HS-raati ja maahanmuutto

19.3.2010 · Aihe: _ 

HS-raadin kysymys kuului, onko oikein säädellä maahanmuuttoa taloustilanteen mukaan. Näin vastasin:

2) Ei
Humanitaarinen maahanmuutto ei ole talouskysymys.

Ongelmana on, että kun työperäinen maahanmuutto EU:n
ulkopuolelta on vahvasti rajoitettua, muuttopaine purkautuu
humanitaarisen väylän väärinkäyttönä. Olisi paljon parempi,
jos kaikilla maahan pyrkijöillä olisi EU-kansalaisen
oikeudet mutta vain ne. Maahan saa tulla töihin, jos pystyy
elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta
sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän
kauan ansiotyössä. Tällöin muutto köyhemmistä maista olisi
terveemmällä pohjalla kuin nyt. On hassua, että työhaluinen
ei saa tulla tänne töihin, mutta hän pääsee tänne kyllä
tulonsiirtojen varaan.

Kommentit

61 Vastausta artikkeliin “HS-raati ja maahanmuutto”

  1. K-Veikko kirjoitti 19.3.2010 kello 7:12

    Eduskunnan kyselytunnilla kovasti vaadittiin että työperäiselle maahanmuutolle pitää laittaa lisää jarruja?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Anna-Liisa kirjoitti 19.3.2010 kello 7:17

    Minusta vaikuttaa siltä, että Suomeen tulevat turvapaikanhakijat luulevat suomalaisen vastaanottokeskuksen olevan jonkinlainen siirtolaisvirasto muinaisen Ellis Islandin tapaan, jossa ensin tarkastettiin ja syynättiin ja sitten lähetettiin etsimään töitä. Vaikuttaa siltä, että turvapaikanhakijat kuvittelevat löytävänsä täältä ensin hanttihommia ja siitä sitten rakentavansa elämäänsä eteenpäin.

    Vastaanottokeskukset eivät kuitenkaan ole Ellis Islandeja eikä Suomi pysty vastaamaan sellaisten siirtolaisten odotuksiin, joilla ei ole työpaikka valmiina odottamassa.

    Olisi paljon parempi, jos kaikilla maahan pyrkijöillä olisi EU-kansalaisen oikeudet mutta vain ne“, kirjoittaa Osmo.

    Kansalaisten oikeudet EU:ssa Euroopan komission mukaan: “Jotta oleskeluoikeus ja oikeus työnsaantiin toteutuvat käytännössä, on työntekijöillä oltava riittävä sosiaaliturva, kun he liikkuvat yhteisön alueella. Yhteisön sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta on annettu lainsäädäntöä, jolla taataan palkatuille työntekijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille ja opiskelijoille sama sosiaaliturva kuin kyseisen jäsenvaltion työntekijöille. Jos on saavuttanut tietyt etuudet yhdessä jäsenmaassa, saa samat etuudet myös muissa.

    Toisin sanoen tulijalla olisi lähtömaansa sosiaaliturva? Miten se käytännössä tapahtuisi? Suomi maksaa esim. työmarkkinatukea työttömyyden sattuessa ja laskuttaa sen lähtömaalta?

    Tästä on varmaan ollut viime aikoina lehdissä, mutta ei ole tarttunut mieleeni.

    OM:n ylläpitämä kansanvalta.fi lähinnä johdattelee pitkällisempään ja raskaampaan opiskeluun, johon en laiskuuttani nyt ryhdy siinä toivossa, että joku tarjoaa valmiiksi pureskeltua rautalankaa. ( 😀 mahtava kielikuva)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Anna-Liisa kirjoitti 19.3.2010 kello 7:20
  4. Herbert kirjoitti 19.3.2010 kello 7:47

    Anna-Liisa, Lue myös seuraava lause Osmon kirjoituksesta: “Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä.”

    Monien tulijoiden lähtömaissa ei tunneta sosiaaliturvaa esim. työttömyyden osalta, joten ei olisi myöskään mitään laskutettavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mikko kirjoitti 19.3.2010 kello 7:55

    Pienenä pilkun nysväämisenä: Pakolaisten vastaanotto on talouskysymys. Maailmassa on pakolaisia niin paljon, että Suomi ei taloudellisesti kykene ottamaan niitä kaikkia miljoonia vastaan. Näin ollen taloudellisessa mielessä pakolaisten vastaanottoa on pakko jollain perusteilla rajoittaa.

    Siksi olisikin syytä Osmon ehdotuksen mukaisesti tehdä työperäinen maahanmuutto mahdollisimman helpoksi, jotta pakolaispaikat kohdentuisivat niille, jotka oikeasti ovat vainottuja kotimaassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 19.3.2010 kello 7:58

    Humanitaarinen maahanmuutto ei ole talouskysymys.

    Miten niin? Eikö siihen tarvita rahaa?

    Tietenkin kaikki, mikä aiheuttaa kustannuksia on talouskysymys. Tarkoittanet, että se ei ole mielestäsi ensisijaisesti talouskysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Anna-Liisa kirjoitti 19.3.2010 kello 8:05

    Herbert kirjoitti 19.3.2010 kello 7:47: “Monien tulijoiden lähtömaissa ei tunneta sosiaaliturvaa esim. työttömyyden osalta
    Juuri näin ymmärsin komission tekstin. Sosiaaliturva lähtömaan mukaan. Kysymykseni koski sitä, miten menetellään jos EU:n ulkopuolisessa lähtömaassa ON sosiaaliturva.

    (Voisiko joku antaa vaikka linkin sellaiselle verkkosivulle, jossa on siteeraustägit? Löysin vain sellaisen jolla saa lainausmerkit siteerauksen ympärille, mutta sen saa helpommin kirjoittamalla ne suoraan, ei siihen tägejä tarvita.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. uusi kasvo täällä kirjoitti 19.3.2010 kello 8:19

    maapallolla on n.7miljardia ihmistä joista n.1-2miljardia elää köyhyydessä/näkee nälkää.

    joten maahanmuutto on todellakin taloudellinen kysymys Suomalaisille.

    työperäistä maahanmuuttoa en ole vielä kuullut kenenkään kritisoivan.

    tosin rakennusala on hyvä esimerkki “työperäisestä”maahanmuutosta:miltei joka työmaalla
    alkaa Suomalainen rakennusmies olemaan harvinaisuus,eli kuten kaikki tietävät ovat virolaiset yms. “valloittaneet”markkinat.

    -maksetaanko verot Suomeen?
    -toimitaanko Suomalaisen työlainsäädännön puitteissa?jne jne..

    julkisuudessa olleiden tietojen perusteella minulle on muodostunut kuva että rakennusala miltei kokonaisuudessaan liikkuu ns.harmaalla alueella.

    -näillä mennään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2010 kello 8:44

    Uusi kasvo:
    Etkö todella ole kuullut kenekään kritisoivan työperäistä maahanmuuttoa?
    Miksi et sitten ehdota sen vapauttamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Elina kirjoitti 19.3.2010 kello 8:31
  11. Elina kirjoitti 19.3.2010 kello 8:55

    Nyt katsoinkin otsikon Hesarista: humanitaarinen maahanmuutto ei ole talouskysymys.

    Eli siinä tarkoitettiinkin tietysti, että humanitaarinen maahanmuutto ei saa riippua suhdanteista eli talouden tilasta ja näin ollen ei ole talouskysymys.

    Osmon vastaus on siis järjellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Rogue kirjoitti 19.3.2010 kello 9:05

    “Maahan saa tulla töihin, jos pystyy
    elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta
    sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän
    kauan ansiotyössä”

    Käsittääkseni ehdottaisit siis huomattavaa kiristystä nykytilanteeseen? Jos siis tarkoitit, että tuo pätisi kaikkiin nykyisiin humanitäärisiin tulijoihinkin. Eihän heistä juuri kukaan pysty elättämään perhettään ainakaan aluksi. Eli tavallaan vaihtaisit nyky mamut sellaisiin, jotka ovat tuottavia Suomen standardeilla. Eikö tämä ole juuri sellaista politiikkaa, jota esim. Vihreät kiihkeästi vastustavat?

    Ihan järkevältä kuulostava ehdotus siis, mutta todennäköisesti saisi kannatusta lähinnä hommalaisten piirissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Anna-Liisa kirjoitti 19.3.2010 kello 9:08

    Kiitos Elina!

    Testaan:

    Tämän pitäisi olla siteeraus

    On työperäisessäkin maahanmuutossa ongelmia, jos sen avulla työt teetetään veroja ja muita työnantajamaksuja maksamatta ja mitään työehtoja noudattamatta, mutta sen vapauttamista voisi siitä huolimatta harkita. Voisiko ongelmille löytyä ratkaisu?

    Ensin pitäisi tietenkin määritellä työperäinen maahanmuutto. Onko se sitä, että tulee Suomeen katsomaan josko töitä löytyisi vai onko se sitä, että Suomessa on työpaikka johon tulee? Entä jos menettää sen työpaikan, johon on tullut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Anna-Liisa kirjoitti 19.3.2010 kello 9:09

    Heh, tuo tägi sai aikaan vain kursiivifontin. Sen saa suoraankin kursiivitägeillä. Kaipaan sellaista siteeraustägiä, joka aikaansaa sinisen viivan tekstin vasemmalle puolelle, teksti sisennettynä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2010 kello 9:57

    Komennot ovat blockquote ja /blockquote erisuuruusmerkkien välissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Seppo S kirjoitti 19.3.2010 kello 9:38

    Olen seurannut lähteitteni kautta yhtä tositapausta Ruotsista. Miljonääri rakentaa itselleen huippukomeaa kartanoa halpatyövoimalla. Maksaa surkeaa palkkaa ja vaatii työntekijöiltä ylityötunteja maksamatta ylityökorvauksia. Palkka maksetaan osittain pimeästi. Lisäksi työnantaja teettää yli lain sallimia työtuntimääriä.

    Siinä se Suomen tulevaisuus, jos rajat avataan. Kyllähän ne työntekijät juuri ja juuri itsensä sillä elättävät, jos tyytyvät asumaan työnantajan parakissa vedellä ja leivällä kiinalaisten hikipajojen dormitorien malliin. Perhe kuitenkin joutuu olemaan savimajoissa siellä jossain kaukana.

    Ja toimiihan se nykypäivänä ihan laillisesti Suomessakin. Työnantajat järkkäsivät palkkaamilleen ilmaislehtien ja mainoksien jakajille oman yhdistyksen ja tekivät sitten tämän kanssa työehtosopimuksen käytännössä parin euron tuntihintaan. Ahneus on loputonta.

    Kun tilanne pääsee riittävän pitkälle, käy niin kuin USA:ssa. Houkutus tehdä rahaa halpatyöntekijöitä sortamalla tulee niin suureksi, että laitetaan suurella rahalla lobbarit hoitamaan eduskunta hiljaiseksi. Rahanvalta ottaa totaalisen otteen ja vihreätkin heitetään ulos hallituksesta kuin leppäkeihäät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elina kirjoitti 19.3.2010 kello 9:56

    Työperäistä maahanmuuttoa kritisoidaan yleensä siitä näkökulmasta, että se tuo muassaan harmaata taloutta ja näin ollen heikentää rehellisesti toimivien suomalaisten yrittäjien kilpailuasemia.

    Tämä näkökulma on enemmän kuin relevantti etenkin rakennus- ja ravintola-alalla. Poliisin resurssit vain eivät riitä kuin murto-osaan näiden tapausten paljastamisesta.

    Sinänsä työperäistä maahanmuuttoa sen työperäisyyden vuoksi en ole kuullut tai nähnyt kritisoitavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Anna-Liisa kirjoitti 19.3.2010 kello 9:58

    Hesarin Merkintöjä-kolumnissa Akkanen kirjoittaa:

    Lähes jokainen ehdokas joutuu kampanjoidessaan vastaamaan kahteen kysymykseen: miksi eläkkeeni on niin pieni, ettei sillä tule toimeen, ja miksi maahan päästetään ulkomaalaisia elämään meidän maksamallamme sosiaaliturvalla.

    Sellainen on riviäänestäjän sielunmaisema.

    Osmo, onko tuo tyhmä kysymys? Olen riviäänestäjä, ja minusta Akkasen viimeinen lause on hävytön ja herjaava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Anna-Liisa kirjoitti 19.3.2010 kello 9:59

    Kiitos, Osmo, tägistä! En huomannut sitä ennen edellistä postaustani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elina kirjoitti 19.3.2010 kello 11:02

    Anna-Liisa,

    Kysymys oli kyllä Osmolle, mutta uskoisin, että monet lisäkseni ovat kiinnostuneita siitä, mikä Akkasen viimeisessä lauseessa on hävytöntä ja herjaavaa.

    Liian yleistävähän se ehdottomasti on: eivät kaikki “ulkomaalaiset” tule tänne lähtökohtaisesti elelemään sosiaaliturvalla. Mutta naiivia olisi väittää, etteikö tällainen ryhmä — isokin sellainen — olisi olemassa.

    (ps. linkissäni pitäisi olla kaikki HTML-tagit? Et vain ilmeisesti heti löytänyt oikeaa?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Elina kirjoitti 19.3.2010 kello 11:04

    Eiku, katoinkin väärin… eli herjattiin riviäänestäjää, ei ulkomaalaisia.

    Hyvä Elina, aika hankkia kai silmälasit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. vihertuulahduksia kirjoitti 19.3.2010 kello 11:05

    Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa käytännössä rakennusmiesten ym. yleensä harmaata työtä SUomessa. Verot jätetään maksamatta tai ne maksetaan balttiaan jne.

    Mutta esimerkiksi lääkärit ja lentohenkilökunta ovat ryhmiä jotka on suojattu tehokkaasti ulkomaiselta kilpailulta. Etenkin meille maalaisille kyllä kelpaisi esim. intialainen hyvää englantia puhuva lääkäri tai hammaslääkäri, etenkin nyt kun vaihtoehtona on olla ilman lääkäriä tai jonkun pilleristi/mielenterveysongelmaisen keikkalääkärin “hoidossa”.

    Minulle kelpaisi myös esim. ukrainalaiset lentoemot satunnaisesti finskiä käyttäessäni, ja olen aivan varma että he tarvitsisivat vähemmän palkkaa ja että he tyytyisivät alle ***** hotelleihin ja ne toipumisajat lennoiltakin olisivat paljon lyhyempiä.

    Aivan kaikenlaisista julkisen sektorin “päällikkö” ja “johtaja” tason töistä nyt puhumattakaan. Miksei tämän päivän monikurjistetussa Suomessa nimitetä näihin hommiin sopivan koulutuksen saaneita ihmisiä kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella? Miksi vaikkapa helsinki on täynnään erilaista sosiaalijohtajaa, koulutuspäällikköä, projektijohtajaa ym ym. eikä heitä vaihdeta halvempiin intialaisiin?

    Ai niin. Ne ei varmaan sitten äänestelisikään kokoomusta ja de virheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 19.3.2010 kello 11:08

    Suurin haaste seuraavan 20 vuoden aikana tulee olemaan työllisyys.
    Nyt meillä on 300000 työtöntä ja eläkeiän nosto tuo 60-800000 uutta työntarjoajaa per ikäluokka eli tuolla neljän vuoden työuran pidentämisellä työvoiman tarjonta lisääntyy 240-320000 hengellä riippuen siitä kumpaan päähän noita työvuosia lisätään.
    Kun nykyiset toimetkin lisäävät työvoiman tarjontaa n kaksi ikäluokkaa eli n 160000 henkeä niin työttömien tai työn tarjoajien määrä nousee 760000:een !!!

    Tilastokeskuksen mukaan työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 vain 167000 hengellä. Saman oli huomannut Katainenkin eli työpaikka pitää keksiä
    n 600000 hengellä tai jos hyväksymme n 100000 työttömyyden niin n 500000 hengelle-

    Kun kasvu Kataisen, Vanhasen,Pekkarisen, Sailaksen , Holmin ,Hetemäen etc asiantuntijoiden mukaan jää n 2 % seuraavalla nousukaudella niin uuisa työpaikkoja ei synny, sillä tuottavuudne kasvun on oltava muutaman prosentin luokkaa jotta uusia työpaikkoja syntyisi.

    Kun Kataisen ja Vnahsen mukaan julkisen sektorin tuottavuutta on nostettava 20 % niin se merkitsee, että julkiselta sektorilta on vähennettävä n 20 5 työvoimaa.

    Ja lamat toistuvat 10-15 vuoden sykleissä, joten seuraavaan lmaan menemme 600000 hengen työttömyydellä

    Suomessa uuden työpaikan synnyttämänen vaatii rahaa n 100-150000 euroa joten tuo 500000 työpaikan synnyttäminen vaatisi n 50-75 miljardin euron investoinnit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Samuli Saarelma kirjoitti 19.3.2010 kello 11:17

    En täysin ymmärrä, miten humanitäärinen maahanmuutto on jotenkin sen purkautumista, että maahan ei pääse EU:n ulkopuolelta tuosta vaan tekemään töitä. Humanitääriset maahanmuuttajat tulevat sellaisista maista kuin Afganistan, Irak ja Somalia. En todellakaan usko juuri näiden maiden tulijoiden olevan niitä, joihin helpompi töihin tulo vaikuttaisi (ennemminkin seurauksena olisi paljon tulijoita esim. Kiinasta ja Intiasta). Tämän näkee siitä, että saatuaan työnteko-oikeudet, kyseisistä maista tulijoiden työllistyminen pysyy varsin alhaisella tasolla.

    Humanitäärisiin maahanmuuttajiin toki vaikuttaisi se, että humanitäärisen maahanmuuton kriteerejä kiristettäisiin (kuten tuo ehdotuksesi vaikuttaisi tekevän). Minusta nämä ovat kuitenkin täysin toisistaan riippumattomia asioita. Voimme helpottaa tai olla helpottamatta työperäistä maahanmuuttoa ja voimme kiristää tai olla kiristämättä humanitääristä maahanmuuttoa.

    Henkilökohtaisesti kannatan ehdotustasi. Sen ongelma on kuitenkin sen perustelu niille, jotka kannattavat nykyistä humanitääristä maahanmuuttoa (=suunnilleen koko poliittinen spektri), koska se tarkoittaa sitä, että iso osa niistä, jotka nyt saavat Suomeen jäädä humanitäärisillä syillä, karkoitettaisiin. Todennäköisesti aidot pakolaiset edelleen otettaisiin (koska olemme siihen sitoutuneet kansainvälisillä sopimuksilla). Nämä lienevät kuitenkin nykyisin selvänä vähemmistönä kaikista humanitäärisistä maahanmuuttajista.

    En siis täysin ymmärrä, miten nykyistä humanitääristä maahanmuuttoa kannattavien itku ja hampaidenkiristely humanitäärisillä syillä maahan pyrkivien käännytysten lisääntyessä katoaisi sillä, että maahan virtaisi paljon ihan toisia ihmisiä töitä tekemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 19.3.2010 kello 12:54

    Pakolaiset eivät ole suuri ongelma, heistä n 1000 saa vuosittain oleskeluluvan, joten ne eivät häiritse Suomen elämää.

    Työperäinen maahanmuutto on jyrkässä kasvussa , n 25000 viime vuonna ja seuraavn 15 vuoden haaste on luoda uusia työpaikkoja.

    Olen kysynyt asia poliitikoilta, mutta heillä ei ole vastausta. Eläkeiän nosto kuulemma ratkaisee kaikki ongelmat
    Paras ehdotus oli, että menetyt työapaikat jotenkin heräävät henkiin esim Kemijärven sellutehdas ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Petrus Pennanen kirjoitti 19.3.2010 kello 12:59

    Harvinaisen selkeä ja järkevä kannanotto maahanmuuttokeskusteluun, hyvä Osmo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jukka T kirjoitti 19.3.2010 kello 13:15

    “On hassua, että työhaluinen
    ei saa tulla tänne töihin, mutta hän pääsee tänne kyllä tulonsiirtojen varaan. ”

    En näe tässä mitään hassua, lienenkö parantumaton tosikko?
    Vielä kyseenalaisempaa on, että työhalutonkin pääsee tulonsiirtojen piiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tavallinen Teknikko kirjoitti 19.3.2010 kello 13:19

    Vähän asian sivusta, mutta tuntuu monia askarruttavan kuinka muotoilisi kirjoituksiaan, niin sivuston puolesta seuraavaa.

    Tämä sivusto on toteutettu XHTML 1.0 Transitional (=HTML 4.01) määreen mukaisesti. Sivun voi validoida osoiteessa :
    http://validator.w3.org/

    Validoinnilla näkee, kuinka hyvin sivusto on standardien puolesta toteutettu.

    Sitten sivustolle sopivia tägejä voi etsiä osoitteesta :
    http://www.w3schools.com/tags/default.asp

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Anna-Liisa kirjoitti 19.3.2010 kello 13:48

    Elina kirjoitti 19.3.2010 kello 11:02: “(ps. linkissäni pitäisi olla kaikki HTML-tagit? Et vain ilmeisesti heti löytänyt oikeaa?

    No kun minä kävin läpi suomenkielisiä selityksiä ja blockquoten kohdalla lukee vain “sisennys”, ja sitten kun kävin enkunkieliset läpi ei silmäni tarttunut tägiin joka alkaa sanalla “block”. Puusilmä mikä puusilmä.

    Nyt en enää sotke tietotekniikan alkeita tähän. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 19.3.2010 kello 15:37

    Liian vanha taas mutuilee. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat asia erikseen.

    Suora lainaus maahanmuuttoviraston sivuilta:

    Oleskelulupaa haki 20 790

    Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2009 kaikkiaan 20 790 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2008: 22 904). Eniten hakemuksia saapui Venäjältä (4 260), Somaliasta (2 267) ja Kiinasta (1 473).

    Eniten, 42 prosenttia, vähenivät työntekijän oleskelulupahakemukset, kun taas muuta omaista koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla. Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimaisesti suurin hakijakansalaisuus perhesidehakemuksissa oli Somalia (2 204 hakijaa). Seuraavaksi eniten perheenyhdistämistä hakivat venäläiset (1 354) ja intialaiset (478). Perhesidehakemusten ennustetaan lisääntyvän lähivuosina merkittävästi, koska turvapaikanhakijana maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä on kasvanut.

    Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin 18 260 (2008: 23 112). Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle eli 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.

    Työnhakijoiden oleskelulupia näistä oli alle 7000.

    Käsittääkseni työnhakijan lupamenettely on aivan sujuva. Jos täällä on työpaikka, niin oleskeluluvan saa alle kahdessa kuukaudessa. Voisiko joku selittää minulle, mikä tässä on se suuri ongelma.

    EU:n sisältä ei tietysti ole tätäkään hakuaikaa, mutta jos nyt ulkopuolelta tulee, niin minusta aika tuntuu aivan kohtuulliselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Samuli kirjoitti 19.3.2010 kello 15:52

    Osmo mitä mieltä olet ns. positiivisesta syrjinnästä? Pitäisikö työnantajat pakottaa siihen ja miten?

    Tällaisena alemmantason ihmisenä asialla on minulle merkitystä.
    Positiivisesti syrjityt kilpailisivat kanssani samoista työpaikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tapani kirjoitti 19.3.2010 kello 16:04

    Täytyy kehua, kun kerrankin olen samaa mieltä Soininvaaran kanssa!

    Nimittäin tuosta perustelusta.

    “Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä.”

    Halla-ahon sanomana tämä olisi rasismia, fasismia ja pölhöpopulismia pahinta lajia. Ovatko Osmo ja Jussi siis nykyään samoilla linjoilla, sillä en usko hänenkään vaativan mitään muuta.

    Enkä ymmärrä, miten tuolla perustelulla päätyy Ei-vastaukseen?

    No, ellei humanitaarinen maahanmuutto ole talouskysymys, niin vuoren varmasti siitä sellainen ennen pitkää tulee.

    Vuodessa? Kahdessa? Kolmessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2010 kello 18:08

    Enkä ymmärrä, miten tuolla perustelulla päätyy Ei-vastaukseen?

    Se, miten suhtaudutaan vainon kohteena olevaan pakolaiseen, ei voi olla talouskysymys. Olen aikaisemminkin sanonut, että meillä suhtaudutaan liian myönteisesti uimanitaarisen väylän väärinkäyttäjiin, eikä sekään ole kiinni taloudellisista suhdanteista. Tämän lisäksi kannamme liian pienen vastuun vainon kohteeksi joutuneista. Ja lopuksi, suhtaudumme liian rajoittavasti niihin, jotka haluavat leveämmän leivän perässä tulla tänne töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tavallinen Teknikko kirjoitti 19.3.2010 kello 16:29

    Kun tässä aikaa on jaaritella, niin blockquote määre on määritelty sivustolle omalla ominaisella tavallaan. Mutta kaiketi määrityksen yli voi määritellä oman tyylin blocquotille.

    Tässä sivu, jolla voi harjoitella blocquotin määreitä ja kuinka määreet noin yleensä tulostuvat :

    http://www.w3schools.com/tags/tryit.asp?filename=tryhtml_blockquote_test

    Nyt alla testailen tulostaako tämä sivuston oman blocquote komennon (vihreä pystysuora viiva ja punainen teksti). Testitulostuksen muoto on seuraava kunhan hakasulut kulmasulkeilla ( [ -> > ):

    Satu meni saunaan,
    pisti laukun naulaan.
    Satu tuli saunasta,
    otti laukun naulasta.

    Satu meni saunaan,
    pisti takin naulaan.
    Satu tuli saunasta,
    otti takin naulasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tavallinen Teknikko kirjoitti 19.3.2010 kello 16:31

    Ei näköjään toimi sivun blockquote ylimäärittely. Ylläpito varmaankin poistaa harjoitelmakommentit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Jussi Halla-aho kirjoitti 19.3.2010 kello 16:47

    Ode: Ongelmana on, että kun työperäinen maahanmuutto EU:n
    ulkopuolelta on vahvasti rajoitettua, muuttopaine purkautuu
    humanitaarisen väylän väärinkäyttönä.

    Periaatteessa kyllä, mutta tosiasiassa suurin osa humanitaarisia väyliä pitkin tulevista on laadultaan sellaisia, että suomalaisilla (tai eurooppalaisilla) työmarkkinoilla ei olisi heille mitään käyttöä, vaikka meillä olisi järkevä ja toimiva maahanmuuttopolitiikka ja -koneisto.

    Tietenkin voidaan ajatella, että kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomat pannaan esim. siivoamaan tai tekemään muita “hanttihommia”, mutta etnisen alaluokan synnyttäminen aiheuttaa pidemmällä tähtäyksellä muita yhteiskunnallisia ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2010 kello 18:03

    Suurin osa on yli puolet. Ei pidä paikkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. uusi kasvo täällä kirjoitti 19.3.2010 kello 16:49

    osmolle:en ole kuullut

    ja en todellakaan halua vapauttaa työperäistä maahanmuuttoa.

    viitaten juuri esim.rakennusalan pimeään työvoimaan/verojen järjestelmälliseen kiertoon.

    mutta tottakai Suomeen saa tulla töihin,kunhan noudattaa vero-/työ yms-lakeja.
    eli maassa maan tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Juuso Koponen kirjoitti 19.3.2010 kello 17:54

    En täysin ymmärrä, miten humanitäärinen maahanmuutto on jotenkin sen purkautumista, että maahan ei pääse EU:n ulkopuolelta tuosta vaan tekemään töitä. Humanitääriset maahanmuuttajat tulevat sellaisista maista kuin Afganistan, Irak ja Somalia. En todellakaan usko juuri näiden maiden tulijoiden olevan niitä, joihin helpompi töihin tulo vaikuttaisi (ennemminkin seurauksena olisi paljon tulijoita esim. Kiinasta ja Intiasta). Tämän näkee siitä, että saatuaan työnteko-oikeudet, kyseisistä maista tulijoiden työllistyminen pysyy varsin alhaisella tasolla.

    Harva ihminen nyt työn perässä an sich tulee, vaan lähinnä toimeentulon. Jos rahaa saa töitä tekemättäkin, niin eiköhän se useimmille kelpaa, ja jos on tottunut materiaalisesti hyvin köyhään elämään, suomalainen sosiaaliturva tuntuu varmasti avokätiseltä.

    Nykyisten turvapaikanhakijoiden työllisyys ei ole sama asia kuin samojen kansallisuusryhmien työllistyminen järkevämmän politiikan oloissa. Uskon vahvasti, että nykyinen prosessi passivoi hyvin tehokkaasti, mielenkiintoista olisi tietää kuinka moni ylipäänsä siirtyy/palaa työelämään vaikkapa yli vuoden yhtäjaksoisen toimeentulotukiasiakkuuden jälkeen, maahanmuuttaja eli ei. En siis syytä toimeentulotuen asiakkaita laiskoiksi enkä hyvää sosiaaliturvaa huonoksi asiaksi, mutta tapa jolla tukisysteemi toimii ei tunnu oikein kannustavan omatoimisuuteen ja työntekoon

    Työllistymiseen liittyy myös työnantajista johtuvia tekijöitä, jotka helposti niputetaan “rasismi”-otsikon alle. Epäilemättä ihan ehtaa rasismiakin mamu-työnhakija kohtaa, mutta uskoisin että isompi kysymys on yleinen muutoksen pelko. Niin kauan kuin ei ole kokemuksia maahanmuuttajista duunareina, työnantaja on epävarma siitä millaisia kulttuurieroista johtuvia ongelmia siitä saattaa syntyä ja riskinottoa sitten välttää vähän liiankin kanssa. Tätä teoriaa tuntuisi puoltavan se, että moni ala on “maahanmuuttajistunut” nopeasti kun prosessi on vain lähtenyt käyntiin, vaikkpa nyt bussikuskit. On huomattu ettei esimerkiksi muslimien rukoustaukojen sovittaminen työvuorojen kanssa ole ollut niin iso ongelma kuin on pelätty ja asiakaspalvelukin on sujunut ihan yhtä hyvin kuin kantasuomalaisiltakin mörökölleiltä, joten mamu-kuskeja on uskallettu palkata lisää jne.

    Olen Osmon avauksen kanssa ehdottomasti samaa mieltä ja jotain samanlaista olen muistaakseni täällä jossain keskustelussa jopa aiemmin hahmotellutkin. Hieman täsmentäen: (Lähes) vapaa maahanmuutto ilman oikeutta sosiaaliturvaan (ennen kuin työssäoloehto täyttyy), suojaa henkilökohtaista vainoa kokeville (sisältäen tarvittaessa sosiaaliturvankin, kyse on kuitenkin nykyistä turvapaikanhakijoiden määrää huomattavasti pienemmästä ryhmästä), reilusti lisää apua UNHCR:lle ja muille vastaaville tahoille pakolaisten auttamiseen mahdollisimman lähellä lähtöpaikkaa ja lisää resursseja viranomaisille harmaan talouden kitkemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Jussi Halla-aho kirjoitti 19.3.2010 kello 18:14

    Ode, sikäli kuin tuo one-lineri oli minulle:

    Turvapaikanhakijat saavat jo nyt työskennellä. Millä tavoin heidän työllistymisensä siitä helpottuisi, jos he olisivat tulleet maahan “työperäisinä” eivätkä humanitaarisina?

    Hankalaa näyttää olevan. Somalien ja irakilaisten osalta puolet aikuisväestöstä, ts. naiset, ovat kättelyssä työelämän ulkopuolella. Se, että he eivät näy työttömyystilastoissa, ei tee heistä Suomen kannalta vähemmän elätettäviä.

    Miehistä taas yli puolet on kummassakin ryhmässä työttömänä, ja työllistyneistä suuri osa työskentelee aloilla, joita ei olisi olemassa ilman kyseisten kansanryhmien maahanmuuttoa.

    Poikkeuksia tietysti löytyy kaikista ryhmistä, mutta kokonaiskuva on tällainen. Suomalaiset työmarkkinat eivät juurikaan tarvitse ihmisiä, joiden osaaminen rajoittuu kamelinajoon ja vuohien paimentamiseen. Kaikella kunnioituksella kyseisiä ammatteja kohtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. tpyyluoma kirjoitti 19.3.2010 kello 18:39

    Koposen kanssaa samaa mieltä sosiaaliturvasta. Kannustinloukut iskee sitä pahemmin mitä matalampi työllistymispalkka, eli varsinkin mamuihin. Tämän takia niiden purkaminen olisi kahta kautta olennaista työllisyysasteen kannalta, ensinnäkin se auttaisi työllisyyteen ihan yleensä ja toiseksi niihin maahanmuuttajiin josta toivotaan parannusta työllisten määrään.

    On myös hyvin vaikea ymmärtää miksi pakolaisia, joidenka kotoutumisen kannalta nimenomaan työllistyminen on tärkeää, asutetaan jonnekin syrjäseuduille missä työllistyminen on kenelle tahansa vaikeaa ja palkat alemmat eli kannustinloukut siten pahemmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2010 kello 18:56

    Kannustinloukut eivät ole pahimmat syrjäseuduilla, koska kannustinloukut johtuvat korkeista asumiskuluista. Työtä syrjäseuduilla ei sen sijaan ole eikä suvaitsevia työnantajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jussi Halla-aho kirjoitti 19.3.2010 kello 19:01

    Työtä syrjäseuduilla ei sen sijaan ole eikä suvaitsevia työnantajia.

    Mihin ihmeeseen tuo jälkimmäinen arvio perustuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2010 kello 19:07

    Yleiseen elämänkokemukseen. Arvoliberalismi elää vain kaupungeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. nos kirjoitti 19.3.2010 kello 19:23

    Mitä tarkoitetaan työperäisellä maahanmuutolla. Sitäkö, että esim. Nokia tuo insinöörejä Suomeen töihin. Vai tarkoitetaanko sitä, että joku tulee maahan ja ilmoittaa, että on erittäin halukas töihin, vaikkei töitä olisikaan. Jälkimmäinen hyödyttää varakkaita suomalaisia, edellinen köyhiä suomalaisia. Jälkimmäinen taitaa olla humaania, ainakin jonkun mielestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Arto Tukiainen kirjoitti 19.3.2010 kello 20:02

    Nosin esiinnostama sana ‘työperäinen’ on toivottoman kaksiselitteinen. Jokainen voi sanoa olevansa halukas töihin, mutta läheskään kaikilla ei ole sovittua tai edes todennäköistä työpaikkaa. Tähän saattaa kulminoitua koko maahanmuuttokeskustelu muiden kuin niiden osalta, joilla on oikeutettu näkemys kuulumisestaan YK:n pakolaissopimusten piiriin. Lisäksi nousee tietysti pintaan “mummokeskustelu” eli kysymys siitä, ovatko työntekijään sidoksissa olevat ei-työntekijät hekin tervetulleita.

    Ongelmat nousevat esiin näillä sumeilla raja-alueilla. Julkisen profiilin henkilöillä ja erityisesti poliitikoilla on ymmärrettävä tarve välttää niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Rauli kirjoitti 19.3.2010 kello 23:24

    Nyt Osmo pääsi pahemman puolen lapsus.

    “Työtä syrjäseuduilla ei sen sijaan ole eikä suvaitsevia työnantajia.”

    Kerroin sinulle erään aikaisemman postauksesi yhteydessä, kuinka Kauhajoelta on käyty Vietnamissa asti rekrytoimassa hitsaajia.

    Seinäjoen Atrian teurastamolla, siis elintarvikejalostustehtaalla, arvioni mukaan neljäsosa lihanleikkaajista on Itä-Euroopasta peräisin.

    Thors ja RKP ovat mainostaneet, kuinka Närpiön tomaatit ja kurkut eivät päätyisi kauppoihin ilman ulkomaista työvoimaa.

    “Arvoliberalismi elää vain kaupungeissa.”

    Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja (RKP) jaksaa kehua kehumistaan, kuinka hienoa on, että paikkakunnalle saatiin 250 pakolaista ja kuinka mainiosti paikalliset ovat ottaneet heidät vastaan.

    Näin näillä lakeuksilla.

    ps. Luenhan minäkin sinun blogiasi enkä sen apilanvihreän puolueen äänenkannattajaa, siis Ilkkaa.
    pss. Ilkan nykyisen päätoimittajan puoliso on muistaakseni vihreitten eduskunta-avustaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tuomas S. kirjoitti 19.3.2010 kello 23:53

    Jussi Halla-aho:

    Suomalaiset työmarkkinat eivät juurikaan tarvitse ihmisiä, joiden osaaminen rajoittuu kamelinajoon ja vuohien paimentamiseen.

    Tiedä sitten ovatko pejoratiiviset heitot kamelikuskeista sitä järkevää maahanmuuttokeskustelua mitä hommafoorumillakin on jo vuosia haikailtu, mutta minua kiinnostaa tilastoidaanko maahantulijoiden ammattitaitoa- toisin sanoen onko Mestarin väitteellä joku faktapohja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Sampo Smolander kirjoitti 20.3.2010 kello 0:00

    Juuso Koponen kirjoitti:
    “Niin kauan kuin ei ole kokemuksia maahanmuuttajista duunareina, työnantaja on epävarma siitä millaisia kulttuurieroista johtuvia ongelmia siitä saattaa syntyä ja riskinottoa sitten välttää vähän liiankin kanssa.”

    Jos maahanmuuttajista riittävästä löytyisi osaavaa ja ahkeraa työvoimaa, joka vielä suostuisi tekemään hommia suomalaisia halvemmalla, niin tämä tilannehan suorastaan odottaa, että ahneet kapitalistit tarttuisivat tilaisuuteen perustaa maahanmuuttajatyövoimaisia firmoja ja vallata markkinoita halvemmilla hinnoillaan.

    Onko tässä maassa puutetta sopivan ahneista kapitalisteista? No, ainakin rakennus- ja ravintola-alalla kai näin on toimittukin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Artturi kirjoitti 20.3.2010 kello 9:03

    Elina:

    Voisiko joku selittää minulle, mikä tässä on se suuri ongelma.

    Tuo 2kk?

    Osmo:

    Yleiseen elämänkokemukseen. Arvoliberalismi elää vain kaupungeissa.

    Arvoliberalismi ehkä, mutta suvaitsevaisuus ei mitenkään erityisesti. (Tähän saattaa vaikuttaa se, että minulla on eniten kokemuksia Itä-Suomen maaseudusta, jossa ollaan ehkä keskimääräistä hövelimpiä uusia tulokkaita kohtaan.) Sen lisäksi minulla on huomattavasti enemmän kokemuksia rasismista kaupungeissa kuin maaseudulla, mutta tähän tietysti vaikuttaa se, että minulla on huomattavasti enemmän kokemuksia kaupungeista kuin maaseudusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.3.2010 kello 10:07

    Minkähän takia pakolaiset oltuaan kolme vuotta sijoituskunnassaan, pakenevat niistä suuriin kaupunkeihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Elina kirjoitti 20.3.2010 kello 9:10

    Mediassa on ainakin ollut tieto, että n. 90 prosenttia Somaliasta saapuneista turvapaikanhakijoista on lukutaidottomia.

    Siitä voi päätellä minusta aika paljon ammattitaidosta ja mahdollisuuksista sijoittua suomalaisille työmarkkinoille.

    Alun perin 90-luvun alussa tulleethan somalialaiset olivat somalialaisittain hyvinkin koulutettuja. Lama iski vain silloin heidän kannaltaan tosi huonoon paikkaan ja töitä ei ollut tarjolla. Olihan suomalaistenkin työllisyystilanne erittäin huono.

    Käsitykseni mukaan Irakista tulee koulutettuakin väkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Elina kirjoitti 20.3.2010 kello 10:38

    Artturi,

    Tässä nyt on ollut sellainen näkemys, että JUURI TÄNNE on vaikea tulla. Käsittääkseni Suomen käytäntö ja käsittelyajat eivät kuitenkaan poikkea muista EU-maista mitenkään. Jotta JUURI TÄNNE olisi vaikea tulla töihin, niin pitäähän muualle olla helpompi — ainakin naisen logiikan mukaan.

    Mutta en ole tarkistanut menettelyjä muiden maiden osalta, joten mielikuvani saattaa olla väärä.

    +++++++

    Minusta on hassua ajatella, että ulkomaalaisen palkkaamiseen tarvittaisiin jotain erityistä arvoliberalismia ja suvaitsevaisuutta. Eiköhän työnantaja palkkaa parhaimman hakijan.

    Joitain ennakkoluuloja tietysti voi joitain kansallisuuksia kohtaan olla, mutta en nyt lähtisi siitä, että kaupungissa vähemmän kuin maaseudulla.

    +++++++

    Osmo,

    Lähtevät varmasti samasta syystä kuin muutenkin väki vähenee pikkupaikkakunnilta. Sukulaiset ja muut tutut ovat pääosin isoissa kaupungeissa, niin siitä ilmiö. Onko sinulla jotain näyttöä, että pienillä paikkakunnilla on enemmän rasismia?

    Hesarin mukaan ainakin Lieksassa asuvat somalit olivat aivan tyytyväisiä. Toimittajatäti yritti kyllä kovasti korostaa, että haastateltu Abdullah ei vain myönnä kokeneensa rasismia, mutta A. piti päänsä eikä myöntänyt.

    Tuollainen aikuisen ihmisen ajatusten vääntely muuten minusta on oikeaa rasismia. Ikään kuin somali ei osaisi sanoa, mitä hän oikeasti ajattelee. Sosiaaliviraston työntekijä vielä kujersi vieressä, että nämä vain kehuvat kaikkea, eivät osaa sanoa, jos on ongelmia.

    Juttu aiheutti minussa lievää voimakkaampaa ärtymystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. A.T kirjoitti 20.3.2010 kello 10:54

    “Minkähän takia pakolaiset oltuaan kolme vuotta sijoituskunnassaan, pakenevat niistä suuriin kaupunkeihin?”

    Samasta syystä kuin suomalaiset teinit. Enemmän samankaltaista porukkaa, aktiivisempi yöelämä, enemmän naitavaa ja ylipäänsä enemmän notkumispaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Elina kirjoitti 20.3.2010 kello 11:12

    Tässä on kyllä vahvistusta Osmon väitteeseen, että pienemmillä paikkakunnilla ollaan rasistisempia.

    Ulkomaan kansalaisten määrään suhteutettuna eniten rasistisia
    rikoksia kirjattiin Itä-Suomen läänissä ja Lapin läänissä. Itä-Suomen läänissä
    kirjattiin 12 rasistista rikosta jokaista tuhatta ulkomaan kansalaista
    kohden ja Lapin läänissä 11. Sekä Länsi-Suomen läänissä että Oulun
    läänissä vastaava luku oli yhdeksän ja Etelä-Suomen läänissä seitsemän.

    Lähde:

    Laura Peutere
    POLIISIN TIETOON TULLUT VIHARIKOLLISUUS SUOMESSA
    2008
    Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 85/2009

    Tästä ei kuitenkaan minusta voi suoraan päätellä työnantajien asenteita. Työnantajat tuskin ovat rasististen rikosten tekijöitä, vaan syrjäytyneiden porukka. Tämä ryhmä on suhteessa suurempi Itä- Suomessa ja Lapissa kuin Helsingissä.

    Vai onko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. mamuope kirjoitti 20.3.2010 kello 11:34

    Jussi Halla-aho:

    “Suomalaiset työmarkkinat eivät juurikaan tarvitse ihmisiä, joiden osaaminen rajoittuu kamelinajoon ja vuohien paimentamiseen”

    Olen työkseni kouluttanut satoja maahanmuuttajia kursseilla, joiden ensisijaisena tavoitteena on maahanmuuttajien työllistyminen. Ainoatakaan kamelinajajaa en ole vielä tavannut, mutta sudanilaisen (luku- ja kirjoitustaitoisen) maanviljelijän kylläkin. Hän ajaa nykyisin bussia Vantaalla. Harmittaa se, että keskustelun lähtökotana tuntuvat olevan vain ja ainoastaan “meidän itsekkäät tarpeemme” eli “meille kelpaavat vain ne, joista on meille hyötyä ja joiden erilaisuus ei ärsytä”.

    Ennakkoluuloja, kulttuurieroja ja kielitaidon puutteita usein suurempanakin työllistymisen esteenä näkisin kannustinloukut ja osa-aikatyön kannattamattomuuden. Myös kannattavan kioski-, kauppa- yms. pienyrityksen perustaminen on melko haastavaa (myös suomalaiselle).

    Luku- ja kirjoitustaidottomista on onnistuttu “leipomaan” lukutaitoisia ja kelpoja kassamyyjiä, asiakaspalveluhenkilöitä, lähihoitajia, siivoojia, vahtimestareita, varastotyöntekijöitä jne. Suomalaiset työtoverit ja esimiehet ovat uskaltautuneet perehdyttämään ja ohjaamaan vierasperäisiä työtovereita.

    Alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltajan on vaikea elättää perhettään ja itseään osa-aikaisena kassamyyjänä. Meillä on suuri joukko laakereillaan lepääviä työttömiä (masentuvat, sairastuvat, muodostavat hukkaan heitetyn työvoimareservin) ja yhtälailla joukko niska limassa puurtavia, ylityöllistettyjä raatajia.

    Ongelma koskettaa suomalaisia siinä missä maahanmuuttajiakin. Kakkua riittäisi jaettavaksi useammalle, jos työtä saisi jaettua tasaisemmin. Kuulin juuri esimerkin siitä, kuinka esim. Ranskassa voi jopa johtavassa asemassa oleva työskennellä osa-aikaisena (ja samaa pestiä jakaa kaksi).

    Miten pääsisimme tähän suuntaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Enkidu kirjoitti 20.3.2010 kello 11:49

    Telkkarista tuli dokumentti, joka seurasi muistaakseni kurdi-isän ja kahden tyttären asettumista Suomeen. Perhe lähetettiin jonnekin Kainuuseen vastaanottokeskukseen. Siellä pihalla afrikkalainen mies kertoi tulokkaille, että nämä ihmiset eivät ole ystävälisiä: eivät puhu, tervehdi tai edes hymyile.

    Täällä rintamailla sentään uussuomalaisilla on omat jenginsä. Kesäisin kokoonnutaan ulkona. Lapset temmeltää ja aikuiset turinoi tosin etnisesti ryhmiin jakautuen.

    Minä en suomalaisena edes halua harrastaa sellaista kuin erityisissä tilaisuuksissa: nappulaliigan harkoissa, pihatalkoiden jälkeen. No joo, kun lapset oli ihan pieniä, notkuttiin hiekkalaatikolla.

    Olen tätä ihmetellyt. Etelässäkin kummastelee, kun porukka kokoontuu rantabulevardin raflaan sukukunnittain viettämään iltaa vuosituhantisten perinteiden mukaisesti. Vähän on kateellinenkin. Mutta en kuitenkaan halua tuollaista tosipaikan tullen omaan elämääni. Eivätkä muutkaan suomalaiset. Muutenhan tuollaista harrastettaisiin ainakin kesäisin ulkona, jos ravintoloiden hinnat ja puuttuminen eivät sitä sisällä salli.

    Saksassa yritteliäät ihmiset pitävät korttelikapakoita talojensa kellareissa tai autotalleissa. Paikka on auki silloin tällöin tarpeen mukaan. Suomessa niin ei saa tietenkään tehdä, koska suomalaiset ovat ääliöitä, joille sivistys ei sovi kuin ylhäältä johdettuna.

    Jotain hämärää tässä on …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Topelius kirjoitti 20.3.2010 kello 11:49

    Varsin hyvä vastaus.

    Itse ihmettelen lähinnä sitä, että jos maahanmuutto ei tosiaankaan ole talouskysymys, niin miksi vanhustenhuollon, terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaiset asiat ovat?

    Näistä asioistahan ryhdytään leikkaamaan heti laman iskiessä, vaikka niiden elintärkeyttä kukaan tuksin kiistää. En ymmärrä mikä asia maahanmuutosta tekee niin tärkeän, että siihen varattu rahasumma on fiksattu tietylle tasolle, kaikista ulkopuolisista vaikutteista riippumattomaan tilaan?

    Tiedän, ettei typeriä vastakkainasetteluja kannata tehdä. Mielestäni on silti ihan validi kysymys, että minkä takia vanhustenhuollosta saa leikata laman aikana, mutta maahanmuutosta ei saa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. tpyyluoma kirjoitti 20.3.2010 kello 12:59

    En nyt oikeasti usko että pienempien paikkakuntien työnantajien asenteet on niin iso asia. Kysymys on ennen kaikkea siitä että työllisyys on pikkupaikkakunnille yleensä huomattavasti huonompi kuin isommissa kaupungeissa, ja ehkä myös jossain määrin siitä että työnantajat on keskimäärin pienempiä. Ulkomaalaisen työvoiman käyttö edellyttää yritykseltä jonkun verran osaamista, ihan jo lupabyrokratian takia, puhumattakaan työnohjauksesta (esimerkiksi kieliasiat) tai rekrytoinnista (esimerkiksi ulkomaisen työkokemuksen tai koulutuksen arviointi). Nokia osaa, samoin vaikka HKL, jollekin pienellä konepajalle tai bussifirmalle tämä voi olla vaikeampaa.

    Tämä on myös työllisyystilanteesta riippuva asia ja alakohtaista, jos työvoimaa on saatavilla muutenkin niin yrityksen intressi investoida ulkomaisen työvoiman käyttön edellyttämään osaamiseen on pieni, jos taas ei ole saatavilla niin se on selkeä kilpailuetu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Rauli kirjoitti 20.3.2010 kello 13:35

    “Minkähän takia pakolaiset oltuaan kolme vuotta sijoituskunnassaan, pakenevat niistä suuriin kaupunkeihin?”

    Tässähän sinä Osmo osut asian ytimeen. Mainitsemani esimerkkien ihmiset ovat siirtolaisia, joilla on työpaikka ja ammattitaito, jolle on kysyntää.Se muodostaa hyvän lähtökohdan integroitumiselle ja luultavimmin assimilaatiolle vrt. volvo-suomalaiset.

    Yhtä kurjaa se elämä haja-asutusalueella on syntyperäisellekkin, jos ei ole työtä.

    Tämä turvapaikanhakijoiden sijoittaminen maaseudulle on kyllä pahimman laadun kyynistä opportunusmia “kunnanisiltä”. Haukipudas on tehnyt siitä oikean taidelajin. Kun lähellä on suuri vetovoimainen (Oulu) kaupunki, he aivain oikein laskevat, että oleskeluluvan saanut poistuu viimeistään 3 vuoden kuluttua, ennen kuin hänestä alkaa koitua kunnalle kuluja.

    Suurin syy, miksi kunnat ovat nihkeitä vastaanottamaan oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on, että pääkaupunkiseutu on tukossa. Jos pääkaupunkiseudun kunnat jatkavat turvapaikanhakijoiden preferoimista sosiaalisessa asuntotuotannossa, voitte olla varma, että kuntapaikkoja löytyisi yllin kyllin, jos päättäjät olisivat varmoja kehäkolmosen imusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Mikko kirjoitti 21.3.2010 kello 7:17

    Uusi kasvo:
    “maapallolla on n.7miljardia ihmistä joista n.1-2miljardia elää köyhyydessä/näkee nälkää.

    joten maahanmuutto on todellakin taloudellinen kysymys Suomalaisille.”

    Katselin noita turvapaikanhakijatilastoja. Moni väkirikas ja köyhä maa on huomattavan aliedustettuna noissa tilastoissa. Onkohan tuo lähtökohta-asettelu virheellinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus