Eihän valtion keräämää verotuloa voi irrottaa kuntataloudesta, ellei sitten haluta tuottaa tarkoituksella harhaanjohtavia väitteitä.
Ne nyt vaan erotettu toisistaan, harhaanjohtamisesta voi syyttä lainsäätäjää. Tunnetaaan nimellä kunnallinen itsehallinto.

Autoilijan aiheuttamat menot ovat noin 20% häneen kohdistetuista maksuista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoilija maksaa takaisin 5-6 euroa takaisin.
Mistäköhän stetsonista tämäkin on kaivettu? Vinkkinä, ALVin laskeminen nimenomaan autoiluun kohdistuvaksi veroksi on yksinkertaisesti väärin, ja melkein mistä tahansa kulutuksesta on puolet veroja. Pitäisikö possumunkeista kerätyt verotulot käyttää possumunkeista aiheutuviin kustannuksiin?

Jos tässä rahoitusmallissa on ongelma, niin neuvoteltakoon valtion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoliikenteen tariffituen osalta on tehty – eihän nekään rahat taida kaupungin kassasta tulla?
Sanotaa nyt näin että jos saat valtion maksamaan keskustatunnelin ja parkkihallit niin kyllä se minulle käy, onnea yritykseen. Joukkoliikenten tuet on ulkomuistista kokonaista neljä miljoonaa euroa vuodessa, liikennemittakaavassa karkkirahaa.

Eihän valtion keräämää verotuloa voi irrottaa kuntataloudesta, ellei sitten haluta tuottaa tarkoituksella harhaanjohtavia väitteitä.

Siis mitä? Tietenkin ne pitää erottaa, onhan ne kaikessa muussakin erotettu. Jos nyt puhutaan siitä, mitä kunnan kannattaa tehdä, niin eihän valtion verotus siihen vaikuta.

Autoilijan aiheuttamat menot ovat noin 20% häneen kohdistetuista maksuista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoilija maksaa takaisin 5-6 euroa takaisin.

Eli väität nyt siis, että niiden pysäköintipaikkojen rakentaminen 500 miljoonalla lisää valtion ja kuntien tuloja 2,5 miljardilla? Aika kova väite, kun nykyisin taidetaan kerätä 4 – 5 miljardia.

Jos tässä rahoitusmallissa on ongelma, niin neuvoteltakoon valtion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoliikenteen tariffituen osalta on tehty – eihän nekään rahat taida kaupungin kassasta tulla?

Kyllä se tariffituki tulee HSL:ltä ja viimekädessä kunnilta. Valtio tietenkin osallistuu jossain määrin investointeihin, samoin kuin autoteidenkin kanssa.

Kari

Lyhyesti, autoilua keskustassa ei kannata subventoida. Ja jos sitä ei subventoitaisi niin ei sitä kyllä tarvitsisi erikseen verottaakaan jollain ruuhkamaksuilla.

Eihän valtion keräämää verotuloa voi irrottaa kuntataloudesta, ellei sitten haluta tuottaa tarkoituksella harhaanjohtavia väitteitä. Autoilijan aiheuttamat menot ovat noin 20% häneen kohdistetuista maksuista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoilija maksaa takaisin 5-6 euroa takaisin.

Jos tässä rahoitusmallissa on ongelma, niin neuvoteltakoon valtion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoliikenteen tariffituen osalta on tehty – eihän nekään rahat taida kaupungin kassasta tulla?

Otetaan yhden autoilijan liikennekustannukseksi kaupungille Jätkäsaaressa 50 000 euroa, eli parkkipaikan hinta, ja lisätään vielä 10 000 muuta tieinfraa ja vähentynyttä rakennusoikeuttaa suhteessa siihen että tehtäisiin ihan normaalia kaupunkia jossa on yksi kadunvarsipaikka per kymmenen asuntoa (semmoista slummia kuin esimerkiksi Töölö). Toki subventoitu parkkipaikka myös nostaa kaupungin omistaman maan arvoa ja joukkoliikennematkustajakin maksaa vähän, mutta toisaalta tuo muu osuus on luultavasti moninkertaisesti alakanttiin, eli mennään 60 000 eurolla. Tämän verran siis kaupunki investoi saadakseen sen autoilevan veronmaksajan, ja vielä sellaisen joka ei muuttaisi alueelle jos pitäisi maksaa pysäköintipaikasta, eli suurituloiset on rajattu joukosta pois.

60 000 euroa voi mieltää 3 000 euron vuosimenona. Eli sen suht keskituloisen autoilevan veronmaksajan pitäisi maksaa kunnallisveroa 3 000 euroa vuodessa enemmän kuin sen autottoman Jätkäsaarelaisen. Tämä tarkoittaa noin 20 000 euron eroa vuosituloissa. Omistumisasunnon Jätkäsaaresta ostanut autoton ihminen tuskin on ihan nollatuloinen, eli en pidä uskottavana että hänen autoileva naapurinsa tienaa keskimäärin 1 500 kuussa enemmän, tai että tällaisia naapureita löytyisi 10 000.

Lyhyesti, autoilua keskustassa ei kannata subventoida. Ja jos sitä ei subventoitaisi niin ei sitä kyllä tarvitsisi erikseen verottaakaan jollain ruuhkamaksuilla.

Ei ole nimbyilyä tai autovihaa kysyä, että onko järkevää käyttää puoli miljardia pysäköintipaikkoihin alueella, jonne ei voi saada toimivaa henkilöautoliikennettä millään, koska se on pussinperä. Vastaus on meinaan veronmaksajan näkökulmasta aika ilmeinen.

Otso, ei tässä ehkä ole mitään suurta ongelmaa, ellei sellaista tehdä. Vaihtoehdottomuus ja teennäiset normit ovat ongelmallisia, vaikka en sinällään vastusta – päinvastoin – että rakennamme asuinalueen, joka perustuu vain yhteen liikennemuotoon.

Kaikki eivät tarvitse autoa, mutta eivät kaikki tarvitse myöskään julkisia. Jollekin riittää polkupyörä vapaa-aikaan ja pikkukengät 500 metrin työmatkaan viereiseen toimistoon. Pääosin vihreät ovat ajaneet läpi liikuntaesteettömän ympäristön, joka on kaunis, mutta myös (ympäristölle) hirveätä haaskausta.

Miksi siis ei rakenneta alueita, joihin kaavoitetaan selvästi vähemmän autopaikkoja, kunhan alueen muut palvelut ja infra ovat tämän kanssa sopusoinnissa. MUTTA tämän vastapainona kaupungin pitää tarjota järkevää, tehokasta ja ekologista asumista myös niille, joiden perheiden elämä pyörii parhaiten osin tai täysin auton varassa.

Autopaikan kaupungissa ei myöskään tarvitse sijaita 50m säteellä asunnosta, vaan minusta autopaikka voi olla vaikka kilometrin päässä, kunhan se on. Luodaan sitten asunnon välittömään yhteyteen soveltuvaa lyhytaikaista lastaus- ja asiointitilaa, joka palvelee yhtä lailla muuttoautoa kuin tavara- ja palvelukuljetusta.

Samalla valtion tieliikenteeltä keräämään viisinkertaisen veroylijäämän (lajin menoihin nähden) voisi keventää jopa nollaan, kun kaikki siirtyisivät maksamaan omat kulunsa.

Ehdottoman kannatettava ajatus! Minustakin kaikkien pitäisi maksaa itse omat kulunsa ja ulkoisvaikutuksensa. Saataisiin tämä autoliikenteen jatkuva kasvukin pikkuhiljaa taittumaan.

Kari

Tätähän on täällä pähkäilty. Ovatko autoilijat keskimäärin edullisempia asukkaita kunnalle kuin autottomat? Eli ovatko kunnan tulot miinus kunnan menot parempia autoilijoiden kohdalla kuin muilla?

Samaan tapaan kuin kunta ohjaa asutusta monipuolisuuteen ja -arvoisuuteen, niin myös autottomien pitäisi saada asuntoja Helsingistä.
Vai olisiko sittenkin edullisempaa häätää työttömät, työkyvyttömät, vammaiset ja sairaat esim. Vantaalle, ja rakentaa vain muuttoauton sallivia lähiöitä, joissa asuu terveitä, työssä käyviä lapsiperheitä?? Samalla valtion tieliikenteeltä keräämään viisinkertaisen veroylijäämän (lajin menoihin nähden) voisi keventää jopa nollaan, kun kaikki siirtyisivät maksamaan omat kulunsa.

- miksi kustannan toisten bussilipusta ainakin puolet, vaikken itse kulje bussilla lainkaan? [...]
- miksi arvokasta asuntotonttitilaa tuhlataan valtaviin bussivarikkoihin, kuten Ruskeasuolla, vaikka samaa maata voitaisiin käyttää asuntuotantoon, puistoihin ja Keski-Eurooppalaisiin torikahviloihin?

Niin, liikenne maksaa. Minun ratikalla kulkuani tuetaan verovaroin ja sinun autoiluasi tuetaan verovaroin (ja enemmän muuten). Sekä julkista liikennettä että yksityisautoilua tarvitaan, kaupunki ei käytännössä voi toimia ilman kumpaakaan. Katuja ei voi muuttaa perunamaiksi eikä bussivarikoita puistoiksi, koska sekä kadut että bussivarikot tarvitaan. Ja jos ihan kaikkia ei tarvitakaan, niin muutokset ovat hitaita.

Mutta kun puhutaan siitä kuinka rakennetaan uusi kaupungiosa 15 000 asukkaalle kantakaupukiin, on todellakin syytä kysyä miten he liikkuvat ja mitä se maksaa. Heidän ratikkaliikenteensä perustaminen maksaa 25 miljoonaa, eli 45€ helsinkiläistä kohden. Pysäköintipaikkojen rakentaminen jotta he voisivat autoilla maksaa puolisen miljardia, eli noin 1000€ helsinkiläistä kohden. Lisäksi jos asukkaat oikeasti liikkuvat autolla, he tukkivat keskustan katuverkon jolle pitää siis tehdä jotain.

Ei ole nimbyilyä tai autovihaa kysyä, että onko järkevää käyttää puoli miljardia pysäköintipaikkoihin alueella, jonne ei voi saada toimivaa henkilöautoliikennettä millään, koska se on pussinperä. Vastaus on meinaan veronmaksajan näkökulmasta aika ilmeinen.