Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?

19 vastausta artikkeliin “Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?”

1. No jos sinäkin olet sitä mieltä että yhdyskun­taraken­net­ta pitäisi eheyt­tää, mik­si ajat voimakkaasti rak­en­tamista Sipoon liitosalueille?

   Pitää olla aika erikoiset ril­lit, jos näkee sen eheyt­tävän yhdyskuntarakennetta.

   Vastaa

   1. Sinne on tarkoi­tus tul­la metroon (tai pikaratikkaan) nojaa­va nauhakaupun­ki, jon­ka tarkoi­tus on ajaa kumoon kaiken­laiset His­tat. Etäisyys on Tikkuri­lan luokkaa.

      Vastaa

2. 20 000 asukas­ta ja niille metro.

   rok?

   Vastaa

   1. Kak­si tai kolme pysäkkiä, enem­män asukkai­ta pysäkkiä kohden kuin Kulosaa­res­sa. Veikkaan silti pikaratikkaa. Asukkaitakin yritetään kyl­lä tunkea 30 000.

      Vastaa

3. Kehä‑3:n sisälle mah­tu­isi­vat suju­vasti kaik­ki suo­ma­laiset, vähän yli 10 000 asukas­ta / km2. Har­jus­sa asukasti­heys on Wikipedi­an mukaan yli 25 000, joten puis­toillekin jäisi vielä hyvin tilaa.

   Vastaa

4. Olisikos järkeväm­pää sijoit­taa ne 30 000 asukas­ta ole­mas­sa ole­van yhdyskun­tarak­en­teen sisälle käyt­tämään van­haa jo ole­mas­sa ole­vaa infraa kouluineen ym kuin lakkautel­la van­ho­jen aluei­den palvelui­ta ja samaan aikaan polka­ista verora­ho­ja Sipoon ryteikköihin?

   Vastaa

5. “Sinne on tarkoi­tus tul­la metroon (tai pikaratikkaan) nojaa­va nauhakaupunki”

   Toimi­va nauhakaupun­ki syn­tyy vain pikaratikalla, suo­ral­la lin­jal­la Itikseen.
   Toiv­ot­tavasti veikk­a­sit oikein.

   Vastaa

6. Kaupunki­tutk­i­jat tietävät omis­sa sem­i­naareis­saan mitä pitää tehdä, mut­ta melkoinen osa ihmi­sistä (kuten päämin­is­teri Van­hanen) halu­aa kuitenkin elää toisin kuin tutk­i­jat suosit­tel­e­vat. Olisiko siinä yksi syy kehi­tyk­sen vinoutumiseen?

   Vastaa

7. Turus­sa on lounais-koil­lis-suun­nas­sa läh­es 35 km maa-aluet­ta, jos­ta noin 15 km keskus­tan ymäril­lä on tehokaasti kaavoitet­tu. Kun nyt saaret (Hir­ven­sa­lo, Sata­va, Kaksker­ta) on päätet­ty kaavoit­taa tiheäm­min, mikä on hyvä asia (kun tämän on itse kukin henkises­ti hyväksynyt) ollaan nyt jo jälk­i­ju­nas­sa. Liiken­ney­hteyk­siä ei vielä ole edes paper­il­la, mikä on todel­la surkeaa. Saaret pitäisi kytkeä kehätiehen, jon­ka toinen pää on Pan­sios­sa, Suikki­lantien (Turun Kehä 1) päässä, toinen joko Turun Eteläkaaren päässä (Turun Kehä 1 toinen pää) tai sit­ten jos­sakin Kaari­nan puolel­la. Turku kyl­lä voisi hoitaa tämän itse. Nyt menee yli yksi sil­ta Hir­ven­sa­losta kohti Myllysiltaa…
   Sit­ten toises­sa päässä on Jäkär­län yksinäi­nen lähiö. Ohi menee Tam­pereen juna, kovaa. Jäkär­län ja keskus­tan välis­sä on n. 15 km tyhjää. Mik­sei Tam­pereen radan viereen voisi rak­en­taa toista raidet­ta Jäkär­lään asti, ei olisi suh­teessa iso investoin­ti (ver­rat­tuna nyt vaikka­pa Uuden­maan vas­taavi­in suun­nitelmi­in). Ja siis paikallisju­na tähän väli­in. Siihen väli­in voisi kaavoit­taa vaikka­pa 30000 asukkaan kaupun­gin. Saar­ille yksi Kaari­nan kaupun­ki (joka vie Turus­ta pien­talop­er­heet, ja Lieto ym.), keskus­tan ja Jäkär­län väli­in yksi Raisio (joka vie Turus­ta liikekeskuk­set ym.). Tämä mah­tuu hel­posti Turkuun.
   En ymmär­rä mis­sä ovat ne Turku­laiset päät­täjät, jot­ka halu­a­vat kaupunk­in­sa parasta?
   Ilmeiseti Turku­lais­ten päät­täjien aika menee ihan muuhun. He eivät ilmeiseti ymmär­rä, kuin­ka tärkeitä asioi­ta täl­laiset ovat. Turku­laiset päät­täjät keskit­tyvät lil­lukan­var­si­in, omien pien­ten intressien­sä ajamiseen, eivätkä ymmär­rä suuria lin­jona. Tämä on todel­li­nen Turun tauti.

