivan samoin en näe, mik­si tois­es­ta kult­tuurista ole­val­la olisi velvoitet­ta hyväksyä mei­dän näke­myk­semme ja toimit­taa lapsen­sa hel­vetti­in pelkästään sik­si, että meil­lä on vähin­tään omi­tuiset käsitykset.

    Tähän viit­tasin tuol­la “opet­tamisel­la”, jos­ta myös kysyit.

    Tai sitä, että aikuinen ihmi­nen saa ran­gais­tuk­sen väki­val­tais­es­ta käyt­täy­tymis­es­tä vaikka­pa nakkikioskin jonossa? 

    En minä näe tuol­la mitään “opetuk­sel­lista” sisältöä. Kaik­ki nou­dat­ta­vat maan lake­ja, ja jos niitä rikkoo, niin siitä sääde­tään ran­gais­tus. Ei tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä.

    Jos Sin­ga­pores­sa tulee hasik­sen polt­tamis­es­ta kymme­nen vuo­den kakku vaik­ka Damis­sa sitä saa vapaasti poltel­la, niin eihän kyseessä ole mikään Sin­ga­pore­lais­ten tavoite opet­taa pössyt­telijää tavoille. Kuitenkaan ei voi­da ajatel­la, että sil­lä maa­han tule­val­la hip­il­lä olisi jotain eriva­pauk­sia lain suh­teen, ajat­telipa hän siitä laista mitä tahansa.

    Kari

    *) Rajan­ve­to on jo per­in­teis­es­tikin ollut mielestäni kyseenalainen, juu­ta­laisvi­haa pide­tään rasis­mi­na, vaik­ka juu­ta­laisu­us ei varsi­nais­es­ti ole mikään rotu­un liit­tyvä piirre.

  130. “Me tiedämme jo pekingin ihmis­es­tä, tiedet­tävästi ensim­mäis­es­tä tulen käyt­töön otta­neesta (esi-)ihmisestä sato­jen tuhan­sien vuosien takaa, että tuo Sinan­thro­pus pekinen­sis käyt­ti keksin­töään tove­r­ien­sa käristämiseen ruoaksi.”

    Niin, gee­nien perus­teel­la voidaan arvioi­da, että ihmis­syön­ti on ollut aika yleistä jos­sain kohdin ihmisen men­neisyyt­tä. Sitä taas ei tiede­tä, ketä on syö­ty. Ns. rit­u­aal­ista suku­lais­ten syömistä on har­joitet­tu 1950-luvulle asti ainakin, luul­tavasti kauem­minkin. Toki tais­telus­sa kaatunei­ta on myös syö­ty ja Mar­vin Har­ris yrit­ti kovasti väit­tää, että ainakin atsteek­it met­säs­tivät ihmisiä syömis­tarkoituk­ses­sa — liikakan­soituk­sen takia (tosin aika har­va uskoo Har­risia tässä kohdin).

    Tuo liikakan­soi­tus saat­taa juuri selit­tää nykyaikaisten alku­peräiskan­so­jen sotaisu­ut­ta. Ennen oli tilaa väistyä, ei tarvin­nut niin paljon tapel­la. Lisäk­si nyky­isil­lä alku­peräiskan­soil­la on his­to­ri­aa takanaan ihan yhtä kauan kuin muil­lakin. Se tarkoit­taa, että sotaisu­us on voin­ut kehit­tyä niis­sä vaik­ka sata vuot­ta sit­ten tai tuhat, ei siis vält­tämät­tä 50 000 tai 150 000 vuot­ta sit­ten. Se tarkoit­taa myös, että sotai­sis­sa kult­tuureis­sa on geeniper­imäkin saat­tanut muut­tua ja varsin nopeastikin, jos väki­val­taisu­u­den palk­in­tona on ollut raiskauk­sia ja vaimo­ja, kuten usein on.

