Likinäkö vie näkemyksen

4.3.2010 · Aihe: SATA-komitea, _ 

Minusta tuli aikanaan sosiaalipoliitikko täysin vahingossa vuonna 1993. Kansa oli lähettänyt minut eduskunnasta vuorotteluvapaalle ja elätin itseni luennoimalla ja kirjoittamalla sekä tekemällä pieniä tilaustutkimuksia. Eräänä päivänä sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski soitti ja halusi tilata minulta selvityksen siitä, mitä ratkaisuja sosiaaliturvan sen hetkinen kriisi edellytti. Vastasin, etten tiedä asiasta mitään, johon hän totesi, että se on vain hyväksi. Hänen virkamiehiltään, jotka tietävät kaiken, ei tule mitään esityksiä. Kuuskoski ei jäänyt selvitystäni odottelemaan vaan erosi linjariidan vuoksi, mutta minulta tuli moniste nimeltä ”Sosiaaliturva ja talouden kriisi”. En mielelläni muistele kaikkea, mitä siihen aloittelevana sosiaalipoliitikkona kirjoitin, mutta toisaalta myös moni uudistus, jota pidin monisteessa välttämättömänä, on sen jälkeen toteutunut – tosin ei sen monisteeni ansiosta.

SATA-komiteassa lopulta ymmärsin, mitä Kuuskoski tarkoitti sillä, että on vain hyvä, jos ei tunne asioita liian hyvin. Jos tuntee joka ikisen metsän puun, oksan ja havunneulasen, niiden syntyhistorian ja tarkoituksen, ei pysty laatimaan suunnitelmaa metsän uudistamiseksi. SATA-komiteassa oli paljon, liian paljon niitä, jotka olivat olleet kehittämässä järjestelmää vuosia. Yksityiskohtien liika tuntemus tuottaa likinäköisyyttä ja vie kyvyn nähdä metsää puilta.

Liian hyvä järjestelmän logiikan ymmärtäminen teki myös mahdottomaksi ajatella, että järjestelmä voisi toimia kokonaan toisin. Vuosia jatkunut kiista opiskelijoiden sairauspäiväraha tarjosi hyvän esimerkin siitä, millaisiin vaikeuksiin joudutaan, kun asiaa katsotaan järjestelmän sisäisen logiikan kautta.

Myös opiskelijat sairastuvat. Kukaan ei riennä ottamaan heiltä opintotukea heti pois. Periaatteessa opiskelija sairastaa pitkäänkin opintotuen varassa, mutta tämä on häntä kohtaan kohtuutonta. Se syö opintotukikuukausia. Lisäksi opintotuki on jopa alinta sairauspäivärahaa pienempi. Sairastaessaan opintotuella opiskelija menettää arvokkaita tukikuukausia. Kun opinnot eivät etene, menettää opintotuen seuraavana vuonna, jolloin ei pysty jatkamaan opintojaan, vaikka olisi parantunut. Ongelman ydin oli siinä, että sairauspäivärahaa ei lain mukaan voinut myöntää opintotukea saavalle, joten opintotuki piti keskeyttää ennen kuin sairauspäivärahaa saattoi edes hakea. Terveeltä tämä ehkä vielä onnistuisi, mutta kaikki tämä pitäisi tehdä sairaana.

Asia ei koskenut kovin suurta joukkoa, eikä siirtyminen yhdeltä tuelta toiselle maksa yhteiskunnallekaan sanottavasti mitään. Tämän piti olla helppo juttu.

Ajattelin, että opiskelijan sairastuessa riittäisi, että hän ilmoittaa asiasta Kelalle, joka hallinnoi sekä sairauspäivärahaa että opintotukea. Kela lopettaa omalla päätöksellään opintotuen maksamisen ja alkaa maksaa sairauspäivärahaa. Ellei kesäansioita ole paljon, maksettaisiin vähimmäispäiväraha eli noin 550 euroa kuussa. Kuitenkin tästäkin oli onnistuttu tekemään elämää suurempi ongelma, jota erilaiset toimikunnat olivat selvittäneet vuositolkulla saamatta aikaan ratkaisua.

Esimerkiksi seuraavia hankaluuksia ilmeni:

– Sairauspäiväraha on päiväkohtainen ja opintotuki kuukausikohtainen. Yhteensovitus osoittautui lähes ylivoimaisen hankalaksi, jos sairastui keskellä kuuta.

– Alin sairauspäiväraha on suurempi kuin opintoraha. Joidenkin oli vaikea hyväksyä sitä, että opiskelijan tulot lisääntyvät hänen sairastuessaan.

– Opiskelija saa myös asumislisää, joka on osa opintotukea. Jos opintoraha korvautuu sairauspäivärahalla, ei asumislisääkään johdonmukaisuuden vuoksi voi maksaa, vaan pitää hakea yleistä asumistukea, joka on asumistilanteesta riippuen joko isompi tai pienempi kuin asumislisä, mutta jonka sairaana hakeminen on turhan työlästä.

– Vähimmäismääräiseen sairauspäivärahaa liittyy 55 päivän karenssi kun muissa sairauspäivärahoissa karenssi on yhdeksän päivää.

– Sairauspäiväraha edellyttää täydellistä työkyvyttömyyttä. Virkamiesten mukaan tämä tarkoittaa, ettei sairauspäivärahaa saava saa opiskella, koska silloinhan hän ei olisi täysin työkyvytön. Valtaosa pitkään sairastavista opiskelijoista sairastaa masennusta tai muuta psyykkistä sairautta. On täysin epätarkoituksenmukaista kieltää heiltä opintosuorituksen kokonaan, sillä yksi komiteamme päämääristä olisi pidentää työuria, mitä opintojen viivästyttäminen byrokraattisista syistä ei palvele lainkaan.

En näe mitään ongelmaa siinä, että opiskelijan sairauspäiväraha on suurempi kuin opintoraha. Opiskelua pidetään investointina, joka tuottaa opiskelijalle tavallaan tuloa osaamispääoman muodossa. Investoinnilla omaan osaamiseen on perusteltu sitä, että opintoraha on pienempi kuin työmarkkinatuki eikä opiskelija ole oikeutettu toimeentulotukeen.   On oikein velvoittaa opiskelija rahoittamaan investointiaan opintolainalla. Ainakaan niiden, jotka näin ajattelevat, ei ole loogista vastustaa sitä, että opiskelijan sairauspäiväraha on opintorahaa suurempi. Eihän sairastaminen ole investointi, jota pitäisi rahoittaa velkarahalla.

