Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2010

12.3.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Keski-Pasila
Pantiin pöydälle.

Kolmiulotteisessa esityksessä on vähän selvittämistä. Listasta en ymmärtänyt mitään, monin kuvin tehdyn esittelyn jälkeen luulen ymmärtäväni jotain, mutta voin olla väärässä.
Kysyin, pitääkö Pasilan sillalle sallia autoilua, kun ratalinjan poikki menee kaksikin autotunnelia. Virasto oli keksinyt tämän itsekin, mutta ei kuulemma ollut toiminut. Silta paranee leventämällä joka tapauksessa paljon. Vakuutettiin, että Veturitien kasvava liikenne mahtuu Nordenskjöldinkadulle. Luottamusmies ei voi kuin luottaa.
Sillan eteläpuolelle tulee pilvenpiirtäjiä, pohjoispuolelle matalampaa, jotta ei kilpaistaisi veistoksellisten pilvenpiirtäjien kanssa. Niin kai sitten.
Tästä on tulossa mielenkiintoinen suunnittelukilpailu. Nyt ei lyödä kiinni kaavaa vaan vain sen raamit. Suunnittelukilpailun ratkettua tehdään kaava. Arkkitehtikilpailut ovat tuottaneet usein lennokkaita, mutta vaikeasti toteutettavia ehdotuksia. Nyt kilpailijoiden tulee sitoutua toteuttamaan oma ehdotuksensa.
Junarata lentokentälle
Lausunto hyväksyttiin. Sitä ihmeteltiin, onko samanaikaisesti tilausta myös metrolinjalle. Tästähän on tälläkin blogilla keskusteltu.
Munkkivuoren kokonaistarkastelu
Kysyin, voisiko paksulla setelitukulla vauhdittaa tunnelia Tarvontieltä Hakamäentielle, kun merkittävä osa investoinnista on rahoitettavissa kaavoitushyödyllä rakentamalla asuntoja Munkkiniemen ja Munkkivuoren väliin.

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2010”

  1. tpyyluoma kirjoitti 12.3.2010 kello 21:04

    Kysyin, pitääkö Pasilan sillalle sallia autoilua, kun ratalinjan poikki menee kaksikin autotunnelia. Virasto oli keksinyt tämän itsekin, mutta ei kuulemma ollut toiminut.
    Hyvä kuulla. Olisi hyvä että busseilla olisi sillalla omat kaista ja ratikoille omat, toimii paremmin. Eli ei ne kaista sinänsä hukkaan mene.

    Silta paranee leventämällä joka tapauksessa paljon.
    Aivan, se silta on käytännössä se kävelyreitin taso. Jotain vähän erikoisempaakin voisi keksiä siltä pohjalta että tuo on tavallaan sen kakkoskeskustan pääkatu. Katettua kävelyväylää? Semmoiset pystytuulimyllyt sivuilla, tulee vähän sähköä ja samalla torjuu sivutuulta? Toivottavasti kilpailussa tuota kävely-ympäristöä mietitään.

    Vakuutettiin, että Veturitien kasvava liikenne mahtuu Nordenskjöldinkadulle. Luottamusmies ei voi kuin luottaa.

    Jos mahtuu tarkoittaa ettei se ole sen enempää toivottoman tukkoinen kun nytkään, niin tuo pitää paikkansa.

    Sillan eteläpuolelle tulee pilvenpiirtäjiä, pohjoispuolelle matalampaa, jotta ei kilpaistaisi veistoksellisten pilvenpiirtäjien kanssa.
    Ja näin siksi että aurinko tunnetusti paistaa pohjoisesta?

    Lausunto hyväksyttiin. Sitä ihmeteltiin, onko samanaikaisesti tilausta myös metrolinjalle.
    Sinne tulee jo Kehärata niminen metro. Jollei Tuusulanväylän varren maankäytölle tapahdu jotain todella radikaalia niin ei sinne välille tarvitse ensimmäistäkään tunnelijunaa. HelKok muistaakseni jossain vaiheessa ehdotteli Haltian peltojen gryndaamista jotta saataisiin metro, ymmärrän jotenkin logiikan, mutten todellakaan kannata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mikko Särelä kirjoitti 12.3.2010 kello 21:17

    Voisiko sen Keski-Pasilan kilpailussa laittaa vaatimukseksi, että suunnitellut puistot olisivat käyttökelpoisia. Esimerkiksi nyt suunnittelun pohjana käytetty italialaissuunnitelma laittaa puistot ohuena kaistaleena suoraan vilkkaan tieväylän vierelle.