  131. Eli­na: “Näen­näis­es­ti suvait­se­vainen … pal­jas­taa minus­ta nyt rasis­tisen puolen­sa ver­taa­mal­la muiden kult­tuurin edus­ta­jia hol­houk­se­nalaisi­in ja kyvy­iltään kehit­tymät­tömi­in lapsiin.”

    Sivu­ut­taen tuon syytök­sen henkilöimisen, niin yleis­es­ti­hän voidaan havan­noi­da, että tuo juuri on suvait­se­vaisu­u­den ydin. Lap­si opete­taan käyt­täy­tymään. Islami­lais­es­ta maas­ta tai Afrikas­ta tule­va maa­han­muut­ta­ja kotoute­taan. Jos lap­si ei opi tavoille, syytetään van­hempia. Jos maa­han­muut­ta­ja ei kotoudu, syytetään vas­taan­ot­tavaa yhteiskuntaa.
    Maa­han­muut­ta­jal­ta kuten lapselta ei edel­lyte­tyä yhtäläistä kykyä kan­taa henkilöko­htaista vas­tu­u­ta ja ottaa vas­taan kritiikkiä.

  132. Tätä voisin kut­sua rasis­mik­si, vaik­ka hyvin nihkeästi käytän tätä sanaa ja rajoi­tan sen käytön vain ääritilanteisiin.

    En rakas­ta jokaista kohdal­leni sat­tuvaa muun kult­tuurin edus­ta­jaa. Eli siinä mielessä pystyvyys samaan suvait­se­vaisu­u­teen kuin las­teni kohdal­lani on ainakin min­un kohdal­lani hyvin suppeaa.

    Ja en pidä muiden kult­turien edus­ta­jia lapsi­na, jot­ka tarvit­se­vat rakkaut­tani ja huolenpitoani.

    Sinus­ta on siis rasis­mia nähdä toisen kult­tuurin edus­ta­jat samaan tapaan rakkaut­ta tarvit­sev­ina ihmis­inä kuin omankin kult­tuurin edus­ta­jat? (Kuten jo yritin täs­men­tää, minä en tee eroa las­ten ja aikuis­ten välil­lä rakas­tamisen tarpeen suh­teen. Minus­ta sitä tarvit­se­vat kaik­ki. Huolen­pito puolestaan oli oma lisäyk­sesi, sel­l­ais­es­ta en ole puhunut mitään.)

  133. Eli­na:

    En tiedä onko sin­ul­la Saara lap­sia, mut­ta jos on niin tiedät, että omat lapset ovat PALJON TÄRKEÄMPIÄ ihmisiä kuin jotkut ven­tovier­aat aikuiset tai edes hyvin läheiset aikuiset.
    Ja lapset ovat ylipään­sä tärkeämpiä kuin aikuiset.

    Jos min­ul­la on mah­dol­lisu­us pelas­taa uppoavas­ta laivas­ta min­ulle ven­tovieras lap­si tai ven­tovieras aikuinen, niin pelas­tan lapsen. Uskon, että useim­mat tek­i­sivät täysin vais­ton­va­rais­es­ti näin.

    Mielip­i­teeni lap­sista ei eroa tuos­ta oikeas­t­aan mitenkään. Yllä ver­tasin maa­han­muut­ta­jia lap­si­in siinä mielessä, miten me heitä kohtelemme. Olen­naisin koh­ta tekemässäni rin­nas­tuk­ses­sa oli seu­raa­va: lap­sille annamme mah­dol­lisu­u­den kas­vaa kult­tuuri­amme kun­nioit­taviksi ihmisik­si, ja maa­hamuut­ta­jille tulisi antaa sama mah­dol­lisu­us. Kieltämme osaa­mat­toma­l­ta ja kult­tuuri­amme tun­tem­at­toma­l­ta henkilöltä ei voi eikä kan­na­ta välit­tömästi odot­taa vas­taavaa kult­tuurista ymmär­rystä, joka laps­es­ta asti tääl­lä vart­tuneel­la aikuisel­la on. Oletko tästä muka jotenkin eri mieltä?