Luulin, ettei opiskelijan ansiotasolla olisi suurta merkitystä, koska kaikki saavat kuitenkin tuon 550  euron vähimmäisturvan. Sairautta edeltäneillä tuloilla oli kuitenkin merkitystä, koska vähimmäispäivärahaa aletaan maksaa vasta 55 päivän karenssin jälkeen. Jotenkin tuntuisi luontevalta, että menetetty ansio laskettaisiin edes vuosiansion perusteella, jossa olisivat mukana sekä kesätyöt että opintoraha, koska opiskelijan ainakin pitäisi ajatella talouttaan koko vuoden syklissä. Tämä on alaestimaatti, koska se opintojen edistymisen tuottama investointi jää vakuuttamatta. Tätä ajattelutapaa ei voitu hyväksyä. Luulen, että kenkä puristi sairausvakuutuksen rahoitustavasta. Työmarkkinaosapuolet rahoittavat sairausvakuutuksen perusosan ylittävän ansio-osan korvamerkityllä verolla. Oletan, vaikka en tiedä, että opiskelijan ansio-osa ei sopinut tähän kuvioon. Niinpä opiskelijan vakuutetuiksi tuloiksi otettiin joko ansiotulot tai opintoraha – näistä suurempi – mutta ei niiden summaa.

Oikeudesta suorittaa ylipäänsä mitään opintoja riideltiin pitkään. Minusta ei hyödyttänyt kerrassaan ketään eikä mitään kieltää masennusta potevalta opiskelu tyystin, mutta virkamiehet olivat järkähtämättömiä. Jos sairaalle opiskelijalle sallitaan opiskelu, sairaalle palkansaajalle pitää sallia palkkatyö. Sairaalle palkansaajalle on muuten sallittu opiskelu. Lopputuloksena oli, ettei lakiin tullut opiskelun sallivaa poikkeusta, mutta minulle vakuutettiin, ettei vähäistä opiskelua valvota. Opintosuorituksia tulee kyllä aika paljon, jos opiskelija jättää sairastuttuaan gradun, jonka hän on saanut valmiiksi vielä ollessaan terveenä.

Asumislisää ei sairastuneelle opiskelijalle voitu maksaa, koska se on muodollisesti osa opintotukea. Säästöä tässä ei synny, toiset voittavat ja toiset häviävät, mutta paljon koituu vaivaa asumistuen hakemisesta ja myöntämisestä.

Se sentään saatiin aikaan, ettei opintotukea tarvitse keskeyttää ennen sairauspäivärahan hakemista. Kela keskeyttää sen alkaessaan maksaa sairauspäivärahaa. Opintotuen kuukausipohjaisuudesta selvittiin luovalla ratkaisulla: jos sairauspäivärahan maksu alkaa kesken kuukauden, Kela vähentää opintorahan osuuden sairauspäivärahasta. Jossakin osattiin joustaa!

Viidenkymmenen viiden päivän karenssiin yritettiin saada poikkeusta opiskelijoille, mutta ei saatu. Johdonmukaisuus ennen kohtuutta. Opiskelijan sairauspäiväraha on kahden kuukauden ajan opintorahan suuruinen eli alle 300 euroa. Tuon ajan hän joutuu siis sairastamaan velaksi. Sen jälkeen päiväraha nousee noin 550 euroon kuussa.

Tuolla 55 päivän karenssilla on taas oma historiansa. Lipposen ensimmäinen hallitus poisti sairauspäivärahasta minimipäivärahan kokonaan – häpeän tunnustaa, mutta olin hyväksymässä tätä hallitusneuvotteluissa.  Ajatuksena oli, että jos ei ollut terveenä tuloja, ei sairastuessaan menettänyt tuloja lainkaan. Tämä kuulosti loogiselta, mutta ei sitä ollut. Sairauspäiväraha oli ollut monen psyyken potilaan ainoa tulonlähde. Hänellä ei ole vakuutettuja tuloja, koska hän on ollut sairas jo ennen päivärahan hakemista. Kun pitkän murinan jälkeen minimipäiväraha palautettiin, siihen laitettiin kuitenkin tuo 55 päivän karenssi. Ajatus oli, ettei lyhyt sairastelu nosta tulottoman tuloja, mutta pitkään sairastavien eläminen turvataan.

Tämä perustelu ei sovi opiskelijoihin. Muistakaamme, että opiskelijat on rajattu minimiperusturvan ulkopuolelle, koska opiskelu on investointi. Opiskelija ei siirry sairauslomalle toimettomuudesta, jolloin hän ei siis menettäisi tulojakaan, vaan investoimasta omaan osaamiseensa. Opiskelijan voi olettaa opiskelevan velaksi, mutta ei sairastavan velaksi, sillä sairastaminen ei ole investointi.

===============

Tämä artikkeli on osaa luonnosta kirjaksi, jonka aion julkaista SATA-komitean työn pohjalta. Nämä artikkelit eivät ole lähelläkään lopullista tekstiä, vaan olen koonnut niihin vasta suorasanaiseen muotoon kirjoitettua materiaalia. Toivon lukijoilta asiasisältöön liittyviä kommentteja, joita tulen käyttämään (korvauksetta) kirjassa. Koska teksti on hiomatonta, stilistisiä kommentteja ei kannata esittää, mutta jos tekstiä on joiltakin paikoin vaikea ymmärtää, siitä toivon mainittavan.

Kommentit

41 Vastausta artikkeliin “Likinäkö vie näkemyksen”

  1. Raimo K kirjoitti 4.3.2010 kello 9:21

    Mutkikkaita juttuja – kun se sosiaaliturva on vuosien saatossa tehty niin mutkikkaaksi.
    Helppo ratkaisu opiskelijan ongelmaan olisi se, että hän sairastaa opintotuella, mutta sairausaika ei syö tukikuukausia eikä siltä vaadittaisi opintosuorituksia, mutta opiskelu ei olisi kielletty. Lääkärintodistus riittäisi. Ja jos sairauskuluja kertyisi paljon, olisi oikeus toimeentulotukeen.
    Hyvä puoli byrokratian kannalta olisi se, että opiskelija ei siirtyisi systeemistä toiseen vaan olisi sairaanakin opiskelija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  2. BW kirjoitti 4.3.2010 kello 10:12

    Kiitos ensinnänkin hienosta kirjoitussarjasta, jossa asiantuntemuksesi pääsee hienosti esiin. Meille laiskoille nettiselailijoille pitäisi saada jonkinlainen lukukohtainen yhteenveto tai voisit nettiä varten väliotsikoida tekstit tiheästi ja kuvaavasti. Tietysti tuo teettäisi ylimääräistä työtä, mutta palvelisi varmaankin hyvin lukijakuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2010 kello 10:13

    Tämä on kirjan luonnostelua. Tästä on tarkoitus tehdä ihan lukukelpoinen kirja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Artturi kirjoitti 4.3.2010 kello 11:13

    No tämä ei varmasti toteudu, mutta tuohan vois olla silleen, että jos sairastunut opiskelija opiskelee, niin hän saisi opintotukea sen verran kuin mitä opiskelee ja sitten loput sairauspäivärahaa.

    (Tyyliin, jos opiskelee 20% teholla, niin sitten saisi 20% opintotuesta ja 80% sairauspäivärahasta.)

    Tämän voisi toteuttaa silleen, että opintosuorituksista maksettais palkkaa, aina kun suorittaa opintopisteitä, niin tilille ropisee rahaa. Tämä raha sitten vänetteäis siitä sairauspäivärahasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  5. tiedemies kirjoitti 4.3.2010 kello 11:24

    Jos sairaalle opiskelijalle sallitaan opiskelu, sairaalle palkansaajalle pitää sallia palkkatyö.

