Keski-Pasilaa molemmin puolin ympäröivät rakennukset ja liikennejärjestelyt ovat niin massiivisia, että mitään ihmisen kokoista on ulkotiloihin turha toivoa.

No, onnistuuhan tuo esimerkiksi Mannerheimintiellä. Talot ovat yhtä suuria ja liikennettäkin koko lailla. Itä-Pasilassa on vaan hylätty perinteisen kaupungin kadun suunnitteluperiaatteet ja tehty julkisivuista katutasossa umpinaisia betonipintoja, jotka karkottavat jalankulkijoita. Nekin liikkeet yms. mitä on, sijaitsevat hajallaan siellä täällä kun pääkatua ei ole. Tämä oli tietysti ajan henki silloin joskus. En kyllä kovin paljosta löisi vetoa, että uudesta toimistotornialueeesta tulee tämän kummempaa.

No, Itä-Pasilasta valittaminen on turhaa hommaa, kun nykyisistä rakennelmista ei oikein mitenkään fiksailemalla saa aikaiseksi katuympäristöä. Pieni ydinlataus voisi auttaa asiaa. Rakennustoimintahan kasvattaa kansantuloa.

Olisikohan ratkaisu sittenkin Pasilan raiteiden peittäminen kannella ja rakentaa sille alueelle asuin- ja toimistoalue.

Tämä taitaisi olla ainoa tapa saada asema, joka olisi silti syytä tehdä uusiksi, liittettyä uuteen alueeseen. En ole kyllä edelleenkään nähnyt missään onnistunutta betonikantta.

Suosittele: 0

Keskieuroopplalaisesa mittakaavasa Helsinki on vain keskikokoinen kaupunki ja Pasila väliasema. Käykää esim. Duisburgin asemalla ja jutellan sitten enemmän.

Kun viimeksi kävin Treen asemalla. tuntui aika nuhraantuneelta. Muuten toimivassa paikassa.

Olisikohan ratkaisu sittenkin Pasilan raiteiden peittämine kannella ja raektnaa sille alueelle asuin- ja toimistoalue. kerromäärään en ota kantaa, joskin korostan auringon liikkeen merkityksen oivaltamista. Me olemme tällä pallolla hyvin korkealla.

Suosittele: 0

Keski-Pasilasta on mahdollisuus tehdä todella tiivis, korkea ja toimiva toimistoalue, jonka valoisilla reunoilla on asuintaloja. Veistoksellisuus on tympeä suunnitteluperiaate, ja joku tolkku pitäisi olla sillan eteläpuolisten tornien vihamielisyydelläkin.

Suosittele: 0

Aivan, se silta on käytännössä se kävelyreitin taso. Jotain vähän erikoisempaakin voisi keksiä siltä pohjalta että tuo on tavallaan sen kakkoskeskustan pääkatu. Katettua kävelyväylää? Semmoiset pystytuulimyllyt sivuilla, tulee vähän sähköä ja samalla torjuu sivutuulta? Toivottavasti kilpailussa tuota kävely-ympäristöä mietitään.

Sillasta ei kyllä nykyisellään eikä levennettynäkään tule mitään hääviä kävely-ympäristöä eikä pääkatua, jos katu-termillä tässä kohtaa ymmärretään jotain muuta kuin betonura. Siellä ei yksinkertaisesti ole jalankulkijan mittakaavassa mitään ja näkymätkin ainakin nykyisellään suht kolkot. Tämä on tietysti koko Pasilan ongelma. Paikallahan pitäisi olla kaikki edellytykset, on vilkas rautatieasema, messukeskus, areena ja oppilaitoksia, joissa kaikissa liikkuu suuria ihmisjoukkoja. Hotellikin on ja ravintoloita. Nykyinen Itä-Pasila asemineen on vaan suunniteltu ikään kuin jalakulkijoiden kiusaamiksesi. Pääkatu tosiaan tarvittaisiin. Paino sanalla katu, jossa talojen julkisivuissa olisi katutasossa liikkeitä ja ravintoloita, ja autoliikenne määrältään ja nopeudeltaan sellaista, että käveleminen on miellyttävää. Pääkadun luonteva kiintopiste olisi tietysti asema, mutta en kyllä parhaalla tahdollakaan pysty kuvittelemaan, miten nykyisestä asemasta sellaisen saisi. Tarkoitan tässä jotain sen tyyppistä suhdetta kuin Tampereen asemalla on Hämeenkatuun. Keski-Eurooppa on tietysti vääräällään parempiakin esimerkkejä.

Suosittele: 0

Pilvenpiirtäjät ovat suurkaupunkien rakennuksia. Ensin täytyisi rakentaa edes se kaupunki.

Hyvä kun tässä oli jotain perustelujakin. Sama kun sanoisin, että leveät rakennukset ovat suurkaupunkien rakennuksia. Vai tarkoitatko pilvenpiirtäjällä sellaista rakennusta, joka on korkeampi kuin jos kaikki Helsingin tuhannet rakennukset pinottaisiin päällekäin? Se olisi kyllä aika korkea, mutta kai niitä vähän matalempiakin kutsutaan pilvenpiirtäjiksi?

Suosittele: 0

Oikeassa suhteessa liiketilaa, tomistoa ja asumista, niin aivan varmasti on kysyntää.

Eikä sellaisia tietenkään vuodessa tai kahdessa tehtäisi, vaan toteutusaika olisi varmastikin aika pitkä koko alueella.

Korkeilla torneilla saataisiin viimeinkin riittäviä massoja yhteen paikkaan asukkaina ja palveluina.

Suosittele: 0

En todellakaan, vaan uskon että kysyntä ylittää taas tarjonnan, joka on se perusongelma aina vaan.

Tarkoitin siis sitä, mitä luulin kirjoittavani, että “normaaliperheille” hintataso muodostuu liian korkeaksi.

Se on tietenkin kokonaan toinen asia minkälaista väestöä Helsinkiin halutaan, siihen en ota kantaa.

Itseäni 3.polven stadilaisena vähän harmittaa perinteen todennäköinen katkeaminen, kun omat lapset ( “normipeheet” ) sinnittelevät asumiskustannusten kanssa.

Vähän nolottaa tunnustaa, mutta aavistuksen mietityttää, olisiko sittenkin 50-60-luvun demari-SAK vetoinen aluerakentamispolitiikka ollut silloiseen tilanteeseen nähden oikea ratkaisu.
Ainakin kohtuuhintaisia asuntoja saatiin aikaiseksi ja paljon.

Nyt on syntymässä, tai on jo, samantapainen tilanne, savupiipputeollisuus hiipuu lopullisesti, väestö keskittyy kasvukeskuksiin.

Miten Helsinki vastaa haasteisiin ??.

Suosittele: 0

Tuo lause jää vähän mietityttämään. Aiotaanko siis pitää tontinluovutuskilpailu, jossa rakennusliikkeet kilpailevat keskenään. Vai Kampin keskuksen tyyppinen kilpailu, joka oli täysi fiasko (kilpailuteknisesti ainakin – kaikki kilpailuehdotukset hylättiin, ja sitten sovittiin ohi kilpailun toteutuksesta).

Mielenkiintoinen ilmiö kaupunkisuunnittelussa (Helsingissä) on, että yleisiä arkkitehtikilpailuita on alettu karttaa. Liittyisikö tuo siihen, että yksityisen puolen arkkitehdit ovat korostaneet kovin suomalaisten arkkitehtikilpailujen kunniakasta perinnettä, mutta jos ovat saaneet viran kaupungilta ovatkin oitis olleet sitä mieltä, että virkatyönä tehdään parempia suunnitelmia…

Suosittele: 0

Ja selvyyden vuoksi, linja-auto on ihan hyvä liikenneväline jolla on jatkossakin keskeinen rooli, se ei vaan sovi kapeille mukulakivikaduille ja isoille matkustajamäärille.

Suosittele: 0

Suosittele: 0