En ole uhri, kuten Elina yrittää väittää, sillä en ole ainoa. Jo 80-luvulla Sonerasta työnnettiin eläkeputkeen n 4000 henkeä, mutta useimmat heistä olivat sodan käynyttä kouluttamatonta sukupolvea ja useimmat kuolivat jo suhteellisen nuorena.

Nyt 2000 luvulla on korjattu Relanderin/Heinosen/Niinistön/Lipposen jälkiä ja viime vuonna Musta Pekka sattui yllättävän usein ikääntyneille ja 2000 luvulla meitä ikääntyneitä on työnnetty putkeen n 3000 eli perinne on jatkunut.
Nyt vain nuo irtisanotut ova koulutettuja ja ammattitaitoisia ja haluaisivat jatkaa vielä työssä.
Kun sitten tiesin jo 2008 miten minulle todennäköisesti käy niin aloin opiskella opettajaksi ja nyt opinnot ovat lopputyötä vaille valmiit. Mutta ei uusi ammatti työtä takaa, olin Helsingin kaupungilla harjoittelijana ja yhtäkkiä oppilaitoksen organisaatio muuttui ja minun ikäiset opettajat siirrettiin hyllylle ??

Ilmoittauduin eilen sitten työkkäriin , tilaisuus oli lyhyt ja ytimekäs. Ainoa mitä minulta kysyttiin oli tutkintotodistus- En ole tarvinnut paperia kuin kerran kun menin ensimmäiseen työpaikkaan. Näyttää siltä että tuolla paperilla on merkitystä vain kun pyritään pois työelämästä.
Sen sijaan tuo vaivalla hankittu työtodistus ei kiinnostanut ja niinpä siitä otettiin kopio vain etusivusta.

Toinen erikoisuus ilmaantui kun esitin anomuksen loppuopintojen hyväksymiseksi sivutoimiseksi eli asiakaspalvelija oli yllättynyt,mistä olen saanut lomakkeen. Vertailu osoitti sen oikeaksi ja niinpä työvoimatoimikunta tekee asiasta päätöksen.
Erikoista on se, että minulle ei anneta päätöstä vaan kassalle ja minä saan tiedon kun anon päivärahaa eli kielteinen päätös selviää vasta

Riitauttaminen ei ole sekään kovin kannattava idea, sillä menetän käytännössä korotetun päivärahan. Muutenkaan tuo mahdollinen korvaus on vähäinen sillä siitä vähennetään maksetut työttömyyspäivärahat.
Jos lähtee vapaaehtoiseti niin saa tuon korotetun päivärahan ja sen lisäksi työnantja maksaa muutamn kuukuden lisäpalkkion.
Vastineeksi työntekijä sitoutuu oleman arvostelematta entistä työnantajaa. Sopprain sisältämä sopimussakko tukkii suuntehokkaasti-

Sen vuoksi mediassa jyllää vain työnantajien yksipuolinen informaatio esim eläkkeelle paosta vapaaehtoisesti.

Suomessa mediaa on valjastettu EK:n probagandan levittäjäksi ja arvostelijat vaiennetaan suurilla sopimussakoilla -tuskinpa nämä käytännöt kovin paljon sananvaaputta lisäävät

Suosittele: 0

Nyt en enää saa sitä auki. No ei kai kovin tärkeää?

Suosittele: 0

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Tammikuussa+ty%C3%B6tt%C3%B6mi%C3%A4+jo+nelj%C3%A4nnesmiljoona/1135253160414

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Miehet.. ihan ne oikeankin väriset kyllä ovat tämän laman pahiten kärsiviä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article302759.ece

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Kaupunkitalouden eli palveluiden tuottavuus on suhteessa asiakas- eli väestöpohjaan palvelualueella, enemmän on parempi, puhutaan sitten julkisista tai yksityisistä palveluista. Voi nillittää että poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin näin.

Ongelma on se että kantakaupungin ulkopuolella Helsingin palvelurakenne on hajasijoitettu tavalla joka muistuttaa huolestuttavasti Vanhasen himmeliä. Riutuvia ostareita, kirjastoja ja terveyskeskuksia joilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi asiakkaita. Ja kun näitä on jokaikisessä pienimmässäkin keskittymässä, niin ne vielä kilpailee toisensa hengiltä. Pitäisi tehdä jotain valintoja, esimerkiksi Koillis-Helsingissä voi olla pari-kolme menestyvää keskusta (vaikka Viikki ja Malmi) mutta niitä ei voi olla kymmentä (Viikki, Malmi, Pihlajamäki, Pukinmäki, Puistola, Tapulikaupunki Jakomäki, Suutarila, Tapanila…) En tiedä miten tämän saa selitettyä asukkaille, mutta jotenkin se pitäisi tehdä.

Tämän takia se palveluverkon tarkastelu olisi tärkeää, mutta sitä ei voi tehdä niin että katsotaan vaan julkisia palveluita. Niitä ja uudisrakentamista, liikenneverkkoa ja yksityisiä palveluita pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Peruskysymys on että miten saadaan eläviä ja kasvavia keskuksia?

Eli kysymys on tässäkin kaupunkirakenteesta. Sen eheyttämiseksi ja muutenkin pitäisi saada rakentaminen kunnolla käyntiin. Jarruina on normit (ml. pysäköinti) ja gryndereiden kohtuuttomat tuotto-odotukset, jälkimmäiset johtunee osittain riskeistä. Normit kuntoon, rakentamista vaikka kaupungin rahalla (ei ATT tappiota tee) tai omatoimisesti (esim. Ostersundom rakentuu viidessä vuodessa ihan vaan niin että kaavoitetaan tontteja), ja noita riskejä voi vähentää malliin Jätkäsaari niin että kaupunki sopii tontin hinnaksi osuuden myyntihinnasta.

Suosittele: 0

Veikkaisin, että ongelma on aika tavalla sama eli organisaatio on käpertynyt sisäänpäin ja yksiköt ovat siilipuolustuksessa muutoksia vastaan .
Helsingin kaupunki on samanlainen vanha organistaatio kuin vanha Telekin oli vielä 80-luvulla, joka on hyvin sisäänlämpiävä.

Nyt olisi Helsingillä tuhannen taalan tilaisuus muutoksiin, sillä lähivuosina henkilökuntaa eläköityy paljon.

Se millä tällainen ympyrä murretaan on se, että yksiköiden johto on riittävän kyvykäs johtamaan muutosta ja se kykenee löytämään yksiköisen sisältä muutosta tukevia avainhenkilöitä.
Toinen ongelma on ay-liike, jonka kanssa pitäisi kyetä rakentamaan luottamus. Tämä voi olla kunnallisella puolella vaikeaa, mutta toisaalta liittojakin on paljon, joten hajoita-ja hallitse toimii sielläkin tarvittaessa.
Kolas tekijä on luottamuksen saavuttaminen ja minä olen luvannut töitä niille, jotka suostuvat muuttumaan ja kouluttautumaan uusiin tehtäviin.
Jokainen yksikkö on erilainen toiminnoiltaan ja sisäisiltä suhteiltaan joten jokaisen yksikön muuttaminen on yksilöllinen tapahtuma.

Helsingin kaupunkikin on suuri organisaatio, joten on aivan turha etsiä nopeita ratkaisuja, ne ovat helppoheikkien juttuja. Tämän päivän päätökset toteutetaaan ensi vuonna ja tulokset näkyvät kolmantena vuotena

Suosittele: 0

Merkittävä linjanmuutos! Missä määrin koet, että olet saanut vaikutteita uusiin ajatuksiisi täältä blogisi kommenttiboksista?

Suosittele: 0

Suosittele: 0