Seuraava asia täytyy panna mietintämyssyyn ,varsinkin tällaisen talven jälkeen: Kylmään vinttiin asennetaan vesikattoa vasten Vintti-Iita eli 70 (tai 150 mm) gyprocilla päällystetty finnfoam-levy. Vastaa 150 mm(300 mm) villaa. Auttaa kylmän ylimmän kerroksen lämmittämistä ja estää muutenkin lämpövuotoja ja siten mm. jääpuikkojen muodostumista ja osaltaan estää vesivahinkoja. Alapuolelta tuleva lämpövuoo pitää vintin puolilämpimänä tilana, luultavasti aina yli nollassa myös pakkasilla.

Suosittele: 0

70-luvun lähiöiden suunittelu ja rakentmaien on mainettaan parempaa. Itse Kirkkonummen Heikkilässä asun oikein mukavalla alueella jka ihan kauniissa talossa. äänieristys ongelma ja katsotaan voidaanko asialle mitään tehdä. Läpöeristystä tulee petrata ja ikunat vaihtaa.

Juu, varmaan ihan kunnollistakin löytyy. Olen itsekin kotoisin 70-luvun lähiöstä, jossa on asiat suht hyvin. Tarkoitin kommentilla lähinnä sitä, että kertakäyttöisiksi suunniteltuja taloja ei Suomessa ole juuri purettu, vaikka ne olisivat kuinka huonoja. Johtunee osin taloudesta ja osin siitä, että Suomen kehnoimmissakaan eivät sosiaaliset ongelmat olleet pari vuosikymmentä rakentamisen jälkeen ihan sitä luokkaa kuin esim. Englannin puretuissa elementtitorneissa. Puhtaasti arkkitehtuuria katsomalla esim. Turun lähiöistä löytyy kyllä aivan hengensalpaavan huonoa suunnittelua. En tällä tarkoita rumia julkisivuja, vaan esim. sitä, että isot kerrostalot on paiskottu suunnilleen siihen, mihin nosturi on sattunut kätevästi ulottumaan.

Suosittele: 0

Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla ( poistoilmasta ) tarvitaan, mutta ei se erityisen tekninen vimpain ole, vaan aika yksinkertainen kennosto, jonka läpi tulo-poistoilma menee, eikä edes kallis investointi.
Kokonaan toinen asia on tarvitaanko niin tehokasta ilmanvaihtoa yleensäkään, joka toinen tunti korvataan lämmitetty sisäilma kylmällä ulkoilmalla 24 h, silloinkin kun asunnossa ei edes olla, määräykset on fiksuja.
Tolkuton ilmanvaihto on suurin yksittäinen lömpöhukka, joten siitä kannattaa ottaa lämpöä talteen, loogista eikö .

Nykyisten minimimääräysten mukaiset uudisrakennukset koneellisella tulo-poisto ilmanvaihdolla asettuvat laskennallisesti energialuokkaan B, pienellä viilauksella mm talon muoto, ikkunoiden koot, päästään helpostikin luokkaan A.

Vanhojen rakennusten energialuokitus on vähän kyseenalaista puuhaa.
Luokitus perustuu käytetyn energian ( kwh ) suhteesta pinta-alaan.
Luokitus ei välttämättä mittaa itse rakennuksen energiatehokkuutta, vaan se kertoo lähinnä rakennuksen käytöstä ja asukkaiden tottumuksista mm huoneeenlämpö, tosin arvokasta tietoa sekin.

Töölössäkin on energiatehokkaita taloja, vaikka ulkoseinissä ei ole lämmöneristettä ollenkaan. Tehokkuus perustuu ennenkaikkea talon hyvään hoitoon, lämmönsäädöistä huolehditaan, luonnollinen ilmanvaihto, suojainen umpikortteli, yleensä melko vähän asukkaita neliöihin verrattuna ( lämmin käyttövesi ).

Kallelle vihje energiatodistuksen laadintaan.
Valitkaa kulutuksen tarkastelujaksoksi leutotalvinen vuosi, käyttäkää jakson aikana mahdollisimman vähän energiaa, huoneenlämpö max 21, nopeat suihkut, ilmanvaihto minimiin ym ym.

Energialuokaksi saadaan helposti B, vaikka itse rakennus olisi ihan mitä vaan.

Luokituksella oli tarkoitus mitata rakennusten energiatehokkuuksien eroja, toisin kävi.

Suosittele: 0

En tiedä siitä lämmitystarpeesta, olennaista kai on onko lämittettävä tila pinnan päällä vai alla? Ja vesi on talvella kyllä lämpimämpää kuin ilma.”

Hollanti, tai Alankomaat,ei oikeastaan olekaan muuta kuin potentiaaliasta tulva-aluetta, sillä huomattava osa maan pinta-alasta on meren tason alapuolella, ollut jo pitkään. 1953 oli hirvittätä tulva, kun kovassa myrskyssä patoja sortui, suuri alueita jäi veden alle ja tuhansia ihmisiä menetti henkensä. Hallitus aloitti sitten hyvin laajan uuden paremman patojärjestelmän suunnittelun, jonka toteuttaminen vie pitkälle 60-luvulle, ellei pidempäänkin (Zuidersee taisi olla hankkeen nimi.)

Vesi voi olla ilmaa lämpimämpää, mutta veden ja jään ominaislämpökapasiteetti on suurempi kuin ilman. Siksi palelen vedessä. Ja siksi kylmä meri “huokuu kylmää.”

On nämä ihan muakvia ajatuksia. Mutta miksi kaikissa loistavisa arkkitehtikuvissa Pohjolan Venetsiasta aurinko paoitaa korkelta ja ruoho vihertää kuin neuvostoliittolaisissa kolhoosifilmeissä?

Sisareni oli Sottungan kunansihteerinä. Hänen mukaansa asuinrakennuskia ei saaristossa rakennettu rannalle, vaan saaren keskelle. Ja itsekin sen huomasin.

Suosittele: 0

Muuten: Tiilipäädyt. Maalatut betnolamelliseinät. Parvekkeet vaativat uutta maalausta. Koko talo, jos tuntuu rahaa pursuavan ovista, niin tehdään heti, muussa tapauksessa n 10 v. pääst’ä.

Gesterby oli ja edelleen muakva asuinalue. Olellisat on, että ihmiset tekevät talon ja alueen. Fyysinen arkkitehtuuri on jopa toissijaista.

25 vuoden talo. Mitä teet 15 vuoden kuluttua, kun alkaa nuhraantua: Ei kannata korjata eikä oikein viitsisi asuakaan siinä

Suosittele: 0

Tuo pitää paikkansa. Kuten huomasit ideani on, että suunnitellun rakennuskannan elinkaari arvioida: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuksetta aikaa sitten purettu, kun parhaita Töölön ja Krunikan runkoja korjataan yhä uudestaan. Eli kevyt rakentaminen rantaan on täysin mahdollista.

60- ja 70-luvun lähiötalojen iäksi aikanaan suunniteltiin 30 vuotta, osittain ihan kirjaimellisesti mustaa valkoisella. Kuinkas sitten kävikään: taloja korjaillaan suurella rahalla ja samalla valitetaan lähiöiden arkkitehtuuri- ja yhdyskuntasuunnittelusta. Väitän, että aina on taloudellisempaa tehdä kerralla kunnollista.

Suosittele: 0

Leppävaaran asemanseutu alkoi kehittyä 70-luvun alussa kun sinne rakenenttiin Maxi-market. Toisella puolella asemaa muuten oli vielä Puutavaraliike(kuten Espossakin). Olen käynyt hakemassa kesällä 1973 Lepppävaaran asemalta väkilanta-kuorman puisesta 2-akselisesta tavaravaunusta ja purkanut sen puiselta lastauslaiturilta trakorin peräkärrylle. (yhden hennon kanadalaistytön avsutuksella.)

Joskus 1986 rakennettiin hienokauppakeskus Galleria. Ja mitä se on nyt. Hyvää vauhtia purkukunnossa (ainakin ulospäin), ja taidetaan muuttaa asuntotontiksi. Vai yritetäänkö pitää hengissä? ainakana nyt ei ole tyhjää tilaa. (En tosiaan tiedä, en ole edes varma rakentamisajankohdasta.
Veikö Selo asiakkaat, vai tuoko se pitemmän päälle lisää?)

Olikohan tällainen 25 v elinkaari alkuperäinen suunitelma?

Suosittele: 0

Mukava tietää että Töölössä on myös energiatehokkait taloja. siinä vuosi siten yhden prainkintutun talon energiatoditus valmistui: “ihan hyvä 30-luvun töölöläistaloksi, D-luokitus”, totesi isännöitsijä.

Täytyypä vilkaista perusteet, kun omassa taloyhtiössä aletaan työtä tekemään. Tietääkö joku, tarvitaanko A-luokkaan kaikki tekniset vimpaimet alkaen lämmön talteenotosta? Todellisuudessa pistetalo (vrt. Arabianranta) ei voi koskaan olla energiatehokas!

Suosittele: 0

Leppävaaran asemanseutu alkoi kehittyä 70-luvun alussa kun sinne rakenenttiin Maxi-market. Toisella puolella asemaa muuten oli vielä Puutavaraliike(kuten Espossakin). Olen käynyt hakemassa kesällä 1973 Lepppävaaran asemalta väkilanta-kuorman puisesta 2-akselisesta tavaravaunusta ja purkanut sen puiselta lastauslaiturilta trakorin peräkärrylle. (yhden hennon kanadalaistytön avsutuksella.)

Joskus 1986 rakennettiin hienokauppakeskus Galleria. Ja mitä se on nyt. Hyvää vauhtia purkukunnossa (ainakin ulospäin), ja taidetaan muuttaa asuntotontiksi. Vai yritetäänkö pitää hengissä, ainakana nyt ei ole tyhjää tilaa. (En tosiaan tiedä, en ole edes varma rakentamisajankohdasta.
Veikö Selo asiakkaat, vai tuoko se pitemmän päälle lisää?

Olikohan tällainen 25 velinkaari alkuperäinen suunitelma?

Suosittele: 0

En tiedä siitä lämmitystarpeesta, olennaista kai on onko lämittettävä tila pinnan päällä vai alla? Ja vesi on talvella kyllä lämpimämpää kuin ilma.

Suosittele: 0