Paljonko pysäköinnistä kannattaa maksaa?

Espoon met­ros­ta riidelti­in näkyvästi liki kolmekym­men­tä vuot­ta.  Helsin­ki valmis­tau­tuu hil­jaisu­udessa läh­es samaa suu­ru­us­lu­okkaa ole­vaan liiken­nein­vestoin­ti­in. Sata­mal­ta vapau­tuville asuinalueille on tarkoi­tus rak­en­taa maanalaista pysäköin­ti­ti­laa puolen mil­jardin euron edestä. Vaikei­den rak­en­tamisolo­jen vuok­si autopaikan hin­ta vai­htelee 30 000 ja 70 000 euron välil­lä. Vielä kalli­im­mak­si pysäköin­ti tulisi maan pääl­lä, kos­ka pysäköin­tiken­tät veisivät tilaa enem­män kuin asum­i­nen.  Tuhan­net asukkaat jou­tu­isi­vat väistymään auto­jen tieltä.


Kan­nat­taako jät­ti-investoin­ti autopaikkoi­hin? Kan­nat­taa, jos tule­vat asukkaat ovat valmi­it niistä mak­samaan. Ei kan­na­ta, jos he eivät pidä autopaikko­ja vaa­dit­ta­van rahan arvoise­na. Näin se markki­na­t­aloudessa yleen­sä menee. Asukkail­ta ei kuitenkaan kysytä mitään. Jos halu­aa asun­non, on pakko mak­saa myös pysäköin­nistä, oli autoa tai ei.
Koke­mus Ara­bi­an­ran­nas­ta ker­too, että täl­lä menetelmäl­lä autopaikko­ja raken­netaan liian vähän. Autopaikko­jen määrä ei riitä, kos­ka ne jae­taan ensik­si ehtiville läh­es ilmaisek­si. Nor­mi on kak­si autopaikkaa kolmea asun­toa kohden. Se kol­mas on ymmär­ret­tävästi tyy­tymätön, kos­ka ei saa autopaikkaa, vaik­ka on siitä maksanut.

Toisaal­ta Ara­bi­an­ran­nas­sa on mak­sulli­nen parkki­hal­li läh­es tyhjil­lään. Autopaikat ovat siel­lä kalli­ita, mut­ta vielä kalli­im­mak­si ne oman talon alle raken­net­ta­vat autopaikat tule­vat. Eikö tyhjil­lään seiso­va auto­hal­li osoi­ta, etteivät pysäköin­tipaikat ole hin­tansa arvoisia?

Paljon pienem­pi määrä autopaikko­ja riit­täisi, jos autopaikkaa ei pakkomyytäisi asun­non mukana. Mon­en mielestä olisi kohtu­u­ton­ta mak­saa autopaikas­ta 50 000 euroa tai vuokra­ta se 300 eurol­la kuus­sa. Yhtä paljon siitä joutuu nytkin mak­samaan.  Miten vas­ta vapaae­htoisu­us tekee mak­sus­ta kohtuuttoman?

Helsin­ki sub­ven­toi julk­ista liiken­net­tä noin 50 pros­en­til­la. Näyt­tölipun omis­ta­ja hyö­tyy tästä tues­ta joitakin kymppe­jä kuus­sa. Pysäköin­nin kaut­ta autot­tomat helsinkiläiset tuke­vat autoil­i­joi­ta paljon enemmän.

Mikä muut­tuisi, jos autopaikan hin­ta irrotet­taisi­in asun­non hin­nas­ta? Ne, joille auto on vält­tämät­tömyys, var­maankin ostaisi­vat autopaikan. Eihän hei­dän tilanteen­sa muut­tuisi, kos­ka yhtä paljon he joutu­vat nytkin autopaikas­ta mak­samaan – tai no, osan paikkansa hin­nas­ta he laskut­ta­vat nyt autot­toma­l­ta naa­puril­taan.  Auton han­k­in­taa pohdit­taisi­in pidem­pään, jos pysäköin­tipaikan hin­ta kolminker­tais­taisi auton hin­nan. Kesäau­tot säi­lytet­täisi­in mökil­lä tai ainakin jos­sain halvem­mas­sa paikas­sa. Autoa sat­un­nais­es­ti käyt­tävälle tulisi halvem­mak­si vuokra­ta auto kuin mak­saa autopaikas­ta. City­Car­Clu­bin kaltainen auto­jen yhteiskäyt­tö yleisty­isi; pelkäl­lä pysäköin­tipaikan hin­nal­la ajaisi yhteiskäyt­töau­tol­la aika paljon. Autostaan kovin riip­pu­vaiset val­it­si­si­vat asuin­paikak­seen alueen, jos­sa pysäköin­ti järjesty­isi halvemmalla.

Kaik­ki nämä tek­i­jät johtaisi­vat siihen, että paljon pienem­pi määrä pysäköin­tipaikko­ja riit­täisi, jos pysäköin­nin hin­ta irrotet­taisi­in asun­non hin­nas­ta. Säästy­isi sato­ja miljoo­nia euro­ja. Markki­na­t­alous ohjaa resursse­ja tehokkaam­min kuin yhteiskun­nan aset­ta­mat normit.

Kaavoit­ta­jan vas­taus tähän on, ettei autopaikko­jen määrää voi jät­tää markki­noiden ratkaistavak­si, kos­ka asun­non osta­ja on lyhyt­näköi­nen. Vaik­ka asi­akas halu­aa asun­non nyt ilman autopaikkaa, voi hän tarvi­ta autoa myöhem­min. Jäl­keen­päin pysäköin­ti­hallin rak­en­t­a­mi­nen tulee vielä kalli­im­mak­si. Asun­non osta­jal­la on kuitenkin oikeus ostaa yksiö ensi­a­sun­nok­si, vaik­ka voi myöhem­min tarvi­ta lisäneliöitä. Jous­tavu­ut­ta tule­vien tarpei­den osalta saataisi­in, jos luo­lat suun­niteltaisi­in laa­jen­net­taviksi tai kaavois­sa varat­taisi­in tont­te­ja ehkä myöhem­min tarvit­taville pysäköin­ti­taloille. On myös selvää, että autopaikko­jen oikea hin­noit­telu vähen­tää niiden kysyn­tää pysyvästi.

Uusi­in ja perusko­r­jat­tavi­in taloi­hin vaa­di­taan aina autopaikat. Jos ton­tille ei mah­du, raken­nus­lu­van ehtona on osal­lis­tu­mi­nen jonkin pysäköin­ti­hallin rahoituk­seen lähistöllä.

Autopaikkavaa­timus estää asuinaluei­den tiivistämistä. Viimek­si Vuosaa­res­sa jätet­ti­in rak­en­ta­mat­ta ker­rosta­lo edulliseen paikkaan, kos­ka ton­tille ei voin­ut poh­javesialueen vuok­si rak­en­taa pysäköin­tipaikko­ja edes maan alle. Mik­si ei voisi olla talo­ja, joi­hin valikoituu autot­to­mia kotitalouksia? 

Kan­takaupun­gin van­hois­sa kiin­teistöis­sä ei autopaikko­ja ole.  Niiden asukkaat ovat oikeutet­tu­ja lunas­ta­maan asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen. Ulkop­uolisille kadun­var­sipysäköin­ti mak­saa kak­sikym­men­tä euroa päivässä, mut­ta asukas mak­saa koko vuo­den pysäköin­nistä vaivaisen satasen. Tätä voi pitää jopa eri­ar­voise­na, kos­ka uusien ja perusko­r­jat­tavien asun­to­jen asukkaat joutu­vat mak­samaan pysäköin­nistä monikym­menker­tais­es­ti. Toisaal­ta pysäköin­ti­tun­nus ei takaa paikkaa. Niitä on jaet­tu 31 000, mut­ta kadun­var­si­paikko­ja on vain 19 000.

Kaikkien kan­takaupun­gin autoil­i­joiden etu olisi, että osa kadun­var­si­paikoille tunke­vista siir­ty­isi pysäköin­ti­laitok­si­in. Yhdenkään autoil­i­jan ei kuitenkaan kan­na­ta uhrautua muiden puoles­ta ja mak­saa luo­la­paikas­ta mal­tai­ta, jot­ta muut löytäi­sivät ilmaisen kadun­var­si­paikan helpommin.

Kaik­ki autoil­i­jat hyö­ty­i­sivät pysäköin­tilu­olista – myös ne, jot­ka jäi­sivät kadun­var­sipysäköi­jik­si. Sik­si kaikkien autoil­i­joiden tulisi osal­lis­tua niiden rahoituk­seen. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa tulisi nos­taa tun­tu­vasti ja tulot käyt­tää pysäköin­tilu­olien rakentamiseen.

 Helsin­gin kan­takaupun­gin ruu­tukaa­va-alueel­la kan­nat­taisi vara­ta joka kol­mas katu pihakaduk­si. Niistä tulisi rauhal­lisia jalankulk­i­joiden käve­lyre­it­te­jä. Paikas­ta toiseen siir­tymiseen autot eivät jokaista kat­ua tarvitse, mut­ta pysäköin­ti­in ne tarvit­se­vat. Pysäköin­nin siirtämi­nen kan­takaupungis­sa kalli­olu­oli­in olisi suuri investoin­ti, mut­ta kannattaisi.

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvalehdessä)

66 vastausta artikkeliin “Paljonko pysäköinnistä kannattaa maksaa?”

  1. Eikös me nyt voitaisi laskea ne pysäköin­tipaikat mukaan niihin asun­to­jen neliöi­hin, niin saataisi­in tämä asun­to­jen keskikokoasi­akin pois päiväjärjestyksstä!

    🙂

    Ei oikein olla lin­jas­sa. Sään­te­lyl­lä saa määrätä, että rikkaampia tue­taan sub­ven­toimal­la isom­pia asun­to­ja, mut­ta samo­ja rikkai­ta (auton omis­ta­jia) ei sit­ten pysäköin­tipaikko­ja muit­ten piikki­in rak­en­ta­mal­la saakaan tukea.

    Kumpiko­han muuten kor­reloi voimakkaam­min per­heel­lisi­in: auton omis­t­a­mi­nen vai isom­pi asunto?

    Kari

    1. Riip­puu siitä, las­ketko tuon kor­re­laa­tion kan­takaupungista vai muus­ta Suomesta?
      En kyl­lä pidä lap­siper­hei­den suosimista lapset­to­mia sinkku­ja vas­taan minään rikkaiden suosimisena.
      Mik­si kukaan ei kiin­nitä huomio­ta siihen rikkaiden sub­ven­tioon jota suorite­taan kaavoit­ta­mal­la kaupunki­in pientalotontteja.

  2. Osmo:
    Autostaan kovin riip­pu­vaiset val­it­si­si­vat asuin­paikak­seen alueen, jos­sa pysäköin­ti järjesty­isi halvemmalla.

    Onko tämän “autori­ip­pu­vu­u­den” yleisyy­destä eri ihmis­ryh­mien välil­lä tilas­to­ja? Oma mutu on sel­l­ainen, että työssäkäyvil­lä lap­siper­heil­lä auto on huo­mat­tavasti yleisem­pi kuin nuo­ril­la sinkuilla/dinkuilla tai eläkeläisil­lä. Eli jos auton­o­mis­ta­jien tukem­i­nen autot­tomien kus­tan­nuk­sel­la lopetet­taisi­in, se ajaisi lap­siper­heitä pois kaupungista. Eli tek­isi juuri sen, mitä tuos­sa aiem­mas­sa postauk­ses­sa käsitel­lyl­lä per­hea­sun­to­jen kiin­tiöl­lä halut­ti­in estää.

