Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010

4.3.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Tulvastrategia

Strategiassa varaudutaan tulvahuippuihin, jotka ovat 2,3 metriä nykyisen keskimerenpinnan yläpuolella. Koska myrskyt ja matalapaineet voivat nostaa hetkellisesti merenpintaa liki kaksi metriä, ei tässä ole paljon sijaa ilmaston lämpenemisestä johtuvalle merenpinnan nousulle. Lisäsimmekin päätösesitykseen jotain sellaista, että ennusteet merenpinnan noususta ovat pitkällä aikavälillä erittäin epävarmoja. Siksi tulee selvittää, miten kaupunki voi varautua merenpinnanolennaisesti suurempaan nousuun.

Tässä ilmenese yleinen psykologinen seikka, että jos jokin fakta on omien pyrkimysten kannalta epämiellyttävä, sen olemassaolo unohdetaan tai kiistetään. Tämänhetkisen käsityksen mukaan merenpinta nousee yli metrin noin viiden prosentin todennäköisyydella vuosisadan loppuun mennessä ja seuraavan vuosisadan aikana paljon enemmän.  Näin isoon riskiin on kyllä syytä varautua. Todennäköisyys, että Suomi joskus tarvitsisi Hornetteja johonkin on paljon pienempi, mutta silti ne on hankittu.

Lauttasaaren ikkunat

Suojeluhdenkiset kaavoittajat eivät halua suostua puuikkunoiden alumiinisiin jäljitelmiin.

Talo on ollut rakennuskiellossa vuodesta 1999 suojelukaavan tekemistä varten. Tämä oli meillä nyt vaintiedoksi. Päätettäväksi se tulee, kun itse suojelukaava tulee käsiteltäväksi.

Lasusunto luonnonsuojelualueen perustamisesta Östersundomiin

Lausunto muutettiin vähän suojelumyönteisemmäksi. Maanomistaja haluaa suojella perutamansa arboretumin, mutta ongelmana on edessä oleva tien leventäminen. Tämä pitäisi suojelumääräyksissä sallia, jotta suojelu ei tapahtuisi naapuritontin vahingoksi.

Muut asiat menivät yksimielisesti, siis esimerkiksi vuokratalokaava Abraham Wetterin tielle Herttoniemeen, Kehä I:n parantaminen, tulosbudjetti ja lausunnot aloitteista.

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010”

  1. Kalle kirjoitti 4.3.2010 kello 20:38

    Osmo: “…ennusteet merenpinnan noususta ovat pitkällä aikavälillä erittäin epävarmoja…kaupunki voi varautua merenpinnanolennaisesti suurempaan nousuun…”

    Tuo on hyvä pointti. Varautumisessa tulee ottaa huomioon alueelle ajetellun rakennuskannan kuviteltu elinkaari: 25, 50 tai 100 vuotta. Ensinmainitussa tapauksessa voidaan käytännössä antaa rakennusluvat vaikka suoraan rantaa.

    Koska, kuten Osmo totesi, ei ole selvää kuvaa tulevaisuudesta, on syytä vaatia myös toisen suuntainen arvio. Miten kaupunki varautuu merenpinnan olennaiseen laskemiseen? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. MIVa kirjoitti 4.3.2010 kello 21:37

    Miksette aseta samantien 10 metrin rajaa kaikille uusille rakennuksille? Silloinhan selvittäisiin aika pitkälle. Alemmaksi rakentavat tietäisivät riskit poikkeusluvissaan. Eikö muuten niitä Tanskan salmia saisi padottua? En tosin tiedä, kuinka korkea koko Tanska on. Aika alavalta vaikutti, kun sitä ajalin aikanaan,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Olli kirjoitti 4.3.2010 kello 22:27

    Suojeluhdenkiset kaavoittajat eivät halua suostua puuikkunoiden alumiinisiin jäljitelmiin.

    Talo on ollut rakennuskiellossa vuodesta 1999 suojelukaavan tekemistä varten. Tämä oli meillä nyt vaintiedoksi. Päätettäväksi se tulee, kun itse suojelukaava tulee käsiteltäväksi.

    11 vuotta rakennuskiellossa? Miten voi kaavan teko kestää noin kauan ? Eikö tuo ole jo omaisuudensuojan alainen asia?