    Vaikka minulla on paljonkin pahaa sanottavaa opiskelijoiden motivaatioista tms, niin en vain yksinkertaisesti voi ymmärtää sitä suoranaista vihaa, jota virkamiehet tuntevat pienimmällä yhteiskunnan tarjoamalla rahalla toimeentulevia kohtaan.

    Minulle herää tästä kirjoituksesta ja tuosta karakterisoinnista hiukan ristiriitainen olo. Yhtäältä tämä tuntuu uskomattomalta, eihän kukaan voi olla noin kaunainen kaikkein köyhimpiä kohtaan, joten mietin, onko Osmo oikeastaan tulkinnut ihan oikein näiden virkamiesten perusteluita.

    Jos se taas on totta, niin mistä heidän kaunansa opiskelijoita kohtaan oikein kumpuaa? Jos sairauspäivärahaan tarvitaan kuitenkin todistukset lääkäriltä, niin ajattelvatko nämä, että opiskelijat käyvät sitten YTHS:n puoskareilta hakemassa joukolla työkyvyttömyystodistuksia lähetettäväksi Kelaan, että pääsevät dokaamaan sairaspäivärahaa?

    Miksi tämä järjestelmä on näin monimutkainen? Eikö olisi yksinkertaisempaa, että minimisairaspäivärahat, opintotuet, yms. kaikki nämä minimirahat olisivat saman suuruisia, ja jos opiskelijoiden halutaan investoivan tulevaisuuteensa, niin perittäisiin se erotus sitten lukukausimaksuina.

    Opiskelijapoliitikot taas vastustaisivat tätä, vaikka luvut säädettäisiin niin, että opiskelija nettoaa. Syitä en oikeastaan edes ymmärrä, mutta jotenkin se kai liittyy siihen mantraan, että opetuksen pitää olla maksutonta, vaikka sitten se tulisi opiskelijalle itselleen kuinka kalliiksi tahansa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2010 kello 12:20

    Olisi paljonyksinkertaisempaa, jos opintorahaa nostettaisiin 250 euroa niin, että se olisi työttömyyskorvauksen ja sairauspäivärahan tasolla ja erotus perittäisiin takaisin lukukausimaksuna, mutta opiskelijajärjestöille lukukausimaksu on suuri saatana. Koko sanaa ei saa edes mainita.

    Tuo lause “Jos opiskelijalle saallitaan … sallia palkkatyö” on jokseenkin suora sitaatti virkamieheltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. ilkka kirjoitti 4.3.2010 kello 12:57

    Onko sairaslomalle oleva opiskelija oikeutettu opiskelija-alennuksiin? Saako hän opiskella? Kuinka paljon? Mitä jos hän opiskeleekin liikaa? Kuinka monta tukihakemusta pitää yhteensä tehdä? Oletetaanko tosiaan, että opiskelija, joka tekemättä mitään saa tuttua ja turvallista opintotukea, raahautuu sairaana KELAn toimistoon selvittämään sairasloman kiemuroita ilman että on työnantajaa potkimassa vauhtia?

    Opiskelijan kannaltahan olisi ideaalia, että sairastuttua ei tarvitse mitään KELAa miettiä, vaan opintotuki juoksee normaalisti. Sillä on elänyt ennenkin, niin elää nytkin. Ei tarvitse pohtia tukilappujen ääressä kuinka opiskelukykyinen on, eikä tarvitse stressata onko vahingossa opiskellut liikaa. Jo nyt opiskelija joutuu stressaamaan ettei menetä jälkikäteen opintotukia koska opiskeli liian vähän tai teki liikaa töitä. Jos palettiin vielä lisätään pelko siitä, että menettää sairaspäivärahat koska opiskeli liikaa, niin elämä menee jo kohtuuttoman vaikeaksi.

    Opintotuen vika sairaalle opiskelijalle on tosiaan se, että ne kuluttaa tukikuukausia. Toisaalta, onko se ongelma? Niitähän saa jo nyt lisää takautuvasti jos opinnot ovat viivästyneet sairauden takia. Pitäisi vain muuttaa käytäntö joustavammaksi, jotta opiskelija voisi anoa niitä lisäkuukausia heti kun jaksaa, eikä vasta valmistumisen kynnyksellä. Voisiko jopa ajatella että lääkäri tai hoitaja voisi myöntää niitä lisäkuukausia suoraan, samaan tyyliin kuin sairaslomaa? Nythän niitä saa hakea vasta kun on n. vuoden verran opintoja jäljellä. Se aiheuttaa turhaa stressiä, kun opiskelija jolla on vuosi tukikuukausia ja kaksi vuotta opintoja jäljellä, joutuu olemaan vuoden epätietoisuudessa siitä, riittävätkö tukikuukaudet valmistumiseen. Samalla kun myönnetään tukikuukaudet, KELA voisi ottaa ne huomioon opintomenestyksen valvonnassa. Jos opiskelija on puolivuotta puolitehoinen, lääkäri myöntää kolme kuukautta lisätukikuukausia ja KELA odottaa vain kuuden tukikuukauden edestä suorituksia siltä vuodelta. Vaikuttaa simppeliltä.

    Ainoa ongelma on tietysti se, että opiskelija joutuu “sairastamaan velaksi”. Jos se nyt on niin kauheaa, niin kai KELA voisi maksaa opiskelijalle jonkun sopivan könttäsumman samalla kun hän hakee ne lisäkuukaudet? Vaikka se opintotuen ja sairaspäivärahan erotus, mitä se sitten onkaan, joku sata euroa per myönnetty lisätukikuukausi.

    Kai opiskelijalle voi antaa luvan sairaslomaan, mutta se on tukimuoto joka on suunniteltu työssäkäyville, jolloin se sopii todella huonosti opiskelijaan. Jo se, ettei sitä nytkään käytännösä haeta vaikka sillä tosiaan saa selvää taloudellista etua, lienee osoitus siitä että se on järjestelmänä huonosti opiskelijalle sopiva. Aika paljon tarvitsee purkkaa että se palvelisi tarkoitustaan. Tuntuisi absurdilta että opiskelija saa opiskella täysipainoisesti sairaslomalta, kuten nyt ilmeisesti muut sairaslomalaiset saavat. Aivan yhtä absurdilta tuntuisi kieltää opinnot kokonaan, jos opiskelija on vain osittain opintokykyinen. Mikä tahansa välimuoto on väistämättä käytännössä monimutkainen, hankalasti hahmotettava, huonosti ennustettava ja kaikintavoin typerää byrokratiaa. Sairasloma sopii sellaisille, jotka ovat pitkään ja täysin opintokyvyttömiä. Ei ole mitään järkeä että lievää masennusta poteva on jollain ihme 20% sairaslomalla lähes koko opiskeluaikansa. Siinähän sitä vasta masentuu, jos joutuu sekä opintotuki- että sairaspäiväraha -byrokratiaa jatkuvasti ymmärtämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  8. ilkka kirjoitti 4.3.2010 kello 13:02

    Lukukausimaksut eivät tätä ongelmaa ratkaise. Pitäisikö sairastuneen opiskelijan sitten hakea jotain maksun alennusta yliopistolta, sen lisäksi että hakee KELAlta sairaspäivärahoja? Vai menisikö tieto perille suoraan? Saisiko silti suorittaa opintoja, vaikka lukukausimaksu on pienennetty?

    Alunperin ajattelin että tämä ongelma johtuu tästä maksuttoman koulutuksen absurdiudesta, mutta ei se taida niin olla. Tämä on hankalaa, koska me ollaan yhteiskuntana päätetty, että sairaille pitää maksaa rahaa. Se on jalo ajatus, mutta käytännössä hankala, koska ihmisten, ainakaan opiskelijoiden, sairastuminen ei ole binäärinen valinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. tiedemies kirjoitti 4.3.2010 kello 13:33

    Miksi lukukausimaksusta pitäisi saada alennusta sairastuttuaan? Eihän opiskelija nytkään sairastuttuaan saa sairaspäivärahaa, joten mitään nettohaittaa ei olisi siitä, että opintotuki nostettaisiin sairaspäivärahan tasolle ja perittäisiin lukukausimaksu ihan normaalisti. Silloin sairaspäivärahalla olo ei muuttaisi rahan määrää, mutta ei kuluttaisi opintotukikuukausia. Eikö tämä ollut se pointti?

    Toisaalta, ekvivalentti systeemi saataisiin siitä, että opintukikuukausia saisi lisää lääkärintodistusta vastaan. En näe tässäkään mitään erityisempää ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Jorma Nordlin kirjoitti 4.3.2010 kello 13:52

    Mielenkiintoisella tavalla Soininvaara valottaa miten liiallinen säännöstö jäykistää ja monimutkaistaa. Aivan samanlaista on verolakien osalta. Esim. kiinteistöverossa pitää mittailla kerroskorkeuksia, onko kuisteja, keskustlämmityksiä ym.. Lopulta ollaan tilanteessa jossa on luotu todella jäykkä systeemi, joka ei oikein taivu mihinkään suuntaan ja aiheuttaa itsessään jo ongelmia.

    Onko sosiaaliturvan suhteen käynyt niin, että kun tavoitellaan oikeudenmukaisuutta ja yritetään ehkäistä väärinkäyttöä onkin tultu tilanteeseen jossa on valtavasti nippelisääntöjä, joiden takia kokonaisuus onkin jäykkä ja ei oikein sovellu kunnolla kellekkään.

    Paljonko kustannuksia aiheuttaa näiden nippelisääntöjen luoma epäideaalisuus verrattuna siihen mitä taloudellista hyötyä niillä yritetään tavoitella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Artturi kirjoitti 4.3.2010 kello 14:03

    tiedemies:

    Yhtäältä tämä tuntuu uskomattomalta, eihän kukaan voi olla noin kaunainen kaikkein köyhimpiä kohtaan

    Opiskelijat eivät todellakaan ole kaikkein köyhimpiä. He ansaitsevat elämänsä aikana keskimäärin enemmän kuin nykyiset veronmaksajat.

    Miksi tämä järjestelmä on näin monimutkainen? Eikö olisi yksinkertaisempaa, että minimisairaspäivärahat, opintotuet, yms. kaikki nämä minimirahat olisivat saman suuruisia, ja jos opiskelijoiden halutaan investoivan tulevaisuuteensa, niin perittäisiin se erotus sitten lukukausimaksuina.

    WORD.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. IJ kirjoitti 4.3.2010 kello 14:49

    Opiskelijan sairastamisessa yksi ongelma on, etteivät sairaspäivät ole samanarvoisia. “Joululomaa” ei opintotuessa ole, joten välipäivinä sairastaminen ei periaatteessa hidasta opintoja. Sen sijaan kevään tenttikaudella (pahimpaan koivun siitepölyaikaan) muutaman päivän sairastaminen voi syödä koko kevään opintopisteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Jorma Nordlin kirjoitti 4.3.2010 kello 14:55

    “Opiskelijat eivät todellakaan ole kaikkein köyhimpiä. He ansaitsevat elämänsä aikana keskimäärin enemmän kuin nykyiset veronmaksajat.”

    Ne joutuvat hoitamaan valtion velanmaksun, velanotossa pää tulee vetävään käteen ja maksun aika koittaa. Sitten ne joutuvat hoitamaan sen ylimääräisen taakan, mikä tulee huoltosuhteen vinoutumisesta. Sitten vielä pitäisi keksiä ne uudet työpaikatkin vielä, kun työt ovat siirtyneet muualle. BKT:n tässä rojahti oikein kunnolla, joten haastetta tulee riittämään. Eiköhän tässä sekin nähdä, että joudutaan pakosta sopeuttamaan työvoimakustannukset kilpailukykyisemmäksi, joten se siitä elämänsä aikana ansaitsemisesta.

    Tehdään noin puolet vuoden työajasta taksvärkkiä valtiolle, eikä sekään edes riitä, silti talous on kestämättömässä tilanteessa ja kaikenlisäksi tulonhankinnalta on putoamassa pohja, ellei jostain nyt äkkiä keksitä jotain jota noi muut voisivat haluta. Aika heikolta näyttää. Tässä maassa kohta ei kannata tehdä mitään muuta työtä, kuin olla ammattipoliitikkona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. anonyymi kirjoitti 4.3.2010 kello 15:10

    opiskelijajärjestöille lukukausimaksu on suuri saatana.

    Siihen on syynsä. Kun tuommoinen päätös kerran tehdään, on sitten hyvin helppoa kokoomushenkisen poliitikon nostaa lukukausimaksua. Ja koska maksua ei olla lainkaan koplattu mukaan opintotukeen, sitä varmasti nostetaan myöhemmin ilman mitään yhteisharkintaa. Tämä on klassinen slippery slope, jonka ehdottaja on joko typerys tai pyrkii saamaan Suomeen maksullisen koulutuksen.

    Lisäksi maksu on typerä sellaisille, jotka eivät opintotukea saa eli vaikkapa ulkomaalaisille. Jos nimittäin yksikin näistä päätyy Suomeen työskentelemään ja asumaan tai edes muutamasta tulee “suomenmielinen”, yhtälö on meille positiivinen. Pahimmassakaan tapauksessa se ei ole merkittävästi negatiivinen.

    Hölmöintä asiassa kuitenkin on se, että mikäli helpoin tapa ratkaista ongelma on kierrättää rahaa luukulta toiselle, katsellaan taas puita eikä metsää. “Ratkaisu” ei kelpaa.
    Eiköhän kansalaispalkka ratkaisisi tämänkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Raimo K kirjoitti 4.3.2010 kello 15:17

    Osmo Soininvaara: “Olisi paljonyksinkertaisempaa, jos opintorahaa nostettaisiin 250 euroa niin, että se olisi työttömyyskorvauksen ja sairauspäivärahan tasolla ja erotus perittäisiin takaisin lukukausimaksuna, mutta opiskelijajärjestöille lukukausimaksu on suuri saatana. Koko sanaa ei saa edes mainita.”

    Pitäisi nostaa, kyllä, mutta miksi mitään pitäisi periä takaisin? Olisiko siinä jotain liikaa? Ei olisi. Ja sitten: ks. ensimmäinen kommenttini.

    “Tuo lause “Jos opiskelijalle sallitaan … sallia palkkatyö” on jokseenkin suora sitaatti virkamieheltä.”

    Miten niin “jos” – onhan opiskelijalle palkkatyö sallittu, nykyisellä tukitasolla suorastaan pakollinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Raimo K kirjoitti 4.3.2010 kello 15:20

    Ilkan kommentti on perusteellinen kuvaus & ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. nos kirjoitti 4.3.2010 kello 18:16

    Tarkoittaako ilmainen opiskelu liikaa vai liian vähän opintoja yhteiskunnallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Artturi kirjoitti 4.3.2010 kello 18:39

    anonyymi:

    tai pyrkii saamaan Suomeen maksullisen koulutuksen.

    mitä?! Väitätkö ihan pokkana, että jos joku ehdottaa lukukausimaksuja, niin hän haluaa Suomeen maksullisen koulutuksen!?

    On varmasti tullut opiskeltua käytännöllisen filosofian laitoksella yksi, jos toinenkin logiikan kurssi, että näin rohkean deduktion uskaltaa eetteriin päräyttää.

    Lisäksi maksu on typerä sellaisille, jotka eivät opintotukea saa eli vaikkapa ulkomaalaisille.

    No aivan varmasti on! Kyllä se on minullekin typerää, että en saa rahan arvoista tavaraa kaupasta ilmaiseksi. Kauppiaalle ilmaiseksi antaminen se vasta typerää olisikin.

    Jos nimittäin yksikin näistä päätyy Suomeen työskentelemään ja asumaan tai edes muutamasta tulee “suomenmielinen”, yhtälö on meille positiivinen.

    Ei se ihmisen kouluttaminen nyt niin halpaa oo, että yksikin työllistynyt riittäisi. Pahimmassa tapauksessa, että kukaan ulkomaalainen ei työllistyisi Suomeen yhtälö on tietysti merkittävästi negatiivinen.

    Raimo K:

    Olisiko siinä jotain liikaa?

    Sinähän oot oikein kova regressiivisten tulonsiirtojen puollustaja. Köyhät vaan kyykkyyn. Ekana haluat haalia työttömien ja heikko-osaisten rahat ammattiliittojen jäsenille ja nyt haluat veronmaksajien rahat opiskelijoille, jotka ovat rikkaampia kuin veronmaksajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Tiedemies kirjoitti 4.3.2010 kello 19:49

    Lisäksi maksu on typerä sellaisille, jotka eivät opintotukea saa eli vaikkapa ulkomaalaisille. Jos nimittäin yksikin näistä päätyy Suomeen työskentelemään ja asumaan tai edes muutamasta tulee “suomenmielinen”, yhtälö on meille positiivinen. Pahimmassakaan tapauksessa se ei ole merkittävästi negatiivinen.

    Näin juhlapuheissa. Todellisuus on aivan toinen. Etenkin EU:n ulkopuolelta tulevissa opiskelijoissa on ehkä jopa suomalaisiakin suurempi osuus sellaisia, joilla ei ole yksinkertaisesti mitään eväitä oppia tärkeimpiä asioita. Sen verran täytyy toiseen suuntaan sanoa, että on siellä niin välkkyjäkin enemmän.

    Ne välkyt vaan eivät tuppaa jäämään tänne sitten millään. Kaukoidästä tulevat lähtevät kotiin, kehitysmaista tulevat USA:han tai johonkin vauraampaan Euroopan maahan ja drop-outit, joita on aika paljon, jäävät tänne. Tietenkään asia ei ole kokonaan näin, mutta tältä se ainakin näyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Tomppeli kirjoitti 4.3.2010 kello 20:34

    “johonkin vauraampaan Euroopan maahan”

    Kyllä Suomi on (tai oli) ihan Euroopan vauraimpia maita. Syyt lähtöön on muualla. Suomi kai pysty kilpailemaan seksikkyydessä vain jonkun Latvian tai Bulgarian kanssa. Ja Bulgariassakin on kultaiset hiekat (vai mikä se on). Joku saattaa Suomessa arvostaa väkivallattomuutta ja muutenkin turvallisuutta tai luontoa ja rauhallisuutta. Onhan niitä muitakin syitä jäädä, kuten koululaitos, mutta ne eivät ole niin sanotusti seksikkäitä eli seikkailuja ja suuria lupaavia asioita.

    OPM:n toimikuntahan suunnitteli, että tulisi tonnin lukukausimaksu ja samalla vuosittaista opintolainaa korotettaisiin samalla summalla. Virkkunen tämän jo torppasi. Eikä se tosiaan kuulosta oikealta. Eikö lukukausimaksu kuuluisi korvata jotenkin sosiaalisin perustein, vanhempien tulojen perusteella tai jotain?

    Ehkä ehdotus olikin vain strateginen siirto. Seuraava ehdotus on “lievempi” ja oikeudenmukaisempi ja siksi vi toivoa, että menee läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Raimo K kirjoitti 4.3.2010 kello 21:12

    Artturi yritti kommentoida:

    Raimo K:
    Olisiko siinä jotain liikaa?
    (siis jos opintotuki olisi toimeentulotuen suuruinen)

    “Sinähän oot oikein kova regressiivisten tulonsiirtojen puollustaja. Köyhät vaan kyykkyyn. Ekana haluat haalia työttömien ja heikko-osaisten rahat ammattiliittojen jäsenille ja nyt haluat veronmaksajien rahat opiskelijoille, jotka ovat rikkaampia kuin veronmaksajat.”

    Tässä ns. kommentissa nyt ei ole mitään järkeä. Ekana en halua “haalia työttömien ja heikko-osaisten rahat ammattiliittojen jäsenille” enkä ole koskaan niin sanonut. Mitenkähän se edes kävisi päinsä?
    Opintotuki on kyllä liian alhainen ja lähes pakottaa opiskelijan töihin, joissa saa olla varovainen, että ei tienaa “liikaa”, että opintotukea ei peritä takaisin. Voi olla, että jokunen opiskelija on “rikkaampi kuin veronmaksajat”, mutta kai hän sitten maksaa myös veroja?
    Opintotuen pitäisi siis olla toimeentulotuen suuruinen ja sidottu opintosuorituksiin ja valmistumiselle pitäisi asettaa määräaika (johon voisi perustellusta syystä, ei työnteon vuoksi, saada lykkäystä). Jos joku on niin reipas, että opintosuoritusten lisäksi haluaa käydä töissä, sieltä saadun lisäansion ei pitäisi kiinnostaa ketään, sellaisia aktiivisia ihmisiä juuri tarvitaan.
    Niin että mitäpäs jos Artturi kävisit itse tekemässä muutaman kyykkyyn-ylös harjoituksen, mieluimmin raittiissa ilmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. MIVa kirjoitti 4.3.2010 kello 21:23

    Mitenkän mä oikein pärjäsin 60-luvulla TKK:ssa yksinhuoltaja- myyjän poikana? Toki asuin kotona Herttoniemessä, joten asumiskustannuksia ei ollut, ja matkakulut kohtuullisia. Ei silloin ulkopaikkakuntalaistenkaan tila nyt kauhean surkealta tuntunut, vaikkeivat ökytaloista olleetkaan.
    Missä tää nykyporukka oikein kulkee? Pitää ilmeisesti maksaa ihan kaikki ja vielä liitte till, jotta suostuvat opiskelemaan.
    Töitä voi tehdä ainakin osittain, vaikka opiskeleekin (oma ja 2 pojan kokemus). On se tietysti suuri harmi ja riesa, kun joutuu rahojen eteen tekeen edes papereita jonnekin. Voi hyvä tavaton!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. anonyymi kirjoitti 4.3.2010 kello 22:26

    mitä?! Väitätkö ihan pokkana, että jos joku ehdottaa lukukausimaksuja, niin hän haluaa Suomeen maksullisen koulutuksen!?