    Näen­näis­es­ti suvait­se­vainen Saara pal­jas­taa minus­ta nyt rasis­tisen puolen­sa ver­taa­mal­la muiden kult­tuurin edus­ta­jia hol­houk­se­nalaisi­in ja kyvy­iltään kehit­tymät­tömi­in lapsiin.

    Enhän minä (tietenkään!) väit­tänyt, että maa­han­muut­ta­jat oli­si­vat kaikissa ulot­tuvuuk­sis­sa saman­laisia kuin lapset. Hol­houk­se­nalaisu­us ja kehit­tymät­tömyys ovat omia lisäyk­siäsi. Itse en väit­tänyt maa­han­muut­ta­jia sellaisiksi.

    Ovatko aikuiset sin­un mielestäsi jotenkin valmi­ita ja täy­del­lisiä ihmisyk­silöitä, joil­la ei ole tarvet­ta tai kykyä oppia mitään? Minus­ta näin ei ole sen enem­pää suo­ma­lais­ten kuin Suomeen muut­tavienkaan aikuis­ten kohdalla.

    Kat­son, että jokaiselle aikuiselle olisi hyödyl­listä pyrk­iä anta­maan mah­dol­lisu­us oppia asioi­ta, joi­ta hän ei vielä osaa. Se, että sin­un mielestäsi täl­lainen suh­tau­tu­mi­nen vieraisi­in aikuisi­in on ylivoimaisen han­kalaa, on asia erik­seen eikä tee rasis­tia ainakaan minusta.

  134. Kari:

    Kyl­lä se on rasis­mia. Lainaan Wikipediaa:
    “Rasis­mi eli rotusyr­jin­tä tai rotu­sor­to on aate tai toim­inta, jos­sa ihmis­ten väite­tyn rotu­lu­on­teen ja siihen liit­tyvien fyy­sis­ten piirtei­den eri­laisu­udel­la perustel­laan eri­ar­voista kohtelua eli syrjintää.”

    Mis­sä olen sanonut, ettei suo­ma­laisille aikuisille tulisi antaa mah­dol­lisu­ut­ta omak­sua sel­l­aisia taito­ja ja tieto­ja, joi­ta heil­lä ei vielä ole? Miten ja mis­sä kohdas­sa eri­ar­vois­tan ihmisiä etnisyy­den tai kult­tuurin perus­teel­la? Kyl­lähän min­ul­la nimeno­maan johtoa­jatuk­se­na on, että sama sään­tö pätee suo­ma­laisi­in siinä mis­sä kaikki­in muihinkin.

    Kun minä matkus­tan ulko­maille, toivon ettei min­ua tuomi­ta ensim­mäis­es­tä tekemästäni virheestä, jon­ka teen yksinker­tais­es­ti tiedon ja osaamisen puut­teen vuok­si enkä suinkaan pahan­suop­u­ud­estani johtuen. Samaa kohtelua toivon tar­jot­ta­van eri kult­tuurien edus­ta­jille Suomes­sa. Oli­vat­pa he lap­sia tai aikuisia.

  135. Saara:

    Mis­sä olen sanonut, ettei suo­ma­laisille aikuisille tulisi antaa mah­dol­lisu­ut­ta omak­sua sel­l­aisia taito­ja ja tieto­ja, joi­ta heil­lä ei vielä ole? 

    Et tietääk­seni mis­sään. En kai minä mitään sen suun­taista ole väittänytkään?

    Miten ja mis­sä kohdas­sa eri­ar­vois­tan ihmisiä etnisyy­den tai kult­tuurin perusteella? 

    Tässä:

    Kyl­lä minä tarkoitin ver­ra­ta muista kult­tuureista tule­via lap­si­in. Rasis­tista se ei ole, kos­ka minus­ta lapset ovat yhtä tärkeitä ja arvokkai­ta ihmisiä kuin aikuisetkin. He eivät vain vielä osaa kaikkia kult­tuurimme käyt­täy­tymis­sään­töjä, eivätkä myöskään vält­tämät­tä ymmär­rä mitä etu­ja niistä on. 

    En tietenkään tarkalleen ottaen tiedä, mitä tarkoitit, mut­ta ainakin minä pitäisin äärim­mäisen loukkaa­vana, jos min­u­un (aikuiseen ihmiseen ja yhteiskun­nan täysjäse­neen) suh­taudut­taisi­in kuin lapseen. Täysin riip­pumat­ta siitä, kuin­ka tärkeänä tai arvokkaana min­ua pidettäisiin.

    Tilanne ei ole edes mikään hypo­teet­ti­nen. Joskus nuoru­udessani (lukioaikana) pidin äärim­mäisen loukkaa­vana sitä, että jotkus opet­ta­jat suh­tau­tu­i­v­at min­u­un ja mielip­iteisi­i­ni vähätellen nuoruuteni vuok­si. Ehkä se oli hei­dän taholtaan jos­sain määrin perustel­tuakin, enhän ollut vielä “aikuinen”, mut­ta kon­trasti syn­tyi siitä, että kotona min­u­un suh­taudut­ti­in pääsään­töis­es­ti jo kuten aikuiseen.

    Kaivel­npa vähän tuo­ta ter­miä ja tör­mäsin, monin muinkin tavoin toki hauskaan, pätkään menneisyydestä:
    http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=138

    Lainaan siitä osan:
    “Rasis­mia ei ole vain tavanomainen, niin san­ot­tu kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen toisen­ro­tusi­in. Rasis­mi voi saa­da myös mui­ta ilmen­e­mis­muo­to­ja, jot­ka tekee rasis­mik­si se, että niis­sä pide­tään rotua tärkeänä erotteluperusteena.

    Rasis­tista on vaa­tia esimerkik­si, että ‘neek­ere­itä tulee kär­siväl­lis­es­ti ja rakkaudel­lis­es­ti suvai­ta’, sil­lä eiväthän neeker­it ole mitään poikkeav­ia yksilöitä, jot­ka koet­telisi­vat mei­dän tol­er­anssi­amme. He ovat ihmisiä siinä kuin ketkä muut tahansa, eikä hei­dän käyt­täy­tymisen­sä ole mitenkään — mielekkäin mit­ta­puin arvioitu­na — sen oudon­paa kuin joidenkuiden muiden”

    Jos johonkuhun suh­tau­tuu kuin lapseen pelkästään etnisen taus­tan vuok­si, niin se on tosi­asial­lis­es­ti rasismia.

    Kyl­lähän min­ul­la nimeno­maan johtoa­jatuk­se­na on, että sama sään­tö pätee suo­ma­laisi­in siinä mis­sä kaikki­in muihinkin. 

    Myön­netään, ehkä sin­ul­la on meitä mui­ta keskustelijoitakin kohtaan asenne, jos­sa pidät meitä ymmärtämät­töminä lapsina 🙂

    Mikä tietenkin on täysin eri asia kuin oma näsävi­isas besserwisseröintini 😀

    Vaik­ka minä tässä näen­näis­es­ti kinailen sin­un kanssasi, niin oikeas­t­aan en tarkoi­ta sitä; onhan pikem­minkin luul­tavaa, että olen ymmärtänyt sin­ut väärin.

    Kuitenkin useim­mis­sa keskusteluis­sa, joi­ta tämän aiheen tiimoil­ta käy­dään, näyt­tää ole­van niin, että läh­es kaik­ki “vähem­mistöi­hin” kuu­lu­vien arvostelu tulk­i­taan välit­tömästi rasis­mik­si tms., pelkästään sen vuok­si että arvostelun kohde sat­tuu kuu­lumaan johonkin etniseen ryh­mään. Kuitenkaan nämä “tuomit­si­jat” eivät näe itse suh­tau­tu­vansa asioi­hin äärim­mäisen rasistisesti.