  3. Pysäköin­nin käyt­töpe­rusteinen hin­noit­telu toteu­tu­isi ainakin osit­tain jo sil­lä että (esimerkik­si) asun­to-osakey­htiöla­ki velvoit­taisi vuokraa­maan yhtiön omaisu­ut­ta vuosit­tain tark­istet­tavaan käypään hin­taan, eli käytän­nössä hin­noit­tele­maan autopaikat huu­tokau­pal­la. Autot­tomat saisi­vat investoin­nin takaisin edullisem­pana yhtiövastikkeena.

    Tämäkin ongel­ma muuten ratkeaisi kan­takaupungis­sa parhait­en rak­en­ta­mal­la sel­l­aisen mukavu­us­ta­son joukkoli­iken­net­tä ettei oman auton käyt­töä tarvit­sisi edes harki­ta. Uusis­sa kaavois­sa tämä optio on syys­tä tai tois­es­ta hylätty.

  4. Riip­puu siitä, las­ketko tuon kor­re­laa­tion kan­takaupungista vai muus­ta Suomesta? 

    Var­maan riip­puu, en tiedä mihinkä suun­taan. Kan­takaupungis­sa­han auto­ja on paljon vähem­män per asukas kuin muual­la, mut­ta toisaal­ta on siel­lä sinkkukku­ja (ja dinkku­ja) myöskin paljon enem­män suh­teessa väkilukuun.

    Asun­to­jen koon suh­teen saat­taa kyl­lä men­nä ana­lyysit met­sään, kun keskus­tas­sa asuu isois­sa lukaaleis­sa rikas­ta sakkia ihan yksinäänkin. Ja sit­ten siel­lä on vielä isois­sa kämp­is­sä asu­via van­huk­sia, jot­ka eivät kyl­lä autoakaan käytä.

    Riip­puu tietenkin siitä, mihin neliöra­ja vede­tään, mut­ta yleisen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la veikkaisin, että auton omis­t­a­mi­nen kor­reloi per­heel­lisyy­teen parem­min kuin neliöt.

    En kyl­lä pidä lap­siper­hei­den suosimista lapset­to­mia sinkku­ja vas­taan minään rikkaiden suosimisena. 

    En tiedä, onko lap­siper­hei­den tukem­i­nen lapset­tomien sinkku­jen *) kus­tan­nuk­sel­la rikkaiden suosimista, mut­ta isom­pi­en asun­to­jen osta­jien tukem­i­nen ja autopaikko­jen tukem­i­nen ainakin on rikkaiden suosimista köy­hempi­en kustannuksella.

    Mik­si kukaan ei kiin­nitä huomio­ta siihen rikkaiden sub­ven­tioon jota suorite­taan kaavoit­ta­mal­la kaupunki­in pientalotontteja. 

    No eipä siitä nyt ole ollut viimeaikoina puhet­ta. Minä tietenkin johdon­mukaises­ti vas­tus­tan myös tuol­laista tukimuo­toa — jos niitä siis subventoidaan.

    Kari

    *) Ja mihin muuten perus­tuu olet­ta­mus, että näil­lä “sinkuil­la” ei ole lap­sia! Minä voisin kuvitel­la, että niis­sä kaikkein pien­im­mis­sä asun­nois­sa asuu nimeno­maan niitä “sinkku­ja”, joil­la on huol­let­tavia (eikä, osin siitä johtuen, varaa isom­pi­in asuntoihin).

  5. Karin piruilu on sinän­sä ihan osu­vaa, mut­ta kyse on minus­ta eri kokolu­okan asi­as­ta. Vakaval­la naa­mal­la voi vielä jotenkin väit­tää että isom­pi­en asun­to­jen suosimi­nen on helsinkiläisen veron­mak­sa­jan etu, tai ei ainakaan kovin suuri tappio.

    Vakavasti ei voi väit­tää että on helsinkiläisen veron­mak­sa­jan etu de fak­to sub­ven­toi­da puolel­la mil­jardil­la autopaikko­ja uusille alueil­la, ja kun ne autot tup­paa liikku­maan niistä halleista niin hel­posti ajaudu­taan rak­en­ta­maan auto­tun­nelei­ta vähin­tään samal­la sum­mal­la. Näin sik­si että saataisi­in hyviä autoile­via veron­mak­sajia jot­ka on kuitenkin niin per­sauk­isia ettei heil­lä ei ole varaa mak­saa pysäköinnistä.

    Helsin­gin Uutiset (13.3.2010) muuten rapor­toi Talous­tutkimuk­sen tuoreesta kyselytutkimuksesta:
    Helsin­gin seudun asukkaista vain joka neljäs (25 pros­ent­tia) halu­aa käyt­tää omaa auto­ta. Silti vajaa puo­let (44 pros­ent­tia) joutuu käyt­tämään autoaan liikkues­saan seudulla…

    Helsinkiläiset käyt­tävät selvästi mui­ta vähem­mä­nen omaa autoa (26 pros­ent­tia), mut­ta heistäkin suuri joukko halu­aisi liikkua joukkoli­iken­teel­lä. Vain joka seit­semäs (15 pros­ent­tia) pitää autoaan mieluisim­pana liikkumisvaihtoehtona.

    Kun liikku­mis­vas­tauk­set jae­taan puolueit­tain, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat erot­tuvat muista: Vajaa puo­let (42 pros­ent­tia) perus­suo­ma­lais­ten äänestäjistä halu­aa jatkos­sakin käyt­tää omaa autoa, kun esimerkik­si kokoomus­lai­sista vain vajaa kol­mannes (31 pros­ent­tia) suosii oman auton käyttöä.

  6. Eikö autopaikoista kan­nat­taisi muo­dostaa samalaisia kiin­teistöy­htiön osakkei­ta kuin ovat asun­notkin? Täl­löin sitä tarvi­se­va ostaisi asun­non lisäk­si auto­tal­liosak­keen. Pelkkää asun­toa tarvit­se­van ei tarvit­sisi sitä ostaa. Yli­jäävät voitaisi­in myy­dä ulkop­uolisille. Yhtiö­jarjestyk­seen olisi kuitenkin syytä sor­va­ta etu­os­to-oikeuspykälä asun­non omistajille.
    Toinen mah­dol­lisu­us olisi tietysti rak­en­taa jokaiselle asun­nolle autopaik­ka. Joka ei sitä tarvitse, voisi sen vuokra­ta muille. Vihon­vi­imeinen tapa on tuo esitet­ty, eli että jätetään osa asun­noista ilman autopaikkaa, mut­ta kulut per­itään kaikilta.

  7. Yritän kek­siä ryh­miä, jot­ka hyö­ty­i­sivät siitä, että talon mukana ei tule parkkipaikkoja:

    1- maa­han­muut­ta­jat, joil­la ei ole varaa pitää autoa
    2- vihreät ide­al­is­tit, jot­ka eivät pidä autoa maailmanparannussyistä
    3- opiske­li­jat, joil­la ei ole varaa eikä tarvet­ta autolle
    4- kansaneläkeläiset, ei varaa eikä ehkä ajokorttiakaan
    5- keskus­tas­sa työssä käyvät toimihenkilöt

    Nämä ryh­mät (ja muut) voisi­vat var­maan hyö­tyä autot­tomista taloista halvem­pi­en hin­to­jen kautta.

    Sinän­sä olen sitä mieltä, että on varsin onneton­ta rak­en­taa jon­nekin jätkäsaa­reen iso määrä asun­to­ja, ilman, että sieltä raken­netaan meren yli moot­tori­ti­etä laut­tasaa­reen ja keilaniemeen. Nyt sieltä autoil­i­jat joutu­vat puikkele­hti­maan kuka min­nekin keskus­tan läpi.

  8. Osmo: “…Vaikei­den rak­en­tamisolo­jen vuok­si autopaikan hin­ta vai­htelee 30 000 ja 70 000 euron välillä…”

    Joku vedäät­tää ja pahasti! Tuo ei ole edes huonoa kaavoitus­ta, vaan tahal­lista vedätystä.

  9. Samal­la retori­ikalla ja yhtä fanaat­tis­es­ti kuin autopaikko­jen rak­en­tamisen vält­tämät­tömyyt­tä, perustel­laan myös väestö­suo­jien rak­en­tamista. Van­hois­sa talois­sa­han ei ole kumpiakaan, mut­ta uusi­in taloi­hin ne on tehtävä, “kos­ka jäl­keen­päin rak­en­t­a­mi­nen olisi niin paljon kalli­im­paa” että “kan­nat­taa” rak­en­taa, vaikkei tarvet­ta olisikaan…

  10. tpyy­lu­o­ma:
    Olen samaa mieltä siitä, että markki­noiden sotkem­i­nen autoipaikkasään­nök­sil­lä on eri mit­talu­okan asia kuin markki­noiden sotkem­i­nen asun­to­jen koko­jen sään­te­lyl­lä. Autopaikkasään­te­ly aiheut­taa myös paljon merkit­tävämpiä ulkoishaittoja.

    Kuitenkin molem­mis­sa tapauk­sis­sa on pohjim­mil­taan kyse samas­ta asi­as­ta, ja myös vaiku­tus­mekanis­mit ovat vastaavia.

    Mitä tulee viit­taa­maasi kyse­ly­tutkimuk­seen, niin en sen perus­teel­la tek­isi kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä. Stat­ed pref­er­ence ‑tutkimuk­set kuitenkin tun­netusti vääristävät tulok­sia suun­taan, jota ihmiset pitävät “oikeana” (esimerkik­si kysyt­täessä kan­nate­taan noin peri­aat­teessa joukkoli­iken­net­tä, mut­ta sit­ten ei kuitenkaan sitä käytetä). Minä luot­taisin paljon enem­män revealed pref­er­ence ‑lähtöko­htaan, joka kyl­lä aika voimakkaasti viit­taa siihen suun­taan, että auton käyt­tö lisään­tyy per­heel­lisil­lä ja suurituloisilla.

    Eli jos haal­imme kaupunki­in per­heel­lisiä ja suu­rit­u­loisia, myös autoilu lisääntyy.

    Kari

  11. Olen kyl­lä aivan samaa mieltä kuin Osmo tässä kir­joituk­ses­sa. Min­ul­la ei ole mitään varsi­naista tutkimusti­etoa, mut­ta omien “haas­tat­telu­jeni” perus­teel­la väit­täisin, että hyvin monel­la on ainakin tääl­lä Vallilan, Kumpu­lan, Toukolan ja Ara­bi­an­ran­nan seuduil­la auto juuri tuol­laista sat­un­naista käyt­töä varten. Pelti­laatikko saat­taa seistä käyt­tämät­tömänä viikkokau­sia, ja mon­et ihmettelevät itsekin, onko auton ylläpi­dos­sa mitään järkeä. Jos pysäköin­tiä ei piilo­sub­ven­toitaisi, autopaikko­ja ei tarvit­taisi näin paljon.

  12. Ja vielä parem­pi: voitaisi­inko lyödä kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la ja tehdä kalli­olu­o­lia, jot­ka toimi­vat keskite­tysti sekä väestö­suo­ji­na että pysäköin­tilu­oli­na. Asun­to­ja voitaisi­in sit­ten rak­en­taa ilman pysäköin­ti­taloa ja “pom­misuo­jaa”.

  13. Helsin­gin Ener­gian kehi­tys­su­u­nitel­man mukaan yhtiö suun­nit­telee 3 mil­jardin euron investoin­te­ja, joil­la tuho­taan yhtiön suuri tulos ja aiheutetaan lisäk­si tar­if­fei­hin korotuspaineita. 

    Ehkä niistä rahoista kan­nat­taisi pieni osa sijoit­taa car shar­ing toimin­nan edis­tämiseen vaikka­pa Ruotsin malli­in. Ai, mut­ta se ei käykkään, kos­ka Helsin­gin Ener­gia­han on eri huip­pu­jo­hta­jan alla!

    City­car­clu­bille pitäisi saa­da kil­pail­i­joi­ta ja kaupun­gin pitäisi sat­sa­ta toimin­nan markki­noin­ti­in. Samal­la pitäisi valmis­tau­tua sähköau­to­jen läpimur­toon, joka tapah­tunee lähitulevaisuudessa.

    On aivan järkyt­tävää, että autot­tomat nyt rahoit­ta­vat pysäköin­tipaikko­ja. Sille on saata­va lop­pu. Eikä sen pitäisi olla mikään ongelma.

    Eikös äsket­täin saatu muu­tos aikaisek­si, ettei ensim­mäisen ker­roksen asukkaiden tarvitse vält­tämäöt­tä osal­lis­tua hissi-investoin­ti­in. Saman peri­aat­teen mukaan nyt pitäisi kiireesti lak­i­ta­sol­la tehdä sel­l­aiset pykälät, joil­la estetään autoilun epäoikeu­den­mukainen pakkotukeminen. 

    Siis eduskun­ta töi­hin. Eikös asi­aa ole otet­tu hal­li­tuk­sen ilmas­tostrate­gias­sa huomioon? Kuka­han sitäkin valmistelee?

  14. Lähi­t­ule­vaisu­udessa tulee vielä töpse­lion­gel­ma, jol­loin kadun­var­si­paikat eivat enää kel­paa pitkäaikaispysäköin­ti­in. Ehkä tämäkin pitäisi jo huomioi­da uusis­sa kohteissa?

    Yleisem­mäl­lä tasol­la minus­takin olisi rak­en­tavam­paa puhua yksi­ty­isautoilun sijaan omis­tusautoilus­ta ja sen rajoit­tamis­es­ta kaupunkiseuduilla.

  15. Osmo:

    Mik­si kukaan ei kiin­nitä huomio­ta siihen rikkaiden sub­ven­tioon jota suorite­taan kaavoit­ta­mal­la kaupunki­in pientalotontteja.

    Tämä on ihan hyvä point­ti, mut­ta kuten jo aikaisem­min kir­joitin se ei ole vält­tämät­tä tot­ta, että pien­talo­jen kaavoit­ta­mi­nen suosii yhtään ketään. Se on sub­ven­tio ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että niitä kaavoite­taan enem­män kuin mitä niitä rak­en­tu­isi ilman kaavoittamista.

    Neliösäädös vaikut­taa ilmi selvästi siihen, että suuria asun­to­ja raken­netaan enem­män kuin ilman säädöstä.

  16. “Vaikei­den rak­en­tamisolo­jen vuok­si autopaikan hin­ta vai­htelee 30 000 ja 70 000 euron välillä…”

    Aika tyh­mää rak­en­taa maan alle, jos kallio on huonoa ja meri-ja poh­javesi ovat lähellä-
    Maan­päällinne pysäköin­ti­laitos olisi sil­loin vai­h­toe­hto ja menetet­ty maaala kor­vataan lisäämäl­lä raken­nu­soikeut­ta esim ker­roksia lisäämällä.

    Pysäköini­laitoskin on aikamoinen tilatuh­lari, sil­lä auto tarvit­see kadul­la n 20 m² mut­ta pysäköin­ti­laitok­ses­sa 60–80 m² ?? oli se sit­ten maan alla tai pääl­lä. En ole laskenut pysäköin­nin tehokkuuk­sia mut­ta sen tiedän koke­muk­se­ta , että täl­laises­sa tilas­sa tilan­tarve kas­vaa moninker­taisek­si kulku­väylien ja muiden aputilo­jen vuoksi.
    Pater-nos­ter tai hissi laitos olisi tehokkaampi.
    Mut­ta on aika selvää, että jos auon säi­ly­ty on kallisat niin ihmiset, jot­ka tarvit­se­vat autoan muut­ta­vat Vihti­in tai Vantaalle.
    Tämä nos­taa Vihrei­den kan­na­tus­ta, kun Helsinki­in jää vain vihertäviä

  17. Olen samaa mieltä Spo­tun kanssa. Tuot­to­vaa­timus, kohtu­ulli­nenkin, autopaikkain­vestoin­neille kor­jaisi suuren osan ongelmaa.

    Toisaal­ta laista voisi löy­tyä oikeudelle pur­tavaa jo nytkin. Van­ho­jen talo­jen uusien luo­la­paikko­jen rak­en­tamises­sa voisi onneaan kokeil­la oikeudessakin Asun­to-osakey­htiölain 5 § 3 momen­tista: “Yhtiö­vastik­keel­la voidaan kat­taa yhtiön menot, jot­ka aiheutu­vat: — 3) sel­l­ais­es­ta perus­paran­nuk­ses­ta, uud­is­tuk­ses­ta, lisärak­en­tamis­es­ta ja lisäalueen han­kkimis­es­ta, jol­la kiin­teistö ja raken­nus saate­taan vas­taa­maan kunkin ajanko­hdan tavan­mukaisia vaa­timuk­sia, jollei osak­keen­o­mis­ta­jan mak­su­velvol­lisu­us muo­dos­tu kohtu­ut­toman ankaraksi;”

    Voisi hyvin ajatel­la, että mak­su­velvol­lisu­us on kohtu­ut­toman ankara, jos joutuu mak­samaan autopaikas­ta, jota ei saa.

    Toisaal­ta voisi vedo­ta 9 §:ään: “Asun­to-osakey­htiön kaik­ki osak­keet tuot­ta­vat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei tästä laista ja yhtiöjärjestyk­ses­tä muu­ta johdu.” Ei kai ole yhtäläi­nen oikeus, jos jokaisel­la osak­keel­la joutuu mak­samaan autopaikas­ta, mut­ta vain osa osak­keen­halti­joista saa paikan käyt­töön­sä. Arpaon­nea ei kai voi pitää yhtäläisyytenä, vaik­ka se taval­laan kon­sis­tent­ti onkin.

    Lisäk­si 43 § sanoo: “Osak­keen­o­mis­ta­jal­la on oikeus saa­da yhtiöjärjestyk­seen sisäl­tyvä kohtu­ut­to­muu­teen johta­va määräys muute­tuk­si niin, että kohtu­ut­to­muus pois­tuu. — Tuomiois­tu­in voi muut­taa yhtiöjärjestys­tä, jos yhtiöjärjestyk­sen määräys johtaa kohtu­ut­to­muu­teen siten, että se tuot­taa osak­keen­o­mis­ta­jalle merkit­tävää etua tois­t­en osak­keen­o­mis­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la tai aiheut­taa tälle huo­mat­tavaa rasitus­ta ver­rat­tuna toisi­in osakkeenomistajiin.”

    Ei olisi mielestäni kovinkaan vaikeaa oikeudessa perustel­la, että autopaikan mak­su­velvol­lisu­us on kohtu­ut­to­muu­teen johta­va määräys ja aiheut­taa autot­toma­lle huo­mat­ta­van rasituk­sen. Ja siis tämä toki pätee vain sil­loin, kun osake ei todel­lisu­udessa oikeu­ta siihen autopaikkaan. Jos jokaiseen osak­keeseen kuu­luu tasan yksi autopaik­ka, sitä tilan­net­ta tuo ei kor­jaa. Sel­l­ainen asun­to-osake täy­tyy vain jät­tää ostamatta.

  18. Kari, olen ihan samaa mieltä että kan­nat­taa luot­taa ennem­min siihen mitä ihmiset tekee kuin mitä he sanovat, mut­ta mielestäni olet nyt hakoteil­lä. Ei autoilu ole mikään per­heel­lisen omi­naisu­us, kysymys on siitä että per­heel­lisil­lä on liikku­mis­tarpei­ta joi­hin joukkoli­ikenne ei vas­taa, sehän tuon koko kyse­lyn point­ti on että kuin­ka moni jät­täisi auton koti­in jos voisi. Se 15% osu­us on van­noutunei­ta autoil­i­joi­ta on sitä­pait­si täysin lih­jas­sa muun tiedon kanssa. Per­heel­lisil­lä on myös tarve isom­pi­in asun­toi­hin, eli he asu­vat taloudel­lis­es­ta pakos­ta keskimäärin syr­jem­mäl­lä, joka taas lisää autoilun tarvet­ta. Tätä ei tule yleistää kan­takaupungis­sa asu­vaan perheeseen.

  19. Jos halu­taan, että kult­tuuri muut­tuu omis­tusautokult­tuurista tilapäisautokult­tuurin suun­taan, niin eikö pysäköin­tipaikkanormi­in pitäisi sil­loin aset­taa reilu kiin­tiö myös tilapäisautopaikoille? 

    Nimit­täin jos pysäköin­tipaikan löytämis­es­tä muo­dos­tuu vielä nyky­istä tiukem­pi pul­lonkaula, niin sil­loin­han kan­nat­taa mielum­min pitää omaa paikkaa, jot­ta paikan var­masti saa tarvit­taes­sa ja samal­la omaa autoa, jot­ta paikan saa myös itsel­lään pitää.

  20. Pysäköin­tipaiko­jen ja asun­to­jen erot­ta­mi­nen toi­sis­taan eril­lisik­si omaisu­userik­si kuu­lostaa myös fik­sul­ta. Jos pysäköin­tipaik­ka tosi­aan mak­saa 70 000 €, halvem­mak­si tullee mon­elle ajel­la aina tak­sil­la, kun on autolle tarvetta…

  21. Olisiko­han tässä kyse samas­ta kuin siinä, mil­lä tääl­lä on perustel­tu muu­takin asum­is­rak­en­tamisen markki­nae­htoisu­u­den sotkemista, eli halu­taan, että sekaisin asuu niitä, joil­la on auto ja niitä, joil­la ei ole. 🙂

    Mut­ta sit­ten vähän vakavam­min. Mik­si kukaan mak­saisi asun­nos­taan samaa hin­taa kuin sel­l­ainen, joka saa autopaikan, jos itse ei sel­l­aista saa? Ei se kol­mas asu­ja ole tyy­tymätön, vaan se asun­to­jen rak­en­ta­ja, joka on ilmaisek­si antanut arvokkaat autopaikat ensim­mäisille osta­jille ja käteen on jäänyt mustapekka, eli asun­to, joka mak­saa autopaikko­jen rak­en­tamisen vuok­si hirveästi, mut­ta johon ei kuitenkaan kuu­lu autopaikkaa.

  22. Ton­ni: “Jos halu­taan, että kult­tuuri muut­tuu omis­tusautokult­tuurista tilapäisautokulttuurin…”

    Mik­si halut­taisi­in? Suomeenkin saadaan vähitellen nor­maali län­si­mainen elin­ta­so, jol­loin per­heel­lä on varaa ostaa sekä maantie- että kaupunki­au­to. Sil­loin keskus­tan henkilöau­toli­ikenne vähe­nee suh­teessa, kun keskustapyöri­tyk­seen käytetään siihen sopi­vaa autoa. Yhden tai kah­den autovuokraa­mon tukem­i­nen verovaroin ei ole hyväksyttävää.