   Vastaa

8. heik­ki kirjoitti:

   Olisikos järkeväm­pää sijoit­taa ne 30 000 asukas­ta ole­mas­sa ole­van yhdyskun­tarak­en­teen sisälle käyt­tämään van­haa jo ole­mas­sa ole­vaa infraa kouluineen ym kuin lakkautel­la van­ho­jen aluei­den palvelui­ta ja samaan aikaan polka­ista verora­ho­ja Sipoon ryteikköihin?

   Minus­ta pitää tehdä molem­mat. Van­ho­jen aluei­den palvelui­ta ei tosi­aankaan tarvitse lakkaut­taa, kun täy­den­nys­raken­netaan tarpeeksi.

   Vastaa

9. Helsin­gin sisältä löy­tyy run­saasti 20 000 — 30 000 asukkaan asukaskeskit­tymiä jot­ka ovat jo ties miten pitkään olleet ilman metro/raideyhteyttä. Mil­loin nuo Tuusu­lan- ja Lah­den­tien suun­tien yhtey­det laite­taan kuntoon?

   Vastaa

10. Osmo: Niin itsenäi­sistä kun­nista on hait­taa tässä osaop­ti­moin­timielessä ja hyö­tyä siinä, että ne kil­pail­e­vat myös muis­sa kuin nollasummajutuissa.

    Pitäs jotenkin pystyä haarukoimaan kumpi vaiku­tus on suurem­pi ennen kuin menee suosit­tele­maan kun­tien yhdistämistä.

    Vastaa

11. Van­ho­jen aluei­den täy­den­nys­rak­en­tamises­sa muuten suurin osa mah­dol­lisuuk­sista löy­tynee ole­mas­saolevil­ta ton­teil­ta. Jos olen oikein käsit­tänyt, kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to kos­kee näi­hin vain, jos taloy­htiö sitä kaupungilta pyytää. 

    Näin ollen kaupungi­nosien asukkaiden kan­nat­taisi jär­jestäy­tyä vaa­ti­maan kaavoitus­ta niihin paikkoi­hin, joi­hin talo­ja kan­nat­taisi rak­en­taa. Lisä­porkkanana voisi olla tosi­aan se, että lisärak­en­tamisen myötä tule­va asukasti­heys vähen­täisi tarvet­ta palvelu­jen kar­simiselle — ja voisi jopa lisätä palveluja. 

    Kuka myisi idean jonkin esikaupun­gin kaupunginosayhdistykselle?

    Vastaa

12. Osmo: Niin itsenäi­sistä kun­nista on hait­taa tässä osaop­ti­moin­timielessä ja hyö­tyä siinä, että ne kil­pail­e­vat myös muis­sa kuin nollasummajutuissa.

    Pitäs jotenkin pystyä haarukoimaan kumpi vaiku­tus on suurem­pi ennen kuin menee suosit­tele­maan kun­tien yhdistämistä.
    Täysin samaa mieltä tuos­ta läh­estymis­tavas­ta, tosin tulos on kyl­lä minus­ta selvä. Onhan tätä tutkit­tu kus­tan­nusten osalta:

    Hajarak­en­tamisen vaiku­tuk­set tule­vat näkyvi­in hitaasti — yksit­täisen pien­talon sijain­nil­la ei ole suur­ta vaiku­tus­ta kun­tat­alouteen. Vaiku­tuk­set kuitenkin kas­va­vat, kun rak­en­tamisen määrä lisään­tyy. Kas­vavas­sa kun­nas­sa tämä saat­taa aiheut­taa ennal­ta suun­nit­telemat­to­mia investoin­ti- ja palve­lu­tarpei­ta ase­makaavoitet­tu­jen alueiden
    ulkop­uolelle. Väestömäärältään vähenevässä kun­nas­sa hajarak­en­t­a­mi­nen voi puolestaan
    merk­itä jonkin kaa­va-alueen jäämistä kesken­eräisek­si, jol­loin myös jo tehdyt
    investoin­nit jäävät vajaakäyttöön.

    …

    Hajarak­en­t­a­mi­nen voi johtaa kalli­isi­in investoin­tei­hin (mm. koulut, päiväkodit ja tiev­erkko), vaik­ka taa­jamien palve­lu­toimi­paikat ja kun­nal­lis­tekni­ik­ka ovat vajaakäytössä. Kun­tat­alouden suun­nit­telun kannal­ta asian tekee eri­tyisen vaikeak­si se, että investoin­te­ja ei vält­tämät­tä tarvi­ta heti eikä lähi­t­ule­vaisu­udessa. Jos­sain vai­heessa ylit­tyy kuitenkin kyn­nys, jon­ka jäl­keen tarvi­taan toimen­piteitä. Oleelli­nen kysymys kuu­luu: mil­loin tämä kyn­nys ylitetään ja mitä se merk­it­see kun­tat­aloudelle? Väestömäärän kasvun ohel­la kyn­nys voi ylit­tyä myös asukkaiden vaa­timusten vuoksi..

    Myös palvelu­jen toim­inta­menois­sa tulee ajan kulues­sa vas­taan kyn­nysko­htia. Täl­lainen voi syn­tyä esimerkik­si sil­loin, kun val­taosa nykyisen koti­palveluhenkilöstön työa­jas­ta kuluu auton ratis­sa: kun ei ehditä hoitaa kaikkia asi­akkai­ta, tarvi­taan lisää henkilökuntaa…

    Asuinaluei­den yhdyskun­tarak­en­teelli­nen sijain­ti vaikut­taa oleel­lis­es­ti yhdyskun­tat­aloudel­lis­ten kus­tan­nusten muo­dos­tu­miseen. Kun tarkastelun kohteena on noin 500 asukkaan alue ja tarkastelu­a­jan­jak­sona on 30 vuot­ta, taa­ja­maa täy­den­tävältä alueelta kun­nalle, asukkaille ja val­ti­olle ker­tyvät kus­tan­nuk­set ovat yhteen­sä noin 57 miljoon­aa euroa (kuva 7). Taa­ja­mas­ta irral­laan ole­van alueen kus­tan­nuk­set ovat noin kymme­nen miljoon­aa euroa suurem­mat ja hajarak­en­tamisen kus­tan­nuk­set noin 30 miljoon­aa euroa suurem­mat. Irral­laan ole­van alueen ja hajarak­en­tamisen lisäkus­tan­nuk­sil­la on merk­i­tys­tä etenkin asukkaiden kannal­ta, sil­lä val­taosa yhdyskun­tat­aloudel­li­sista kus­tan­nuk­sista kohden­tuu hei­dän maksettavakseen.
    Lähde: Kim­mo Kos­ki, Kun­tat­alous ja yhdyskun­tarakenne, Suomen Ympäristö 42, 2008, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92843&lan=sv

    Ja tuos­sa ei ole edes otet­tu huomioon vaiku­tus­ta yksi­ty­is­ten palvelu­jen kus­tan­nuk­si­in. Hie­man vapaa­muo­toisem­min, Kaarin Taipale lainaa ja minä en laisku­ut­tani jak­sa etsiä alkuperäistä:
    Yhdyskun­tarak­en­teen vaiku­tuk­sista on myös koti­maista tutkimusti­etoa. Lainaan seu­raavas­sa suo­raan VTT:n erikois­tutk­i­ja DI Wahlgrenin artikkelei­ta, jot­ka on julka­istu Maankäyt­tö-lehdessä (2006, 2007). Hän toteaa näin:

    “Haja-asu­tus kulut­taa ener­giaa 60% enem­män kuin taa­ja­ma-asu­tus. Eri­tyisen suuret erot ovat liiken­teessä, jos­sa haja-asu­tuk­sen ener­gianku­lu­tus on yli kolminker­tainen taa­jami­in ver­rat­tuna. — Haja-asu­tus aiheut­taa kasvi­huonekaa­supäästöjä 30% enem­män kuin taa­ja­ma-asu­tus. — Liiken­teestä aiheutu­vat päästöt voivat syödä aluei­den hyvien sisäis­ten ratkaisu­jen tuo­mat edut. Näin tapah­tuu osas­sa ns. ‘ekokyliä’, jois­sa puuläm­mi­tyk­sel­lä saadaan aluei­den sisäiset päästöt pieniksi, mut­ta etäisen sijain­nin ja henkilöau­ton käyt­töön perus­tu­van elämän­ta­van vuok­si päästöt nou­se­vat selvästi suurem­mik­si kuin vas­taavien taa­ja­matyyp­is­ten aluei­den. ? Haja-asu­tus aiheut­taa mui­ta ihmisen ter­vey­delle ja luon­nolle haitallisia päästöjä 150% enem­män kuin taajama-asutus.”

    “Kus­tan­nuk­sia haja-asu­tus aiheut­taa 70% enem­män kuin taa­ja­ma-asu­tus. Liiken­teestä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set ovat jopa kuusinker­taiset taa­ja­ma-alueisi­in näh­den. — Asun­toaluei­den eri verkos­to­jen pitu­us asukas­ta kohden on haja-asu­tusalueil­la yli nelink­er­tainen taa­ja­ma-alueisi­in näh­den. Haja-asu­tusalueelle rak­en­tamisen on todet­tu tule­van pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä kalli­im­mak­si niin yksi­tyis- kuin kun­nal­listaloudel­lis­es­tikin. — Esimerkik­si Poh­jan­maal­la kerät­ty tieto osoit­taa, että maaseudul­la asum­i­nen tulee yhteiskun­nalle selkeästi kalli­im­mak­si kuin taa­jamis­sa. ? Mm. koulu­jen ja liikun­ta­palvelu­iden kus­tan­nuk­set ovat yli kaksinkertaiset.”
    http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/kolumni/id17244.shtml

    Saa olla aika mas­si­ivisia ne kil­pailun hyödyt että lop­putu­los on edes plus­mi­i­nus nolla.

    Vastaa

13. tpyy­lu­o­ma:

    Saa olla aika mas­si­ivisia ne kil­pailun hyödyt että lop­putu­los on edes plus­mi­i­nus nolla.

    häh? No mitä ne mas­siviset hai­tat nyt on?

    Se, että haja-asu­tus on kallista ei ole hait­ta. (Aivan samal­la taval­la kuin kash­mir-vil­la­pai­datkaan eivät ole haitallisia…) Onko se hait­ta riip­puu ensin­näkin siitä mitkä ovat haja-asu­tuk­sen hyödyt ver­rat­tuna haittoihin.

    Sit­ten pitäisi vielä tietää lisääkö saman talousalueen sisäl­lä ole­vat kun­tara­jat haja-asu­tus­ta vai vähen­tävätkö ne sitä.

    Vastaa

14. häh? No mitä ne mas­siviset hai­tat nyt on?

    No esimerkik­si sitä että julk­isten palvelu­iden jär­jestämiskus­tan­nuk­set on kaksinker­taiset. Minus­ta tuo on aika iso juttu.

    Esimerk­ki koti­sairaan­hoita­jas­ta jon­ka työa­jas­ta suurin osa kuluu auton ratista on hyvä. Jonkun ver­ran omako­htaista koke­muk­s­ta aihep­i­iristä ja sen perus­teel­la sanon että tästä ei seu­raa että palkataan lisää koti­sairaan­hoita­jia, vaan että keskel­lä met­sää asu­vaa mum­moa hoide­taan huonosti.

    Jos meil­lä olisi esimerkik­si lain­säädän­tö että palve­lut tar­jo­taan lähim­mässä isom­mas­sa taa­ja­mas­sa, ja sinne itsen­sä hoit­a­mi­nen on kunkin oma ongel­mansa niin asia olisi eri. Mut­ta kun ei ole.

    Se, että haja-asu­tus on kallista ei ole hait­ta. (Aivan samal­la taval­la kuin kash­mir-vil­la­pai­datkaan eivät ole haitallisia…)

    Olisi pitänyt kir­joit­taa että kus­tan­nus eikä hait­ta. Kelpaako?

    Onko se hait­ta riip­puu ensin­näkin siitä mitkä ovat haja-asu­tuk­sen hyödyt ver­rat­tuna haittoihin.

    Asun­non osta­ja saa sen asun­non ver­rat­taen hal­val­la kos­ka todel­liset kus­tan­nuk­set esimerkik­si palveluista, liiken­ney­hteyk­sistä, postinkan­nos­ta, ja viimeisim­pänä tietoli­iken­ney­hteyk­sistä mak­saa joku muu. Mui­ta hyö­tyjä ei tule mieleen.

    Ymmärsin että puhuit kun­tien välisen kil­pailun hyödy­istä. Niistä on paljon puhet­ta, vähän konkre­ti­aa ja vielä vähem­män empiri­aa. Mut­ta ilmeis­es­ti et tarkoit­tanut tätä.

    Sit­ten pitäisi vielä tietää lisääkö saman talousalueen sisäl­lä ole­vat kun­tara­jat haja-asu­tus­ta vai vähen­tävätkö ne sitä.

    San­o­taan nyt näin että jos minä vakaval­la naa­mal­la väit­täisin että hajainen kun­tarakenne vähen­tää haja-asu­tus­ta, niin olisin varus­tau­tunut harv­inaisen tuke­val­la todis­tu­saineis­tol­la. Esimerkke­jä täysin päin­vas­tais­es­ta on vaik­ka kuinka.

    Vastaa

15. tpyy­lu­o­ma:

    Jonkun ver­ran omako­htaista koke­muk­s­ta aihep­i­iristä ja sen perus­teel­la sanon että tästä ei seu­raa että palkataan lisää koti­sairaan­hoita­jia, vaan että keskel­lä met­sää asu­vaa mum­moa hoide­taan huonosti.
    Jos meil­lä olisi esimerkik­si lain­säädän­tö että palve­lut tar­jo­taan lähim­mässä isom­mas­sa taa­ja­mas­sa, ja sinne itsen­sä hoit­a­mi­nen on kunkin oma ongel­mansa niin asia olisi eri. Mut­ta kun ei ole.

    Tämä on nyt ehkä vähän hiusten halkomista, mut­ta vaik­ka meil­lä on lain­säädän­tö, että kaikille pitää tar­jo­ta palve­lut asuin­paikas­ta riip­pumat­ta, niin jos niitä palvelui­ta ei oikeasti tar­jo­ta, niin sil­loin­han niitä kus­tan­nuk­sia palvelun tar­joamis­es­ta ei myöskään tule.

    Mui­ta hyö­tyjä ei tule mieleen.

    häh? Siis sulle ei tule mitään hyö­tyjä mieleen väljästä asumis­es­ta? Sä vaiku­tat sen ver­ran fik­sul­ta, että nyt en kyl­lä usko mitä kirjoitat.

