Paljonko pysäköinnistä kannattaa maksaa?

14.3.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Espoon metrosta riideltiin näkyvästi liki kolmekymmentä vuotta.  Helsinki valmistautuu hiljaisuudessa lähes samaa suuruusluokkaa olevaan liikenneinvestointiin. Satamalta vapautuville asuinalueille on tarkoitus rakentaa maanalaista pysäköintitilaa puolen miljardin euron edestä. Vaikeiden rakentamisolojen vuoksi autopaikan hinta vaihtelee 30 000 ja 70 000 euron välillä. Vielä kalliimmaksi pysäköinti tulisi maan päällä, koska pysäköintikentät veisivät tilaa enemmän kuin asuminen.  Tuhannet asukkaat joutuisivat väistymään autojen tieltä.


Kannattaako jätti-investointi autopaikkoihin? Kannattaa, jos tulevat asukkaat ovat valmiit niistä maksamaan. Ei kannata, jos he eivät pidä autopaikkoja vaadittavan rahan arvoisena. Näin se markkinataloudessa yleensä menee. Asukkailta ei kuitenkaan kysytä mitään. Jos haluaa asunnon, on pakko maksaa myös pysäköinnistä, oli autoa tai ei.
Kokemus Arabianrannasta kertoo, että tällä menetelmällä autopaikkoja rakennetaan liian vähän. Autopaikkojen määrä ei riitä, koska ne jaetaan ensiksi ehtiville lähes ilmaiseksi. Normi on kaksi autopaikkaa kolmea asuntoa kohden. Se kolmas on ymmärrettävästi tyytymätön, koska ei saa autopaikkaa, vaikka on siitä maksanut.

Toisaalta Arabianrannassa on maksullinen parkkihalli lähes tyhjillään. Autopaikat ovat siellä kalliita, mutta vielä kalliimmaksi ne oman talon alle rakennettavat autopaikat tulevat. Eikö tyhjillään seisova autohalli osoita, etteivät pysäköintipaikat ole hintansa arvoisia?

Paljon pienempi määrä autopaikkoja riittäisi, jos autopaikkaa ei pakkomyytäisi asunnon mukana. Monen mielestä olisi kohtuutonta maksaa autopaikasta 50 000 euroa tai vuokrata se 300 eurolla kuussa. Yhtä paljon siitä joutuu nytkin maksamaan.  Miten vasta vapaaehtoisuus tekee maksusta kohtuuttoman?

Helsinki subventoi julkista liikennettä noin 50 prosentilla. Näyttölipun omistaja hyötyy tästä tuesta joitakin kymppejä kuussa. Pysäköinnin kautta autottomat helsinkiläiset tukevat autoilijoita paljon enemmän.

Mikä muuttuisi, jos autopaikan hinta irrotettaisiin asunnon hinnasta? Ne, joille auto on välttämättömyys, varmaankin ostaisivat autopaikan. Eihän heidän tilanteensa muuttuisi, koska yhtä paljon he joutuvat nytkin autopaikasta maksamaan – tai no, osan paikkansa hinnasta he laskuttavat nyt autottomalta naapuriltaan.  Auton hankintaa pohdittaisiin pidempään, jos pysäköintipaikan hinta kolminkertaistaisi auton hinnan. Kesäautot säilytettäisiin mökillä tai ainakin jossain halvemmassa paikassa. Autoa satunnaisesti käyttävälle tulisi halvemmaksi vuokrata auto kuin maksaa autopaikasta. CityCarClubin kaltainen autojen yhteiskäyttö yleistyisi; pelkällä pysäköintipaikan hinnalla ajaisi yhteiskäyttöautolla aika paljon. Autostaan kovin riippuvaiset valitsisivat asuinpaikakseen alueen, jossa pysäköinti järjestyisi halvemmalla.

Kaikki nämä tekijät johtaisivat siihen, että paljon pienempi määrä pysäköintipaikkoja riittäisi, jos pysäköinnin hinta irrotettaisiin asunnon hinnasta. Säästyisi satoja miljoonia euroja. Markkinatalous ohjaa resursseja tehokkaammin kuin yhteiskunnan asettamat normit.

Kaavoittajan vastaus tähän on, ettei autopaikkojen määrää voi jättää markkinoiden ratkaistavaksi, koska asunnon ostaja on lyhytnäköinen. Vaikka asiakas haluaa asunnon nyt ilman autopaikkaa, voi hän tarvita autoa myöhemmin. Jälkeenpäin pysäköintihallin rakentaminen tulee vielä kalliimmaksi. Asunnon ostajalla on kuitenkin oikeus ostaa yksiö ensiasunnoksi, vaikka voi myöhemmin tarvita lisäneliöitä. Joustavuutta tulevien tarpeiden osalta saataisiin, jos luolat suunniteltaisiin laajennettaviksi tai kaavoissa varattaisiin tontteja ehkä myöhemmin tarvittaville pysäköintitaloille. On myös selvää, että autopaikkojen oikea hinnoittelu vähentää niiden kysyntää pysyvästi.

Uusiin ja peruskorjattaviin taloihin vaaditaan aina autopaikat. Jos tontille ei mahdu, rakennusluvan ehtona on osallistuminen jonkin pysäköintihallin rahoitukseen lähistöllä.

Autopaikkavaatimus estää asuinalueiden tiivistämistä. Viimeksi Vuosaaressa jätettiin rakentamatta kerrostalo edulliseen paikkaan, koska tontille ei voinut pohjavesialueen vuoksi rakentaa pysäköintipaikkoja edes maan alle. Miksi ei voisi olla taloja, joihin valikoituu autottomia kotitalouksia? 

Kantakaupungin vanhoissa kiinteistöissä ei autopaikkoja ole.  Niiden asukkaat ovat oikeutettuja lunastamaan asukaspysäköintitunnuksen. Ulkopuolisille kadunvarsipysäköinti maksaa kaksikymmentä euroa päivässä, mutta asukas maksaa koko vuoden pysäköinnistä vaivaisen satasen. Tätä voi pitää jopa eriarvoisena, koska uusien ja peruskorjattavien asuntojen asukkaat joutuvat maksamaan pysäköinnistä monikymmenkertaisesti. Toisaalta pysäköintitunnus ei takaa paikkaa. Niitä on jaettu 31 000, mutta kadunvarsipaikkoja on vain 19 000.

Kaikkien kantakaupungin autoilijoiden etu olisi, että osa kadunvarsipaikoille tunkevista siirtyisi pysäköintilaitoksiin. Yhdenkään autoilijan ei kuitenkaan kannata uhrautua muiden puolesta ja maksaa luolapaikasta maltaita, jotta muut löytäisivät ilmaisen kadunvarsipaikan helpommin.

Kaikki autoilijat hyötyisivät pysäköintiluolista – myös ne, jotka jäisivät kadunvarsipysäköijiksi. Siksi kaikkien autoilijoiden tulisi osallistua niiden rahoitukseen. Asukaspysäköintitunnuksen hintaa tulisi nostaa tuntuvasti ja tulot käyttää pysäköintiluolien rakentamiseen.

 Helsingin kantakaupungin ruutukaava-alueella kannattaisi varata joka kolmas katu pihakaduksi. Niistä tulisi rauhallisia jalankulkijoiden kävelyreittejä. Paikasta toiseen siirtymiseen autot eivät jokaista katua tarvitse, mutta pysäköintiin ne tarvitsevat. Pysäköinnin siirtäminen kantakaupungissa kallioluoliin olisi suuri investointi, mutta kannattaisi.

(Kirjoitus on julkaistu kolumnina Suomen Kuvalehdessä)

Kommentit

66 Vastausta artikkeliin “Paljonko pysäköinnistä kannattaa maksaa?”

  1. Kari kirjoitti 14.3.2010 kello 8:29

    Eikös me nyt voitaisi laskea ne pysäköintipaikat mukaan niihin asuntojen neliöihin, niin saataisiin tämä asuntojen keskikokoasiakin pois päiväjärjestyksstä!

    🙂

    Ei oikein olla linjassa. Sääntelyllä saa määrätä, että rikkaampia tuetaan subventoimalla isompia asuntoja, mutta samoja rikkaita (auton omistajia) ei sitten pysäköintipaikkoja muitten piikkiin rakentamalla saakaan tukea.

    Kumpikohan muuten korreloi voimakkaammin perheellisiin: auton omistaminen vai isompi asunto?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.3.2010 kello 8:52

    Riippuu siitä, lasketko tuon korrelaation kantakaupungista vai muusta Suomesta?
    En kyllä pidä lapsiperheiden suosimista lapsettomia sinkkuja vastaan minään rikkaiden suosimisena.
    Miksi kukaan ei kiinnitä huomiota siihen rikkaiden subventioon jota suoritetaan kaavoittamalla kaupunkiin pientalotontteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Rotwang kirjoitti 14.3.2010 kello 8:50

    Osmo:
    Autostaan kovin riippuvaiset valitsisivat asuinpaikakseen alueen, jossa pysäköinti järjestyisi halvemmalla.

    Onko tämän “autoriippuvuuden” yleisyydestä eri ihmisryhmien välillä tilastoja? Oma mutu on sellainen, että työssäkäyvillä lapsiperheillä auto on huomattavasti yleisempi kuin nuorilla sinkuilla/dinkuilla tai eläkeläisillä. Eli jos autonomistajien tukeminen autottomien kustannuksella lopetettaisiin, se ajaisi lapsiperheitä pois kaupungista. Eli tekisi juuri sen, mitä tuossa aiemmassa postauksessa käsitellyllä perheasuntojen kiintiöllä haluttiin estää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 14.3.2010 kello 9:21

    Pysäköinnin käyttöperusteinen hinnoittelu toteutuisi ainakin osittain jo sillä että (esimerkiksi) asunto-osakeyhtiölaki velvoittaisi vuokraamaan yhtiön omaisuutta vuosittain tarkistettavaan käypään hintaan, eli käytännössä hinnoittelemaan autopaikat huutokaupalla. Autottomat saisivat investoinnin takaisin edullisempana yhtiövastikkeena.

    Tämäkin ongelma muuten ratkeaisi kantakaupungissa parhaiten rakentamalla sellaisen mukavuustason joukkoliikennettä ettei oman auton käyttöä tarvitsisi edes harkita. Uusissa kaavoissa tämä optio on syystä tai toisesta hylätty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kari kirjoitti 14.3.2010 kello 9:43

    Riippuu siitä, lasketko tuon korrelaation kantakaupungista vai muusta Suomesta?

    Varmaan riippuu, en tiedä mihinkä suuntaan. Kantakaupungissahan autoja on paljon vähemmän per asukas kuin muualla, mutta toisaalta on siellä sinkkukkuja (ja dinkkuja) myöskin paljon enemmän suhteessa väkilukuun.

    Asuntojen koon suhteen saattaa kyllä mennä analyysit metsään, kun keskustassa asuu isoissa lukaaleissa rikasta sakkia ihan yksinäänkin. Ja sitten siellä on vielä isoissa kämpissä asuvia vanhuksia, jotka eivät kyllä autoakaan käytä.

    Riippuu tietenkin siitä, mihin neliöraja vedetään, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella veikkaisin, että auton omistaminen korreloi perheellisyyteen paremmin kuin neliöt.

    En kyllä pidä lapsiperheiden suosimista lapsettomia sinkkuja vastaan minään rikkaiden suosimisena.

    En tiedä, onko lapsiperheiden tukeminen lapsettomien sinkkujen *) kustannuksella rikkaiden suosimista, mutta isompien asuntojen ostajien tukeminen ja autopaikkojen tukeminen ainakin on rikkaiden suosimista köyhempien kustannuksella.

    Miksi kukaan ei kiinnitä huomiota siihen rikkaiden subventioon jota suoritetaan kaavoittamalla kaupunkiin pientalotontteja.

    No eipä siitä nyt ole ollut viimeaikoina puhetta. Minä tietenkin johdonmukaisesti vastustan myös tuollaista tukimuotoa – jos niitä siis subventoidaan.

    Kari

    *) Ja mihin muuten perustuu olettamus, että näillä “sinkuilla” ei ole lapsia! Minä voisin kuvitella, että niissä kaikkein pienimmissä asunnoissa asuu nimenomaan niitä “sinkkuja”, joilla on huollettavia (eikä, osin siitä johtuen, varaa isompiin asuntoihin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 14.3.2010 kello 9:46

    Karin piruilu on sinänsä ihan osuvaa, mutta kyse on minusta eri kokoluokan asiasta. Vakavalla naamalla voi vielä jotenkin väittää että isompien asuntojen suosiminen on helsinkiläisen veronmaksajan etu, tai ei ainakaan kovin suuri tappio.

    Vakavasti ei voi väittää että on helsinkiläisen veronmaksajan etu de fakto subventoida puolella miljardilla autopaikkoja uusille alueilla, ja kun ne autot tuppaa liikkumaan niistä halleista niin helposti ajaudutaan rakentamaan autotunneleita vähintään samalla summalla. Näin siksi että saataisiin hyviä autoilevia veronmaksajia jotka on kuitenkin niin persaukisia ettei heillä ei ole varaa maksaa pysäköinnistä.

    Helsingin Uutiset (13.3.2010) muuten raportoi Taloustutkimuksen tuoreesta kyselytutkimuksesta:
    Helsingin seudun asukkaista vain joka neljäs (25 prosenttia) haluaa käyttää omaa autota. Silti vajaa puolet (44 prosenttia) joutuu käyttämään autoaan liikkuessaan seudulla…

    Helsinkiläiset käyttävät selvästi muita vähemmänen omaa autoa (26 prosenttia), mutta heistäkin suuri joukko haluaisi liikkua joukkoliikenteellä. Vain joka seitsemäs (15 prosenttia) pitää autoaan mieluisimpana liikkumisvaihtoehtona.

    Kun liikkumisvastaukset jaetaan puolueittain, perussuomalaisten kannattajat erottuvat muista: Vajaa puolet (42 prosenttia) perussuomalaisten äänestäjistä haluaa jatkossakin käyttää omaa autoa, kun esimerkiksi kokoomuslaisista vain vajaa kolmannes (31 prosenttia) suosii oman auton käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. TimoT kirjoitti 14.3.2010 kello 11:06

    Eikö autopaikoista kannattaisi muodostaa samalaisia kiinteistöyhtiön osakkeita kuin ovat asunnotkin? Tällöin sitä tarviseva ostaisi asunnon lisäksi autotalliosakkeen. Pelkkää asuntoa tarvitsevan ei tarvitsisi sitä ostaa. Ylijäävät voitaisiin myydä ulkopuolisille. Yhtiöjarjestykseen olisi kuitenkin syytä sorvata etuosto-oikeuspykälä asunnon omistajille.
    Toinen mahdollisuus olisi tietysti rakentaa jokaiselle asunnolle autopaikka. Joka ei sitä tarvitse, voisi sen vuokrata muille. Vihonviimeinen tapa on tuo esitetty, eli että jätetään osa asunnoista ilman autopaikkaa, mutta kulut peritään kaikilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. juha kirjoitti 14.3.2010 kello 11:11

    Yritän keksiä ryhmiä, jotka hyötyisivät siitä, että talon mukana ei tule parkkipaikkoja:

    1- maahanmuuttajat, joilla ei ole varaa pitää autoa
    2- vihreät idealistit, jotka eivät pidä autoa maailmanparannussyistä
    3- opiskelijat, joilla ei ole varaa eikä tarvetta autolle
    4- kansaneläkeläiset, ei varaa eikä ehkä ajokorttiakaan
    5- keskustassa työssä käyvät toimihenkilöt

    Nämä ryhmät (ja muut) voisivat varmaan hyötyä autottomista taloista halvempien hintojen kautta.

    Sinänsä olen sitä mieltä, että on varsin onnetonta rakentaa jonnekin jätkäsaareen iso määrä asuntoja, ilman, että sieltä rakennetaan meren yli moottoritietä lauttasaareen ja keilaniemeen. Nyt sieltä autoilijat joutuvat puikkelehtimaan kuka minnekin keskustan läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kalle kirjoitti 14.3.2010 kello 12:20

    Osmo: “…Vaikeiden rakentamisolojen vuoksi autopaikan hinta vaihtelee 30 000 ja 70 000 euron välillä…”

    Joku vedäättää ja pahasti! Tuo ei ole edes huonoa kaavoitusta, vaan tahallista vedätystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ville kirjoitti 14.3.2010 kello 12:41

    Samalla retoriikalla ja yhtä fanaattisesti kuin autopaikkojen rakentamisen välttämättömyyttä, perustellaan myös väestösuojien rakentamista. Vanhoissa taloissahan ei ole kumpiakaan, mutta uusiin taloihin ne on tehtävä, “koska jälkeenpäin rakentaminen olisi niin paljon kalliimpaa” että “kannattaa” rakentaa, vaikkei tarvetta olisikaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kari kirjoitti 14.3.2010 kello 13:02

    tpyyluoma:
    Olen samaa mieltä siitä, että markkinoiden sotkeminen autoipaikkasäännöksillä on eri mittaluokan asia kuin markkinoiden sotkeminen asuntojen kokojen sääntelyllä. Autopaikkasääntely aiheuttaa myös paljon merkittävämpiä ulkoishaittoja.

    Kuitenkin molemmissa tapauksissa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta, ja myös vaikutusmekanismit ovat vastaavia.

    Mitä tulee viittaamaasi kyselytutkimukseen, niin en sen perusteella tekisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Stated preference -tutkimukset kuitenkin tunnetusti vääristävät tuloksia suuntaan, jota ihmiset pitävät “oikeana” (esimerkiksi kysyttäessä kannatetaan noin periaatteessa joukkoliikennettä, mutta sitten ei kuitenkaan sitä käytetä). Minä luottaisin paljon enemmän revealed preference -lähtökohtaan, joka kyllä aika voimakkaasti viittaa siihen suuntaan, että auton käyttö lisääntyy perheellisillä ja suurituloisilla.

    Eli jos haalimme kaupunkiin perheellisiä ja suurituloisia, myös autoilu lisääntyy.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Arto Tukiainen kirjoitti 14.3.2010 kello 13:12

    Olen kyllä aivan samaa mieltä kuin Osmo tässä kirjoituksessa. Minulla ei ole mitään varsinaista tutkimustietoa, mutta omien “haastattelujeni” perusteella väittäisin, että hyvin monella on ainakin täällä Vallilan, Kumpulan, Toukolan ja Arabianrannan seuduilla auto juuri tuollaista satunnaista käyttöä varten. Peltilaatikko saattaa seistä käyttämättömänä viikkokausia, ja monet ihmettelevät itsekin, onko auton ylläpidossa mitään järkeä. Jos pysäköintiä ei piilosubventoitaisi, autopaikkoja ei tarvittaisi näin paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ville kirjoitti 14.3.2010 kello 13:12

    Ja vielä parempi: voitaisiinko lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja tehdä kallioluolia, jotka toimivat keskitetysti sekä väestösuojina että pysäköintiluolina. Asuntoja voitaisiin sitten rakentaa ilman pysäköintitaloa ja “pommisuojaa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Seppo S kirjoitti 14.3.2010 kello 13:27

    Helsingin Energian kehityssuunitelman mukaan yhtiö suunnittelee 3 miljardin euron investointeja, joilla tuhotaan yhtiön suuri tulos ja aiheutetaan lisäksi tariffeihin korotuspaineita.

    Ehkä niistä rahoista kannattaisi pieni osa sijoittaa car sharing toiminnan edistämiseen vaikkapa Ruotsin malliin. Ai, mutta se ei käykkään, koska Helsingin Energiahan on eri huippujohtajan alla!

    Citycarclubille pitäisi saada kilpailijoita ja kaupungin pitäisi satsata toiminnan markkinointiin. Samalla pitäisi valmistautua sähköautojen läpimurtoon, joka tapahtunee lähitulevaisuudessa.

    On aivan järkyttävää, että autottomat nyt rahoittavat pysäköintipaikkoja. Sille on saatava loppu. Eikä sen pitäisi olla mikään ongelma.

    Eikös äskettäin saatu muutos aikaiseksi, ettei ensimmäisen kerroksen asukkaiden tarvitse välttämäöttä osallistua hissi-investointiin. Saman periaatteen mukaan nyt pitäisi kiireesti lakitasolla tehdä sellaiset pykälät, joilla estetään autoilun epäoikeudenmukainen pakkotukeminen.

    Siis eduskunta töihin. Eikös asiaa ole otettu hallituksen ilmastostrategiassa huomioon? Kukahan sitäkin valmistelee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. lasse kirjoitti 14.3.2010 kello 14:37

    Lähitulevaisuudessa tulee vielä töpseliongelma, jolloin kadunvarsipaikat eivat enää kelpaa pitkäaikaispysäköintiin. Ehkä tämäkin pitäisi jo huomioida uusissa kohteissa?

    Yleisemmällä tasolla minustakin olisi rakentavampaa puhua yksityisautoilun sijaan omistusautoilusta ja sen rajoittamisesta kaupunkiseuduilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi kirjoitti 14.3.2010 kello 15:35

    Osmo:

    Miksi kukaan ei kiinnitä huomiota siihen rikkaiden subventioon jota suoritetaan kaavoittamalla kaupunkiin pientalotontteja.

    Tämä on ihan hyvä pointti, mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitin se ei ole välttämättä totta, että pientalojen kaavoittaminen suosii yhtään ketään. Se on subventio ainoastaan siinä tapauksessa, että niitä kaavoitetaan enemmän kuin mitä niitä rakentuisi ilman kaavoittamista.

    Neliösäädös vaikuttaa ilmi selvästi siihen, että suuria asuntoja rakennetaan enemmän kuin ilman säädöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha kirjoitti 14.3.2010 kello 16:50

    “Vaikeiden rakentamisolojen vuoksi autopaikan hinta vaihtelee 30 000 ja 70 000 euron välillä…”

    Aika tyhmää rakentaa maan alle, jos kallio on huonoa ja meri-ja pohjavesi ovat lähellä-
    Maanpäällinne pysäköintilaitos olisi silloin vaihtoehto ja menetetty maaala korvataan lisäämällä rakennusoikeutta esim kerroksia lisäämällä.

    Pysäköinilaitoskin on aikamoinen tilatuhlari, sillä auto tarvitsee kadulla n 20 m2 mutta pysäköintilaitoksessa 60-80 m2 ?? oli se sitten maan alla tai päällä. En ole laskenut pysäköinnin tehokkuuksia mutta sen tiedän kokemukseta , että tällaisessa tilassa tilantarve kasvaa moninkertaiseksi kulkuväylien ja muiden aputilojen vuoksi.
    Pater-noster tai hissi laitos olisi tehokkaampi.
    Mutta on aika selvää, että jos auon säilyty on kallisat niin ihmiset, jotka tarvitsevat autoan muuttavat Vihtiin tai Vantaalle.
    Tämä nostaa Vihreiden kannatusta, kun Helsinkiin jää vain vihertäviä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Elmo Allén kirjoitti 14.3.2010 kello 17:14

    Olen samaa mieltä Spotun kanssa. Tuottovaatimus, kohtuullinenkin, autopaikkainvestoinneille korjaisi suuren osan ongelmaa.

    Toisaalta laista voisi löytyä oikeudelle purtavaa jo nytkin. Vanhojen talojen uusien luolapaikkojen rakentamisessa voisi onneaan kokeilla oikeudessakin Asunto-osakeyhtiölain 5 § 3 momentista: “Yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menot, jotka aiheutuvat: — 3) sellaisesta perusparannuksesta, uudistuksesta, lisärakentamisesta ja lisäalueen hankkimisesta, jolla kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi;”

    Voisi hyvin ajatella, että maksuvelvollisuus on kohtuuttoman ankara, jos joutuu maksamaan autopaikasta, jota ei saa.

    Toisaalta voisi vedota 9 §:ään: “Asunto-osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei tästä laista ja yhtiöjärjestyksestä muuta johdu.” Ei kai ole yhtäläinen oikeus, jos jokaisella osakkeella joutuu maksamaan autopaikasta, mutta vain osa osakkeenhaltijoista saa paikan käyttöönsä. Arpaonnea ei kai voi pitää yhtäläisyytenä, vaikka se tavallaan konsistentti onkin.

    Lisäksi 43 § sanoo: “Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiöjärjestykseen sisältyvä kohtuuttomuuteen johtava määräys muutetuksi niin, että kohtuuttomuus poistuu. — Tuomioistuin voi muuttaa yhtiöjärjestystä, jos yhtiöjärjestyksen määräys johtaa kohtuuttomuuteen siten, että se tuottaa osakkeenomistajalle merkittävää etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella tai aiheuttaa tälle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin.”

    Ei olisi mielestäni kovinkaan vaikeaa oikeudessa perustella, että autopaikan maksuvelvollisuus on kohtuuttomuuteen johtava määräys ja aiheuttaa autottomalle huomattavan rasituksen. Ja siis tämä toki pätee vain silloin, kun osake ei todellisuudessa oikeuta siihen autopaikkaan. Jos jokaiseen osakkeeseen kuuluu tasan yksi autopaikka, sitä tilannetta tuo ei korjaa. Sellainen asunto-osake täytyy vain jättää ostamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tpyyluoma kirjoitti 14.3.2010 kello 17:20

    Kari, olen ihan samaa mieltä että kannattaa luottaa ennemmin siihen mitä ihmiset tekee kuin mitä he sanovat, mutta mielestäni olet nyt hakoteillä. Ei autoilu ole mikään perheellisen ominaisuus, kysymys on siitä että perheellisillä on liikkumistarpeita joihin joukkoliikenne ei vastaa, sehän tuon koko kyselyn pointti on että kuinka moni jättäisi auton kotiin jos voisi. Se 15% osuus on vannoutuneita autoilijoita on sitäpaitsi täysin lihjassa muun tiedon kanssa. Perheellisillä on myös tarve isompiin asuntoihin, eli he asuvat taloudellisesta pakosta keskimäärin syrjemmällä, joka taas lisää autoilun tarvetta. Tätä ei tule yleistää kantakaupungissa asuvaan perheeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tonni käteen kirjoitti 14.3.2010 kello 17:31

    Jos halutaan, että kulttuuri muuttuu omistusautokulttuurista tilapäisautokulttuurin suuntaan, niin eikö pysäköintipaikkanormiin pitäisi silloin asettaa reilu kiintiö myös tilapäisautopaikoille?

    Nimittäin jos pysäköintipaikan löytämisestä muodostuu vielä nykyistä tiukempi pullonkaula, niin silloinhan kannattaa mielummin pitää omaa paikkaa, jotta paikan varmasti saa tarvittaessa ja samalla omaa autoa, jotta paikan saa myös itsellään pitää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Tonni käteen kirjoitti 14.3.2010 kello 19:00

    Pysäköintipaikojen ja asuntojen erottaminen toisistaan erillisiksi omaisuuseriksi kuulostaa myös fiksulta. Jos pysäköintipaikka tosiaan maksaa 70 000 €, halvemmaksi tullee monelle ajella aina taksilla, kun on autolle tarvetta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Samuli Saarelma kirjoitti 14.3.2010 kello 20:45

    Olisikohan tässä kyse samasta kuin siinä, millä täällä on perusteltu muutakin asumisrakentamisen markkinaehtoisuuden sotkemista, eli halutaan, että sekaisin asuu niitä, joilla on auto ja niitä, joilla ei ole. 🙂

    Mutta sitten vähän vakavammin. Miksi kukaan maksaisi asunnostaan samaa hintaa kuin sellainen, joka saa autopaikan, jos itse ei sellaista saa? Ei se kolmas asuja ole tyytymätön, vaan se asuntojen rakentaja, joka on ilmaiseksi antanut arvokkaat autopaikat ensimmäisille ostajille ja käteen on jäänyt mustapekka, eli asunto, joka maksaa autopaikkojen rakentamisen vuoksi hirveästi, mutta johon ei kuitenkaan kuulu autopaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kalle kirjoitti 14.3.2010 kello 21:44

    Tonni: “Jos halutaan, että kulttuuri muuttuu omistusautokulttuurista tilapäisautokulttuurin…”

    Miksi haluttaisiin? Suomeenkin saadaan vähitellen normaali länsimainen elintaso, jolloin perheellä on varaa ostaa sekä maantie- että kaupunkiauto. Silloin keskustan henkilöautoliikenne vähenee suhteessa, kun keskustapyöritykseen käytetään siihen sopivaa autoa. Yhden tai kahden autovuokraamon tukeminen verovaroin ei ole hyväksyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Juuso Koponen kirjoitti 14.3.2010 kello 21:50

    Riippuu tietenkin siitä, mihin neliöraja vedetään, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella veikkaisin, että auton omistaminen korreloi perheellisyyteen paremmin kuin neliöt.

    Voihan sitä veikkailla, mutta asioita on tilastoitukin.

    Tilastokeskukselta löytyy tieto asuntojen huoneluvusta (pl. keittiö) asuntokunnan koon (henkeä) mukaan. Nopealla Excelin pyörittelynä saadaan eri asuntotyyppien osuudeksi asuntokunnan koon mukaan:

    1 huone | 2 huon. | 3 huon. | 4 huon. | 5 huon. | 6 huon. | 7+ huon.
    28,77 % | 45,18 % | 15,25 % | _7,22 % | _2,63 % | _0,66 % | _0,29 % | 1 henki
    _4,36 % | 28,60 % | 29,93 % | 22,92 % | 10,43 % | _2,70 % | _1,07 % | 2 henkeä
    _1,88 % | 12,26 % | 33,82 % | 30,28 % | 15,58 % | _4,35 % | _1,83 % | 3 henkeä
    _1,20 % | _5,94 % | 22,54 % | 36,71 % | 23,45 % | _7,23 % | _2,94 % | 4 henkeä
    _1,05 % | _4,99 % | 15,58 % | 33,96 % | 27,68 % | 11,24 % | _5,49 % | 5 henkeä
    _1,47 % | _5,13 % | 13,79 % | 32,18 % | 26,07 % | 12,48 % | _8,88 % | 6 henkeä
    _1,23 % | _4,47 % | 11,54 % | 28,12 % | 25,48 % | 13,45 % | 15,71 % | 7+ henkeä

    Eli 1 hengen ruokakunnista 74 % asuu korkeintaan 2 huoneen asunnossa, 4 hengen ruokakunnista 70 % asuu vähintään 4 huoneen asunnossa. Kyllä sanoisin, että tämä tilasto viittaa vahvasti siihen että perheen koko korreloi varsin vahvasti asunnon koon kanssa.

    Autojen omistamisesta ei löytynyt suoraa dataa, mutta tällainen tieto löytyi kotitalouksen varallisuutta käsittelevästä tilastosta. Kotitalouksien omistamien kulkuneuvojen arvo perheen elämänvaiheen mukaan:

    Yhden hengen taloudet alle 35 v.: 3 750 €
    Yhden hengen taloudet alle 35-64 v.: 5 720 €
    Yhden hengen taloudet alle 65- v.: 1 650 €
    Yhden huoltajan talous: 3 940 €
    Lapsettomat parit alle 35 v.: 9 150 €
    Lapsettomat parit 35-64 v.: 19 360 €
    Lapsettomat parit 65- v.: 9 560 €
    Lapsiperheet, alle 7-vuotiaita lapsia: 14 190 €
    Lapsiperheet, muut: 22 200 €
    Muu talous: 14 370 €

    Tämä ei sikäli vielä kerro kauheasti, että samassa köntässä on autojen lisäksi veneet, moottoripyörät sun muut ja halpa auto on auto siinä missä kalliskin, mutta ainakaan näistä luvuista ei voine vetää sellaista johtopäätöstä että lapsiperheillä olisi auto sen todennäköisemmin kuin samanikäisellä lapsettomalla parilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Juuso Koponen kirjoitti 14.3.2010 kello 21:53

    Jaha, hienolta näyttää taulukko. Näkyisikö näin paremmin:

    1 h. | 2 h. | 3 h. | 4 h. | 5 h. | 6 h. | 7+ h.
    28,77% 45,18% 15,25% _7,22% _2,63% _0,66% _0,29% 1 hlö
    _4,36% 28,60% 29,93% 22,92% 10,43% _2,70% _1,07% 2 hlö
    _1,88% 12,26% 33,82% 30,28% 15,58% _4,35% _1,83% 3 hlö
    _1,20% _5,94% 22,54% 36,71% 23,45% _7,23% _2,94% 4 hlö
    _1,05% _4,99% 15,58% 33,96% 27,68% 11,24% _5,49% 5 hlö
    _1,47% _5,13% 13,79% 32,18% 26,07% 12,48% _8,88% 6 hlö
    _1,23% _4,47% 11,54% 28,12% 25,48% 13,45% 15,71% 7+ hlö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kari kirjoitti 15.3.2010 kello 1:20

    tpyyluoma;

    Kyllä se nyt olet sinä, joka olet hakoteillä.

    Tosiasia on se, että jos rajoituksia ei ole, henkilöäuto on kaikilla matkoilla 1 – 400 km:n alueella täysin ylivoimainen mihin tahansa verrattuna.

    Julkinen liikenne pärjää tuolle lähinnä taksein (joka ei ole joukkoliikennettä), ei millään muulla – ei ikinä.

    Ja siinä mielessä “mielipidekyselyt” ovat yhtä tyhjän kanssa. Kysellyillä on ilmeisesti ollut jo “käsitys”, ettei autoa voi enää käyttää.

    Mutta olettamus, että rajoituksia ei ole, on tietenkin epärealistinen. Hommaa rajoittaa ainakin raha ja tila. Kaikilla ei ole rahaa ajaa omalla autolla. Lisäksi ne autot eivät mahdu kaupungissa enää mihinkään.

    Siksi pitää muuttaa tila rahaksi ja laskuttaa siitä oikein. Silloin joukkoliikennekin on kannattavaa!

    On tähän muitakin näkökantoja, mutta ne ovat nähdäkseni lähinnä tilpehööriä, jos ylläolevassa kirjoitettua ei ymmärrä.

    Juuso Koponen:
    Niin, kumpikaan esittämsäi tilasto ei anna edes pohjaa esittämälleni korrelaatiovertailuille.

    Enkä muutenkaan usko sillä olevan edes merkitystä tässä kyseisessä asiassa – kysymys oli retorinen.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 15.3.2010 kello 1:30

    spottu (ja Elmo), ajatus on oikean suuntainen mutta ei kyllä ratkaise ongelmaa, joka on se että autopaikan markkinahin alittaa sen rakennuskustannukset. Ja näin siksi että kaupunki määrää tekemään niitä paikkoja, on niille kysyntää edes omakustannehintaan tai ei.

    Sen perusteella mitä minä olen katsonut niin autopaikat myydään halleissakin noin 15 000 euron hintaan. jos rakennuskustannus on 20 000 – 50 000 niin takkiin tulee.

    YIT yrittää urhoollisesti myydä Leppäsuolla (kohde Grammy) paikkoja 40 000 euron hintaan. Tilanne nyt on että 66 asunnosta on varattu 36, 35 autopaikasta taas 6. Voi kuvitellä mikä niiden paikkojen hinta tulee lopulta olemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tonni käteen kirjoitti 15.3.2010 kello 11:11

    Kalle
    “Miksi haluttaisiin? Suomeenkin saadaan vähitellen normaali länsimainen elintaso, jolloin perheellä on varaa ostaa sekä maantie- että kaupunkiauto. Silloin keskustan henkilöautoliikenne vähenee suhteessa, kun keskustapyöritykseen käytetään siihen sopivaa autoa. Yhden tai kahden autovuokraamon tukeminen verovaroin ei ole hyväksyttävää.”

    Jos yleinen tavoite on, että kaikilla on oltava suurinpiirtein samansuuruiset nettotulot, ja asuntojen hinta määrittyy keskimääräisten tulojen perusteella, Helsingissä tämä tarkoittaa sitä, että normiperheen on joko tyydyttävä muuta Suomea pienempään asuntoon tai tingittävä muusta kulutuksesta. Yksi suuri menoerä on auto.

    Jos tilapäisautopalveluilla olisi enemmän käyttäjiä, ne olisivat myös edullisempia. Itsekään en kannata subventiota verovaroin. Sitäpaitsi voihan autoja olla yhteiskäytössä ihmisten välillä ihan keskinäisillä sopimuksillakin.

    Jos tilapäisautoja olisi käytettävissä omalta parkkipaikalta, moni pärjäisi ilman omaa autoa tai ilman kakkosautoa. Koska auto näyttää olevan halvempi kuin parkkipaikka, säästöä syntyisi siitä, että kaikille ei tarvittaisi omaa parkkipaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 15.3.2010 kello 12:01

    Kari, joo, mutta tuolla ei ole mitään tekemistä perheiden kanssa sinänsä. Ja auton käytön mukavuus on vähän subjektiivinen kysymys, toisista on mukava ajaa, toiset taas kokee sen stressaavaksi ja istuu mieluummin junassa. Riippuu tietenkin liikenneympäristöstäkin, mutta minusta tuo 15% on se osuus joiden mielestä ajaminen on joka tapauksessa niin kivaa ettei muut vaihtoehdot kiinnosta. Tällaisen asian voi ihan hyvin selvittää kyselytutkimuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. kktalo Yppäristä kirjoitti 15.3.2010 kello 12:06

    Autot maan alle,kunhan ei niitä sinne loppusioiteta.

    Varmaan viisainta olisi osa autopaikoista panna asunnon hintaan ja osa myydä autopaikka kiinteitöiyhtiöinä. Saa valita miten sen paikan maksaa, jos tarvii, Ja voihaan sen vuokratakkin sitten joltakin. Todelliset kulut esille niin panee harkitsemaan koko autoa. mutta autottomien ei tarvitse osalistua niihin kustannuksiin.

    Ajatus; voisiko jossain pääradan varressa jonkun aseman lähellä olla parkihalli, jossa voisite pitää niitä kitymaastureita, joita tarvitaan kun käydään lapissa ja maalla. Todennäköisesti autopaikan hinnaksi tulisi 10 000 euroa. Samoiten sinne vois jättä pirsin kun jouttuu käymään siellä pääkaupungissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. spottu kirjoitti 15.3.2010 kello 12:14

    tpyyluoma: “ajatus on oikean suuntainen mutta ei kyllä ratkaise ongelmaa, joka on se että autopaikan markkinahin alittaa sen rakennuskustannukset”

    Jos ja kun kaupunki haluaa välttämättä myydä kadunvarsipaikkoja teoriassa kahden metrin päässä ulko-ovelta hintaan 100 eur/v, on paha tuon kanssa kenenkään kilpailla. Toisekseen, juuri kun katsoin, ainoa myytävä autopaikka täälläpäin maksaa 36000 euroa, ja sijaitsee periferian laidoilla. Näyttäisi siis siltä että autopaikkaa pidetään niin hyvänä sijoituskohteena ettei siitä olla valmiita luopumaan.

    Mitä Leppäsuon kämppiin tulee, jos YIT myisi autopaikat omakustannushintaan, ne menisivät kyllä välittömästi mutta sen jälkeen asunnon myyminen tavoitehintaan olisi entistäkin vaikeampaa.

    Markkinat sabotoidaan tällä hetkellä a) kaupungin toimesta jakamalla kadunvarsipaikkoja puoli-ilmaiseksi ja b) lainsäädännöllä mahdollistamalla asoy:n autopaikkojen kaappaaminen. Ennen kuin nämä kaksi asiaa on korjattu, autopaikkamarkkinoiden käyttäytymisellä ei voida perustella oikein mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tpyyluoma kirjoitti 15.3.2010 kello 14:14

    Spottu, se 40 000 Leppäsuolla voi hyvinkin olla omakustannehinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Samuli Saarelma kirjoitti 15.3.2010 kello 14:40

    spottu:”Mitä Leppäsuon kämppiin tulee, jos YIT myisi autopaikat omakustannushintaan, ne menisivät kyllä välittömästi mutta sen jälkeen asunnon myyminen tavoitehintaan olisi entistäkin vaikeampaa.”

    Tätä en täysin ymmärtänyt. Niiden asuntojen, jotka saavat huoneiston mukana autopaikan, myyminen tietenkin helpottuu, jos autopaikan saa alehintaan, mutta luulisi, että vastaavasti muiden myyminen vaikeutuu, kun asunnon lisäksi joutuu maksamaan muiden autopaikoista, jollaista ei sitten itse edes saa.

    Luulisi, että asunnoista+autopaikoista saa maksimaalisen hinnan, kun ne irrotetaan toisistaan, jolloin ei toisaalta jouduta markkinoimaan autottomalle asuntoa kalliimmalla kuin sen todellinen arvo ostajalle on ja toisaalta ei rahasteta autopaikan haluavilta täyttä hintaa autopaikasta.

    Tuosta irrottamisesta on sekin hyöty, että tällöin on mahdollista organisoida autopaikkojen jälkimarkkinat. Jos autopaikka on kiinteästi kiinni asunnossa, sitä on vaikea markkinoida jatkossa autottomalle, koska tämä ei tietenkään ole valmis maksamaan ylihintaa asiasta, jota ei oikeasti tarvitse. Jos se on irrallinen, voi uusi asukas myydä paikan, jos ei sitä itse tarvitse ja saa siitä markkinahinnan. Tai voi tuon myynnin tehdä vanhakin asukas vaikkapa optiolla, että autopaikan kanssa asunnon hinta on x ja ilman x-y ja sitten myydä autopaikan jollekin muulle hinnalla y.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 15.3.2010 kello 16:00

    Paljonko autopaikoista kannattaa maksaa ? Tätä on kysytty usein kaupunkisuunnittelussa. Osmo erittelee kysymyksensä hyvin.

    Kun Jätkäsaaren kaavoitusta käynnisteltiin, keskusteltiin paljon autottoman kaupunginosan mahdollisuudesta. Rohkeus petti. Nyt on ajauduttu tuohon keskivertoasetelmaan, minne ne pysäköintitilat survotaan alueen kokonaisilmeen ja toimivuden kärsimättä. Kun tehdään tiivistä kantakaupunkia, pysäköinti taistelee vastaan.

    Yksi kummajainen pysäköintipolitiikassa on ollut liityntäpysäköinti. Sitä on toteutettu, että kantakaupunkiin ei tarvitse tehdä uutta pysäköintitilaa. Käytännössä liityntäpysäköintiä ei ole toteutettu siirtämällä pysäköintiä liityntäasemille vaan keskustaan on rakennettu koko ajan lisää tarjontaa.

    Suomenlinnan asukkaat eivät ole saaneet pysäköintitiloja saarelleen. Jätkäsaarelaisille olisi voinut tarjota samantyyppistä ratkaisua. Pysäköintitiloja olisi voinut tarjota hyvien joukkoliikenneyhteyksien päästä.

    Tämä on jälkiviisautta, jos sitäkään. Alueella olisi joka tapauksessa keskitettävä paikat muutamaan suureen monikerroksiseen laitokseen maan pinnalle. Kaikki paikat olisivat asukkaiden ostettavissa tai vuokrattavissa alueeliselta pysäköintyhtiöltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jaakko kirjoitti 15.3.2010 kello 17:42

    Kari väitti, että henkilöauto on täysin ylivoimainen kulkumuoto 1-400 km:n matkoilla verrattuna mihin muuhun tahansa. Ehkä on, jos on oma autonkuljettaja. Jos ei ole, kyllä minä menen esim. 200 km:n matkan paljon mieluummin junalla kuin ajan itse. Molemmissa päissä voi sitten mennä vaikka taksilla.

    Lyhyillä matkoilla taas kävely tai pyöräily voi hyvinkin olla mukavampaa kuin autoilu ja saa liikuntaakin siinä samalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. MIVa kirjoitti 15.3.2010 kello 18:34

    Olen aiemmin joskus esittänyt, että kaupunki rakennuttaisi jonkun alueen täyteen taloja, joihin ei kuuluisi yhtään parkkipaikkaa ja tietysti silloin asunnot olisivat paaaaljon halvempia. Ostajia olisi varmaan paljon ja saataisin esimerkki siitä, kuinka pitäisi toimia. Miksi niin ei ole vielä tehty? Kokoomusko yksin jarruttaa tälläistä kokeilua? Vai rakentajat? Vai riski siitä, että rakentajat ottavat kuitenkin saman hinnan asunnoista, vaikkei parkkivelvoitetta ole?
    OS aina valittaa, että yksityisautoilussa maksaa tila. Kantakaupungissa ihmiset pistävät autonsa pääsääntöisesti katujen reunoille. En tietenkään voi ymmärtää niiden paikkojen maksavan maltaita, koska en voi käsittää, että niille voisi taloja rakentaa. Uudet alueet eri asia ja niissähän homma on “herroista” kiinni.
    Luulisi muuten, että kantakaupungissa asunnot olisivat edullisia, koska niihin ei parkkirasitteita ole kohdistunut. Niinpä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. MIVa kirjoitti 15.3.2010 kello 19:44

    Nyt vasta tajusin, että OS:n käsityksen mukaan kaupunki rakentaa Jätkäsaareen puolen miljardin parkkipaikat!! Te hesalaiset saatte tehdä niinkuin viisaaksi näette, mutta toi on musta jo liikaa.Itse käytän autoa kauppareissuihin ja tietty mökkireissuilla Mäntyharjun Varpasen kylään, koska piletit junassa ja taksimaksut sekä kauppareissut siellä 11 km päästä tulisivat tosi arvokkaiksi, puhumattakaan sukulaisten tapaamisista. Tosin sukulaiset vaimon puolelta, mutta kuitenkin.
    Ihmettelen mitkä tahot ajavat tuommoisia juttuja kaupungin maksettavaksi. Mihin Teitä valtuutettuja oikein on valittu? Pankaa loppu edes tommosille haaveille. Ymmärrän, ettei kukaan rakennusfirma lähde tommosia tekemään omaan piikkiinsä ja ymmärtävät, ettei kukaan osta kämppää sieltä niin kalliilla hinnalla, että se kattaisi tommoset kulut. Ei muuta kun alueelle ei lainkaan parkkipaikkoja. Asukkaat viekööt autonsa parkkiin jonnekin muualle ja siihen tietysti kaupungilta ehdotuksia ja yhteysjuttuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Yrittäjä kirjoitti 15.3.2010 kello 20:34

    Kari esitti yksityisauton olevan käyttäjälle paras vaihtoehto 1-400 km matkoilla.

    Yksityisauto ei ole ylivoimainen alle 2 km matkoilla aloitus- ja lopetuskustannusten vuoksi. Yksityisautoa ei voi käyttää jos on humalassa, alaikäinen tai vanha ja sairas. Riippuen alkoholinkäytöstä ihminen on näitä 10-20 % elämästään.

    Väittäisin, että alle 2 km matkoilla tehokkain on polkupyörä, sen jälkeen kävely ja julkiset.

    Lisäksi matkoilla, joilla on mahdollista kulkea junalla, se on parempi vaihtoehto, koska matka-ajan voi käyttää hyödyllisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kimmo kirjoitti 15.3.2010 kello 21:11

    Asukkailta ei kuitenkaan kysytä mitään. Jos haluaa asunnon, on pakko maksaa myös pysäköinnistä, oli autoa tai ei.

    Onnittelut vaan kaikille! Itse haluaisin ulottaa tätä älyllistä keskustelua ja NIMBY-demokratiaa vähän vielä pidemmälle. Haluan osaltani kyseenalaistaa esimerkiksi seuraavia julkisen talouden kustannusvääristymiä ja epäoikeudenmukaisuuksia:

    – miksi kustannan toisten bussilipusta ainakin puolet, vaikken itse kulje bussilla lainkaan? Ja miksi keuhkoni saastuvat bussien ja hiilivoimaratikkojen pienhiukkaspäästöistä, vaikken itse tuota näitä saasteita?

    – miksi arvokasta asuntotonttitilaa tuhlataan valtaviin bussivarikkoihin, kuten Ruskeasuolla, vaikka samaa maata voitaisiin käyttää asuntuotantoon, puistoihin ja Keski-Eurooppalaisiin torikahviloihin?

    – miksi minun pitää kustantaa asuntooni hukkaneliöitä, jotta joku toinen invaliidi jossain talossa mahtuu kulkemaan? Enhän minä ole invalidi!

    – miksi minun pitää maksaa naapurin lastenhoidosta, vaikkei minulla ole lapsia?

    – miksi…minä, minä, minä….!

    Kun näkökenttä on 3 astetta, niin syntyy turhan helposti erilaisia vääristymiä ja turhia hypoteeseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Juha kirjoitti 15.3.2010 kello 21:32

    Omaan pointtiini on kiinnitetty tässä varsin vähän huomiota: uudet asuinalueet helsinginniemellä sopivat huonojen ja ruuhkaisten liikenneyhteyksien vuoksi huonosti autoilulle. Tässä mielessä ymmärrän kyllä niitä, jotka haluavat jättää autot pois näiltä uusilta alueilta. Autoilijat voivat ihan hyvin muuttaa espooseen tai vantaalle missä riittää kehä- ja moottoriteitä.

    Lopputulos on tietysti aina arvaamaton, mutta jos autot jätetään pois uudelta asuinalueelta, ei pidä yllättyä, jos tuleva asujaimisto ei vastaakaan keskiarvoista läpileikkausta helsinkiläisistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2010 kello 21:49

    Siis niin kuin Suomenlinna?
    Minusta voitaisiin hyvin tehdä yksi kaupunginosa autottomaksi. Se voisi silloin noudattaa eurooppalaisten vanhojen kaupunkien mittakaavaa kapeine kujineen. Tallinnassakaan ei ole vaikeuksia löytää asukkaita vanhaan kaupunkiin, vaikka tuon käyttö on aika rajallista.Kyllä yhden kaupunginosan verran autottomia löytyy Helsingistäkin, jossa kuitenkin 58 % kotitalouksista (kantakaupngissa) on autottomia Autoilijoita varten voitaisiin taas rakentaa omat kaupunginosat, joissa talot on ympäröity silmää hivelevillä pysäköintikentillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Juha kirjoitti 15.3.2010 kello 21:59

    “Autoilijoita varten voitaisiin taas rakentaa omat kaupunginosat, joissa talot on ympäröity silmää hivelevillä pysäköintikentillä.”

    Tuo oli tietysti ironiaa, mutta hieno auto on myös esteettinen elämys, joten heitto on osin myös totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Juuso Koponen kirjoitti 15.3.2010 kello 22:06

    Niin, kumpikaan esittämsäi tilasto ei anna edes pohjaa esittämälleni korrelaatiovertailuille.
    Enkä muutenkaan usko sillä olevan edes merkitystä tässä kyseisessä asiassa – kysymys oli retorinen.

    Miksi ei anna pohjaa?

    Miksi ei ole merkitystä?

    – miksi kustannan toisten bussilipusta ainakin puolet, vaikken itse kulje bussilla lainkaan? Ja miksi keuhkoni saastuvat bussien ja hiilivoimaratikkojen pienhiukkaspäästöistä, vaikken itse tuota näitä saasteita?

    – miksi arvokasta asuntotonttitilaa tuhlataan valtaviin bussivarikkoihin, kuten Ruskeasuolla, vaikka samaa maata voitaisiin käyttää asuntuotantoon, puistoihin ja Keski-Eurooppalaisiin torikahviloihin?

    Koska jos näin ei toimittaisi, ne samat ihmiset liikkuisivat yksityisautoilla ja tuottaisivat vielä enemmän saasteita, vaatisivat vielä enemmän tilaa, aiheuttaisivat enemmän ruuhkia jne. On myös autoilijoiden etu, että mahdollisimman suuri osa muista liikkuu julkisilla.

    – miksi minun pitää kustantaa asuntooni hukkaneliöitä, jotta joku toinen invaliidi jossain talossa mahtuu kulkemaan? Enhän minä ole invalidi!

    Yksityisautoilu on valinta, invalidius ei. Eipä silti, ei nykyisessä tavassa pakottaa kaikki asukkaat maksamaan hukkaneliöistä olekaan tolkkua.

    – miksi minun pitää maksaa naapurin lastenhoidosta, vaikkei minulla ole lapsia?

    Olisiko kenties jotain eroa autoilun ja lastenhoidon ulkoisvaikutuksilla? Tai kenties sillä, mitkä edellytykset potentiaalisilla autoilijoilla on tehdä erilaisia valintoja elämässään contra päivähoitoa tarvitsevilla lapsilla? (Päivähoito on ensisijaisesti palvelu lapselle ja vasta toissijaisesti vanhemmille.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Ville kirjoitti 15.3.2010 kello 22:06

    Uudisrakennettu vanhakaupunki olisi loistava asia. Ilmeisesti mikään lakikaan ei varsinaisesti sitä kiellä, kunhan on sopivat paloautot ja ambulanssit, joilla operoida (nyt jo on Suomenlinnan huoltotunnelia varten säästetty pieniä ambulansseja, kun ei nykyiset pakettiautokokoiset mahdu, ja Kallion ahtaita sisäpihoja varten on pienoispaloauto). Mikä estää, on ennakkoluulottomuuden puute – tekisi mieli väittää, että enemmän virkamiesten kuin luottamusmiesten kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kari kirjoitti 15.3.2010 kello 22:11

    Tpyyluoma:
    Niin, tuossa nyt en argumentoinut varsinaisesti siitä, liittyykö auton käyttö perheisiin sinänsä, vaan epäilin tuota tulosta, jonka mukaan autoilu olisi noin “epäsuosittua”.

    Se nyt ei vain oikein ole linjassa todellisuudessa valittujen kulkumuotojen kanssa. Jos liikutuista kilometreistä 80 pinnaa tjsp. tehdään henkilöautolla, ja jopa Hesassa sen kulkumuoto osuus on huomattavan korkea (50 % ?), niin on epäuskottavaa, että 75 – 85 % ihmisistä valitsisi mieluiten jonkin muun kulkumuodon kuin henkilöauton, kuten tutkimus väitti.

    Tietenkin Helsingin ydinkeskustassa luvut ovat toisenlaisia. Tämä johtuu mm. siitä, että keskustassa autoilua on rankasti rajoitettu ja toisaalta myös muiden liikkumismuotojen palvelutaso on parempi (plus tietty ne sosioekonomiset tekijät). Ja mielestäni ensin mainittu autoilun rajoittaminen (tai “rajoittuminen”) on huomattavasti merkittävämpi tekijä kuin jälkimmäinen.

    Perheellisille on autosta suhteellisesti enemmän etua kuin sinkuille, ja vastaavasti haitat (mm. kustannukset) ovat ovat suhteellisesti pienempiä. Siksi arvelen perheellisten käyttävän autoa sinkkuja useammin. Ja nämä preferenssierot myös selittävät sitä, miksi asutaan useammin jossain muualla kuin keskustassa.

    Jaakko:
    Niin, en minäkään autolla tykkää ajella. Mutta aika moni muu näyttäisi “tykkäävän”. Tai ainakin on niin, että autoillaan mielummin, jos siten saadaan joitakin muita hyötyjä – esimerkiksi oma piha.

    Yrittäjä:
    Siis sanoin, että siinä tapauksessa, jos rajoitteita ei ole. Tosiasiassa niitä tietenkin on, kuten esitit.

    Ja muutenkin, kyllä muilla kulkumuodoilla toki on etunsa, mutta jos etuja ja haittoja punnitaan ja verrataan ihmisten todellisia valintoja kokonaisuutena, niin kyllä se minusta aika ylivoimaiselta näyttää.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Juuso Koponen kirjoitti 15.3.2010 kello 22:20

    Ehkä minimivaatimuksena voisi pitää uusissa kaupunginosissa, että muuttoautolla mahtuu kulkemaan, muuttaminen harvemmin kuitenkaan onnistuu julkisten varassa. Mutta kadut joilla mahtuisivat satunnaisesti liikkumaan muuttoautot, ambulanssit, paloautot ja taksit olisivat edelleenkin kovasti kapeampia kuin sellaiset joille pitäisi säännöllisesti mahduttaa mittavaa liikennettä molempiin suuntiin, pysäköintipaikat ja erilliset jalkakäytävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Kari kirjoitti 15.3.2010 kello 22:32

    Juuso Koponen:

    Miksi ei anna pohjaa?

    Miksi ei ole merkitystä?

    Siksi, että ne ovat nähdäkseni aivan liian yleisluontoisia, jotta niiden avulla voitaisiin ennustaa tai arvioida ihmisten käyttäytymistä ja valintoja jossain hypoteettisessa tilanteessa.

    Alkuperäinen kommenttini viittasi siihen epäilykseeni, että jos lapsiperheiden sijoittumista jollekin alueelle, esimerkiksi asuntopolitiikan keinoin, suositaan, voimme odottaa myös autoilun lisääntyvän ko. alueella. Tämä on siis vain omaa arveluani sen perusteella, miten tuntemani ihmiset ovat käyttäytyneet perheellistyttyään.

    Asiaa toki voisi tutkia (ja varmaan jossain on tutkittukin), mutta luulen homman olevan “työläs” ja pitävien tulosten saamisen olevan hankalaa. Ihmisten käyttäytyminen on niin kovin kummallista.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Yrittäjä kirjoitti 15.3.2010 kello 22:38

    Itse asiassa hyvä, että esteettömyysasia tuli tässä myös esille. Tällainen “uusvanhakaupunki” ei luonnollisestikaan olisi myöskään esteetön, vaan asunnot olisi mitoitettu kävelykykyisiä varten. Luulen, että asunnoista tulisi pitkästä aikaa ihan kivoja. Ja jos saisin vielä kolmannen poikkeuksen, voisiko tässä kaupunginosassa olla kaavassa kielletty tuhlaamasta asuntotilaa huoneistokohtaisiin saunoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Juha kirjoitti 15.3.2010 kello 22:42

    Hyvä huono esimerkki “kävelykadusta” on iso-roba. Tyypillisenä päivänä iso-roba on parkkeerattu täyteen autoja.

    Itse en siis muuttaisi autottomalle alueelle, koska tarvitsen työssäni autoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Riitta kirjoitti 15.3.2010 kello 22:52

    “Kyllä yhden kaupunginosan verran autottomia löytyy Helsingistäkin, jossa kuitenkin 58 % kotitalouksista (kantakaupngissa) on autottomia.”

    Ovatko nmän samoja ihmisiä, jotka asuvat niissä paljonpuhutuissa kanakopeissa? Eikös Helsingin kantakaupunkiin pitänyt houkutella lapsiperheitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Autoilija kirjoitti 16.3.2010 kello 0:01

    “Autoilijat voivat ihan hyvin muuttaa espooseen tai vantaalle missä riittää kehä- ja moottoriteitä.”

    Eikö tästä seuraa, että autoilusta pitävät hyvätuloiset muuttavat muualle ja vievät veroeuronsa mennessään?

    Koulutettu sinkku tai lapseton pariskunta maksanee merkittävästi enemmän kunnallisveroa kuin aiheuttaa kaupungille kustannuksia. Eikö silloin olisi oikeastaan reilua, että kaupunki lahjoittaisi edes melkein ilmaisen parkkipaikan halukkaille? Ainakaan kalliilla parkkipaikoilla ei pitäisi kannustaa hyvätuloisia muuttamaan muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. spottu kirjoitti 16.3.2010 kello 7:53

    Autoilja: “Ainakaan kalliilla parkkipaikoilla ei pitäisi kannustaa hyvätuloisia muuttamaan muualle.”

    Hyvätuloiselle kallein parkkipaikka on sellainen jossa rahalle ei saa vastinetta, kuten nyt esimerkiksi olematon asukaspysäköintipaikka tai jossain kaukana keskitetysti sijaitseva pysäköintitalo. Pätee muuten myös joukkoliikenteeseen, eli kalleimmillaan se on vain turhauttava tapa ostaa teitä tyhjemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. tpyyluoma kirjoitti 16.3.2010 kello 8:55

    Kari, kysymys oli kai siitä että käyttääkö autoa päivittäin, satunnaisestikan ajosta toki kertyy kilometrejä. En osaa sanoa tarkemmin kun en alkuperäistä tutkimusta löytänyt.

    Autoila pohtii että jos autoileva uusi asukas tienaa keskimäärin enemmän niin eikö kaupungin kannata subventoida autoilevia asukkaita? Kysymys on hyvä, tämä asiaa kaipaa enemmän määrällistämistä. Otetaan case Jätkäsaari:

    Oletetaan että jokaisesta pysäköintipaikasta aiheutuu kaupungille 40 000 euron tappio maan myyntihinnassa. Tuohon voi huoletta lisätä jotain 20 000 per auto lisätiekapasiteetista tai pienemmästä rakennusoikeudesta aiheutuvia tappioita (ei voi rakentaa aivan niin tiivisti kun autot ei mahdu, tämä oli KSV:n vastaus siihen miksei Kalasatamasta voi tehdä tiiviimpää.) Eli sanotaan 3 000 euroa vuosikulkuksi. Jotta tämä tulisi kunnallisverona takaisin niin autoilijan pitäisi tienata vuodessa keskimäärin noin 20 000 enemmän. En pidä tätä uskottavana, ei ne autottomatkaan taloudet joilla on varaa asua Jätkässä mitään nollatuloisia ole.

    Ns. rallikuskikohderyhmälle eli erittän suurituloisille taas joku 40 000 parkkipaikka ei ole olennainen menoerä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Kimmon kaima kirjoitti 16.3.2010 kello 9:43

    Tämä auton vastustamienn saa aivan käsittämättömät mittasuhteet Osmon muuten älykkään ja järkevän miehen maailmassa. Olisiko aika siirtyä jo eteenpäin 60-luvun opiskelijaradikalismista?

    Auton käyttö ei ole sen enempää valinta kuin ratikan käyttö matkalla Jakomäkeen. Kaikkien elämä, työ ja todellisuus ei ole Enemmistö Ry-normatiivinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Juha kirjoitti 16.3.2010 kello 11:59

    “Eikö tästä seuraa, että autoilusta pitävät hyvätuloiset muuttavat muualle ja vievät veroeuronsa mennessään?”

    Tätähän on täällä pähkäilty. Ovatko autoilijat keskimäärin edullisempia asukkaita kunnalle kuin autottomat? Eli ovatko kunnan tulot miinus kunnan menot parempia autoilijoiden kohdalla kuin muilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. tcrown kirjoitti 16.3.2010 kello 13:04

    Minä joudun kyllä taas tunnustamaan ymmärtämättömyyteni. Nähdäkseni auto omistetaan pääasiassa kahdesta syystä, painotukset vaihtelevat. Ensin, mahdollistaakseen helpon, mukavan ja luotettavan liikkumisen paikasta a paikkaan b, ja toiseksi, osoittaakseen sosiaalista statustaan. Nyt jotenkin kuvittelisin, että jos joku ehdottaa toimenpidettä, joka helpottaa liikkumista ja/tai tekee sosiaalisen statuksen osoittamisesta entistä helpompaa, auton omistajat kannattaisivat etunenässä näitä toimenpiteitä.

    Eli, jos subventoimalla joukkoliikennettä saadaan köyhät pois ruuhkista kuolaamaan bussin läpi hienoja autoja, se olisi hyvä asia, josta kannattaa vaikka maksaa. Jos joku ehdottaa tietulleja, jolla saadaan osa köyhistä siirtymään polkupyörään tai edes menemään kauppaan johonkin muuhun aikaan kun minä olen matkalla tärkeään paikkaan, se olisi hyvä. Ja niin edelleen. Mutta ei. Tyypillinen suomalainen autoilija vastustaa henkeen ja vereen kaikkia toimenpiteitä, jotka muuttaisivat autoilukokemusta paremmaksi. Keksin kaksi selitystä. Huoltoasemien ilmassa on ajatteluun vaikuttavia ainesosia, tai nämä äänekkäät autoilun”edistäjät” ovat niitä, jotka ovat ajaneet taloutensa osamaksubemarillaan siihen tilaan, että pienikin auoilun kustannuksen nousu laittaa nämä kuolaamaan sinne bussin ikkunan taakse.

    Kyllä, omistan auton. Jos nyt saa ihan itsekkäästi hetken ajatella, mielestäni polttoaineen hinnan voisi kolminkertaistaa ainakin yksityishenkilöille, ja helsingin keskustaan ehdottomasti tietullit. Jotka muuten kannattaisi toteuttaa niin, että joukkoliikennelipulla saa tulla joko joukkoliikenteellä tai omalla autolla helsinkiin. Tällöin autoilijoillakin säilyisi jokin kannuste käyttää edes joskus joukkoliikennettä.

    Kun näkökenttä on 3 astetta, niin syntyy turhan helposti erilaisia vääristymiä ja turhia hypoteeseja.

    Niinpä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Otso Kivekäs kirjoitti 16.3.2010 kello 13:50

    Kimmo sanoi:

    – miksi kustannan toisten bussilipusta ainakin puolet, vaikken itse kulje bussilla lainkaan? […]
    – miksi arvokasta asuntotonttitilaa tuhlataan valtaviin bussivarikkoihin, kuten Ruskeasuolla, vaikka samaa maata voitaisiin käyttää asuntuotantoon, puistoihin ja Keski-Eurooppalaisiin torikahviloihin?

    Niin, liikenne maksaa. Minun ratikalla kulkuani tuetaan verovaroin ja sinun autoiluasi tuetaan verovaroin (ja enemmän muuten). Sekä julkista liikennettä että yksityisautoilua tarvitaan, kaupunki ei käytännössä voi toimia ilman kumpaakaan. Katuja ei voi muuttaa perunamaiksi eikä bussivarikoita puistoiksi, koska sekä kadut että bussivarikot tarvitaan. Ja jos ihan kaikkia ei tarvitakaan, niin muutokset ovat hitaita.

    Mutta kun puhutaan siitä kuinka rakennetaan uusi kaupungiosa 15 000 asukkaalle kantakaupukiin, on todellakin syytä kysyä miten he liikkuvat ja mitä se maksaa. Heidän ratikkaliikenteensä perustaminen maksaa 25 miljoonaa, eli 45€ helsinkiläistä kohden. Pysäköintipaikkojen rakentaminen jotta he voisivat autoilla maksaa puolisen miljardia, eli noin 1000€ helsinkiläistä kohden. Lisäksi jos asukkaat oikeasti liikkuvat autolla, he tukkivat keskustan katuverkon jolle pitää siis tehdä jotain.

    Ei ole nimbyilyä tai autovihaa kysyä, että onko järkevää käyttää puoli miljardia pysäköintipaikkoihin alueella, jonne ei voi saada toimivaa henkilöautoliikennettä millään, koska se on pussinperä. Vastaus on meinaan veronmaksajan näkökulmasta aika ilmeinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Kimmo kirjoitti 16.3.2010 kello 14:02

    Tätähän on täällä pähkäilty. Ovatko autoilijat keskimäärin edullisempia asukkaita kunnalle kuin autottomat? Eli ovatko kunnan tulot miinus kunnan menot parempia autoilijoiden kohdalla kuin muilla?

    Samaan tapaan kuin kunta ohjaa asutusta monipuolisuuteen ja -arvoisuuteen, niin myös autottomien pitäisi saada asuntoja Helsingistä.
    Vai olisiko sittenkin edullisempaa häätää työttömät, työkyvyttömät, vammaiset ja sairaat esim. Vantaalle, ja rakentaa vain muuttoauton sallivia lähiöitä, joissa asuu terveitä, työssä käyviä lapsiperheitä?? Samalla valtion tieliikenteeltä keräämään viisinkertaisen veroylijäämän (lajin menoihin nähden) voisi keventää jopa nollaan, kun kaikki siirtyisivät maksamaan omat kulunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Kari kirjoitti 16.3.2010 kello 16:07

    Kimmo:

    Samalla valtion tieliikenteeltä keräämään viisinkertaisen veroylijäämän (lajin menoihin nähden) voisi keventää jopa nollaan, kun kaikki siirtyisivät maksamaan omat kulunsa.

    Ehdottoman kannatettava ajatus! Minustakin kaikkien pitäisi maksaa itse omat kulunsa ja ulkoisvaikutuksensa. Saataisiin tämä autoliikenteen jatkuva kasvukin pikkuhiljaa taittumaan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kimmo kirjoitti 16.3.2010 kello 16:07

    Ei ole nimbyilyä tai autovihaa kysyä, että onko järkevää käyttää puoli miljardia pysäköintipaikkoihin alueella, jonne ei voi saada toimivaa henkilöautoliikennettä millään, koska se on pussinperä. Vastaus on meinaan veronmaksajan näkökulmasta aika ilmeinen.

    Otso, ei tässä ehkä ole mitään suurta ongelmaa, ellei sellaista tehdä. Vaihtoehdottomuus ja teennäiset normit ovat ongelmallisia, vaikka en sinällään vastusta – päinvastoin – että rakennamme asuinalueen, joka perustuu vain yhteen liikennemuotoon.

    Kaikki eivät tarvitse autoa, mutta eivät kaikki tarvitse myöskään julkisia. Jollekin riittää polkupyörä vapaa-aikaan ja pikkukengät 500 metrin työmatkaan viereiseen toimistoon. Pääosin vihreät ovat ajaneet läpi liikuntaesteettömän ympäristön, joka on kaunis, mutta myös (ympäristölle) hirveätä haaskausta.

    Miksi siis ei rakenneta alueita, joihin kaavoitetaan selvästi vähemmän autopaikkoja, kunhan alueen muut palvelut ja infra ovat tämän kanssa sopusoinnissa. MUTTA tämän vastapainona kaupungin pitää tarjota järkevää, tehokasta ja ekologista asumista myös niille, joiden perheiden elämä pyörii parhaiten osin tai täysin auton varassa.

    Autopaikan kaupungissa ei myöskään tarvitse sijaita 50m säteellä asunnosta, vaan minusta autopaikka voi olla vaikka kilometrin päässä, kunhan se on. Luodaan sitten asunnon välittömään yhteyteen soveltuvaa lyhytaikaista lastaus- ja asiointitilaa, joka palvelee yhtä lailla muuttoautoa kuin tavara- ja palvelukuljetusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Juuso Koponen kirjoitti 16.3.2010 kello 16:42

    Eiköhän Helsinkiin mahdu sekä autottomille että autoileville perheille sopivia asuinalueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. tpyyluoma kirjoitti 16.3.2010 kello 17:10

    Luulin kommentoineeni aihetta, mutta se hävisi jonnekin bittiavaruuteen ja hyvä niin koska kommentti oli huonosti kirjoitettu. Kysymys siitä että kannattaako autoijoita subventoida koska he maksavat enemmän veroja on hyvä, koska tällaisen kysymyksen voi määrällistää. Haarukoidaan:

    Otetaan yhden autoilijan liikennekustannukseksi kaupungille Jätkäsaaressa 50 000 euroa, eli parkkipaikan hinta, ja lisätään vielä 10 000 muuta tieinfraa ja vähentynyttä rakennusoikeuttaa suhteessa siihen että tehtäisiin ihan normaalia kaupunkia jossa on yksi kadunvarsipaikka per kymmenen asuntoa (semmoista slummia kuin esimerkiksi Töölö). Toki subventoitu parkkipaikka myös nostaa kaupungin omistaman maan arvoa ja joukkoliikennematkustajakin maksaa vähän, mutta toisaalta tuo muu osuus on luultavasti moninkertaisesti alakanttiin, eli mennään 60 000 eurolla. Tämän verran siis kaupunki investoi saadakseen sen autoilevan veronmaksajan, ja vielä sellaisen joka ei muuttaisi alueelle jos pitäisi maksaa pysäköintipaikasta, eli suurituloiset on rajattu joukosta pois.

    60 000 euroa voi mieltää 3 000 euron vuosimenona. Eli sen suht keskituloisen autoilevan veronmaksajan pitäisi maksaa kunnallisveroa 3 000 euroa vuodessa enemmän kuin sen autottoman Jätkäsaarelaisen. Tämä tarkoittaa noin 20 000 euron eroa vuosituloissa. Omistumisasunnon Jätkäsaaresta ostanut autoton ihminen tuskin on ihan nollatuloinen, eli en pidä uskottavana että hänen autoileva naapurinsa tienaa keskimäärin 1 500 kuussa enemmän, tai että tällaisia naapureita löytyisi 10 000.

    Lyhyesti, autoilua keskustassa ei kannata subventoida. Ja jos sitä ei subventoitaisi niin ei sitä kyllä tarvitsisi erikseen verottaakaan jollain ruuhkamaksuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Kimmo kirjoitti 16.3.2010 kello 19:35

    Lyhyesti, autoilua keskustassa ei kannata subventoida. Ja jos sitä ei subventoitaisi niin ei sitä kyllä tarvitsisi erikseen verottaakaan jollain ruuhkamaksuilla.

    Eihän valtion keräämää verotuloa voi irrottaa kuntataloudesta, ellei sitten haluta tuottaa tarkoituksella harhaanjohtavia väitteitä. Autoilijan aiheuttamat menot ovat noin 20% häneen kohdistetuista maksuista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoilija maksaa takaisin 5-6 euroa takaisin.

    Jos tässä rahoitusmallissa on ongelma, niin neuvoteltakoon valtion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoliikenteen tariffituen osalta on tehty – eihän nekään rahat taida kaupungin kassasta tulla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Kari kirjoitti 16.3.2010 kello 20:58

    Eihän valtion keräämää verotuloa voi irrottaa kuntataloudesta, ellei sitten haluta tuottaa tarkoituksella harhaanjohtavia väitteitä.

    Siis mitä? Tietenkin ne pitää erottaa, onhan ne kaikessa muussakin erotettu. Jos nyt puhutaan siitä, mitä kunnan kannattaa tehdä, niin eihän valtion verotus siihen vaikuta.

    Autoilijan aiheuttamat menot ovat noin 20% häneen kohdistetuista maksuista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoilija maksaa takaisin 5-6 euroa takaisin.

    Eli väität nyt siis, että niiden pysäköintipaikkojen rakentaminen 500 miljoonalla lisää valtion ja kuntien tuloja 2,5 miljardilla? Aika kova väite, kun nykyisin taidetaan kerätä 4 – 5 miljardia.

    Jos tässä rahoitusmallissa on ongelma, niin neuvoteltakoon valtion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoliikenteen tariffituen osalta on tehty – eihän nekään rahat taida kaupungin kassasta tulla?

    Kyllä se tariffituki tulee HSL:ltä ja viimekädessä kunnilta. Valtio tietenkin osallistuu jossain määrin investointeihin, samoin kuin autoteidenkin kanssa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. tpyyluoma kirjoitti 16.3.2010 kello 21:23

    Kimmo, valtion verotulojen kannalta on täysin yhdentekevää asuuko autoilija Jämsässä vai Jätkäsaaressa. Ja jos Pääkaupunkiseudulta kerätään vähemmän autoveroja, niin se vain oikaisee tulonsiirtoja muualle maahan, joka olisi myös positiivista.

    Eihän valtion keräämää verotuloa voi irrottaa kuntataloudesta, ellei sitten haluta tuottaa tarkoituksella harhaanjohtavia väitteitä.
    Ne nyt vaan erotettu toisistaan, harhaanjohtamisesta voi syyttä lainsäätäjää. Tunnetaaan nimellä kunnallinen itsehallinto.

    Autoilijan aiheuttamat menot ovat noin 20% häneen kohdistetuista maksuista: jokaista investoitua euroa kohtaan autoilija maksaa takaisin 5-6 euroa takaisin.
    Mistäköhän stetsonista tämäkin on kaivettu? Vinkkinä, ALVin laskeminen nimenomaan autoiluun kohdistuvaksi veroksi on yksinkertaisesti väärin, ja melkein mistä tahansa kulutuksesta on puolet veroja. Pitäisikö possumunkeista kerätyt verotulot käyttää possumunkeista aiheutuviin kustannuksiin?

    Jos tässä rahoitusmallissa on ongelma, niin neuvoteltakoon valtion kanssa yhtä hyvä diili kuin joukkoliikenteen tariffituen osalta on tehty – eihän nekään rahat taida kaupungin kassasta tulla?
    Sanotaa nyt näin että jos saat valtion maksamaan keskustatunnelin ja parkkihallit niin kyllä se minulle käy, onnea yritykseen. Joukkoliikenten tuet on ulkomuistista kokonaista neljä miljoonaa euroa vuodessa, liikennemittakaavassa karkkirahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Raimo K kirjoitti 23.3.2010 kello 9:40

    Pääkaupunki on tietty ihan eri kuin pikkukaupunki (jossa asun), mutta olen silti sitä mieltä, että parkkipaikkoja täytyy olla riittävästi asukkaille ja heidän vierailleen.
    Ei kai kaupunki (tai valtio???) niitä parkkitiloja maksa, vaan asukkaat? Mielestäni parkkipaikan voisi myydä tai vuokrata asunnon mukana, muuten tulee ongelmia myöhemmin.
    Moisilla hinnoilla parkkitalo olisi varmaan luolaa edullisempi.
    Ja tämäkin vielä: Yrittäjä “Ja jos saisin vielä kolmannen poikkeuksen, voisiko tässä kaupunginosassa olla kaavassa kielletty tuhlaamasta asuntotilaa huoneistokohtaisiin saunoihin?”
    Mitähän tässäkin yritetään? Seuraavaksi kielletään ylimääräiset makuuhuoneet, sitten ylimääräiset neliöt? Kerrossängyt vaan kaikille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus