Tästäkö kenkä puristaa?

Min­un on ollut vaikea ymmärtää, mik­si maanvil­jeli­jät ovat vihaisia siitä, että Elan­to vuo­den tauon jäl­keen sipoolaisen Ing­man­nin asi­akkaak­si. Mak­saa­han Ing­man vil­jeli­jöille mai­d­os­ta enem­män kuin Valio, vaik­ka Valio vas­taavasti myy maid­on kaup­poi­hin huo­mat­tavasti kalli­im­mal­la kuin ruot­salai­somis­teinen Ing­man. Joku kom­men­toi­ja kirjoitti:

Valio mak­saa tuot­ta­jalle maitoli­trasta jopa vähem­män kuin Ing­man. Mut­ta maid­on­tuot­ta­jao­su­uskun­nat omis­ta­vat Valion, joten Valion mai­d­os­ta saa­ma parem­pi kate palau­tuu lop­ul­ta tuot­ta­jille, mikä enem­män kuin kom­pen­soi pienem­män tuot­ta­jahin­nan. Lisäk­si tämä on tuot­ta­jalle pääo­mat­u­loa eikä ansiotuloa.

Tämä on ensim­mäi­nen loogiselta tun­tu­va seli­tys maanvil­jeli­jöi­den halu­un myy­dä maiton­sa halvalla.
Tietääkö kukaan, miten Valio jakaa voit­ton­sa omis­ta­jille? Pääoma­panok­sen mukaises­ti, jol­loin se verote­taan pääo­mat­u­lo­jen mukaan vain mait­o­määrän perusteis­es­ti, jol­loin se verote­taan ansiotulona? 

46 vastausta artikkeliin “Tästäkö kenkä puristaa?”

  1. Eli “veronkier­toa” taas..
    Vero­pro­gres­sio kun­toon niin moni asia korjautuu..

  2. Osmo: “Tietääkö kukaan, miten Valio jakaa voit­ton­sa omis­ta­jille? Pääoma­panok­sen mukaises­ti, jol­loin se verote­taan pääo­mat­u­lo­jen mukaan vain mait­o­määrän perusteis­es­ti, jol­loin se verote­taan ansiotulona?”

    Tästä en tiedä yhtään mitään mut­ta kom­men­toin: Jos lääkäri- ja juris­tiyrit­täjät saa­vat saa­da pääo­mat­u­lon­sa teh­dyn työmäärän mukaan, mik­si kar­jati­lalli­nen ei saisi?

    1. Jos lääkäri- ja juris­tiyrit­täjät saa­vat saa­da pääo­mat­u­lon­sa teh­dyn työmäärän mukaan, mik­si kar­jati­lalli­nen ei saisi?

      Eikö tämä oikeus juuri viety heiltä

  3. Perus­pe­ri­aate on nykyisenkin lain perus­teel­la kai se, että osu­uskun­ta ei saa jakaa voit­toa sijoite­tun pääo­man perus­teel­la, pait­si pieneltä osin. Muuten­han osu­uskun­ta olisi osakeyhtiö.

  4. “Jos lääkäri- ja juris­tiyrit­täjät saa­vat saa­da pääo­mat­u­lon­sa teh­dyn työmäärän mukaan, mik­si kar­jati­lalli­nen ei saisi?”

    Osmo: “Eikö tämä oikeus juuri viety heiltä?”

    En tiedä onko lakimuu­tos­ta tehty vai onko jäänyt puheek­si, mut­ta eipä ole kovin kauaa, kun korkein hallinto-oikeus siu­nasi menettelyn.
    Miksi?
    Ei tai­da olla muu­ta syytä kuin se, että KHOs­sa on juristeja.

  5. Valio, kuten muutkin osu­uskun­nat mak­sa­vat yli­jäämän­sä pääosin osu­uskun­nan palvelu­jen käytön perus­teel­la. Elikkä maitolitro­jen perus­teel­la tulee vuo­den lopus­sa jälk­i­tili, jos on syn­tynyt jaet­tavaa. Myös pieni kor­vaus mak­se­taan osu­us­mak­sui­hin sijoite­tulle pääomalle.
    Kuukausit­tainen maitotili saat­taa Vali­ol­la olla pienem­pi kuin Ing­manil­la, mut­ta Ing­man ei mak­sa jälkitiliä.
    Omille tuot­ta­jille mak­set­tu tili on Ing­manil­la hyvin vähäi­nen suh­teessa liike­vai­h­toon, sil­lä se han­kkii itse hyvin vähän käyt­tämästään raaka­mai­d­os­ta. Sen han­k­in­tao­su­us on vain 3 %, kun taas sen osu­us myy­dys­tä mai­d­os­ta on yli 25 %. Ing­manin yhteistyömei­jerei­den (vali­o­laisia) osu­us maid­on han­k­in­nas­ta on noin 7 %. Lop­ut se ostaa Vali­ol­ta kil­pailu­vi­ras­ton määräämään hintaan.
    Min­un käsit­tääk­seni maanvil­jeli­jät eivät ole niinkään vihaisia siitä, että joku myy hei­dän tuotet­taan, päin­vas­toin. Toki Ing­man on nyt pilanut maineen­sa tuot­ta­jien silmis­sä tuo­ma­l­la stradegi­sista syistä maitoa ulkomailta.Aikaisemmin suo­ma­laises­sa omis­tuk­ses­sa ollessaan täl­lä fir­mal­la oli hyvinkin hyvä maine maid­on osta­jana. Vihaisia ovat kulut­ta­jat, jot­ka koke­vat, attä hei­dän vali­nan­va­paut­taan rajoite­taan yksin­myyn­ti­sopimuk­sil­la. Eihän sel­l­aiset tai­da enää olla edes autokau­pas­sa laillisia.

  6. Far­mi-uutiset 06/2007 löy­tyy Googlen välimuis­tista, vaik­ka itse lehteä ei netistä enää löy­dy. Pari lain­aus­ta tuosta:

    “Jäsen­velvoit­teen mukainen osuuk­sien määrä määräy­tyy kuitenkin sen mukaan, kuin­ka paljon eläim­iä tai mui­ta tuot­tei­ta maat­alous­tuot­ta­ja on toimit­tanut osu­uskun­nalle edel­lisen kalen­terivuo­den aikana.”

    “jäsenyy­den arvo on maat­alous­tuot­ta­jalle suurem­pi kuin mak­set­tu osu­us­pääo­ma. Täl­lä on tilan talouden kannal­ta huo­mat­ta­va merk­i­tys. Osu­us­pääo­ma­lle mak­set­ta­van koron lisäk­si osu­uskun­nan jäsenet saa­vat tietyl­lä ker­toimel­la lisää net­to­var­al­lisu­ut­ta. Net­to­var­al­lisu­us­laskel­mas­sa ote­taan varoina huomioon mak­set­tu­jen osu­us. mak­su­jen lisäk­si vielä mak­samat­ta ole­vat osu­us­mak­sut, jot­ka toisaal­ta huomioidaan maat­alous­tuot­ta­jan net­to­var­al­lisu­us­laskel­mas­sa maat­alouden velka­na. Maat­alouden tulo jae­taan net­to­var­al­lisu­u­den perus­teel­la pääo­mat­u­lok­si ja ansio­tu­lok­si. Mitä korkeampi net­to­var­al­lisu­us on, sitä suurem­pi on pääo­mat­u­lon osu­us ja vähäisem­pi ansiotulo.”

    http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:GlCCRhKWRDQJ:www.farmit.net/farmit/fi/08_foorumi/001_lehti/06_2_2007/fr0702s50-52.pdf+osuuskunta+sijoitetun+p%C3%A4%C3%A4omatulo&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShZAz9SZftgWOoKZgJZdAhk2-9CVvHX0LQJOhwLwTfmrVPe7AR1zMNacjEu3UlIuR4SyAq6d7yXu9_vyN7E3Mqt1ZTG3t_jxDn2UmNcbUhx2Qgq0z97YowZT9UVBowsJCLxnKFH&sig=AHIEtbR9P_ljZT26cf_Ixk_40_ytOXrRDQ

  7. Valio on osakey­htiö, ei osu­uskun­ta. Vuo­den 2008 lopus­sa Valion omisti 22 maito-osu­uskun­taa (nyt 18) ja yhtiön omis­ta­jakun­nan osu­uskun­nis­sa oli jäse­nenä 10.163 maid­on­tuot­ta­jaa (nyt alle 10.000).

    Valion liike­vai­h­to vuon­na 2008 oli 1.844 miljoon­aa euroa ja kil­pail­i­joi­ta kovem­mista hin­noista huoli­mat­ta Valion tulos ennen sat­un­nais­er­iä ja vero­ja oli 4 miljoon­aa euroa tappiolla. 

    Tap­pi­oista huoli­mat­ta Valio mak­soi osinko­ja vuodelta 2008 vajaat 5 miljoon­aa euroa (=4,7 % osakepääo­ma­lle). Osinko­jen määrä oli keskimäärin yhtä tuot­ta­jaa kohti 492 euroa.

    Vuon­na 2008 Valio vas­taan­ot­ti 2044 miljoon­aa litraa maitoa, joista se tilit­ti osu­uskun­nille 47,2 snt/litra. Tili­tys­mak­sut yhteen­sä oli­vat 965 miljoon­aa euroa. Keskimäärin tili­tys osu­uskun­nille oli tuot­ta­jaa kohti 95.000 euroa.

    Valion mak­samat osin­got (noin 5 miljoon­aa euroa) oli­vat siis vain noin 0,5 pros­ent­tia maid­on tilitysmaksuista.

    Valio mak­saa osinkon­sa kaikille omis­ta­jille tas­a­puolis­es­ti. Myös ne Valion osakkei­ta omis­ta­vat osu­uskun­nat, jot­ka eivät myy maitoa Vali­olle (nyt 9 osu­uskun­taa), saa­vat osin­got Vali­ol­ta aivan samaan tapaan kuin ne, jot­ka toimit­ta­vat yhtiölle maitoa.

    Siis väite siitä, että Valion mai­d­os­ta saa­ma parem­pi kate kom­pen­soisi osinko­jen kaut­ta pienem­män tuot­ta­jahin­nan, ei näyt­täisi pitävän paikkansa. Maanvil­jeli­jöi­den ei kan­na­ta myy­dä maitoansa halvalla.

    Maid­on­tuot­ta­jien on pitänyt sijoit­taa maito-osu­uskun­taan osu­us­pääo­maa, jolle mak­se­taan vuosit­tain korkoa. Erotes­sa osu­us­pääo­man saa takaisin. Sijoitet­ta­van osu­us­pääo­man määrä voi olla riip­pu­vainen maid­on toimituksista.

    Olen­naista on, että osu­us­pääo­ma­lle mak­set­ta­va korko on verova­paa­ta 1.500 euroon asti. Siis useim­mat maa­jus­sit saa­vat korkon­sa verova­paasti niin maito-osu­uskun­nista kuin osu­uskun­ta Metsäliitoltakin.

    Osu­uskun­tien osu­us­pääo­man koron verova­paus on hyvä etu ja sik­si kepu­laiset ovatkin yrit­täneet eduskun­nas­sa nos­taa verova­pau­den rajaa 5.000 euroon. Sil­loin iso­jenkin tilo­jen omis­ta­jat saisi­vat korkon­sa verova­paasti ja voisi­vat tehdä verova­pai­ta lisäsi­joituk­sia maa­jussien omis­tami­in osuuskuntiin.

  8. Maanvil­jeli­jät ja muutkin yrit­täjät saa­vat kyl­lä tulon­sa muun­net­tua pääo­mat­u­loik­si ilman mon­imutkaisia omis­tuk­sia. Eiköhän kyse ole siitä, että tuot­ta­jat halu­a­vat pitkäaikaisille investoin­neilleen takeen myyn­nin jatku­vu­ud­es­ta. Lääkäriver­ou­ud­is­tuk­ses­sa oli kyse vain siitä, että osinko­ja ei voi enää sitoa teh­dyn työn määrään ja samal­la nos­taa pääomatulo-osinkoja.

  9. Ing­man pystyy tehokkuuten­sa ansios­ta tilit­tämään maid­on­tuot­ta­jille enem­män rahaa kuin Valio. Se lie­nee selvää.

    Tuot­ta­jat kuitenkin pelkäävät sitä, että jol­lakin aikavälil­lä Ing­manin kaut­ta ruot­salainen maito vie markki­noi­ta Suomes­sa tuote­tul­ta maid­ol­ta. Tähän myös min­is­teri Antti­la on viitannut.

    Sil­loin tuot­ta­jat toden­näköis­es­ti jou­tu­isi­vat supis­ta­maan tuotan­toansa ja menet­täi­sivät sitä kaut­ta ansioi­tansa ja mah­dol­lis­es­ti työpaikkansa. 

    Näille peloille on var­maan jos­sakin määrin perusteita.

    Valio on vienyt maito­tuot­tei­ta ulko­maille ja on sitä kaut­ta pyrkinyt tur­vaa­maan suo­ma­lais­ten tuot­ta­jien mah­dol­lisuuk­sia. Vien­nistä kuitenkin saa huonom­man hin­nan ja kulut ovat kovem­mat, mikä syö Valion tulosta.

    Ing­man tekee busines­ta, eikä ole sitoutunut mihinkään suo­ma­lais­ten tuot­ta­jien eri­ty­isi­in tukitoimiin. 

    Siinä var­maan syitä, mik­si Ing­ma­nia vieroksu­taan tuot­ta­jien piiris­sä, eikä yhtiölle halut­taisi antaa nyky­istä suurem­paa jalansijaa.