    Noilla viranomaisilla on liikaa valtaa, jos ne voivat pantata asioita 11 vuotta ilman sanktioita. Ja olisi hyvä jos he tulisivat nykyaikaan noiden pokavaatimustensa kanssa, tai sitten maksakoon aiemmassa replyssä esitetyn erotuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Olli kirjoitti 4.3.2010 kello 22:27

    Miten tässä blogissa tehdään quote?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2010 kello 22:39

    [Kirjoita alkuun blockquote] ja loppuun [/blockquote] siten, että nuo hakasulut vaihdetaan erisuuruusmerkkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Markku af Heurlin kirjoitti 4.3.2010 kello 23:19

    “Tuo on hyvä pointti. Varautumisessa tulee ottaa huomioon alueelle ajetellun rakennuskannan kuviteltu elinkaari: 25, 50 tai 100 vuotta. Ensinmainitussa tapauksessa voidaan käytännössä antaa rakennusluvat vaikka suoraan rantaa.”

    Helsingissä alkaa olla jo rakennuskantaa, jonka ikä on 100 vuotta (mm Kruununhaka) ja paljon sellaista, jonka ikä on 80 vuotta (mm Töölö). Eikä niiden purkamiseat ole kuullut….

    Ei tulvaraja merkitse vain, että veden keskipinta nousee. Matalapaineella ja myrskyllä vesi on noussut Kauppatorille, ja rakennuksia on suojattu keräyspaperipaalein. Vedenpinnan nousu vaikittaa myös viemäröintiin. Vähän kurjaa jos sadevetta joudutaan pumppaamaan ylöspäin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pasi kirjoitti 5.3.2010 kello 9:16

    Mielenkiintoista, ken elää se näkee.

    Pari pointtia:
    1) Maannousema Helsingissä, olisiko n. 35cm / 100v (onko jollain tarkka luku?) helpottaa riskejä osaltaan, vai onko tämä sisällytetty jo skenaarioon?

    2) Tärkeä pointti tuo viemäröinti, viemäriverkostoa on vaikea alkaa uusimaan laajassa mitassa vaikka todella monessa kiinteistössä ensihaitta rajojen yli nousseesta merenpinnasta on kellaritilojen lattiakaivosta nouseva viemärivesi, ei suinkaan laineiden liplatus kotiovella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. antti kirjoitti 5.3.2010 kello 10:30

    Anteeksi offtopic, mutta mitä kautta kaupunkiin pitää ottaa yhteyttä että pyöräilylyn pääväylät saisi aurattua vielä tämän talven aikana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jorma Nordlin kirjoitti 5.3.2010 kello 15:05

    Toi tulvavyöhykkeiden kaavoitus on oma säätönsä. Esimerkiksi Lammassaaressa, jossa äitini mökki on, on se nyt se alue kaavoitettu tulva-alueeksi ja mökki pitäisi siirtää. Todellisuudessa siinä ei ole otettu huomioon maanpinnan muotoa ja mökki on niin korkealla, että vesi saa aika paljon nousta jotta se ylettyy rappusille asti. Se ei ole koskaan noussut lähellekään sitä. Nyt sitten tän ilmastomuutoksen takia mökki pitää siirtää. Saa vesi saa nousta monta metriä ennen kuin se ylettyy rappusille, siitä vielä mökkiin asti on matkaa.

    Tämmösiin touhuihin tää ilmastomuutos ajaa ihmisiä, kun mökkejä pitää ruveta siirtelemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 5.3.2010 kello 16:44

    Antti, varmaan rakennusvirastoon, hel.fi/hkr

    Nordlin, kuulostaa käsittämättömältä. Se että tulva-alueelle ei saa rakennuslupaa on selvää, mutta en minä nyt ymmärrä miksi olemassaolevia rakennuksia pitäisi siirtää ainakaan omistajan tahdon vastaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markku af Heurlin kirjoitti 5.3.2010 kello 17:28

    Jorma Nordlin:
    “Toi tulvavyöhykkeiden kaavoitus on oma säätönsä. Esimerkiksi Lammassaaressa, jossa äitini mökki on, on se nyt se alue kaavoitettu tulva-alueeksi ja mökki pitäisi siirtää.”

    En oikein ymmärrä. Käsittääkseni olemasaolevat rakennukset saavat jäädä paikoilleen, mutta uusia ei saa rakentaa tulvaaran piiriin.- Tarkoittaako siis Helsingin Lammassaarta Vanhankaupunginlahdella?

    En tiennytkään: siellä on yksi iso huvila, olettaisin että yhteiskäytössä ja kaikesta päättäen täynnä pientä mökkiä. Saari on yllättävän korkea. 10 m käyrä on vielä kaukana keskustata ja korkein kohta lienee yli 20 metriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalle kirjoitti 5.3.2010 kello 20:02

    Markku:

    Helsingissä alkaa olla jo rakennuskantaa, jonka ikä on 100 vuotta (mm Kruununhaka) … Eikä niiden purkamiseat ole…

    Tuo pitää paikkansa. Kuten huomasit ideani on, että suunnitellun rakennuskannan elinkaari arvioida: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuksetta aikaa sitten purettu, kun parhaita Töölön ja Krunikan runkoja korjataan yhä uudestaan. Eli kevyt rakentamienn rantaan on täysin mahdollista.

    Toinen tapa rakentaa suoraan rantaan on käyttää ponttooneja alustoina. Silloin rantatontin ostanut on lähellä vettä, vaikka vedenpinta vähän laskisikin. Silloin eivät haittaa edes nopeat hetkelliset vaihtelut.

    Antti:

    …että pyöräilylyn pääväylät saisi aurattua vielä tämän talven aikana?

    Älä unta näe 😀 Katselin tuossa lumitöiden tekoa kävellessäni lounaalle. Töitä tehtiin pienellä kiinteistönhoitokoneella, jonka kauha on ehkä neljännes oikean traktorin kauhasta. Ei noilla vehkeillä päästä ikinä kevyenliikenteenväylille asti.

    Palataan taas kaavoitukseen ja pysäköintiin. Kun kaavoitus on tehty oikein, voidaan väylät ajaa puhtaaksi täyskokoisilla koneilla. Toisaalta kun pysäköintipaikkoja on riittävästi, voivat ne olla joka kolmas tai neljäs päivä poissa käytöstä, jolloin koneet pääsevät liikkumaan kaduilla.

    Olli

    …Talo on ollut rakennuskiellossa vuodesta 1999 suojelukaavan tekemistä varten…

    Ihme, ettei taloyhtiö ole valittanut EYT:hen? Eihän tuossa touhussa ole mitään järkeä. Eikä muuten siinäkään, että karmien materiaalia lähdetään rajaamaan. Ei nykyään ole mahdollsita saada kelvollisia puisia pokia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 5.3.2010 kello 23:26

    “Tuo pitää paikkansa. Kuten huomasit ideani on, että suunnitellun rakennuskannan elinkaari arvioida: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuksetta aikaa sitten purettu, kun parhaita Töölön ja Krunikan runkoja korjataan yhä uudestaan. Eli kevyt rakentamienn rantaan on täysin mahdollista.”

    16-vuotiaana jkävin vanhempieni kanssa Lontoossa keväällä 1969. Lentokentältä tultaessa isäni, nuorempoana LSEssä opiskellut kansantalosutieteen professori näytti johonkin kaupungin varteen raknnettuja rötelöitä: “Nuo rakennettiin sodan jälkeen tilapäisiksi lievittämään asuntopulaa. Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen.”

    Ponttoriakentaminen kuulostaa ihan mukavalta.

    Kuinka mukavaa se on tähän aikaan vuodesta, kun mereltä puhaltaa jäähilettä vaakatasossa.

    “Tekniikka on hyvin konservatiivinen tiede. se on veilä konservatiiviempi kuin juridiikka.”

    DI Pertti Jotuni Kriittisellä Korkeakoululla joskus vuonna 1970 (´muistinvarainen lainaus)

    25 vuotta on pitkä aika kun katsoo eteepäin. Mutta se on käsittämtättömän lyhyt aika, kun katsoo taaksepäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 5.3.2010 kello 23:50

    “Tuo pitää paikkansa. Kuten huomasit ideani on, että suunnitellun rakennuskannan elinkaari arvioida: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuksetta aikaa sitten purettu, kun parhaita Töölön ja Krunikan runkoja korjataan yhä uudestaan. Eli kevyt rakentamienn rantaan on täysin mahdollista.”

    16-vuotiaana kävin vanhempieni kanssa Lontoossa keväällä 1969. Lentokentältä tultaessa isäni, nuorempoana LSEssä opiskellut kansantaloustieteen professori näytti johonkin kaupungin varteen raknnettuja rötelöitä: “Nuo rakennettiin sodan jälkeen tilapäisiksi lievittämään asuntopulaa. Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen.”