    Ehkä kivan näköistä autoilijalle, mutta ei mitään hyötyä alueella olijalle. Eihän sellaiseen paikkaan voi mennä edes piknikille tai lasten kanssa leikkimään, kun autot pöristelee koko ajan vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 12.3.2010 kello 22:09

    Onko VR/ratahallintokeskus lopulta luopumassa järjestelypihasta Pasilassa, vai jääkö alueen keskelle tai alle edelleen raiteita? Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että raiteiden rakentaminen olisi niin kallista kuin asianomaiset väittävät, eli että edes tehokas rakentaminen ei kompensoi kustannusta siirtää järjestelypihaa. Vastaava tilanne on myös Jyväskylässä, tosin siellä rakennusmaa on halvempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 12.3.2010 kello 22:30

    “Sitä ihmeteltiin, onko samanaikaisesti tilausta myös metrolinjalle.”

    Kaukoliikenneraiteet hoitavat kaukoliikennettä kaukoliikenteen tariffeilla. Lentoaseman matkustajamäärien merkitys metron perusteluna ei ole keskeinen, lentokenttäalue työpaikkakeskittymänä enemmänkin. Arviolta 10 – 15% metro käyttäjistä olisi lentomatkustajia. Kehärata ja metro hyötyvät toisistaan. Ennusteiden mukaan kehäradan matkustajamäärät ovat suuremmat, jos myös metro kulkee lentoasman kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. nimetön kirjoitti 12.3.2010 kello 22:43

    Saadaan siis sillan eteläpuolelle pari kerrostaloa ja pohjoispuolella väljä lähiö? Onpas siinä varsinainen keskus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Paavo Häikiö kirjoitti 13.3.2010 kello 7:15

    Olen vähän ihmetellyt miksi se silta on suunnitelmia rajoittamassa koko ajan. Liikenne ei ohjaudu enää sille sillalle samaa tahtia kuin ennen Hakamäentien remonttia, itä-Pasilan puolelle hajaannutaan jo Hakamäentien suorasta liittymästäeikä kuten ennen tuon sillan kautta.

    Muutoinkin tuntuu erikoiselta, että vanha ja ruma silta määrittelisi alueen suunnittelun rajat. Aluetta pitäisi miettiä ihan tyhjältä pöydältä. Sillat tulee minne ne nähdään järkeväksi rakentaa ja vanhat purettaisiin tarvittaessa. Entisen mallinen poikittaisliikenne ei käsitääkseni ko paikassa ole enää ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2010 kello 8:12

    Siinä paikassa tarvitaan silta kahta ratikkalinjaa ja suurta määrää busseja varten. Ruma silta levennetään ja ehostetaan. On puhtaasti tekninen kysymys, kannattaako silta purkaa ja rakentaa uudestaan vai voiko uusi silta käyttää vanhaa osana itseään. Purkamisessa on se huono puoli, että silta olisi pitkään poissa käytöstä, eikä Länsi-Pasilasta pääsisi Pasilan asemalle. .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mikko Särelä kirjoitti 13.3.2010 kello 8:06

    nimetön, ei se välttämättä ole väljä. Jos esimerkiksi katsoo noista alustavista suunnitelmista sitä suomalaista, pohjoispuolelle on laitettu matalahkoa, mutta tiivistä umpikorttelia. Matalahkoa – tarkoittaa n. 6-8 kerroksisia taloja.

    Siltikin alueen voisi hyvin rakentaa kerralla kunnolla tiiviiksi ja korkeaksi. En ihan ymmärrä pointtia, että kymmeniä tai satoja tuhansia kerrosneliöitä arvokasta asuin ja toimistotilaa pitää pääkaupunkiseudun keskeisimmällä julkisen liikenteen rakennuspaikalla hukata vain siksi, että eteläpuolella olevat veistokset näkyisivät mahdollisimman selkeästi keskuspuistoon.