  10. Maat­alou­vero­tus­ta ei pysty keplot­tele­maan lääkärei­den tapaan. Ei siitä tosin mon­elle olisikaan hyö­tyä, sil­lä ansio­tu­lo­jen vero jää monel­la pienem­mäk­si kuin pääo­mat­u­lo­jen vero. MVL:n mukaan kaik­ki maat­alouden tulot las­ke­taan yhteen riip­pumat­ta tulon luon­teesta. Sen jäl­keen tehdään jako ansio­tu­loi­hin niin, että 15 % net­to­var­al­lisu­u­den määrästä on pääo­mat­u­loa ja lop­pu ansio­tu­loa. Tuo osinko­tu­lo­jen verova­paa osa toki huomioidaan,mutta sen määrä on todel­la vaa­ti­ma­ton ver­rat­tuna noteera­mat­tomien yhtiöi­den osinko­jen verova­paaseen osaan.
    Valio on tosi­aan osakey­htiö, jon­ka omis­ta­jat ovat osu­uskun­tia. Vil­jeli­jät omis­ta­vat sit­ten nuo osu­uskun­nat. Osu­uskun­nat tilit­tävät saa­mansa Valion osin­got eteen­päin vil­jeli­jöille osu­us­pääo­man korkona. Sen määrää suh­teessa maitotil­i­tyk­si­in on hyvin kuvatt­tu tuos­sa edel­lä. Ja sen saa­vat myös nämä Ing­manille tuot­teen­sa myyvien osu­uskun­tien jäsenet.

  11. Valion bud­jet­tilu­vuista mitään tietämät­tä: voisiko hin­taeroil­la Ing­manin ja Valion välil­lä olla mitään tekemistä Valion tuoteke­hi­tys­toimin­nan laa­ju­u­den kanssa? Eli sub­ven­toisiko­han Valio tuoteke­hi­tys­tän­sä ja erikois­tuot­teitaan bulkki­mai­d­os­ta saaduil­la tuloil­la. Aiem­man blogikir­joituk­sen kom­men­tis­sa oli link­ki Dagens Nyheterin sivuille ja siel­lä olleisi­in kom­ment­tei­hin. Jopa siel­lä kehut­ti­in Valion erikoismaitotuotteita.

    Yksi esimerk­ki Valion kehit­tämästä tuot­teesta ovat maito­hap­pobak­teer­ituot­teet, jois­sa Valio on käsit­tääk­seni ollut edel­läkävi­jä. Suomes­sa käsit­tääk­seni useim­miten käytet­ty maito­hap­pobak­teeri LGG, http://fi.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_rhamnosus_GG, on Valion tuotemerkki.

    Minä halu­an tukea tuol­laista tuoteke­hi­tys­tä, eri­tyis­es­ti suo­ma­laisen fir­man tapauk­ses­sa, ja jollen sit­ten muuten niin osta­mal­la Valion tuot­tei­ta. Kysymys toki on vähän saman­lainen kuin lääke­myyn­nis­sä: pitäisikö ostaa alku­peräis­lääkkeitä vai kopi­oi­ta. Jos olisin sveit­siläi­nen niin halu­aisin var­maankin ostaa alkuperäisiä.

  12. “Kuten tun­net­tua, vil­jeli­jät myyvät tuot­teen­sa paljolti osu­uskun­nille. Osu­uskun­tia on käytet­ty mie­lenki­in­toisel­la taval­la palkkat­u­lo­jen muut­tamiseen pääo­mat­u­lok­si. Farmit.fi-julkaisu selit­tää menet­te­lyn hyvin osuvasti:

    “Osu­us­pääo­ma­lle mak­set­ta­van koron lisäk­si osu­uskun­nan jäsenet saa­vat tietyl­lä ker­toimel­la lisää nettovarallisuutta. 

    Net­to­var­al­lisu­us­laskel­mas­sa ote­taan varoina huomioon mak­set­tu­jen osu­us osu­us­mak­su­jen lisäk­si vielä mak­samat­ta ole­vat osu­us­mak­sut, jot­ka toisaal­ta huomioidaan maat­alous­tuot­ta­jan net­to­var­al­lisu­us­laskel­mas­sa maat­alouden velkana.

    Maat­alouden tulo jae­taan net­to­var­al­lisu­u­den perus­teel­la pääo­mat­u­lok­si ja ansio­tu­lok­si. Mitä korkeampi net­to­var­al­lisu­us on, sitä suurem­pi on pääo­mat­u­lon osu­us ja vähäisem­pi ansio­tu­lo. Pääo­mat­u­lon kiin­teä verokan­ta on 28 pros­ent­tia, kun taas pro­gres­si­ivisen veroast­eikon vuok­si korkeas­ta ansio­tu­losta joudu­taan mak­samaan yli 50 pros­entin marginaalivero. […]

    Jos maat­alousyrit­täjäl­lä on kymme­nen [vero­tusar­voltaan 9 129,30 euron arvoista LSO:n ] osu­ut­ta, niiden yhteen­las­ket­tu vero­tusar­vo on 91 293 euroa. Tämä tarkoit­taa, että 20 000 euron osu­us­pääo­ma­l­la hän saa 4,56 ‑ker­tais­es­ti net­to­var­al­lisu­ut­ta, eli 9 1293 euroa.”

    Luo­daan siis paper­il­la eli osu­us­pääo­mave­lal­la yhtä olema­ton­ta omaisu­ut­ta taseeseen. Taseen ilmaa käytetään palkkat­u­lo­jen muut­tamiseen pääomatuloksi.

    Tuo on rikollista.

  13. On se jok­seenkin huvit­tavaa kun medi­as­sa on asetet­tu ahtaa­jali­it­to tämän het­ken maan suurim­mak­si kon­naksi, kun samal­la aikaa K‑linja on vuosikym­meniä voin­ut toimia ver­ho­jen takana äänestäjien­sä hyväk­si liki rajoit­ta­mat­tomin kortein.

  14. “Maid­on­tuot­ta­jien on pitänyt sijoit­taa maito-osu­uskun­taan osuuspääomaa”

    Tai olla sijoit­tavinaan. Ks. edellä.

  15. Tuo saman­lainen “veronkier­to” onnis­tuu kyl­lä osakeyhtiöilläkin.

  16. Sep­po S: ”

    1) Valio on vienyt maito­tuot­tei­ta ulko­maille ja on sitä kaut­ta pyrkinyt tur­vaa­maan suo­ma­lais­ten tuot­ta­jien mahdollisuuksia. 

    2) Vien­nistä kuitenkin saa huonom­man hin­nan ja kulut ovat kovem­mat, mikä syö Valion tulosta.”

    Suomek­si:

    1) Valio vie ulos tietäävästi maail­man korkein­ta maat­alous­tukea joka ras­van­palas­sa, joka rajan yli kul­kee. Se tuki — enin koti­maas­ta kiskot­tua — on tarkoitet­tu Keskus­tankin mukaan ruoan hin­nan alen­tamisek­si Suomes­sa. Ei Venäjäl­lä ja USA:ssa.

    Tämä on oleel­lista: Valio vie MTT:n mukaan tuot­ta­mas­taan voista 65 % ja juus­tos­ta vajaat 40 %. 

    Noi­ta ei voi viedä vil­jeli­jälle niin kan­nat­tavasti, jos “sivu­tuot­teelle” eli kuorit­ulle maid­olle ei ole kysyn­tää koti­maas­sa. Maito pitäisi puhal­taa jauheek­si ja siitä saa nestemaitoa paljon huonom­man hinnan.

    Sik­sikin Arla Ing­ma­nia vihataan vali­o­lais­ten tuot­ta­jien paris­sa. Ja on osavas­taus Osmon esit­tämään kysymykseen.

    2) Valio kiskoo kaikesta koti­maas­saan täy­den hin­nan ja dumpaa juus­ton­sa USA:n laatikkokaup­poi­hin ja Vanäjän tor­eille ja turuille. Sekä syyt­tää Arlaa dumppaamisesta.

  17. Sep­po S:

    1) “Tuot­ta­jat kuitenkin pelkäävät sitä, että jol­lakin aikavälil­lä Ing­manin kaut­ta ruot­salainen maito vie markki­noi­ta Suomes­sa tuote­tul­ta maid­ol­ta. Tähän myös min­is­teri Antti­la on viitannut.”

    Kuten edel­lä sanoin, Antti­la de fac­to peit­telee vien­timah­dol­lisuuk­sien katoamista. Vaik­ka vien­nistä ei saa koti­maan hin­taa, on se hyvin kan­nat­tavaa Suomes­sa mak­set­ta­van maail­man korkeim­man maat­aloustuen ansiosta.

    Tuki on niin korkea, että maanvil­jeli­jät ovat nyt Suomen ylivoimais­es­ti parhait­en ansait­se­va tuloluokka.

    Voit tark­istaa asian täältä:

    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tjt/tjt_fi.asp

    Sep­po S: “Sil­loin tuot­ta­jat toden­näköis­es­ti jou­tu­isi­vat supis­ta­maan tuotan­toansa ja menet­täi­sivät sitä kaut­ta ansioi­tansa ja mah­dol­lis­es­ti työpaikkansa.”

    Nimeno­maan työ­paikkansa val­tion vaan ei yhteiskun­nan palveluk­ses­sa. Oletko ensin­näkään kuul­lut, että tilalli­nen olisi men­nyt konkurssiin?

    Olen minäkin kuul­lut. Yrit­täjäriskiä ei ole ja konk­ka kos­kee muista syistä noin kah­ta vil­jeli­jää tuhannes­ta. Muiden kohdal­la yhtä sadasta.

    Lisäk­si pääosa eläkkeistä (56-vuo­ti­aana usein), lomat, maat­aloustuet ym. ym. kisko­taan val­tion pussista.

    Hil­jan tapah­tui myös 13 mil­jardin euron puhallus:

    “Suurin osa maaseudun kehit­tämis­tu­ista kanavoituu maatiloille, vaik­ka maat­alouden kehi­tys ja maaseudun kehi­tys ovat erkaan­tuneet toi­sis­taan suures­sa osas­sa Suomea.

    Maat­alouden ja maaseudun kehit­tämiseen käytet­ti­in Suomes­sa 2000–2006 noin 13 mil­jar­dia euroa EU:n ja kansal­lisia varoja.

    Maa- ja elin­tarvike­talouden tutkimuskeskuk­sen (MTT) tekemässä laa­jas­sa tutkimuk­ses­sa havait­ti­in, että maat­alouden ja maaseu­tu­aluei­den sosio-ekonomi­nen kehi­tys 1995–2004 vai­hteli merkit­tävästi alueit­tain. Maat­alouden kehi­tyk­sen ja maaseudun muun alueke­hi­tyk­sen välil­lä ei todet­tu merkit­tävää yhteyttä.”

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2131486/maaseudun-tuki-ohjautuu-maatiloille

    Mitä tuos­ta on seurannut?

    Kehot­taisin tutki­maan täl­lä, mil­lai­sis­sa ongelmis­sa nuo keskus­tan tekemän uusim­man 13 mil­jardin ohi­marssin uhrit ovat aiem­minkin osat­tomik­si jääneil­lä seuduilla:

    http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu?group=481

    Ota mikä tahansa väestön sosi­aal­isia olo­ja koske­va indikaat­tori ja huo­maat, että kaik­ki ongel­mat ovat kasautuneet juuri niille alueille, joil­ta keskusta­laiset “alue­poli­itikot” ovat siirtäneet koko maaseudun kehit­tämiseen tarkoite­tut varat maat­alouden taskuihin. 

    Sil­lä vil­jeli­jät — alle 70 000 — ovat vähem­mistönä maaseudul­lakin. Mut­ta hyvin varakkaana vähem­mistönä. Rikkaamp­ina kuin se kuu­luisa sven­s­ka talande bät­tre folk.

  18. Aikoinaan kun Pout­tu vei bratwurs­tia Sak­saaan, niin Suomes­sa todet­ti­in, että ei makkara parane “Sinis­es­tä Lenkistä”. Kun suo­ma­lainen on niin tyh­mä, että ei ymmär­rä makkaran päälle yhtään mitään.

    Tosin hin­takin sisä­markki­noil­la saat­toi näytel­lä jotain osaa em. tapauksessa.

  19. Sep­po S: “Tuki on niin korkea, että maanvil­jeli­jät ovat nyt Suomen ylivoimais­es­ti parhait­en ansait­se­va tuloluokka.”

    Ovatko kyseessä brut­to — vai nettotulot ?

  20. Valion ja Arla Ing­manin toimin­nas­sa on kyse suurten yri­tys­ten tais­telus­ta markki­noista. Maito on se viimeinen tuote, jos­sa raja­suo­ja on Suomes­sa Eu-aikana tiukasti pitänyt. Nyt tuot­ta­jien pelkona on se, että aloitet­tu tuon­ti avaa padot suurem­malle maitovir­ralle ja tämän takia koti­maan hin­nat putoa­vat. Suomes­sa on mak­set­tu Euroopan toisek­si paras­ta hin­taa mai­d­os­ta näi­hin aikoi­hin asti, vaik­ka tuot­ta­jahin­ta putosikin noin 20 pros­ent­tia viime vuonna.

    Arla Ing­man mak­saa tuot­ta­jille pikkuisen enem­män kuin Valio, kos­ka sen on pakko. Muuten se ei saisi nyky­istäkään määrää maitoa Suomes­ta. Epäilen, että yri­tyk­sen toim­inta ei kan­na­ta taloudel­lis­es­ti oikein hyvin, mut­ta isol­la kon­sernil­la on varaa odot­taa markki­naval­tauk­sen myön­teisiä seurauksia.

    Ei Valio eikä Arla Ing­mankaan ker­ro, mil­lä hin­nal­la ne toimit­ta­vat tuot­teet kaup­poi­hin. Nämä ovat liike­salaisuuk­sia ja kyse ei ole pelkästään tuot­teen hin­nas­ta. Luu­len­pa, että Valio saa määrätä hin­tata­son ja Arla Ing­man saa kau­pat, jos se tar­joaa riit­tävän paljon halvemmalla.

    Tuot­ta­jat sijoit­ta­vat mei­jerei­hin ihan oikeaa osu­us­pääo­maa, sum­mat on yleen­sä sidot­tu vuo­tu­isi­in mait­o­määri­in. On varsin kohtu­ullista, että tälle pääo­ma­lle mak­se­taan myös korkoa. Sen tiedän, että korko ei ole kade­hdit­ta­van suuri (taval­lis­es­ti 4- 6 välilä).

  21. Eiköhän Valion kohdal­la hyvin tärkeätä osaa näyt­tele val­ta. Ulko­maisen fir­man (Arla) suo­ma­lainen tytäry­htiö (Ing­man) johde­taan ulko­mail­ta käsin. Strate­giset päätök­set tuoteke­hi­tyk­ses­tä, investoin­neista ja sen sel­l­ai­sista tehtäneen emoy­htiön tasol­la, Suomen ja suo­ma­lais­ten maanvil­jeli­jöi­den asioista sen kum­mem­min välit­tämät­tä. Valios­sa päätös­val­ta on Suomessa.

    Eikös tässä ihan vas­taavaa asi­aa ole lehdis­tössä valitet­tu esimerkik­si erään teley­htiön kohdal­la. Kehi­tys Suomes­sa pysähtyi kuin seinään, kun yhtiö fuu­sioi­tui ruot­salaisen kil­pail­i­jansa kanssa.

  22. Brut­to­tu­loista on tietenkin kyse. Eihän maa­jus­sille kulu­jen ja pois­to­jen jäl­keen juuri verotet­tavaa tuloa jää.

  23. “Brut­to­tu­loista on tietenkin kyse. Eihän maa­jus­sille kulu­jen ja pois­to­jen jäl­keen juuri verotet­tavaa tuloa jää.”

    Niin, lait­ta­mani linkin alta löy­tyvässä tilas­tossa ei ole kyse maati­lan brut­to­tu­loista eli liike­vai­h­dos­ta. Jos bru­tos­ta olisi kyse, eräs her­ra Nokia Keilaniemestä olisi Suomen kova­palkkaisin jätkä.

  24. Maanvil­je­ly tuot­taa vil­jaa, maito ja liha tule­vat karjataloudesta.

    Näin kulut­ta­ji­na olen kiin­nos­tunut siitä, että duop­o­lisoitunut kaup­pamme pitäisi use­ampi­en toimit­ta­jien tuot­tei­ta valikoimas­saan ja jät­täisi valin­nan min­ulle. Arla on ainakin Ruot­sis­sa pain­os­tanut jälleen­myyjiään luop­umaan muiden maitoalan taomit­ta­jien tuot­tei­den myyn­nistä. Yksin­myyn­tioikeud­es­ta mak­se­tut kyn­nys­ra­hat ovat väärin ja moraalit­to­mia, ehkä lait­to­mia. Kenen tasku­un kyn­nys­ra­hat lop­ul­ta menevät?

    Paljon puhutaan Helsin­gin kun­nal­lispoli­itikko­jen voitelus­ta kaavoituk­seen ja tont­tipoli­ti­ikkaan liit­tyen. Ette tai­da arvatakaan, mitä palvelu­ja keskus­li­ikkei­den osto­henkilöille ja tuoteryh­mä­vas­taav­ille tar­jo­taan tutus­tu­mis­matkoil­la ulko­mais­ten tavaran­toimit­ta­jien luo. Minä tiedän mitä palvelu­ja eräät jopa vaativat.

  25. Nim­imerkille: “Mukavaa veronkier­toa osu­uskun­nil­la näin”
    Vaik­ka tämä meneekin off top­ic, niin vilkaisepa vähän myös tulo­jen raken­net­ta noista tilas­tois­tasi. Tuon tilas­ton “maat­alousyrit­täjil­lä” on maat­alouden tulo­jen osu­us käytet­tävistä kokon­ais­tu­loista reilusti alle kol­mannes. Minä pitäisin täl­laistä vil­jeli­jää pelkästään har­rasteli­jav­il­jeli­jänä. En tosi­aan tunne tapaa, jol­la Tilas­tokeskus tekee tämän sosioekonomisen jaon, mut­ta ainakin “maat­alousyrit­täjät” ryh­mään se tuo henkilöitä, jot­ka eivät ainakaan ole pää­toimisia sellaisia.

  26. Nyt­päs oli omaan lähikaup­paanikin tulleet nämä ArlaIng­man maitotölk­it. Vali­ol­ta oli enää ain­oas­taan paria sort­tia 1,5 l tölkeis­sä. Valio oli 2 sent­tiä litral­ta kalli­im­paa kuin Arlaingman.
    Omaa tuot­ta­maani ja Valion keräämää maitoa var­maan on molem­mis­sa tölkeis­sä. Nyt suun­ta vain vai­h­tuu Kil­pailu­vi­ras­ton hin­nal­la ArlaIng­manin mei­jeri­in. Jälk­i­tili jalostuk­ses­ta samal­la menee nyt Tan­skaan ja Ruot­si­in eikä minulle.

  27. “Nyt suun­ta vain vai­h­tuu Kil­pailu­vi­ras­ton hin­nal­la ArlaIng­manin meijeriin.”

    Niin­pä. Ei olisi pitänyt kasa­ta Valios­ta läh­es kansal­lista monopolia?

    “Jälk­i­tili jalostuk­ses­ta samal­la menee nyt Tan­skaan ja Ruot­si­in eikä minulle.”

    Ei kun et saa san­o­taanko monop­o­li-Valion monop­o­livoit­toa — jälk­i­til­iä. Se ei “mene” min­nekään tai kulut­ta­jalle, kuten kuu­luukin. Tiet­tävästi Arlakaan ei mak­sa sel­l­aista. Saa oikaista, jos olen väärässä.

  28. Arla on täs­mälleen saman­lainen yri­tys kuin Valio. Sen omis­ta­jat vain puhu­vat tan­skaa tai ruot­sia. “Monop­o­livoit­to” menee omis­ta­jille litro­jen mukaan aivan samal­la taval­la kuin Vali­ol­la. Suo­ma­laisia Arla ei kelpu­u­ta omistajikseen.
    Suoemes­sa elin­tarvikeyri­tys­ten “monop­o­livoitot” ovat pienem­piä kuin muual­la Euroopas­sa. Kan­nat­taa lukaista esim. ETLA:n raport­ti elin­tarvikkei­den hinnanmuodostuksesta.
    Valion nykyi­nen rakenne muuten on kil­pailu­vi­ras­ton kynästä lähtöisin. Se on kyl­lä kulut­ta­jien onni, sil­lä mis­sään saman kus­tan­nus­ta­son maista et löy­dä niin hal­paa maitoa kau­pan hyl­ly­iltä kuin Suomesta.

  29. Tim­oT: “Arla on täs­mälleen saman­lainen yri­tys kuin Valio. Sen omis­ta­jat vain puhu­vat tan­skaa tai ruot­sia. “Monop­o­livoit­to” menee omis­ta­jille litro­jen mukaan aivan samal­la taval­la kuin Valiolla. ”

    Niin, Valion liike­toim­inta-ajat­telu on ja tili­tyskyky on perus­tunut toim­imiseen suo­jat­ul­la (nyt sel­l­aisek­si vielä luule­mal­laan) markki­nal­la, jos­ta on put­ki vain ulospäin.

    Valion ulko­maan­toim­into­jen osu­us on paljon Arlaa pienem­pi, 37 %, kun Arlan tai Danonen kohdal­la se n. 65 %. Noiden tili­tys on ollut n. 31 snt, Valion 37 snt. Tili­tyshin­nat ovat olleet noil­la silti hyvät, sil­lä ruot­salainen ja tan­skalainen tuot­ta­ja on työ­tun­tia kohden 2–3 ker­taa suo­ma­laista tehokkaampi. Näin ker­to MMM:n tietopalvelu.

    Eli Arla on liikeyri­tys, Valio on Stal­in­in aikainen reli­ik­ki, koop­er­a­tivi, joka kaa­tu­isi suorin jaloin, jos Suomes­sa ei mak­set­taisi maail­man suur­in­ta maat­alous­tukea. Valion vien­tikin (ks. luvuista edel­lä) perus­tuu suo­ma­lais­ten mak­saman maat­aloustuen vientiin.

    Tot­takai, mihin muuhun, jos ker­ran mak­se­taan koko Euroopan paras­ta maid­on­hin­taa tuot­ta­jalle ja pystytään silti kil­paile­maan mei­jer­i­jät­tien joukos­sa Venäjäl­lä ja USA:n laatikkokaupoissa.

    Ja lisää, kun ker­ran tilasit:

    Vaik­ka Arla ymt. ovat alueel­laaan vahvo­ja, ovat ne saa­neet aikaan järkevää kil­pailua eli kan­sain­välisen työn­jaon maito­tuot­teis­sa. Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa nestemaitoa on tuo­tu 4 ja 2 % kulu­tuk­ses­ta kun Suomes­sa osu­us oli 0 % (2007–2008). (Hol­lan­ti tuo peräti 11 %.) Tan­skan ja Ruotsin tuon­tilu­vut ovat paljon suurem­pia muiden maito­tuot­tei­den osalta eli yhtiöt toimi­vat avoimil­la ja sel­l­aisik­si tietämil­lään markki­noil­la. (Tilas­tot: Lehto­nen, MTT 2007)

    Valio tuleekin jou­tu­maan häm­mästyt­tävi­in vaikeuk­si­in alle 10 vuo­den kulues­sa jos se ei pikaisesti:

    1) muu­ta toim­intapoli­ti­ikkaansa kau­pan suun­taan (logis­ti­ik­ka, valikoimien tar­joami­nen, hin­noit­telu, neuvottelutavat.)
    2) laske tili­tysh­in­taansa maid­on­tuotan­non tehokku­u­den tasalle
    3) eli sopeudu siihen, että me kieltäy­dymme tai EU kieltää mak­samas­ta (ja viemästä ulos) nykyisen­ta­soisia tukia.
    4) ja sopeudu samal­la siihen, että tuon­ti lisääntyy
    5) sekä jää uskot­tele­maan pro­biot­teishin­sa ym., joi­ta EU:kaan ei ter­veysväit­tei­neen hyväksy yksi toisen­sa jäl­keen. (Näin kävi taas äsken)

    Tim­oT: “Valion nykyi­nen rakenne muuten on kil­pailu­vi­ras­ton kynästä lähtöisin. ”

    Jos rakenne olisi _täysin_ Valion kynästä, Ing­ma­nia ja joitakin alue­mei­jere­itä ei enää olisi. KIVI jät­ti nuo henkiin.

    Valion rakenne on joka tapauk­ses­sa Valion kynästä, sil­lä kyl­lä sen on pitänyt tietää, mikä osu­us sille on mah­dolli­nen KIVIn puut­tumat­ta. Vähän kuin huu­taisit, että poli­isi pam­put­taa taas, mut­ta et muista sanoa, että itsepä pyysit lyömäl­lä kylän suurim­mil­la lihak­sil­la koko kioskin­jonoa ja poli­isia siihen lisäksi.

  30. Nim. Mukavaa veronkier­toa osuuskunnilla:
    Tek­stisi vaikut­taa tutul­ta, tai­dat käyt­tää muitakin nim­imerkke­jä täl­lä pal­stal­la. Siis tek­stiä tulee kuin turkin hihas­ta vail­la totu­u­den ja jär­jen häivääkään. Mis­sähän ne lihak­set ovat?
    Päätä nyt lop­ul­ta kum­man kynästä se maito­te­ol­lisu­u­den rakenne Suomes­sa on: Valion vai Kivin. Apuna voisi olla vaik­ka seu­raa­va opus: Touko Perko: Valio ja suuri mur­ros, Kus­tan­nu­sosakey­htiö Ota­va, Keu­ruu 2005

  31. TimoT:“Siis tek­stiä tulee kuin turkin hihas­ta vail­la totu­u­den ja jär­jen häivääkään.”

    Kun ei pystytä kumoa­maan oppo­nentin fak­to­ja, ote­taan likasan­got käyttöön.

    Jospa silti jatkaisimme asi­apo­h­jal­ta ja kohdis­taisit kri­ti­ikkisi sanomaani, et net­tiper­soon­aani. Vai etkö kykene sellaiseen?

  32. Mukavaa veronkier­toa osu­uskun­nil­la näin kir­joit­ti 14.3.2010 kel­lo 11:16 : ” jos Suomes­sa ei mak­set­taisi maail­man suur­in­ta maat­alous­tukea. Valion vien­tikin (ks. luvuista edel­lä) perus­tuu suo­ma­lais­ten mak­saman maat­aloustuen vientiin.

    Tot­takai, mihin muuhun, jos ker­ran mak­se­taan koko Euroopan paras­ta maid­on­hin­taa tuot­ta­jalle ja pystytään silti kil­paile­maan mei­jer­i­jät­tien joukos­sa Venäjäl­lä ja USA:n laatikkokaupoissa.”

    Noista tuk­i­hom­meleista jos ette ole vielä luke­neet niin kan­nat­taa lukea tämä:
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

  33. Sin­un kanssasi keskustelu on mah­do­ton­ta, kos­ka et tunne asi­aa. Keräät netistä jonkun tiedon­mu­rusen ker­ral­laan ja teet niiden perus­teel­la mah­tavia ana­lyy­se­jä. Ne menevät täysin met­sään, kos­ka et ole ottanut huomioon (=olet täysin tietämätön) kaikkia asi­aan vaikut­tavia seikkoja.
    Esim. ihailet Tan­skan maat­alouden työn tuot­tavu­ut­ta. Se on tot­ta. Mut­ta kat­se­lepa esim. maid­on kulut­ta­jahin­to­ja Tan­skas­sa, ne ovat korkeam­mat kuin Suomes­sa. Samal­la vilkaise Tan­skan maanvil­jeli­jöi­den talous­tu­lok­sia, ne ovat paljon huonom­pia kuin Suomes­sa. Yhtälö ei toi­mi, maito­tonk­ka vuo­taa pahasti Tan­skas­sa. Maanvil­jeli­jät käyt­tävät omaa työ­panos­taan tehokkaasti, mut­ta se ei real­isoidu sen enem­pää kulut­ta­jien kuin tuot­ta­jienkaan kukkaroon.
    Suomeen ei tuo­da nestemäistä maitoa. Et tiedä oikea­ta syytä, syytät vain Valio­ta. Valion­han se syy onkin. Maid­on kulut­ta­jahin­ta on Suomes­sa niin alhainen, että kukaan ei voi tuo­da, pait­si raskaal­la tap­pi­ol­la Arlan tapaan.
    Syytät Valio­ta ter­veysvaikut­teis­ten elin­tarvikkei­den kehit­telystä. Siitä kuitenkin kulut­ta­jat hyö­tyvät pait­si ter­veel­lis­inä elin­tarvikkeina, myös rahal­lis­es­ti. Valion ulko­mail­ta saa­mat lisenssi­t­u­lot laske­vat maid­on kulut­ta­jahin­taa huo­mat­tavasti Suomes­sa, usei­ta senttejä.
    Ihailet Arlan ulko­maan­toim­into­ja bulkki­tuot­teis­sa, mut­ta et anna Valion men­nä ulko­maille erikois­tuot­teil­laan, joiden anta­ma tulos on aivan eri luokkaa kuin Arlan polkumyynti.
    Kaiken takana on tietysti mielestäsi kansalli­nen tuki. Ei Tan­skas­sa tietysti mak­se­ta Pohjois-Suomen tukea eikä Etelä-Suomen vakavien vaikeuk­sien tukia. Mut­ta van­hana EU:n jäsen­maana Tan­skalla on todel­la muhkeat tuet yhteis­es­tä pus­sista. Niitä mak­sat Sinäkin.
    Kehot­taisin todel­la vakavasti Sin­un net­tiper­soon­aasi pere­htymään asioi­hin. Voit aloit­taa vaik­ka tuos­ta Perkon kirjasta.

  34. Tim­oT:

    Mut­ta kat­se­lepa esim. maid­on kulut­ta­jahin­to­ja Tan­skas­sa, ne ovat korkeam­mat kuin Suomes­sa. Samal­la vilkaise Tan­skan maanvil­jeli­jöi­den talous­tu­lok­sia, ne ovat paljon huonom­pia kuin Suomessa.

    Eikös maat­aloustuet selitä tämän eron näppärästi?

    Valion ulko­mail­ta saa­mat lisenssi­t­u­lot laske­vat maid­on kulut­ta­jahin­taa huo­mat­tavasti Suomes­sa, usei­ta senttejä.

    Siis väität, että Valio jakaa voit­ton­sa mielu­um­min maid­on kulut­ta­jille kuin omis­ta­jilleen. Mik­si ihmeessä se tek­isi näin?

    Tuoteke­hi­tys on hyväk­si, jos sen avul­la saadut tulot ovat korkeampi kuin sen kus­tan­nuk­set. Mil­lään muul­la kri­teer­il­lä ei ole väliä. (Väitetyl­lä ter­veel­lisyy­del­lä, väitetyl­lä kulut­ta­jahin­to­jen laskul­la yms.)

  35. Eihän ne tukierot selitä, kos­ka ne on niin päin, että etelä­mail­la on parem­mat tuet.
    Jos ver­taa kulut­ta­hahin­to­ja eri mais­sa, niin kyl­lä voit­to­ja Suomes­sa jae­taan kulut­ta­jille. En tiedä mik­si näin on. Olisiko­han keskit­tyneel­lä kau­pal­la jotakin osu­ut­ta asi­as­sa? Ja tämä kos­kee kaikkia mei­jeriyri­tyk­siä. Toki myös tuot­ta­jahin­nas­sa ollaan kil­pailukyky­isiä, joten osa voitoista menee sinne. Osinkoi­hin ei kyl­lä riitä. Sen taki­a­han Ing­manin per­hekin luopui yrityksestään.

  36. Art­turi kir­joit­ti 15.3.2010 kel­lo 15:07 :“Tim­oT:
    Samal­la vilkaise Tan­skan maanvil­jeli­jöi­den talous­tu­lok­sia, ne ovat paljon huonom­pia kuin Suomessa.

    Eikös maat­aloustuet selitä tämän eron näppärästi?”

    Niin siis tämänkö eron? Tämän kan­nat­tavu­useron. Sehän on sama jut­tu kuin tuossa
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
    niin kyl­lähän se kun tukea tulee 3–8‑9–13-17–22-31 sent­tiä per litra tukialueesta riip­puen niin onhan sil­lä merk­i­tys­tä. Tan­skalais­ten Arlan maid­on tuot­ta­jahin­ta lie­nee ollut 10 vuo­den keskiar­vona noin 32 c/l. Jos tääl­lä meil­lä c‑tukialueella tulee tukea noin keskimäärin litra­pain­ote­tul­la keskiar­vol­la ehkä 10 c/l niin se tarkoit­taisi noin 30% lisäys­tä tan­skalais­tuot­ta­jien liike­vai­h­toon. Voisi kum­masti kan­nat­tavu­us kohen­tua sil­lä tukimääräl­lä? Mut­ta sitähän tässä juurikin pelätään että kun ab-alueel­la on nykypäätök­sil­lä vuon­na 2013 samat tuet kuin tan­skalaisil­la tuot­ta­jille niin että mitä tapah­tuu ab-alueen tuotan­non kan­nat­tavu­udelle? Ja c‑alueella porskute­taan tuon kansal­lisen tuen turvin. Mut­ta onnek­si Tim­oT on sisäistänyt asian ja on syys­täkin huolis­saan ab-tuot­ta­jien tulevaisuudesta.

  37. Tim­oT kir­joit­ti 15.3.2010 kel­lo 17:54 :“Eihän ne tukierot selitä, kos­ka ne on niin päin, että etelä­mail­la on parem­mat tuet.”

    Tähän löy­tyy var­maan lähde­vi­ite? Nyt jos puhutaan akselista Ruot­si-Tan­s­ka niin min­un käsi­tyk­seni mukaan pel­top­uolel­la tuk­i­ta­so on Suomen luokkaa kos­ka kansal­lisia tukia ei tun­neta ja kotieläin­tuis­sa hakataan ne 6–0? Tai 10 c/l kun c‑alueesta puhutaan, ab-alueel­la on niukempaa?

  38. Tan­skan tuetkaan eivät aida oikein mah­tua otsikon alle, mut­ta vas­taan nyt kysymykseen.
    EU:n perus­tuk­i­han määräy­tyy alueen his­to­ri­al­lisen sato­ta­son mukaan. mitä suurem­pi sato, sitä suurem­mat tuet. Tan­s­ka on EU:n parhaimpia vil­jelyaluei­ta, joten tuk­i­ta­so on siel­lä sen mukainen eli EU:n korkeimpia. Paljon korkeampi kuin Etelä-Suomen, pohjois­es­ta puhu­mat­takaan. 62 lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la tätä tuk­i­ta­so­eroa saa tasa­ta kansal­lisel­la tuel­la, jos­ta johtuen Suomes­sa tuki yhteen­las­ket­tuna on saman­su­u­ru­inen Oulun korkeudelle asti, Lapis­sa vielä sen ylikin.
    Perustuen lisäk­si EU:ssa on käytet­ty eri­laisia maaseudun kehit­tämiso­hjelmia, joi­ta esim. Suomes­sa on käytet­ty innokkaasti. Mut­ta ne myös aiheut­ta­vat eri­laisia rajoituk­sia vil­je­lylle, joten ne eivät ole varsi­naisia tulo­tukia, vaan kor­vauk­sia ylimääräi­sistä kus­tan­nuk­sista ja tuot­to­jen mene­tyk­sistä. Tan­skan ohjelmista en tiedä, olet­taisin niiden kuitenkin ole­van selvästi vähäisem­piä kuin Suomen. Esim. Tan­skan har­joit­ta­ma voimaperäi­nen kotieläin­talous ei oikein var­maan mah­tu­isi Suomen tiukkoi­hin ympäristötuen ehtoihin.
    Tan­skan luon­nonolo­suh­teet mah­dol­lis­ta­vat huo­mat­tavasti voimaperäisem­män nau­takar­jat­alouden kuin Suomes­sa. Siel­lä pystytään jo karkeare­hu tuot­ta­maan mais­sista ja sin­i­mailases­ta, jot­ka ovat huo­mat­tavasti satoisampia kuin Suomes­sa käytet­tävät nur­mikasvit ja api­la. Laidunkau­den pitu­ud­es­ta puhu­mat­takaan. Tan­skas­sa kuitenkin pystyt­täisi­in vil­jelemään myös laadukkai­ta ihmis­rav­in­tokasve­ja. Kotieläin­ten kaut­ta jalost­a­mi­nen on siel­lä ekol­o­gis­es­ti erit­täin teho­ton­ta toimintaa.

  39. Tim­oT kir­joit­ti 17.3.2010 kel­lo 11:32 “Tan­skan tuetkaan eivät aida oikein mah­tua otsikon alle, mut­ta vas­taan nyt kysymykseen.”

    Et kuitenkaan vas­tan­nut kysymyk­seen? Etsin sit­ten tietoa asi­as­ta itse ja löysin tuollaisen:
    http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
    ja sieltä taulukko sivul­ta 67 ver­tailus­sa Suo­mi — Ruot­si — Tan­s­ka ker­too että kokon­aistuet euroa per tila ovat noin 28.000 — 18.000 — 16.000 ja vas­taavasti euroa per hehtaari 750 — 220 — 290. Nyt jos siis ver­tailu tehdään Tan­skaan ja Ruot­si­in niin miten sin­un mielestäsi tämä hom­ma nyt oikein menee, mis­sä on suurim­mat tuet?

    Kan­nat­taa myös lukea tek­sti sivul­ta 66 jos­ta pieni lain­aus että “Kokon­ais­tu­ki on tilaa kohti las­ket­tuna ollut suurin Suomes­sa, kun muis­sa mais­sa tilaa kohti on mak­set­tu selvästi vähemmän.”

  40. Ja tuos­ta
    http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
    samas­ta raportista kan­nat­taa vielä lukea sivu 70 ja sieltä taulukko jon­ka mukaan meil­lä maitotiloil­la tuet kokon­ais­tuo­toista noin 30% ja Ruot­sis­sa noin 10–15% ja Tan­skas­sa alle 10% kokon­ais­tuo­toista. Ei se min­ua sinäl­lään hait­taa miten ne ovat mut­ta jos tode­taan että
    “Tim­oT kir­joit­ti 15.3.2010 kel­lo 17:54:Eihän ne tukierot selitä, kos­ka ne on niin päin, että etelä­mail­la on parem­mat tuet.”
    niin olisi se sen­tään hyvä löy­tyä edes jonkun­laisia tosi­a­sioi­ta väit­tei­den taakse? Samoin taulukos­ta sivul­ta 71 selviää että tuet euroa per lehmä meil­lä noin 900 euroa per lehmä joka on ylivoimais­es­ti suurin tukimäärä per lehmä. Mut­ta kan­nat­taa tutus­tua jos tosi­asi­at kiinnostavat?

  41. Eri maid­en tukia ver­tail­taes­sa pitää ehdot­tomasti selvit­tää, mitkä ovat tukiehdot. Ain­os­taan EU:n perus­tu­ki (tilatu­ki) mak­se­taan samoil­la ehdoil­la kaikkial­la. Tukien kokon­ais­sum­ma ei ker­ro yhtään mitään.

  42. Nämä tarkat tuet löytää muuten näköjään koko Euroopan alueelta Talous­to­htorista. Joidenkin maid­en osalta jopa kir­jan­pitoalueit­tain. Ei muu­ta kuin tutkimaan!
    Tan­skan osalta huo­masin, että lyp­sykar­jatiloil­la ei ole käytän­nössä mui­ta tukia kuin tilatu­ki, joka on toki paljon suurem­pi kuin Etelä-Suomes­sa. Eli ei siten mitään ympäristövelvoit­teitakaan. Kokon­ais­tuot­to saman kokolu­okan tiloil­la on Tan­skas­sa aivan omaa luokkaansa Suomeen ver­rat­tuna. Mut­ta niin ovat muut­tuvat kulutkin.
    Ruot­sis­sa tuki­asi­at ovat kyl­lä hyväl­lä tolal­la. Lapin tukikin alkaa jo Turun korkeudelta.

Vastaa käyttäjälle Mukavaa veronkiertoa osuuskunnilla näin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.