    Ponttoriakentaminen kuulostaa ihan mukavalta.

    Kuinka mukavaa se on tähän aikaan vuodesta, kun mereltä puhaltaa jäähilettä vaakatasossa.

    “Tekniikka on hyvin konservatiivinen tiede. se on veilä konservatiiviempi kuin juridiikka.”

    DI Pertti Jotuni Kriittisellä Korkeakoululla joskus vuonna 1970 (´muistinvarainen lainaus)

    25 vuotta on pitkä aika kun katsoo eteepäin. Mutta se on käsittämtättömän lyhyt aika, kun katsoo taaksepäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalle kirjoitti 6.3.2010 kello 19:03

    Markku:

    … Lontoossa keväällä 1969…“Nuo rakennettiin sodan jälkeen tilapäisiksi lievittämään asuntopulaa. Mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen.”

    Veikkaisin, että kyse oli vielä tiilirunkotekniikalla toteutetuista taloista? Ne kestävät todella pitkään. Toisaalta Ruotsissa on jo purettu 60-luvun elementtitekniikalla tehtyjä lähiöitä, koska niitä ei kannata korjata.

    Kun katselin uuden “hienon” kauppakeskuksen rakentumista naapuriin, ihmettelin rakenteita. Vaikkaisin, että käyttöiäksi on ajateltu 20 tai 25 vuotta?

    Markku:

    Ponttoriakentaminen kuulostaa ihan mukavalta.
    Kuinka mukavaa se on tähän aikaan vuodesta, kun mereltä puhaltaa jäähilettä vaakatasossa.

    Erittäin hyvä kysymys ja uskon, etteivät kaikki halua asua niin lähellä merta. Asiaa kannattaa kysyä vaikkapa niiltä, jotka asuvat asuntolaivoissa. Suurempia määriä asuntolaivoja taitaa lähimpää löytää Tukholmasta? Itse voisin kuvitella asuvani meren ääressä. Kesällä voisi vene olla suoraan olohuoneen edessä. 🙂

    Kelluvassa talossa tulee eristysten olla käsittääkseni kohdallaan? Muuten lämpöhukka on kohtuu suurta. Tästä voidaan kääntää katse raknetamisen historiaan. HS:ssa oli juuri juttu, jonka mukaan töölöläinen 30-luvun lopulla rakennettu kerrostalo täyttää kaikki tulevatkin energianormit!

    Kelluvaan taloon on varmasti todella helpoa vetää merilämpöputket (onkohan termi oikein, kun maalämpöputket vedetään mereen) suoraan talon alta. Lämmitys on halpaa, mikä on tulevaisuudessa tärkeää, koska kaukolämpö on juuri hinnoiteltu pois markkinoilta.

    Em. töölöläisessä talossa ei ole lämmön talteenottoja tms. herkästi vikaantuvia vimpaimia. Siinä on vain riittävän paksut seinät, vähän pintaa suoraan ulos ja mm. käyttöullakko. Olemmeko korjaamassa tekniikalla vain huonolaatuista rakentamista? Minusta on hölmöä vaatia esimerkiksi lämmön talteenottoa. Sen sijaan voidaan vaatia energiatehokkuutta, jos se nyt on tärkeää ja kukin toteuttaa tehokkuuden tavallaan. Joku käyttää herkästi vikaantuvaa tekniikkaa ja toinen tekee perusrakenteet paremmin. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Markku af Heurlin kirjoitti 7.3.2010 kello 2:05

    Mukava tietää että Töölössä on myös energiatehokkait taloja. siinä vuosi siten yhden prainkintutun talon energiatoditus valmistui: “ihan hyvä 30-luvun töölöläistaloksi, D-luokitus”, totesi isännöitsijä.

    kelluva talo. Oikein viehättävä ja kivan tuntuinen idea. Ja toimii Tukolmassa. Tukholma on hieman Helsinkiä etelämpän. Oleellisempaa on, että se on sisämaassa ja lähempänä Golf-virtaa. Ilmasto on lämpimänpi.

    Talon lämpöeristys auttaa, mutta asuminen on muutakin kuin neljä seinää ja katto. Miten lähdet ulos, kun aivan vierestä merestä nousee hyy? Ja aavalt amereltä tuulee..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 7.3.2010 kello 9:54

    Markku af Heurlin: “Miten lähdet ulos, kun aivan vierestä merestä nousee hyy? Ja aavalt amereltä tuulee..”

