Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?

22.3.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Minut on pyydetty Ouluun kaupunkitutkimusseminaariin puhumaan kaupunkiseutujen tulevaisuudesta. Päätin paloitella puheenvuoroni kirjoitussarjaksi tälle blogille.

Silmiinpistävää on, että tuollaisissa seminaareissa ollaan varsin yksimielisiä siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta kuitenkin kehitys menee aivan eri suuntaan. Toki merkittäviä mielipide-eroja toivottavasta kehityksestä on, mutta asiantuntijoiden mielipiteet ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan, kun niitä vertaa siihen, kuinka kaukana käytäntö on niistä kaikista. Jokseenkin kaikki puoltavat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, mutta se vain hajautuu.

Minä näen kehityksen vinoutumiseen viisi syytä

1) Kuntarakenne ja siitä johtuva osaoptimointi

2) Kunnan kasvun rahoitus

3) Maanomistus ja heikot kunnat

4) Huonot päättäjät ja yhdyskuntasuunnitteluperiaatteiden tuntemattomuus

5) Liian kaavamainen suhtautuminen liikenteeseen, vaikka markkinat johtaisivat parempaan tulokseen.

Kun kaupunkiseutu koostuu keskenään kilpailevista kunnista, ne pyrkivät kaikki suunnittelemaan omaa kuntaansa itsekkäästi omista lähtökohdistaan käsin. Tämä osaoptimointi johtaa karkeisiin virheisiin, kun ajatellaan kaupunkirakennetta kokonaisuutena. Suurimmat virheet on tehty pääkaupunkiseudulla, mutta kilpailukykyä ajatellen pääkaupunkiseudulla on ollut tähän varaa. Heikommin kilpailuedellytyksen varustettujen kaupunkien on pakko toimia viisaammin, ja monet niistä ovat sen pakon edessa oppineetkin.

Melkein kaikissa kaupungeissa tilanne on johtanut vastakkainasetteluun keskuskaupungin ja ympäristökuntien välillä.  Kilpailu hyvistä veronmaksajista panee keskuskaupungin kaavoittamaan maata haaskaavaa omakotiasumista paikkoihin, joihin tulisi ehdottomasti kaavoittaa kerrostaloja. Kilpailu yhteisöverotuloista taas johtaa työpaikkojen ripotteluun pitkin savipeltoja paikkoihin, joihin joukkoliikennettä ei ole eikä tule. Räikeimmin keskuskaupungin ja ympäryskuntien vastakkainasettelu näkyy Turussa ja Vaasassa. Molemmat seudut ovat menestyneet huonommin kuin niiden yliopisto- ja rannikkokaupunkeina pitäisi. Vaasa alkaa jäädä jopa Seinäjoen jalkoihin.

Kaupunkiseudun vetovoimaisuuden parantaminen on herättänyt ajatuksen strategisista kuntaliitoksista, jotta osaoptimointi vihellettäisiin kerralla poikki. Itse selvittelen tällaista liitosta lahden seudulla. Oulussa on juuri valmistunut esitys suuresta kuntaliitoksesta.

Tähän mennään aikanaan kaikkialla, mutta sitä ennen ehditään tehdä suuria virheitä.

Kommentit

19 Vastausta artikkeliin “Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?”

  1. heikki kirjoitti 22.3.2010 kello 22:06

    No jos sinäkin olet sitä mieltä että yhdyskuntarakennetta pitäisi eheyttää, miksi ajat voimakkaasti rakentamista Sipoon liitosalueille?

    Pitää olla aika erikoiset rillit, jos näkee sen eheyttävän yhdyskuntarakennetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2010 kello 22:17

    Sinne on tarkoitus tulla metroon (tai pikaratikkaan) nojaava nauhakaupunki, jonka tarkoitus on ajaa kumoon kaikenlaiset Histat. Etäisyys on Tikkurilan luokkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. heikki kirjoitti 22.3.2010 kello 22:27

    20 000 asukasta ja niille metro.

    rok?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2010 kello 22:36

    Kaksi tai kolme pysäkkiä, enemmän asukkaita pysäkkiä kohden kuin Kulosaaressa. Veikkaan silti pikaratikkaa. Asukkaitakin yritetään kyllä tunkea 30 000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 22.3.2010 kello 22:29

    Kehä-3:n sisälle mahtuisivat sujuvasti kaikki suomalaiset, vähän yli 10 000 asukasta / km2. Harjussa asukastiheys on Wikipedian mukaan yli 25 000, joten puistoillekin jäisi vielä hyvin tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. heikki kirjoitti 22.3.2010 kello 22:43

    Olisikos järkevämpää sijoittaa ne 30 000 asukasta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle käyttämään vanhaa jo olemassa olevaa infraa kouluineen ym kuin lakkautella vanhojen alueiden palveluita ja samaan aikaan polkaista verorahoja Sipoon ryteikköihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. JiiPee kirjoitti 22.3.2010 kello 23:34

    “Sinne on tarkoitus tulla metroon (tai pikaratikkaan) nojaava nauhakaupunki”

    Toimiva nauhakaupunki syntyy vain pikaratikalla, suoralla linjalla Itikseen.
    Toivottavasti veikkasit oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Seppo S kirjoitti 23.3.2010 kello 0:05

    Kaupunkitutkijat tietävät omissa seminaareissaan mitä pitää tehdä, mutta melkoinen osa ihmisistä (kuten pääministeri Vanhanen) haluaa kuitenkin elää toisin kuin tutkijat suosittelevat. Olisiko siinä yksi syy kehityksen vinoutumiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Riccado kirjoitti 23.3.2010 kello 0:11

    Turussa on lounais-koillis-suunnassa lähes 35 km maa-aluetta, josta noin 15 km keskustan ymärillä on tehokaasti kaavoitettu. Kun nyt saaret (Hirvensalo, Satava, Kakskerta) on päätetty kaavoittaa tiheämmin, mikä on hyvä asia (kun tämän on itse kukin henkisesti hyväksynyt) ollaan nyt jo jälkijunassa. Liikenneyhteyksiä ei vielä ole edes paperilla, mikä on todella surkeaa. Saaret pitäisi kytkeä kehätiehen, jonka toinen pää on Pansiossa, Suikkilantien (Turun Kehä 1) päässä, toinen joko Turun Eteläkaaren päässä (Turun Kehä 1 toinen pää) tai sitten jossakin Kaarinan puolella. Turku kyllä voisi hoitaa tämän itse. Nyt menee yli yksi silta Hirvensalosta kohti Myllysiltaa…
    Sitten toisessa päässä on Jäkärlän yksinäinen lähiö. Ohi menee Tampereen juna, kovaa. Jäkärlän ja keskustan välissä on n. 15 km tyhjää. Miksei Tampereen radan viereen voisi rakentaa toista raidetta Jäkärlään asti, ei olisi suhteessa iso investointi (verrattuna nyt vaikkapa Uudenmaan vastaaviin suunnitelmiin). Ja siis paikallisjuna tähän väliin. Siihen väliin voisi kaavoittaa vaikkapa 30000 asukkaan kaupungin. Saarille yksi Kaarinan kaupunki (joka vie Turusta pientaloperheet, ja Lieto ym.), keskustan ja Jäkärlän väliin yksi Raisio (joka vie Turusta liikekeskukset ym.). Tämä mahtuu helposti Turkuun.
    En ymmärrä missä ovat ne Turkulaiset päättäjät, jotka haluavat kaupunkinsa parasta?
    Ilmeiseti Turkulaisten päättäjien aika menee ihan muuhun. He eivät ilmeiseti ymmärrä, kuinka tärkeitä asioita tällaiset ovat. Turkulaiset päättäjät keskittyvät lillukanvarsiin, omien pienten intressiensä ajamiseen, eivätkä ymmärrä suuria linjona. Tämä on todellinen Turun tauti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jaakko Särelä kirjoitti 23.3.2010 kello 1:15

    heikki kirjoitti:

    Olisikos järkevämpää sijoittaa ne 30 000 asukasta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle käyttämään vanhaa jo olemassa olevaa infraa kouluineen ym kuin lakkautella vanhojen alueiden palveluita ja samaan aikaan polkaista verorahoja Sipoon ryteikköihin?

    Minusta pitää tehdä molemmat. Vanhojen alueiden palveluita ei tosiaankaan tarvitse lakkauttaa, kun täydennysrakennetaan tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Antti kirjoitti 23.3.2010 kello 6:34

    Helsingin sisältä löytyy runsaasti 20 000 – 30 000 asukkaan asukaskeskittymiä jotka ovat jo ties miten pitkään olleet ilman metro/raideyhteyttä. Milloin nuo Tuusulan- ja Lahdentien suuntien yhteydet laitetaan kuntoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi kirjoitti 23.3.2010 kello 8:07

    Osmo: Niin itsenäisistä kunnista on haittaa tässä osaoptimointimielessä ja hyötyä siinä, että ne kilpailevat myös muissa kuin nollasummajutuissa.

    Pitäs jotenkin pystyä haarukoimaan kumpi vaikutus on suurempi ennen kuin menee suosittelemaan kuntien yhdistämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mikko Särelä kirjoitti 23.3.2010 kello 8:47

    Vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa muuten suurin osa mahdollisuuksista löytynee olemassaolevilta tonteilta. Jos olen oikein käsittänyt, kaupunginsuunnitteluvirasto koskee näihin vain, jos taloyhtiö sitä kaupungilta pyytää.

    Näin ollen kaupunginosien asukkaiden kannattaisi järjestäytyä vaatimaan kaavoitusta niihin paikkoihin, joihin taloja kannattaisi rakentaa. Lisäporkkanana voisi olla tosiaan se, että lisärakentamisen myötä tuleva asukastiheys vähentäisi tarvetta palvelujen karsimiselle – ja voisi jopa lisätä palveluja.

    Kuka myisi idean jonkin esikaupungin kaupunginosayhdistykselle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 23.3.2010 kello 13:36

    Osmo: Niin itsenäisistä kunnista on haittaa tässä osaoptimointimielessä ja hyötyä siinä, että ne kilpailevat myös muissa kuin nollasummajutuissa.

    Pitäs jotenkin pystyä haarukoimaan kumpi vaikutus on suurempi ennen kuin menee suosittelemaan kuntien yhdistämistä.
    Täysin samaa mieltä tuosta lähestymistavasta, tosin tulos on kyllä minusta selvä. Onhan tätä tutkittu kustannusten osalta:

    Hajarakentamisen vaikutukset tulevat näkyviin hitaasti – yksittäisen pientalon sijainnilla ei ole suurta vaikutusta kuntatalouteen. Vaikutukset kuitenkin kasvavat, kun rakentamisen määrä lisääntyy. Kasvavassa kunnassa tämä saattaa aiheuttaa ennalta suunnittelemattomia investointi- ja palvelutarpeita asemakaavoitettujen alueiden
    ulkopuolelle. Väestömäärältään vähenevässä kunnassa hajarakentaminen voi puolestaan
    merkitä jonkin kaava-alueen jäämistä keskeneräiseksi, jolloin myös jo tehdyt
    investoinnit jäävät vajaakäyttöön.

    Hajarakentaminen voi johtaa kalliisiin investointeihin (mm. koulut, päiväkodit ja tieverkko), vaikka taajamien palvelutoimipaikat ja kunnallistekniikka ovat vajaakäytössä. Kuntatalouden suunnittelun kannalta asian tekee erityisen vaikeaksi se, että investointeja ei välttämättä tarvita heti eikä lähitulevaisuudessa. Jossain vaiheessa ylittyy kuitenkin kynnys, jonka jälkeen tarvitaan toimenpiteitä. Oleellinen kysymys kuuluu: milloin tämä kynnys ylitetään ja mitä se merkitsee kuntataloudelle? Väestömäärän kasvun ohella kynnys voi ylittyä myös asukkaiden vaatimusten vuoksi..

    Myös palvelujen toimintamenoissa tulee ajan kuluessa vastaan kynnyskohtia. Tällainen voi syntyä esimerkiksi silloin, kun valtaosa nykyisen kotipalveluhenkilöstön työajasta kuluu auton ratissa: kun ei ehditä hoitaa kaikkia asiakkaita, tarvitaan lisää henkilökuntaa…

    Asuinalueiden yhdyskuntarakenteellinen sijainti vaikuttaa oleellisesti yhdyskuntataloudellisten kustannusten muodostumiseen. Kun tarkastelun kohteena on noin 500 asukkaan alue ja tarkasteluajanjaksona on 30 vuotta, taajamaa täydentävältä alueelta kunnalle, asukkaille ja valtiolle kertyvät kustannukset ovat yhteensä noin 57 miljoonaa euroa (kuva 7). Taajamasta irrallaan olevan alueen kustannukset ovat noin kymmenen miljoonaa euroa suuremmat ja hajarakentamisen kustannukset noin 30 miljoonaa euroa suuremmat. Irrallaan olevan alueen ja hajarakentamisen lisäkustannuksilla on merkitystä etenkin asukkaiden kannalta, sillä valtaosa yhdyskuntataloudellisista kustannuksista kohdentuu heidän maksettavakseen.
    Lähde: Kimmo Koski, Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne, Suomen Ympäristö 42, 2008, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92843&lan=sv

    Ja tuossa ei ole edes otettu huomioon vaikutusta yksityisten palvelujen kustannuksiin. Hieman vapaamuotoisemmin, Kaarin Taipale lainaa ja minä en laiskuuttani jaksa etsiä alkuperäistä:
    Yhdyskuntarakenteen vaikutuksista on myös kotimaista tutkimustietoa. Lainaan seuraavassa suoraan VTT:n erikoistutkija DI Wahlgrenin artikkeleita, jotka on julkaistu Maankäyttö-lehdessä (2006, 2007). Hän toteaa näin:

    “Haja-asutus kuluttaa energiaa 60% enemmän kuin taajama-asutus. Erityisen suuret erot ovat liikenteessä, jossa haja-asutuksen energiankulutus on yli kolminkertainen taajamiin verrattuna. – Haja-asutus aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä 30% enemmän kuin taajama-asutus. – Liikenteestä aiheutuvat päästöt voivat syödä alueiden hyvien sisäisten ratkaisujen tuomat edut. Näin tapahtuu osassa ns. ‘ekokyliä’, joissa puulämmityksellä saadaan alueiden sisäiset päästöt pieniksi, mutta etäisen sijainnin ja henkilöauton käyttöön perustuvan elämäntavan vuoksi päästöt nousevat selvästi suuremmiksi kuin vastaavien taajamatyypisten alueiden. ? Haja-asutus aiheuttaa muita ihmisen terveydelle ja luonnolle haitallisia päästöjä 150% enemmän kuin taajama-asutus.”

    “Kustannuksia haja-asutus aiheuttaa 70% enemmän kuin taajama-asutus. Liikenteestä aiheutuvat kustannukset ovat jopa kuusinkertaiset taajama-alueisiin nähden. – Asuntoalueiden eri verkostojen pituus asukasta kohden on haja-asutusalueilla yli nelinkertainen taajama-alueisiin nähden. Haja-asutusalueelle rakentamisen on todettu tulevan pitkällä tähtäyksellä kalliimmaksi niin yksityis- kuin kunnallistaloudellisestikin. – Esimerkiksi Pohjanmaalla kerätty tieto osoittaa, että maaseudulla asuminen tulee yhteiskunnalle selkeästi kalliimmaksi kuin taajamissa. ? Mm. koulujen ja liikuntapalveluiden kustannukset ovat yli kaksinkertaiset.”
    http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/kolumni/id17244.shtml

    Saa olla aika massiivisia ne kilpailun hyödyt että lopputulos on edes plusmiinus nolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi kirjoitti 23.3.2010 kello 15:11

    tpyyluoma:

    Saa olla aika massiivisia ne kilpailun hyödyt että lopputulos on edes plusmiinus nolla.

    häh? No mitä ne massiviset haitat nyt on?

    Se, että haja-asutus on kallista ei ole haitta. (Aivan samalla tavalla kuin kashmir-villapaidatkaan eivät ole haitallisia…) Onko se haitta riippuu ensinnäkin siitä mitkä ovat haja-asutuksen hyödyt verrattuna haittoihin.

    Sitten pitäisi vielä tietää lisääkö saman talousalueen sisällä olevat kuntarajat haja-asutusta vai vähentävätkö ne sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 23.3.2010 kello 16:26

    häh? No mitä ne massiviset haitat nyt on?

    No esimerkiksi sitä että julkisten palveluiden järjestämiskustannukset on kaksinkertaiset. Minusta tuo on aika iso juttu.

    Esimerkki kotisairaanhoitajasta jonka työajasta suurin osa kuluu auton ratista on hyvä. Jonkun verran omakohtaista kokemuksta aihepiiristä ja sen perusteella sanon että tästä ei seuraa että palkataan lisää kotisairaanhoitajia, vaan että keskellä metsää asuvaa mummoa hoidetaan huonosti.

    Jos meillä olisi esimerkiksi lainsäädäntö että palvelut tarjotaan lähimmässä isommassa taajamassa, ja sinne itsensä hoitaminen on kunkin oma ongelmansa niin asia olisi eri. Mutta kun ei ole.

    Se, että haja-asutus on kallista ei ole haitta. (Aivan samalla tavalla kuin kashmir-villapaidatkaan eivät ole haitallisia…)

    Olisi pitänyt kirjoittaa että kustannus eikä haitta. Kelpaako?

    Onko se haitta riippuu ensinnäkin siitä mitkä ovat haja-asutuksen hyödyt verrattuna haittoihin.

    Asunnon ostaja saa sen asunnon verrattaen halvalla koska todelliset kustannukset esimerkiksi palveluista, liikenneyhteyksistä, postinkannosta, ja viimeisimpänä tietoliikenneyhteyksistä maksaa joku muu. Muita hyötyjä ei tule mieleen.

    Ymmärsin että puhuit kuntien välisen kilpailun hyödyistä. Niistä on paljon puhetta, vähän konkretiaa ja vielä vähemmän empiriaa. Mutta ilmeisesti et tarkoittanut tätä.

    Sitten pitäisi vielä tietää lisääkö saman talousalueen sisällä olevat kuntarajat haja-asutusta vai vähentävätkö ne sitä.

    Sanotaan nyt näin että jos minä vakavalla naamalla väittäisin että hajainen kuntarakenne vähentää haja-asutusta, niin olisin varustautunut harvinaisen tukevalla todistusaineistolla. Esimerkkejä täysin päinvastaisesta on vaikka kuinka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Artturi kirjoitti 23.3.2010 kello 18:29

    tpyyluoma:

    Jonkun verran omakohtaista kokemuksta aihepiiristä ja sen perusteella sanon että tästä ei seuraa että palkataan lisää kotisairaanhoitajia, vaan että keskellä metsää asuvaa mummoa hoidetaan huonosti.
    Jos meillä olisi esimerkiksi lainsäädäntö että palvelut tarjotaan lähimmässä isommassa taajamassa, ja sinne itsensä hoitaminen on kunkin oma ongelmansa niin asia olisi eri. Mutta kun ei ole.

    Tämä on nyt ehkä vähän hiusten halkomista, mutta vaikka meillä on lainsäädäntö, että kaikille pitää tarjota palvelut asuinpaikasta riippumatta, niin jos niitä palveluita ei oikeasti tarjota, niin silloinhan niitä kustannuksia palvelun tarjoamisesta ei myöskään tule.

    Muita hyötyjä ei tule mieleen.

    häh? Siis sulle ei tule mitään hyötyjä mieleen väljästä asumisesta? Sä vaikutat sen verran fiksulta, että nyt en kyllä usko mitä kirjoitat.

    Sanotaan nyt näin että jos minä vakavalla naamalla väittäisin että hajainen kuntarakenne vähentää haja-asutusta, niin olisin varustautunut harvinaisen tukevalla todistusaineistolla. Esimerkkejä täysin päinvastaisesta on vaikka kuinka.

    Minä en kyllä ihan vilpittömästi tiedä lisääkö vai vähentääkö vaikka pääkaupunkiseudun jakaantuminen useammaksi kunnaksi haja-asutusta JA onko tämä vaikutus haja-asutukselle positiivinen (ylittävätkö hyödyt kustannukset vai eivät.)

    Luen erittäin suurella mielenkiinnolla, jos sinulla on jotain linkkejä antaa. (Nuo lainauksetkin käyvät kyllä hyvin kunhan ovat aiheesta eivätkä aiheen vierestä. En siis kiistä etteikö palveluiden tarjoaminen olisi kalliimpaa haja-asutusalueelle kuin kerrostaloalueelle.)

    Jos kuntien välisen kilpailun hyötyjä ei tunneta, niin miten me voimme tehdä mitään perusteltuja päätöksiä kuntien yhdistämisen vaikutuksesta hyvinvointiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 23.3.2010 kello 20:09

    Artturi, ei se etttä asunto on haja-asutusalueella tee siitä yhtään väljempää, eikä verrattaen tiivis asutus tarkoita välttämättä kerrostaloja. Käy vaikka Pohjois-Helsingissä, tarkemmin ajatellen voin tarjota opastetun kävelyretken aiheesta viisi tuhatta asukasta neliökilometrillä eikä yhtään yli kaksikerroksista taloa. Neliöhinta on toki pienempi keskellä metsää, mutta tuo syrjäasuja ei maksa omia kustannuksiaan.

    Tyyppiesimerkki on motari, kilometrikaupalla käytännössä erämaata, kuntaraja, asuinalue. Veikkola Kirkkonummen ja Espoon rajalla, Klaukkala Vantaan ja Nurmijärven rajallla, Landbo tai Karhusaari entisellä Sipoon ja Vantaan rajalla…

    Se on tietenkin totta että jos kunta ei hoida laklsääteisiä palveluja keskellä metsää niin ei se sitten varmaan maksakaan enemmän kuin keskuksessa. Tämä tuskin on tavoitetila, siinä on kunnan kannalta esimerkiksi semmoinen ongelma että lakimiehillekin pitää maksaa palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Paula kirjoitti 27.3.2010 kello 14:43

    Olisiko mahdollista verottaa erityisesti liikekiinteistöjä sen mukaan kuinka paljon käyttäjistä on henkilöautoilijoita. Eli jos suurin osa asiakkaista kulkee henkilöautolla kiinteistöveroa nosttettaisiin?
    Tämä ohjaisi palveluja joukkoliikennevälineiden yhteyteen ja tiheästi asutuille alueille ja hidastaisi kaupunkirakenteen hajautumista. Nykyiselläänhän kiinteistöjä kiinostaa vain saada isojen teiden varrelta oleva “halpa” kiinteistö. Tuonlaisella verotuksella alkaisi yksityisiäkin yrittäjiä kiinnostaa hyvät joukkoliikenneyhteydet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus