Tässä perusteita asumistuen määräytymiseen. Asumistuki on maksimissaan 80% vuokran määrästä, kunhan ao. edellytykset täyttyvät. Loppua 20% vuokranmäärästä ei Helsingin sossukaaan automaattisesta maksa, vaan vuokran ja asumistuen erotuksen määrästä päättää sossu, ja sossu katsoo taulukosta, kuinka paljon asumituen ylitsejäävästä osasta myöntää toimeentulotukena.

Tässä esimerkki, kuinka asumitukea Kelassa yhksiasujalle lasketaan ja myönnetään:

###
Esimerkinomaisesti. Yksinasuja X asuu Vantaalla
(I kuntaryhmä). Asunnon pinta-ala 46,5m2.
Bruttotulot työmarkkinatuki 25,63 e /vrk.
Asunnon valmistusmisvuosi 1987. Asunnon
valmistumisvuosi vaikuttaa korvattavaan
maksimineliövuokraan. 37m2 maksimi
neliömäärä yksinasuvalle. Vuokra
425 e / kk.

Heti voidaan kirjoittaa tällainen
yhtälö asumistuen määräytymiselle :

0,8*(37/46,5)*(vuokra-omavastuu) = as.tuki

Yhtälössä oleva vuokra muutetaan toiseksi,
jos neliövuokrasi on lain määreiden mukaan liian kallis.

Maksimineliövuokrat löytyvät ao. dokumentin
taulukosta. Maksimi neliövuokrat riippuvat siitä
missä asuu. Kunnat on jaettu I-IV kuntaryhmiin.

Omavastuuosuus riippuu bruttotuloista kuukaudessa.
Kuntaryhmissä erilaiset omavastuuosuudet.

http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5610.pdf
(Huom. linkin dokumentti on vuodelle 2009)

1
Onko neliövuokra liian kallis :
425/46,5=9,13

Taulukko kertoo I kuntaryhmän maksimi neliövuokran
olevan 10,75 e 1987 rakennetulle asunnolle.
Siis ei tarvitse muuttaa vuokraa.
Jos neliövuokra olisi ollut suurempi kuin 10,75,
niin vuokra olisi määritetty uudeksi :
10,75 * 46,5.

Nyt yhtälö näyttää tältä :
0,8*(37/46,5)*(425-omavastuu) = as.tuki

2
Omavastuu osuudet löytyvät linkin dokumentista.
Minun bruttotulot muutetaan kuukausituloksi
kertoimella 21,5 :
25,63*21,5=551

Taulukosta katsotaan, että meneekö bruttotulo
liian korkeaksi, että syntyykö omavastuuosuutta.

Taulukko kertoo, että kuntaryhmissä I-II
1 henkilön tuloilla 0-555 euroa, omavastuu
on 0.

Päädytään tällaisee yhtälöön :

0,8*(37/46,5)*(425-0) = 270,5 = as.tuki

Tämä laskelma pätee kerrostaloasuntoon missä
on keskuslämmitys. Jos talossa on esim.
puulämmitys, saattaa yhtälö muodostua
jonkin verran toisenlaiseksi, mutta ei
merkittävästi toisenlaiseksi.

###

Lisäisin vielä sen verran, että auton käyttö ei ole perheille vain suhteellisesti enemmän elämää helpottava kuin se on sinkuille, vaan myös sen suhteelliset kustannukset ovat alemmat, koska parilapsisen perheen ja sinkun autolla liikuttelu maksaa käytännössä saman, mutta julkisilla liikkumisen kustannuksissa on suuri ero. Noin etenkin, kun puhutaan pidemmistä matkoista, jolloin ei suinkaan saa matkustaa ilmaiseksi kuten lastenvaunujen kanssa saa.

Minä en väittänyt että lapsiperhe ei voi asua ilman autoa, väitin vain, että sinkulla on lapsiperheeseen verrattuna suhteellinen etu julkisen liikenteen käytössä ja että lapsiperhe keksii autolle todennäköisesti enemmän elämää helpottavaa käyttöä kuin sinkku.

Siksi, kun Osmo väittää, että rakennusliikkeillä on pakko olla kartelli, koska ne ovat vähentäneet rakentamistaan suhtaudun siihen varauksella ja samalla varauksella suhtaudun siihen, että pankit ja asunnon ostajat olisivat niin tyhmiä, että eivät osaisi laskea yhtiövastiketta mukaan asunnon arvoon.

Molemmat ovat toki mahdollisia, mutta ilman todisteita epätodennäköisiä.

Luulen, että monen asunnon hankintaan vaikuttaa enemmän se, minkäkokoisen lainan pankista saa, kuin se, minkäkokoisista kuukausittaisista asumismenoista itse selviyty.

Toinen outous asuntomarkkinoilla on putkiremontin vaikutus vanhan asunnon hintaan. Asunnot tuntuvat olevan melkein saman hintaisia silloin, kun putkiremontin ajankohta ei vielä ole tiedossa ja sen jälkeen, kun putkiremontti on tehty. Ja kun putkiremontin ajankohta tulee tietoon, asunnon arvo laskee hetkellisesti merkittävästi.

mutta paradoksaalisesti ei kovin hyvin näy.

En nyt sinänsä epäile tämän väitteen todenperäisyyttä, mutta suhtaudun siihen kuitenkin skeptisesti. Millä perusteella väität, että yhtiövastikkeen koko vaikuttaa hintoihin liian vähän?

(ps. oma tontti on hakuehtona etuovessa…)

Mihin muuten vedät kantakaupungin rajan? Pitkään siltaan?

Minusta kantakaupunki on sinänsä ihan hyvin määritelty. Kantakaupungin muodostavat ne kaupunginosat, jotka olivat osa Helsinkiä ennen vuoden 1946 liitosalueita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki

Kari

Tästä minulla on muuten käytännön kokemusta. On muuten aika hankalaa lapsiperheellä, jos ei asu ihan keskustassa. Jos asuu alueella, jonne kulkee vain muutama dösä, tai juna, niin kulkeminen on heti hankalampaa, koska vuorovälit harvenevat aika paljon heti kun virka-aika loppuu.

Pitää asua sellaisen väylän varrella, joka on keskustaan sisääntuloväylä. Esim. Mäkelänkatu on tämmönen. Silloin on lapsiperheelle riittävän hyvät liikkumismahdollisuudet julkisilla liikennevälineillä.

Esimerkiksi Katajanokka ei välttämättä ole kovinkaan hyvä, on muuten vähän syrjäinen paikka jos pitää roudata rattaita.