joten maahanmuutto on todellakin taloudellinen kysymys Suomalaisille.”

Katselin noita turvapaikanhakijatilastoja. Moni väkirikas ja köyhä maa on huomattavan aliedustettuna noissa tilastoissa. Onkohan tuo lähtökohta-asettelu virheellinen?

Tässähän sinä Osmo osut asian ytimeen. Mainitsemani esimerkkien ihmiset ovat siirtolaisia, joilla on työpaikka ja ammattitaito, jolle on kysyntää.Se muodostaa hyvän lähtökohdan integroitumiselle ja luultavimmin assimilaatiolle vrt. volvo-suomalaiset.

Yhtä kurjaa se elämä haja-asutusalueella on syntyperäisellekkin, jos ei ole työtä.

Tämä turvapaikanhakijoiden sijoittaminen maaseudulle on kyllä pahimman laadun kyynistä opportunusmia “kunnanisiltä”. Haukipudas on tehnyt siitä oikean taidelajin. Kun lähellä on suuri vetovoimainen (Oulu) kaupunki, he aivain oikein laskevat, että oleskeluluvan saanut poistuu viimeistään 3 vuoden kuluttua, ennen kuin hänestä alkaa koitua kunnalle kuluja.

Suurin syy, miksi kunnat ovat nihkeitä vastaanottamaan oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on, että pääkaupunkiseutu on tukossa. Jos pääkaupunkiseudun kunnat jatkavat turvapaikanhakijoiden preferoimista sosiaalisessa asuntotuotannossa, voitte olla varma, että kuntapaikkoja löytyisi yllin kyllin, jos päättäjät olisivat varmoja kehäkolmosen imusta.

Tämä on myös työllisyystilanteesta riippuva asia ja alakohtaista, jos työvoimaa on saatavilla muutenkin niin yrityksen intressi investoida ulkomaisen työvoiman käyttön edellyttämään osaamiseen on pieni, jos taas ei ole saatavilla niin se on selkeä kilpailuetu.

Itse ihmettelen lähinnä sitä, että jos maahanmuutto ei tosiaankaan ole talouskysymys, niin miksi vanhustenhuollon, terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaiset asiat ovat?

Näistä asioistahan ryhdytään leikkaamaan heti laman iskiessä, vaikka niiden elintärkeyttä kukaan tuksin kiistää. En ymmärrä mikä asia maahanmuutosta tekee niin tärkeän, että siihen varattu rahasumma on fiksattu tietylle tasolle, kaikista ulkopuolisista vaikutteista riippumattomaan tilaan?

Tiedän, ettei typeriä vastakkainasetteluja kannata tehdä. Mielestäni on silti ihan validi kysymys, että minkä takia vanhustenhuollosta saa leikata laman aikana, mutta maahanmuutosta ei saa?

Täällä rintamailla sentään uussuomalaisilla on omat jenginsä. Kesäisin kokoonnutaan ulkona. Lapset temmeltää ja aikuiset turinoi tosin etnisesti ryhmiin jakautuen.

Minä en suomalaisena edes halua harrastaa sellaista kuin erityisissä tilaisuuksissa: nappulaliigan harkoissa, pihatalkoiden jälkeen. No joo, kun lapset oli ihan pieniä, notkuttiin hiekkalaatikolla.

Olen tätä ihmetellyt. Etelässäkin kummastelee, kun porukka kokoontuu rantabulevardin raflaan sukukunnittain viettämään iltaa vuosituhantisten perinteiden mukaisesti. Vähän on kateellinenkin. Mutta en kuitenkaan halua tuollaista tosipaikan tullen omaan elämääni. Eivätkä muutkaan suomalaiset. Muutenhan tuollaista harrastettaisiin ainakin kesäisin ulkona, jos ravintoloiden hinnat ja puuttuminen eivät sitä sisällä salli.

Saksassa yritteliäät ihmiset pitävät korttelikapakoita talojensa kellareissa tai autotalleissa. Paikka on auki silloin tällöin tarpeen mukaan. Suomessa niin ei saa tietenkään tehdä, koska suomalaiset ovat ääliöitä, joille sivistys ei sovi kuin ylhäältä johdettuna.

Jotain hämärää tässä on …

“Suomalaiset työmarkkinat eivät juurikaan tarvitse ihmisiä, joiden osaaminen rajoittuu kamelinajoon ja vuohien paimentamiseen”

Olen työkseni kouluttanut satoja maahanmuuttajia kursseilla, joiden ensisijaisena tavoitteena on maahanmuuttajien työllistyminen. Ainoatakaan kamelinajajaa en ole vielä tavannut, mutta sudanilaisen (luku- ja kirjoitustaitoisen) maanviljelijän kylläkin. Hän ajaa nykyisin bussia Vantaalla. Harmittaa se, että keskustelun lähtökotana tuntuvat olevan vain ja ainoastaan “meidän itsekkäät tarpeemme” eli “meille kelpaavat vain ne, joista on meille hyötyä ja joiden erilaisuus ei ärsytä”.

Ennakkoluuloja, kulttuurieroja ja kielitaidon puutteita usein suurempanakin työllistymisen esteenä näkisin kannustinloukut ja osa-aikatyön kannattamattomuuden. Myös kannattavan kioski-, kauppa- yms. pienyrityksen perustaminen on melko haastavaa (myös suomalaiselle).

Luku- ja kirjoitustaidottomista on onnistuttu “leipomaan” lukutaitoisia ja kelpoja kassamyyjiä, asiakaspalveluhenkilöitä, lähihoitajia, siivoojia, vahtimestareita, varastotyöntekijöitä jne. Suomalaiset työtoverit ja esimiehet ovat uskaltautuneet perehdyttämään ja ohjaamaan vierasperäisiä työtovereita.

Alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltajan on vaikea elättää perhettään ja itseään osa-aikaisena kassamyyjänä. Meillä on suuri joukko laakereillaan lepääviä työttömiä (masentuvat, sairastuvat, muodostavat hukkaan heitetyn työvoimareservin) ja yhtälailla joukko niska limassa puurtavia, ylityöllistettyjä raatajia.

Ongelma koskettaa suomalaisia siinä missä maahanmuuttajiakin. Kakkua riittäisi jaettavaksi useammalle, jos työtä saisi jaettua tasaisemmin. Kuulin juuri esimerkin siitä, kuinka esim. Ranskassa voi jopa johtavassa asemassa oleva työskennellä osa-aikaisena (ja samaa pestiä jakaa kaksi).

Miten pääsisimme tähän suuntaan?

Ulkomaan kansalaisten määrään suhteutettuna eniten rasistisia
rikoksia kirjattiin Itä-Suomen läänissä ja Lapin läänissä. Itä-Suomen läänissä
kirjattiin 12 rasistista rikosta jokaista tuhatta ulkomaan kansalaista
kohden ja Lapin läänissä 11. Sekä Länsi-Suomen läänissä että Oulun
läänissä vastaava luku oli yhdeksän ja Etelä-Suomen läänissä seitsemän.

Lähde:

Laura Peutere
POLIISIN TIETOON TULLUT VIHARIKOLLISUUS SUOMESSA
2008
Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 85/2009

Tästä ei kuitenkaan minusta voi suoraan päätellä työnantajien asenteita. Työnantajat tuskin ovat rasististen rikosten tekijöitä, vaan syrjäytyneiden porukka. Tämä ryhmä on suhteessa suurempi Itä- Suomessa ja Lapissa kuin Helsingissä.

Vai onko?

Samasta syystä kuin suomalaiset teinit. Enemmän samankaltaista porukkaa, aktiivisempi yöelämä, enemmän naitavaa ja ylipäänsä enemmän notkumispaikkoja.

Tässä nyt on ollut sellainen näkemys, että JUURI TÄNNE on vaikea tulla. Käsittääkseni Suomen käytäntö ja käsittelyajat eivät kuitenkaan poikkea muista EU-maista mitenkään. Jotta JUURI TÄNNE olisi vaikea tulla töihin, niin pitäähän muualle olla helpompi — ainakin naisen logiikan mukaan.

Mutta en ole tarkistanut menettelyjä muiden maiden osalta, joten mielikuvani saattaa olla väärä.

+++++++

Minusta on hassua ajatella, että ulkomaalaisen palkkaamiseen tarvittaisiin jotain erityistä arvoliberalismia ja suvaitsevaisuutta. Eiköhän työnantaja palkkaa parhaimman hakijan.

Joitain ennakkoluuloja tietysti voi joitain kansallisuuksia kohtaan olla, mutta en nyt lähtisi siitä, että kaupungissa vähemmän kuin maaseudulla.

+++++++

Osmo,

Lähtevät varmasti samasta syystä kuin muutenkin väki vähenee pikkupaikkakunnilta. Sukulaiset ja muut tutut ovat pääosin isoissa kaupungeissa, niin siitä ilmiö. Onko sinulla jotain näyttöä, että pienillä paikkakunnilla on enemmän rasismia?

Hesarin mukaan ainakin Lieksassa asuvat somalit olivat aivan tyytyväisiä. Toimittajatäti yritti kyllä kovasti korostaa, että haastateltu Abdullah ei vain myönnä kokeneensa rasismia, mutta A. piti päänsä eikä myöntänyt.

Tuollainen aikuisen ihmisen ajatusten vääntely muuten minusta on oikeaa rasismia. Ikään kuin somali ei osaisi sanoa, mitä hän oikeasti ajattelee. Sosiaaliviraston työntekijä vielä kujersi vieressä, että nämä vain kehuvat kaikkea, eivät osaa sanoa, jos on ongelmia.

Juttu aiheutti minussa lievää voimakkaampaa ärtymystä.