    San­o­taan nyt näin että jos minä vakaval­la naa­mal­la väit­täisin että hajainen kun­tarakenne vähen­tää haja-asu­tus­ta, niin olisin varus­tau­tunut harv­inaisen tuke­val­la todis­tu­saineis­tol­la. Esimerkke­jä täysin päin­vas­tais­es­ta on vaik­ka kuinka.

    Minä en kyl­lä ihan vil­pit­tömästi tiedä lisääkö vai vähen­tääkö vaik­ka pääkaupunkiseudun jakaan­tu­mi­nen use­am­mak­si kun­naksi haja-asu­tus­ta JA onko tämä vaiku­tus haja-asu­tuk­selle posi­ti­ivi­nen (ylit­tävätkö hyödyt kus­tan­nuk­set vai eivät.)

    Luen erit­täin suurel­la mie­lenki­in­nol­la, jos sin­ul­la on jotain linkke­jä antaa. (Nuo lain­auk­setkin käyvät kyl­lä hyvin kun­han ovat aiheesta eivätkä aiheen vier­estä. En siis kiistä etteikö palvelu­iden tar­joami­nen olisi kalli­im­paa haja-asu­tusalueelle kuin kerrostaloalueelle.)

    Jos kun­tien välisen kil­pailun hyö­tyjä ei tun­neta, niin miten me voimme tehdä mitään perustel­tu­ja päätök­siä kun­tien yhdis­tämisen vaiku­tuk­ses­ta hyvinvointiin?

    Vastaa

16. Art­turi, ei se ett­tä asun­to on haja-asu­tusalueel­la tee siitä yhtään väl­jem­pää, eikä ver­rat­taen tiivis asu­tus tarkoi­ta vält­tämät­tä ker­rostalo­ja. Käy vaik­ka Pohjois-Helsingis­sä, tarkem­min ajatellen voin tar­jo­ta opaste­tun käve­lyretken aiheesta viisi tuhat­ta asukas­ta neliök­ilo­metril­lä eikä yhtään yli kak­sik­er­roksista taloa. Neliöhin­ta on toki pienem­pi keskel­lä met­sää, mut­ta tuo syr­jäa­su­ja ei mak­sa omia kustannuksiaan.

    Tyyp­pies­imerk­ki on motari, kilo­metrikau­pal­la käytän­nössä erä­maa­ta, kun­tara­ja, asuinalue. Veikko­la Kirkkon­um­men ja Espoon rajal­la, Klaukkala Van­taan ja Nur­mi­jär­ven rajal­l­la, Land­bo tai Karhusaari entisel­lä Sipoon ja Van­taan rajalla…

    Se on tietenkin tot­ta että jos kun­ta ei hoi­da lakl­sääteisiä palvelu­ja keskel­lä met­sää niin ei se sit­ten var­maan mak­sakaan enem­män kuin keskuk­ses­sa. Tämä tuskin on tavoiteti­la, siinä on kun­nan kannal­ta esimerkik­si sem­moinen ongel­ma että lakimiehillekin pitää mak­saa palkkaa.

    Vastaa

17. Olisiko mah­dol­lista verot­taa eri­tyis­es­ti liikeki­in­teistöjä sen mukaan kuin­ka paljon käyt­täjistä on henkilöau­toil­i­joi­ta. Eli jos suurin osa asi­akkaista kul­kee henkilöau­tol­la kiin­teistöveroa nosttettaisiin?
    Tämä ohjaisi palvelu­ja joukkoli­iken­nevä­linei­den yhtey­teen ja tiheästi asu­tu­ille alueille ja hidas­taisi kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mista. Nykyisel­lään­hän kiin­teistöjä kiinos­taa vain saa­da iso­jen tei­den var­relta ole­va “hal­pa” kiin­teistö. Tuon­laisel­la vero­tuk­sel­la alka­isi yksi­ty­isiäkin yrit­täjiä kiin­nos­taa hyvät joukkoliikenneyhteydet.

    Vastaa