    Hernesaaren uudessa kaavassa (muka) kävelemällä tuulen puolelle odottelemaan ratikkaa. Rannalla asumisen realiteetteja näyttää olevan hyvin haasteellista selittää ihmisille jotka liikkuvat siellä vain hyvän sään aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Markku af Heurlin kirjoitti 7.3.2010 kello 10:10

    Taisikin olla E-luokitus, mutta ei sentään F.

    Talvella sai katsella kuinkajääpuikot kasvoivat kunnes soli pakko pudottaa. Lämpövuotoja katolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tpyyluoma kirjoitti 7.3.2010 kello 10:13

    Hollannissa jossa on pitkät perinteet kelluvista asunnoista tehdään tulva-alueille taloja joidenka sokkeli on yksinkertaisesti kelluva betoniamme. Ei ilmeisesti edes maksa enempää kuin ihan normaalit perustukset.

    En tiedä siitä lämmitystarpeesta, olennaista kai on onko lämittettävä tila pinnan päällä vai alla? Ja vesi on talvella kyllä lämpimämpää kuin ilma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Markku af Heurlin kirjoitti 7.3.2010 kello 11:08

    Joo: onhan ajatus ekin 25 vuoden elinkaariasattelu.

    Leppävaaran asemanseutu alkoi kehittyä 70-luvun alussa kun sinne rakenenttiin Maxi-market. Toisella puolella asemaa muuten oli vielä Puutavaraliike(kuten Espossakin). Olen käynyt hakemassa kesällä 1973 Lepppävaaran asemalta väkilanta-kuorman puisesta 2-akselisesta tavaravaunusta ja purkanut sen puiselta lastauslaiturilta trakorin peräkärrylle. (yhden hennon kanadalaistytön avsutuksella.)

    Joskus 1986 rakennettiin hienokauppakeskus Galleria. Ja mitä se on nyt. Hyvää vauhtia purkukunnossa (ainakin ulospäin), ja taidetaan muuttaa asuntotontiksi. Vai yritetäänkö pitää hengissä, ainakana nyt ei ole tyhjää tilaa. (En tosiaan tiedä, en ole edes varma rakentamisajankohdasta.
    Veikö Selo asiakkaat, vai tuoko se pitemmän päälle lisää?

    Olikohan tällainen 25 velinkaari alkuperäinen suunitelma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kalle kirjoitti 7.3.2010 kello 11:21

    Markku:

    Mukava tietää että Töölössä on myös energiatehokkait taloja. siinä vuosi siten yhden prainkintutun talon energiatoditus valmistui: “ihan hyvä 30-luvun töölöläistaloksi, D-luokitus”, totesi isännöitsijä.

    Täytyypä vilkaista perusteet, kun omassa taloyhtiössä aletaan työtä tekemään. 😉 Tietääkö joku, tarvitaanko A-luokkaan kaikki tekniset vimpaimet alkaen lämmön talteenotosta? Todellisuudessa pistetalo (vrt. Arabianranta) ei voi koskaan olla energiatehokas!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 7.3.2010 kello 11:48

    Joo: onhan ajatus ekin 25 vuoden elinkaariasattelu.

    Leppävaaran asemanseutu alkoi kehittyä 70-luvun alussa kun sinne rakenenttiin Maxi-market. Toisella puolella asemaa muuten oli vielä Puutavaraliike(kuten Espossakin). Olen käynyt hakemassa kesällä 1973 Lepppävaaran asemalta väkilanta-kuorman puisesta 2-akselisesta tavaravaunusta ja purkanut sen puiselta lastauslaiturilta trakorin peräkärrylle. (yhden hennon kanadalaistytön avsutuksella.)

    Joskus 1986 rakennettiin hienokauppakeskus Galleria. Ja mitä se on nyt. Hyvää vauhtia purkukunnossa (ainakin ulospäin), ja taidetaan muuttaa asuntotontiksi. Vai yritetäänkö pitää hengissä? ainakana nyt ei ole tyhjää tilaa. (En tosiaan tiedä, en ole edes varma rakentamisajankohdasta.
    Veikö Selo asiakkaat, vai tuoko se pitemmän päälle lisää?)

    Olikohan tällainen 25 v elinkaari alkuperäinen suunitelma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Mikko H kirjoitti 7.3.2010 kello 14:28

    Kalle:

    Tuo pitää paikkansa. Kuten huomasit ideani on, että suunnitellun rakennuskannan elinkaari arvioida: 25, 50 vai 100vv. Nyt tehdyt talot on melkein poikkeuksetta aikaa sitten purettu, kun parhaita Töölön ja Krunikan runkoja korjataan yhä uudestaan. Eli kevyt rakentaminen rantaan on täysin mahdollista.

    60- ja 70-luvun lähiötalojen iäksi aikanaan suunniteltiin 30 vuotta, osittain ihan kirjaimellisesti mustaa valkoisella. Kuinkas sitten kävikään: taloja korjaillaan suurella rahalla ja samalla valitetaan lähiöiden arkkitehtuuri- ja yhdyskuntasuunnittelusta. Väitän, että aina on taloudellisempaa tehdä kerralla kunnollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 7.3.2010 kello 17:47

    70-luvun lähiöiden suunittelu ja rakentmaien on mainettaan parempaa. Itse Kirkkonummen Heikkilässä asun oikein mukavalla alueella jka ihan kauniissa talossa. äänieristys ongelma ja katsotaan voidaanko asialle mitään tehdä. Läpöeristystä tulee petrata ja ikunat vaihtaa.

    Muuten: Tiilipäädyt. Maalatut betnolamelliseinät. Parvekkeet vaativat uutta maalausta. Koko talo, jos tuntuu rahaa pursuavan ovista, niin tehdään heti, muussa tapauksessa n 10 v. pääst’ä.

    Gesterby oli ja edelleen muakva asuinalue. Olellisat on, että ihmiset tekevät talon ja alueen. Fyysinen arkkitehtuuri on jopa toissijaista.

    25 vuoden talo. Mitä teet 15 vuoden kuluttua, kun alkaa nuhraantua: Ei kannata korjata eikä oikein viitsisi asuakaan siinä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 7.3.2010 kello 18:23

    “Hollannissa jossa on pitkät perinteet kelluvista asunnoista tehdään tulva-alueille taloja joidenka sokkeli on yksinkertaisesti kelluva betoniamme. Ei ilmeisesti edes maksa enempää kuin ihan normaalit perustukset.

    En tiedä siitä lämmitystarpeesta, olennaista kai on onko lämittettävä tila pinnan päällä vai alla? Ja vesi on talvella kyllä lämpimämpää kuin ilma.”

    Hollanti, tai Alankomaat,ei oikeastaan olekaan muuta kuin potentiaaliasta tulva-aluetta, sillä huomattava osa maan pinta-alasta on meren tason alapuolella, ollut jo pitkään. 1953 oli hirvittätä tulva, kun kovassa myrskyssä patoja sortui, suuri alueita jäi veden alle ja tuhansia ihmisiä menetti henkensä. Hallitus aloitti sitten hyvin laajan uuden paremman patojärjestelmän suunnittelun, jonka toteuttaminen vie pitkälle 60-luvulle, ellei pidempäänkin (Zuidersee taisi olla hankkeen nimi.)

    Vesi voi olla ilmaa lämpimämpää, mutta veden ja jään ominaislämpökapasiteetti on suurempi kuin ilman. Siksi palelen vedessä. Ja siksi kylmä meri “huokuu kylmää.”

    On nämä ihan muakvia ajatuksia. Mutta miksi kaikissa loistavisa arkkitehtikuvissa Pohjolan Venetsiasta aurinko paoitaa korkelta ja ruoho vihertää kuin neuvostoliittolaisissa kolhoosifilmeissä?

    Sisareni oli Sottungan kunansihteerinä. Hänen mukaansa asuinrakennuskia ei saaristossa rakennettu rannalle, vaan saaren keskelle. Ja itsekin sen huomasin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. JiiPee kirjoitti 8.3.2010 kello 0:25

    Kalle
    “Tietääkö joku, tarvitaanko A-luokkaan kaikki tekniset vimpaimet alkaen lämmön talteenotosta?”

    Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla ( poistoilmasta ) tarvitaan, mutta ei se erityisen tekninen vimpain ole, vaan aika yksinkertainen kennosto, jonka läpi tulo-poistoilma menee, eikä edes kallis investointi.
    Kokonaan toinen asia on tarvitaanko niin tehokasta ilmanvaihtoa yleensäkään, joka toinen tunti korvataan lämmitetty sisäilma kylmällä ulkoilmalla 24 h, silloinkin kun asunnossa ei edes olla, määräykset on fiksuja.
    Tolkuton ilmanvaihto on suurin yksittäinen lömpöhukka, joten siitä kannattaa ottaa lämpöä talteen, loogista eikö :).

    Nykyisten minimimääräysten mukaiset uudisrakennukset koneellisella tulo-poisto ilmanvaihdolla asettuvat laskennallisesti energialuokkaan B, pienellä viilauksella mm talon muoto, ikkunoiden koot, päästään helpostikin luokkaan A.

    Vanhojen rakennusten energialuokitus on vähän kyseenalaista puuhaa.
    Luokitus perustuu käytetyn energian ( kwh ) suhteesta pinta-alaan.
    Luokitus ei välttämättä mittaa itse rakennuksen energiatehokkuutta, vaan se kertoo lähinnä rakennuksen käytöstä ja asukkaiden tottumuksista mm huoneeenlämpö, tosin arvokasta tietoa sekin.

    Töölössäkin on energiatehokkaita taloja, vaikka ulkoseinissä ei ole lämmöneristettä ollenkaan. Tehokkuus perustuu ennenkaikkea talon hyvään hoitoon, lämmönsäädöistä huolehditaan, luonnollinen ilmanvaihto, suojainen umpikortteli, yleensä melko vähän asukkaita neliöihin verrattuna ( lämmin käyttövesi ).

    Kallelle vihje energiatodistuksen laadintaan.
    Valitkaa kulutuksen tarkastelujaksoksi leutotalvinen vuosi, käyttäkää jakson aikana mahdollisimman vähän energiaa, huoneenlämpö max 21, nopeat suihkut, ilmanvaihto minimiin ym ym.

    Energialuokaksi saadaan helposti B, vaikka itse rakennus olisi ihan mitä vaan.

    Luokituksella oli tarkoitus mitata rakennusten energiatehokkuuksien eroja, toisin kävi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mikko H kirjoitti 8.3.2010 kello 2:15

    Markku af Heurlin:

    70-luvun lähiöiden suunittelu ja rakentmaien on mainettaan parempaa. Itse Kirkkonummen Heikkilässä asun oikein mukavalla alueella jka ihan kauniissa talossa. äänieristys ongelma ja katsotaan voidaanko asialle mitään tehdä. Läpöeristystä tulee petrata ja ikunat vaihtaa.

    Juu, varmaan ihan kunnollistakin löytyy. Olen itsekin kotoisin 70-luvun lähiöstä, jossa on asiat suht hyvin. Tarkoitin kommentilla lähinnä sitä, että kertakäyttöisiksi suunniteltuja taloja ei Suomessa ole juuri purettu, vaikka ne olisivat kuinka huonoja. Johtunee osin taloudesta ja osin siitä, että Suomen kehnoimmissakaan eivät sosiaaliset ongelmat olleet pari vuosikymmentä rakentamisen jälkeen ihan sitä luokkaa kuin esim. Englannin puretuissa elementtitorneissa. Puhtaasti arkkitehtuuria katsomalla esim. Turun lähiöistä löytyy kyllä aivan hengensalpaavan huonoa suunnittelua. En tällä tarkoita rumia julkisivuja, vaan esim. sitä, että isot kerrostalot on paiskottu suunnilleen siihen, mihin nosturi on sattunut kätevästi ulottumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 8.3.2010 kello 12:46

    Hyviä neuvoja
    Kyllähän Töölössä yritetään asioita petrata. Paksu seinä on itsesään lämpöeriste, tersmostaattiset ilmstointiventiilit auttavat. (Raitisilmaventtiilit oli joskus 70-luvulla tukittu ja joudutiin ojasta allikkoon.)

    Seuraava asia täytyy panna mietintämyssyyn ,varsinkin tällaisen talven jälkeen: Kylmään vinttiin asennetaan vesikattoa vasten Vintti-Iita eli 70 (tai 150 mm) gyprocilla päällystetty finnfoam-levy. Vastaa 150 mm(300 mm) villaa. Auttaa kylmän ylimmän kerroksen lämmittämistä ja estää muutenkin lämpövuotoja ja siten mm. jääpuikkojen muodostumista ja osaltaan estää vesivahinkoja. Alapuolelta tuleva lämpövuoo pitää vintin puolilämpimänä tilana, luultavasti aina yli nollassa myös pakkasilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus