Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle

Ran­skan päämin­is­teri, Nico­las Sarkozy näyt­tää julis­ta­neen Ran­skan työ­paikko­jen pelas­tu­so­hjel­man, jol­la hän erit­täin pro­tek­tion­is­tisel­la ohjel­mal­la jakaa val­tion tukea tuonne ja tänne. Uuti­nen on minus­ta paljon merkit­tävämpi kuin mitä suo­ma­lainen lehdis­tö on sille antanut.

Ensim­mäi­nen ongel­ma on se, lisääkö pro­tek­tion­is­mi työ­paikko­ja Euroopas­sa. Val­lit­se­van talous­teo­ri­an mukaan – sen johon EU perus­tuu – se vähen­tää työ­paikko­ja. Minä en ole tästä teo­ri­as­ta var­ma. Voi olla, että pro­tek­tion­is­mi ei vähen­nä työ­paikko­ja, mut­ta kansan­tu­loa se alen­taa var­masti. Ensim­mäisel­lä kier­roksel­la ­– Ran­s­ka har­ras­taa pro­tek­tion­is­mia ja muut elävät kuin ennen – ran­skalainen pro­tek­tion­is­mi var­maankin lisää työ­paikko­ja Ran­skas­sa. Mut­ta seu­raaval­la kier­roksel­la muut maat vas­taa­vat. Ran­skan mielestä eivät ehkä voi vas­ta­ta, kos­ka EU-lian­säädän­tö kieltää pro­tek­tion­is­min, mut­ta tässä ran­skalaises­sa ajat­telus­sa on jotain vikaa…

Voi toki ajatel­la, että työ­paikat ovat tärkeämpiä kuin tuotan­to (työ on orjan ain­oa oikeus, san­ot­ti­in jo Aster­ix ‑sar­jan julka­is­us­sa Obelix & kump­pan­it) Ehkä ris­tikkäi­nen pro­tek­tion­is­mi on hyväk­si Euroopalle, vaik­ka se johtaa kulu­tus­ta­son lasku­un. Me olemme tääl­lä niin rikkai­ta, että vähän voi tulota­sos­ta tin­kiä, jos työl­lisyys säi­lyy ja sen mukana sosi­aa­li­nen turvallisuus.

Mut­ta vien­nistä ja tuon­nista riip­pu­vaiselle Suomelle pro­tek­tion­isti­nen poli­ti­ik­ka olisi katas­trofi. Sik­si uutiset Ran­skas­ta ovat huolestuttavia.

17 vastausta artikkeliin “Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle”

  1. Aivan oikein pait­si paria poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta. Suo­mi on mokan­nut, kun tilasi ydin­voimalan Ran­skas­ta. Pro­jek­ti kuzee ja toimit­ta­ja on tumpe­lo. Vaik­ka kuin­ka Sarkozy tukee täl­laisia fir­mo­ja, niin ei silti kan­na­ta tila­ta ihan mitä sattuu. 

    Sil­jat ja Viking­linet ovat melkoisia työl­listäjiä. Itse merikra­puna pitäisin lai­vat Suomes­sa. Viking line tilasi laivan Espan­jas­ta. Sekin pro­jek­ti meni pieleen ja tilaus peruttiin.

    Näis­sä asiois­sa pitää olla val­is­tunut­ta protektionismia.

    Elin­tarvikkeis­sa ja ruuan raa­ka-aineis­sa Suo­mi har­ras­taa nyt nur­mi­järveläistä pro­tek­tion­is­mia joka ei ole mis­tään kotoisin. 

    Kulu­tus­tavaroiden ja mm. auto­jen! pitää olla tietenkin vapaasti ostet­tavis­sa. Mut­ta esimerkik­si koit­takaa­pa ostaa Niben läm­pöpump­pu Ruot­sista — siinä samas­sa tulee suo­ma­lainen deal­eri väli­in ja hin­ta on 50 % korkeampi.

  2. Väriä ran­skalaiseen pro­tek­tion­is­mi­in tuo pres­i­dent­ti Sarkozyn ris­tiri­itaiset tavoit­teet ja vah­vat henkilöko­htaiset äänenpainot.

    Ran­skan lisäk­si pro­tek­tion­is­tisia piirteitä on USA:n ja Kiinan otteis­sa. Osit­tain asia kytkey­tyy val­u­ut­takurssien manipulointiin.

    Kysymys ei siten ole pelkästään EU:n sisäi­nen peli vaan suures­sa määrin globaali peli.

    Sarkozyn pro­tek­tion­is­mi johtuu osit­tain siitä, ettei hän halua jäädä toimet­tomak­si tilanteessa, jos­sa muutkaan kan­sain­väliset isot pelu­rit eivät pelaa täysin puh­tail­la korteilla.

    Epäilemät­tä Suomen kannal­ta tilanne näyt­tää huolestuttavalta.

  3. Siinä määrin kuin pro­tek­tion­is­mi on varo­jen ottamista ran­skalaisil­ta veron­mak­sajil­ta ja sen syytämi­nen yri­tyk­sille, jot­ka voivat sen turvin viedä tavaroi­ta ali­hin­taan ulko­maille, niin en näe syytä mik­si ulko­maid­en pitäisi tästä kimmastua.

    Njoo… onhan siinä kyl­lä se, että kun ran­skalaiset köy­htyvät, he osta­vat vähem­män ulko­maid­en tekemiä tavaroita.

    Työ­paikkoi­hin nämä toimet eivät vaiku­ta mitään suun­taan eikä toiseen. (Mil­lä perus­teel­la Osmo ole­tat, että ne lisäävät työ­paikko­ja Ran­skas­sa?) Tekevät vaan kaik­ista ihmi­sistä köyhempiä.

    Toisin kuin Osmo antaa ymmärtää varakku­udel­la on väliä. Se tarkoit­taa enem­män vapaa-aikaa, vähem­män sairauk­sia… enem­män kaikkea sitä mis­tä ihmiset välittävät.

  4. Tässä kohtaa pudotan talousti­eteel­lisen ortodok­sian kaa­puni ja totean, että jos voitaisi­in osoit­taa, että pro­tek­tion­is­mi lisää työl­lisyyt­tä kaikille osa­puo­lille, niin sitä voisi pitää jos­sain määrin hyvänä ideana, vaik­ka se — ja tämä on tot­ta — alen­taisi kaikkien kansantuloa.

    Tämä sik­si, että län­si­mais­sa kansan­tu­lo on jo riit­tävän korkea, suurem­pi ongel­ma on työnjaollinen.

  5. Ei kai tämä varsi­naista pro­tek­tion­is­mia ole? Siis tuon­nin rajoit­tamista oman teol­lisu­u­den hyväksi?
    Tuki­ai­sista taas ei ole pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä koskaan mitään hyvää seurannut.
    Ran­skan teol­lisu­us taas näyt­tää seu­raa­van USAn auto­te­ol­lisu­u­den viitoit­ta­maa tietä.

  6. Le Dip­lo muuten kir­joit­ti tuos­sa syksyl­lä (suomenkieli­nen laitos)protektionismin hyvistä puolista. Kan­nat­taa lukea. En ryhdy referoimaan.

    Pro­tek­tion­is­mi johtaa pahim­mil­lan kaup­pa­so­taan — ja kaik­ki kär­sivät. Mut­ta ns-. taloudel­lista tehot­to­muut­ta en vält­tämät­tä pidä yksi­no­maan huonona asiana: “Kro­nans kaka är snap men säker.”

  7. Minä oon samaa mieltä tiedemiehen kanssa, kun­han voitaisi­in osoittaa, 

    että län­si­mais­sa kansan­tu­lo on jo riit­tävän korkea, suurem­pi ongel­ma on työnjaollinen.

    Raimo K:

    Ei kai tämä varsi­naista pro­tek­tion­is­mia ole? Siis tuon­nin rajoit­tamista oman teol­lisu­u­den hyväksi?

    Njoo… eiks se oo liuku­va skaala tuon­nin kieltämis­es­tä, tuon­tiki­in­tiöhin, tuon­ti­t­ullei­hin ja teol­lisu­u­den tukiaisiin.

    Kaikil­la on kuitenkin saman suun­tainen vaiku­tus, eli ihmiset köy­htyy, kun asioi­ta joudu­taan tekemään tehot­tomasti ja se suosit­tu teol­lisu­u­de­nala “men­estyy”.

  8. Rin­naste­taanko tässä nyt kansan­tu­lo hyv­in­voin­ti­in? Jos, niin min­un mielestäni mei­dän kansan­tu­lomme on karkeasti kolme ker­talu­okkaa liian pieni.

    Pro­tek­tion­is­mi ja tuki­aiset haiskah­ta­vat tois­t­en varoil­la har­joite­tul­ta muu­tosvas­tarinnal­ta. Lienevät kuitenkin joskus tarpeen reak­tiona jonkun toisen har­joit­ta­malle vas­taavalle toiminnalle.

  9. Pro­tek­tion­is­min lisään­tymi­nen on johdon­mukaista viimeaikaiselle kehi­tyk­selle. Kun työ­paikko­ja läh­tee enem­män kuin niitä syn­tyy, vai­h­toe­hdot on vähissä. Kehi­tys on sen ver­ran raju, että vääjäämät­tä vai­h­toe­hdok­si nousee pro­tek­tion­is­mi. On erit­täin kum­mallista, kun kavahde­taan pro­tek­tion­is­mia ja kuitekaan vapaat markki­nat eivät toi­mi edes vapaan kil­pailun peri­aat­teel­la, vaan siel­lä on toim­i­joi­ta, jot­ka kuori­vat ker­mat päältä sil­lä, kun eivät pelaa vapaan kil­pailun pelisäännöillä.

  10. Edel­lä jotkut ovat aika kevyesti suh­tau­tuneet pro­tek­tion­is­mi­in. Mikä min­ua kovasti ihmetyttää.

    Isoil­la markki­noil­la kuten USA:ssa yri­tyk­set pystyvät pie­nil­läkin sek­tor­eil­la saa­maan omil­ta koti­markki­noil­taan niin paljon volyymia, että kehi­tystyöhön kan­nat­taa panos­taa. Mut­ta Suomen rääpälemäiset koti­markki­nat eivät elätä kuin maid­on­tuot­ta­jia ja muu­ta­man muun yrityksen.

    Joten, jos pro­tek­tion­is­mi saa val­taa, niin moni suo­ma­lainen yri­tys ajau­tuu sen vuok­si konkurssi­in ja moni joutuu siirtämään sen vuok­si tuotan­ton­sa Suomes­ta pois. Seu­rauk­set oli­si­vat todel­la katas­tro­faaliset kuten Osmokin totesi.

  11. Joskus mietin sitä, että mil­lähän aluer­a­jauk­sel­la pro­tek­tion­is­mi muut­tuu haitallisek­si. Jos puo­lus­tan omaa etu­ani yksilönä, niin onko se pro­tek­tion­is­mia? Entäs per­het­tä, omaa yri­tys­tä, paikkakun­taa tai maakun­taa koskevien(taloudellisten) etu­jen ajaminen? 

    Olisi­han se hul­lua että antaisin maail­man­markki­noiden määritel­lä omat henkilöko­htaiset etuni.

  12. Jos puo­lus­tan omaa etu­ani yksilönä, niin onko se protektionismia?

    Ei. Eikä ole sekään, että puol­lus­taa Suomen etua. Se on pro­tek­tion­is­mia, että estää ihmisiä käymästä kaup­paa ja näin vähen­tää hei­dän hyvinvointiaan.

    Olisi­han se hul­lua että antaisin maail­man­markki­noiden määritel­lä omat henkilöko­htaiset etuni.

    Tämä olisi todel­lakin hul­lua. Onnek­si kukaan ei moista ehdottele.

  13. Hei kaik­ki Osmot, Sepor, Art­turit, Jor­mat, Markut jne. MIEHET
    Ihmette­len tätä pro­tek­tion­is­mia. Miten olette kyen­neet eritämään NAISET tämän keskusteluk­er­hon ulkopuolelle?

    Osmo,
    Ottaisitko asi­ak­sesi arvokeskustelun? Nimit­täin tämä tänäänkin esille nos­tet­tu ydin­voima, se ei ole mitään muu­ta kuin arvokysymys. KOTIMAISUUDEN PUOLESTA!
    1)Energiatuotannon tulee olla joka kylän omas­sa hallinnas­sa eikä ran­skalais­ten tänne tuomaa.
    2) Maae­mo antaa ja kas­vat­taa Suomen ener­gian, ei tarvitse varas­taa maaperästä mitään.
    3) Meil­lä on joka min­u­ut­ti uusi­u­tu­vaa bioen­er­giaa omas­ta takaa enem­män kuin kenel­läkään EU:ssa.
    4) Ollaan sol­i­daarisia naa­purin maanvil­jeli­jää kohtaan, annetaan sen hoitaa niitä pieniä voimalaitok­sia siinä navet­takier­roksien välil­lä ja saa­da lisä­tu­loa, ehkä ei tarvitse pyytää niin paljon Brysselistä.
    5) Tämä kaik­ki on mah­dol­lista, mut­ta Pekkari­nen pitää saa­da kuun­tele­maan muitakin kuin ydin­voi­ma­te­ol­lisu­ut­ta. Mau­ri-par­ka on kään­tänyt naa­purin “Jus­sille” selkän­sä. Pitää kai muis­tu­taa kuka on lähimmäinen.

    Eli, Osmo. Hoi­da syöt­tö­tar­if­fi myös Suomeen, aivan kuten on jo kymme­nessä EU-maas­sa. Pitää heit­tää ydin­voima pro­tek­tion­is­mi romukop­paan ja antaa tääl­lä oma­l­la maal­la selkeä tuki pie­nille hajate­tu­ille koti­maista polt­toainet­ta käyt­täville voimaloille!

    Anneli

  14. EU:ssakin val­lit­see vahvem­pi­en oikeus-laki eli suuret määräävät tahdin.
    Pro­tek­tion­is­mia ei ole edes koskaan puret­tu, joten pitää ihme­tel­lä mihin olema­ton on häviämässä ?
    Pro­tek­tion­is­mi on tosin muut­tunut ja nyt se on eri­lais­ten tukien viidakko ja toisaal­ta sar­ja määräyk­siä, jot­ka pakot­ta­vat siirtämään tuotan­toa ao maahan.
    Hyvä esimerk­ki täl­laisen voiman käytöstä on USA. Kun sen oma auto­tuotan­to jou­tui vaikeuk­si­in jo edel­lisen taan­tu­man aikaan 90-luvun alus­sa niin Clin­ton alkoi jar­rut­taa auo­to­jen tuon­tia ja lop­putule­ma oli, että japani­laiset ja euroop­palaiset alkoi­vat siirtää tuotan­toa USA:aan.
    Ja Clin­ton ja Bush käyt­ti tätä hyväk­seen poli­it­tis­es­ti: Useim­mat tehtaat perustet­ti­in peräkyli­in ja näin her­rat han­kki­vat itselleen ääniä-Oba­mal­la on vielä oppimista.
    Kyl­lä tämän sil­tarumpupoli­ti­ikan hal­lit­se­vat muutkin kuin Pekkarinen-
    Samaa poli­ti­ikkaa tekee myös Kiina ja Japani eikä Sarkozyn poli­ti­ikkakaan uut­ta ole

    On aika sin­isilmäistä uskoa , että pro­tek­tion­is­mi olisi katoa­mas­sa mihinkään.
    EU:n ongel­ma USA:aan ver­rat­tuna on, ettei se suun­taa investoin­te­ja Suomen kaltaisi­in peräkyli­in, sill siihen ei Sarkozyl­lä, Brown­il­la, Merke­lil­lä ole mitään tarvetta.

  15. Nainen
    “Miten olette kyen­neet eritämään NAISET tämän keskusteluk­er­hon ulkopuolelle?”

    No niitäpä ei yleen­sä näy sil­loin kun puhutaan kylmistä asi­akysymyk­sistä, kuten ener­giantuotan­nos­ta tai kil­pailus­ta. Ja jos näkyy, ideat ovat täysin luokat­to­mia. MOT.

  16. Pro­tek­tion­is­mi toimii ain­oas­taan hyvin pienen teol­lisen ja taloudel­lisen joukon hyväk­si. Taval­lis­ten ihmis­ten ja yhteisön elin­ta­solle se on erit­täin vahingollista.

    Talousti­eteen pro­fes­sori Thomas DiLoren­zo on kir­joit­tanut erit­täin hyvän artikke­lin pro­tek­tion­is­min his­to­ri­as­ta ja seu­rauk­sista Euroopas­sa ja Amerikas­sa: Kaup­pa ja vapau­den nousu

Vastaa käyttäjälle Ville-Pekka Heikkilä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.