    On varmasti tullut opiskeltua käytännöllisen filosofian laitoksella yksi, jos toinenkin logiikan kurssi, että näin rohkean deduktion uskaltaa eetteriin päräyttää.

    Jos kyseessä oli sairauspäivärahan tms. maksamisvaikeuksien korjaamiseksi tehty ehdotus, jossa maksun verran korotettaisiin olemassaolevia tukia, niin pitäisi tyhmemmänkin Artturin ymmärtää, ettei itse ehdotus suoranaisesti pitänyt sisällään mitään todellista opetuksen maksullisuutta vaan se on enemmänkin olemassa in potentia.

    Ei tekisi Artturillekaan huonoa logiikan tai lukemisenymmärtämisen kurssit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Ville kirjoitti 4.3.2010 kello 23:00

    Opintojen tekemisessä edes osittain maksulliseksi olisi järkeä, jos asiakas (opiskelija) tällöin voisi edes jollain tavoin vaikuttaa ostamaansa palveluun (opetukseen). Yliopistoissa ja korkeakouluissa tarjotaan erittäin hyvän opetuksen lisäksi myös erittäin huonoa opetusta ja professorikunnassa löytyy erittäin hyvin ja tunnollisesti työnsä hoitavien ohella myös erittäin huonosti työnsä tekeviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Tavallinen Tekinkko kirjoitti 5.3.2010 kello 0:00

    Osmo :
    #
    SATA-komiteassa lopulta ymmärsin, mitä Kuuskoski tarkoitti sillä, että on vain hyvä, jos ei tunne asioita liian hyvin. Jos tuntee joka ikisen metsän puun, oksan ja havunneulasen, niiden syntyhistorian ja tarkoituksen, ei pysty laatimaan suunnitelmaa metsän uudistamiseksi.
    #

    No minä aikoinani pääsin Valmetille työhön, kun Damatic järjestelmää parannettiin. Työhön pääsyni syynä oli se, että en tunne aikaisempaa Damaticcia – että tehdään vaan uudempi ja parempi Damaticci – hmmpphh

    Mutta helppo on korkealla hallinnon tasolla maalailla ja siirrellä rahasäkkejä momentilta toiseen.

    Mutta minä ainakaan työssäni käytännön tasolla en ollut oikeutettu tekemään arviointeja väärään suuntaan – katsottuna asiakkaan näkökulmasta.

    Oli se Jorma sen verran kova mies kun remmiin tuli, että 30-vuotta vanhat business-areatkin hävitettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Iiro kirjoitti 5.3.2010 kello 2:13

    “Missä tää nykyporukka oikein kulkee? Pitää ilmeisesti maksaa ihan kaikki ja vielä liitte till, jotta suostuvat opiskelemaan.
    Töitä voi tehdä ainakin osittain, vaikka opiskeleekin (oma ja 2 pojan kokemus). On se tietysti suuri harmi ja riesa, kun joutuu rahojen eteen tekeen edes papereita jonnekin. Voi hyvä tavaton!”

    Ongelmahan on nimenomaan se, että asumiseen ja elämiseen menevien rahojen jälkeen ei nykypäivänä opiskelijalle jää juurikaan rahaa käteen. Siihen kun vielä lisätään koulussa tarvittavat välineet niin se viekin jo sitten loput. Onnellisia ovat ne, jotka voivat asua vanhempiensa luona ilmaiseksi opintojen ajan.
    Opiskelijoiden puolesta närää aiheuttaa se, että kokonaan sosiaalietuuksilla elävät joista uskoakseni suurensuuri osa ei tule ikinä merkittävää määrää töitä tekemään, eli tuottavat yhteiskunnalle persnettoa, saavat paremman toimeentulon kun niinkutsutut “tulevaisuuden toivot”, opiskelijat. Opintolainaa nostamalla voi sitten elintasonsa nostaa sinne sosiaalietuuksista nauttivien tasolle.
    On totta, että opiskelijoilla on sellainen hieno mahdollisuus kuin työnteko opiskelun ohella. Sossun eläteiltähän tälläiset pienet tulot vietäisiin suoraan tuista.
    Et vaan varmaankaan arvaa kuinka helppoa on löytää töitä esimerkiksi nykyisestä kotikaupungistani, jossa 20% asukkaista on opiskelijoita. Varsinkin niitä “opiskelun ohessa tehtäviä töitä”. Hakijoita meinaan riittää. Ja sittenkin jos saat työn, niin riskit ovat tosissaan siihen, että _et saa tehdä tarpeeksi vähän töitä_, ettet ylitä maagista rajaa. Ja toisaalta, jos istut koulussa 0800-1500 keskimäärin joka arkipäivä, jonka lisäksi sitten teet vielä 20h/vko töitä + koulusta saatavat tehtävät niin aika sankarisupermies olet jos useamman vuoden jaksat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Tiedemies kirjoitti 5.3.2010 kello 6:02

    Niin no, kun kirjoitin “vauraampaan” olin vähän huolimaton. Tietysti tarkoitin maata, jossa koulutetut tienaavat paremmin.

    Minusta on jotenkin vähän lapsellista kuvitella, että suomalainen ilmainen koulutusjärjestelmä – joka on kyllä ihan toimiva sinällään – takoisi sammon lailla hyvinvointia sitä enemmän, mitä enemmän väkeä meidän yliopistoihimme ja korkeakouluhimme onnistutaan tunkemaan. 90-luvulla tätä alettiin yrittää suomalaisille ja jossain vaiheessa keksittiin, että hei, haalitaan ulkomailtakin kaikki tänne vaan.