    “Kuin­ka näet rikan, joka on vel­je­si silmässä, mut­ta et huo­maa malkaa omas­sa silmässäsi?” *)

    Kari

    *) pahoit­telu­ni, Koraani­ni on jos­sain muut­to­laa­tokos­sa, joten joudun tyy­tymään Raamattuun…

  136. Kari, jatkan tätä kinastelua vielä hie­man, kos­ka min­ulle ei ole selvää tulinko vieläkään ymmärretyksi:

    Esitin analo­gian kah­den asian välil­lä: miten suh­taudumme maa­han­muut­ta­ji­in (tarkem­min sanoen hei­dän tekemi­in­sä virheisi­in) ja miten suh­taudumme lap­si­in (/ hei­dän tekemi­in­sä virheisi­in). Tästä ei loogis­es­ti seu­raa että pitäisin maa­han­muut­ta­jia kokon­ais­val­tais­es­ti saman­laisi­na kuin lap­sia, eikä edes sitä että toivoisin heitä kohdelta­van kaikissa tilanteis­sa samoin kuin joku sin­un tun­temasi henkilö kohtelee lap­sia, tai edes siten kuin itse kohte­len lap­sia. (Tätä keskustelua voisin ver­ra­ta puheeseen aidas­ta ja aidan seipäistä, mis­tä ei myöskään loogis­es­ti seu­raisi että pidän maa­han­muut­toa ja aitaa täs­mälleen yht­enev­inä ilmiöinä!)

    Jos johonkuhun suh­tau­tuu kuin lapseen pelkästään etnisen taus­tan vuok­si, niin se on tosi­asial­lis­es­ti rasismia.

    Ensin­näkin tässä pitäisi määritel­lä, mitä tuo “suh­tau­tuu kuin lapseen” kenenkin mielestä tarkoit­taa. Mon­elle se ilmeis­es­ti tuo ensim­mäisenä mieleen jotakin kiel­teistä (olisi ihan mie­lenki­in­toista selvit­tää, mik­si). Toisek­si olisi syytä huo­ma­ta, että jokainen suh­tau­tuu lapseen ja aikuiseen joil­lakin tavoin samankaltais­es­ti. Suh­tau­tu­mi­nen ei mis­sään tapauk­ses­sa ole kaik­il­ta osil­taan eri­laista — ovathan molem­mat ihmisiä. Se, että annamme maa­han­muut­ta­jille mah­dol­lisu­u­den oppia, samoin kuin annamme lap­sille, ei ole rasis­mia, kos­ka se ei automaat­tis­es­ti merk­itse että kohtelisimme maa­han­muut­ta­jia kaikissa tilanteis­sa lapsi­na, eikä myöskään sitä että kohtelisimme heitä eri tavoin kuin mui­ta aikuisia.

    Puhuin siis suh­tau­tu­mis­tavas­ta, jos­sa ei ainakaan omas­sa elämässäni ole las­ten ja aikuis­ten välil­lä mitään eroa. Las­ten sijaan olisin voin­ut yhtä hyvin ver­ra­ta aikuisi­in, vaikka­pa seu­raavasti: Jos puolisoni loukkaa min­ua, min­un ei kan­na­ta ajatel­la sen johtu­van hänen pahu­ud­estaan, sukupuolen­sa kyvyt­tömyy­destä käyt­täy­tyä järkevästi, tai mis­tään muus­takaan pysyvästä omi­naisu­ud­es­ta, vaan siitä että hän ei ehkä tien­nyt käytök­sen­sä ole­van min­un näkökul­mas­tani loukkaavaa, tai ei osan­nut toimia toisin. Loukkaan­tu­misen syy kan­nat­taa ker­toa hänelle rauhanomais­es­ti ja rak­en­tavasti, ja sen jäl­keen tar­jo­ta hänelle apua käytök­sen muut­tamisen opet­telu­un. Tulos on täl­löin paljon parem­pi ver­rat­tuna syyl­listämiseen tai puoli­son toimit­tamiseen pois per­hep­i­iristä. Kyse on olen­nais­es­ti siitä, että toiselle annetaan mah­dol­lisu­us oppia. Sen annamme itses­tään­selvästi lap­sille, ja toivoisimme myös muiden anta­van sen itsellemme. Minus­ta sama mah­dol­lisu­us kan­nat­taa pyrk­iä anta­maan kaikille, suo­ma­laiset aikuiset ja maa­han­muut­ta­jat mukaan lukien.

    (Lap­si-ver­tauk­sen tulin muuten valin­neek­si, kos­ka Eli­na oli vain vähän aiem­min toises­sa aiheessa ker­tonut suh­tau­tu­vansa kaikki­in lap­si­in täl­lä tavoin. Arvelin sik­si, että ainakin hän var­maan ymmärtäisi, mis­tä puhun.)

    Rasis­tista on vaa­tia esimerkik­si, että ‘neek­ere­itä tulee kär­siväl­lis­es­ti ja rakkaudel­lis­es­ti suvai­ta’, sil­lä eiväthän neeker­it ole mitään poikkeav­ia yksilöitä, jot­ka koet­telisi­vat mei­dän tol­er­anssi­amme. He ovat ihmisiä siinä kuin ketkä muut tahansa, eikä hei­dän käyt­täy­tymisen­sä ole mitenkään – mielekkäin mit­ta­puin arvioitu­na – sen oudon­paa kuin joidenkuiden muiden”

    Eihän tuo tietenkään ole rasis­mia, jos sat­tuu ole­maan sitä mieltä, että kaikkia ihmisiä tulee kär­siväl­lis­es­ti suvai­ta (niin kauan kuin he eivät riko lakia), ja että kaik­ki ihmiset koet­tel­e­vat kans­saih­mis­ten­sä tol­er­anssia (en ymmär­rä voiko joku oikeasti olla sitä mieltä, ettei näin olisi). Neek­eri-sanan käyt­töä voidaan kai pitää rasis­mi­na, mut­ta se lie­nee tässä sivuseikka.

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että vähem­mistöjä pitää voi­da arvostel­la leimau­tu­mat­ta rasis­tik­si. Arvostelus­ta kieltäy­tymi­nen­hän merk­it­sisi sitä, että yllä toivo­maani oppimisen mah­dol­lisu­ut­ta ei anneta. Arvostelu ei ole rasis­mia, vaan se että yksi­ty­ishenkilö automaat­tis­es­ti ja kyse­lemät­tä eri­ar­vois­te­taan jonkin hänen etnistä ryh­mään­sä koske­van ennakkolu­u­lon perusteella.

  137. ‘Arvostelu ei ole rasis­mia, vaan se että yksi­ty­ishenkilö automaat­tis­es­ti ja kyse­lemät­tä eri­ar­vois­te­taan jonkin hänen etnistä ryh­mään­sä koske­van ennakkolu­u­lon perus­teel­la.’ (Saara)
    Se mikä on ja mikä ei ole rasis­mia ei ole mei­dän valkon­aamo­jen päätettävissä.

  138. Kysymys illan A‑Talk ohjel­man poh­jal­ta: Vihrei­den puheen­jo­hta­ja Anni Sin­nemäen mielestä nais­ten ympärileikkausten kohdal­la (Suomes­sa koskien pääosin soma­lei­ta) on kysymys lain­säädän­nöstä. Merk­i­tyk­sessä, että hän vetää yhtäläisyys­merkin lain­säädän­nön ja kult­tuuris­ten (maan) tapo­jen välille. Hän vas­tusti maan tavas­ta puhu­mista tämän kysymyk­sen ympäriltä ja tote­si, että siinä ei ole mitään suo­ma­laista, kos­ka kyse on lainsäädännöstä.

    Nyt se kysymys, kos­ka tuol­laista on oikeasti kivu­lias­ta kuun­nel­la: Onko Anni oikeasti noin tietämätön ihmis­ten toimin­nan ja kult­tuurien todel­lisu­ud­es­ta? Sitä on vaikea uskoa.

    Juuri se paljon par­jat­tu ‘maan tapa’ selit­tää esimerkik­si sen todel­lisu­u­den, jos­ta kak­si kätilöä kir­joit­ti­vat Helsin­gin Sanomis­sa, että kaik­ki soma­l­isyn­nyt­täjät ovat leikat­tu­ja — Suomen lain­säädän­nöstä piit­taa­mat­ta ja riippumatta.

    Monikult­tuurisu­uskeskustelu palaa ker­ta ker­ran jäl­keen van­hoille laduille, niiden hiihtämiseen yhä uudelleen julkises­sa keskustelus­sa (tai täl­lai­sis­sa blogikeskusteluis­sa), mut­ta tämä on lähin­nä sik­si, kos­ka jotkut kieltäy­tyvät hiihtämästä eteen­päin ja heistä tun­tuu ole­van hauskem­paa lapi­oi­da lun­ta ladulle, etteivät muutkaan voisi viedä keskustelua eteen­päin konkreet­ti­sista, vaikeista kysymyk­sistä puhu­misen suun­taan. Kysymys­ten, jot­ka ovat todel­lisu­ut­ta. Kos­ka kysymys­ten imp­likaa­tiot oli­si­vat epä­mukavia ja olisi pelko, että niiden vaiku­tus kansalais­mielip­i­teeseen voisi olla hyvin epämukava.
    Sik­sikö vihrei­den lin­ja? Ei vain tietämättömyyttä.

    Ovatko vihreät oikeasti tehneet ääneen lausumat­toman päätök­sen yrit­tää hiljen­tää sel­l­aista keskustelua, joka aset­taisi mui­ta kult­tuure­ja epämiel­lyt­tävään val­oon, vaik­ka siinä val­os­sa näky­isi vain konkreet­ti­nen todel­lisu­us, ja usein sel­l­ainen todel­lisu­us, jon­ka näkymi­nen olisi suo­tavaa myös ihmisoikeuk­sien turvaamiseksi?

    Täl­lais­es­ta pääte­tys­tä lin­janve­dostako johtuu esimerkik­si Panu Laturin totea­mus, että vihrei­den ehdokkail­ta maa­han­muut­ta­jien kri­ti­soin­ti on tule­vis­sa vaaleis­sa kielletty?

  139. Sain tuos­ta kir­joituk­ses­ta vähän moit­tei­ta vihreiltä. En sen sisäl­löstä, kos­ka esimerkik­si ympärileikkausten vas­tus­t­a­mi­nen on ollut vihrei­den poli­ti­ikan peruskau­raa jo kauan ennen kuin perus­suo­ma­laiset tekivät siitä keppihevosensa.”

    Osmo, eihän em. väite pidä paikkaansa. Vihreän liiton eti­ikka­pa­neelis­sa 2009 Van­taal­la puoluevä­ki ei ollut valmis saman­laiseen ehdot­tomaan ympärileikkauk­sen kieltämiseen kuin tyt­tö­jen osalta.

    Oikeusmin­is­teri Tui­ja Brax korosti, että tyt­tö­jen ja poikien ympärileikkauk­set ovat eri asioi­ta. Siinä mis­sä tyt­tö­jen ympärileikkaus on pahoin­pite­lyä, poikien osalta asia on vaikeampi.”

    31.5.2012 tehti­in lakialoitte poikalas­ten uskon­nol­lisin perustein suoritet­tavien ympärileikkausten kriminalisoimiseksi.Yksikään vihrei­den kansane­dus­ta­jista ei allekir­joit­tanut lakialoitet­ta — mik­si jos ker­ran ympärileikkausten vas­tus­t­a­mi­nen on ollut vihrei­den poli­ti­ikan peruskauraa?

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.