Artikkelin Tästäkö kenkä puristaa? kommentit

Kirjoittaja: TimoT

TimoT — Wed, 17 Mar 2010 13:05:58 +0000

Nämä tarkat tuet löytää muuten näköjään koko Euroopan alueelta Taloustohtorista. Joidenkin maiden osalta jopa kirjanpitoalueittain. Ei muuta kuin tutkimaan!
Tanskan osalta huomasin, että lypsykarjatiloilla ei ole käytännössä muita tukia kuin tilatuki, joka on toki paljon suurempi kuin Etelä-Suomessa. Eli ei siten mitään ympäristövelvoitteitakaan. Kokonaistuotto saman kokoluokan tiloilla on Tanskassa aivan omaa luokkaansa Suomeen verrattuna. Mutta niin ovat muuttuvat kulutkin.
Ruotsissa tukiasiat ovat kyllä hyvällä tolalla. Lapin tukikin alkaa jo Turun korkeudelta.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: TimoT

TimoT — Wed, 17 Mar 2010 12:26:23 +0000

Eri maiden tukia vertailtaessa pitää ehdottomasti selvittää, mitkä ovat tukiehdot. Ainostaan EU:n perustuki (tilatuki) maksetaan samoilla ehdoilla kaikkialla. Tukien kokonaissumma ei kerro yhtään mitään.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: kansallinen tuki vääristää

kansallinen tuki vääristää — Wed, 17 Mar 2010 10:56:25 +0000

Ja tuosta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
samasta raportista kannattaa vielä lukea sivu 70 ja sieltä taulukko jonka mukaan meillä maitotiloilla tuet kokonaistuotoista noin 30% ja Ruotsissa noin 10-15% ja Tanskassa alle 10% kokonaistuotoista. Ei se minua sinällään haittaa miten ne ovat mutta jos todetaan että
“TimoT kirjoitti 15.3.2010 kello 17:54:Eihän ne tukierot selitä, koska ne on niin päin, että etelämailla on paremmat tuet.”
niin olisi se sentään hyvä löytyä edes jonkunlaisia tosiasioita väitteiden taakse? Samoin taulukosta sivulta 71 selviää että tuet euroa per lehmä meillä noin 900 euroa per lehmä joka on ylivoimaisesti suurin tukimäärä per lehmä. Mutta kannattaa tutustua jos tosiasiat kiinnostavat?

Suosittele: 0

Kirjoittaja: kansallinen tuki vääristää

kansallinen tuki vääristää — Wed, 17 Mar 2010 10:43:18 +0000

TimoT kirjoitti 17.3.2010 kello 11:32 “Tanskan tuetkaan eivät aida oikein mahtua otsikon alle, mutta vastaan nyt kysymykseen.”

Et kuitenkaan vastannut kysymykseen? Etsin sitten tietoa asiasta itse ja löysin tuollaisen:
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
ja sieltä taulukko sivulta 67 vertailussa Suomi – Ruotsi – Tanska kertoo että kokonaistuet euroa per tila ovat noin 28.000 – 18.000 – 16.000 ja vastaavasti euroa per hehtaari 750 – 220 – 290. Nyt jos siis vertailu tehdään Tanskaan ja Ruotsiin niin miten sinun mielestäsi tämä homma nyt oikein menee, missä on suurimmat tuet?

Kannattaa myös lukea teksti sivulta 66 josta pieni lainaus että “Kokonaistuki on tilaa kohti laskettuna ollut suurin Suomessa, kun muissa maissa tilaa kohti on maksettu selvästi vähemmän.”

Suosittele: 0

Kirjoittaja: TimoT

TimoT — Wed, 17 Mar 2010 09:32:13 +0000

Tanskan tuetkaan eivät aida oikein mahtua otsikon alle, mutta vastaan nyt kysymykseen.
EU:n perustukihan määräytyy alueen historiallisen satotason mukaan. mitä suurempi sato, sitä suuremmat tuet. Tanska on EU:n parhaimpia viljelyalueita, joten tukitaso on siellä sen mukainen eli EU:n korkeimpia. Paljon korkeampi kuin Etelä-Suomen, pohjoisesta puhumattakaan. 62 leveyspiirin pohjoispuolella tätä tukitasoeroa saa tasata kansallisella tuella, josta johtuen Suomessa tuki yhteenlaskettuna on samansuuruinen Oulun korkeudelle asti, Lapissa vielä sen ylikin.
Perustuen lisäksi EU:ssa on käytetty erilaisia maaseudun kehittämisohjelmia, joita esim. Suomessa on käytetty innokkaasti. Mutta ne myös aiheuttavat erilaisia rajoituksia viljelylle, joten ne eivät ole varsinaisia tulotukia, vaan korvauksia ylimääräisistä kustannuksista ja tuottojen menetyksistä. Tanskan ohjelmista en tiedä, olettaisin niiden kuitenkin olevan selvästi vähäisempiä kuin Suomen. Esim. Tanskan harjoittama voimaperäinen kotieläintalous ei oikein varmaan mahtuisi Suomen tiukkoihin ympäristötuen ehtoihin.
Tanskan luonnonolosuhteet mahdollistavat huomattavasti voimaperäisemmän nautakarjatalouden kuin Suomessa. Siellä pystytään jo karkearehu tuottamaan maissista ja sinimailasesta, jotka ovat huomattavasti satoisampia kuin Suomessa käytettävät nurmikasvit ja apila. Laidunkauden pituudesta puhumattakaan. Tanskassa kuitenkin pystyttäisiin viljelemään myös laadukkaita ihmisravintokasveja. Kotieläinten kautta jalostaminen on siellä ekologisesti erittäin tehotonta toimintaa.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: kansallinen tuki vääristää

kansallinen tuki vääristää — Mon, 15 Mar 2010 16:59:58 +0000

TimoT kirjoitti 15.3.2010 kello 17:54 :”Eihän ne tukierot selitä, koska ne on niin päin, että etelämailla on paremmat tuet.”

Tähän löytyy varmaan lähdeviite? Nyt jos puhutaan akselista Ruotsi-Tanska niin minun käsitykseni mukaan peltopuolella tukitaso on Suomen luokkaa koska kansallisia tukia ei tunneta ja kotieläintuissa hakataan ne 6-0? Tai 10 c/l kun c-alueesta puhutaan, ab-alueella on niukempaa?

Suosittele: 0

Kirjoittaja: kansallinen tuki vääristää

kansallinen tuki vääristää — Mon, 15 Mar 2010 16:24:09 +0000

Artturi kirjoitti 15.3.2010 kello 15:07 :”TimoT:
Samalla vilkaise Tanskan maanviljelijöiden taloustuloksia, ne ovat paljon huonompia kuin Suomessa.

Eikös maataloustuet selitä tämän eron näppärästi?”

Niin siis tämänkö eron? Tämän kannattavuuseron. Sehän on sama juttu kuin tuossa
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
niin kyllähän se kun tukea tulee 3-8-9-13-17-22-31 senttiä per litra tukialueesta riippuen niin onhan sillä merkitystä. Tanskalaisten Arlan maidon tuottajahinta lienee ollut 10 vuoden keskiarvona noin 32 c/l. Jos täällä meillä c-tukialueella tulee tukea noin keskimäärin litrapainotetulla keskiarvolla ehkä 10 c/l niin se tarkoittaisi noin 30% lisäystä tanskalaistuottajien liikevaihtoon. Voisi kummasti kannattavuus kohentua sillä tukimäärällä? Mutta sitähän tässä juurikin pelätään että kun ab-alueella on nykypäätöksillä vuonna 2013 samat tuet kuin tanskalaisilla tuottajille niin että mitä tapahtuu ab-alueen tuotannon kannattavuudelle? Ja c-alueella porskutetaan tuon kansallisen tuen turvin. Mutta onneksi TimoT on sisäistänyt asian ja on syystäkin huolissaan ab-tuottajien tulevaisuudesta.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: TimoT

TimoT — Mon, 15 Mar 2010 15:54:51 +0000

Eihän ne tukierot selitä, koska ne on niin päin, että etelämailla on paremmat tuet.
Jos vertaa kuluttahahintoja eri maissa, niin kyllä voittoja Suomessa jaetaan kuluttajille. En tiedä miksi näin on. Olisikohan keskittyneellä kaupalla jotakin osuutta asiassa? Ja tämä koskee kaikkia meijeriyrityksiä. Toki myös tuottajahinnassa ollaan kilpailukykyisiä, joten osa voitoista menee sinne. Osinkoihin ei kyllä riitä. Sen takiahan Ingmanin perhekin luopui yrityksestään.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Artturi

Artturi — Mon, 15 Mar 2010 13:07:29 +0000

TimoT:

Mutta katselepa esim. maidon kuluttajahintoja Tanskassa, ne ovat korkeammat kuin Suomessa. Samalla vilkaise Tanskan maanviljelijöiden taloustuloksia, ne ovat paljon huonompia kuin Suomessa.

Eikös maataloustuet selitä tämän eron näppärästi?

Valion ulkomailta saamat lisenssitulot laskevat maidon kuluttajahintaa huomattavasti Suomessa, useita senttejä.

Siis väität, että Valio jakaa voittonsa mieluummin maidon kuluttajille kuin omistajilleen. Miksi ihmeessä se tekisi näin?

Tuotekehitys on hyväksi, jos sen avulla saadut tulot ovat korkeampi kuin sen kustannukset. Millään muulla kriteerillä ei ole väliä. (Väitetyllä terveellisyydellä, väitetyllä kuluttajahintojen laskulla yms.)

Suosittele: 0

Kirjoittaja: TimoT

TimoT — Mon, 15 Mar 2010 11:03:50 +0000

Sinun kanssasi keskustelu on mahdotonta, koska et tunne asiaa. Keräät netistä jonkun tiedonmurusen kerrallaan ja teet niiden perusteella mahtavia analyysejä. Ne menevät täysin metsään, koska et ole ottanut huomioon (=olet täysin tietämätön) kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja.
Esim. ihailet Tanskan maatalouden työn tuottavuutta. Se on totta. Mutta katselepa esim. maidon kuluttajahintoja Tanskassa, ne ovat korkeammat kuin Suomessa. Samalla vilkaise Tanskan maanviljelijöiden taloustuloksia, ne ovat paljon huonompia kuin Suomessa. Yhtälö ei toimi, maitotonkka vuotaa pahasti Tanskassa. Maanviljelijät käyttävät omaa työpanostaan tehokkaasti, mutta se ei realisoidu sen enempää kuluttajien kuin tuottajienkaan kukkaroon.
Suomeen ei tuoda nestemäistä maitoa. Et tiedä oikeata syytä, syytät vain Valiota. Valionhan se syy onkin. Maidon kuluttajahinta on Suomessa niin alhainen, että kukaan ei voi tuoda, paitsi raskaalla tappiolla Arlan tapaan.
Syytät Valiota terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittelystä. Siitä kuitenkin kuluttajat hyötyvät paitsi terveellisinä elintarvikkeina, myös rahallisesti. Valion ulkomailta saamat lisenssitulot laskevat maidon kuluttajahintaa huomattavasti Suomessa, useita senttejä.
Ihailet Arlan ulkomaantoimintoja bulkkituotteissa, mutta et anna Valion mennä ulkomaille erikoistuotteillaan, joiden antama tulos on aivan eri luokkaa kuin Arlan polkumyynti.
Kaiken takana on tietysti mielestäsi kansallinen tuki. Ei Tanskassa tietysti makseta Pohjois-Suomen tukea eikä Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukia. Mutta vanhana EU:n jäsenmaana Tanskalla on todella muhkeat tuet yhteisestä pussista. Niitä maksat Sinäkin.
Kehottaisin todella vakavasti Sinun nettipersoonaasi perehtymään asioihin. Voit aloittaa vaikka tuosta Perkon kirjasta.

Suosittele: 0