    Tällaisia mahdollisuuksia luoda tiivis keskus hyvien raideyhteyksien varrelle ei tule toista. Aluetehokkuudessa pitäisi pyrkiä vähintään kolmoseen sen suunnitellun 1,4:n sijasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Otso Kivekäs kirjoitti 13.3.2010 kello 9:39

    Siinä vaiheessa kun keski-Pasila joskus on valmis mennee siinä ainakin kolme ratikkalinjaa jo. Seiskan ja ysin lisäksi se Kalasatamasta tuleva Laajasalon linja, ja neljäntenä ehkä “pokeri”/0-jokeri joka korvaa tiedelinjan. Ja lisäksi tietysti bussit.

    Noiden kaikkien pysäkkien saaminen aseman eteen on ensiarvoisen tärkeää. Nykyinen seiskan itäsuunnan pysäkki on ihan keskisormen näyttöä junamatkustajille. Kävely-yhteys sillan kauttakin sabotoitiin niin että nykyään ratikalle pitää iltaisin kävellä Veturitien yli ilman suojateitä ellei halua tehdä monen sadan metrin kiertoa. Nimim. juuri eilen siitä kävellyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 13.3.2010 kello 10:08

    Pasilansilta on jotain 20 vuotta vanha. Se vaan näyttää 70-lukulaiselta koska liikennerakentamisessa betonibrutalismi elää ja voi hyvin edelleen. Sillan päät on jo tehty leveämmäksi jonka näkee selkeästi esimerkisi asemaa vastapäätä, ilmeisesti säästösyistä se on vaan jätetty kapeammaksi. Tämä kannattaisi korjata mahdollisimman pian, ihan jo joukkoliikenteen nopeutuminen toisi merkittäviä säästöjä. Siitä saa ihan hyvän ja vielä suht halvalla.

    Ratikkalinjoja saatta jatkossa mennä yli jopa neljä (seiskat, ysi ja poikittaislinja), ja vaikka se poikittaislinja vähentäisi bussien tarvetta, niin bussimäärä sillalla saattaa siltikin kasvaa. On hyvinkin mahdollista että osa bussilinjoista saattaisi jatkossa käydä kääntymässä Pasilassa eikä keskustassa tai Hakaniemessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. anonyymi kirjoitti 13.3.2010 kello 11:36

    Kolmiulotteisissa esityksissä ja havainnekuvissa kannattaa pitää mielessä, että niissä käytetään epärealistisia kulmia valolle, liian kirkkaita värejä ja varsinkin varjon puolella harhaanjohtavia valaistusolosuhteita. Lisäksi niissä ei oteta huomioon epätäydellisyyksiä tai “käytössä kulumista”.

    Paljon paskaa pääsee läpi, koska kuvat on säädetty epätodellisen lämpimiksi ja täydellisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. anonyymi kirjoitti 13.3.2010 kello 11:51

    Ja jos nyt vielä vähän jatketaan, niin niissä myös unohdetaan talvi ja muut, ikävämmät vuodenajat kokonaan. Jotenkin ihmisiltä unohtuu, että “keskieurooppalainen” puurivi näyttää puolet vuodesta aivan kauhealta, koska puissa ei ole lehtiä. Tilan pehmennystä tulee siis hakea myös muista arkkitehtuurisista ja maisemallisista ratkaisuista.
    Mikäli kuvissa vielä säädetään vähän vaaka-pysty-mittasuhteita tai projektiokulmaa, saadaan niillä myytyä mitä tahansa normipäättäjälle.

    Havainnekuviin pitäisi standardisoida realistiset valaistus- ja projektiokulmat ja mittasuhteet sekä saada kuvat myös “huonoista” kulmista ja oikeissa väreissä. Myös kulumiset, vanhentumiset ja nokeentumiset tulisi huomioida. Lisäksi kuvat pitäisi saada kaikissa reaalisissa valaistusolosuhteissa (värilämpötiloja myöten) eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina huomioiden myös ympäristön aiheuttamat ja sille aiheutetut varjot.
    Mikäli lopputulos ei vastaa päätöksen pohjana olleita havainnekuvia, se puretaan rakennuttajan/arkkitehdin piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Paavo Häikiö kirjoitti 13.3.2010 kello 13:30

    Koko alueellehan on tulossa joka tapauksessa kansi, jolloin käsittääkseni koko siltaa tai sen paikkaa ei pitäisi kiinnittää suunnittelussa.

    Jos siihen tulee, kuten toivottavaa, isoja massoja, luulisi olevan järkevää laittaa ratikat kulkemaan uutta reittiä uusien rakennusten välistä, eikä nykyistä reittiä. Jonkinlainen kansihan sinne tulee koko alueelle joka tapauksessa.

    Olen sitä mieltä, että koko alue pitåisi suunnitella ilman mitään rajoitteita nykyisestä infrasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Paavo Häikiö kirjoitti 13.3.2010 kello 13:36

    Mikko Särkelä:

    olen ihan samaa mieltä.

    Nyt vaan kunnollinen korkean rakentamisen alue Pasilaan. Ei mitään 6-kerroksista vaan oikeita pilvenpiirtäjiä. Nyt on mahdollista vielä olla pilaamatta tätä, mennään kunnolla ylös.

    Pilvenpiirtäjillä voisi jotain metropolissa tehdäkin, toisin kuin Sipoon korvilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalle kirjoitti 13.3.2010 kello 14:01

    tpyyluoma: “…Olisi hyvä että busseilla olisi sillalla omat kaista ja ratikoille omat, toimii paremmin…”

    Eikö busseja saada pois tieltä? Ne ovat kaikkein suurin häiriötekijä nykyisessäkin keskustaliikenteessä. Nyt kun on mahdollisuus, voidaan bussit painaa maan alle pois ihmisten tieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 13.3.2010 kello 18:09

    Paavo: “…Nyt vaan kunnollinen korkean rakentamisen alue Pasilaan. Ei mitään 6-kerroksista vaan oikeita pilvenpiirtäjiä…”

    Periaatteessa tuo olisi hyvä idea, mutta Helsingissä ei riitä todellista käyttöä torneille, joten kannatan yhä sitä tiukkaa ruutua ja kuutta kerrosta.

    Jos lähdetään tekemään korkeita rakennuksia, silloin ei pidä tyytyä johonkin 40-kerroksiseen vaan vähintään 60-kerrosta. Samoin lukumääräisesti rakennuksia tulee olla riittävästi. Kaikki tietävät, kuinka yksinäinen Tour Montparnasse on Pariisissa.

    Pilvenpiirtäjät ovat suurkaupunkien rakennuksia. Ensin täytyisi rakentaa edes se kaupunki. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 13.3.2010 kello 18:36

    Kalle, bussitunnelit ja terminaalit on jos mahdollista vielä kallimpaa kuin metro. Bussien määrää keskustassa tulee vähentää, semmoinen asia mistä ei yleensä puhuta on se että raskas liikenne kuluttaa tiet pölyksi ja korjauskuntoon hyvin nopeasti, ja syy miksi tästä ei puhuta lienee että rekkaliikenteen de fakto subventointi on tabu. Ratikkaverkon laajennukset, Kehärata ja Länsimetro vähentävät bussiliikennettä, mutta jonkun verran niitä jää kuitenkin ja yksi paikka missä ne voisivat kääntyä takaisin on Pasila.

    Häikiön idea viedä ratikat erillisellä sillalla tornien välistä on vinkeä. Länsi-Pasilan oikaisuun on pari vaihtoehtoa mutta tuota ei ole kukaan vielä ehdottanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. salkku kirjoitti 13.3.2010 kello 19:03

    Hyvä Ode, näytä viisautesi!
    “Kysyin, voisiko paksulla setelitukulla vauhdittaa tunnelia Tarvontieltä”

    Tämä Tarvontien tunnelointi = Pasilanraitti Liikenne pahenee sitä mukaan kun Pasilaa rakennetaan. tunneli on väistämätön tosiasia, suunnitelmatkin ovat jo pitkällä, se tulee joka tapauksessa, mutta Ode sinä voit siihen vaikuttaa.
    Hakamäen tien ikänä pidetään SDP silloisia voimamiehiä, mutta Pasilanraittin toivottavasti Ode, ex Munkkivuorelainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 13.3.2010 kello 19:56

    Kadunnimi kirjoitetaan Nordenskiöldinkatu (ei siis Nordenskjödinkatu)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kalle kirjoitti 13.3.2010 kello 20:15

    tpyyluoma: “…Bussien määrää keskustassa tulee vähentää…”

    Olen joskus aikaisemmin ihmetellyt, miksi Helsingin keskustan pikkukaduilla pyörii busseja, vaikka viereisellä kadulla on spåra? Järkevää vastausta en saanut. Ruotsalaiset laskevat muistaakseni, että yksi linja-auton ajokerta vastaa 10 000 henkilöauton kertaa rasitukseltaan. Linja-autot ovat todella kalliita noilla pikkukaduilla. Onko tulevaisuudessa tarvetta tuoda busseja Pasilan eteläpuolelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 13.3.2010 kello 20:15

    “Jotenkin ihmisiltä unohtuu, että “keskieurooppalainen” puurivi näyttää puolet vuodesta aivan kauhealta, koska puissa ei ole lehtiä. ”

    69-70 tutustuin kahdella tavalla käsitteeseen “koivujen kaupunki”

    1) Sisareni meni naimisiin ruotsalaisen miehen kanssa ja he muuttivat Uumajaan, jonka yliopistossa (maail,man tosieks pohjoisimmassa) langollani oli lehtoraatti. Uumaja oli björkarnas stad. Kaupungin palon (´joksu 1850) Puutalokorteiden väliin oli jätetty leveät bulevardit sekä samoin palolta suojaamaan koivurivit. Funkitoei ollut siis vain esteettinen.

    2) Sekä Kansallisessa että Lillanissa esitettiin Kolme sisarta. tapahtumat sijoittuivat venäläiseen varuskutnkaupunkiin, joka oli “björkarnas stad”.

    2)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 13.3.2010 kello 20:23

    “Kaikki tietävät, kuinka yksinäinen Tour Montparnasse on Pariisissa.”

    C’est vrai.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. JiiPee kirjoitti 13.3.2010 kello 21:36

    “…jotta ei kilpaistaisi veistoksellisten pilvenpiirtäjien kanssa”

    “anonyymi” kertoikin jo totuuden noista havainnekuvista, joilla hämätään päättäjiä.

    Pilvenpiirtäjistä tuskin tulee niistä esitettyjen kiiltokuvien näköisiä, jos niitä nyt yleensäkään rakennetaan, riippuu kaupungin avustuksista tai eläkerahojen uhraamisesta ko hankkeisiin, markkinaehtoisesti ne eivät toteudu.

    Luultavasti ei siis synny ollenkaan kilpailutilannetta “veistoksellisten pilvenpiirtäjien kanssa” muuten, kuin taas uusissa havainnekuvissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. JiiPee kirjoitti 13.3.2010 kello 22:07

    “nyt kilpailijoiden tulee sitoutua toteuttamaan oma ehdotuksensa”

    Pientä edistystä, aivan utopistiset ehdotukset jäävät pois.
    Mielenkiintoista, tuleeko nyt ehdotuksia ylensäkään.
    Ainakin rakennusliikkeissä suhtaudutaan jo kriittisesti osallistumista kalliisiin kilpailuihin, kun lopputulos on etukäteen tiedossa eli totettamiskelvottomin ehdotus voittaa.

    Jos Helsinkiin halutaan vielä rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja, niin kaavoituksessa olisi syytä palata maan tasalle, nyt ei tulevaisuus hyvältä näytä ihan tavallisten perheiden kannalta.
    Kalasatama, Jätkäsaari, Laajasalo, Koivusaari tulee olemaan normiperheille aivan liian kallista aluetta, siis kehyskuntiin muutto edessä liian monilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2010 kello 22:29

    Tarkoitatko, että noilla alueilla jä asuntoja tyhjilleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 13.3.2010 kello 22:36

    Kalle, aika moni muukin on miettinyt että mitä järkeä on liikennöidä busseja jossain Punavuoressa joka on niille mahdollisimman vaikea toimintaympäristö ja jossa on ihan riittävästi matkustajia korvaavalle ratikallekin, tuo on se logiikka ysin jatkossa rantaan ja 14 korvaamisessa ratikalla. Yksi leiri HKL:ssä on sitä mieltä että ongelmat ratkeaa laittamalla bussin katolla johtimet, joka on kohteliaasti sanottuna erikoinen lähestymistapa. Joku bussilinja siellä kiertää jatkossakin, rannassa on matalan kysynnän alueita joita ei ole järkeä ratikalla hoitaa, mutta terminaaleista etelään toivottavasti ei sanottavasti liiku jatkossa busseja.

    Ja selvyyden vuoksi, linja-auto on ihan hyvä liikenneväline jolla on jatkossakin keskeinen rooli, se ei vaan sovi kapeille mukulakivikaduille ja isoille matkustajamäärille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville kirjoitti 13.3.2010 kello 23:04

    “nyt kilpailijoiden tulee sitoutua toteuttamaan oma ehdotuksensa”

    Tuo lause jää vähän mietityttämään. Aiotaanko siis pitää tontinluovutuskilpailu, jossa rakennusliikkeet kilpailevat keskenään. Vai Kampin keskuksen tyyppinen kilpailu, joka oli täysi fiasko (kilpailuteknisesti ainakin – kaikki kilpailuehdotukset hylättiin, ja sitten sovittiin ohi kilpailun toteutuksesta).

    Mielenkiintoinen ilmiö kaupunkisuunnittelussa (Helsingissä) on, että yleisiä arkkitehtikilpailuita on alettu karttaa. Liittyisikö tuo siihen, että yksityisen puolen arkkitehdit ovat korostaneet kovin suomalaisten arkkitehtikilpailujen kunniakasta perinnettä, mutta jos ovat saaneet viran kaupungilta ovatkin oitis olleet sitä mieltä, että virkatyönä tehdään parempia suunnitelmia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. JiiPee kirjoitti 14.3.2010 kello 0:01

    “Tarkoitatko, että noilla alueilla jää asuntoja tyhjilleen”

    En todellakaan, vaan uskon että kysyntä ylittää taas tarjonnan, joka on se perusongelma aina vaan.

    Tarkoitin siis sitä, mitä luulin kirjoittavani, että “normaaliperheille” hintataso muodostuu liian korkeaksi.

    Se on tietenkin kokonaan toinen asia minkälaista väestöä Helsinkiin halutaan, siihen en ota kantaa.

    Itseäni 3.polven stadilaisena vähän harmittaa perinteen todennäköinen katkeaminen, kun omat lapset ( “normipeheet” ) sinnittelevät asumiskustannusten kanssa.

    Vähän nolottaa tunnustaa, mutta aavistuksen mietityttää, olisiko sittenkin 50-60-luvun demari-SAK vetoinen aluerakentamispolitiikka ollut silloiseen tilanteeseen nähden oikea ratkaisu.
    Ainakin kohtuuhintaisia asuntoja saatiin aikaiseksi ja paljon.

    Nyt on syntymässä, tai on jo, samantapainen tilanne, savupiipputeollisuus hiipuu lopullisesti, väestö keskittyy kasvukeskuksiin.

    Miten Helsinki vastaa haasteisiin ??.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Paavo Häikiö kirjoitti 14.3.2010 kello 12:08

    Kalle: miksei ole todellista käyttöä torneille?

    Oikeassa suhteessa liiketilaa, tomistoa ja asumista, niin aivan varmasti on kysyntää.

    Eikä sellaisia tietenkään vuodessa tai kahdessa tehtäisi, vaan toteutusaika olisi varmastikin aika pitkä koko alueella.

    Korkeilla torneilla saataisiin viimeinkin riittäviä massoja yhteen paikkaan asukkaina ja palveluina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. nimetön kirjoitti 14.3.2010 kello 16:42

    Pilvenpiirtäjät ovat suurkaupunkien rakennuksia. Ensin täytyisi rakentaa edes se kaupunki.

    Hyvä kun tässä oli jotain perustelujakin. Sama kun sanoisin, että leveät rakennukset ovat suurkaupunkien rakennuksia. Vai tarkoitatko pilvenpiirtäjällä sellaista rakennusta, joka on korkeampi kuin jos kaikki Helsingin tuhannet rakennukset pinottaisiin päällekäin? Se olisi kyllä aika korkea, mutta kai niitä vähän matalempiakin kutsutaan pilvenpiirtäjiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Mikko H kirjoitti 14.3.2010 kello 18:42

    tpyyluoma

    Aivan, se silta on käytännössä se kävelyreitin taso. Jotain vähän erikoisempaakin voisi keksiä siltä pohjalta että tuo on tavallaan sen kakkoskeskustan pääkatu. Katettua kävelyväylää? Semmoiset pystytuulimyllyt sivuilla, tulee vähän sähköä ja samalla torjuu sivutuulta? Toivottavasti kilpailussa tuota kävely-ympäristöä mietitään.

    Sillasta ei kyllä nykyisellään eikä levennettynäkään tule mitään hääviä kävely-ympäristöä eikä pääkatua, jos katu-termillä tässä kohtaa ymmärretään jotain muuta kuin betonura. Siellä ei yksinkertaisesti ole jalankulkijan mittakaavassa mitään ja näkymätkin ainakin nykyisellään suht kolkot. Tämä on tietysti koko Pasilan ongelma. Paikallahan pitäisi olla kaikki edellytykset, on vilkas rautatieasema, messukeskus, areena ja oppilaitoksia, joissa kaikissa liikkuu suuria ihmisjoukkoja. Hotellikin on ja ravintoloita. Nykyinen Itä-Pasila asemineen on vaan suunniteltu ikään kuin jalakulkijoiden kiusaamiksesi. Pääkatu tosiaan tarvittaisiin. Paino sanalla katu, jossa talojen julkisivuissa olisi katutasossa liikkeitä ja ravintoloita, ja autoliikenne määrältään ja nopeudeltaan sellaista, että käveleminen on miellyttävää. Pääkadun luonteva kiintopiste olisi tietysti asema, mutta en kyllä parhaalla tahdollakaan pysty kuvittelemaan, miten nykyisestä asemasta sellaisen saisi. Tarkoitan tässä jotain sen tyyppistä suhdetta kuin Tampereen asemalla on Hämeenkatuun. Keski-Eurooppa on tietysti vääräällään parempiakin esimerkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. spottu kirjoitti 15.3.2010 kello 8:48

    Keski-Pasilaa molemmin puolin ympäröivät rakennukset ja liikennejärjestelyt ovat niin massiivisia, että mitään ihmisen kokoista on ulkotiloihin turha toivoa. Viihtyisyys, jos sitä haetaan, syntyy sisätiloihin, ja niiden sulkeuduttua Keski-Pasilan kantava idea on nopea yhteys pois.

    Keski-Pasilasta on mahdollisuus tehdä todella tiivis, korkea ja toimiva toimistoalue, jonka valoisilla reunoilla on asuintaloja. Veistoksellisuus on tympeä suunnitteluperiaate, ja joku tolkku pitäisi olla sillan eteläpuolisten tornien vihamielisyydelläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2010 kello 12:06

    Meillä on kaiken kaikkiaan kohtalaisen toimiva Itä-pasila ja Länsi-Pasila. Asema on vain siinä välissä. Kahvilla harva käy, koska on kiire toimistoon tai kotiin.

    Keskieuroopplalaisesa mittakaavasa Helsinki on vain keskikokoinen kaupunki ja Pasila väliasema. Käykää esim. Duisburgin asemalla ja jutellan sitten enemmän.

    Kun viimeksi kävin Treen asemalla. tuntui aika nuhraantuneelta. Muuten toimivassa paikassa.

    Olisikohan ratkaisu sittenkin Pasilan raiteiden peittämine kannella ja raektnaa sille alueelle asuin- ja toimistoalue. kerromäärään en ota kantaa, joskin korostan auringon liikkeen merkityksen oivaltamista. Me olemme tällä pallolla hyvin korkealla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Mikko H kirjoitti 15.3.2010 kello 15:41

    Keski-Pasilaa molemmin puolin ympäröivät rakennukset ja liikennejärjestelyt ovat niin massiivisia, että mitään ihmisen kokoista on ulkotiloihin turha toivoa.

    No, onnistuuhan tuo esimerkiksi Mannerheimintiellä. Talot ovat yhtä suuria ja liikennettäkin koko lailla. Itä-Pasilassa on vaan hylätty perinteisen kaupungin kadun suunnitteluperiaatteet ja tehty julkisivuista katutasossa umpinaisia betonipintoja, jotka karkottavat jalankulkijoita. Nekin liikkeet yms. mitä on, sijaitsevat hajallaan siellä täällä kun pääkatua ei ole. Tämä oli tietysti ajan henki silloin joskus. En kyllä kovin paljosta löisi vetoa, että uudesta toimistotornialueeesta tulee tämän kummempaa.

    No, Itä-Pasilasta valittaminen on turhaa hommaa, kun nykyisistä rakennelmista ei oikein mitenkään fiksailemalla saa aikaiseksi katuympäristöä. Pieni ydinlataus voisi auttaa asiaa. Rakennustoimintahan kasvattaa kansantuloa.

    Olisikohan ratkaisu sittenkin Pasilan raiteiden peittäminen kannella ja rakentaa sille alueelle asuin- ja toimistoalue.

    Tämä taitaisi olla ainoa tapa saada asema, joka olisi silti syytä tehdä uusiksi, liittettyä uuteen alueeseen. En ole kyllä edelleenkään nähnyt missään onnistunutta betonikantta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus