12 vastausta artikkeliin “”

1. “Peri­iköhän vero­hallinto niistä lästimaksun?”

   Ei peri. Läs­ti­mak­sua per­itään vain ulkomaanliikenteestä.

   Vastaa

2. Kap­pas, Kes­ki-Pasi­la ‑ehdo­tus näyt­tää ainakin paper­il­la vas­taa­van toises­sa ketjus­sa esit­tämääni ruti­naan varsin hienos­ti. Sekä sil­lalle että maan­pin­nan tasoon on tarkoi­tus tul­la kaup­po­jen ja muiden julk­i­sivu­ja ja sisäänkäyn­te­jä, ja ase­man on tarkoi­tus liit­tyä kävelyalueeseen saumat­tomasti. Kuu­lostaa hienol­ta, tosin hajaan­nus kah­teen tasoon tuo mieleen väistämät­tä betonikan­si­fi­ilik­sen ja tun­nel­man ase­malai­turil­la Pasi­lan ase­man alla.

   3. Kort­telirakenne. Keskus­tako­rt­teli on jaotelta­va ja mas­soitelta­va pienem­pi­in yksiköi­hin, jot­ka sopeu­tu­vat kan­takaupun­gin mit­takaavaan ja kort­telirak­en­teeseen. Raken­nusten korkeudet nou­dat­ta­vat pääosin Itä- ja Län­si-Pasi­lan raken­nusko­rkeuk­sia, suurin sal­lit­tu räys­täsko­rkeus on noin +58.

   4. Liit­tymi­nen ympäröivään kaupunki­rak­en­teeseen. Keskus­tako­rt­telin tulee liit­tyä ja avau­tua luon­tev­asti ympäröivään kaupunki­rak­en­teeseen: Pasi­lan­sil­lalle, Pasi­lankadulle, pohjois­puoliselle asuinalueelle, eteläpuoliselle tor­nialueelle ja maan­ta­soon Vetu­ri­tien var­res­sa. Maan­ta­soon ja Pasi­lan­sil­lan tasoon on sijoitet­ta­va liiketilo­ja, jot­ka avau­tu­vat ulospäin ympäröiville kaduille ja Pasi­lan­sil­lalle. Keskus­tako­rt­telin julk­i­sivut suun­nitel­laan vetovoimaisik­si ja kaupunkiku­val­lis­es­ti korkeata­soisik­si. Kat­to on yksi julk­i­sivu ja kat­tomaise­ma on suun­nitelta­va korkeatasoisesti.

   5. Käve­lykeskus­ta. Kort­telin pää­jalankulku­ta­so on Pasi­lan­sil­lan tasol­la, ja keskuk­sen läpi on johdet­ta­va yht­enäi­nen ja esteetön käve­lyre­it­ti Pasi­lan asema­hallin kaut­ta Itä-Pasi­las­ta Länsi-Pasilaan. 

   […]

   6. Val­oaukko. Kort­telin keskeinen sisäti­la on lasikat­teinen eri ker­rokset lävistävä val­oaukko. Val­oaukko ulot­tuu aina metron lip­puhallin tasolle ja sijoit­tuu keskuk­sen pää­jalankulkure­it­tien varteen. 

   Ostarin poh­jalle tulee siis aukko olemat­toma­lle metrolle… kuu­lostaa tutul­ta. No, tuol­la paikalla tiloille var­maan kek­sitään käyttöä.

   Vastaa

3. Lis­tan mukana tuli salas­sa pidet­tävää aineis­toa, joka sisäl­si tarkem­paa tietoa tulev­as­ta kil­pailu­o­hjel­mas­ta. On selvä, että se on pidet­tävä salas­sa, jot­ta kil­pail­i­jat eivät jou­tu­isi eri­ar­voiseen asemaan.

   En nyt ehkä vaan tajun­nut, mut­ta tämä kuu­losti oudol­ta. Joitakin kil­pailu­tuk­sia joskus pyörit­täneenä olen ymmärtänyt, että keskeistä on että kaik­ki osal­lis­tu­jat saa­vat samat mate­ri­aalit. Salaami­nen­han ei auta tätä mitenkään, se vain johtaa siihen että tiedot saate­taan vuo­taa jollekin kil­pail­i­jalle. Päin vas­toin julk­ist­a­mi­nen aut­taa, kos­ka kaik­ki kil­pail­i­jat kyl­lä kaiva­vat esi­tys­lis­toil­ta julka­istun mate­ri­aalin esi­in ja se on siten tas­a­puolis­es­ti saatavilla.

   Salaise­na voidaan teit­enkin pitää arvioin­tikri­teere­jä joi­ta ei halu­ta ker­toa etukä­teen, ref­er­enssi­hin­to­ja joi­hin ver­rataan ym. mate­ri­aale­ja, jot­ka johtaisi­vat kil­pail­i­joi­ta tarpeet­tomaan mikro-opti­moin­ti­in. Mut­ta julk­i­sis­sa han­kkeis­sa, varsinkin merkit­tävis­sä, täl­läiset ovat ongel­mallisia aivan kuten totesitkin. 

   Niil­lä sala­tu­il­la doku­menteil­la voisi olla merk­i­tys­tä yhteiskun­nal­liselle keskustelulle, jota käy­dään esim. täl­lä blogilla. Paha sanoa, kun ne on salattu.

   Vastaa

4. Voisiko­han tuon Kes­ki-Pasi­lan rak­en­tamisen ekol­o­gisi­in tavoit­teisi­in saa­da mukaan Helsin­gin seudun asuin ja työ­paikkarak­en­teen tiivistämisen ja keskit­tymisen radan solmupis­teeseen. Sitä myötä voisi sit­ten argu­men­toi­da, että alueen voisi rak­en­taa nyky­istä suun­nitel­maa tiivi­im­min ja korkeammin.

   Vastaa

5. Ostarin poh­jalle tulee siis aukko olemat­toma­lle metrolle… kuu­lostaa tutul­ta. No, tuol­la paikalla tiloille var­maan kek­sitään käyttöä.

   On kek­sit­ty jo, siitä tulee parkkihalli.

   Vastaa

6. Ja vielä siitä parkki­hal­lista ihan viral­lis­es­ti. Joukkoli­iken­nelau­takun­nan esi­tys­listal­ta (12.6.2008):
   Metroase­maan varautu­mi­nen Pasilassa

   …

   Ennen metron rak­en­tamista Kes­ki-Pasi­laan on Asemapääl­likönkadun sil­lan pohjois­puolelle suun­nitelta­van keskus­tako­rt­telin rakenteissa
   varaudut­ta­va metron vaa­timi­in liuku­por­ras- ja hissi­jär­jestelmi­in, pois­tu­mistie- ja pelas­tus­porraskuilu­jen rak­en­tamiseen maanpinnan
   tasolle sekä talotekni­ikan ja savun­pois­tokuilu­jen rak­en­tamiseen vesika­tolle asti. Varautu­miskus­tan­nuk­set riip­pu­vat oleel­lis­es­ti tule­van aloi­tusko­rt­telin ratkaisu­ista sekä muiden han­kkei­den vaiheistusratkaisuista.

   …

   ”Pin­tamet­rossa” asema­hallin rak­en­teet joudu­taan rak­en­ta­maan kort­telin rak­en­tamisen yhtey­dessä, mut­ta tila voidaan käyt­tää pysäköin­ti­in ennen metron rak­en­tamista sijoit­ta­mal­la sinne noin 220
   pysäköin­tipaikkaa. Hyvin alus­ta­van tarkastelun perus­teel­la ”pin­tametroon” varautu­mi­nen mak­saa noin 5 miljoon­aa euroa.

   Varautu­miskus­tan­nuk­sis­sa on huomioitu raken­net­ta­vat metroa palvel­e­vat kuilut sekä por­raskuilut. Varsi­naiset seinä- ja lat­tiarak­en­teet kuu­lu­vat ensi­vai­heessa keskus­tako­rt­telin kus­tan­nuk­si­in, kos­ka metrova­raus toimii täl­löin pysäköintilaitoksena.

   Perin­nesy­istä sinne pitäisi kyl­lä saa­da dri­ve-in Alko.

   Vastaa

7. “…suurin sal­lit­tu räys­täsko­rkeus on noin +58…”

   Onko tuos­ta joko uno­htunut joku numero edestä tai sit­ten siinä on puo­let liikaa. Ymmärtäisin 158 ja jopa 258. Samoin ymmärtäisin 24. Tuo­ta esitet­tyä 58 en ymmär­rä. Mikä meni ohi minulta?

   Vastaa

8. Tuo kel­lu­vat asun­not on haus­ka jut­tu, mikä pitäisi toteuttaa.

   Vielä jos sen voisi totet­taa niin, että ko talot voisi hina­ta kesälo­ma­lle jon­nekin saaris­toon tai jollei koko taloa niin jonkin siihen taloon liit­tyvän irroitet­ta­van satel­li­itin voisi irroit­taa ja viedä sil­lä per­heen­sä vaikka­pa viikon­lop­pu­lo­ma­lle Sipooseen kalalle, niin voisin kuvitel­la sen ole­van tosi kiva asumismuoto.

   Vastaa

9. Siitä räys­täsko­rkeud­es­ta — rat­api­ha on alim­mil­laan noin +14/15 meren­pin­nas­ta, Rat­api­hantie kul­kee +20–30:ssä. Riip­puen tarkastelupis­teestä +58 tarkoit­taisi 28 — 44 metriä korkea­ta taloa, eli vähän alle tai päälle 10 ker­rosta (tietysti ker­rosko­rkeud­es­ta riip­puen). Mitä kum­mallista tuos­sa on? Aika matalia talo­ja siis.

   Vastaa

10. 50 000 autoa Vetu­ri­tiel­lä on enem­män kuin Töölön­tullis­sa. Toki ne mil­lä het­kel­lä hyvän­sä muut­tuu sähkökäyt­töisek­si ja muutenkin elämä ihanaksi, mut­ta ihan vaan ettei tule ikäviä yllä­tyk­siä: Onhan selvitet­ty että ilman­laatu säi­lyy sel­l­aise­na että tuonne saa ylipään­sä rak­en­taa asun­to­ja nykymääräyksillä?

    Vastaa

11. “50 000 autoa” — miten lie­nee liiken­nemelun kanssa? Nuorisosäätiön rak­en­ta­mas­ta talosta Koske­lantien ja Lah­den­väylän risteyk­sessä kohis­ti­in, ja siel­lä liiken­nemäärä on samaa suu­ru­us­lu­okkaa. Eli asun­to­ja ei voi rakentaa.

    Vastaa

12. vähän alle tai päälle 10 ker­rosta (tietysti ker­rosko­rkeud­es­ta riip­puen). Mitä kum­mallista tuos­sa on? Aika matalia talo­ja siis. 

    Tätä itsekin ajat­telin, mut­ta ei ollut tietoa maan pin­nan tasos­ta kort­telin kohdal­la, niin en vas­tan­nut kysymyk­seen. Tämähän ei siis ole se paik­ka, johon ‘veis­tok­sel­lisia’ torne­ja on tarkoi­tus rak­en­taa. Eteläisem­pi­in kort­telei­hin var­maan sit­ten sal­li­taan oleel­lis­es­ti korkeampaa.

    Vastaa