Työurien pidentäjien pitäisi keskittyä nykyistä enemmän
- miettimään työnantajan kannustamiseen, koska kovin usein aloite eläkkeelle siirtymisestä tai putkeen lähdöstä tulee työnantajalta;
— muuttamaan viimeisten vuosien superkarttumaa sellaiseksi, että se kannustaa olemaan töissä pitkään eikä ansaitsemaan viimeisinä vuosina mahdollisimman paljon;
— pohtimaan työuria sen alkupäästä, sillä suomalaiset eivät eläköidy muita varhemmin mutta aloittavat työnteon selvästi muita vanhempina;
Työnantajan kannustin
Helsingin Sanomat on kirjoittanut niin monta väkevää kirjoitusta työurien pidentämisen puolesta, että lehti ilmeisesti katsoi tehneensä osuutensa ja pani pellolle kaikki vähänkin vanhemmat toimittajat, yhteensä kai noin sata. Suurin este työurien pidentämiselle on, ettei pidentäminen kannata työnantajalle; se kannattaa työnantajille kollektiivina, mutta ei yksittäiselle työnantajalle, koska pannessaan ikääntyneet työntekijät putkeen tai eläkkeelle, se saa siirretyksi omia menojaan muille yrityksille.
Työnantajia sanktioidaan kyllä ikäihmisten potkuista, mutta se koskee vain täysin osaamattomia tietämättömiä työnantajia. Kun kultaisella, tai vaikka vain kuparisella kädenpuristuksella, saa työntekijän allekirjoittamaan paperin, jossa tämä irtisanoutuu itse, ei tarvitse maksaa mitään. Kun työntekijä on täyttänyt 63 vuotta, hänen savustamisensa eläkkeelle ei maksa työnantajalle edes teoriassa mitään.
En kuitenkaan esitä ratkaisuksi, että työnantajia sanktioidaan entistä ankarammin siitä, että työntekijä lopettaa työuransa kuusikymppisenä, koska tällöin viisikymppisten olisi entistä vaikeampaa päästä töihin. Jos ikääntyneen työntekijän irtisanomista tai päästämistä eläkkeelle ei tehdä työnantajalle kalliimmaksi, tulee hänen pitämisensä töissä tehdä edullisemmaksi; myös niiden osalta, jotka ovat täyttäneet 63 vuotta. Tähän on monia keinoja, mutta yhteistä niille on, että työnantajamaksuja vähennetään ikääntyneiltä, jolloin niitä pitää tietysti nostaa muiden kohdalla. Nostotarvetta ei ole, jos keino toimii ja työurat pidentyvät.
Superkattuma euromääräiseksi
Joskus aiemmin meillä oli järjestelmä, jossa eläke koko 40 vuoden työurasta riippui neljän viimeisen vuoden palkasta. Normaalia olisi, että työtahti vähän hellittäisi loppua kohden, mutta tuo eläkesääntö pakotti rajuun loppukiriin jatkuvine ylitöineen ja yövuoroineen, missä ei ollut inhimillisesti mitään järkeä. Nyt ei enää ole näin. Olisi täysin mahdollista pikkuhiljaa siirtyä helpompiin ja vähemmän rahakkaisiin töihin. Tämä olisi luonnollista ja se voisi sopia myös työnantajalle, joka joutuu nyt maksamaan sataprosenttisen palkan 80 prosenttisesta työpanoksesta – eikä ole siksi kovin innokas edistämään työssä jaksamista.
Työkulttuurimme on edelleen tuolta vanhan eläkesäännön ajalta ja niinpä täysillä vain loppuun asti! Säännöt ovat muuttuneet, mutta superkarttumassa on vanhan hiostusjärjestelmän piirteitä. Superkarttuma nostaa eläkettä sitä enemmän, mitä korkeampaa palkkaa viimeisinä vuosina nostaa. Jos superkarttuma poistettaisiin ja laitettaisiin eläkkeisiin euromääräinen lisä karttuma, joka palkitsisi siis työvuosista yhtä paljon siitä riippumatta, mikä on palkka, kunhan ei vain nosta eläkettä, kannustin olisi oikeamman suuntainen ja vastaisi myös paremmin ansaintaperiaatetta.
Superkarttumaan liittyy nyt pieni riski. Ei ole aivan tuulesta temmattu ajatus, että pitkään töissä jatkavat terveimmät. Sekään ei tunnu aivan hölmöltä oletukselta, että terveimmät elävät muita pidempään. Voi tulla eläkejärjestelmälle kalliiksi, että muita pidempään saavat selvästi parempaa eläkettä kuin nuorempina kuolevat. Ymmärtääkseni aktuaariset laskelmat on tehty oletuksella, että 63-vuotiaina ja 68-vuotiaina eläkkeelle jäävien elinajanodote on yhtä pitkä. Kun hyväosaiset – ja siis keskimäärin parempipalkkaiset – elävät vielä muita pidempään, superkarttuman kannattavuus nykymuodossa eläkeyhtiöille käy kyseenalaiseksi.
Aiemmin töihin
Suomalaiset ovat töissä ihan yhtä pitkään kuin muutkin, vaikka ”meill’ ukkoina jo syntyy sylilapset ja nuori mies on hautaan valmis jo”. On syytä epäillä, että meillä ollaan terveydentilaan nähden pidempään kuin Keski-Euroopan maissa, joissa sentään ”tulta säihkyy harmaahapset ja vanhoissa hehkuu hengen aurinko”.
Opinnoista siirrytään töihin paljon muita myöhemmin.
Yksi syy on asevelvollisuus, joka myöhentää miesten työurien vuodella tai kahdella riippuen siitä, alkaako asevelvollisuus talvella vai kesällä. Toinen syy on opintojen venyminen, johon opintotukijärjestelmällä on oma vaikutuksensa mutta myös sillä, että meillä ei tyydytä välitutkintoon vaan kovin suuri osa koulutetaan tutkijoiksi (gradu), vaikka tieteellistä intohimoa ei olisikaan.
Kolmas ja tärkein syy on siinä, että lukion päättämisen korkeakoulu-opintojen ja väliin jää kolmen vuoden jonotusaika korkeakouluihin (tähän tosin sisältyy inttiaika), koska monessa opinahjossa pääsykokeet on tehty niin, että ne tosiasiassa palkitsevat useammasta yrityksestä. Tähän yritettiin muutosta, mutta eduskunnan oikeusasiamies sanoi, ettei niin saa tehdä ja opetusministeri totteli.
Yksi lausunto vastasi montaa Ahtialan toimikunnan mietintöä.
Hyviä havaintoja jälleen!
Osmo:
Ja veronalennukset maksavat itsensä!
Kumpikin väite voi olla totta riippuen siitä missä kohtaa Laffer-käyrää ollaan, eli miten paljon verottaminen vähentää kannustimia tehdä töitä. Voi olla, että meillä verotetaan niin paljon, että verotulot kasvaa, jos veroja pienennetään ja voi olla, että työnantajamaksuista saadut tulot kasvavat, jos maksuja pienennetään.
Kumpaankin tarvitaan kyllä tietoa väiteen tueksi.
Ei. Perimmäinen syy on se, että koulut jakavat rahanarvoista hyödykettä ilmaiseksi. Tästä syntyy aina jonoja jonnekin.
Mitä arvokkaampaa tämä koulutus on, sitä pidempiä jonoja syntyy. Jos jonoja halutaan lyhentää on koulutuksesta tehtävä arvottomampaa, esim. perimällä lukukausimaksuja tai annettava “huonompaa” (esim. vähemmän) koulutusta ilmaiseksi.
Kerroin koulunaloitus-keskustelussa australialaisesta mallista. Kouluun mennään sinä vuonna, kun täytetään kuusi vuotta.Koska kouluvuosi on 1.2–15.12, ovat lähes kaikki aloittaessaan viisivuotiaita. Sitä ennen on pakollinen pre-primary eli esikoulu.
Oppivelvollisuuskoulu kestää 10 vuotta, jonka jälkeen lähes kaikki jatkavat vielä kaksi vuotta ennen päättökoetta. Koska viimeisenä kahtena vuonna opiskellaan vain kuutta ainetta, voivat muualle kuin yliopistoihin tähtäävät valita “kevyitä” vaihtoehtoja.
Kun oppilaitoksiin päästään päättökokeen perusteella, niin välivuosia ei yleensä tule. Ja kun vielä bachelor-tutkinto on perustutkinto, joka kelpaa sekä yksityiselle että julkiselle sektorille, niin työelämään valmiita ollaan noin kaksikymppisinä.
Voi olla, että en tunne kaikkia oikeusasiamiehen lausunnon taustalla olevia lakikiemuroita, mutta kirjoitukseesi viitaten olen pitkään ihmetellyt, miksi yliopistot eivät muuttaneet käytäntöä sellaiseksi, että ensimmäistä kertaa kyseisen alan pääsykokeeseen osallistuvat saavat lisäpisteitä.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=405
Pääsykokeista pitäisi muutenkin päästä eroon, ainakin suurimmaksi osaksi. En ole Artturin kanssa täysin eri mieltä siitä, että jonojen taustalla on alihinta, mutta tätä voidaan kompensoida maksattamalla alihinta ottamalla jonkinlaiset SAT-kokeiden tapaiset yleiskokeet käyttöön, jos ylioppilaskirjoitukset eivät ole kerran reilu tapa.
Yo-kirjoitusten ongelmana oli ennen, että ne täytyi kirjoittaa yhdellä kertaa, mutta tämä ongelma poistui jo aikapäivää sitten. Toinen vasta-argumentti on, että nuorella pitää olla mahdollisuus osoittaa kykynsä spesifisti lukemalla pääsykokeisiin. Monella alalla tämä kuitenkin johtaa siihen, että “omalle alalle” pyritään vuosi toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan, mikä on ongelma, kuten Osmo sanoi yllä.
Toinen pointti on, että kandin tutkinnon pitäisi isolle osalle aloista riittää. Tässä Suomi on mennyt jotenkin ihan metsään, kun käytännössä ammattikoulut jakavat niitä nykyään ja entiset opistot maisterin papereita.
Ei varmaan mene montaa vuotta, kun ammattikorkeakoulut vaativat oikeuden myöntää tohtorin tutkintoja. Sinänsä tässä ei olisi mitään ongelmaa, mutta tällainen tutkinto- ja meriittiorientoitunut koulutusmania ei ole tarkoituksenmukaista työelämän kannalta, ja toisaalta vesittää tutkintojen informaatioarvoa.
Siinä mielessä olen kerettiläinen, että tutkinnon loppuunsaattaminen ei muutenkaan ole niinkään tiedollinen meriitti, kuin osoitus kyvystä hoitaa pitkäjänteinen projekti loppuun asti.
Siinä että kouluun mennään vasta 7‑vuotiaana ei ole nähdäkseni mitään ongelmaa, päinvastoin. Ongelma on että korkeakoulujen valmistumisajat ovat niin pitkät. Lisäksi mielestäni liian monet korkeakouluopiskelijat lukevat aineyhdistelmää joka pätevöittää lähinnä julkisen sektorin töihin (julkista sektoria on pienennettävä esim. kannustimia vähentämällä — paras aines tarvitaan elinkeinoelämän palvelukseen).
Tiedemies: Ei ne jonot siitä katoa, jos pääsykokeista siirrytään SAT-kokeisiin. Sitten ne jonot on vaan siinä SAT-kokeen edessä.
Ylipäänsä jonoja ei voi poistaa ilman, että kustannuksen ja hyödyn epäsuhtaa ei korjata.
Njoo, on tietysti sellainen teoreettinen mahdollisuus, että sisäänpääsy hoidetaan siten, että todennäköisyyteen päästä sisään ei voi itse vaikuttaa millään tavalla. (Esim. että sisäänpääsevät valitaan arvalla ikäluokasta.)
Mun mielestä toi ei oo yhtään kerettläistä, että totetaa, että koulutuksesta on enemmänkin signalointihyötyä ja hyvin vähän mitään todellista hyötyä. Noh niin kauan kuin firmat eivät saa valita työntekijöitään mielensä mukaan niiden pitää käyttää tällaisia poliittisesti korrekteja tapoja syrjiä huonoja työntekijöitä. Harmi vaan, että koulutus on niin summittainen tapa ja paljon parempiakin olis…
Kiitokset Osmolle hienosta avauksesta.
On aivan käsittämätöntä, että Suomessa istui pitkään kaksi onnetonta tunarityöryhmää, Ahtelan työryhmä ja eläkeneuvotteluryhmä, jotka jättivät aivan olennaisia asioita käsittelemättä.
Miksi sieltä työryhmistä ei tullut kunnon tuloksia ulos? Siksi, että työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat jymähtäneet vanhoihin rakenteisiin, yksityiskohtiin ja poteroihinsa.
Tuttu juttu. Siksi koko järjestelmä pitäisi suunnitella uudelta pohjalta tuoreiden ja ulkopuolisten henkilöiden toimesta. Kehään niitä, joilla ei ole vanhoja painolasteja.
Ehdottomasti pitäisi puuttua työnantajien kannusteisiin ja vastuisiin koskien ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamista. Jos nykytavalla jatketaan ja eläkeikää nostetaan, niin yhä useampi henkilö on viimeiset vuotensa ennen eläkeikää työttömänä. Se ei liene tavoite.
Myös ikääntyneitä kannattaisi kannustaa yrittäjyyteen. USA:ssa yli viisikymppiset perustavat ahkerasti uusia yrityksiä. Ikääntyneet voisivat esimerkiksi saada lisäalennuksia YEL-vakuutusmaksuista.
Nykyisin uudet yrittäjät, jotka aloittavat ensimmäisen yrityksensä saavat 25 prosentin alennuksen määräajaksi YEL-maksuista. Tätä kannustinjärjestelmää voisi kehittää ikääntyneiden osalta.
Yrittäjätyöttömillä ei ole eläkeputkea kuten palkansaajatyöttömillä. Koska turvaverkko heikkenee, palkansaajat epäröivät ryhtyä yrittäjäksi. Tietenkin ero häviää, jos eläkeputki poistetaan palkansaajatyöttömiltä.
Mutta myös nykyinen superkarttuma on romutettava ja rakennettava uudelleen. Jonkinlainen euromääräisen ja prosenttimääräisen yhdistelmä olisi ehkä paras kannustinkarttuma.
Se vain on niin, että ne, jotka olivat suunnittelemassa viimeistä eläkeuudistusta, ovat niin ylpeitä siitä, että ovat sokeita järjestelmän heikkouksille.
Lisäksi pitäisi kehittää eläkeläisten mahdollisuuksia työntekoon. Tämä asia on lähes kokonaan unohdettu. Osapäivätyö voisi pitää monen eläkeläisen virkeämpänä ja terveenpänä sekä poissa terveyskeskuksista.
Tutkimukset USA:sta osoittavat, että kasvassa määrin terveet eläkeläiset haluaisivat olla osa-aikaisissa “kevennetyissä” töissä. Julkinen sektori voisi olla kärjessä kehittämässä eläkeläisten työpaikkoja. Mutta en ole kuullut, että tämän asian suhteen misään Suomessa tehtäisiin mitään.
Kannatan myös Anni Sinnemäen ehdotusta lyhentää asevelvollisuuden suorittamisaikoja. Ja lisäksi opiskeluun liittyviä ongelmia pitäisi kiireesti ryhtyä ratkomaan. Pöyristyttävää, että opetussektorilla asiat etenevät onnettoman hitaasti.
Jonojen poistaminen ei sinänsä voi olla mikään tavoite.
Koulutusjärjestelmän pitäisi tuottaa osaajia yhteiskunnan tarpeisiin, yli- ja alikoulutus on tehotonta.
Tieteellinen tutkimus on tietysti ihan eri asia, enkä siihen ota kantaa, mutta en näe paljon järkeä siinä, että sairaalan siivoojalla pitäisi olla 3‑vuotinen ammattikoulutus tai kaupan kassalla tradenomin (tai mikä se nykyään onkaan) paperit, vain pari esimerkkiä mainitakseni.
Yliopistoon pitääkin olla jonoa — tai sitten otetaan kaikki halukkaat sisään ja pudotetaan ylimääräiset pois ensimmäisen vuoden aikana. Nykyinen vaihtoehto, mutta ilman pääsykokeita, taitaa olla tehokkaampi.
Tulee mieleen taannoinen kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tehty selvitys, jonka mukaan ko. alan pääsykoemenestys ei korreloinut lainkaan opintomenestykseen.
Eli pääsykokeessa mitattiin vääriä asioita. Ja mitataan varmasti tänäkin päivänä. Kukaan ei vain keksi, mitä oikein pitäisi mitata.
Tiedemies: Ei ne jonot siitä katoa, jos pääsykokeista siirrytään SAT-kokeisiin. Sitten ne jonot on vaan siinä SAT-kokeen edessä.
Ideana ei siis ole, että sitä SAT:tä käydään yrittämässä loputtomiin. USA:ssa SAT:t tehdään vähän niinkuin meikäläisten ylioppilaskirjoitusten sijaan.
En tosin ole ihan varma siitäkään, että fiksuimpien oikeus valita opiskelupaikkansa ensin olisi välttämättä mikään hyvä idea yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta. Sellaista järjestelyä voisi kokeilla jossa paikkoja jaettaisiin vaikka 1:1:1 niin, että kolmannes opiskelupaikoista huutokaupattaisiin, kolmannes jaettaisiin ylioppilaskokeiden tms. perusteella ja kolmannes jollain muulla perusteella.
Täysin markkinahinnoitelluissa opinnoissa on se omituisuus, että jos joku koulutus tuottaa diskontattuna jonkun summan “ylimääräisiä” tuloja, niin sen koulutuksen hinnan pitäisi asettua jokseenkin sellaiselle tasolle, että koulutuksesta ei ole merkittävää ylimääräistä hyötyä, kun työn prestiisiarvo, raha jne. otetaan huomioon.
Minusta on kuitenkin parempi, että vaikkapa lääkäreiksi päätyvät seulotaan edes jotenkin karkeasti niin, että heidän päättelykykynsä ja järkensä on keskimäärin tavan pulliaista terävämpi.
Pääsykokeiden ongelma on liian tarkkaan rajattu haku aloille. Teknillisellä alalla ongelmaa ei ole. Jos ei fyysikoksi pääse, pääsee konetekniikkaa lukemaan. Oppivuosien aikana voi joko käydä niin, että konetekniikka sitten kiinnostaakin enemmän, tai voi muuten vaihtaa fysiikkaa lukemaan jos päätä riittää.
Esimerkiksi lääke- tai oikeustieteellisessä ei näin ole, koska haku on rajattu mahdollisimman pieneen yksikköön niin koulutusalan kuin maantieteen suhteen. Oikeampaa olisi valita yliopistoon opiskelijoita esimerkiksi yhteiskuntatieteelliselle alalle, ja vasta kandivaiheessa seuloa heistä oikeustieteilijöitä, kansantieteilijöitä, ja sen sellaisia. Samoin lääketieteen suhteen: haun pitäisi olla yhteinen yliopistojen luonnontieteellisten tiedekuntien kanssa.
Erityisesti lääketieteelliset ovat onnistuneet siirtämään alkuvaiheen opinnot kokonaan tutkinnon ulkopuolelle. Kannattaa tutustua pääsykoekirjaan, ei mikään ihme, että kirjan avulla pystyi jo esittämään lääkäriä kuukausikaupalla. Galenos vastannee noin ensimmäisen vuoden opintoja — mutta ennen edes hyväksyntää alalle.
“Siinä mielessä olen kerettiläinen, että tutkinnon loppuunsaattaminen ei muutenkaan ole niinkään tiedollinen meriitti, kuin osoitus kyvystä hoitaa pitkäjänteinen projekti loppuun asti.”
Siitähän se nimenomaa kertoo. Jos joku on saanut gradun (väitöskirjasta puhumattakaan) valmiiksi saakka, niin tämän voi olettaa työpaikalla saavan myös tylsät ja puuduttavat hommat valmiiksi.
Naisethan aloittavat opiskelun lukion jälkeen keskimäärin vain hiukan miehiä aikaisemmin. En tiedä, mitä kaikkea kivaa välivuoden aikana tekevät vai keräävätkö rahaa säästöön.
Ainakin he luultavasti lukevat pääsykokeisiin; naisia taitaa olla korkeakouluissa jo liki kaksi kolmannesta.
Eli on kai syytä olettaa, että naiset vievät käytännössä opiskelupaikkoja miehiltä myös siksi, että eivät joudu suorittamaan orjapalvelua.
Mutta tämä on kaikki oikeastaan arvailua, koska naisten tutkiminen väärästä vinkkelistä voi Suomessa olla akateeminen itsemurha. Ministeriöitä taas sitoo erilaiset tavoiteohjelmat, joissa etuoikeutetun sukupuolen etuja edelleen edistetään. Siksi naisten etuoikeuksista tiedetään vähän tai ei mitään. Tai ainakin ollaan kuin ei tiedettäisi.
Tyhmempi voisi ehdottaa toimia, joilla naiset saadaan aloittamaan opiskelu aikaisemmin, tai edes tutkimusta aiheesta. Viisaampi taas tietää, että sellaisen ehdottelu on turhaa. Parempiosaisen sukupuolen etuihin ei kosketa, perkele!
Sitäkään en missään nimessä sanoisi omalla nimelläni, että kansantalouden kannalta olisi parempi, jos miehet olisivat korkeammin koulutettuja. Koulutus menee osin hukkaan, kun naiset keksimäärin kuitenkin arvottavat tutkimusten mukaan — ja viisaasti — perheen ja lapset uraa selvästi korkeammalle.
Tästä huolimatta koko koulutuslaitos ja opiskelutsydeemi laajemmin on virittäytynyt edistämään tyttöjen menestystä osin poikienkin kustannuksella. Tämä todistamiseksi ei tarvitse viitata asennetutkimuksiin tai piilo-opetussuunnitelmiin. Riittää, kun katsoo tuloksia eli tyttöjen ja poikien opintomenestyksen eroa.
En kyllä ymmärrä, miksi meuhkaan tästä feministiseksi julistautuneen puolueen pääideologin blogissa 😉 Se on nimittäin varmaa, että ennen laskee aurinko itään kuin vihreät ryhtyvät oikomaan yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi myös miesten kannalta.
Työurien pidentäminen edellyttää, että myös työpaikkoja syntyy lisääntyvälle työvoiman tarjonnalle. Yhden työvuoden pidennys lisää työvoiman tarjontaa 60–80000 riippuen siitä kumpaan päähän jatko pistetään.
Kun työikäisen väestön määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä vain 167000 niin suurten ikäluokkien poistuma onkin vain tarua.(Tilastokeskus)
Kataisen, Hetemäen, Sailaksen mukaan julkisen sektorin tuottavuutta on nostettava 2025 mennessä 20 % eli julkisen sektorin väen pitää vähentyä suurin piirtein saman verran kuin työikäinen väestö vähenee, joten väestön ikääntyminen ei luo uusia työpaikkoja tai jos luokin niin vain sisäinen jakautuma vain muuttuu .
Tuottavuuden on yksityisellä sektorillakin noustava 2–5 % vuodessa joten sekään ei tuo lisää työpaikkoja.
Etenkin kun parhaassakin ennusteessa kasvu jää tulevalla nousukaudella 2 % tietämiin niin työn määrä ei kasva tai todennäköisesti vähenee.
Sama ilmiöhän nähtiin jo 1989–2007 välillä, vaikka työpaikkojen määrä hieman kasvoi niin tehdyt työtunnit vähenivät 11 %.
Kun meillä on jo nyt 300000 työtöntä ja “työuran” pidentäminen tuo 3–400000 uutta työntarjoajaa niin vuoteen 2025 pitäisi luoda 500000–600000 uutta työpaikkaa, mikä ei näillä eväillä toteudu.
Itse asiassa käy niin , että todellinen työura lyhenee 35 vuodesta 31 vuoteen ja jos tuo Laatusen lupaus pitää vanhat töissä toteutuu niin työhön päästään 34-vuotiaana eli hyvin levänneenä.
Joka tapauksessa meillä on 2025 600000–700000 jättityöttömyys , kun kaadumme uuteen lamaan.
Olisiko Osmolla ratkaisua yhtälöön ??
“Erityisesti lääketieteelliset ovat onnistuneet siirtämään alkuvaiheen opinnot kokonaan tutkinnon ulkopuolelle.”
En tiedä näkikö Anonyymi tämän haittana, mutta minusta näin pitäisi useampien pääsykokeiden toimiakin. Siis siten, että jos tankkaa 2–3 vuotta pääsykokeisiin ja osaa pääsykoekirjat ulkoa, siitä sinänsä olisi jo hyötyä opiskellessa. Eli sen sijaan, että rohkaistaan nuoria luopumaan haaveistaan pitäisi pääsykokeita kehittää siihen suuntaan, että pari vuotta päähän tankatuista asioista olisi koulutuksessa apua.
Riitan kommenttiin viitaten olen sitä mieltä, että parhaan opetuksen sain Kauppakorkeakoulussa kolmesti uusimistani pääsykokeista.
Voisiko samantien siirtyä siihen, etttä kaikki otetaan sisään, mutta akdhen vuoden jälkeen karsitaan, jos se kaksi vuotta joka tapauksessa päntätään pääsykoekirjoja.
“Ehdottomasti pitäisi puuttua työnantajien kannusteisiin ja vastuisiin koskien ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamista. Jos nykytavalla jatketaan ja eläkeikää nostetaan, niin yhä useampi henkilö on viimeiset vuotensa ennen eläkeikää työttömänä. Se ei liene tavoite.”
Ei siihen kannusteita tarvita vaan keppiä työnantajille. Ruotsissa työsopimuslaissa on esteitä ikääntyneiden irtisanomiselle ja niinpä ikääntyneiden työllisyysaste on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa.
Esim TeliaSonerassa Ruotsin keski-ikä on 57 vuotta ja Suomessa jotain 40 vuotta vaikka se 15 vuotta sitten oli suurin piirtein sama.
Tehokkuus on kuitenkin 30 % parempi Ruotsissa monella mittarilla mitattuna
“Suurin este työurien pidentämiselle on, ettei pidentäminen kannata työnantajalle; se kannattaa työnantajille kollektiivina, mutta ei yksittäiselle työnantajalle, koska pannessaan ikääntyneet työntekijät putkeen tai eläkkeelle, se saa siirretyksi omia menojaan muille yrityksille.”
HS:n ja TeliaSoneran kaltaiset suuret yritykset maksavat eläkeputken kulut suurimmaksi osaksi itse aivan lain mukaan.
Esim minusta TeliaSonera saa laskun kun täytän 63-ikävuotta , mutta sitä ennen moni johtaja on ennättnyt saada vuosibonuksensa.
Mutta tätä maksuvelvollisuutta kierretään monella tavalla eli eläkeputkene työnnettyjä houkutellaan ja pakotetaan allekirjoittamaan papereita, joilla työnantaja ehkä vapautuu maksuvelvollisuudesta .
Ratkaisu tullee aikoinaan 15 vuoden kuluttua KO:sta
Tiedemies:
No sitten tämä useampi yrittäminen pitäisi kieltää ja sitten siitä seuraa, että siihen valmistauduttaisiin tosi pitkään. Sitten jos pakotetaan tekemään se, kun täyttää esim. 18, niin sitten jätetään sitä leikkimistä ja elämästä nauttimista vähän vähemmälle ja opiskellaan hullun lailla.
hmmmm.… alkaa tuntumaan houkuttelevalta lopettaa ilmaisen rahan jakaminen yliopistoissa opiskeleville, jotka ovat jo muutenkin yhteiskunnan hyväosaisimpia.
No markkinat tietysti ohjaisivat tähän, koska on oletettavaa, että keskimääräistä terävämmät saavat suuremman tuoton sijoitukselleen opiskella lääkäriksi, eli he ovat halukkaita maksamaan siitä enemmän kuin vähemmän terävät.
Sen lisäksi markkinahinnoittellussa koulutuksessa koulutuksen hinta asettuu suunnilleen sen tuottamisen kustannukseen. Lääkäreiden palkat sitten asettuvat silleen, että kouluttautumalla ei saa “ilmaista” rahaa.
Artturi:“Ei ne jonot siitä katoa, jos pääsykokeista siirrytään SAT-kokeisiin. Sitten ne jonot on vaan siinä SAT-kokeen edessä.”
Idea kai oli se, ettei SAT olisi samanlainen kuin nykyinen pääsykoe, vaan se tehtäisiin kerran ja sillä sipuli. Luulen Elinan kirjoittaman pätevän, eli yhteiskunnan kannalta on loppujen lopuksi aika lailla yhdentekevää, juuri ketkä tiettyjen minimikriteerien täyttävistä sinne opiskelemaan pääsevät. Niinpä tuo kertarysäyksellä tehty lopullinen SAT poistaisi jonot, mutta ei erityisesti vaikuttaisi opiskelija-aineksen laatuun.
Tiedemiehen idea siitä, että yliopistopaikat jaettaisiin osin SAT-menestyksen mukaisina stipendeinä ja osin “maksa itse”-paikkoina kuulostaa minusta varsin hyvältä. Sillä estetään toisaalta se, että välkyt, mutta köyhät jättäisivät opiskelematta ja yhteiskunta menettäisi silloin heidän korkean tuottavuutensa, ja toisaalta se, että yhteiskunnan voimavaroja hukkaantuu isojen massojen kouluttamiseen vain siksi, että koulutus on niin halpaa sen saajille.
Minusta puhtaan markkinapohjaisen ratkaisun ongelma on siinä, että vaikka keskimäärin se toimii, että opiskelijan kannattaa maksaa opiskelusta, koska se tuottaa paremman työpaikan, niin koska tähän liittyy henkilön kannalta valtavat riskit (koulutat itsesi velaksi, etkä siltikään saa hyvää työpaikkaa), en usko sen oikein toimivan. On parempi, että valtio toimii eräänlaisena “vakuutusyhtiönä”, joka kerää veroja ja rahoittaa niillä kaikille halukkaille opiskelun. Ne, jotka eivät saa hyvää työpaikkaa, eivät jää velkataakan alle rusertumaan, ne, jotka saavat, maksavat sitten vähän enemmän.
Ymmärrän, että tuohon liittyy oma insentiiviongelmansa, mutta minusta tämä on mahdollista korjata jollain kohtuullisilla lukukausimaksuilla sen sijaan, että räppästäisiin koko kustannukset opiskelijoiden itsensä niskaan.
“Mun mielestä toi ei oo yhtään kerettläistä, että totetaa, että koulutuksesta on enemmänkin signalointihyötyä ja hyvin vähän mitään todellista hyötyä.”
Hmm, voi olla, että tuo pätee joillain aloilla. Itse en kyllä usko, että pystyisin nykyistä ammattiani harjoittaa ilman yliopistossa saamaani koulutusta.
“Noh niin kauan kuin firmat eivät saa valita työntekijöitään mielensä mukaan niiden pitää käyttää tällaisia poliittisesti korrekteja tapoja syrjiä huonoja työntekijöitä. ”
Täh? Siis jos firmat eivät saa syrjiä työntekijöitä poliittisesti epäkorrektien syiden (sukupuoli, rotu, uskonto, seksuaalinen suuntaus jne.) vuoksi, ne tarvitsevat koulutuksen tuottamaa signaalihyötyä saadakseen itselleen parhaat työntekijät. En ymmärrä tätä. Senhän vuoksi työnantajat järjestävät työhönottohaastatteluja, että voivat “syrjiä” huonoja työntekijöitä palkkaamalla ne hyvät. Miten noiden epäkorrektien syiden salliminen työhönotossa lisäisi mitenkään työnantajien mahdollisuutta valita parhaita työntekijöitä? Ennemminkin sanoisin, että asia on päinvastoin. Kun työhönottaja pakotetaan unohtamaan nuo työnteon kannalta epäolennaiset seikat, hän tulee valinneeksi todennäköisesti juuri itse työhön parhaiten sopivan.
“Voisiko samantien siirtyä siihen, etttä kaikki otetaan sisään, mutta akdhen vuoden jälkeen karsitaan, jos se kaksi vuotta joka tapauksessa päntätään pääsykoekirjoja.”
Joo ja ne ensimmäisen kahden vuoden kurssit olisivat sitten aivan onnettoman kökköjä, koska opiskelijoita saattaisikin olla moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Jo nytkin useimmat peruskurssit ovat melkoisia massaluentoja, mitenkähän tuollaisessa systeemissä?
Samuli Saarelma:
Joo. Haastattelu ei oo välttämättä hirveen tehokas signaali. Se on tietty paras mikä on sallittu, koska sitä käytetään suunnilleen aina.
Työnantajia ei tietenkään tartte pakottaa tähän yhtään sen enempää kuin sinuakaan pitää pakottaa tekemään jotain itsellesi hyödyllistä.
Kaikki syrjintä, mikä ei ole perusteltua aiheuttaa kustannuksia työnantajalle.
Sen sijaan nuo luettelemasi kategoriat joiden perusteella voisi syrjiä voivat olla ihan ok signaali siinä missä korkeakoulututkintokin. (Ja toki voivat olla olematta…) Niiden perusteella vaan ei saa syrjiä, mutta korkeakoulututkinnon perusteella saa.
En tiiä saako älykkyystestin ja luonnetestin perusteella syrjiä, mutta jos ei saa, niin olisin taipuvainen pitämään korkeakoulututkintoa vaihtoehtona näille.
“Tyhmempi voisi ehdottaa toimia, joilla naiset saadaan aloittamaan opiskelu aikaisemmin, tai edes tutkimusta aiheesta. ”
Minusta vastaus tähän on ihan päivän selvä. Miehet hakevat paljon opiskelemaan tekniikkaa ja luonnontieteitä eli aloille, joille on verrattain helppo päästä sisään.
Miksi töitten aloittaminen kestää?
1. Luokaton lukio (ennen 3 vuotta, luokaton 3 — 4 tai jopa 5 vuotta)
2. Luokaton yliopisto (vrt. anglo-saksinen koulutus, 4 vuotta kandiksi ja tämän jälkeen useimmat töihin.)
3. Pääsykokeet melkein joka kouluun, kun suuri osa ikäluokasta tekee ylioppilaskokeen.
4. Asepalvelus miehillä.
Pääsykoekirjan käyttämisenä korvaamaan ensimmäisten vuosien opetus on se haitta, ettei pääsykokeen suorittamisesta saa minkäänlaista merkintää, josta olisi hyötyä muiden opintojen korvaamisessa. Kuvitellaanpa, että osaa pääsykoekirjan, muttei kovan kilpailun vuoksi pääse sisään. Kokeen suorittamisesta ei ole hyötyä toiseen koulutusohjelmaan, se ei korvaa mitään kursseja. Sen sijaan, jos esim. lääketieteellisen tapauksessa ensin opiskeltaisiin vuosi-pari yhdessä luonnontieteilijöiden kanssa, olisi niilläkin, jotka eivät lääketieteellistä pääse jatkamaan, opintopisteitä tukku kerääntynyt — hyödyllisiä esimerkiksi jatkaessa biokemian maisteriksi.
Toinen huomioitavia seikka työurien pidentämisestä puhuttaessa on se, että naiset nauttivat eläkkeistä kymmenisen vuotta miehiä kauemmin. Onko oikein, että miehet maksavat vuosittain pari miljardia “ylimääräistä” siitä, että naiset saavat köllötellä eläkkeellä vuosikymmnestä toiseen, kun miehet jo pukkaavat koiranputkea. Eikö naisten työuria pitäisi pidentää?
Miestenkin työuria toki voi pidentää, mutta vasta sitten kun elinikä on samaa luokaa. Se taas ehkä onnistuu, jos vähän panostettaisiin miestenkin eikä pääasiassa vain naisten ennaltaehkäisevään ja muuhunkin terveydenhuoltoon. Miesten noin kymmenkertaisesti yleisempää syrjäytymistä voisi yrittää estää ja esimerkiksi vaarallisia töitä jakaa tasaisemmin, jos siis miesten elinikää haluttaisiin pidentää.
Hesarin keskustelupalstalla joku nainen kirjoitti naisten saamia pienempiä eläkkeitä koskevasta uutisesta, että hän mielellään kuolisi aiemmin, jos saisi yhtä hyvää eläkettä kuin miehet. Olisiko tässä yksi ratkaisumalli? Naisille tarjottaisi parempia eläkkeitä sillä ehdolla, että he tappaisivat itsensä seitsenkymppisinä.
No, tuo ei kyllä pidentäisi työuria, mutta parantaisi huoltosuhdetta. Mistä tulee mieleen, että täysin naisten eduksi vääristynyttä tulonsiirtorakennetta voisi vähän edes oikaista, kun ei enää himoverotettaisi pelkästään miesten suosimien tuotteita. Ehdotankin naisten kengille ja muulle turhuuskrääsälle ylimääräistä haitta ja luxusveroa, joka ohjattaisiin sitten vaikka suoraan mummojen eläkkeisiin.
Yksi esimerkki etuoikeutetun sukupuolen suosimisesta oli se, kun (nyt menee muistinvaraisesti, toivottavasti oikein) naisasiavaltuutettu kielsi vakuutusyhtiöitä eriyttämästä yksityisen eläkevakuutuksen maksuja sukupuolen mukaan. Tämä tarkoittaa, että edes yksityistä eläkettä säästäessään keskimääräinen mies pakostakin säästää noin puolet jonkun tuntemattoman naisen hyödyksi.
Miten suuri merkitys on ikäluokkien ylikouluttamisella? Onko todellakin niin, että nykyään työntekijän on pakko olla tradenomi (opiskeluaika 3,5 v) menestyäkseen niissä tehtävissä joissa ennen pärjäsivät yo-merkonomit (2,5 v)?
Tiedemiehen ajatus: “Sellaista järjestelyä voisi kokeilla jossa paikkoja jaettaisiin vaikka 1:1:1 niin, että kolmannes opiskelupaikoista huutokaupattaisiin, kolmannes jaettaisiin ylioppilaskokeiden tms. perusteella ja kolmannes jollain muulla perusteella”
Jukka:
…on todella mietinnän arvoinen. Itse rukkaisin, näin nopean pohdinnan jälkeen, tuota siten, että 1/3 paikoista olisi huutokaupattavissa sellaisille, jotka ovat saavuttaneet jonkin minimituloksen standardisoidusta kokeesta (näin ehkäistään mm. epäpätevät lääkärit ja loputtoman kauan vaikeuden vuoksi opiskelevat rikkaat kohtalaisen tehokkaasti).
2/3 paikoista voitaisiin sitten jakaa standardisoidun kokeen perusteella suoraan. Jotta lagi ei siirtyisi tämän kokeen tekemiseen, saisi sen tehdä vain kerran ilmaiseksi, minkä jälkeen jokaisesta uudesta yrityksestä tulisi maksaa. Näin “satunnainen epäonnistuminen elämän tärkeimpänä päivänä” ei olisi lopullinen, koska aina voisi olla vuoden duunissa ja ansaita rahat uuteen yritykseen.
Ode:“Voisiko samantien siirtyä siihen, etttä kaikki otetaan sisään, mutta akdhen vuoden jälkeen karsitaan, jos se kaksi vuotta joka tapauksessa päntätään pääsykoekirjoja.”
Jukka:
Nähdäkseni tämä olisi ainakin parannus nykyiseen nähden. Tässä mallissahan motivaatiolla olisi suuri merkitys. Moni huomaisi nopeasti, ettei tämä ole heidän ala ja toisaalta motivaatiolla ja kiinnostuksella itse alaan olisi enemmän merkitystä kuin pääsykokeissa ja sillä pääsisi todella pitkälle. Oletettavasti hyvin harvat katsoisivat kortteja kahta vuotta ja motivoitumattomat ja huonosti pärjänneet luovuttaisivat suosiolla. Samalla moni saisi kuitenkin suoritettua sellaisia perusopintoja, joita voi lukea hyväksi myös muissa tutkinnoissa.
Työurien pidentämisetä ei kannata juuri keskustella, koska ei ole näköpiirissä sellaisia tekijöitä, jotka mahdollistaisivat sen.
Kun kasvu on vaatimatonta niin lisääntyvälle työvoiman tarjonnalle ei riitä työpaikkoja.
Silloin työurat lyhenevät eivätkä pitene
Naisten työuria voisi pidentää myös keskeltä. Lastensaantiin liittyvät lomat voisi lyhentää esimerkiksi neljään viikkoon. Pitempi loma ja työnantajalla olisi oikeus antaa potkut. Isälle voisi laittaa samantien parin viikon pakkoloman.
Tämä ratkaisi myös naisten suurimman tasa-arvo-ongelman eli poistaisi ns. lasikaton, joka siis estää nuoria naisia ylenemästä urallaan. Tai, no, ei se ihan kokonaan poistuisi, sillä uudessakin systeemissä naiset asettaisivat miehiä useammin perheen uran edelle, kuten tapahtuu jenkkilöissä.
Otetaan Paula Lehtomäki. Kerta toisensa jälkeen hän selitti, että hän ei halua isompaa työtaakkaa, koska on lapsia. Naistoimittajat ja muut kommentoijat eivät ottaneet uskoakseen. He välttämättä halusivat pistää Lehtomäen suuhun omat ajatuksensa: “Lehtomäki ei voi ruveta pääministeriksi, koska on naisroolinsa vanki”. Hetkinen, nyt taas meni vähän kauas työurien pidentämisestä.
Oikeasti työuria ei tulla pidentämään ja naistentuottavuutta parantamaan lyhentämällä äitiyslomia, se on tietysti selvä. Siksi itää keksiä yhä monimutkaisempia ja hämärämpiä systeemejä, joiden avulla etuoikeutettu sukupuoli voi sekä poimia rusinat pullasta että piilottaa ne tassin alle (mitä tuo sitten onkaan tarkoittavinaan).
En oikein ymmärrä, mitä perverssiä iloa saan näistä parempiosaisen sukupuolen etuoikeuksien sorkkimisesta paitsi, että hyväosaisten kapinaa on kiva ilkkua. Pitäisi varmaan keksiä harrastus.
Minusta työuran pituus-ongelmaan on ihan ilmeinen ratkaisu. Jos tuyöeläkemaksut ovat tasoa 25%, niin sovitaan että vanhin 25% täysi-ikäisistä on eläkkeellä. Kun yksi eläkeläinen menehtyy , eläkeyhtiön tietokone lähettää seuraavaksi ikääntymisvuorossa olevalle kirjeen: olette oikeutettu eläkkeeseen. Jos haluaa jäädä aiemmin eläkkeelle saa vähemmän ja erotus siirretään yli-ikäisenä työskenteleville. Näin ei tarvita talouskasvua eläkkeiden rahoittamiseen. Sairaseläkeläisille kerätään omaa rahastoa, ja hakeneista sairaimmat saavat täyden eläkkeen, vähemmän sairaat helpotusta toimeentuloon. Eläkerahastot voivat toimia lähinnä puskurina, ja eläkkeiden taso on näin sidottu yleiseen tulotasoon. Myös suhteellinen prosenttiosuus väestöstä on paljon tasa-arvoisempi tapa määritellä eläkeikä kuin kalenteri.
Tässä mallissa valtio voisi tehdä myös suhdannepolitiikkaa eläkepäätöksillä. Taantuman tullessa valtio voisi lähettää ennenaikaisia “eläkepäätöskirjeitä” vanheneville omalla esim. rahastoidulla kustannuksellaan ja nuorten työn kysyntä säilyisi samana. Kun talous kirkastuisi eläkepäätösten tekoa vähennettäisiin kunnes oltaisiin palattu halutulle tasolle. Työvoimapulan(heh!) iskiessä eläkeläisten suhteellista määrää voitaisiin pienentää tai kannustaa yli-ikäisiä osapäivätöihin ja tuloilla kerätä hyvinvointipuskuria seuraavaan taantumaan.
Koska ratkaisu on näin yksinkertainen , on eläkeikäkeskustelu mielestäni pelkästään valtapoliittinen ongelma. Oikeista ongelmista ei Suomen kokoisessa taloudessa ole varaa riidellä.
Siis, ihmiset käyttävät vuosia parasta työikäänsä tylsään ja puuduttavaan tyhjän tutkinnon suorittamiseen? Ehkä tämä selittää sen että opiskelijoiden mielenterveysongelmien määrä suomessa on hälyttävän suuri.
Eikös sen että pystyy saattamaan tylsätkin työt valmiiksi voisi osoittaa mielekkäämmälläkin tavalla, esimerkiksi tekemällä ikäviä mutta hyödyllisiä töitä.
Ei varmaankaan olisi huono asia että ihmiset jo nuorena oppisivat, että on mahdollista elättää itsensä tekemällä asioita hyvin ja hyvää tuottavasti. Siinä sivussa voisi sitten oppia, opiskella ja jopa “yleissivistyä”, jos tuntee siihen tarvetta.
klml: “Ei varmaankaan olisi huono asia että ihmiset jo nuorena oppisivat, että on mahdollista elättää itsensä tekemällä asioita hyvin ja hyvää tuottavasti. Siinä sivussa voisi sitten oppia, opiskella ja jopa “yleissivistyä”, jos tuntee siihen tarvetta.”
Juuri näin! Vielä kun tästä tehdään mahdollista.
Ei siitä tule mitään, että valtava osa väestöstä koulutetaan yleissivistysaineissa maisteriksi. Tai no yths:n mielenterveyspotilaita siitä tulee. Jos maisterin tutkinnolla on vain se merkitys, että työnantaja tunnistaa hakijan jotenkin täysipäiseksi ja pitkäpinnaiseksi, niin koulutusjärjestelmä pitää räjäyttää.
Tätä keskustelua käydään nyt ikään kuin kaikkien Suomen nuorten ensisijaisena tarkoituksena olisi päästä mahdollisimman nopeasti työelämään ja tuottaviksi veronmaksajiksi koulutusjärjestelmän ollessa yksi ja ainoa hidaste hankaloittamassa tavoitteen saavuttamista.
Näinhän ei ole asian laita. Välivuosi tai leppoisammaksi pidennetty opiskeluaika ei kuulosta lainkaan hassummalta, kun miettii edessä siintävää 30–40 vuoden työuraa. Jossain välissä täytyy saada ottaa vähän rennommin.
Olen “Liian vanhan” kanssa samaa mieltä, että työurien pidentäminen on höpöhöpöä, ellei työpaikkoja saada lisää.
Ihmetyttääkin, miksi nyt ajetaan todella kehnolla valmistelulla ja kovalla kiireella eläkeiän nostoa. Tällainen kiire nostaa aina kysymyksen, että ajavatko taas jotkut tahot vain omia taloudellisia etujaan?
Itse en pidä mielekkäänä sitä, että tutkinto edustaa signaalia, jos tutkinnon suorittamiseen menee vuositolkulla aikaa. Oikeastaan olisi mielekästä, että meillä olisi joku alkupään tutkinto, vaikka sitten kandi, niin, että sen tekeminen onnistuisi kahdessa vuodessa, mutta vaatisi sen ajan pitkäjänteistä ja intensiivistä työskentelyä.
On jotenkin ollut jo toistakymmentä vuotta muotia puhua siitä, miten tämä tiedollinen puoli pitää tulla “kypsyytenä” ja jotenkin pikku hiljaa, ja että nopeasti tutkintonsa suorittava on jotenkin viallinen eikä voi omaksua syvällisesti asiaansa. Jos tämä pitääkin paikkaansa, niin asia olisi helppo korjata niin, että sen jatkotutkinnon tekeminen sitten tapahtuisi omaan tahtiin ja vaikka pääosin työelämästä käsin.
Jotenkin nämä eivät kuitenkaan istu suomalaisten paremmintietäjien ajatusmaailmaan.
Taisi olla Ahtela tai joku muu johtaja EK:sta, joka telkkarissa lupasi työllistää ikääntyneet, jos eläkeputki poistetaan. Kun sitten häneltä tivattiin keinoja, niin hän ei osannut sanoa yhtään toimenpidettä, jolla homma hoidettaisiin.
Heräsi kysymys, että miksi suomalaisten tärkeimmät asiat on jätetty EK:n tomppeleiden harteille?
Työpaikkoija ei ole riittävästi, siinä yksi syy miksi työikä jää lyhyeksi. Aina voisi vaihtaa työtä jo olisi tarjolla.
#
Olen “Liian vanhan” kanssa samaa mieltä, että työurien pidentäminen on höpöhöpöä, ellei työpaikkoja saada lisää.
Ihmetyttääkin, miksi nyt ajetaan todella kehnolla valmistelulla ja kovalla kiireella eläkeiän nostoa. Tällainen kiire nostaa aina kysymyksen, että ajavatko taas jotkut tahot vain omia taloudellisia etujaan?
#
Joo. Onko nyt niin, että tavalliset kansalaiset eivät osaa tulkita median ulostyöntämiä juttuja työttömmydesta ja työllisyydesta oikealla tavalla.
Kyllähän jokainen ajattelava kansalainen osaa yhdistää sen, että kun työikiä pyritään kasvattamaan, niin samalla työantajat pyrkivät ei-tehokkaista “liki” vanhoista työntekijöistä eroon.
Ja millä pirun laskennalla voidaan osoittaa se, että työikää pidentämällä maksettujen keskimääräisten eläkkäiden määrä kasvaisi.
Kun saa lopulliset potkut työelämästä esim. 55-vuotiaana, niin turhaa sitä eläkkeen superkertymää edes ryhtyy haaveksimaan.
Että kun poliitikko sanoo näin, niin parempi on ottaa sanottuun 180 astetta toiseen suuntaan, ja tästä asemasta ryhtyä lähestymään alunperin esitettyä.
““Siitähän se nimenomaa kertoo. Jos joku on saanut gradun (väitöskirjasta puhumattakaan) valmiiksi saakka, niin tämän voi olettaa työpaikalla saavan myös tylsät ja puuduttavat hommat valmiiksi. ”
Siis, ihmiset käyttävät vuosia parasta työikäänsä tylsään ja puuduttavaan tyhjän tutkinnon suorittamiseen?”
Ymmärsit väärin. Ensinnäkään gradun tekemiseen ei mene vuosikausia, vaan jokunen kuukausi, eikä työ kokonaisuudessaan ole tylsää ja puuduttavaa. Mutta siinä on myös se kirjoituspuoli, jonka saattaminen valmiiksi saakka vaatii ihan vain asennetta.
Soininvaara: “Yksi syy on asevelvollisuus, joka myöhentää miesten työurien vuodella tai kahdella riippuen siitä, alkaako asevelvollisuus talvella vai kesällä.”
Alkaa olla suht. yleistä, että armeija nähdään negatiivisena yhteiskunnan kannalta. Viimeisin peruste on tämä työurien pidentämisen vaatimus.
Armeijan lakkauttamista tai siirtymistä ammattiarmeijaan kannattaa miettiä paljon syvemmälle kuin poliittisten intohimojen tasolla.
Oma kysymyksensä on vielä se, että naiset hoitavat yhteiskuntavastuunsa keskimäärin n. 3–6 vuotta tiiviisti Miksi me miehet emme pysty edes yhteen vuoteen ?
Ammattiarmeija tulisi Suomelle huomattavasti kalliimmaksi kuin asevelvollisuusperusteinen malli. Vai nähdäänkö uusien armeijan sotilastyöpaikkojen luominen kansantaloudellisesti kannattavaksi. Sotilaat ovat tietenkin tämän mallin kannalla. Suomestahan puuttuu työpaikkoja.
Olisiko tämä osa sitä kehitystä, jossa Suomen kansantalouden tulevaisuus nähdään palveluiden lisäämisessä? Sotilaat möisivät yhteiskunnalle turvallisuuspalvelua maan sisällä ja ulkomailla.
Ulkomailla toiminta olisi osallistumista NATOn sotimiseen (maksajana Suomi)ja toisaalta Suomen rajojen puolustamista ulkoista maahamme suuntautuvaa uhkaa vastaan. En vaan näe sitä mikä tässä mallissa toisi lisää rahaa yhteiskunnan käyttöön. Yleisesti kuitenkin vannotaan palveluiden lisäämisen nimeen.
“naiset hoitavat yhteiskuntavastuunsa keskimäärin n. 3–6 vuotta tiiviisti ”
Tässä yritetään luultavasti väittää, että ihmiselämän merkityksellisin asia eli omien lasten kanssa eläminen ja lapsista huolehtiminen on redusoitavissa yhteiskuntavastuuksi — joka vieläpä rinnastuu tappamisen ja kuolemisen opetteluun.
En halua väittää, etteikö sotiminen olisi hieno asia. Kuoleminen toisten puolesta on yksilön altruismin korkein aste. Mutta sotiminen, tappaminen ja kuolemanpelko on tietysti myös jotain kauheaa ja traumatisoivaa.
Sinä mielessä en osaa rinnastaa asevelvollisuutta uuden ihmistaimen synnyttämiseen ja kasvattamiseen.
Ajatus, että naiset lisääntyisivät pikemmin velvollisuudesta kuin omasta halusta on tietysti aika suosittua hölynpölyä. Viime aikoina sitä on toisteltu, koska parempiosaisen sukupuolen etuoikeutta elää lukion jälkeisen vuoden kuin Ellun kanat ei ihan kaikki ole osannut pitää itsestään selvänä.
Ilpo Pernaa
“Oma kysymyksensä on vielä se, että naiset hoitavat yhteiskuntavastuunsa keskimäärin n. 3–6 vuotta tiiviisti Miksi me miehet emme pysty edes yhteen vuoteen ?”
Kyllähän suomalaiset miehet pystyvät oleskelemaan tuolla itärajan metsissä putkeen vaikkapa sen kolme vuotta, kuten vuodet 1941–1944 osoittivat. Kyllähän meillä on varaa vaikkapa viisivuotiseen asepalvelukseen ja ydinpommiin, mutta mitä järkeä tällaisessa vertailussa on?
Pointtihan on tehokkuus.
“Ammattiarmeija tulisi Suomelle huomattavasti kalliimmaksi”
Näissä keskusteluissa pitäis myös huomioida, että uskottava puolustus tulisi Suomelle huomattavasti kalliimmaksi kuin nykyinen järjestely. ihan riippumatta siitä perustuuko se asevelvollisiin vai ei.
“Oma kysymyksensä on vielä se, että naiset hoitavat yhteiskuntavastuunsa keskimäärin n. 3–6 vuotta tiiviisti Miksi me miehet emme pysty edes yhteen vuoteen ?”
Heiiiii, sain tästä ajatuksen: Vapautetaan ne miehet asepalveluksesta, jotka pitävät vähintään vuoden vanhempainvapaata tai hoitovapaata.
“Heiiiii, sain tästä ajatuksen: Vapautetaan ne miehet asepalveluksesta, jotka pitävät vähintään vuoden vanhempainvapaata tai hoitovapaata.”
Ja näiden miesten vaimot tms. sitten vastaavasti armeijaan. Ja jos mies ei ole onnistunut hankkimaan lapsia vielä nelikymppisenäkään, vapautus perutaan ja edessä on puoli vuotta vaikkapa valtion virastatalojen vessojen puhdistusta. Nelikymppistä ei nimittäin kannata enää laittaa armeijaan “pelleilemään”, se tiedetään kokemuksesta.
“Ja näiden miesten vaimot tms. sitten vastaavasti armeijaan.”
Minä taas ajattelin lapsettomien naisten lähettämistä armeijaan.
“Nelikymppistä ei nimittäin kannata enää laittaa armeijaan “pelleilemään”, se tiedetään kokemuksesta.”
Niinpä, tässä on tosiaan se heikkous, että useimmat saavat lapsia vasta kun paras ikä suorittaa asevelvollisuus on jo takana.
Sitä gradua pääsee tekemään kunhan ensin käy kiltisti kolme vuotta lukiota ja viitisen vuotta ylpistöä.
“Yksi syy on asevelvollisuus, joka myöhentää miesten työurien vuodella tai kahdella riippuen siitä, alkaako asevelvollisuus talvella vai kesällä.”
Pahempi työurien lyhentäjä on olematon työsuhdeturva. Suomessa alkaa ja päättyy joka vuosi 800000 työsuhdetta, joten helppo ja halpa työsuhteen päättäminen johtaa työurien lyhentymiseen
Vuosina 1989 ja 2007 töissä oli suurin piirtein samna verran ihmisiä, mutta vuonna 207 tehtiin 11 % vähemmän työtunteja kuin vuonna 1989.
Pääsyy oli työttömyysjaksojen kasvu.
Työttömyyden aiheuttamaan työuran lyhentymiseen nähden armeija on mitätön
Huomautan (taas) varmuuden vuoksi siitä, että pitkät opiskeluajat eivät välttämättä ole huono juttu sinänsä.
Jonkin verran maailmalta kokemuksia keränneenä ja kuulleena, olen saanut lähes yksinomaan erittäin positiivista palautetta esimerkiksi suomalaisten diplomi-insinöörien ja tekniikan opiskelijoiden osaamisesta, jopa verrattuna ns. huippuyliopistojen kasvatteihin. Vaikka osaksi kyseessä on valintaharha (lähinnä se aikaansaavin kvartiili ylipäätään hakeutuu tehtäviin, joista olen johtopäätökseni tehnyt), mielestäni sanomiselleni on myös perusteita.
Koska oppilasaines meillä ei ole mitenkään erityisen hyvää (joskin hyvä, yleissivistävä lukiokoulutus auttaa yllättävän paljon esimerkiksi monimutkaisten ihmis/kone-järjestelmien hahmottamisessa), eikä opetuskaan ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vertailukelpoista vaikkapa Stanfordissa tarjottavaan, en näe jatkuville kehuille muuta syytä kuin opiskelunaikaisen työnteon ja kokemuksen karttumisen oman alan tehtävissä.
Mutta se voikin olla yllättävän tehokas tapa oppia: väitän, että opiskelija ensinnäkin osaa yhdistää opetettavan asian todellisuuteen huomattavasti paremmin ja siten muistaa sekä ymmärtää kuulemansa/lukemansa kokematonta kollegaansa paremmin. Toiseksi, tosielämän kokemukset voivat auttaa yllättävän paljon itseä kiinnostavien ja tarpeellisten kurssien ja painotusten valinnassa.
Esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun entinen vararehtori, opetuksen kehittämisen kanssa paljon töitä tehnyt Kalevi Ekman on monessa yhteydessä puhunut aivan samasta asiasta. Itsekin toivoisin opintoaikojen lyhentämistä (sinänsä hyvä tavoite!) miettivien huomioivan tämän suomalaisen erikoisuuden ja sen hyvät puolet, ettei menisi lasta pesuveden mukana.
Ikääntynelle irtisanomiskorvaus olisi hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi ‚jos eläkeputken sijasta ikääntynyt saisi lähtiessään kolmen vuoden palkan niin silloin ei tarvitsisi miettiä, miten keplottelee eläkeputkessa etuuksien maksimoisemiseksi.
Ikääntynyt voisi ottaa mitä tahnasa työtä vastaan vaikka heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä ja hän vosi mitoittaa työnsä kunnon mukaan. Nyt pitää laskea joka kerta mitä työtä minun kannattaa tehdä ettei menetä eläkettä tai ansiosidonnaista
Pitkässä opiskeluajassa ei ole sinänsä ongelmaa, jos se tarkoittaa, että opiskelu on relevanttia ja esimerkiksi opiskelijan työssä tarvitsemia tietoja kartuttavaa ja sovitettavissa työn kanssa yhteen tarkoituksenmukaisesti.
Esimerkiksi tekniikan alalla on paljon opiskelijoita, jotka tekevät alan työtä ja opiskelevat samanaikaisesti. Jos tämä viivästyttää valmistumista muutamalla vuodella, ei siinä ole mitään ongelmaa, tradeoff on todennäköisesti nettona positiivinen.
Ongelmaksi se muodostuu aloilla, joilla ilman tutkintoa ei ole mitään asiaa relevantteihin hommiin. Jos opiskelija ei tee juuri mitään tuottavaa ennen kuin täyttää 30, niin kyllä siinä työura on lyhentynyt.
Asevelvollisuus on syö käytännössä aina vuoden työurasta. Lisäksi sen vertaaminen johonkin äityislomiin on täysin järjetöntä, eikä mielestäni sellaista vertausta pitäisi edes mitenkään kommentoida. En ymmärrä, miksi asevelvollisuus on lisäksi toteutettu niin, että se väkisin syö sen vuoden, kun se voitaisiin toteuttaa pakollisina maanpuolustuskursseina, jotka olisi ripoteltu useammalle vuodelle.
Armeijan piirissä on puolusteltu alhaista eläkeikää, jotta sotilasarvossa pääsee ylenemään.
Sama asia pätee siviiliin. Nuorempien tiellähän iäkkäät ovat. Ja nuoria on työttömänä suoraan koulunpenkiltä enemmän kuin koskaan.
Ruumiillisen työn tekijä käy töissä niin pitkälle kuin työpaikka on ja/tai fysiikka kestää. Mutta julkisen hallinnon viranhaltija — hän voisi työskenellä vaikka satavuotiaaksi byrokratiassaan. Veronmaksajat maksavat hänen palkkansa ja karttumansa, minkä lisäksi tulevat työttömän nuoren työttömyyskustannukset ja hukkaan menneen koulutuksen kustannukset.
Mielestäni olisi parempi, jos poistettaisiin esteitä tehdä työtä eläkkeellä kuin että tehdään jäykkiä eläkeiän nostoja ja kalliitta superkarttumia. Jos töitä on ja voimia niin kyllä suomalainen töitä tekee.
Joitain vuosia täytyy antaa ihmiselle itselleenkin. En siis kannata työurien pidentämistä inhimillisistä syistä.
“Sitä gradua pääsee tekemään kunhan ensin käy kiltisti kolme vuotta lukiota ja viitisen vuotta ylpistöä.”
Ja ennen sitä täytyy suorittaa peruskoulun oppimäärä. Eskari on sentään vapaaehtoinen 😉
Virittäjä: “Sinä mielessä en osaa rinnastaa asevelvollisuutta uuden ihmistaimen synnyttämiseen ja kasvattamiseen. ”
Virittäjä ei nyt oikein hahmota asiaa mitä ajan takaa. Kansalaisena olemme velkaa valtiolle. Kansalaisten yhteenliittymän seurauksena saamme turvaa kaikilla elämän alueilla. Jokaisen on tuotava siihen oma panoksensa. Lasten synnyttäminen on yksi muoto kansalaisen mahdollisuuksista auttaa yhteiskuntaa. Perhe-elämään sisältyy tietysti paljon muitakin tavoitteita.
Miehillä yhteiskuntavastuuseen kuuluu tämän yhteenliittymän puolustaminen esim. armeijan tai siviilipalvelun käymisellä. On vielä huomattavaa se, että Suomella on puolustusvoimat. Emme käy sotia ellei meidän kimppuumme hyökätä. Joten on väärin rinnastaa armeijaamme tappamiseen.
Median kellokkaat kuitenkin käsittelevät armeijaa hirveän rajoittuneesti ja puolueellisesti. Esim. taannoinen maamiinauutisointi oli hyvä esimerkki tästä. Suhteellisen halpa tapa puolustaa rajojamme (maamiinat) uutisoitiin epäeettiseksi esittämällä kuvia afrikkalaisista miinojen rampauttamista siviileistä. Lisäksi kuvattiin maastoon kätkettyjä miinoja , jolla haluttiin ilmaista, että ko. miinat olisivat rajoillamme alituisesti.
Miinat ovat rauhan aikana siististi varastoituna turvallisissa paikoissa. Osa olisi edelleenkin hankkimatta ja hankkimiseen ryhdyttäisiin vasta tarpeen vaatiessa.
Ja vielä lopuksi , Suomen puolustuskyky on uskottava, sitä ei pidä rapauttaa työurien pidentämisvaatimusten takia.
“Sama asia pätee siviiliin. Nuorempien tiellähän iäkkäät ovat. Ja nuoria on työttömänä suoraan koulunpenkiltä enemmän kuin koskaan.”
Tämä riippuu siitä onko työpaikkkoja riittävästi kaikille.
Ei uran tarvitse olla nousujohteinen enää 60 ikävuoden jälkeen, ennenkin silloin jäähdyteltiin
Tiedemies:“Asevelvollisuus on syö käytännössä aina vuoden työurasta. Lisäksi sen vertaaminen johonkin äityislomiin on täysin järjetöntä, eikä mielestäni sellaista vertausta pitäisi edes mitenkään kommentoida.”
Tiedemieheltä puuttuvat perustelut ?
Emme elä lintukodossa, tiedemiehen lasikuplassa maailma näyttää ihanan järjestelmälliseltä. Kaikki tapahtumat mahtuvat siististi johonkin lokeroon tai lomakkeen ruutuun.
Ei tarvitse matkustaa kovinkaan kauas kun ihmisillä on pulaa kaikesta. Sellainen luo epävakautta, jota ei voi hallita matemaattisilla lausekkeilla. Sen vuoksi maa tarvitsee turvallisuuspalvelut. Niihin eivät mitkään kodinturvajoukot riitä.
Mutta pakollisen palvelun lisäksi ehdottamasi malli useamman vuoden aikana toteutetuista maanpuolustuskursseista olisi hyvä idea, vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan lisäksi.
Kuuluuko naisille raskausaika ja lapsen hoito biologisena velvollisuutena, vai mihin viittaat kun vastaava ajan uhraaminen miehille ei sovi?
Itse olin lukion viimeisellä ‘nousujohteisella uralla’, siis kiinnostunut yliopisto-opinnoista. En kuitenkaan ensimmäisellä päässyt sisään, joten menin armeijaan, ja koska ne eivät (ainakaan silloin) noudattaneet opiskelupaikkojen lukukausirytmiä, meni siinä kaksi vuotta, vuosi armeijassa, väliajat töissä. Kun joulukuussa kotiuduin, seuraavana keväänä taas pyrin ja pääsin yliopistoon. Kaksi ‘turhaa’ vuotta parhaassa iässä, jolloin opiskeluaktiisivuus oli huipussaan. Ei siinä mitään, armeija ja hanttihommat olivat mielenkiintoinen kokemus ja varmasti antoivat tulevaisuutta ajatellen paljon. Mutta jos ajatellaan tätä Osmon aihetta, niin siinä kyllä meni enemmän kuin kaksi vuotta eläkejärjestelmän kannalta hukkaan.
Vertailu naisiin on nykypäivänä ontuva: ennen sanottiin että miehet käyvät armeijan, naiset synnyttävät. Nykyään myös miehet osallistuvat lastenhoitoon (ym.) vähintään nyt n. 40%:n osuudella (ainakin pitäisi).
Olin vähän boheemi opiskelija ja opinnot venyivät. Gradu roikkui ilmassa. Kun tuli sitten mahdollisuus kandin tutkintoon, sain heti melkein paperit ulos. Loistava muutos.
Gradu on ollut aikaisemmin liiaksi jalustalla ja tulppana. (Tein sitten gradun muutaman vuoden jälkeen.) Mutta sittemmin olen tehnyt, ja teen, useita graduntasoisia juttuja arkityössä vuodessa — joten aikaisempi kommentti siitä, että se olisi jokin mittari, on väärä. Siinä on taustalla muuta. Myös ns. opiskelijaelämä — mutta se on toisen keskustelun aihe. Opiskelija voi vieraantua aika kauaksi työelämän konkretiasta. Se ei ole hyvä. Mutta opiskelija ei tätä ymmärrä. Tiedän kokemuksesta.
Summa summarum: Armeijan sisäänotto ei toimi (kutsunnat ym. hidastavat asiaa, lisää joustoa, ym.). Armeija (ketkä haluavat käydä) lyhyeksi kurssiksi (omana aikana n. 70% ‘ilmaa’).
Kannatan akateemista vapautta ja harhailua mutta ensimmäiset vuodet ovat jotenkin liian löysiä. Kun aloittavien opiskelijoiden määrä lisääntyy, pitäisi myös ohjauksen lisääntyä, nyt taitaa käydä päinvastoin.
Jos pitää valita, kumpaa päätä työurasta pidennettään, tämä alkupää on monin tavoin järkevämpää. Kannatan toki sitä myös toisesta päästä. Mutta se on toinen juttu.
“Opiskelija voi vieraantua aika kauaksi työelämän konkretiasta. Se ei ole hyvä.”
Aivan! Asuu edullisessa opiskelijakämpässä, saa kaikki mahdolliset opiskelija-alennukset, syö edullisesti yliopistolla, on ilmainen netti. Tekee sen verran hanttihommia, että menot saa peitettyä, on ainakin tekevinään gradua ja manaa huonoa ohjausta.
Siinä voi mennä useampikin työvuosi hukkaan jonkinlaisessa “välitilassa”.
Opiskeluajan lyhentäminen ei välttämättä ole oikotie onneen. Usein opiskeluaika pitkittyy, koska opiskelijat ovat töissä — ja ainakin opintojen loppuvaiheessa oman alan töissä. Niitä pitää tehdä alasta riippuen 1–10+ vuotta ennen kuin osaa työn kunnolla ja on maksimaalisen tehokas ja hyödyllinen yhteiskunnalle. Siten opintojen ohessa tehty oman alan työ ei ole ongelma. Ongelma on ennemminkin se, että vanhoja työntekijöitä syrjitään, vaikka heillä on kokemus ja taito kerättynä ja hyödynnettävissä.
“koska opiskelijat ovat töissä – ja ainakin opintojen loppuvaiheessa oman alan töissä. Niitä pitää tehdä alasta riippuen 1–10+ vuotta ennen kuin osaa työn kunnolla ja on maksimaalisen tehokas ja hyödyllinen ”
Näin on, meillä valmistuu aivan liikaa teoreetikkoja , joiden taidot ovat vain sitä , että osaa pistää kirjoista opittuja hevonp‑a peräkkäin ja toinen taito nuokkua kirjoituspöydän takana ja ajatella sinisiä ajatuksia .
Opiskelun ja työn yhdistäminen tuottaa parempia ja valmiimpia ammattilaisia.
Toinen ongelma on, että jos tullaan 25–30-vuotiaana ensimmäistä kertaa työelämään niin ei hallita edes työelämän perusasioita.
Viimeisen viiden vuoden aikana olen haastatellut satoja hakijoita ja nämä kokopäiväiset opiskelijat ovat ollet todella surkeita esityksiä.
Kuuluuko naisille raskausaika ja lapsen hoito biologisena velvollisuutena, vai mihin viittaat kun vastaava ajan uhraaminen miehille ei sovi?
Väitteeni oli, ettei näitä ole mitään järkeä verrata ja että sellainen vertaus on niin järjetön, ettei sitä ole mielekästä kommentoida. Se ei ollut kommentti asevelvollisuutta vastaan sen enempää kuin puolesta.
Asevelvollisuusarmeijan perusteleminen sillä, että “naiset synnyttävät” on jotakuinkin yhtä mielekästä kuin sen perusteleminen sillä, että koska Penalla on sisään kasvanut varpaankynsi, kyllä meidän muidenkin pitää tehdä osuutemme.
Ville
“Usein opiskeluaika pitkittyy, koska opiskelijat ovat töissä – ja ainakin opintojen loppuvaiheessa oman alan töissä. ”
Näin tietenkin teoriassa. Minä väitän, että enemmän opiskelijoista työskentelee muulla kuin omalla alalla, esimerkiksi siivoojana, kaupan kassana, hampurilaistiskillä, R‑kioskilla jne.
Omasta mielestäni kaikkein parasta olisi, jos opiskelijat opiskelevat talvella ja työskentelevät täysipäiväsesti omalla alalla kesällä. Näin minä tein omina opiskelija-aikoinani ja hyvin toimi. Osa-aikaiset työt olisivat aivan varmasti hidastaneet valmistumistani.
Liian vanha
“nämä kokopäiväiset opiskelijat ovat ollet todella surkeita esityksiä.”
Nojaa. En ole kyllä huomannut eroa kokopäiväisten ja osapäiväisten opiskelijoiden välillä, sensijaan olen huomannut eron alan töissä ja muissa töissä olleiden välillä. Kokopäiväinen opiskelija joka on kesät ollut kaupan kassalla on ihan yhtä surkea tai hyvä kuin sellainen, joka on tehnyt osa-aikaista työtä kaupan kassalla ja kumpaakaan ei oikein voi verrata sellaiseen, joka on ollut esimerkiksi ne kesät alan hommissa.
Mielestäni asevelvollisuuden suorittaminen vuosien aikana kursseina on yksinkertaisesti huono idea. Ensinnäkin se tarkoittaisi että joukot valmistuisivat nykyistä huomattavasti vanhempina, ts. reservissäoloaika olisi lyhyempi. Taistelutehtäviin olisi hyvä olla alle kolmikymppisiä miehiä, juuri näiden määärä tippuisi kovasti.
Toiseksi, tuollaisella kurssituksella tuskin voisi elämäntilanteiden erilaisuuksien takia kouluttaa miehiä toimimaan samassa ryhmässä ja joukkueessa kerralla, vaan johtajat ja alaiset vaihtuisivat kokoajan. Ei hyvä.
Omasta mielestäni kannattaisi keskittyä miettimään sitä palkka-armeijaan sensijaan, että lähdetään entisestään sotkemaan nykyistä systeemiä. Tai sitten pidetään suunnilleen tämä nykysysteemi ja sillä selvä.
Mutta toisaalta nykyisella rahoituksella pitäisi pikkuhiljaa alkaa supistamaan koulutettavien määrää tavalla tai toisella, kun ei niillä kuitenkaan mitään tee ilman aseita. PV:kin on huomannut tämän ja reservi onkin laskenut 80-luvun 500 000 -> 90-luvun 350 000 -> 2010-luvun 250 000.
Ilpo pernaa: “Kuuluuko naisille raskausaika ja lapsen hoito biologisena velvollisuutena, vai mihin viittaat kun vastaava ajan uhraaminen miehille ei sovi?”
Naisille ei kuulu mitään velvoitetta synnyttää. Jos nainen päättää elää lapsettomana, häntä ei laiteta vankilaan. Käyttämäsi termi “biologinen velvollisuus” on yksinkertaisesti huono.
Ilpo Pernaa:
hihihihi…
“Naisille ei kuulu mitään velvoitetta synnyttää.”
Niin, synnyttäminen on etuoikeus ei velvollisuus Nyky-Suomessa. Kysykää vaikka niiltä tuhansilta naisilta, jotka epätoivoisesti yrittävät tulla raskaaksi mutta eivät jostain lääketieteellisestä syystä johtuen pysty.
Armeija taas on velvollisuus, ei oikeus, jonka perimmäisenä tarkoituksen on oppia tuhoamaan, tappamaan ja kuolemaan. Näin tietysti myös puolustusvoimissa eli armeijassa, joka valmistautuu itsepuolustukseen mutta totaaliseen sotaan yhtä kaikki.
Armeijan tärkein tehtävä rintamalla on paniikin välttäminen. Siksi ehkä armeijoita ei kannata muodostaa naisista. Evoluutio on varustanut miehen sellaisella psyykkeellä, että paniikki ei keskimäärin hiivi mieleen yhtä helposti kuin naisella. Jos tekee mieli väittää vastaan, pitää osata perustella, miksi evoluutio vain ja ainoastaan ihmisen kohdalla ei olisi turvautunut työnjakoon sukupuolten kesken ja siten varustanut sukupuolia erialisilla, tehtävän mukaisilla “työkaluilla”. Lisäksi pitää osata perustella, miksi pojat leikkivät eli harjoittelevat sotaa ja pelon voittamista, loukkaantumista ja jopa kuolemista, todella paljon enemmän kun tytöt.
Muuten, ihmiskunnan historiasta 80% naisista on lisääntynyt mutta miehistä vain 40%. Kyseessä ei ole satunnainen tilastoanekdootti vaan seikka, joka on vaikuttanut ja vaikuttaa erittäin syvällisesti ihmiskunnan olemukseen ja sukupuolten rooleihin, niin sanoakseni.
Ilpo Pernaa:
Hyi helvetti! Jos asia todella on näin, niin minä en moiseen valtioon halua kuulua, enkä varsinkaan sellaista puolusta henkeni kaupalla jossain Karjalan metsissä.
Kyllä se onneksi on meillä niin, että valtiolla on velvoitteita kansalaisiaan kohtaan eikä vastoinpäin. Ihmisillä ei ole valtiota kohtaan mitään velvoitteita, toisia ihmisiä kohtaan kylläkin.
Tietenkin jossain Pohjois-Koreassa tilanne voi olla toinen, mutta ei se oikein sivistyneisiin länsimaihin sovellu.
Kari
Niin. Kärjistäen: iso osa suomalaisista käyttää parikymmentä vuotta elämästään osoittaakseen että on kirjoitustaitoinen, sisäsiisti ja auttavasti osapäivätyökykyinen.
Tiedemies:“Asevelvollisuusarmeijan perusteleminen sillä, että “naiset synnyttävät” on jotakuinkin yhtä mielekästä kuin sen ..”
Olet tahallasi käsittänyt väärin. Naiset uhraavat työvuosia perhe-elämälle. Miehet itkevät, että vuosi armeijassa ja sivarissa on liikaa. Haluan verrata kulutettuja vuosia keskenään .
Toisaalta molemmat ovat myös palvelua yhteiskuntaa varten. Me olemme yhteiskunnan jäseninä ja edunnauttijoina velvollisia rakentamaan tätä yhteistä hyvää.
Nykyajan yksilöllisyyttä korostava elämänmuoto on vähentänyt yhteisöllisyyttä. “Kukin on oman onnensa seppä” ajatusharha on yhä yleisempi.
Karilla on hyvä slogan:“Ihmisillä ei ole valtiota kohtaan mitään velvoitteita, toisia ihmisiä kohtaan kylläkin.”
Hän vain ei ole sisäistänyt sitä, että ihmiset muodostavat valtion.
Liian Vanha kirjoitti 11.3.2010 kello 16:33
#
Työurien pidentämisetä ei kannata juuri keskustella, koska ei ole näköpiirissä sellaisia tekijöitä, jotka mahdollistaisivat sen.
Kun kasvu on vaatimatonta niin lisääntyvälle työvoiman tarjonnalle ei riitä työpaikkoja.
Silloin työurat lyhenevät eivätkä pitene
#
Mutta eikö nykyisessä työvoimapolitiikassa ole kysymys siitä, että aidosti työvoiman ulkopuolisten ns. työttömien työpaikan laadulla eikä tuottavuudella ole mitään merkitystä. Että, ollaanko tultu jo siihen pisteeseen, että kansalaisten hyvinvointi on riittävän hyvä ja nyt vaan tarvittaisiin näennäisiä työpaikkoja pitääkseen kansalaiset jonkun moisessa työnsyrjässä kiinni. Oli se työ sitten sitä taikka tätä.
Tuolta nykyinen työvoimapolitiikka ainakin minulle näyttää.
Ilpo Pernaa:
Mistä sinä tiedät, mitä minä olen sisäistänyt ja mitä en?
Mutta menköön: kai sinä olet sisäistänyt, että ihmiset muodostavat mafian?
Kari
Olet tahallasi käsittänyt väärin. Naiset uhraavat työvuosia perhe-elämälle. Miehet itkevät, että vuosi armeijassa ja sivarissa on liikaa. Haluan verrata kulutettuja vuosia keskenään.
En ymmärtänyt väärin. Enkä “itkenyt” miehenä tai miesten oikeuksien takia, vaan yhteiskunnan kokonaishyödyn ja tarkoituksenmukaisuuden puolesta. Asevelvollisuus siten, kuin se on toteutettu, hukkaa vuoden miesten keskimääräisestä työurasta. Tämä voi olla tai olla olematta yksilölle iso uhraus, mutta en oikeastaan ollut kiinnostunut siitä.
Jos “normaali” työuran pituus on 40 vuotta, niin siitä yksi vuosi pois tarkoittaa 2.5%. Jos lasketaan, että suomalaisia miehiä on väestöstä puolet ja otetaan huomioon, että 66% suorittaa asepalveluksen ja vielä 10% (hatusta vedetty luku, mutta ei kaukana todellisuudesta) siviilipalveluksen, niin tämä tekee noin prosentin kokonaistyöpanoksesta.
Vuoden 2009 BKT oli noin 170 miljardia euroa. Tästä prosentti on 1.7 miljardia euroa. Jos otetaan huomioon, että puolustusmenot ovat noin 2.7 miljardia, niin tämä “piilokulu” on aika merkittävä.
Suomen kokonaisveroaste on reilu 40%. Jos tämä lasketaan tuosta 1.7 miljardista eurosta, niin se tekee 680 miljoonaa euroa. Jos yksi palkkasotilas maksaisi puolustusvoimille 50 000 euroa vuodessa, niin sillä palkkaisi 13 600 sotilasta.
Vaimoni työuran laskennallinen lyhenemä kahden lapsen synnyttämisen ja äitiysvapaiden kanssa oli yhteensä ehkä kaksi vuotta. Tämä on paljon. Itse olin työelämästä poissa noin kahdeksan kuukautta lasten kotihoidon vuoksi. En kuitenkaan näe, miten on mielekästä haaskata yhteiskunnan kannalta merkittäviä voimavaroja vain siksi, että jollakin toisellakin ihmisryhmällä on vastassaan tällainen trade-off.
Kari:“Mistä sinä tiedät, mitä minä olen sisäistänyt ja mitä en?”
Siitä, että väität ettemme ole valtiolle mitään velkaa, ainoastaan toisille ihmisille. Ihmiset muodostavat valtion. Ts. omaamme myös velvoitteita valtiota (toisia ihmisiä) kohtaan saamiemme oikeuksien vastineeksi.
Joku tuolla ylempänä väitti, että valtio on ainoana on velkaa yksilölle. Onko tuo sitä kansalaispalkka ‑ajatusta ? Kun yksilö suostuu elämään , niin valtion on maksettava siitä palkkaa. Siinäkin tapauksessa, että ei suostu tekemään työtä. Työkyvyttömyys ei kuulu tähän yhteyteen.
Nykyaikana halutaan hämärtää käsitteitä. Ennenvanhaan puhuttiin laiskuudesta . Nykyisin ei sanota sitä, vaan henkilö on ainoastaan työrajoitteinen. Se sisältää työkyvyttömyyden lisäksi myös laiskuuden , mutta korrektiuden takia jälkimmäistä ei voi sanoa selvällä Suomen kielellä.
Kari:
Ilpo Pernaa:
En minä tuollaista väittänyt! Minä väitin, ettemme ole valtiolle velkaa. Emmekä myöskään ole toisillekaan ihmisille velkaa, ellemme sitten itse sellaista ota.
Toisia ihmisiä kohtaan meillä on moraalisia velvollisuuksia, mutta valtiota kohtaan sellaisia ei ole.
Joku tuolla ylempänä väitti, että valtio on ainoana on velkaa yksilölle. Onko tuo sitä kansalaispalkka ‑ajatusta ?
Jos viittasit siihen minun toteamukseeni, että valtiolla on _velvotteita_ kansalaisiaan kohtaan, niin sanoisin, että ei, siinä ei ole kansalaispalkka-ajatusta.
Nämä velvoitteet on myös kohtuullisen hyvin dokumentoitu, esimerkiksi tuolla:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Suosittelisin erityisesti lukua 2.
Siltä tosiaan näyttää.
Kari
Ilpo Pernaa
“Nykyaikana halutaan hämärtää käsitteitä.”
Jotkut jopa yrittävät sumuttaa sotkemalla hinnan ja katteen keskenään 😉
“Että, ollaanko tultu jo siihen pisteeseen, että kansalaisten hyvinvointi on riittävän hyvä ja nyt vaan tarvittaisiin näennäisiä työpaikkoja pitääkseen kansalaiset jonkun moisessa työnsyrjässä kiinni. Oli se työ sitten sitä taikka tätä.”
Näin se on, toimeton joukko on aina uhka vallassapitäjille, etenkin jos se ei ole tyytyväinen elinoloihinsa.
Hyvä esimerkki on koululaitos, ei sitä keksitty kansan sivistämiseksi vaan kun teollisuus imaisi vanhemmat kurjilla palkoilla ja pitkillä työpäivillä tehtaisiin niin kadulle jäivät lapset omin nokkinensa .He olivat ongelma, sillä nuoret jengiytyivät ja katujengit aiheuttivat kaikenlaista harmia: Murhia,ryöstöjä, varkauksia, pientä tihutyötä etc Heidän joukossaan saivat kasvualustan myös uudet aatteet, kuten sosialismi, ay-liike etc jotka sitten uhkasivat eliitin asemaa.
Koulusta kehkeytyi ensijaisesti varasto näille irtonuorille ja sivistyskin on vallassa olevien probagandan syöttämistä heille.
Sama on nyt laajentumassa muihin ryhmiin kun työn määrä vähenee.
Edelleisen laman aikaan työttömien yhdityksistä uhkasi tulla radikalisoituvien ryhmien kasvualusta, mutta SDP pistettiin valtaaman ne ja radikaali liike kuihtui.
Nyt on näköpiirissä uusia uhkia ja nyt halutaan keksiä uusia varastointikeinoja
Tuo neljän vuoden työuran pituuden lisäys saavutetaan pidentämällä päivittäistä työaikaa yhdellä tunnilla eli tekemällä n 200 tuntia enemmän vuodessa ja ansioitakin tulee n 4000 euroa lisää per työntekijä ja yhteiskunnalle tuloja 2–3 miljardia-
Voi tietysti olla, että väkeä vähennetään 300000 henkeä, mutta sehän ei päättäjiä kiinnosta.….
Olen vakuuttunut että täällä Suomessa ei tehdä mitään tarpeelliksta näiden asioiden eteen. Eläköitymisen seurauksena valtio ajautuu melkein konkurssiin, ellei näin käy jo tämän laman takia.
Eloranta totesi että meininki on kuin Titanicissa, musiikki soivaikka jäävuoria on näkyvissä.
Metalli‑, metsä- ja paperiteollisuus tullaan enemmän tai vähemmän ajamaan Suomesta huitsin helvettiin.
Suomen tie on Uruguain tie.