    Korostan, että minä en mitenkään vastusta ulkomaalaisten yliopisto- tms. opiskelua Suomessa sinänsä. Maksuttomien koulutuspaikkojen järjestäminen kaikille, jotka viitsivät tulla, on vain minusta huono idea taloudellisesti. Pitäisi olla edes joku porkkana siihen, että kouluttautuneista olisi vastaavasti jotain iloa myös lystin maksajille. Minä opetan kyllä ulkkareita ihan mielelläni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Tomppeli kirjoitti 5.3.2010 kello 8:38

    On tosiaan tapana väittää, että Suomessa koulutetut tienaavat Suomessa selvästi huonommin. Onkohan asiaa kunnolla tutkittu vai perustuuko käsitys ammattiliittojen — ja taloustoimittajien — propagandaan? Usein taloustoimittajat ainakin unohtavat, että palkat määräytyvät niin sanotuilla “työmarkkinoilla”. Ei kai voi olla, että Suomessa on kaikilla aloilla työn ylitarjontaa, joka painaisi palkat alle BKT:lta köyhempien maiden tason. Insinöörejä kyllä kai on niin paljon, että kannattaa harkita työskentelyä ulkomailla. Eikä edes verot ole kovin korkeat, vaikka niinkin on tapana väittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Artturi kirjoitti 5.3.2010 kello 8:56

    Raimo K:

    Voi olla, että jokunen opiskelija on “rikkaampi kuin veronmaksajat”, mutta kai hän sitten maksaa myös veroja?

    Ei. Opiskelijat ovat ryhmänä rikkaampia kuin nykyiset veronmaksajat keskimäärin ja he eivät maksa veroja, koska heillä ei ole juuri tuloja. (Tietysti he maksavat tulevaisuudessa niistä suurista tuloistaan veroa…) Pointti on vaan se, että varsinkin korkeakouluopintojen tukeminen on rahan ottamista veronmaksajilta ja sen jakamista yhteiskunnan hyväosaisimmille.

    Jos joku on niin reipas, että opintosuoritusten lisäksi haluaa käydä töissä, sieltä saadun lisäansion ei pitäisi kiinnostaa ketään, sellaisia aktiivisia ihmisiä juuri tarvitaan.

    Tästä oon ehdottomasti samaa mieltä.

    anonyymi:

    Ei tekisi Artturillekaan huonoa logiikan tai lukemisenymmärtämisen kurssit.

    hihihihi… oot hyvässä seurassa tämän kehotuksesi kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Jorma Nordlin kirjoitti 5.3.2010 kello 10:14

    “Opiskelijoiden puolesta närää aiheuttaa se, että kokonaan sosiaalietuuksilla elävät joista uskoakseni suurensuuri osa ei tule ikinä merkittävää määrää töitä tekemään, eli tuottavat yhteiskunnalle persnettoa, saavat paremman toimeentulon kun niinkutsutut “tulevaisuuden toivot”, opiskelijat.”

    Kun yleistetään sosiaalietuuksilla elävät, niin se johtaa väitteeseen joka ei täysin pidä paikkaansa. Esmerkiksi toimeentulotuen suhteen se kuinka paljon toimeentulotukea yksilö saa, niin siinä on aika paljon heittoa. Ei voida mitenkään laskea niin, että kun toimeentulotuki on lain mukaan näin ja näin paljon, niin silloinhan köyhä sen saa. Tämä on täysin virheellinen tulkinta. Toimeentulotuki maksetaan menojen mukaan. Se ei ole samanlailla automaattista tukea, kuin opintotuki. Eli kun olet opiskelija niin opintotuki kilahtaa joka kuukausi tilille. Näin ei käy toimeentulotuen osalta, vaan joka kuukausi tilanne harkitaan erikseen.

    Opiskelijoiden osalta on jäänyt liian vähälle huomiolle myös se seikka, että kesäaikana etenkin laman aikana entistä suurempi joukko opiskelioita joutuu toimeentulotuen asiakkaaksi, koska käytännössä kesäaikana suoritettavia opintoja on hyvin vähän tarjolla. Tästä syystä olisi järkevää lyhentää opiskelijoiden kesälomaa, se nopeuttaisi valmistumista ja myös vähentäisi toimeentulotuen kustannuksia tältä osin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Kari kirjoitti 5.3.2010 kello 10:39

    Onkohan tehty minkäänlaista laskelmaa siitä, minkä verran tänne esimerkiksi yliopistoihin opiskelemaan tulleita ulkkareita jää lopulta Suomeen?

    Minä sain aikanaan kovinkin pahaa karmaa, kun kritisoin sitä, että TKK:lla järjestetään kiinankielisiä ryhmiä mm. tietokoneen käytössä. Perustelu järjestelylle oli se, että kun meillä on kuitenkin kiinankielisiä assistentteja ja kiinaksi opetettuna ko. henkilöt oppivat asiat paremmin (kuten varmaan onkin).

    Kuitenkin minusta on erittäin merkittävä ongelma, että nämä kiinalaiset eivät ole juuri ollenkaan kosketuksissa oman ryhmänsä ulkopuolisiin, eikä tähän minusta pitäisi mitenkään rohkaista, koska se vähentää huomattavasti todennäköisyyttä siihen, että nämä tyypit jäisivät tänne tekemään jotain tuottavaakin.

    Eräs ystäväni puhuu äidinkielenään kiinaa, jonka vuoksi olen jonkin verran ollut tekemisissä mainitun yhteisön kanssa, ja sen perusteella sanoisin, että ko. yhteisön vuorovaikutus muiden kanssa on suorastaan hämmästyttävän vähäistä. En tiedä mistä se johtuu.

    Ja kun jonkin verran suomalaisia työmarkkinoita tunnen, niin suhteet ja henkilökohtainen tunteminen on erittäin tärkeää. Myös suomen kielen osaaminen olisi suotavaa useimmilla aloilla. Epäilen, ettei tuostakaan yhteisöstä monikaan tule Suomeen jäämään, jolloin vähän ihmetyttää, että mitähän vastinetta veronmaksajat mahtavat touhusta saada.

    Opintojen maksullisuus toki ratkaisisi ongelman, mutta minusta sen sijaan että “halutaan olla kansainvälisiä koska halutaan olla kansainvälisiä” -mantran sijaan olisi tarpeen myös pohtia sitä, mikä tämän toiminnan tarkoitus lopulta on.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. IJ kirjoitti 5.3.2010 kello 12:30

    Viimeisin kohu lukukausimaksuista kertonee, miksi politiikka on sellaista kuin on. Kokoomuslaista ministeriä huudetaan vastuuseen siitä, että työryhmässä on joku ottanut esille lukukausimaksun – vaikka ministeri välittömästi otti kantaa asiaa vastaan. Tämän jälkeen poliitikot varmaan pistävät entistä kovemman liean virkamiesten kaulaan, ettei virkamiehen harkitsematon puhe aiheuta ministerille harmia.

    Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että työryhmän vetäjä olikin demari. Miksei SDP:tä huudettu vastuuseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Sampo Smolander kirjoitti 5.3.2010 kello 13:45

    Raimo K kirjoitti:

    “Tuo lause “Jos opiskelijalle sallitaan … sallia palkkatyö” on jokseenkin suora sitaatti virkamieheltä.”

    Miten niin “jos” – onhan opiskelijalle palkkatyö sallittu, nykyisellä tukitasolla suorastaan pakollinen.

    Tajusit Raimo ihan väärin. Osmon lause oli:

    “Jos sairaalle opiskelijalle sallitaan opiskelu, sairaalle palkansaajalle pitää sallia palkkatyö”

    Eli oli puhe siitä, sallitaanko sairaalle opiskelijalle opiskelu, ja sallitaanko sairaalle työntekijälle työnteko.

    Työntekijä toki saa opiskella sairaanakin. En tiedä saako sairas opiskelija tehdä työtä? (Ja jos saa, saako sairas opiskelija tehdä enemmän vai vähemmän työtä kuin terve opiskelija?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Raimo K kirjoitti 5.3.2010 kello 18:49

    Sampo Smolander: “Tajusit Raimo ihan väärin. Osmon lause oli: “Jos sairaalle opiskelijalle sallitaan opiskelu, sairaalle palkansaajalle pitää sallia palkkatyö”
    Eli oli puhe siitä, sallitaanko sairaalle opiskelijalle opiskelu, ja sallitaanko sairaalle työntekijälle työnteko.
    Työntekijä toki saa opiskella sairaanakin. En tiedä saako sairas opiskelija tehdä työtä? (Ja jos saa, saako sairas opiskelija tehdä enemmän vai vähemmän työtä kuin terve opiskelija?)”

    Jaaha. No, se oli vähän epäselvästi kirjoitettu enkä liiemmin miettinyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Raimo K kirjoitti 5.3.2010 kello 18:56

    Artturi: “Ei. Opiskelijat ovat ryhmänä rikkaampia kuin nykyiset veronmaksajat keskimäärin ja he eivät maksa veroja, koska heillä ei ole juuri tuloja.”

    Niin että opiskelijat ovat ryhmänä eivät rikkaampia, mutta he eivät maksa veroja, koska heillä ei ole tuloja??? Veronmaksajat ovat vähemmän rikkaita, koska heillä on tuloja ja he maksavat veroa???
    Miten henkilö, jolla ei ole tuloja, voi olla “rikkaampi”?

    Minusta alkaa yhä enemmän tuntua siltä, että Artturi se vaan hihittelee ja heittelee päättömyyksiä – toisella kotimaisella tämä on “trolling” tai ehkä “trawling”.
    Tai sitten hän on vaan köyhä, jonka rahat ay-liike on vienyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. Tuomas S. kirjoitti 5.3.2010 kello 23:25

    MIVa
    “Mitenkän mä oikein pärjäsin 60-luvulla TKK:ssa yksinhuoltaja- myyjän poikana? Toki asuin kotona Herttoniemessä, joten asumiskustannuksia ei ollut, ja matkakulut kohtuullisia.”

    Tämä sama asia taidettiin käsitellä jo vuosi sitten tällä samalla palstalla. Jos sinä asuit 60-luvulla himassa, niin täst voisi tehdä sen johtopäätöksen että sulla ei ollut asunto- tai ruokakuluja. Sillä tavalla sinä pärjäsit. Jos opiskeluaikanasi suurin yksittäinen kuluerä oli bussilippu, niin helppo sitä on huudella.

    Itse en edes ymmärrä miten jotkut viitsivät ehdottaa suomalaisen koulutuksen myymistä. Ymmärtäisin jos suomalainen koulutus olisi huipputasoa niin joo- ehkä, mutta varsinkin tiedeyliopistoissa taso on paikoitellen sellainen, etten tiedä kuka moisesta maksaisi.

    OPM:n ideana oli saada koulutuksesta houkuttelevampaa laittamalla lukukausimaksut, mikä kuulostaa jo ideana ihan poskettomalta. Ei sitä koulutusta kukaan halua ostaa ellei siihen satsata rankasti resursseja ennen myynnin aloittamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Artturi kirjoitti 6.3.2010 kello 0:05

    Raimo K:

    Miten henkilö, jolla ei ole tuloja, voi olla “rikkaampi”?

    Kato ei ne suuret tulot, vaan se omaisuus.

    Tai sitten hän on vaan köyhä

    Joo hei etköhän se voi nyt mennä takas sinne hiekkalaatikolle kiusaamaan pienempiäsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  38. Sylvesteri kirjoitti 6.3.2010 kello 13:49

    Kari
    “Epäilen, ettei tuostakaan yhteisöstä monikaan tule Suomeen jäämään, jolloin vähän ihmetyttää, että mitähän vastinetta veronmaksajat mahtavat touhusta saada.”

    Mistä lähtien ulkomaalaisasioita on Suomessa mietitty veronmaksajien näkökulmasta? Täällä Suomessa näistä asioista päättävien tavoitteena tuntuu olevan haalia tänne mahdollisimman paljon ulkomaalaisia, ei hyötyä niistä. Koska kuitenkin pääosa kansasta ja ilmeisesti poliitikoistakin vastustaa, ovia ei kuitenkaan olla availtu Ruotsin tai Saksan tapaan kaikenmaailman tulijoille.

    Ilmeisesti näistä asioista päättäviin asemiin hakeutuu sellaisia ihmisiä, jotka pitävät ulkomaalaisten auttamista suomalaisten hyötynäkökohtia tärkeämpinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Tiedemies kirjoitti 6.3.2010 kello 14:16

    Artturi, huumori on vaikea laji, joten leikin, että olit tosissasi.

    Opiskelijat eivät ole sen rikkaampia tai köyhempiä kuin kukaan muukaan. Jos otetaan intertemporaalinen tarkastelu, niin aloittavien opiskelijoiden joukossa on takuulla paljon köyhiä, mielenterveysongelmaisia, alkoholisteja, vammautuneita, kuolleita jne. jo muutaman vuoden päästä opiskelun aloittamisesta.

    Ihmistä ei voi kohdella ryhmän edustajana, joten yksittäistä opiskelijaa ei voi kohdella automaattisesti yksilönä josta tulee muutaman vuoden päästä yksi “Herroista” – kuten eräs vanhempi kommunisti joskus selitti miksi opiskelijat ovat ja heidän kuuluukin olla pohjasakkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. Artturi kirjoitti 7.3.2010 kello 2:11

    Tiedemies:

    Opiskelijat eivät ole sen rikkaampia tai köyhempiä kuin kukaan muukaan.

    Tottakai ovat. He ovat valikoitunut joukko, joka ei ole todellakaan valikoitunut sattumanvaraisesti.

    Ihmistä ei voi kohdella ryhmän edustajana

    häh? Mitä tämä tarkoittaa? Yritätkö sanoa, että esim. tyttöjen koulunkäyntiä ei voisi aloittaa puoli vuotta aikaisemmin kuin poikien, koska joku tyttö ei ehkä ole silloin vielä koulukypsä, vai mikä tämä pointti oikein on? Tottakai ihmisten ominaisuuksia voi käsitellä tilastollisesti, ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa muutakin.

    Jos opiskelijat ovat rikkaampia kuin ihmiset keskimäärin, niin jos otetaan rahaa ihmisiltä ja annetaan se opiskelijoille, niin tämä on sama kuin otettaisiin rahaa köyhiltä ja annettaisiin rikkaille. Minusta tällainen on hyvin vastenmielistä toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Pirjo kirjoitti 15.11.2013 kello 20:50

    Minusta tämä tuntuu pieneltä ongelmalta verrattuna siihen miten keskiasteella opiskelevan yksin asuvan asumislisä määräytyy. Minusta sen pitäisi kuulua kaikille kodin ulkopuolella asuvalle 18 vuotiaalle, myös keskiasteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus




Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.