  23. Riip­puu tietenkin siitä, mihin neliöra­ja vede­tään, mut­ta yleisen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la veikkaisin, että auton omis­t­a­mi­nen kor­reloi per­heel­lisyy­teen parem­min kuin neliöt.

    Voihan sitä veikkail­la, mut­ta asioi­ta on tilastoitukin. 

    Tilas­tokeskuk­selta löy­tyy tieto asun­to­jen huonelu­vus­ta (pl. keit­tiö) asun­tokun­nan koon (henkeä) mukaan. Nopeal­la Excelin pyörit­te­lynä saadaan eri asun­to­tyyp­pi­en osu­udek­si asun­tokun­nan koon mukaan:

    1 huone | 2 huon. | 3 huon. | 4 huon. | 5 huon. | 6 huon. | 7+ huon.
    28,77 % | 45,18 % | 15,25 % | _7,22 % | _2,63 % | _0,66 % | _0,29 % | 1 henki
    _4,36 % | 28,60 % | 29,93 % | 22,92 % | 10,43 % | _2,70 % | _1,07 % | 2 henkeä
    _1,88 % | 12,26 % | 33,82 % | 30,28 % | 15,58 % | _4,35 % | _1,83 % | 3 henkeä
    _1,20 % | _5,94 % | 22,54 % | 36,71 % | 23,45 % | _7,23 % | _2,94 % | 4 henkeä
    _1,05 % | _4,99 % | 15,58 % | 33,96 % | 27,68 % | 11,24 % | _5,49 % | 5 henkeä
    _1,47 % | _5,13 % | 13,79 % | 32,18 % | 26,07 % | 12,48 % | _8,88 % | 6 henkeä
    _1,23 % | _4,47 % | 11,54 % | 28,12 % | 25,48 % | 13,45 % | 15,71 % | 7+ henkeä

    Eli 1 hen­gen ruokakun­nista 74 % asuu korkein­taan 2 huoneen asun­nos­sa, 4 hen­gen ruokakun­nista 70 % asuu vähin­tään 4 huoneen asun­nos­sa. Kyl­lä sanois­in, että tämä tilas­to viit­taa vah­vasti siihen että per­heen koko kor­reloi varsin vah­vasti asun­non koon kanssa.

    Auto­jen omis­tamis­es­ta ei löy­tynyt suo­raa dataa, mut­ta täl­lainen tieto löy­tyi koti­talouk­sen var­al­lisu­ut­ta käsit­televästä tilas­tos­ta. Koti­talouk­sien omis­tamien kulkuneu­vo­jen arvo per­heen elämän­vai­heen mukaan:

    Yhden hen­gen taloudet alle 35 v.: 3 750 €
    Yhden hen­gen taloudet alle 35–64 v.: 5 720 €
    Yhden hen­gen taloudet alle 65- v.: 1 650 €
    Yhden huolta­jan talous: 3 940 €
    Lapset­tomat par­it alle 35 v.: 9 150 €
    Lapset­tomat par­it 35–64 v.: 19 360 €
    Lapset­tomat par­it 65- v.: 9 560 €
    Lap­siper­heet, alle 7‑vuotiaita lap­sia: 14 190 €
    Lap­siper­heet, muut: 22 200 €
    Muu talous: 14 370 €

    Tämä ei sikäli vielä ker­ro kauheasti, että samas­sa kön­tässä on auto­jen lisäk­si veneet, moot­toripyörät sun muut ja hal­pa auto on auto siinä mis­sä kalliskin, mut­ta ainakaan näistä luvuista ei voine vetää sel­l­aista johtopäätöstä että lap­siper­heil­lä olisi auto sen toden­näköisem­min kuin samanikäisel­lä lapset­toma­l­la parilla.

  24. Jaha, hienol­ta näyt­tää taulukko. Näky­isikö näin paremmin:

    1 h. | 2 h. | 3 h. | 4 h. | 5 h. | 6 h. | 7+ h.
    28,77% 45,18% 15,25% _7,22% _2,63% _0,66% _0,29% 1 hlö
    _4,36% 28,60% 29,93% 22,92% 10,43% _2,70% _1,07% 2 hlö
    _1,88% 12,26% 33,82% 30,28% 15,58% _4,35% _1,83% 3 hlö
    _1,20% _5,94% 22,54% 36,71% 23,45% _7,23% _2,94% 4 hlö
    _1,05% _4,99% 15,58% 33,96% 27,68% 11,24% _5,49% 5 hlö
    _1,47% _5,13% 13,79% 32,18% 26,07% 12,48% _8,88% 6 hlö
    _1,23% _4,47% 11,54% 28,12% 25,48% 13,45% 15,71% 7+ hlö

  25. tpyy­lu­o­ma;

    Kyl­lä se nyt olet sinä, joka olet hakoteillä.

    Tosi­a­sia on se, että jos rajoituk­sia ei ole, henkilöäu­to on kaikil­la matkoil­la 1 — 400 km:n alueel­la täysin ylivoimainen mihin tahansa verrattuna.

    Julki­nen liikenne pär­jää tuolle lähin­nä tak­sein (joka ei ole joukkoli­iken­net­tä), ei mil­lään muul­la — ei ikinä.

    Ja siinä mielessä “mielipi­deky­se­lyt” ovat yhtä tyhjän kanssa. Kysel­ly­il­lä on ilmeis­es­ti ollut jo “käsi­tys”, ettei autoa voi enää käyttää.

    Mut­ta olet­ta­mus, että rajoituk­sia ei ole, on tietenkin epäre­al­isti­nen. Hom­maa rajoit­taa ainakin raha ja tila. Kaikil­la ei ole rahaa ajaa oma­l­la autol­la. Lisäk­si ne autot eivät mah­du kaupungis­sa enää mihinkään.

    Sik­si pitää muut­taa tila rahak­si ja laskut­taa siitä oikein. Sil­loin joukkoli­iken­nekin on kannattavaa!

    On tähän muitakin näkökan­to­ja, mut­ta ne ovat nähdäk­seni lähin­nä tilpe­hööriä, jos ylläol­evas­sa kir­joitet­tua ei ymmärrä.

    Juu­so Koponen:
    Niin, kumpikaan esit­täm­säi tilas­to ei anna edes poh­jaa esit­tämäl­leni korrelaatiovertailuille.

    Enkä muutenkaan usko sil­lä ole­van edes merk­i­tys­tä tässä kyseisessä asi­as­sa — kysymys oli retorinen.

    Kari

  26. spot­tu (ja Elmo), aja­tus on oikean suun­tainen mut­ta ei kyl­lä ratkaise ongel­maa, joka on se että autopaikan markki­nahin alit­taa sen raken­nuskus­tan­nuk­set. Ja näin sik­si että kaupun­ki määrää tekemään niitä paikko­ja, on niille kysyn­tää edes omakus­tan­nehin­taan tai ei.

    Sen perus­teel­la mitä minä olen kat­sonut niin autopaikat myy­dään halleis­sakin noin 15 000 euron hin­taan. jos raken­nuskus­tan­nus on 20 000 — 50 000 niin takki­in tulee.

    YIT yrit­tää urhool­lis­es­ti myy­dä Lep­pä­suol­la (kohde Gram­my) paikko­ja 40 000 euron hin­taan. Tilanne nyt on että 66 asun­nos­ta on varat­tu 36, 35 autopaikas­ta taas 6. Voi kuvitel­lä mikä niiden paikko­jen hin­ta tulee lop­ul­ta olemaan.

  27. Kalle
    “Mik­si halut­taisi­in? Suomeenkin saadaan vähitellen nor­maali län­si­mainen elin­ta­so, jol­loin per­heel­lä on varaa ostaa sekä maantie- että kaupunki­au­to. Sil­loin keskus­tan henkilöau­toli­ikenne vähe­nee suh­teessa, kun keskustapyöri­tyk­seen käytetään siihen sopi­vaa autoa. Yhden tai kah­den autovuokraa­mon tukem­i­nen verovaroin ei ole hyväksyttävää.”

    Jos yleinen tavoite on, että kaikil­la on olta­va suur­in­pi­irtein saman­su­u­ruiset net­to­tu­lot, ja asun­to­jen hin­ta määrit­tyy keskimääräis­ten tulo­jen perus­teel­la, Helsingis­sä tämä tarkoit­taa sitä, että normiper­heen on joko tyy­dyt­tävä muu­ta Suomea pienem­pään asun­toon tai tin­git­tävä muus­ta kulu­tuk­ses­ta. Yksi suuri meno­erä on auto. 

    Jos tilapäisautopalveluil­la olisi enem­män käyt­täjiä, ne oli­si­vat myös edullisem­pia. Itsekään en kan­na­ta sub­ven­tio­ta verovaroin. Sitä­pait­si voihan auto­ja olla yhteiskäytössä ihmis­ten välil­lä ihan keskinäisil­lä sopimuksillakin. 

    Jos tilapäisauto­ja olisi käytet­tävis­sä oma­l­ta parkkipaikalta, moni pär­jäisi ilman omaa autoa tai ilman kakkosautoa. Kos­ka auto näyt­tää ole­van halvem­pi kuin parkkipaik­ka, säästöä syn­ty­isi siitä, että kaikille ei tarvit­taisi omaa parkkipaikkaa.

  28. Kari, joo, mut­ta tuol­la ei ole mitään tekemistä per­hei­den kanssa sinän­sä. Ja auton käytön mukavu­us on vähän sub­jek­ti­ivi­nen kysymys, toi­sista on muka­va ajaa, toiset taas kokee sen stres­saavak­si ja istuu mielu­um­min junas­sa. Riip­puu tietenkin liiken­neym­päristöstäkin, mut­ta minus­ta tuo 15% on se osu­us joiden mielestä ajami­nen on joka tapauk­ses­sa niin kivaa ettei muut vai­h­toe­hdot kiin­nos­ta. Täl­laisen asian voi ihan hyvin selvit­tää kyselytutkimuksella.

  29. Autot maan alle,kunhan ei niitä sinne loppusioiteta. 

    Var­maan vii­sain­ta olisi osa autopaikoista pan­na asun­non hin­taan ja osa myy­dä autopaik­ka kiin­teitöiy­htiöinä. Saa vali­ta miten sen paikan mak­saa, jos tarvii, Ja voihaan sen vuokratakkin sit­ten joltakin. Todel­liset kulut esille niin panee hark­it­se­maan koko autoa. mut­ta autot­tomien ei tarvitse osal­is­tua niihin kustannuksiin.

    Aja­tus; voisiko jos­sain pääradan var­res­sa jonkun ase­man lähel­lä olla park­i­hal­li, jos­sa voisite pitää niitä kity­maas­ture­i­ta, joi­ta tarvi­taan kun käy­dään lapis­sa ja maal­la. Toden­näköis­es­ti autopaikan hin­naksi tulisi 10 000 euroa. Samoiten sinne vois jät­tä pirsin kun jout­tuu käymään siel­lä pääkaupungissa

  30. tpyy­lu­o­ma: “aja­tus on oikean suun­tainen mut­ta ei kyl­lä ratkaise ongel­maa, joka on se että autopaikan markki­nahin alit­taa sen rakennuskustannukset”

    Jos ja kun kaupun­ki halu­aa vält­tämät­tä myy­dä kadun­var­si­paikko­ja teo­ri­as­sa kah­den metrin päässä ulko-ovelta hin­taan 100 eur/v, on paha tuon kanssa kenenkään kil­pail­la. Toisek­seen, juuri kun kat­soin, ain­oa myytävä autopaik­ka tääl­läpäin mak­saa 36000 euroa, ja sijait­see per­ifer­ian laidoil­la. Näyt­täisi siis siltä että autopaikkaa pide­tään niin hyvänä sijoi­tusko­hteena ettei siitä olla valmi­ita luopumaan.

    Mitä Lep­pä­suon kämp­pi­in tulee, jos YIT myisi autopaikat omakus­tan­nush­in­taan, ne meni­sivät kyl­lä välit­tömästi mut­ta sen jäl­keen asun­non myymi­nen tavoite­hin­taan olisi entistäkin vaikeampaa.

    Markki­nat sabotoidaan täl­lä het­kel­lä a) kaupun­gin toimes­ta jaka­mal­la kadun­var­si­paikko­ja puoli-ilmaisek­si ja b) lain­säädän­nöl­lä mah­dol­lis­ta­mal­la asoy:n autopaikko­jen kaap­paami­nen. Ennen kuin nämä kak­si asi­aa on kor­jat­tu, autopaikka­markki­noiden käyt­täy­tymisel­lä ei voi­da perustel­la oikein mitään.

  31. spottu:“Mitä Lep­pä­suon kämp­pi­in tulee, jos YIT myisi autopaikat omakus­tan­nush­in­taan, ne meni­sivät kyl­lä välit­tömästi mut­ta sen jäl­keen asun­non myymi­nen tavoite­hin­taan olisi entistäkin vaikeampaa.”

    Tätä en täysin ymmärtänyt. Niiden asun­to­jen, jot­ka saa­vat huoneis­ton mukana autopaikan, myymi­nen tietenkin helpot­tuu, jos autopaikan saa ale­hin­taan, mut­ta luulisi, että vas­taavasti muiden myymi­nen vaikeu­tuu, kun asun­non lisäk­si joutuu mak­samaan muiden autopaikoista, jol­laista ei sit­ten itse edes saa. 

    Luulisi, että asunnoista+autopaikoista saa mak­si­maalisen hin­nan, kun ne irrote­taan toi­sis­taan, jol­loin ei toisaal­ta joudu­ta markki­noimaan autot­toma­lle asun­toa kalli­im­mal­la kuin sen todel­li­nen arvo osta­jalle on ja toisaal­ta ei rahaste­ta autopaikan halu­avil­ta täyt­tä hin­taa autopaikasta. 

    Tuos­ta irrot­tamis­es­ta on sekin hyö­ty, että täl­löin on mah­dol­lista organ­isoi­da autopaikko­jen jälki­markki­nat. Jos autopaik­ka on kiin­teästi kiin­ni asun­nos­sa, sitä on vaikea markki­noi­da jatkos­sa autot­toma­lle, kos­ka tämä ei tietenkään ole valmis mak­samaan yli­hin­taa asi­as­ta, jota ei oikeasti tarvitse. Jos se on irralli­nen, voi uusi asukas myy­dä paikan, jos ei sitä itse tarvitse ja saa siitä markki­nahin­nan. Tai voi tuon myyn­nin tehdä van­hakin asukas vaikka­pa opti­ol­la, että autopaikan kanssa asun­non hin­ta on x ja ilman x‑y ja sit­ten myy­dä autopaikan jollekin muulle hin­nal­la y.

  32. Paljonko autopaikoista kan­nat­taa mak­saa ? Tätä on kysyt­ty usein kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Osmo erit­telee kysymyk­sen­sä hyvin. 

    Kun Jätkäsaaren kaavoitus­ta käyn­nis­telti­in, keskustelti­in paljon autot­toman kaupungi­nosan mah­dol­lisu­ud­es­ta. Rohkeus pet­ti. Nyt on ajaudut­tu tuo­hon keskiver­toasetel­maan, minne ne pysäköin­ti­ti­lat sur­votaan alueen kokon­aisilmeen ja toimivu­den kär­simät­tä. Kun tehdään tiivistä kan­takaupunkia, pysäköin­ti tais­telee vastaan.

    Yksi kum­ma­jainen pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa on ollut liityn­täpysäköin­ti. Sitä on toteutet­tu, että kan­takaupunki­in ei tarvitse tehdä uut­ta pysäköin­ti­ti­laa. Käytän­nössä liityn­täpysäköin­tiä ei ole toteutet­tu siirtämäl­lä pysäköin­tiä liityn­täasemille vaan keskus­taan on raken­net­tu koko ajan lisää tarjontaa.

    Suomen­lin­nan asukkaat eivät ole saa­neet pysäköin­ti­tilo­ja saarelleen. Jätkäsaare­laisille olisi voin­ut tar­jo­ta saman­tyyp­pistä ratkaisua. Pysäköin­ti­tilo­ja olisi voin­ut tar­jo­ta hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päästä.

    Tämä on jälkivi­isaut­ta, jos sitäkään. Alueel­la olisi joka tapauk­ses­sa keskitet­tävä paikat muu­ta­maan suureen moniker­roksiseen laitok­seen maan pin­nalle. Kaik­ki paikat oli­si­vat asukkaiden ostet­tavis­sa tai vuokrat­tavis­sa alueeliselta pysäköintyhtiöltä.

  33. Kari väit­ti, että henkilöau­to on täysin ylivoimainen kulku­muo­to 1–400 km:n matkoil­la ver­rat­tuna mihin muuhun tahansa. Ehkä on, jos on oma autonkul­jet­ta­ja. Jos ei ole, kyl­lä minä menen esim. 200 km:n matkan paljon mielu­um­min junal­la kuin ajan itse. Molem­mis­sa päis­sä voi sit­ten men­nä vaik­ka taksilla.

    Lyhy­il­lä matkoil­la taas käve­ly tai pyöräi­ly voi hyvinkin olla mukavam­paa kuin autoilu ja saa liikun­taakin siinä samalla.

  34. Olen aiem­min joskus esit­tänyt, että kaupun­ki raken­nut­taisi jonkun alueen täy­teen talo­ja, joi­hin ei kuu­luisi yhtään parkkipaikkaa ja tietysti sil­loin asun­not oli­si­vat paaaaljon halvem­pia. Osta­jia olisi var­maan paljon ja saataisin esimerk­ki siitä, kuin­ka pitäisi toimia. Mik­si niin ei ole vielä tehty? Kokoomusko yksin jar­rut­taa täl­läistä kokeilua? Vai rak­en­ta­jat? Vai ris­ki siitä, että rak­en­ta­jat otta­vat kuitenkin saman hin­nan asun­noista, vaikkei parkkivelvoitet­ta ole?
    OS aina valit­taa, että yksi­ty­isautoilus­sa mak­saa tila. Kan­takaupungis­sa ihmiset pistävät auton­sa pääsään­töis­es­ti katu­jen reunoille. En tietenkään voi ymmärtää niiden paikko­jen mak­sa­van mal­tai­ta, kos­ka en voi käsit­tää, että niille voisi talo­ja rak­en­taa. Uudet alueet eri asia ja niis­sähän hom­ma on “her­roista” kiinni.
    Luulisi muuten, että kan­takaupungis­sa asun­not oli­si­vat edullisia, kos­ka niihin ei parkki­r­a­sit­tei­ta ole kohdis­tunut. Niinpä.

  35. Nyt vas­ta tajusin, että OS:n käsi­tyk­sen mukaan kaupun­ki rak­en­taa Jätkäsaa­reen puolen mil­jardin parkkipaikat!! Te hesalaiset saat­te tehdä niinkuin viisaak­si näette, mut­ta toi on mus­ta jo liikaa.Itse käytän autoa kaup­pareis­sui­hin ja tiet­ty mökkireis­suil­la Män­ty­har­jun Varpasen kylään, kos­ka piletit junas­sa ja tak­si­mak­sut sekä kaup­pareis­sut siel­lä 11 km päästä tuli­si­vat tosi arvokkaik­si, puhu­mat­takaan suku­lais­ten tapaami­sista. Tosin suku­laiset vai­mon puolelta, mut­ta kuitenkin.
    Ihmette­len mitkä tahot aja­vat tuom­moisia jut­tu­ja kaupun­gin mak­set­tavak­si. Mihin Teitä val­tu­utet­tu­ja oikein on valit­tu? Pankaa lop­pu edes tom­mosille haaveille. Ymmär­rän, ettei kukaan raken­nus­fir­ma lähde tom­mosia tekemään omaan piikki­in­sä ja ymmärtävät, ettei kukaan osta kämp­pää sieltä niin kalli­il­la hin­nal­la, että se kat­taisi tom­moset kulut. Ei muu­ta kun alueelle ei lainkaan parkkipaikko­ja. Asukkaat viekööt auton­sa parkki­in jon­nekin muualle ja siihen tietysti kaupungilta ehdo­tuk­sia ja yhteysjuttuja.

  36. Kari esit­ti yksi­ty­isau­ton ole­van käyt­täjälle paras vai­h­toe­hto 1–400 km matkoilla.

    Yksi­ty­isauto ei ole ylivoimainen alle 2 km matkoil­la aloi­tus- ja lope­tuskus­tan­nusten vuok­si. Yksi­ty­isautoa ei voi käyt­tää jos on humalas­sa, alaikäi­nen tai van­ha ja sairas. Riip­puen alko­holinkäytöstä ihmi­nen on näitä 10–20 % elämästään.

    Väit­täisin, että alle 2 km matkoil­la tehokkain on polkupyörä, sen jäl­keen käve­ly ja julkiset.

    Lisäk­si matkoil­la, joil­la on mah­dol­lista kulkea junal­la, se on parem­pi vai­h­toe­hto, kos­ka mat­ka-ajan voi käyt­tää hyödyllisesti.

  37. Asukkail­ta ei kuitenkaan kysytä mitään. Jos halu­aa asun­non, on pakko mak­saa myös pysäköin­nistä, oli autoa tai ei.

    Onnit­te­lut vaan kaikille! Itse halu­aisin ulot­taa tätä älyl­listä keskustelua ja NIM­BY-demokra­ti­aa vähän vielä pidem­mälle. Halu­an osaltani kyseenalais­taa esimerkik­si seu­raavia julkisen talouden kus­tan­nusvääristymiä ja epäoikeudenmukaisuuksia:

    - mik­si kus­tan­nan tois­t­en bus­sili­pus­ta ainakin puo­let, vaikken itse kul­je bus­sil­la lainkaan? Ja mik­si keuhkoni saas­tu­vat bussien ja hiilivoimaratikko­jen pien­hiukkaspäästöistä, vaikken itse tuo­ta näitä saasteita?

    - mik­si arvokas­ta asun­to­tont­ti­ti­laa tuh­lataan val­tavi­in bus­si­varikkoi­hin, kuten Ruskea­suol­la, vaik­ka samaa maa­ta voitaisi­in käyt­tää asun­tuotan­toon, puis­toi­hin ja Kes­ki-Euroop­palaisi­in torikahviloihin?

    - mik­si min­un pitää kus­tan­taa asun­tooni hukkaneliöitä, jot­ta joku toinen invali­i­di jos­sain talos­sa mah­tuu kulke­maan? Enhän minä ole invalidi!

    - mik­si min­un pitää mak­saa naa­purin las­ten­hoi­dos­ta, vaikkei min­ul­la ole lapsia?

    - miksi…minä, minä, minä.…!

    Kun näkökent­tä on 3 astet­ta, niin syn­tyy turhan hel­posti eri­laisia vääristymiä ja turhia hypoteeseja.

  38. Omaan point­ti­i­ni on kiin­nitet­ty tässä varsin vähän huomio­ta: uudet asuinalueet helsingin­niemel­lä sopi­vat huono­jen ja ruuhkaisten liiken­ney­hteyk­sien vuok­si huonos­ti autoilulle. Tässä mielessä ymmär­rän kyl­lä niitä, jot­ka halu­a­vat jät­tää autot pois näiltä uusil­ta alueil­ta. Autoil­i­jat voivat ihan hyvin muut­taa espooseen tai van­taalle mis­sä riit­tää kehä- ja moottoriteitä.

    Lop­putu­los on tietysti aina arvaam­a­ton, mut­ta jos autot jätetään pois uudelta asuinalueelta, ei pidä yllät­tyä, jos tule­va asu­jaimis­to ei vas­taakaan keskiar­voista läpileikkaus­ta helsinkiläisistä.

    1. Siis niin kuin Suomenlinna?
      Minus­ta voitaisi­in hyvin tehdä yksi kaupungi­nosa autot­tomak­si. Se voisi sil­loin nou­dat­taa euroop­palais­ten van­ho­jen kaupunkien mit­takaavaa kapeine kuji­neen. Tallinnas­sakaan ei ole vaikeuk­sia löytää asukkai­ta van­haan kaupunki­in, vaik­ka tuon käyt­tö on aika rajallista.Kyllä yhden kaupungi­nosan ver­ran autot­to­mia löy­tyy Helsingistäkin, jos­sa kuitenkin 58 % koti­talouk­sista (kan­takaup­ngis­sa) on autot­to­mia Autoil­i­joi­ta varten voitaisi­in taas rak­en­taa omat kaupungi­nosat, jois­sa talot on ympäröi­ty silmää hivelevil­lä pysäköintikentillä.

  39. “Autoil­i­joi­ta varten voitaisi­in taas rak­en­taa omat kaupungi­nosat, jois­sa talot on ympäröi­ty silmää hivelevil­lä pysäköintikentillä.”

    Tuo oli tietysti iro­ni­aa, mut­ta hieno auto on myös esteet­ti­nen elämys, joten heit­to on osin myös totta.

  40. Niin, kumpikaan esit­täm­säi tilas­to ei anna edes poh­jaa esit­tämäl­leni korrelaatiovertailuille.
    Enkä muutenkaan usko sil­lä ole­van edes merk­i­tys­tä tässä kyseisessä asi­as­sa – kysymys oli retorinen.

    Mik­si ei anna pohjaa?

    Mik­si ei ole merkitystä?

    - mik­si kus­tan­nan tois­t­en bus­sili­pus­ta ainakin puo­let, vaikken itse kul­je bus­sil­la lainkaan? Ja mik­si keuhkoni saas­tu­vat bussien ja hiilivoimaratikko­jen pien­hiukkaspäästöistä, vaikken itse tuo­ta näitä saasteita?

    - mik­si arvokas­ta asun­to­tont­ti­ti­laa tuh­lataan val­tavi­in bus­si­varikkoi­hin, kuten Ruskea­suol­la, vaik­ka samaa maa­ta voitaisi­in käyt­tää asun­tuotan­toon, puis­toi­hin ja Kes­ki-Euroop­palaisi­in torikahviloihin?

    Kos­ka jos näin ei toimit­taisi, ne samat ihmiset liikkuisi­vat yksi­ty­isautoil­la ja tuot­taisi­vat vielä enem­män saastei­ta, vaati­si­vat vielä enem­män tilaa, aiheut­taisi­vat enem­män ruuhkia jne. On myös autoil­i­joiden etu, että mah­dol­lisim­man suuri osa muista liikkuu julkisilla.

    - mik­si min­un pitää kus­tan­taa asun­tooni hukkaneliöitä, jot­ta joku toinen invali­i­di jos­sain talos­sa mah­tuu kulke­maan? Enhän minä ole invalidi!

    Yksi­ty­isautoilu on val­in­ta, inva­lid­ius ei. Eipä silti, ei nykyisessä tavas­sa pakot­taa kaik­ki asukkaat mak­samaan hukkaneliöistä olekaan tolkkua.

    - mik­si min­un pitää mak­saa naa­purin las­ten­hoi­dos­ta, vaikkei min­ul­la ole lapsia?

    Olisiko ken­ties jotain eroa autoilun ja las­ten­hoidon ulkois­vaiku­tuk­sil­la? Tai ken­ties sil­lä, mitkä edel­ly­tyk­set poten­ti­aal­isil­la autoil­i­joil­la on tehdä eri­laisia val­in­to­ja elämässään con­tra päivähoitoa tarvit­sevil­la lap­sil­la? (Päivähoito on ensisi­jais­es­ti palvelu lapselle ja vas­ta tois­si­jais­es­ti vanhemmille.)

  41. Uud­is­raken­net­tu van­hakaupun­ki olisi lois­ta­va asia. Ilmeis­es­ti mikään lakikaan ei varsi­nais­es­ti sitä kiel­lä, kun­han on sopi­vat paloau­tot ja ambu­lanssit, joil­la oper­oi­da (nyt jo on Suomen­lin­nan huolto­tun­nelia varten säästet­ty pieniä ambu­lansse­ja, kun ei nykyiset paket­ti­au­tokokoiset mah­du, ja Kallion ahtai­ta sisäpi­ho­ja varten on pienois­paloau­to). Mikä estää, on ennakkolu­u­lot­to­muu­den puute — tek­isi mieli väit­tää, että enem­män virkami­esten kuin luot­ta­mus­mi­esten kohdalla.

  42. Tpyy­lu­o­ma:
    Niin, tuos­sa nyt en argu­men­toin­ut varsi­nais­es­ti siitä, liit­tyykö auton käyt­tö per­heisi­in sinän­sä, vaan epäilin tuo­ta tulosta, jon­ka mukaan autoilu olisi noin “epä­su­osit­tua”.

    Se nyt ei vain oikein ole lin­jas­sa todel­lisu­udessa valit­tu­jen kulku­muo­to­jen kanssa. Jos liiku­tu­ista kilo­me­treistä 80 pin­naa tjsp. tehdään henkilöau­tol­la, ja jopa Hesas­sa sen kulku­muo­to osu­us on huo­mat­ta­van korkea (50 % ?), niin on epäuskot­tavaa, että 75 – 85 % ihmi­sistä val­it­sisi mieluiten jonkin muun kulku­muodon kuin henkilöau­ton, kuten tutkimus väitti.

    Tietenkin Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa luvut ovat toisen­laisia. Tämä johtuu mm. siitä, että keskus­tas­sa autoilua on rankasti rajoitet­tu ja toisaal­ta myös muiden liikku­mis­muo­to­jen palve­lu­ta­so on parem­pi (plus tiet­ty ne sosioekonomiset tek­i­jät). Ja mielestäni ensin mainit­tu autoilun rajoit­ta­mi­nen (tai “rajoit­tumi­nen”) on huo­mat­tavasti merkit­tävämpi tek­i­jä kuin jälkimmäinen.

    Per­heel­lisille on autos­ta suh­teel­lis­es­ti enem­män etua kuin sinkuille, ja vas­taavasti hai­tat (mm. kus­tan­nuk­set) ovat ovat suh­teel­lis­es­ti pienem­piä. Sik­si arve­len per­heel­lis­ten käyt­tävän autoa sinkku­ja use­am­min. Ja nämä pref­er­enssierot myös selit­tävät sitä, mik­si asu­taan use­am­min jos­sain muual­la kuin keskustassa.

    Jaakko:
    Niin, en minäkään autol­la tykkää ajel­la. Mut­ta aika moni muu näyt­täisi “tykkäävän”. Tai ainakin on niin, että autoil­laan mielum­min, jos siten saadaan joitakin mui­ta hyö­tyjä — esimerkik­si oma piha.

    Yrit­täjä:
    Siis sanoin, että siinä tapauk­ses­sa, jos rajoit­tei­ta ei ole. Tosi­asi­as­sa niitä tietenkin on, kuten esitit.

    Ja muutenkin, kyl­lä muil­la kulku­muodoil­la toki on etun­sa, mut­ta jos etu­ja ja hait­to­ja pun­ni­taan ja ver­rataan ihmis­ten todel­lisia val­in­to­ja kokon­aisuute­na, niin kyl­lä se minus­ta aika ylivoimaiselta näyttää.

    Kari

  43. Ehkä min­imi­vaa­timuk­se­na voisi pitää uusis­sa kaupungi­nosis­sa, että muut­toau­tol­la mah­tuu kulke­maan, muut­ta­mi­nen harvem­min kuitenkaan onnis­tuu julk­isten varas­sa. Mut­ta kadut joil­la mah­tu­isi­vat sat­un­nais­es­ti liikku­maan muut­toau­tot, ambu­lanssit, paloau­tot ja tak­sit oli­si­vat edelleenkin kovasti kapeampia kuin sel­l­aiset joille pitäisi sään­nöl­lis­es­ti mah­dut­taa mit­tavaa liiken­net­tä molem­pi­in suun­ti­in, pysäköin­tipaikat ja eril­liset jalkakäytävät.

  44. Juu­so Koponen:

    Mik­si ei anna pohjaa?

    Mik­si ei ole merkitystä? 

    Sik­si, että ne ovat nähdäk­seni aivan liian yleis­lu­on­toisia, jot­ta niiden avul­la voitaisi­in ennus­taa tai arvioi­da ihmis­ten käyt­täy­tymistä ja val­in­to­ja jos­sain hypo­teet­tises­sa tilanteessa.

    Alku­peräi­nen kom­ment­ti­ni viit­tasi siihen epäi­lyk­seeni, että jos lap­siper­hei­den sijoit­tumista jollekin alueelle, esimerkik­si asun­topoli­ti­ikan keinoin, suosi­taan, voimme odot­taa myös autoilun lisään­tyvän ko. alueel­la. Tämä on siis vain omaa arvelu­ani sen perus­teel­la, miten tun­te­mani ihmiset ovat käyt­täy­tyneet perheellistyttyään.

    Asi­aa toki voisi tutkia (ja var­maan jos­sain on tutkit­tukin), mut­ta luulen hom­man ole­van “työläs” ja pitävien tulosten saamisen ole­van han­kalaa. Ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen on niin kovin kummallista.

    Kari

  45. Itse asi­as­sa hyvä, että esteet­tömyysa­sia tuli tässä myös esille. Täl­lainen “uus­van­hakaupun­ki” ei luon­nol­lis­es­tikaan olisi myöskään esteetön, vaan asun­not olisi mitoitet­tu käve­lykyky­isiä varten. Luulen, että asun­noista tulisi pitkästä aikaa ihan kivo­ja. Ja jos saisin vielä kol­man­nen poikkeuk­sen, voisiko tässä kaupungi­nosas­sa olla kaavas­sa kiel­let­ty tuh­laa­mas­ta asun­toti­laa huoneis­toko­htaisi­in saunoihin?

  46. Hyvä huono esimerk­ki “käve­lykadus­ta” on iso-roba. Tyyp­il­lisenä päivänä iso-roba on park­keer­at­tu täy­teen autoja. 

    Itse en siis muut­taisi autot­toma­lle alueelle, kos­ka tarvit­sen työssäni autoa.

  47. “Kyl­lä yhden kaupungi­nosan ver­ran autot­to­mia löy­tyy Helsingistäkin, jos­sa kuitenkin 58 % koti­talouk­sista (kan­takaup­ngis­sa) on autottomia.”

    Ovatko nmän samo­ja ihmisiä, jot­ka asu­vat niis­sä paljon­puhu­tuis­sa kanakopeis­sa? Eikös Helsin­gin kan­takaupunki­in pitänyt houkutel­la lapsiperheitä?

  48. “Autoil­i­jat voivat ihan hyvin muut­taa espooseen tai van­taalle mis­sä riit­tää kehä- ja moottoriteitä.”

    Eikö tästä seu­raa, että autoilus­ta pitävät hyvä­tu­loiset muut­ta­vat muualle ja vievät veroeu­ron­sa mennessään?

    Koulutet­tu sinkku tai lapse­ton pariskun­ta mak­sa­nee merkit­tävästi enem­män kun­nal­lisveroa kuin aiheut­taa kaupungille kus­tan­nuk­sia. Eikö sil­loin olisi oikeas­t­aan reilua, että kaupun­ki lahjoit­taisi edes melkein ilmaisen parkkipaikan halukkaille? Ainakaan kalli­il­la parkkipaikoil­la ei pitäisi kan­nus­taa hyvä­tu­loisia muut­ta­maan muualle.

  49. Autoil­ja: “Ainakaan kalli­il­la parkkipaikoil­la ei pitäisi kan­nus­taa hyvä­tu­loisia muut­ta­maan muualle.”

    Hyvä­tu­loiselle kallein parkkipaik­ka on sel­l­ainen jos­sa rahalle ei saa vastinet­ta, kuten nyt esimerkik­si olema­ton asukaspysäköin­tipaik­ka tai jos­sain kaukana keskite­tysti sijait­se­va pysäköin­ti­ta­lo. Pätee muuten myös joukkoli­iken­teeseen, eli kalleim­mil­laan se on vain turhaut­ta­va tapa ostaa teitä tyhjemmiksi.

  50. Kari, kysymys oli kai siitä että käyt­tääkö autoa päivit­täin, sat­un­nais­es­tikan ajos­ta toki ker­tyy kilo­me­tre­jä. En osaa sanoa tarkem­min kun en alku­peräistä tutkimus­ta löytänyt.

    Autoila pohtii että jos autoil­e­va uusi asukas tien­aa keskimäärin enem­män niin eikö kaupun­gin kan­na­ta sub­ven­toi­da autoile­via asukkai­ta? Kysymys on hyvä, tämä asi­aa kaipaa enem­män määräl­listämistä. Ote­taan case Jätkäsaari:

    Olete­taan että jokaises­ta pysäköin­tipaikas­ta aiheutuu kaupungille 40 000 euron tap­pio maan myyn­ti­hin­nas­sa. Tuo­hon voi huo­let­ta lisätä jotain 20 000 per auto lisätieka­p­a­siteetista tai pienem­mästä raken­nu­soikeud­es­ta aiheutu­via tap­pi­oi­ta (ei voi rak­en­taa aivan niin tiivisti kun autot ei mah­du, tämä oli KSV:n vas­taus siihen mik­sei Kalasa­ta­mas­ta voi tehdä tiivi­im­pää.) Eli san­o­taan 3 000 euroa vuosikulkuk­si. Jot­ta tämä tulisi kun­nal­lisverona takaisin niin autoil­i­jan pitäisi tien­ata vuodessa keskimäärin noin 20 000 enem­män. En pidä tätä uskot­ta­vana, ei ne autot­tomatkaan taloudet joil­la on varaa asua Jätkässä mitään nol­lat­u­loisia ole.

    Ns. ral­likuskiko­hderyh­mälle eli erit­tän suu­rit­u­loisille taas joku 40 000 parkkipaik­ka ei ole olen­nainen menoerä.

  51. Tämä auton vas­tus­tami­enn saa aivan käsit­tämät­tömät mit­ta­suh­teet Osmon muuten älykkään ja järkevän miehen maail­mas­sa. Olisiko aika siir­tyä jo eteen­päin 60-luvun opiskelijaradikalismista?

    Auton käyt­tö ei ole sen enem­pää val­in­ta kuin ratikan käyt­tö matkalla Jakomä­keen. Kaikkien elämä, työ ja todel­lisu­us ei ole Enem­mistö Ry-normatiivinen.

  52. “Eikö tästä seu­raa, että autoilus­ta pitävät hyvä­tu­loiset muut­ta­vat muualle ja vievät veroeu­ron­sa mennessään?”

    Tätähän on tääl­lä pähkäilty. Ovatko autoil­i­jat keskimäärin edullisem­pia asukkai­ta kun­nalle kuin autot­tomat? Eli ovatko kun­nan tulot mii­nus kun­nan menot parem­pia autoil­i­joiden kohdal­la kuin muilla?

  53. Minä joudun kyl­lä taas tun­nus­ta­maan ymmärtämät­tömyyteni. Nähdäk­seni auto omis­te­taan pääasi­as­sa kahdes­ta syys­tä, pain­o­tuk­set vai­htel­e­vat. Ensin, mah­dol­lis­taak­seen helpon, muka­van ja luotet­ta­van liikku­misen paikas­ta a paikkaan b, ja toisek­si, osoit­taak­seen sosi­aal­ista sta­tus­taan. Nyt jotenkin kuvit­telisin, että jos joku ehdot­taa toimen­pidet­tä, joka helpot­taa liikku­mista ja/tai tekee sosi­aalisen statuk­sen osoit­tamis­es­ta entistä helpom­paa, auton omis­ta­jat kan­nat­taisi­vat etunenässä näitä toimenpiteitä. 

    Eli, jos sub­ven­toimal­la joukkoli­iken­net­tä saadaan köy­hät pois ruuhk­ista kuo­laa­maan bussin läpi hieno­ja auto­ja, se olisi hyvä asia, jos­ta kan­nat­taa vaik­ka mak­saa. Jos joku ehdot­taa tietulle­ja, jol­la saadaan osa köy­histä siir­tymään polkupyörään tai edes men­emään kaup­paan johonkin muuhun aikaan kun minä olen matkalla tärkeään paikkaan, se olisi hyvä. Ja niin edelleen. Mut­ta ei. Tyyp­illi­nen suo­ma­lainen autoil­i­ja vas­tus­taa hen­keen ja vereen kaikkia toimen­piteitä, jot­ka muut­taisi­vat autoilukoke­mus­ta parem­mak­si. Keksin kak­si seli­tys­tä. Huoltoasemien ilmas­sa on ajat­telu­un vaikut­tavia aine­sosia, tai nämä äänekkäät autoilun“edistäjät” ovat niitä, jot­ka ovat aja­neet talouten­sa osamak­sube­mar­il­laan siihen tilaan, että pienikin auoilun kus­tan­nuk­sen nousu lait­taa nämä kuo­laa­maan sinne bussin ikku­nan taakse. 

    Kyl­lä, omis­tan auton. Jos nyt saa ihan itsekkäästi het­ken ajatel­la, mielestäni polt­toaineen hin­nan voisi kolminker­tais­taa ainakin yksi­ty­ishenkilöille, ja helsin­gin keskus­taan ehdot­tomasti tietul­lit. Jot­ka muuten kan­nat­taisi toteut­taa niin, että joukkoli­iken­nelip­ul­la saa tul­la joko joukkoli­iken­teel­lä tai oma­l­la autol­la helsinki­in. Täl­löin autoil­i­joil­lakin säi­ly­isi jokin kan­nuste käyt­tää edes joskus joukkoliikennettä.

    Kun näkökent­tä on 3 astet­ta, niin syn­tyy turhan hel­posti eri­laisia vääristymiä ja turhia hypoteeseja.

    Niin­pä.

  54. Kim­mo sanoi:

    — mik­si kus­tan­nan tois­t­en bus­sili­pus­ta ainakin puo­let, vaikken itse kul­je bus­sil­la lainkaan? […]
    — mik­si arvokas­ta asun­to­tont­ti­ti­laa tuh­lataan val­tavi­in bus­si­varikkoi­hin, kuten Ruskea­suol­la, vaik­ka samaa maa­ta voitaisi­in käyt­tää asun­tuotan­toon, puis­toi­hin ja Kes­ki-Euroop­palaisi­in torikahviloihin? 

    Niin, liikenne mak­saa. Min­un ratikalla kulkuani tue­taan verovaroin ja sin­un autoilu­asi tue­taan verovaroin (ja enem­män muuten). Sekä julk­ista liiken­net­tä että yksi­ty­isautoilua tarvi­taan, kaupun­ki ei käytän­nössä voi toimia ilman kumpaakaan. Katu­ja ei voi muut­taa peruna­maik­si eikä bus­si­varikoi­ta puis­toik­si, kos­ka sekä kadut että bus­si­varikot tarvi­taan. Ja jos ihan kaikkia ei tarvi­takaan, niin muu­tok­set ovat hitaita.

    Mut­ta kun puhutaan siitä kuin­ka raken­netaan uusi kaupun­giosa 15 000 asukkaalle kan­takaupuki­in, on todel­lakin syytä kysyä miten he liikku­vat ja mitä se mak­saa. Hei­dän ratikkali­iken­teen­sä perus­t­a­mi­nen mak­saa 25 miljoon­aa, eli 45€ helsinkiläistä kohden. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen jot­ta he voisi­vat autoil­la mak­saa puolisen mil­jar­dia, eli noin 1000€ helsinkiläistä kohden. Lisäk­si jos asukkaat oikeasti liikku­vat autol­la, he tukki­vat keskus­tan katu­verkon jolle pitää siis tehdä jotain.

    Ei ole nim­by­i­lyä tai autovi­haa kysyä, että onko järkevää käyt­tää puoli mil­jar­dia pysäköin­tipaikkoi­hin alueel­la, jonne ei voi saa­da toimi­vaa henkilöau­toli­iken­net­tä mil­lään, kos­ka se on puss­in­perä. Vas­taus on meinaan veron­mak­sa­jan näkökul­mas­ta aika ilmeinen.

  55. Tätähän on tääl­lä pähkäilty. Ovatko autoil­i­jat keskimäärin edullisem­pia asukkai­ta kun­nalle kuin autot­tomat? Eli ovatko kun­nan tulot mii­nus kun­nan menot parem­pia autoil­i­joiden kohdal­la kuin muilla?

    Samaan tapaan kuin kun­ta ohjaa asu­tus­ta monipuolisu­u­teen ja ‑arvoisu­u­teen, niin myös autot­tomien pitäisi saa­da asun­to­ja Helsingistä.
    Vai olisiko sit­tenkin edullisem­paa häätää työt­tömät, työkyvyt­tömät, vam­maiset ja sairaat esim. Van­taalle, ja rak­en­taa vain muut­toau­ton sal­livia lähiöitä, jois­sa asuu ter­veitä, työssä käyviä lap­siper­heitä?? Samal­la val­tion tieli­iken­teeltä keräämään viisinker­taisen veroyli­jäämän (lajin menoi­hin näh­den) voisi keven­tää jopa nol­laan, kun kaik­ki siir­ty­i­sivät mak­samaan omat kulunsa.

  56. Kim­mo:

    Samal­la val­tion tieli­iken­teeltä keräämään viisinker­taisen veroyli­jäämän (lajin menoi­hin näh­den) voisi keven­tää jopa nol­laan, kun kaik­ki siir­ty­i­sivät mak­samaan omat kulunsa. 

    Ehdot­toman kan­natet­ta­va aja­tus! Minus­takin kaikkien pitäisi mak­saa itse omat kulun­sa ja ulkois­vaiku­tuk­sen­sa. Saataisi­in tämä autoli­iken­teen jatku­va kasvukin pikkuhil­jaa taittumaan.

    Kari

  57. Ei ole nim­by­i­lyä tai autovi­haa kysyä, että onko järkevää käyt­tää puoli mil­jar­dia pysäköin­tipaikkoi­hin alueel­la, jonne ei voi saa­da toimi­vaa henkilöau­toli­iken­net­tä mil­lään, kos­ka se on puss­in­perä. Vas­taus on meinaan veron­mak­sa­jan näkökul­mas­ta aika ilmeinen.

    Otso, ei tässä ehkä ole mitään suur­ta ongel­maa, ellei sel­l­aista tehdä. Vai­h­toe­hdot­to­muus ja teen­näiset nor­mit ovat ongel­mallisia, vaik­ka en sinäl­lään vas­tus­ta — päin­vas­toin — että raken­namme asuinalueen, joka perus­tuu vain yhteen liikennemuotoon. 

    Kaik­ki eivät tarvitse autoa, mut­ta eivät kaik­ki tarvitse myöskään julk­isia. Jollekin riit­tää polkupyörä vapaa-aikaan ja pikkukengät 500 metrin työ­matkaan viereiseen toimis­toon. Pääosin vihreät ovat aja­neet läpi liikun­taes­teet­tömän ympäristön, joka on kau­nis, mut­ta myös (ympäristölle) hirveätä haaskausta. 

    Mik­si siis ei raken­neta aluei­ta, joi­hin kaavoite­taan selvästi vähem­män autopaikko­ja, kun­han alueen muut palve­lut ja infra ovat tämän kanssa sopu­soin­nis­sa. MUTTA tämän vastapain­ona kaupun­gin pitää tar­jo­ta järkevää, tehokas­ta ja ekol­o­gista asum­ista myös niille, joiden per­hei­den elämä pyörii parhait­en osin tai täysin auton varassa.

    Autopaikan kaupungis­sa ei myöskään tarvitse sijai­ta 50m säteel­lä asun­nos­ta, vaan minus­ta autopaik­ka voi olla vaik­ka kilo­metrin päässä, kun­han se on. Luo­daan sit­ten asun­non välit­tömään yhtey­teen sovel­tuvaa lyhy­taikaista las­taus- ja asioin­ti­ti­laa, joka palvelee yhtä lail­la muut­toau­toa kuin tavara- ja palvelukuljetusta.

  58. Luulin kom­men­toi­neeni aihet­ta, mut­ta se hävisi jon­nekin bit­ti­avaru­u­teen ja hyvä niin kos­ka kom­ment­ti oli huonos­ti kir­joitet­tu. Kysymys siitä että kan­nat­taako autoi­joi­ta sub­ven­toi­da kos­ka he mak­sa­vat enem­män vero­ja on hyvä, kos­ka täl­laisen kysymyk­sen voi määräl­listää. Haarukoidaan:

    Ote­taan yhden autoil­i­jan liiken­nekus­tan­nuk­sek­si kaupungille Jätkäsaa­res­sa 50 000 euroa, eli parkkipaikan hin­ta, ja lisätään vielä 10 000 muu­ta tiein­fraa ja vähen­tynyt­tä raken­nu­soikeut­taa suh­teessa siihen että tehtäisi­in ihan nor­maalia kaupunkia jos­sa on yksi kadun­var­si­paik­ka per kymme­nen asun­toa (sem­moista slum­mia kuin esimerkik­si Töölö). Toki sub­ven­toitu parkkipaik­ka myös nos­taa kaupun­gin omis­ta­man maan arvoa ja joukkoli­iken­nematkus­ta­jakin mak­saa vähän, mut­ta toisaal­ta tuo muu osu­us on luul­tavasti moninker­tais­es­ti alakant­ti­in, eli men­nään 60 000 eurol­la. Tämän ver­ran siis kaupun­ki investoi saadak­seen sen autoil­e­van veron­mak­sa­jan, ja vielä sel­l­aisen joka ei muut­taisi alueelle jos pitäisi mak­saa pysäköin­tipaikas­ta, eli suu­rit­u­loiset on rajat­tu joukos­ta pois.

    60 000 euroa voi mieltää 3 000 euron vuosi­menona. Eli sen suht keski­t­u­loisen autoil­e­van veron­mak­sa­jan pitäisi mak­saa kun­nal­lisveroa 3 000 euroa vuodessa enem­män kuin sen autot­toman Jätkäsaare­laisen. Tämä tarkoit­taa noin 20 000 euron eroa vuosi­t­u­lois­sa. Omis­tu­misas­un­non Jätkäsaares­ta ostanut auto­ton ihmi­nen tuskin on ihan nol­lat­u­loinen, eli en pidä uskot­ta­vana että hänen autoil­e­va naa­purin­sa tien­aa keskimäärin 1 500 kuus­sa enem­män, tai että täl­laisia naa­pure­i­ta löy­ty­isi 10 000.

    Lyhyesti, autoilua keskus­tas­sa ei kan­na­ta sub­ven­toi­da. Ja jos sitä ei sub­ven­toitaisi niin ei sitä kyl­lä tarvit­sisi erik­seen verot­taakaan jol­lain ruuhkamaksuilla.

  59. Lyhyesti, autoilua keskus­tas­sa ei kan­na­ta sub­ven­toi­da. Ja jos sitä ei sub­ven­toitaisi niin ei sitä kyl­lä tarvit­sisi erik­seen verot­taakaan jol­lain ruuhkamaksuilla.

    Eihän val­tion keräämää vero­tu­loa voi irrot­taa kun­tat­aloud­es­ta, ellei sit­ten halu­ta tuot­taa tarkoituk­sel­la harhaan­jo­htavia väit­teitä. Autoil­i­jan aiheut­ta­mat menot ovat noin 20% häneen kohdis­te­tu­ista mak­su­ista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoil­i­ja mak­saa takaisin 5–6 euroa takaisin. 

    Jos tässä rahoi­tus­mallis­sa on ongel­ma, niin neu­voteltakoon val­tion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoli­iken­teen tar­if­fituen osalta on tehty — eihän nekään rahat tai­da kaupun­gin kas­sas­ta tulla?

  60. Eihän val­tion keräämää vero­tu­loa voi irrot­taa kun­tat­aloud­es­ta, ellei sit­ten halu­ta tuot­taa tarkoituk­sel­la harhaan­jo­htavia väitteitä. 

    Siis mitä? Tietenkin ne pitää erot­taa, onhan ne kaikessa muus­sakin erotet­tu. Jos nyt puhutaan siitä, mitä kun­nan kan­nat­taa tehdä, niin eihän val­tion vero­tus siihen vaikuta.

    Autoil­i­jan aiheut­ta­mat menot ovat noin 20% häneen kohdis­te­tu­ista mak­su­ista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoil­i­ja mak­saa takaisin 5–6 euroa takaisin. 

    Eli väität nyt siis, että niiden pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen 500 miljoon­al­la lisää val­tion ja kun­tien tulo­ja 2,5 mil­jardil­la? Aika kova väite, kun nyky­isin taide­taan kerätä 4 — 5 miljardia.

    Jos tässä rahoi­tus­mallis­sa on ongel­ma, niin neu­voteltakoon val­tion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoli­iken­teen tar­if­fituen osalta on tehty – eihän nekään rahat tai­da kaupun­gin kas­sas­ta tulla? 

    Kyl­lä se tar­if­fi­tu­ki tulee HSL:ltä ja viimekädessä kun­nil­ta. Val­tio tietenkin osal­lis­tuu jos­sain määrin investoin­tei­hin, samoin kuin autotei­denkin kanssa.

    Kari

  61. Kim­mo, val­tion vero­tu­lo­jen kannal­ta on täysin yhden­tekevää asuuko autoil­i­ja Jäm­sässä vai Jätkäsaa­res­sa. Ja jos Pääkaupunkiseudul­ta kerätään vähem­män autovero­ja, niin se vain oikaisee tulon­si­ir­to­ja muualle maa­han, joka olisi myös positiivista.

    Eihän val­tion keräämää vero­tu­loa voi irrot­taa kun­tat­aloud­es­ta, ellei sit­ten halu­ta tuot­taa tarkoituk­sel­la harhaan­jo­htavia väitteitä.
    Ne nyt vaan erotet­tu toi­sis­taan, harhaan­jo­htamis­es­ta voi syyt­tä lain­säätäjää. Tun­netaaan nimel­lä kun­nalli­nen itsehallinto.

    Autoil­i­jan aiheut­ta­mat menot ovat noin 20% häneen kohdis­te­tu­ista mak­su­ista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoil­i­ja mak­saa takaisin 5–6 euroa takaisin.
    Mis­täköhän stet­son­ista tämäkin on kaivet­tu? Vinkkinä, ALVin laskem­i­nen nimeno­maan autoilu­un kohdis­tu­vak­si veroksi on yksinker­tais­es­ti väärin, ja melkein mis­tä tahansa kulu­tuk­ses­ta on puo­let vero­ja. Pitäisikö pos­sumunkeista kerä­tyt vero­tu­lot käyt­tää pos­sumunkeista aiheutu­vi­in kustannuksiin?

    Jos tässä rahoi­tus­mallis­sa on ongel­ma, niin neu­voteltakoon val­tion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoli­iken­teen tar­if­fituen osalta on tehty – eihän nekään rahat tai­da kaupun­gin kas­sas­ta tulla?
    San­o­taa nyt näin että jos saat val­tion mak­samaan keskus­tatun­nelin ja parkki­hal­lit niin kyl­lä se min­ulle käy, onnea yri­tyk­seen. Joukkoli­iken­ten tuet on ulko­muis­tista kokon­aista neljä miljoon­aa euroa vuodessa, liiken­ne­mit­takaavas­sa karkkirahaa.

  62. Pääkaupun­ki on tiet­ty ihan eri kuin pikkukaupun­ki (jos­sa asun), mut­ta olen silti sitä mieltä, että parkkipaikko­ja täy­tyy olla riit­tävästi asukkaille ja hei­dän vierailleen.
    Ei kai kaupun­ki (tai val­tio???) niitä parkki­tilo­ja mak­sa, vaan asukkaat? Mielestäni parkkipaikan voisi myy­dä tai vuokra­ta asun­non mukana, muuten tulee ongelmia myöhemmin.
    Moisil­la hin­noil­la parkki­ta­lo olisi var­maan luo­laa edullisempi.
    Ja tämäkin vielä: Yrit­täjä “Ja jos saisin vielä kol­man­nen poikkeuk­sen, voisiko tässä kaupungi­nosas­sa olla kaavas­sa kiel­let­ty tuh­laa­mas­ta asun­toti­laa huoneis­toko­htaisi­in saunoihin?”
    Mitähän tässäkin yritetään? Seu­raavak­si kiel­letään ylimääräiset maku­uhuoneet, sit­ten ylimääräiset neliöt? Ker­rossängyt vaan kaikille!

Vastaa käyttäjälle Tonni käteen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.